8SVWXEMRE QEVVEWOYYXE
Ilmoitus
SAK Salon PaikallisjärjestĂś — 2011 — www.sak-paikalliset.ďŹ /salo
/WWVCOKC OKGVVGKVŸ XWQVKUVCKRCNGGNVC Mauno Tähtinen kirjoitti vuoden 1957 silloisen Salon Ammatillisen paikallisjärjestÜn tiedotuslehdessä: Ammatillinen paikallisjärjestÜ oli Salossa toiminnassa jo Suomen AmmattijärjestÜn aikoina 1920 luvulla. Tästä toimintakaudesta ei valitettavasti nykyisellä paikallisjärjestÜllä ole edes arkistotietoja jäljellä, sillä niin sanottuina lapualaisvuosina, jolloin mm. Suomen AmmattijärjestÜ lakkautettiin, hävisivät myÜs Salon Ammatillisen paikallisjärjestÜn paperit tuntemattomuuteen. SAK:n tultua perustetuksi alkoi myÜs Salossa ammattiosastojen toiminnan uudelleen henkiinherättäminen. TällÜin ilmeni myÜs nopeasti tarve perustaa Saloon oma paikallisjärjestÜ ohjaamaan ammattijärjestÜjen valistustyÜtä ja olemaan paikkakunnallisena yhdyselimenä keskusliiton ja ammattiosastojen välillä. Paljon arvokasta koulutus- ja
Kiitokset kaikille tukijoille, lukijoille ja tekijÜille Suosikaa mainostajiamme! SAK Salon PaikallisjärjestÜ
Tiedotuslehden toimituskunta:
Jukka Ruohonen Simo Vesa Hilkka Lindholm Raimo Nieminen
valistustyÜtä ja puuttumista yhteiskunnallisiin epäkohtiinkin, sisältyy Salon Ammatillisen paikallisjärjestÜn kuljettuun toimintataipaleeseen. Tehty tyÜ on kaikki ollut palkatonta, vapaaehtoiseen harrastukseen perustuvaa tyÜtä. Se tyÜ on ollut sitäkin arvokkaampaa, että tyÜn palkkana tuskin koskaan on ollut edes julkista kiitosta, enemmän melkein päinvastaista. Oman lehden palstoilla, jonka syntyminen on myÜs tämän vapaaehtoisen tyÜn tulosta, on syytä tämä kiitos jo tyÜtä tehneille sukupolville julkisesti antaa. Toivottavasti tätä samaa pyyteetÜntä harrastusintoa jatkuvasti salolaisissa tyÜntekijäin edustajissa riittää, niin että SAP:n valistus- ja kasvatustyÜ saa entistä mittavammat toimintamuodot. Pekka Virtanen kirjoitti vuoden 1969 seuraavaa: Y li 10 vuotta kestänyt ammattiyhdistysväen korpivaelluksen kausi on päättymässä. Tuosta kaudesta kirjoitettava historia muodostaa murheellisen luvun ihmisten itsekkyydestä ja sokeudesta nähdä omaa parastaan. Ei tarvita suurtakaan asiantuntemusta havaitakseen miten paljon palkanansaitsijat ovat menettäneet riviensä hajanaisuuden johdosta. Tosin kehitystyÜtä on tapahtunut, mutta sen vauhti olisi varmaankin ollut voimakkaampi
jos kaikki olisivat voineet puhaltaa samaan hiileen. Emme voita mitään sillä, että kaivelemme esiin niitä syitä, jotka yhteisen marssitahdin sekoittivat. Syytä on ollut eri osapuolissa, sillä �yksi kivi ei tee jauhoja�. Riitaa synnyttäneet aseet on nyt haudattu ja eripuraisuudet kitkettävä joukostamme. Yhteisymmärryksen hengen tulisi valloittaa mielemme. Järjestäytyneisyyden voimakasta kasvua on eniten havaittavissa murrosvuosien aikana SAK:ssa pysyneissä liitoissa. Yhteinen jäsenmäärä on jo saavuttanut puolen miljoonan rajan, jota korkeammalla se ei ole koskaan ollut. MyÜs Salossa on ammatillisen PaikallisjärjestÜn jäsenmäärä noussut räjähdysmäisesti. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana on jäsenistÜssä tapahtunut kolmanneksen lisäys. Kun jäsenmäärä on nyt noin 3 200, osoittaa se verrattain korkeaa järjestäytymisastetta, kuuluen eturiviin koko valtakunnassa. Samalla kun kasvava järjestäytyminen avaa uusia mahdollisuuksia tehokkaampaan toimintaan tyÜntekijÜiden hyväksi, antaa se myÜs lisääntyvää vastuuta. On liioiteltua sanoa ay-liikkeen käyttävän valtaa ohi eduskunnan, mutta se on totta, että palkanansaitsijoiden sana on tänään painavampi kuin aikaisemmin. Tätä sanaa tulee pyrkiä käyttämään taitavasti, jotta mahdollisimman nopeasti voidaan poistaa niitä epäkohtia, joita palkanansaitsijoiden, eläkkeen saajien ja muiden vähätuloisten kansalaisryhmien elämänoloissa vielä esiintyy. Aulis Sulin 1980 kirjoitti osak-
PaikallisjärjestÜ haki pitkään kokoustiloja ja vuokrasi 1976 Asemakatu 2 kiinteistÜstä huoneiston. Tilojen kunnostustÜissä oli kuvassa vasemmalla oleva Aulis Sulin ja mukana talkoissa oli useita jäseniä eri ammattiosastoista.
keella �Tarttis jotain tehdä� Palkankorotuspaineet ammattiyhdistysliikkeen kentässä ovat melkoiset. Palkansaajien reaaliansiot kehittyivät menneen laman aikana vuosina 1976-1978 erittäin heikosti. Viime vuonna tapahtunut reaaliansion neljän prosentin ja kuluvana vuonna arvioitu noin yhden prosentin kasvu eivät riitä tapahtuneiden menetysten korvaamiseen .
PAM Salon LiiketyÜntekijät sähkÜposti: osasto092@suomi24.fi Turun toimisto: 0207742360
On esimerkiksi puhuttu tuloratkaisusta, joka olisi pitkä matala ja leveä eli sisältäisi mahdollisesti pienten nimelliskorotusten ohella muuta turvaa pahenevien aikojen varalta ja ulottuisi myÜs raha- ja maatalouspolitiikkaan. Moni saattaa pitää tuon tyyppistä ratkaisua tarpeellisena, mutta yhtä moni ei ehkä pidä sitä mahdollisena. Jo pitkään on puhuttu siitä, että esimerkiksi lääkärit ovat jo näillä tiedoilla ajautumassa lakkoon. Miten tehdä kokonaisvaltaista, jos niin moni liitto siitä irtautuu, että syntyy vain liittokohtaiset ratkaisut. Hyvätuloisten kapina on täydessä vauhdissa ja porvarilehdistÜ yllyttää parhaissa asemissa olevia ulosmittaamaan lisää. Maassamme viime vuosina toteutetut palkkaratkaisut on mitoitettu varsin vaatimattomiksi ja tuoreessa muistissa ovat myÜs tapahtuneet palkankorotusten siirrot sekä suoritetut markan devalvoinnit. Kun näissäkin oloissa tarjotaan maltillista toimintaa, niin kenen osaksi maltti sitten jää ellei pienituloisten ja heikompien. Jos ollaan sitä mieltä siitä, että maltilla ja pidättyvyydellä parhaiten tulevaisuutta turvataan, niin maltin piirin tulee ulottua paljon SAK:n ja TVK:n pienituloisten jäsenryhmien ulkopuolelle. Jukka Ruohonen