SALONJOKILAAKSO
Torstaina 24. helmikuuta 2011
7
Kiikalassa kuvataan Verimalja-elokuvaa Mia Kuisma
Salon seudulla on kuvattu viime vuodesta saakka elokuvaa Verimalja, jonka on tarkoitus saada ensi-iltansa tämän vuoden aikana. Elokuva kertoo kolmesta suomalaisesta vapaaehtoisesta, jotka lähtivät 1942 kesällä saksalaisten mukaan Kaukasukselle. - Elokuva alkaa oikeastaan siitä, kun suomalaiset ovat jo tulossa takaisin Kaukasuksel-
ta. Suomalaiset löytävät asiakirjoja kätketystä kirkkoaarteesta, jota saksalaiset kovasti haluavat, kertoo elokuvan ohjaaja Pekka Rintala. - Suomalaiset ovat oikeastaan vain pelinappuloita suurten tapahtumien keskellä, mutta se tekeekin heistä kiinnostavia ja aitoja, toteaa Rintala. Elokuvan tarkoitus on näyttää yksi uusi puoli Suomen historiasta. Se sivuaa sitä tosiasiaa, että 1200 vapaaehtoista
lähti palvelemaan Saksan eli vieraan armeijan asevoimissa. - En halunnut kuitenkaan elokuvan kertovan vain tästä, vaan halusin elokuvalle kiinnostavan sivujuonen, jotta elokuva ei vaipuisi vain kertomaan tylsästi sotatapahtumista, Rintala kertoo elokuvan juonen synnystä. Pekka Rintala on 26-vuotias ohjaajalupaus joka opiskelee Helsingin yliopistossa sivuaineinaan elokuva ja tv-tutkimus. Elokuva on omakustan-
Kuvassa näyttelijä Marko Salminen, näyttelijä Jaana Joensuu ja kuvausryhmää
ne ja suurin osa rahoituksesta on löytynyt ohjaajan omasta pussista. - Vapaaehtoisvoimin tehty elokuva on tapa, jolla kustannukset pysyvät siedettävinä, Rintala toteaa. Kaikki elokuvassa olevat näyttelijät on löydetty internetistä. - Järjestin vapaaehtoisille koe-esiintymisen ja sen mukaan valitsin sopivat henkilöt näyttelemään heitä, Rintala kertoo. Toinen pääosan esittäjä on tv:stäkin tuttu Suomen unelmien poikamies Antti Peltonen, joka nykyään tekee paljon teatteria. Elokuvaa kuvattiin viime kesänä pitkälle Heinolassa ja sen jälkeen tarvittiin museoaluetta kohtuullisen läheltä pääkaupunkiseutua. - Sattumalta kaverini vaimo oli kotoisin Kiikalasta, joten hän suositteli Kiikalan museomäkeä ja paikka oli parempi kuin olisimme voineet toivoa, kiittelee Rintala. Avustajia elokuvassa on tarvittu paljon ja Salon seudulta onkin ollut useita lahjakkaita avustajia mukana. Yksi heistä on 14 -vuotias näyttelijälupaus Alisa Tamminen. Alisa on näytellyt jo viisivuotiaasta lähtien ja ollut mukana teatteritaiteen perusopetuksessa jo lähes seitsemän vuotta.
Trendikkäät tai ajattomat kehykset. Linssien huippuominaisuudet yksilöllisten tarpeiden mukaan. Laatu kannattaa aina www.amadeusoptiikka.fi Katrineholmink 8 Salo p (02) 7 311 622 ti-pe 9-17.30 la 10-13 ma sulj.
LÄÄKÄRIASEMA SALON LÄÄKINTÄLABORATORIO OY Rummunlyöjänkatu 7 A, 3. krs Salo P. 02 727 4100 Avoinna ma-to 8-20, pe 8-16, su 10-14 www.sallab.fi, Urheiluklinikka sallab
Tutut ortopedit uudessa osoitteessa
Ilmo Helttula
Juha-Pekka Vuori Vastaanotot Salossa. Leikkaukset Turussa.
- Näytteleminen elokuvassa oli kaiken kaikkiaan mukava kokemus. Sivuroolini oli niin pieni, ettei kuvauksissa mennyt kuin yksi päivä. Kohtauksia joissa olin mukana, oli kaksi, kertoo Alisa kokemuksestaan ensimmäisessä elokuvassaan. - Ohjaaja oli rento ja osasi ohjeistaa meitä avustajia hyvin. Kuvauksissa oli hauskaa eivätkä odotusajatkaan haitanneet. Tauoilla pidimme hauskaa ja puimme yhden miesnäyttelijöistä naiseksi. Parhaat näyttelijät osaavat kyllä eläytyä rooliin kuin rooliin, Alisa naurahtaa. - Haluan jatkossakin osallistua kuvauksiin, koska siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja pienempää roolia esitettäessä
ei homma mene liian muodolliseksi.
Viisivuotiaasta lähtien näytellyt Alisa Tamminen.
Linnut sulostuttavat Marja-Liisa Rajasaaren elämää Leena Sorri
Halikon Tavolassa aurinkoisessa paritalossa asustaa eläkkeellä oleva äidinkielenopettaja Marja-Liisa Rajasaari. Hänen rakas harrastuksensa on ollut jo monena talvena lintujen bongaus ja ruokinta. - Linnut tuovat kovasti sisältöä elämääni ja ruokinnan vaivannäön korvaa moninkertaisesti niiden vilkas hyörintä ympärilläni, iloitsee MarjaLiisa. Linnut tuntevat hänet ja tervehtivät ruokkijaansa monenlaisilla viserryksillä ja liverryksillä. - Hömötiaisella on kirkas, hieman surumielinen laulu tii-tii-tii, johon kuusitiainen yhtyy hopeankirkkaalla vihellyksellään, Marja-Liisa kuvailee. Hän itse viheltelee tipusille kutsuäänillä viedessään niille päivittäisen ruoka-annoksen. - Tähän mennessä on kulunut jo sadan kilon paikkeilla auringonkukansiemeniä, kau-
raa, talipalloja, talipötköjä, siemenseoksia, niiden lempiruokaa murskattuja pähkinöitä ja mustarastaille rusinoita, luetteloi iloinen ”linturouva”. Tipuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta, eikä liian suolaista. - En ole antanut niille leipää juuri siksi, että siinä on suolaa. Marja-Liisa Rajasaaren ruokintapaikalla, suojaisassa notkelmassa, käy päivittäin kymmeniä ehkä jopa satoja lintuja syömässä. - Silloin, kun varpushaukka tulee vaanimaan läheiseen puuhun, menevät pikkulinnut piiloon ja pihalla on aivan hiljaista, kuvailee Marja-Liisa lintujen pahinta uhkaa. Hän kertoo laittaneensa polulle esteeksi verkkoa, etteivät koirat ja varsinkaan kissat mene häiritsemään hänen lemmikkejään. Rajasaarten lintulauta ja kymmenet talipallot sun muut ruuat sijaitsevat hauskasti lähellä keittiön ikkunaa, niin
Hautauspalveluja
Täyden palvelun toimisto
Salo, Turuntie 1 w P. 050 594 4499 www.salonseudunht.fi
Av. ark. 9.00-16.00 tai sopim. mukaan
Omistaja Jari Ainasoja
että kahvia juodessa voi iloita moninaisista linnuista. - Tässä käy myös kolme oravaa ruokailemassa ja yhtenä päivänä iso tilhiparvi tyhjensi pihapihlajan. Siinä ei mennyt kuin hujaus ja marjat oli syöty, nauraa Marja-Liisa.
Bongarit löysivät paikan Marja-Liisa kertoo innostuvansa linnuista yhä enemmän. - Minulla on monta lintukirjaa ja opiskelen niistä koko ajan. Talvilinnut tunnistan jo hyvin, kehaisee lintuharrastaja. Hän suunnittelee kesällä opettelevansa tunnistamaan merilintuja. - Meillä on mökki Bromarvissa meren rannalla ja siellä näkee hienoja lintuja. Ruokimme niitä kalan perkeillä. Niiden ominaisuuksia alan opiskelemaan ensi kesänä, lupaa Marja-Liisa innostuneena. - Syksyllä havaitsin lintulaudalla ensimmäisen kerran hömötiaisen näköisen linnun, joka osoittautui viitatiaiseksi. Se on Varsinais-Suomessa perin harvinainen lintu. Tieto havainnostani levisi pian lintuharrastajien pariin ja syksyn aikana pihallamme kävi yli kaksi sataa bongaria, ihmettelee Marja-Liisa ja vakuuttaa saaneensa harrastajista monta mukavaa ystävää. - Kaukaisemmat vieraat tulivat Raumalta ja Toijalasta. Kaikkein yleisimpiä vieraita Tavolantien lintulaudalla ovat
erilaiset tiaiset, viherpeipot, punatulkut, pikkuvarpuset, käpytikat, puukiipijät ja urpiaiset. Myös suuremmat linnut kuten närhet, harakat, tilhet, varikset, fasaanit ja mustarastaat ovat löytäneet tiensä ruokintapaikalle. - Ensimmäisenä adventtina näin valkoselkätikan, joka viihtyi ainoastaan vajaan viikon pihallamme. Käpytikat ajoivat ilmeisesti reviirilleen eksyneen upean urostikan pois, pahoittelee lintunainen.
kinta vähenee alkaa MarjaLiisa Rajasaari seurata lintujen pesäpuuhia lukuisissa lähipuiden lintupöntöissä.
Tällä lintulaudalla istuu normaalisti kymmeniä tipusia ruokailemassa herkullisia pähkinöitä, mutta ne pelkäävät valokuvaajaa. Ympäröivistä pensaista kuuluu valtaisa sirkutus, joka kehottaa häiritsijää poistumaan.
Keväästä, kun lintujen ruo-
Marja-Liisa Rajasaaren linturavintolassa menyy on erittäin monipuolinen. Tarjolla on auringonkukan siemeniä, pähkinöitä, kauraa, talipalloja ja -pötköjä, marjoja, siemenseoksia ja mustarastaille rusinoita.