Agora 3_2010

3 | 2010 SATAK U N N A N A M M ATTIKORKEAKOULUN OSAAMI S U U T I S E T | S ATA K U N TA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S

Opiskelijayrittäjän hoivakoti Good care until the very end

4

Nettipuuhastelijasta toimitusjohtaksi

Tuotteet Pikku-Apinan valtti

Santeri’s entrepreneurship

Shop for chlidren’s products

7

8

Soteekki, avain yrittäjyyteen Entrepreneurial ways of action at Soteekki

3•10

Sisällysluettelo Index

4 SATAKUNNAN A M M AT T I K O R K E A K O U L U N O S A A M I S U U T I S E T SATAKUNTA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S

3

Pääkirjoitus Editorial

4

Yrityskiihdyttämöopiskelija rakennutti hoivakoti Kultaruskon Euraan Good care until the very end

6

Mentori vaalii ja tukee opiskelijayrittäjää Mentors support student entrepreneurs

7

Vapaa-ajan nettisivupuuhastelijasta tuli toimitusjohtaja Studies of culture and arts paved the way for Santeri’s entrepreneurship

8

Sukupuoli ei ratkaise yrittäjyyttä A man who set up a shop for children’s products

10

Enterprise Accelerator at Satakunta University of Applied Sciences – a useful provider of assistance

11

Kiihdyttämö käy kokeneillekin Enterprise Accelerator provides assistance to existing enterprises too

12

Soteekissa opiskelijat oppivat yrittäjämäistä toimintatapaa käytännössä At Soteekki, students learn entrepreneurial ways of action put into practice

14

Opettajia palkittiin yrittäjyyttä edistävästä opintokokonaisuudesta Teachers were awarded a prize on the grounds of entrepreneurship studies

16

Haastava ja mielekäs työura voi löytyä kaupan alalta Headhunting for lost trades people

18

Uutisia News

7

8

11

12

14

16

AGORA 3|2010

Yrityskiihdyttämö on tuplamahdollisuus TEKSTI TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

Miten löytäisi jo opiskeluaikana oman alan

Jos toistakymmentä vuotta sitten perustettu

Enterprise Accelerator

harjoittelupaikan ja kesätöitä. SAMKissa toi-

yrityskiihdyttämö aluksi ehkä näytti tekniik-

Enterprise Accelerator is a unit with an inno-

miva yrityskiihdyttämö tuplaa mahdollisuudet

ka- ja insinöörivetoiselta toiminnalta, ovat

vative pedagogical approach to higher edu-

työllistyä ja onnistua. Uskotko?

muut ammattialat kirineet etumatkaa kiinni.

cation and entrepreneurship. In this unit the

Opiskelupaikkaa hakiessa ja opintojen aikana

on kaikkien SAMKissa opiskelevien

moni miettii, mitä tapahtuu valmistumisen

opiskelijoiden käytettävissä.

jälkeen. Löytyykö työpaikka ja miten nopeasti?

Liiketoiminnan ja kulttuurin alalle on syntynyt

student can combine degree studies with a

Agoran osaamisuutisten teemana on tällä

innovatiivisia yrityksiä. Sosiaali- ja terveysalalla

practical goal of becoming an entrepreneur.

kertaa yrittäjyys SAMKin koulutuksessa,

yrittäjyyden opettaminen ja siihen kannusta-

erityisesti yrityskiihdyttämö ja sen

minen on merkittävä satsaus, jonka hedelmät

−− Established in 1996

toiminta eri muodoissaan. Yrittäjiksi jo

poimitaan ihmisten auttamisen ja hyvinvoinnin

−− Over 200 co-operation agreements, out of

opiskeluaikana ryhtyneiden opiskelijoiden

kentillä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

which nearly all have resulted in founding an enterprise

tarinat ja esimerkit kertovat, että itsensä työllistäminen on paitsi motivoivaa ja

SAMK on yrityskiihdyttämöllään edelläkävijä am-

−− A network of almost 200 enterprises

hauskaa, myös kannattavaa. Se on unelmien

mattikorkeakoulujen yrittäjyyteen kannustavassa

−− Employment for some 350 people

toteuttamista. Ja kaikkeen tähän voi

ja yrittäjyyttä tukevassa toiminnassa. Yritys-

−− 20 mentors from all faculties

valjastaa omat opinnot ja SAMKin osaavan

kiihdyttämö on opetusministeriön palkitsema am-

mentorihenkilökunnan tuen ja tietotaidon.

mattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikkö.

Liikeidean kehittäminen, yrittäjänä

Ja se tukee omalta osaltaan myös Satakunnan

toimiminen ja yrityksen kehittäminen ovat

positiivista rakennemuutosta laajentamalla yritys-

osa korkeakoulututkintoa. Yrityskiihdyttämö

verkostoa uusilla osaamisintensiivisillä yrityksillä.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Hanna Isoaho

AGORA 3|2010

TOIMITUSKUNTA EDITORS Eeva-Leena Forma Sari Kahri Anna-Liisa Montonen Elina Viitanen Katri Väkiparta

PAINOS CIRCULATION 4 000 kpl

Käännökset Translations Jarmo Nousiainen

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Marraskuussa/in November 2010 www.samk.fi

TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen/Vida Design KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen/Vida Studio PAINOPAIKKA PRINT Painorauma Oy

SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN 1456-114X

Tämä minun oli pakko tehdä.

Hoivakoti Kultaruskon toimitusjohtaja Laura Löppönen harjaa Annikki Kujalan hiuksia.

Yrityskiihdyttämöopiskelija rakennutti hoivakoti Kultaruskon Euraan TEKSTI TEXT: Eeva-Liisa Vallin KUVAT PHOTOS: Jussi Partanen

4

AGORA 3|2010

Good care until the very end

”Kun sain opinnot loppuun ja hoivakodin valmiiksi tuntui siltä, että olen onnellinen.

Silloin täyttyi jokin lovi ja tuntui siltä, että tämä minun oli pakko tehdä”, sanoo Laura Löppönen.

“When I finished my studies and the nursing home was complete, I did feel happy. A gap was filled in my life, and I felt that this is something I just had to do,” Laura Löppönen says.

Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäksi on valittu euralainen Hoivakoti Kultaruskon toimitusjohtaja ja omistaja Laura Löppönen, 36.

Löppönen on opiskellut ensin Turussa perushoitajaksi ja Porissa sairaanhoitajaksi. Yhteistyön ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön kanssa hän aloitti 2005. Laura suunnitteli yrittäjäksi ryhtymistään pitkäjänteisesti ja esimerkiksi hänen opinnäytetyönsä aiheena oli hoivakodin liiketoimintasuunnitelma.

Opiskelujen aikana Löppönen työskenteli lähihoitajana ja oli kahden kouluikäisen lapsen äiti.

Hyvää hoitoa elämänkaaren loppuun Perushoitajatutkintonsa jälkeen, vähän yli kaksikymppisenä Laura perusti Turkuun kotipalveluyrityksen, jossa hänen lisäkseen oli töissä kolme hoitajaa.

Haave omasta hoivakodista eli kuitenkin kaiken aikaa, mutta sitä varten hänen piti suorittaa sairaanhoitajan opinnot. Vuonna 2004 Laura aloitti opintonsa Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja työskenteli opintojen ohessa kolmivuorotyössä Euran terveyssairaalassa sekä päivystysvastaanotossa.

– Laadin opinnäytetyönäni hoitokodin liiketoimintasuunnitelman, joka oli isoon tarpeekseen, kun kävin esimerkiksi lainaneuvotteluja.

Hoivakodissa on tilaa 20 asukkaalle Arkkitehdin suunnittelemassa hoitokodissa on yhden hengen huoneita 16 kappaletta ja kahden hengen kaksi. Lauran mukaan tällä hetkellä hoivakodin asukkaat ovat 58–93-vuoden ikäisiä.

– Tarjoamme myös intervallihoitoa, jolloin hoitoon tullaan tilapäisesti avuntarpeen AGORA 3|2010

Toimitusjohtaja Laura Löppönen sylissään hoivakoira Roosa.

Laura Löppönen, 36, Managing Director and owner of the Kultarusko nursing home in Eura, was elected as the Enterprise Accelerator Entrepreneur of the Year at Satakunta University of Applied Sciences.

Löppönen first qualified as an auxiliary nurse in Turku and then as a registered nurse in Pori. Her cooperation with SAMK’s Enterprise Accelerator commenced in 2005.

Laura persistently planned the setting up of her enterprise; for example, the topic of her thesis was the business plan of a nursing home. During her studies, Löppönen, mother of two school-age children, worked as a practical nurse.

mukaan. Eri kunnat ovat ostaneet hoivakodista paikkoja asiakkailleen sekä joitain asukkaita asuu Kultaruskossa myös omakustanteisesti.

– Tällä hetkellä meillä on kahdeksan työntekijää. Määräysten mukaan jokaista asukasta kohden pitää olla 0,6 hoitajaa, joten talon täyttyessä myös hoitajamäärä kasvaa.

– Meillä on vielä vapaita paikkoja ja toivonkin, että ne saadaan täyteen pian, Laura sanoo. Nyt asukkaita on esimerkiksi Raumalta, Eurasta, Eurajoelta, Köyliöstä ja Turusta.

– Tarkoituksemme on antaa asukkaille hyvää hoitoa niin kauan kuin he tarvitsevat eli elämänkaaren loppuun saakka.

The nursing home has facilities for 20 residents, whose ages range from 58 to 93.

“We also offer respite care which means that the person attends care temporarily in accordance with his or her needs. Some municipalities have purchased places in the nursing home for their clients, and some residents of Kultarusko cover the living costs on their own,” says Löppönen.

Mikä on samkin yrityskiihdyttämö?

Yrityskiihdyttämö on edistyksellinen pedagoginen menetelmä, jonka myötä opiskelija kasvaa sekä korkeakoulututkinnon

Yrityskiihdyttämöstä paljon apua Laura Löppösen yrityskiihdyttämön mentorina toimi lehtori Hanna Rautava-Nurmi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Laura kiittelee saamaansa apua.

– Kun sain opinnot loppuun ja hoivakodin valmiiksi tuntui, että olen onnellinen.

Täyttyi jokin lovi ja tuntui siltä, että tämä minun oli pakko tehdä.

omaavaksi asiantuntijaksi että yrittäjäksi jo opiskeluaikanaan. Yrityskiihdyttämössä liikeidean kehittäminen, yrittäjänä toimiminen ja yrityksen kehittäminen ovat osa korkeakoulututkintoa. Yrityskiihdyttämö toimii kaikkien SAMKin koulutusohjelmien yhteydessä. www.samk.fi/yrityskiihdyttamo www.kultarusko.net

5

Mentors support student entrepreneurs Meillä ei ole varaa hukata yhtään mahdollista yrittäjää.

The mentors in the Enterprise Accelerator support students aspiring to become entrepreneurs in a number of ways. They discuss the business idea, give advice in different stages of the start-up process; they encourage and listen.

As entrepreneurship studies can be included in a degree, the mentor prepares an individual entrepreneurship study plan together with the student. A student entrepreneur often also completes the required practical training in his or her own enterprise, and the thesis serves the purpose of developing the enterprise.

The faculties of Satakunta University of Applied Sciences have approximately 20 mentors altogether. One of them is Petri Martikkala, Senior Lecturer in Business.

Kilpailijatilanteen kartoitus, markkina-analyysi ja kova tahto auttavat yrittäjän polulle, mutta mentorin tehtävänä on havahduttaa noviisit näkemään myös liian epärealistiset suunnitelmat. Hulluimpiakaan ideoita ei kuitenkaan voi suoralta kädeltä tyrmätä, koska kukaan ei voi etukäteen tietää, mistä jutusta tulee hitti, sanoo mentori Petri Martikkala.

Mentori vaalii ja tukee opiskelijayrittäjää TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVA PHOTO: Veera Korhonen

Mentorit ovat opettajia, jotka toimivat yritystoiminnasta kiinnostuneiden nuorten sparraajina ja tukihenkilöinä.

Vuoden 2011 alussa SAMKin yrityskiihdyttämön vastuullisena päämentorina aloittava liiketoimintaosaamisen lehtori Petri Martikkala korostaa, että mentorien ensimmäinen tehtävä on saada opiskelijat tietoiseksi yrityskiihdyttämön olemassaolosta.

– Infojen yhteydessä opiskelijat täyttävät kyselyn, jossa selvitetään kiinnostusta yritystoimintaan. Myönteisesti vastaaviin otetaan yhteyttä ja siitä se matka alkaa!

Kultahippuja huuhtomaan Martikkalan kokemusten mukaan 5–10 prosenttia opiskelijoista on kiinnostunut kuulemaan lisää. Näistä kultahipuista seuloutuu keskimäärin 20 kiihdyttämöyritystä vuodessa.

6

Yhteistyösopimusta allekirjoitettaessa opiskelija ei vielä sitoudu mihinkään, mutta monet opiskelijat kokevat sen eräänlaiseksi kynnykseksi.

– Vaikka kynnys tuntuisi liian korkealta, opiskelijalle jää mieleen kipinä, joka saattaa johtaa yritystoiminnan perustamiseen myöhemmin elämässä.

Martikkalan mukaan ihannetilanne olisi, jos yrityskiihdyttämön siipien suojiin tultaisiin jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Viimeisenä vuonna voidaan toki auttaa ja neuvoa, mutta opintojen räätälöinti ei enää onnistu.

Opinnot oman yrityksen hyväksi Yrittäjyys voidaan huomioida henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa monin tavoin.

Mentori auttaa opiskelijaa valitsemaan opintojaksoja tai niiden osia niin, että opinnot tukevat yritystoimintaa.

– Toki myös opinnäyte ja harjoittelu voidaan tehdä oman yrityksen hyväksi. Olemme pyrkineet tuomaan esille sitä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa herää ajatus yrittäjyydestä, sitä paremmin pystyy hyödyntämään opintojaan.

Henkistä tukea ja keskustelukumppanuutta Yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat hakevat apua opintojen suunnitteluun ja yrityksen perustamiseen liittyviin paperitöihin, mutta yksi asia on yli muiden.

– Eniten ehkä tullaan hakemaan henkistä tukea ja keskustelukumppania, kun kipinä on syttynyt.

AGORA 3|2010

Mainostoimisto Framill Oy on juuri avannut uudet toimitilat Porin keskustan ytimeen. Nettisivuihin erikoistunut ja myös muita mainosalan hommia tekevä yritys tuli perustettua hieman vahingossa yrityskiihdyttämön avulla.

Framill (framill tarkoittaa Rauman murteella esillä olemista) on kehittynyt muutamassa vuodessa hurjasti. Vuonna 2007 SAMKissa viestinnän opinnot aloittanut Santeri Kyrövaara auttoi ensimmäisenä opiskeluvuotena vapaa-ajallaan kaverinsa kiireistä nettisivufirmaa. Laskutuksen helpottamiseksi oman toiminimen perustaminen tuli pian eteen.

Kuin huomaamatta Kyrövaara alkoi myös saada omia toimeksiantoja kotipaikkakuntansa Luvian yrityksiltä.

Asiakasmäärän kasvaessa Kyrövaaran toisen opiskeluvuoden aikana ajankohtaiseksi tuli yritysmuodon vaihtaminen osakeyhtiöksi. Tässä vaiheessa kuvioihin tuli mukaan SAMKin yrityskiihdyttämö.

– Kiihdyttämö osui kohdalleni oikealla hetkellä. Saamani apu yritysmuodon muuttamisen vaiheissa on korvaamatonta.

Paperihommat, kirjanpito, verot ja muut monimutkaiset asiat tuli ratkaistua yhdessä mentorini, Petri Martikkalan kanssa.

Maan valloitus alkoi Luvialta Aluksi Framillin asiakkaat olivat pääasiassa luvialaisia yrityksiä. Pienellä paikkakunnalla tieto hyvästä ja paikallisesta mainostoimistosta levisi nopeasti, joten Kyrövaara onkin tehnyt monen luvialaisen yrityksen nettisivut. Vähitellen asiakaskunta on levinnyt Poriin ja muuallekin Satakuntaan. Yritys on edennyt omalla painollaan, eikä Kyrövaara ole joutunut stressaamaan uusien asiakkaiden hankkimisesta. Ainuttakaan mainosta ei Framill ole itselleen tehnyt, joten rahaa ei ole kulunut mainostamiseen.

Kyrövaaraa ei ole pelottanut yrittäjyys missään vaiheessa, koska kaikki on mennyt omalla painollaan eteenpäin. Aluksi hän sai nauttia töiden tekemisestä kotona ja siitä, ettei tarvinnut etsiä kesätöitä. Myös opintojen ohella työskentelyä ei ole muiden opiskelukavereiden tapaan joutunut miettimään.

AGORA 3|2010

Mainostoimisto Framill Oy:n toimitusjohtaja Santeri Kyrövaara katsoo luottavaisesti yrityksensä tulevaisuuteen.

Vapaa-ajan nettisivupuuhastelijasta tuli toimitusjohtaja TEKSTI TEXT: Elina Viitanen KUVA PHOTO: Veera Korhonen

Innolla kohti tulevaa Yrittäjyyden parhaana puolena Framillin toimitusjohtaja pitää oman ajan järjestelemistä: töitä voi paiskia siihen aikaan päivästä kun itse haluaa. Kyrövaara ei nimittäin ole kello 8–16 töitä tekevää tyyppiä. Parhaat ideat saattavat tulla yön pikkutunteina. Oma päätäntävalta tuo haasteita, mutta myös suuria onnistumisen tunteita.

Valmistuminen häämöttää keväällä 2011 samaan aikaan muiden vuonna 2007 aloittaneiden medianomiopiskelijoiden kanssa.

Kiireinen yrittäjyyselämä ei ole siis venyttänyt opintoja. Framillin tulevaisuus näyttää positiiviselta työtilausten määrän kasvaessa.

Kyrövaaralla onkin jo kaksi opiskelukaveria alihankkijoina, jotka auttavat suurimmissa hommissa. On vain ajan kysymys, koska Framill pystyy työllistämään toimitusjohtajan lisäksi muita työntekijöitä.

Studies of Media and communication paved the way for Santeri’s entrepreneurship Santeri Kyrövaara was at the beginning of his studies in the Faculty of Business and Culture Pori when he set up the advertising agency Framill. Following corporatisation, the enterprise has, in a couple of years, expanded its clientele first in Luvia, which is Kyrövaara’s place of domicile, and also later on, elsewhere in the Satakunta region. In the future, Framill will certainly be able to employ other professionals from the communications sector.

7

Tuotteet ovat Pikku-Apinan valtti.

Pikku-Apinan omistaja Marko Heino elementiss채채n.

Sukupuoli ei ratkaise yritt채jyytt채 TEKSTI TEXT: Antti Mutta KUVAt PHOTOs: Veera Korhonen

8

AGORA 3|2010

A man who set up a shop for children’s products

Juttukeikalla mukana ollut kuvaaja sen sanoi parhaiten.

Etukäteen mielessä ollut kuva lastentavarakauppiaasta ei todellakaan vastannut Marko Heinoa. Tiskin takana seisoi hiukset nutturalle sitonut, vasemman kätensä lähes kokonaan tatuoinut, hyvin pitkä ja laiha mies, jonka voisi paremmin kuvitella heilumassa konemusiikin tahtiin kuin myymässä lastenrattaita. Haastattelun jälkeen mielipide oli aivan toinen. Mutta miten Heino päätyi myymään lastentavaroita Raumalle?

– Tiesin, että halusin yrittäjäksi jossain vaiheessa, koska saisin olla oman itseni pomo ja vaikuttaa siihen mitä teen. Itävallassa vaihdossa ollessani päätin, että Suomeen palattuani perustan yrityksen.

Tarkempaa ideaa ei sitten ollutkaan.

Varmaa oli, että matkalle yrittäjäksi lähdettäisiin, mutta minne, miten ja mitä, oli pitkään epävarmaa. Pitkän mietinnän jälkeen yritysideaksi kehkeytyi perinteinen kivijalassa toimiva kauppa, joka myisi jotain uniikkia. Muttei kuitenkaan mitään niin erikoista, ettei se kannattaisi. Ehkä siis lastentarvikkeita? Kävisikö paikaksi Eura, jossa ei ainakaan olisi kilpailijoita.

SAMKin Liiketoiminta Rauman opiskelija Heino päätti lopulta perustaa yrityksensä Raumalle.

Mies merkitsee myyjänä Tässä kohtaa kuvaan astuu SAMKin yrityskiihdyttämö, jota Heino päätti käyttää alusta alkaen. Mentoriksi valittu Teppo Lundell piti yritysideaa hyvänä, pyysi purkamaan idean toimivaksi ja auttoi byrokratian selvittelyssä. Yrityssuunnitelman jälkeen haettiin rahoitus. Tarkkaan mietityn suunnitelman ansiosta lainan hankkiminen helpottui.

Rahoitusyhtiö piti etenkin miespuolisesta myyjästä. Ehkä isätkin saataisiin näin liikkeeseen, vaikka sitten rattaiden teknisiä puolia kyselemään. Vaikka miespuolinen kauppias saattaa olla vahvuus, Heino otti yhtiökumppaniksi toista lastaan odottava Lauran.

AGORA 3|2010

Pinnasängyt kuuluvat valikoimiin.

Marko Heino leads a happy life in Rauma.

After finishing his business studies and the Enterprise Accelerator phase at SAMK, he has a job that he loves. This nice man works as a salesman in his own shop. Face to face with customers, just the way he wants it. The only surprising aspect is the line of business Heino has chosen. The setting up of a shop for children’s products is a surprising move from a man, and in particular from Heino, who with his tattoos and large earrings would be more likely to be seen swinging to the beat of electronic music.

Rahoituksen varmistuttua oli aika siirtyä käytännön toimiin. Tarvittiin tuotteita myytäväksi ja toimitilat, joissa näitä voitaisiin esitellä. Jälkimmäinen löytyi keskustan ulkopuolelta. Näin saatiin halvemmalla neliöitä ja parkkitilaa. Alueella sijaitsee myös huonekaluliike ja rautakauppa, jotka saattavat houkutella samaa kuluttajakuntaa.

Lisäksi kauppaan pääsee vaikka rattailla ja pihalla voi kokeilla, miten uudet mahtuisivat autoon.

sin määrien vuoksi saada aina hilattua isojen ketjujen tasolle.

Uniikkia ja uutta Tuotteet ovat Pikku-Apinan valtti. Ensin kauppaa pyöritettiin äitiysvaatteiden voimin, sillä näitä eivät kilpailijat tarjoa lähes lainkaan. Päätuotteina olivat muun muassa tyylikkäät venyvät paidat, joita ei edes välttämättä huomaisi äitiysvaatteiksi. Valikoimassa on myös käteviä ja kauniita kietaisuvaatteita. Erikoisimpana tuoteryhmänä ovat seksikkäät alusvaatteet, joita menee Heinon mukaan paljon.

– Yrityskiihdyttämö on mielestäni hyvä tuki ja palvelu, jos päättää ryhtyä yrittäjäksi opiskelujen ohella. Kiihdyttämössä myös muistutetaan opinnoista ja niiden hoitamisesta.

Vaikka yritys on ollut pystyssä vasta puolisen vuotta, yrityskiihdyttämön tarve on vähentynyt. Heino arvostaa mahdollisuutta soittaa ja kysyä apua mentorilta – myös pienissä asioissa, joita ei muilta kehtaisi kysyä. Heino pitää yleisesti ottaen yrityskiihdyttämöä erinomaisena apuna, etenkin opiskelijayrittäjille.

Pikku-Apinan tarkoituksena on muutenkin myydä merkkejä ja tuotteita, joita ei löydy esimerkiksi isoilta ketjuilta. Yritys tuo esimerkiksi tuotteita suoraan Puolasta ja agentuurin kautta Englannista. Perusvalikoiman vuoksi on kuitenkin kannattavaa edustaa myös tuttuja merkkejä, joiden hintoja ei to-

9

Enterprise Accelerator at Satakunta University of Applied Sciences

– a useful provider of assistance?

TEKSTI TEXT: Heikki Kaplas, the Project Planner in the SaTaVa project

When I was establishing my enterprise in

sary documents had been prepared, and it

thereby increase my expertise in entrepre-

the field of sound reproduction, the only

was possible to discuss the establishment

neurship. I also believe that my thirst for

thoughts in my mind were related to my ex-

of the enterprise with advisers who were on

knowledge concerning foreign trade will be

perience of nearly ten years in the field, and

the same wavelength.

fully quenched.

However, I perhaps did not obtain enough

All of these things will be much more

information on foreign trade, or not even a

significant than the establishment of the

I had completed the entrepreneurship

reference to it at the time of establishing the

enterprise.

course at the upper secondary school rela-

enterprise. As a matter of fact, the greatest

tively long ago and, therefore, had no clear

benefit to the national economy is brought

memory of those lessons any longer. So I

by money entering the Finnish territory from

decided to contact the personnel in charge

abroad, whereby the amount of currency

of the Enterprise Accelerator. I was already

available for a national change in the owner-

familiar with the operating principle of the

ship of commodities increases.

to harnessing this expertise into my source of income.

accelerator, which facilitated and, above all, expedited the establishment of the enter-

I do not know if the Enterprise Accelerator

prise. The enterprise was operational in less

at Satakunta University of Applied Sciences

than a month from the first contact.

provides direction and a roadmap on the way towards the great and unknown foreign

For me, the actions related to the establish-

trade, or if the Enterprise Accelerator com-

ment of an enterprise were nearly clear, so

missions theses on the needs of foreign

the progress was rapid. In a way, I had pre-

markets in different sectors. As regards the

pared and developed the business idea and

former aspect, the accelerator has no obli-

adopted other initial measures prior to the

gation, and the latter aspect involves plenty

discussions with the Enterprise Accelerator.

of work to be done. I am sure Satakunta University of Applied Sciences holds ex-

The most rewarding assistance took the

pertise in any matter related to international

form of strengthening the feeling of en-

trade. At some point it is likely to be useful

trepreneurship, as well as mental support

for me and certainly for many others too.

and encouragement. In fact, the Enterprise

10

SATAVA SaTaVa is a joint project between Satakunta,

Accelerator advised on how to proceed

So what did the Enterprise Accelerator offer

Tampere and Vaasa universities of applied

throughout each stage towards entrepre-

me, after all? A channel through which I had

sciences and aims at promoting entrepre-

neurship. The bureaucratic formalities were

my enterprise established and made opera-

neurship at higher education institutions. It

handled and the actual measures related to

tional, or something else too? More recently,

enhances the innovation prerequisites of these

the establishment of the enterprise adopted

I have received email announcements of

higher education institutions and research

primarily in the ENTER Enterprise Services.

meetings between new entrepreneurs – i.e.

institutes by creating a pro-entrepreneurship

networking. Thus, it is possible that I will

innovation and learning environment shared

I consider this operational model excellent;

conclude cooperation arrangements through

by the higher education institutions. The

because, in retrospect, the Enterprise Accel-

the Enterprise Accelerator, or at least I am

councils of the Satakunta region, the Tampere

erator prepared the new entrepreneur for his

going to meet other student entrepreneurs.

region and Ostrobothnia have allocated ERDF

or her first meeting at ENTER. All the neces-

I can also attend various seminars and

funds for the project.

AGORA 3|2010

Enterprise Accelerator provides assistance to existing enterprises too

Vaatteet on Jaakko Juholan ja Matti Vaimalan aatteet.

Kiihdyttämö käy kokeneillekin

Times were very busy when Jaakko Juhola and Matti Vaimala, students in the Faculty of Business and Culture Rauma, decided to establish a lifestyle and street clothing shop in Rauma, according to their plan. In fact, times were so busy that they did not have an opportunity to participate in SAMK’s Enterprise Accelerator programme at that time. When the shop had been operating for some time, the owners of Bankshot Street Fashion became interested in the assistance provided by the accelerator.

Unfortunately, the benefits to them were not the same as to those setting up an enterprise.

However, Juhola and Vaimala obtained a great deal of assistance, and their mentor has become an important factor in the development of Bankshot Street Fashion.

TEKSTI TEXT: Antti Mutta KUVA PHOTO: Veera Korhonen

Bank shot merkitsee englannin kielessä liikettä, jossa peliväline kimmotetaan esteen kautta maaliin. Tämä voi olla onnenkantamoinen tai taidolla toteutettu. Perustaessaan samannimistä lifestyle- ja katuvaatekauppaa SAMKin Liiketoiminta Rauman opiskelijat Jaakko Juhola ja Matti Vaimala valitsivat jälkimmäisen. Oli yksinkertaisesti liian kiire odotella onnenpotkuja. Bankshot haluttiin pystyyn ja heti.

SAMKin yrityskiihdyttämön apua ei näin oikeastaan aluksi ehditty huomioida. Yritys oli jo ehditty perustaa ja kauppa kävi Vanhalle Raumalle perustetussa liikkeessä, kun kiihdyttämö otettiin kuvioihin.

Tukeminen tärkeää taustalla Yleisiä yrityskiihdyttämön opintojaksoja tärkeämpiä valmiille yrittäjille on ollut henkilökohtainen tuki. Yrityksen kasvukipuja käsitteleviin kysymyksiin on osannut parhaiten vastata mentori Teppo Lundell. Korvaamattomaksi avuksi osoittautunut Lundell osasi esimerkiksi ehdottaa SAMKissa opettajana toimivaa AGORA 3|2010

Arto Koskista kirjanpitäjäksi. Bankshotilaiset kehuvat Koskista avuliaaksi ja kiinnostuneeksi heidän koulunkäynnistään.

Hiljan avattu nettikauppa myy ja laajennusideat ovat ilmassa.

Tässä kaikessa on yrityskiihdyttämölläkin paikkansa, Positiivisuutta ulkopuovaikka Bankshot hyppäsi Bankshot lisilta on kaivattukin, kelkkaan myöhäisessä vaihaluttiin pystyyn sillä toiset eivät uskoneet heessa. Juhola ja Vaimala ja heti. kaupan pärjäävän puolta eivät kadu valintaansa ja vuotta pidempään. Vaan muistuttavat, että kiihdytmiten kävi? Kaksi vuotta tämöstä on eniten hyötyä yrion takana. Lifestyle-vaatteiden tyksen perustamista harkitseville ohella Bankshotilla on nykyään yritys- ja opiskelijoille. seuramyyntiä merkkitekstiileillä, joihin saadaan painettua lähes mitä tahansa.

11

Projektipäällikkö Heli Lamminen ohjaa moniammatillista opiskelijaryhmää, johon kuuluu niin hoitotyön, sosiaalialan kuin fysioterapiankin opiskelijoita.

Jenni Honkanen edustaa tiimissä tulevia fysioterapeutteja.

TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVAt PHOTOs: Veera Korhonen

Soteekissa opiskelijat oppivat yrittäjämäistä toimintatapaa käytännössä Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat harjoittelevat yrittäjämäistä ja moniammatillista työtapaa SAMKin omassa palvelukeskuksessa Soteekissa. Soteekki tarjoaa palveluita opiskelijatyönä lähinnä yrityksille ja yhteisöille maksua vastaan.

12

AGORA 3|2010

Toiminnanjohtaja Irma Roininen on SAMKin pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka kanssa on suunniteltu myös Soteekin tarjoamia palvelupaketteja. Roininen on työskennellyt Porin kaupungin sosiaalitoimessa yli 30 vuotta, viimeksi vanhainkodin johtajana Himmelissä. Eläkkeellä ollessaan hän on halunnut edelleen kehittää vanhusten ja omaishoitajien asemaa.

– Sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijat työskentelevät opettajan ohjauksessa. Soteekin palveluja saa sekä Porissa että Raumalla, kertoo projektipäällikkö Heli Lamminen.

Soteekki on toteuttanut lastenkutsuja, ryhmäliikuntaa, tyky-iltapäiviä, kerhotoimintaa sekä kuntotestausta ja terveystarkastuksia, koulutuksia ja luentoja. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös ohjaavat kotikäynnit ja omaishoitajille suunnatut palvelut.

Ikäihmiset ja omaishoitajat hyötyvät Satakunnan Vanhustuki ry:n toiminnanjohtaja Irma Roinisella on pitkä kokemus yhteistyöstä SAMKin kanssa erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Soteekin syntymisen myötä opiskelijat ovat olleet entistä enemmän toiminnassa mukana.

Vanhustuki ry:n toiminta on suoraa jatkoa SAMKin hallinnoimalle, vuosituhannen alussa käynnistyneelle Ikäihmiset voimavarana -projektille.

– Tarkoituksena on vanhusten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä kaikinpuolinen arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Tältä pohjalta syntyi ikäihmisten neuvola, joka on siirtymässä Porin kaupungin toiminnaksi, Irma Roininen kertoo.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat toimineet ikäihmisten neuvolassa henkilökunnan apuna. Opiskelijat hoitavat vastaanottoa, mittaavat verenpainetta, veren sokeria, hemoglobiinia sekä keskustelevat asiakkaiden kanssa.

– Teemme kotikäyntejä ja kuuntelemme, mitä vanhuksella on mielen päällä, koska meillä on ollut aikaa. Vanhus voi saada opiskelijoista apua terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, ulkoiluun, asioiden hoitoon ja vaikkapa saattajaksi lääkärikäynnille, Roininen kertoo.

Opiskelijat ovat suorittaneet ikäihmisten neuvolassa myös harjoittelujaksojaan.

Roinisen mukaan harjoittelijat ovat pitäneet työstään.

– Tämä on ollut uudenlaista toimintatapaa, josta on saanut erilaista työkokemusta kuin laitoshoidosta.

AGORA 3|2010

Viimeisimpiä ikäihmisten neuvolan hankkeita on 75 vuotta täyttäneille porilaisille tehtävät terveystarkastukset, jotka toteutetaan yhteistyössä Soteekin ja Porin kaupungin peruspalvelujen kanssa. Opiskelijoita hankkeeseen on tulossa mukaan kolmekymmentä.

Ideointia, vastuuta ja oma-aloitteisuutta Fysioterapian opiskelija Jenni Honkanen teki opintoihin kuuluvat harjoittelut Soteekissa viime syksynä ja viihtyi niin hyvin, että jatkoi palvelukeskuksessa vielä vapaasti valittavien opintojen merkeissä.

– Työ on sisältänyt esimerkiksi kuntotestausta, ryhmänohjausta ja luentojen pitämistä.

Jennin mukaan Soteekissa oppii omaaloitteisuutta, vastuun ottamista ja organisointia.

– Kun Soteekin toimintaan pääsee sisälle, niin siitä tulee ”oma yritys” ja kaiken haluaa tehdä mahdollisimman hyvin. Koska Soteekki ei ole vielä valmis vaan kehittyy koko ajan, pääsee harjoittelussa myös parantamaan ja kehittämään olemassa olevia tuotepaketteja sekä suunnittelemaan ihan uusia. Soteekissa oppii tietenkin myös tekemään tarjouksia, sopimuksia ja mainoksia.

At Soteekki, students learn entrepreneurial ways of action put into practice Students of social services and health care practise entrepreneurial, multiprofessional ways of action at Soteekki, SAMK’s service centre, located in Pori and Rauma. Soteekki provides services based on student work primarily to companies and corporations in return for payment.

Students specialising in nursing, public health nursing, social services or physiotherapy work under the supervision of a teacher.

Soteekki has organised children’s parties, physical exercise for groups, afternoon events intended to support working capacity, club activities, fitness tests, physical examinations, training sessions and lectures. It also provides services such as supervisory house calls and services aimed at informal carers.

One of Soteekki’s long-term cooperation partners is Irma Roininen, Executive Manager of Satakunnan Vanhustuki ry (regional association for the welfare of the elderly). She was involved in the establishment of the guidance centre for the elderly. Students of SAMK have actively participated in the activities of the centre.

Heli Lamminen is the supervising teacher at Soteekki in Pori. Jenni Honkanen, a physiotherapy student, has gained comprehensive practical training at the service centre. Her work has included fitness testing, group supervision and giving lectures, among other things.

13

Yrittäjyysmoduulin opettajat Tarja Mäkelä, Marjatta Häsänen ja Hanna Rautava-Nurmi kiittelevät yhteistyökumppaneita ja iloitsevat tuloksesta.

Palkintona on opintomatka sekä tietysti opiskelijoilta saatu hyvä palaute.

Opettajia palkittiin yrittäjyyttä edistävästä opintokokonaisuudesta TEKSTI TEXT: Anna-Liisa Montonen KUVAt PHOTOs: Anna-Liisa Montonen & Veera Korhonen

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA opetus on oppijaja työelämälähtöistä. Keskeisin tavoite on luoda ja ylläpitää sellaisia olosuhteita, oppimisympäristöjä ja oppimistilanteita, jotka tukevat opiskelijan kasvua ammattinsa osaavaksi asiantuntijaksi. Opetuksen teemoissa esille nousevat niin eettinen osaaminen, yhteisöllisyys, kansainvälisyys kuin yrittäjyys ja kestävä kehitys sekä innovaatio-osaaminen.

14

AGORA 3|2010

SAMKin henkilöstöpäivässä palkitaan vuosittain yksi kunkin toimialan opettajatiimeistä. Sosiaali- ja terveysalalla palkinnon sai tänä vuonna Yrittäjyysmoduulin opettajatiimi, johon kuuluvat tuntiopettaja Marjatta Häsänen, lehtori Tarja Mäkelä sekä lehtori Hanna Rautava-Nurmi.

Palkitsemisperusteina olivat mm. hyvät opintojaksopalautteet ja opintojakson monimuotoinen toteutus.

Tiimin jäsenet iloitsivat palkitsemisesta: – Tämä on hieno juttu! Tunnustus työstä kannustaa eteenpäin. Sosiaali- ja terveysalalla sekä koko SAMKissa tehdään paljon hyvää työtä, sellaistakin joka jää ilman tunnustusta. Tällä kertaa oli meidän vuoromme tulla palkituksi.

Osa hoitotyön opetusta Yrittäjyysmoduuli on hoitotyön ammatin osaaminen -moduuli, joka koostuu yrittäjyysopinnoista sekä harjoittelusta palvelukeskus Soteekissa, joka toimii sekä Porissa että Raumalla.

– Soteekki mahdollistaa opiskelijoille yrittäjämäisen työtavan oppimiseen ja voi jopa toimia ponnahduslautana yrityksen perustamiseen, kertoo Tarja Mäkelä.

– Yrittäjyys on sosiaali- ja terveysalalla vielä hiukan harvinaisempaa kuin muilla

– Hanke soveltuu hyvin yrittäjyysmoduulin sisään osaksi hoitotyön, sosiaalialan ja fysioterapian opintoja. Ensimmäinen opiskelijatiimi on nyt aloittanut ja heidän tehtävänään on lähestyä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja neuvotella yhteistyön mahdollisuuksista ja päästä samalla lähemmäksi yrittäjien arkea. Tavoitteena on virittää yrittäjien tarpeisiin perustuvaa pitkäjänteistä yhteistyötä, kertoo Marjatta Häsänen. toimialoilla ja siksi yrittäjyysmoduuli on hyvinvointialan yrittäjyysosaamisen kannalta merkittävä.

Yrittäjyysmoduulia ei ole luotu pelkästään Soteekille vaan se toimii monipuolisena kokonaisuutena ja voidaan tarvittaessa jaksottaa pienempiin osiin. Yrittäjyysopinnot suoritetaan pääosin verkossa. Niihin sisältyy teorian lisäksi myös yrittäjyyspäivä ja yritysvierailu.

Muut palkitut opettajatiimit Liiketoiminta ja kulttuuri: Innovative Business Services -koulutusohjelman Reijo Koivula, Aulis Kaarnio, Outi Katajamäki, Rami Kulmala, Tytti Reinikka-Wasen, Jeff Salahub ja Juha Stenfors.

Tekniikka ja merenkulku:

LIIKKU tuo jatkoa Yrittäjyysmoduuliin linkitetään myös ylimaakunnallisen Hyvinvointipalveluja tukeva ja hyvinvointiyrittäjyyttä edistävä liikkuva oppimis- ja kehittämisympäristö, LIIKKU-hanke. Jyväskylän ammattikorkeakoulu hallinnoi hanketta ja Tampereen ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu toimivat siinä partnereina.

Tuotantotekniikan laboraatiot -opintojakson toteuttajat Markku Salonen, Teuvo Teinilä, Petteri Reunamo ja Olavi Pensas.

Raati kiinnitti valinnoissaan huomiota mm. yhteisölliseen opettajuuteen, haluun ja intoon kehittää opetusta, opintojakson toteutusten monimuotoisuuteen sekä opetusmateriaalin laatuun ja saatavuuteen.

Teachers were awarded a prize on the grounds of entrepreneurship studies The graduates from Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) consider that SAMK provides the best education among the Finnish universities of applied sciences. (OPALA surveys 2009, 2010). SAMK’s core processes aim to gear education towards the needs of learners and working life.

During SAMK’s Staff Day, one team of teachers in each faculty is awarded a prize every year.

In the social and health sector, the prize was awarded to the team of teachers in charge of the entrepreneurship module: Lecturer Marjatta Häsänen, Senior Lecturer Tarja Mäkelä and Senior Lecturer Hanna Rautava-Nurmi. The AGORA 3|2010

grounds for awarding the prize included good feedback on courses and multiform course implementation.

The entrepreneurship module is the “Professional Competence in Nursing” module (10 ECTS credits), which consists of entrepreneurship studies (4 ECTS credits) and practical training (6 ECTS credits) at Soteekki, SAMK’s social and health service centre operating in Pori and Rauma. The entrepreneurship module is not designed for Soteekki only; it operates as a versatile entity and can be divided into smaller parts when necessary. The entrepreneurship studies are mainly completed

online; the online material is interlinked and is of regional relevance. In addition to theory, these studies also include an Entrepreneurship Day and a visit to an enterprise.

Although the implementation of the entrepreneurship module has been a challenge to the team of teachers, the team praises the positive feelings brought by it: “This has been a tremendous experience! There has been close cooperation between the schools for several years now, and it will, of course, continue. We have shared competence among ourselves, i.e. maximised our strengths and merged them into an entity, the splendid outcome of which this is.”

15

Haastava ja mielekäs työura voi löytyä kaupan alalta TEKSTI TEXT Tuula Miettinen & Antti Mutta KUVAt PHOTOs: Antti Mutta ja Futureimagebank

Jo useamman vuoden aikana on ollut näkyvissä, että yhä useammalla on kiinnostusta työskentelyyn kaupan alalla. Esimerkiksi keväällä 2010 uutisoitiin mediassa tutkimuksesta, jonka mukaan toimihenkilöiden keskuudessa isot päivittäistavarakaupan toimijat houkuttelevat työnantajana yhä enenevässä määrin. Kaupan alaa pidetään jatkuvasti kehittyvänä ja kärkiyritysten osalta kansainvälistyvänäkin alana.

16

AGORA 3|2010

Headhunting for lost trades people

Kaupan alan toimijat taas haluavat alalle kiinnostuneita ja koulutettuja henkilöitä, jotka ymmärtävät ja osaavat vähittäiskaupan liiketoimintaa laajemmin: muun muassa toimintaympäristön näkymien, keskeisten kilpailukeinojen, henkilöstöjohtamisen ja toiminnan seurannan osalta. Ammattikorkeakoulut ovat myös osaltaan vastanneet työelämälähtöisiin tarpeisiin ja ovat lisänneet opetustarjontaan vähittäiskauppaan liittyviä opintoja.

Yritysyhteistyön avulla opetus käytännönläheiseksi Ruokakesko lähti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa kehittämään päivittäistavarakaupan opintojaksoja, joiden tavoitteena on kasvattaa kaupan alan ja yrittäjyyden kiinnostavuutta sekä kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita kauppiasuralle sekä muihin vähittäiskaupan tehtäviin.

Tuloksena syntyi vähittäiskaupasta kiinnostuneille ammattikorkeakouluopiskelijoille päivittäistavarakaupan Kauppiasyrittäjyyspolku -opintopaketti, joiden osia opiskelija voi halutessaan valita vaihtoehtoisiksi opinnoiksi.

Kauppiasyrittäjyysopinnoista hyötyä monelle ja monella tavalla Kauppiasyrittäjyyspolkuopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot ja taidot, jotka luovat pohjaa vähittäiskauppayrittäjyydelle päivittäistavarakaupassa tai vastuullisissa tehtävissä päivittäistavarakaupan saralla.

Kauppiasyrittäjyyspolku -opinnot on tarkoitettu kaikille vähittäiskaupasta ja yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille.

Opiskelun eri vaiheet sisältävät verkko-opiskelua, kaupassa havainnointia ja laajimmillaan muun muassa työharjoittelua, projektityömahdollisuuden paikallisessa K-kaupassa kauppiaan ohjauksessa sekä opinnäytetyön tekoa.

Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä, tehtävät sijoittuvat aidosti päivittäistavarakaupan maailmaan ja ne rakentuvat neljästä 5 opintopisteen opintojaksosta.

– Vähittäiskauppakokemus edesauttaa oppimista, mutta ei ole pakollista AGORA 3|2010

Huittisissa liiketaloutta opiskeleva Rebekka Wallenius on suorittanut Kauppiasyrittäjyysopintoja yhteensä 10 opintopistettä.

ensimmäisen kahden opintojakson osalta.

Vähimmäisvaatimuksena opintojen aloittamiselle on ammattikorkeakoulun markkinoinnin perusjaksojen suorittaminen, kertoo opettaja Tuula Miettinen Liiketoiminta Huittisten toimipisteestä.

– Opintojen edetessä kolmannelle ja neljännelle opintojaksolle, päivittäistavarakaupassa työskentely on jo suorastaan edellytys ja taustaopintoina pitää olla jo laskentatoimen ja henkilöstöasioiden opintojaksoja, lisää liiketalouden koulutusohjelmavastaava Jukka Rajala.

Tehtävät ovat haastavia ja hyödyllisiä Opiskelija Rebekka Wallenius koki opinnot varsin mielenkiintoisiksi: – Kauppa on kaikille tuttu -opintojen jälkeen kokonaiskäsitykset päivittäistavarakaupan liiketoiminnasta syvenivät. Nyt kaupassa käynnin yhteydessä tulee kiinnitettyä huomiota myös kauppaan yrityksenä: kuten liiketoiminnan konseptiin eli tapaan toimia esimerkiksi asiakaspalvelussa tai vaikkapa ympäristöasioissa.

Students in SAMK’s Faculty of Business and Culture have the opportunity to participate in the Retailer Path Studies module, which Ruokakesko has developed in cooperation with various universities of applied sciences.

This form of cooperation aims to enhance contacts between companies and universities of applied sciences, to increase the attractiveness of trade and entrepreneurship and to encourage those interested in entrepreneurship to orientate themselves to tradesmanship and other tasks within retail trade.

tehtäviin vastaamisessa: teorian lisäksi omaa havainnointia ja pohdintaa sekä innovointiakin.

Kauppiasyrittäjyyspolun suorittaminen voi toimia hyvänä referenssinä, jos myöhemmin hakee työtä K-ryhmästä. Opiskelija voi myös päästä koulutettavaksi edelleen sekä aloittaa varsinaisen kouluttautumisen K-kauppiasuralle.

info SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin alan opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Kauppiasyrittäjyyspolkuopinnot -opintokokonaisuuteen, jonka Ruokakesko on kehittänyt yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Yhteistyömuodon tavoitteena on lisätä työelämäyhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yritysmaailman välillä, kasvattaa kaupan alan ja yrittäjyyden kiinnostavuutta sekä kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita kauppiasuralle sekä muihin vähittäiskaupan tehtäviin. SAMKin opin-

Wallenius koki kahden ensimmäisen opintojakson tehtävät varsin haastaviksi, mutta ei mahdottomiksi – tehtävät ja tentit ovat vaativia, lähdeaineistoon paneutumisen lisäksi tarvittiin kekseliäisyyttä

totarjontaan Kauppiasyrittäjyyspolku -opinnot tuovat mielenkiintoisen lisävaihtoehdon ja niitä voi valita vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoiksi ja niihin voivat osallistua kaikki kaupan alasta ja yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat.

17

Uutisia News 3 |10 Yrityskiihdyttämölle markkinointimateriaalia

Hanketyöntekijä Saija Mustaniemi ja Tiina Vehkaperän teos Sidotut juuret, 2010.

Luovuutta ikä kaikki TEKSTI TEXT & KUVA PHOTO: Maarit Gratschew

Keväällä 2010 järjestetyn suunnittelukilpailun voittajan Eero Sundvallin (viestinnän opiskelija) käsistä syntyi Yrityskiihdyttämön markkinointi-

Satakuntaan kehitetään omaa Senioritaideakatemiatoimintaa, josta tulevaisuudessa on suunnitteilla myös valtakunnallinen toimintamalli.

Senioritaideakatemia on tarkoitettu lähinnä yli 50-vuotiaille taiteen ammattilaisille ja kuvataiteesta kiinnostuneille sekä pitämään yllä kulttuurialalla toimivien työkykyä. Akatemiaan liittyy olennaisesti kuvataiteen lisäksi myös hoivapuolen osaaminen. Tarjolla on muun muassa laadukasta kuvataiteen toimintaa elinikäisen oppimisen ajatusta mukaillen. Tuotteena voi olla innovatiivista yritystoimintaa sekä taidealan koulutuksen ja kuntoutuspalveluyritysten tarjonnan laajentumista.

Ponnahduslautana toinen hanke Senioritaideakatemiaselvityksessä hyödynnetään kokemuksia sosiokulttuurisesta Sata Lämmintä Sydäntä –hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintakonsepti, joka lisää hyvinvointia, luovuutta ja kommunikaatiota pohjois-satakuntalaisissa hoitoalan organisaatioissa. Sata Lämmintä Sydäntä

18

-hanke kannustaa myös hoitosektoria hyödyntämään paremmin työntekijöiden sekä asiakkaiden luovuutta.

materiaalina mm. postikortteja, rintanappeja ja tarroja. Puuaiheinen grafiikka kertoo Yrityskiihdyttämön perusidean: siellä niitä yrityksiä kasvaa – rakkaudella.

Sata Lämmintä Sydäntä hankkeen kulttuurin, taiteen ja käsityön rajapintoja yhdistelevien työpajojen ollessa kaikille avoimia, on Senioritaideakatemia suunnattu hieman kokeneemmalle ja ammattimaisemmalle kohderyhmälle.

– Sata Lämmintä Sydäntä -hankkeen aikana on hahmoteltu Senioritaideakatemiaa ja olemme kyselleet seniorikansalaisten halua akatemiatoimintaan sekä kartoittaneet asenteita toimintamallia kohtaan, kertoo Sata Lämmintä Sydäntä -hankkeen projektikoordinaattori ja Senioritaideakatemian selvitystyötä tekevä Saija Mustaniemi.

– Teemme hankkeessa yhteistyötä muun muassa Kankaanpään kuntoutuskeskuksen kanssa, joten tältä pohjalta on hyvä lähteä Senioritaideakatemian toimintaan. Sata Lämmintä Sydäntä -hankkeen edistymistä voi seurata muun muassa Sata Lämmintä Sydäntä -blogin kautta, osoitteessa http://satasydanta.blogspot.com/.

AGORA 3|2010

Nimityksiä Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Harri Ketamo

Pekka Sirén

Timo Mattila

Satakunnan ammattikorkeakoulussa aloittavat

Koulutus- ja tutkimusjohtajat

toiminta ja kulttuuri Porin kampuksella ja Timo

Uusi LVI- ja energiatekniikan lehtori sekä kansainvälisten asioiden assistentti

Mattila Liiketoiminta Huittisten kampuksella.

Mphil Pekka Sirén on nimitetty LVI- ja energiatek-

31.12.2011 on nimitetty toimialoittain seuraavat

niikan lehtoriksi Tekniikka ja merenkulku Porin

henkilöt:

uusina koulutusjohtajina Harri Ketamo Liike-

Harri Ketamon odotukset tehtävän suomista

Koulutusjohtajiksi kaudeksi 1.8.2010–

mahdollisuuksista ovat korkealla. Hänen mie-

kampukselle. Sirén opettaa enimmäkseen raken-

lestään kaikki lähtee opiskelijan tarpeista.

nustekniikan koulutusohjelmassa, mutta myös

Liiketoiminta ja kulttuuri:

muunto- ja täydennyskoulutuksen opinnoissa.

Kimmo Kallama

– Koulutusjohtajana voi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten asiat toteutetaan

– Tulevaisuudessa uskon työhöni sisältyvän

Harri Ketamo

opiskelijan kannalta parhaiten. Käsissäni on

myös uusiutuvaan energiaan liittyvää opetusta

Timo Mattila

käytännössä opetussuunnitelman kehittäminen,

ja tutkimustyötä, Pekka Sirén kertoo.

Jaana Vase

opetuksen resursointi, uuden henkilöstön kiinnittäminen ja opetushenkilöiden resursoinnin

Tekniikka ja merenkulku:

jako – paljon sellaista, joka vaikuttaa opetuksen

Anne Kleemola (toimikausi 1.8.–31.12.2010)

ison kuvan näkyvyyteen, Harri Ketamo kertoo.

Heikki Koivisto

Ketamon tavoitteena on opetussuunnitelmi-

Jussi Koskinen

en virtaviivaistaminen, mikä tarkoittaa keskit-

Sirpa Sandelin

tymistä aloihin, joilla on oikeasti tulevaisuutta.

Avain Ketamon mukaan on laadun merkitys

Sosiaali- ja terveysala:

määrän sijaan.

Leena Isomäki

Tulevaisuus aikuiskoulutuksessa

Restonomi Leena Isomäki on nimitetty kansain-

Koulutusjohtaja Timo Mattila uskoo Liiketoimin-

kulttuuri Porin kampukselle. Hänen tehtäviinsä

Tutkimusjohtajiksi kaudeksi 1.8.–31.12.2010

ta Huittisten kampuksen tulevaisuuden olevan

kuuluvat vaihtoon lähtevien ja saapuvien opiske-

on nimitetty:

aikuiskoulutuksessa. Nuorten kiinnostus Huit-

lijoiden, opettajien ja henkilökunnan avustami-

Cimmo Nurmi, liiketoiminta ja kulttuuri

tisten liiketalouden koulutukseen on hiipumas-

nen käytännön järjestelyissä sekä koulutusohjel-

Antti Soini, tekniikka ja merenkulku

sa, mutta sen sijaan aikuisopiskelijoita riittää

mien avustaminen kansainvälisissä asioissa.

Anne Kärki, sosiaali- ja terveysala

Anne-Maria Kanerva Tuula Rouhiainen Valo

jonoksi asti ympäri Suomea. Huittisissa olisikin tarkoitus jatkossa panostaa aikuiskoulutukseen.

– Tämä tietää muutoksia monessa asiassa,

– Toivon omalla työlläni laskevani opiskelijoiden kynnystä lähteä ulkomaille tukemalla siihen liittyvää prosessia. Tärkeää on myös varmis-

kuten kontaktiopetuksen vähenemisessä ja sen

taa, että vaihtoon saapuvilla ulkomaalaisilla

painottumisessa loppuviikkoon sekä verkko-

opiskelijoilla on tarvittavat puitteet. Opetus- ja

opetuksen lisääntymisessä. Muutos varmasti

kulttuuriministeriö on asettanut SAMKille korke-

laittaa henkilökunnan ajattelemaan, mitä se

at kansainvälisyystavoitteet, joten toivon tietysti

merkitsee kunkin kohdalla. Ajatus on kuitenkin

omalta osaltani edistäväni niiden täyttämistä

se, että kyllä me tästä voittajina selvitään, Timo

yhdessä muun henkilökunnan kanssa, Leena

Mattila uskoo.

Isomäki kertoo.

AGORA 3|2010

Jaana Simula

välisten asioiden assistentiksi Liiketoiminta ja

19

Ajankohtaista täydennyskoulutusta Satakunnassa PARANNA KILPAILUKYKYÄ HANKINTATOIMEA TEHOSTAMALLA

ERIKOISTUMISOPINNOILLA LISÄÄT OSAAMISTASI

Hankintatoimen valmennusohjelma pk-yrityksille

Logistiikan erikoistumisopinnot 30 op

20.1.–19.5.2011 | Pori

Korjausrakentaminen 30 op

• Hankintastrategia ja sen kehittäminen

Kalligrafian erikoistumisopinnot (Italicin variaatiot) 30 op

• Hankintatoimen analysointimenetelmät

Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla 30 op

• Hankintatoimen vaikutus yrityksen taloudelliseen tilanteeseen

Terveydenhuollon työnjaon kehittäminen 30 op

• Hinnan seuranta ja asettaminen

Työterveysala 30 op

Henkilöstöhallinto 30 op

• Osto- ja hankintasopimukset • Neuvottelutaitojen kehittäminen

Hakuaika: 1.–31.10.2010 Lisätietoja: www.samk.fi/erikoistumisopinnot

Valmennus on tarkoitettu pk-yrityksen hankintatoiminnoista vastaaville henkilöille, jotka haluavat kehittää hankintatoimea ja panostaa kansainvälisyyteen. Toteutus Satakunnan ELY-keskuksen

PERJANTAIN HUIPUT JA MUUT SEMINAARIT 2010

osaamisen kehittämispalveluiden Osaamisesta Kasvua 2 -hanke yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.

29.10.

Tuloksellisuuden arviointi | Pori

Hinta: 1100 € / osallistuja (alv 0 %, verovapaa koulutuspalvelu)

Professori, laitoksen johtaja, HT Ismo Lumijärvi,

Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto

19.11.

Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään | Pori

Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti,

Approved supervisor, AAMFT Ben Furman

26.11.

Työaikojen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla | Pori

Tutkija, Psykologi, TkT Tiina Kalliomäki-Levanto,

Työterveyslaitos

Lisätietoja: www.samk.fi/hankintatoimi

Yhteistyössä Satakunnan Yrittäjien kanssa järjestämme: 12.10.

Ajankäytön hallinta | Huittinen

3.11.

Työhyvinvointi on yhteistyötä | Rauma

Lisätietoja seminaarien sisällöistä ja kouluttajista: www.samk.fi/seminaarit

20

Satakunnan ammattikorkeakoulu | Täydennyskoulutuskeskus | www.samk.fi/taydennyskoulutus AGORA 3|2010