Juhlaviesti
Sisältö
Laila
Kirkkopolkuja
Heidi Turusen opistoaika .....14-15
Virsi taluttaa matkalaista ...... 16-17
Juhlatunnuksen taustaa
Tervetuloa
Matkalaista taluta
Hyvä herättäjäjuhlien osallistuja! Ensimmäisistä herättäjäjuhlista tuli viime vuonna kuluneeksi kunnioitettavat 130 vuotta. Vain kahta sotavuotta lukuun ottamatta perinne on jatkunut katkeamattomana. Nyt juhlimme Vaasassa, ensi vuonna 2025 Salossa. Yli kolme vuosikymmentä on kulunut siitäkin, kun juhlia on viimeksi vietetty Varsinais-Suomessa, tuolloin Turussa. On jo aika palata Suomen syntysijoille. Turussa juhlia vietettiin teemalla ”Anna uusi rohkeus”. Teema on ollut toivoa herättävä, kohti tulevaa kurottava ja luottamusta rakentava. Kaikkea tätä tarvitaan erityisesti näinä kuohuvina aikoina, kun käymme yhdessä Salon juhlilla pyytämään Vapahtajamme vierellä kulkemista teemanamme ”Matkalaista taluta.”
Salo on valikoitunut juhlien järjestämispaikkakunnaksi monestakin syystä. Sen sijainti pääkaupunkiseudun ja Turun välissä on erinomainen, joten juhlille on helppo tulla junalla vaikkapa päivävierailuille. Juna-asema on kaupungin keskustassa, ja kokonsa puolesta Salossa on helppo liikkua myös jalkaisin. Autolla kulkiessakaan ei tarvitse murehtia ruuhkista tai parkkipaikkojen puutteesta.
Juhla-alue sijaitsee kävelymatkan päässä keskustasta. Alueelle on keskitetty kaikki juhlavieraan kannalta oleellinen, niin ruokailut, lepohuone, osa oheisohjelmista, juhlakanslia jne. Niitä, jotka tarvitsevat yön yli majoitusta, kehotan olemaan hyvissä ajoin liikkeellä varausten suhteen. Samoin junalippujen.
Olet sydämellisesti tervetullut Saloon!
Timo Hukka
Salon seurakunnan kirkkoherra, juhlatoimikunnan puheenjohtaja
Seurakunnan viestintä
Mitkä herättäjäjuhlat?
Herättäjäjuhlat järjestetään vuosittain eri paikkakunnalla. Järjestäjinä ovat paikallinen kunta, seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys. Juhlien historia yltää 130 vuoden taakse. Salon herättäjäjuhlat 2025 ovat jär-
jestyksessä 131. ja ensimmäiset Salon kaupungissa. Edelliset Varsinais-Suomen juhlat pidettiin Turussa 1990.
Juhlat vietetään taivasalla. Juhlakentälle levitetään penkit ja rakennetaan tarvittavat palvelut. Järjestelyt toteutetaan pääosin talkoovoimin, kaikkineen talkoolaisia tarvitaan noin 1000.
Herättäjäjuhlilla tunnelma on vapaa ja rento. Istumapaikankin voi valita jostakin muualta kuin penkistä. AnttiRintala
Ohjelman perusrunkona ovat noin tunnin mittaiset seurat, joissa vuorottelevat lyhyet puheet ja Siionin virret. Lisäksi juhlilla on oheisohjelmaa lapsille ja nuorille sekä erilaisia tapaa-
AnttiRintala
misia, konsertteja jne.
Erikoisuuksia ovat lauantain päiväseurojen aloittaminen seisaaltaan virrellä Jumala ompi linnamme ja sunnuntain päätösseurojen polvirukous, jonka jälkeen veisataan seisten Herraa hyvää kiittäkää. Tavat juontavat juurensa herännäisyyden historiaan.
Lue lisää • www.herattajajuhlat.fi • Facebook, Instagram ja YouTube: @herättäjäjuhlat
Herättäjäjuhlien juhlakenttä on aina paljaan taivaan alla, toki mahdollisia valmiita rakenteita hyödyntäen.
Kenttä täyttyy erityisesti lauantain päiväseurojen ja sunnuntain päätösseurojen
Eino Rissanen
Salo kutsuu!
Vuoden 2025 herättäjäjuhlien isäntäkaupunki toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi monipuoliseen ja monimuotoiseen Saloon!
Olemme koonneet tähän Juhlaviestiin otoksen Salon kesäisistä menovinkeistä ja kiinnostavimmista vierailukohteista. Myös kaupunkimme verkkosivuilta löydätte juuri tulevia herättäjäjuhlia varten kootun tietopaketin osoitteesta salo.fi/herattajajuhlat.
Meillä jokainen saa olla omanlaisensa – etsiä ja löytää juuri sellaisen Salon, jossa olo tuntuu kotoisalta ja hyvältä. Toivomme, että ensi kesänä annatte Salon yllättää ja löydätte täältä oman mansikkapaikkanne.
Tapaamisiin!
Salon kaupunki © Jesse Kallio
Vinkkejä viihtymiseen
Lumoava luonto
Salossa on Teijon kansallispuiston lisäksi monia hienoja retkeilykohteita, joissa voi tutustua rikkaaseen kulttuurihistoriaamme ja monipuoliseen luontoon.
• Teijon kansallispuisto
• Rannikkoreitti-pyöräretkeilyreitti
Tapahtumien Salo
Salon tapahtumatarjonta ihastuttaa monipuolisuudellaan. Tarjolla on tapahtumia ja elämyksiä kaikenikäisille ja moneen makuun.
• Salon Iltatorien tasokkaat maksuttomat
konsertit kesätorstaisin
• Rannikon puutarhan Kurpitsapuisto ja Kurpitsaviikot lokakuussa
Kuvat: Salon kaupunki © Ville Virtanen (Iltatori), Jani Kääriäinen (Rannikkoreitti), Salon kaupunki (Kurpitsaviikot)
Idylliset ruukkikylät
Ruukkikylät Teijon kansallispuiston kupeessa henkivät hyväntuulista kylätunnelmaa: punamultataloja, ruukkirakennuksia, historiaa, puoteja, uniikkeja makuelämyksiä, käsityöläistuotteita sekä upeaa luontoa.
• Mathildedal
• Teijo
• Kirjakkala
Kulttuuria ja kokemuksia
Salon monipuolisesta kulttuuritarjonnasta löydät nähtävää, kuultavaa ja koettavaa ympäri vuoden. Konsertit, teatteriesitykset, näyttelyt ja tapahtumat tempaavat kaikenikäiset mukaansa elämysten äärelle niin keskustassa kuin kylissä.
• Salon taidemuseo Veturitalli
• Wiurilan kartano
Vetovoimainen keskusta
Salon tori on kesäaikaan erittäin vilkas ja suosittu. Tori on kaikkien yhteinen olohuone ja torikahviloissa viihtyvät kaikenikäiset – niin salolaiset kuin vierailijat. Toripäivien lisäksi torilla on runsaasti erilaisia tapahtumia kuten Salon Iltatorit.
Salon keskustan persoonallisista kivijalkaliikkeistä, kauppakeskuksista sekä muilta kaupan alueilta löytyy hyvät valikoimat, ystävällinen palvelu sekä maksuton pysäköinti. Salon keskustan kupeessa sijaitseva Salon Urheilupuisto on keidas keskellä kaupunkia.
Kuvat: Salon kaupunki © Niclas Warius (Veturitalli), Salon kaupunki (Mathildedal, Alpakat, Teijon kirkko, Kirjakkala, Wiurila, Horninpuisto)
Vesistöjen Salo
Saloon voi saapua
myös veneellä - Salo sijaitsee aivan Saaristomeren portilla. Salon eteläisimmässä osassa Särkisalossa autenttinen saaristotunnelma, upea luonto ja meri antavat mahdollisuuden niin hiljentymiseen kuin myös monenlaiseen tekemiseen kuten kalastukseen. Särkisalo tunnetaankin erityisesti hyvistä kalavesistään. Merellisessä, lukuisten järvien ja jokien Salossa viihtyvät niin asukkaat, kesäsalolaiset kuin vieraatkin.
Syö ja nuku hyvin
Tervetuloa makumatkalle herkkujen Saloon
Salolaiset ravintolat kutsuvat sinut nauttimaan puhtaista mauista, perinteisestä kotiruuasta tai muun maailman keittiöiden ja kahviloiden anneista. Kahvilat tarjoavat kahvilakulttuuria ja pientä luksusta vastajauhetulla kahvilla ja paikallisesti valmistetuilla herkuilla. Kesän ehdoton ykköspaikka on Salon tori.
Majoitusvaihtoehtoja Salosta löytyy moneen makuun – valitse tasokas keskustahotelli, huvila, tunnelmallinen maatilamajoitus, oma mökki tai vaikka miljoonan tähden majoitus leirintäalueella taivasalla.
Nähdään Salossa! Salo.fi/herattajajuhlat
Laila Kyynäräinen, pieni suuri vaikuttaja
Päivi Pulkkinen-Watson
Ajan Kokkilan lauttaan ja kirjoitan navigaattoriin osoitteen. Angelniemen puolella maisema on ensin tuttua: Angelniemen kirkon tienhaara, sitten seurakunnan leirikeskus Kesä-Angela, ja suuria omenatarhoja teitten varsilla. Jonkin ajan kuluttua navigaattori ilmoittaa, että määränpää on oikealla. Saavun Laila Kyynäräisen kotitalon pihaan.
Laila on kasvanut nykyisin Saloon kuuluvalla Angelniemellä ja elänyt siellä koko ikänsä, 98 vuotta. Ensin Myllyperän tilalla ja avioliittoon mentyään ihan sen naapurissa. Hän muistelee, että seudulla vaikutti evankelisuus, mutta herännäisyys sai jalansijaa, kun silloiseen Angelniemen seurakuntaan 40-luvun alussa valittiin kirkkoherraksi körttipappi Olavi Airas.
Airas oli muun muassa ostanut seurakuntaan sata kappaletta Siionin virsiä omin varoin ja jakanut niitä kysellen, milloin pidetään seurat! Hän oli myös Lailan rippipappi.
Myllyperän kodin herännäisyys
Kotona jo Lailan isä aloitti siioninvirsiseurojen pidon. Monien seudun nuorten tavoin Lailan kolme siskoa kävivät Turun kristillisen opiston ja saivat sieltä herännäisvaikutteita ja oppivat Siionin virsiä. Siskoista nuorin, Leena, jatkoi isän aloittamaa perinnettä.
Kun Turun opistolaiset vierailivat Salossa, kirkkoherra ei antanut lupaa siioninvirsiseuroille kirkossa. Seurat pidetiin palokunnantalolla, joka oli sitten ihan täynnä seuraväkeä.
Laila muistaa sota-ajan, jolloin he kaikki tekivät tilan töitä. Kun huomautan, että maatalossa oli sitten varmasti tarpeeksi ruokaa, Laila muistuttaa, että Kansanhuolto piti tarkasti kirjaa tilojen kaikista ruokaaineista.
Herättäjäjuhlille ympäri Suomen
Herännäispappeja tuli seudulle muitakin, sekä Saloon että Perniöön, jonne myös Airas myöhemmin siirtyi. Sieltä käsin hän järjesti 1948 Nurmoon sen herättäjäjuhlamatkan, josta tuli Lailan ja Leenan ensimmäinen.
Leena Myllyperä kävi sen jälkeen herättäjäjuhlilla säännöllisesti, ja kun Halikosta alettiin järjestää matkoja, hän ja myöhemmin Lailakin olivat järjestelyissä mukana avustajina. Lailan ensimmäinen itse järjestämä matka vuonna 1987 suuntautui Suomussalmelle. Samoille juhlille lähti Salosta toinenkin bussi, täysi lasti kummassakin bussissa. Viimeistä kertaa Laila järjesti herättäjäjuhlamatkan vuonna 2010 Kiuruvedelle.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä seitsemän vuotta sitten jäivät Lailan ja Leenan viimeisiksi yhteisiksi juhliksi.
Omenaseuroja ja Ruskaleirejä Koska Salon seudulla oli paljon Turun kristillisen opiston käyneitä, pidettiin siioninvirsiseuroja pitkään säännöllisesti.
Uusi seuraperinne syntyi, kun Leena vuonna 1978 voitti Hengellisen Kuukauslehden (nyk. Henki) Israelin matkan ja tutustui siellä ihmisiin. Alkuaan näitä Omenaseurojen nimellä kulkeneita seuroja pidettiin ensin isoissa taloissa, mutta myöhemmin Laila sai seurakunnalta luvan pitää niitä leirikeskus Kesä-Angelassa, jossa niitä pidetään edelleen. Laila on järjestänyt niitä jo pitkään.
Leena Myllyperän moni tuntee Aholansaaren pitkäaikaisena emäntänä. Hän sai
työpaikan vuonna 1980 ja viihtyi siellä mainiosti.
Kymmenen vuoden ajan Laila järjesti matkoja Aholansaaren Ruskaleirille, jonne tuli mukaan ihmisiä myös Turun seudulta.
Vihdoin juhlat kotiseurakunnassa!
Laila Kyynäräisen toiveena on päästä osallistumaan Salon herättäjäjuhlille.
Hän muistelee osallistumistaan vapaaehtoisena Turun juhlien töihin. Kaikille riitti töitä, monenlaisia.
– Vieläkin tuntuisi ihanalta, jos voisi tehdä jotain!
Lailan arvokas tehtävä on kutsua kaikkia Saloon:
– Tervetuloa!
Lue lisää
Angelniemi on ollut oma seurakunta vuosina 1916–1966. Ennen tuota aikaa ja sen jälkeen se on kuulunut Halikkoon; Halikko oli yksi niistä seurakunnista, joista v. 2009 tuli osa Salon seurakuntaa.
”Salon seurakunta” on ollut olemassa myös ennen Salo-Uskelan yhdistymistä.
Laila Kyynäräinen ja Salon herättäjuhlien pääsihteeri Päivi Pulkkinen-Watson.
Päivi Pulkkinen-Watson
”Kyl tääl aik mene ku siivil”
Herättäjäjuhlille Saloon saapuva matkalainen huomaa nopeasti arkisen askelensa kevenevän ja ajan alkavan kulua kuin siivillä. Juhlien päätösseurojen jälkeen penkkitalkoitten alkaessa voikin havahtua siihen, minkä kaiken voimaa ja iloa antavan läpi onkaan tullut talutetuksi, ja mitä kaikkea hienoa onkaan saanut kokea juhlaviikonvaihteen aikana. Tämä tunne on yhteinen, oli sitten nuori tai vanha, yksin tai yhdessä Saloon saapunut – ainakin tämä kaikki on tavoitteenamme juhlia suunnitellessamme.
Seurojen veisuut ja puheet muodostavat juhlaohjelman tutun ja turvallisen ytimen, jota ilman herättäjäjuhlat eivät olisi herättäjäjuhlat. Juhlakentän rauhoittava yhteisen
veisaamisen ja sanojen viljelyn rytmi vuorottelee muun juhlaohjelman kanssa. Eikä juhlakentältä tarvitse edes kulkea kauas löytääkseen virkistävää vaihtelua, liki kaikki tapahtuu kävelymatkan päässä kentästä. Lapsiperheitten aika ei tule pitkäksi välillä puuhapisteellä tai lastenteatterin esityksessä vieraillen ja nuoret valtaavat seurakuntatalon nuortentilat omaan toimintaansa. Juhlien ohjelmassa on tunnelmallisia konsertteja kirkoissa ja konserttisaleissa Jaakko Löytystä Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnalliseen kuoroon ja paikallisiin muusikoihin sekä teatterin ystäville esityksiä ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.
Eikä juhlille saapuvan kannata unohtaa Salon seudun muuta ohjelmatarjontaa. Siksi esimerkiksi hyvissä ajoin jo torstaina
seudulle saapuva saa aikansa kulumaan juhlia odotellessaan vaikkapa luonnon ihasteluun Teijon kansallispuistossa, seudun keskiaikaisissa kirkoissa ja kotiseutumuseoissa käymiseen, taiteen ihasteluun Veturitallissa ja illalla Salon iltatorin tunnelmaan tutustumiseen.
Tuli matkalainen Salon juhlille koko juhlaviikonlopuksi, yhdeksi päiväksi tai vain pieneksi hetkeksi, ei aika käy pitkäksi. Me ohjelmatoimikunnassa ja koko juhlaorganisaatiossa pidämme kyllä huolen siitä, että jokainen juhlille tulija voi kotiin palattuaan huoahtaa: ”Kyl siel Salos aik men ku siivil!”
Miika Rosendahl
Ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja
Mikä on Herättäjä-Yhdistys?
Herännäisyys eli körttiläisyys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäinen herätysliike, jonka palvelujärjestö Herättäjä-Yhdistys toimii toivon, rakkauden ja armollisuuden pohjalta. 13 työntekijän tukena on laaja vapaaehtoisten joukko ympäri maan.
Herännäisyys tunnetaan erityisesti Sii-
onin virsistä. Vuosittain pidetään yli tuhat erilaista tapahtumaa: seuroja, veisuita, kirkkopyhiä. Korona-aikana aloitettiin myös erilaiset verkkolähetykset. Suosituin yksittäinen tapahtuma on luonnollisesti herättäjäjuhlat, joille kokoontuu noin 20 000 juhlavierasta.
Herättäjä-Yhdistys kustantaa vuosittain muutamia kirjoja ja äänitteitä. Lisäksi jul-
Herättäjä-Yhdistys järjestää toimintaa monen ikäisille. Ylioppilaskodit kolmessa kaupungissa tarjoavat yhteisöllisiä itsenäistymisen askelia kotoa muuttaville.
kaistaan useita lehtiä: Henki-lehti (ent. Hengellinen Kuukauslehti) ilmestyy kuudesti vuodessa, rakastettu Talvikynttilät jouluksi, nuorten itsensä tekemää Nuori Yty sekä ylioppilaskotien Turina muutaman kerran vuodessa. Suosituin kustannustuote on Siionin virret, jonka uudistettu laitos ilmestyi 2017.
Omaa nuorisotyötä Herättäjä-Yhdistys on tehnyt jo 50 vuoden ajan Nuori Yty -brändin alla rippikoululeireillä, isoskoulutuksessa ja varhaisnuorten Telttis-leirillä. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea paikkaa ylioppilaskodeilta Helsingissä, Kuopiossa tai Joensuussa. Herättäjän nuorisotyö on syrjinnästä vapaa alue, jonka slogan kuuluu: ”Sinä riität, sinä kelpaat, sinä et ole yksin.”
Lähetysnäkyään Herättäjä-Yhdistys toteuttaa Suomen Lähetysseuran suurimpana jäsenjärjestönä ja Suomen Pipliaseuran yhteistyökumppanina. Lisäksi tehdään talkoovoimin yhteistyötä Viron ja Inkerin kirkkojen kanssa.
Lue lisää:
• www.h-y.fi
• www.nuoriyty.fi
• www.herattaja.fi
• www.henkilehti.fi
Antti Rintala
Juhlakenttä
Salon herättäjäjuhlien juhlakenttä sijaitsee keskellä Salon Urheilupuistoa. Juhlakenttä on tekonurmikenttä. Sen taakse on suunnitteilla juhlatori, ja alemmalle kentälle tulevat ruokailutilat ja ruokamyyjät. Viereiseen jäähalliin on suunnitteilla kanslia ja lepotilat sekä ensiapu. Seurakuntatalo, kirkko, tori ja muut tärkeät paikat ovat kaikki juhla-alueen lähellä, samoin
koulumajoituspaikat.
Rautatieasema ja linja-autoasema ovat noin kilometrin päässä juhlakentästä. Helsingistä tulevat pikavuorot pysähtyvät myös Hermannin pysäkillä, joka on vain muutaman sadan metrin päässä.
Matkailuautoille ja vaunuille on varattu alue noin 1,5 km päässä juhlakentältä, hyvien kävelyyhteyksien päässä.
Salon Urheilupuisto
Suurin osa vuoden 2025 herättäjäjuhlien tapahtumista sijoittuu Salon Urheilupuistoon. Herättäjäjuhlien aikaan moni puiston perustoiminnoista on tauolla, mutta tarjontaan kannattaa tulla tutustumaan seuraavien Salon vierailujen aikana. Salon keskustan kupeessa sijaitsevasta Urheilupuistosta löytyy suuri määrä erilaisia liikuntapaikkoja, joissa voi harrastaa kymmeniä eri liikuntalajeja sisä- ja ulkotiloissa. Tilaa liikunnan harrastamiseen löytyy kaikkiaan lähes 100 hehtaaria.
Penkkiurheilusta kiinnostuneille Urheilupuistosta löytyvä Salohalli tarjoaa liigatason pelejä niin futsalissa, koripallossa
Urheilupuisto on keidas keskellä kaupunkia
kuin lentopallossa. Urheilupuistossa voit muun muassa skeitata betonirampilla, uida, ratsastaa, yleisurheilla, luistella jäähallissa, hiihtää, golfata, kaataa keiloja, pelata tennistä, padelia, kori- ja jalkapalloa sekä harrastaa porrasjuoksua ja huhkia ulkokuntoilulaitteilla.
Eri puolilla Saloa on lukuisia ulkokuntoilulaitteita, joihin voit tutustua osoitteessa salo.fi/ulkokuntosalit. Uskelan koulun lähiliikuntapaikka, Salon lukion beach volley -kenttä ja Pahkavuoren frisbeegolfrata löytyvät kävelymatkan päästä Urheilupuistosta. Kaiken kaikkiaan Salossa on frisbeegolfratoja kymmenen.
Suosittu perhepuistomme sijaitsee myös Urheilupuistossa. Perhepuisto on Salon lähes sadasta leikkipuistosta monipuolisin. Perhepuistossa voit kiivetä telineitä pitkin korkealle ja leikkiä supersankaria. Pyöri pää pyörälle tai keinu hurjissa vauhdeissa taivasta kurottaen. Musisoi, tee hiekkalinna tai pysähdy nauttimaan eväistä. Aidatulta alueelta löytyvät wc-tilat ja esteetön leikkipaikka-alue, jossa on huomioitu liikuntaja näkörajoitteisten käyttäjien tarpeet. Kolmekymmentä metrinen vesiliukumäki, kylmäallas sekä 1, 3 ja 5 metriä korkeat hyppypaikat houkuttelevat kaiken ikäisiä valoisaan sekä monipuoliseen uimahalliin.
Perheen pienimpiä varten on 30-asteinen lastenallas, jossa voi leikkiä vesileluilla ja laskea pienestä liukumäestä. Uimahallissa järjestetään myös kaikille avoimia lasten vesipeuhuja ja kaiken kansan vesijumppia. Hallista löytyvät lämpimät terapia- ja viihdealtaat hieronta-asemineen sekä kaksi 25 metrin allasta. Uimahallin edustalla pääset ihailemaan mieleenpainuvaa Pekka Jylhän Ilo-taideteosta, jättikokoista rantapalloa.
Tervetuloa viihtymään Urheilupuistoomme!
Salon kaupunki © Sami Kilpiö
Kirkkopolkuja
Marttilan kirkko
Marttilan kunta on saanut nimensä kirkon nimestä.
Maritta Järveläinen ja Katja Nurmio
Salon seurakunta voi palvella ihmisiä kuudentoista kirkon voimalla. Kaikki kirkot huokuvat mielenkiintoista historiaa sen lisäksi, että voit rauhoittua jumalanpalveluksiin tai piipahtaa tiekirkoissa ihan vaan rauhoittumassa.
Tarkempaa tietoa historiasta seurakunnan nettisivuilta
www.salonseurakunta.fi > Kirkot ja tilat
Halikon kirkko
Aatelisten kirkko – synnin sovitukseksi rakennettu.
Angelniemen kirkko Merimiesten uhripyhätön paikalla – entisen viikinkireitin varrella.
Teijon kirkko
Suomen pienin kivikirkko, joka ensin huutokaupattiin kirkkoyhdistykselle ja sitten lahjoitettiin Salon seurakunnalle.
Särkisalon kirkko Saaristolaiskirkko, josta löytyy Suomen pienin vaivaisukko ”Lasarus taivaan portilla”.
Perniön Pyhän Laurin kirkko
Alun perin katolinen kirkko, jonka yhtenä aarteena on Missale Aboense – ensimmäisiä Suomessa julkaistuja messukirjoja.
Kuvat: Maritta Järveläinen ja Katja Nurmio Kartta: Norteno
Kosken kirkko
Kirkon ovelta on suora kirkkopolku Hämeen Härkätielle.
Kuusjoen kirkko
Paikkakunnalla on kaksi hautausmaata – uusi ja vanha - ikäeroa kuusi vuotta…
Kiikalan kirkko
Iso puukirkko, jonka rakentamiseen tarvittiin 800 tynnyrillistä ruista.
Kiikala
E18
Perttelin kirkko
Katolisella ajalla rakennettu kirkko, jonka vierestä löytyi äskettäin hautalöytö 1100-luvulta.
Suomusjärven kirkko
Kirkon jokaisen oven yläpuolelle on kirjoitettu raamatunlause.
Kisko
Suomusjärvi
Uskelan kirkko
Kirkko rakennettiin tukevasti kallion päälle muinaisen Kuninkaantien varrelle. Koska…
Uskelan emäkirkko
...valui maanvyörymässä jokeen… (Tarina Topeliuksen Maamme -kirjassa).
Yliskylän kirkko
Alueelta on tehty 1100-luvun hautalöytöjä. Näiden perusteella on laadittu Perniön emännän muinaispuku.
Muurlan kirkko
Vieressä on yhä vielä KELLOMÄNTY, jossa 1700-luvulla riippui saarnahuoneen kutsukello.
Salon kirkko
Kirkko rakennettiin alun perin rukoushuoneeksi viinanjuonnin ansiosta.
Kiskon kirkko
Kirkon seinät kallistuvat rakennusvirheen vuoksi ulospäin.
”Opisto oli ensimmäinen koulu, jossa pääsin kukoistamaan”
Iina Matikainen
Kommunikaatio- ja viittomakielen ohjaajana työskentelevälle
Heidi Turuselle, 42, viittomakielen opinnot Turun kristillisellä opistolla (nyk. Linnasmäen opisto) osoittautuivat merkittäväksi niin työuran kuin oman minuuden löytämisen kannalta.
– Olin kiinnostunut viittomakielen opinnoista jo lukion jälkeen, mutta en voinut hakea silloin koulutukseen, koska sinne vaadittiin tietyn tasoinen kuulo.
Turusella itsellään on synnynnäinen molemminpuolinen kuulovamma. Sittemmin tällaiset esteet ovat poistuneet, ja Turunen valmistui opistolta kaksivuotisesta koulutuksesta kommunikaation ja viittomakielen ohjaajaksi vuonna 2022.
– Koen, että sillä oli joku tarkoitus, kun tä-
män ikäisenä päädyin opiskelemaan toista alaa. Voin sanoa, että opintojen myötä löysin itseni ja koen olevani nyt oikeassa paikassa.
Turunen oli aiemmin toiminut kaupallisella alalla. Oma kuulovamma sekä oman pojan erityisyys saivat hänet hakeutumaan koulutukseen.
– Se, miten opinnot perheellisellä onnistuvat, mietitytti. Myös toimeentulo pelotti, mutta onneksi tuolloin oli mahdollisuus aikuiskoulutustukeen.
Turusella on tosi hyviä muistoja opiskeluajasta. Muistoissa korostuu opistolla koettu yhteisöllisyys.
– Oman ryhmän lisäksi opin tuntemaan kaikki siivoojista keittiöhenkilökuntaan ja opettajiin.
Turunen on edelleen yhteyksissä joidenkin opettajien kanssa niin ystäväpohjalta
kuin ammatillisestikin.
Oman identiteetin kannalta oli käänteentekevää, kun opinnoissa Turuselta kysyttiin positiiviseen sävyyn hänen vammansa laadusta.
– Aloin kokea, että erilaisuuteni ei ollutkaan huono asia. Opintojen aikana sain käsiteltyä lapsuuden aikaisia kokemuksia. Lapsuuden ja nuoruuden koulumuistoihin Turusella kuuluu kokemus siitä, kuinka kuulolaite oli vamman merkki. Se leimasi ja määräsi käytännössä monella tapaa.
– Koin tulleeni kiusatuksi aikuisten taholta erilaisuuteni takia.
Kuulovammansa vuoksi Turunen ei saanut osallistua kaikille oppitunneille.
– Esimerkiksi englantia pääsin lukemaan vasta yläasteella. Koin, että opisto oli ensimmäinen koulu, jossa pääsin kukoistamaan.
Kysyntää oli jo opiskeluvaiheessa
Työllistymistä Turusen ei tarvinnut jännittää, sillä alan tekijöille oli tarvetta. Harjoittelunsa Turunen suoritti palkallisena nykyisessä työpaikassaan Hakastaron erityiskoulussa, joka tarjoaa yksilöllistettyä opetusta oppilaille, jotka ovat eriasteisesti kehitysvammaisia tai autismin kirjon oppilaita. Työkaverinaan Turusella on kaksi opiston aikaista kurssikaveriaan.
Turusen ja hänen opiskelukaveriensa koulutustaustan ja osaamisen myötä koulun toimintakulttuuri on muuttunut lasten hoitamisesta heidän kommunikaatiotaan tukevaan suuntaan. Työn lähtökohtaisena periaatteena on nyt se, että lapsen oikeutta kommunikoida ei saa polkea.
– Aikuisen tehtävä on löytää keinot, kuinka kommunikaatio ja vuorovaikutus saadaan toimimaan. Ymmärretyksi tuleminen, se, että voi olla vuorovaikutuksessa toisen kanssa, on tärkeää mielenterveydenkin kannalta.
Työssään Turunen käyttää paljon tukiviittomia, viitottua puhetta ja kuvia.
Heidi Turuselle opiskeluaika Linnasmäen opistolla merkitsi yhteisöllisyyttä ja syvälle omaan identiteettiin vaikuttavaa kokemusta tasavertaisesta kohtelusta.
– Ennen ajateltiin, että tukiviittomat ovat kielenkehityksen kannalta heikentäviä, mutta nykyään ajatellaan, että ne tukevat kommunikaatiota.
Turunen kohtaa päivittäin tilanteita, joissa visuaalisilla keinoilla saadaan paremmin huomio autisminkirjoon kuuluvien lasten ja adhd-lasten kanssa. Saman hän on huomannut myös oman poikansa koh-
Iina Matikainen
dalla, kun piirtäminen ja kuvat ovat auttaneet vuorovaikutustilanteissa.
Opiskeluajalta Turuselle on jäänyt mieleen tilanne, jossa kuuro opettaja viittoi Teamsin kautta ja poika katsoi selän takana.
– Ihan kadehdin sitä, miten nopeasti poikani oppi viittomia.
Olen aktiivinen yhdenvertaisuusasioissa Turunen on aktiivinen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden puolestapuhuja ja toimija.
–Työskentelen myös näkövammaisten henkilöiden parissa opaskoirapuolella.
Hän pitää esillä myös esimerkiksi sitä, että kouluissa on tarvetta kommunikaation ohjaamiseen paljon enemmän kuin sitä on myönnetty.
– Tuntuu, että tämän tarpeen merkitystä ei ymmärretä täysin sivistystoimessa.
Turusen mukaan olisi tärkeää, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsuudessa lapsen kommunikaatiokykyä pystyttäisiin tukemaan, ja sen eteen hän haluaa tehdä vaikuttamistyötä.
Turunen kuvaa, kuinka valtava onnistumisen kokemus lapselle, jolla ei ole ollut kommunikaatiokeinoja, on ensimmäisen viittoman oppiminen. Tästä aukeaa lapselle ja hänen läheisilleen kokonaan uusi
maailma.
Valtavaa onnistumisen iloa Turunen on kokenut myös tilanteissa, joissa syvästi autistinen lapsi, joka vaikuttaa olevan vain omassa maailmassaan, saa kuvien avulla viestittyä. Turusen mieleen on jäänyt erityisesti tilanne, jossa lapsi osoitti saippuakuplakorttia ja ilmaisi näin haluavansa puhaltaa saippuakuplia.
Vaikka saavutettavuuden eteen on yhteiskunnassamme vielä tehtävää ja pelko palvelujen supistamisen vaikutuksesta on todellinen, on Turunen saanut itse todistaa, kuinka asiat ovat mennet myös parempaan suuntaan. Erityisopetuksessa kommunikaation merkityksen painottaminen on lisääntynyt ja esimerkiksi kuulolaitteet ovat kehittyneet huomaamattomimmiksi ja älylaitteiden kanssa käytettäviksi.
– Ei voida ennustaa miten oma kuuloni säilyy. Tähän mennessä se on tasaisesti laskenut.
Lisätietoa
Viittomat voivat tulevaisuudessa merkitä myös Turuselle itselleen keinoa toimia yhteiskunnassa.
Hengellisissä viittomissa saa käyttää luovuutta
Työssään Turunen joutuu käyttämään tarkkoja viittomia ja toistoa. Hengellinen viittominen on Turusen mukaan vapaampaa.
– Siinä saa käyttää enemmän luovuutta. Se on taiteellisen näköistä, sulavampaa. Hengellisestä viittomisesta Turusella on kokemusta, kun hän on viittonut virsiä koulun tapahtumissa Salon kirkossa. Puheiden viittominen avaa tietä hengellisyyteen ja virsien viittominen osallisuuteen. Tätä osallisuutta myös Turunen on saanut oppilaidensa kohdalla todistaa.
– Musta se on jotenkin niin ihanaa, kun oppilaat, jotka eivät pysty tuottamaan ääntä, voivat olla viittomissa mukana.
Herättäjäjuhlilla on viitottu puheita ja virsiä Herättäjä-Yhdistyksen työntekijöiden mukaan niin pitkään kuin mihin miesmuisti yltää.
– Todennäköisesti viittomakielen tulkit ovat tulleet mukaan herättäjäjuhlille joskus sotien jälkeen, kun asenteet vammaisuuden näkymistä kohtaan alkoivat höllentyä, kertoo Herättäjä-Yhdistyksen viestintäsuunnittelija Kaisa Viitala.
Lähde löytöretkelle!
• Enkelin mentävä reikä – Torsti Lehtisen muistoseminaari 20.–22.9.2024
• Tukiviittomakurssit: alkeet 28.–29.9.2024, jatko 8.–9.2.2025
• Perinteinen joulunvietto 23.–27.12.2024
• Godfulness-koulutus 14.1.2025
• Talviveisuut 8.–9.3.2025
• Kirkkokuvista-ohjaajakoulutus 18.–19.3.2025
• Pyhiinvaelluskoulutus 25.–27.4.2025
Katso koko koulutustarjontamme
LINNAS.FI
JUHLAVUOSI
TULOSSA 2025!
Aukeama
haastattelu, juttu.
Ilmoitus
Virsi taluttaa matkalaista
Terhi Lehtovaara on matkalaukkulapsi, perheenäiti ja musiikkikasvattaja. Työssään Salon seurakunnan hoivamuusikkona hän vie sairaaloihin ja hoivakoteihin musiikkia, läsnäoloa, lohtua ja iloa.
Terhi Lehtovaaran varhaisin lapsuusmuisto liittyy yhdessä laulamiseen. Terhi istuu isänsä harteilla korkealla paikalla. Ympärillä sadat kuorolaiset laulavat joululauluja.
– Muisto sijoittuu luultavasti Englantiin, jossa olimme kielikoulussa ennen muuttoa Etiopiaan.
Terhin opettajavanhemmat Heikki ja Kaisu Kaikkonen lähtivät lähetystyöhön Hosainaan, kun Terhi oli 3-vuotias. Perhe asui Etiopiassa kymmenen vuotta. Äiti työskenteli opettajana ja myöhemmin AIDS-projekteissa, isä aikuisten lukutaitoprojekteissa.
Suomalaisia lähetystyöntekijöitä perheineen oli alueella paljon. Yhdessä laulaminen kuului suomalaisyhteisön elämään: juhliin, lähettien kokouksiin ja saunan lauteille. Tutuksi tulivat niin koululaulut kuin virretkin.
– Lapsena kirkossa oli usein tylsää ja odotin aina, milloin päästään laulamaan virttä.
Musiikki oli tärkeää, mutta sen opetus oli vaihtelevaa.
Juhlaviesti Herättäjäjuhlat Salossa 4.-6.7.2025
– Liikuttavaa, kuinka paljon vanhemmat tekivät meidän lasten hyväksi. Kukin opetti suomalaisessa koulussa vuorollaan, mitä itse osasi.
Myöhemmin Terhi päätyi musiikinopettajaksi ja kuoronjohtajaksi. Musiikki on ollut Terhille reitti paitsi työelämään myös paikallisiin yhteisöihin.
– Musiikin kautta olen hakenut oman paikkani ja verkostoni.
Kukin laulaa äänellään
Ihmisen ääni on henkilökohtainen asia. Omaan ääneen liittyvä palaute jää mieleen.
– Tapaan paljon vanhoja ihmisiä, joilla on laulukoetraumoja. Surullista, että kouluaineista varsinkin huono laulunumero on se, joka muistetaan.
– Sen sijaan virsien laulamiseen ei liity muistoja arvostelun kohteena olemisesta. Aamuhartaudessa ja joulukirkossa numeroita ei jaettu.
Nykyisessä työssään Salon seurakunnan hoivamuusikkona Terhi vie musiikkia hoitolaitoksiin, sairaalaan ja saattohoito-osastolle.
– Ihmiselle on syvä kokemus, kun joku laulaa hänelle itselleen tärkeän laulun. Se on ihan eri tavalla henkilökohtaista ja hoivaavaa
Anna Hälli
kuin laulun kuuleminen radiosta. Hoivamuusikon ohjelmisto muodostuu ihmisten toiveista, matkan varrella tärkeiksi tulleista lauluista. Usein laulut liittyvät johonkin vierellä kulkeneeseen läheiseen, omiin vanhempiin, isovanhempiin, rakastettuun.
Yllättävän usein ihmiset toivovat iloista musiikkia. Joskus huoneessa kaikuu Tulipunaruusut, toisinaan Suojelusenkeli.
– Hoivamuusikon tärkeä taito on tunnelman aistimisen taito. Hoivamuusikko on lohdun, mutta myös ilon tuoja.
Omat Siionin virret ja muita laulukirjoja
Siionin virsiin Terhi tutustui rippikoulussa Aholansaaressa.
– On ihana veisata ilman säestystä, vaikka se vaatiikin monelta tottumista.
Siionin virsiä veisaavan yhteisön lisäksi rippikoulu Aholansaaressa tarjosi nuorten porukan, jossa Etiopiassa kasvanut lähetyssaarnaajien lapsi ei ollut kummajainen. Siinä porukassa
Siionin virret oli tärkeä kirja myös konkreettisesti. Se oli kuin ystäväkirja, johon kirjattiin muistoja hetkistä, joissa virsiä oli veisattu.
– Ja nimenomaan veisattu. Isosille oli kunnia-asia korjata, jos joku sanoi laulavansa virsiä.
Oma laulukirja on ihmiselle tärkeä.
– Se on niin mainio matkaeväs, että ostan mielelläni laulukirjoja lahjaksi lapsille ja nuorille.
Myös Terhin Salon kirkkoon perustamalla Virsipysäkillä lauletaan ihmisten toivevirsiä - ja vanhan tavan mukaan kokonaan, vaikka säkeistöjä olisi tusina.
– Virsi on yhteinen rukous. Yhdessä veisattu virsi on yhteisten ajatusten jakamista. Monet mietteet ja toiveet vahvistuvat, kun useampi ihminen laulaa niitä yhdessä.
Mikä sitten on Terhin oma lempivirsi?
– Mahdotonta sanoa, sillä virret liittyvät eri tilanteisiin ja tunnelmiin. Jos yksi olisi pakko sanoa, se olisi ehkä Soi, virteni, kiitosta Herran. Se on puhki veisattu ja syy siihen on luultavasti se, että se vaan on niin hyvä.
Juhlatunnuksen taustaa
Salon herättäjäjuhlien tunnus on Matkalaista taluta. Tunnus on Varsinais-Suomessa 1800-luvulla vaikuttaneen virsirunoilija Efraim Jaakolan kirjoittamasta Siionin virrestä 124. Voittaneen ehdotuksen antoi Vappu Kemppinen Halikosta.
– Olen käynyt silloisen Turun kristillisen kansanopiston 1969–70, Vappu kertoo. – Jo sitä ennen olivat Siionin virret jonkin verran tuttuja, sillä olin kuullut niitä kotona, tädin luona seuroissa, Turun opistolaispäivillä ym.
Opistoaika teki virsistä Vapulle hyvin tuttuja ja läheisiä, sillä jokaisen tunnin alussa piti veisata yksi säkeistö jostakin Siionin virrestä.
– Aloimme kilpailla siitä, kuka nopeimmin oppii hankalatkin niekut. Talven aikana ne tulivat niin tutuiksi, että vieläkin välillä muistuvat mieleen vanhat sanoitukset, vaikka sen jälkeen on tehty kaksi suurta uudistusta.
– Olen myös käynyt useilla herättäjäjuhlilla, tosin viimeisimmästä on jo aikaa. Tällä seudulla on myös järjestetty siioninvirsiseuroja melko säännöllisesti.
Vappu innostui heti, kun kuuli tunnukseen liittyvästä kilpailusta.
– Valinnan vaikeus vain oli melkoinen. Taisin käydä koko Siionin virret läpi. Samalla tarkistin, etten ehdota mitään sellaista, joka olisi jo ollut aiemmin käytössä. Lopulta minulla oli pitkä lista vaihtoehtoja.
– Ajattelin sitä, että suuri osa juhlavieraista joutuu tulemaan kaukaa, toisenlaisilta seuduilta. Lopuksi lähetin neljä säettä kilpailuun. Nyt kun katson niitä, totean, ettei niitä muita olisi tarvinnut ollenkaan lähettää. "Matkalaista taluta" sanoo asian yksiselitteisesti.
– Kyseinen säe sai minut ajattelemaan pitkän juhlamatkan vaivoja ja mahdollisia vastuksia, jolloin matkalainen tarvitsee taluttajaa. Voihan niitä vaivoja olla lyhyelläkin matkalla, ja taluttajaa tarvitsemme aina. Milloin eksymme väärälle tielle tai voimamme eivät riitä.
Marja Roiko
Vappu Kemppinen
Tervetuloa Saloon lapset, nuoret ja perheet!
Herättäjäjuhlien ohjelmassa on Salon seurakunnan järjestämänä luvassa mm. perheiden pyhiinvaellus, teatteriesityksiä ja lasten kuoroleiri yhdessä seurakunnan lapsikuorolaisten kanssa.
Lähikirkoista löytyy lapsille omatoimisia Lasten kirkkohistoria -seikkailuja. Salon seurakuntatalolle kutsuvat levähtämään ja
Juhlaviesti Herättäjäjuhlat Salossa 4.-6.7.2025
hengailemaan perheiden kerhotila, varkkatila Valkama ja nuorten tila Satama. Salo on muutenkin kiva ja lapsiystävällinen kaupunki, josta löytyy tekemistä ja kohteita koko perheelle!
Lisätietoja Salon kaupungin matkailusivuilta visitsalo.fi.
Kuvat: Katja Nurmio
Tule talkoisiin Saloon!
TALKOOKORTTI
Etu- ja sukunimi
Osoite ______________________________________________________________________________
Puh. Sähköp.
Syntymävuosi __________ Erityisruokavalio _________________________________________________
T-paidan koko, jos haluat ilmoittaa etukäteen: XS S M L XL XXL
Tehtäväalueet, joihin haluat osallistua.
Valitse useampi vaihtoehto, jos mahdollista.
Ravintolatoiminta............
Asiakaspalvelu.................
Opastus............................
Liikenteenohjaus..............
Järjestyksenvalvonta........
Kolehdinkanto..................
Muu tehtävä. Mikä?
Toiveet talkoovuoroista
Puhtaanapito ..................
Rakennus- ja purkutyöt....
Majoitustoiminta.............
Ensiapu ...........................
Lasten toiminta ...............
Nuorten toiminta ............
Mediakeskus ...................
Erityisosaaminen tai koulutus, jota voit hyödyntää talkootehtävissä:
Järjestyksenvalvojakortti...
Hygieniapassi....................
Atk-osaaminen .................
Ensiaputaidot ...................
Catering-tutkinto ..............
Muu koulutus tai taito, mikä
Minulle saa lähettää kiitoksena Henki-lehden numeron 5/2025
Tietojani saa käyttää Herättäjä-Yhdistyksen suoramarkkinointiin.
(Saat enintään 4 kirjettä vuodessa koskien H-Y:n toimintaa ja tuotteita.)
Tiedot voi myös lähettää sähköpostitse osoitteeseen talkoot.salo@h-y.fi.
Kortin voi postittaa osoitteeseen
Salon seurakunta / herättäjäjuhlat, Kirkkokatu 6, 24100 SALO.
Lue lisää herättäjäjuhlista: www.herattajajuhlat.fi
Sinua tarvitaan, tule mukaan rakentamaan yhdessä juhlia!
Juhlaviesti
Salon herättäjäjuhlat 2025
JUHLaTOiMiKUNTa
Timo Hukka 0400 784 322 timo.hukka@evl.fi
KeNTTäTOiMiKUNTa antero Keinänen 040 592 5766 kak.keinanen@gmail.com
LiiKeNNeTOiMiKUNTa arto Lehtovirta 044 774 5363 arto.lehtovirta@evl.fi
MaJOiTUSTOiMiKUNTa Hannu Pölönen 050 528 8527 hannu.polonen@gmail.com
OHJeLMaTOiMiKUNTa Miika Rosendahl 044 737 3510 miika.rosendahl@evl.fi
RaViNTOLaTOiMiKUNTa Satu Kaukiainen 044 774 5282 satu.kaukiainen@evl.fi
ToIMIKUnnAT jA pUHEEnjoHTAjAT
TaLKOOTOiMiKUNTa
Riitta Vehanen 040 5344 726 riitta.vehanen@gmail.com
TaLOUSTOiMiKUNTa Jukka Hautala 050 344 2796 jukka.hautala@linnas.fi
TURVaLLiSUUSTOiMiKUNTa Jari auramo 0400 537 242 pokepalvelu@gmail.com
VieSTiNTä- Ja
MaRKKiNOiNTiTOiMiKUNTa eija Panttila 040 730 7404 panttilaeija@gmail.com
PääSiHTeeRi
Päivi Pulkkinen-Watson 044 774 5265 paivi.pulkkinen-watson@evl.fi
JULK aiSiJa Ja KUSTaNTaJa
Herättäjä-Yhdistys ja Salon seurakunta
PääTOiMiTTaJa Eija panttila
TOiMiTUSKUNTa
Viestintä- ja markkinointitoimikunta
ULKOaSU SjLmedia
KaNNeN KUVa
Marja Roiko
JaKeLU
Vaasan herättäjäjuhlat 2024, Salon herättäjäjuhlat 2025, seurakunnan tilaisuudet 2024 ja 2025, Salon kaupungin ja seurakunnan alueet, linkki sähköiseen versioon netissä ja somessa
iLMOiTUSMyyNTi Taloustoimikunta
PaiNOPaiKK a jp postitus oy
PaiNOS 12 000 kpl
Herättäjäjuhlat Salossa 4.–6.7.2025 www.salonseurakunta.fi
”Hieno päivitys tähän aikaan, ja erinomaisesti tehtyjä, isoja juttuja. Kuvia käytetään vahvasti ja ilmavasti.”
”Olen yllättynyt siitä, kuinka hyvä tämä lehti nyt on.”
Henki ilmestyy 6 kertaa vuodessa tukevana 52-sivuisena lukupakettina.
Henki raportoi hengellisistä kysymyksistä näkökulmia laajentaen.
Henki etsii syvällistä sisältöä jopa ennalta arvaamattomista paikoista.
Tilaukset: www.herattaja.fi, 0400 805 904, tilaukset@h-y.fi
Etsitkö vielä sopivaa majoituspaikkaa vuoden 2025 herättäjäjuhliin Saloon?
Rauhallinen ja luonnonkaunis ympäristö, välittävä ja yhteisöllinen tunnelma. Lehmiranta sijaitsee kirkasvetisen Lehmijärven rannalla, vain lyhyen ajomatkan päässä Salon keskustasta. L u e l i s ä ä : w w w . l e h m i r a n t a . f i
www.h-y.fi/ talviveisuut2025
Pyhiinvaellusreitit kutsuvat
Pyhiinvaelluspolut ovat avoinna ihan jokaiselle Lähde löytöretkelle maisemaan ja pyhän äärelle Tervetuloa Saloon ja Varsinais-Suomen pyhiinvaelluspoluille!
Lisätietoa pyhiinvaelluksesta ja reiteistä: www.pyhiinvaellussuomi.fi
Etuja elämäsi tärkeimpiin asioihin
Omistaja-asiakkaana hyödyt parhaista alennuksista pankki- ja vakuutuspalveluista.
op.fi/omistaja-asiakas
Palvelun tarjoaa osuuspankki.
