Sogsakk sanomat 2018

2018

sogsakk sanomat

Bissehii giellatrauma

– oahpaha sámegiela maid nieidasis

Datanomikoulutus

alkaa jälleen

Hyvä, parempi,

paikallinen

Nuõrttsääʹmǩiõll

jeäll õinn

Uđđâ sajeh

SOGSAKK SANOMAT

SISÄLTÖ 3 4

Pääkirjoitus

6 7

Lähihoitajaopiskelijat tositoimissa

8

Bissehii giellatrauma – oahpaha sámegiela maid nieidasis

SAKK:n historiikki katsoo myös tulevaisuuteen Pelien ohjelmoinnilla voi pärjätä myös Lapissa

10 11 12 14 16 18

Koltansaamen linjalta uusille urille

18 20 22 24

Matkailulinja muutoksessa

26

Toivoniemessä ollaan reformin edelläkävijöitä

Uáppei jurduuh anarâškielâ já -kulttuur škovliimist

Tutustu tukiin!

Hyvä, parempi, paikallinen Modernin teknologian humaani airut Uđđâ sajeh pyehtih uáppeid oohtân

“Ilman medialinjalaisia elokuvat eivät näkyisi”

27 28

29

Hyvän kokin resepti Duodjeoahpuid gazzamin

Raappâleh Oummu siõhttlâʹtte määŋgnalla vuõrâsoummšen, ǩii emansa mättʼtââtt sääʹmǩiõl Nuõrttsääʹmǩiõll jeäll õinn

Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Toimitus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4 99870 Inari Toimittajat Tuomas Heikkilä Ida-Maria Helander Tiina Jäppinen Teija Kaartokallio Kirsti Kustula Minna Lipponen Juha Länsman Kia Olin Joel Rauhala Anne Seipiharju Pirjo Seurujärvi Elina Sipilä Heli Valkama Eveliina Wirtanen Kansikuvat Etukansi : Ulla Isotalo Takakansi: Juha Länsman Ulkoasu Toimituskunta SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu.

Ohjaajat Kaisa Feodoroff Erkki Feodoroff Ulla Isotalo Outi Länsman Painopaikka Grano Oy 2018 Painettu 100 % uusiopaperille Cyclus Offset 140 g/m2

www.sogsakk.fi

SOGSAKK sanomat 2018

·2

NUPPÁSTUSAT JA 40-JAGI ÁVVUJAHKI

MUUTOKSIA JA 40-VUOTISJUHLAA

Jahki 2018 lea máŋggaid ođastusaid jahki Sámi oahpahusguovddážis. Go álgen rektorin dán jagi álggus, de seamma áigge bođii fápmui maid ámmátlaš skuvlejumi láhkaásaheami ođastus, nappo ámmátlaš skuvlejumi reforbma.

Boahtte čavčča fas ođđa veahkkerektor álggaha virggistis ja Avvila doaibmabáikki doaimmat sirdojit Anárii. Anára doaibmabáiki lea viidon ođđa fiinna lasseosiin, gos oahpuideaset álggahit čakčat boahttevaš merkonomat, datanomat, koahkat ja lagašdivššárat.

Skuvlejumiid sisdoalutge ođasmuvvet muhtin muddui, ja ovdamearkka dihte diehto- ja gulahallanteknihka vuođđodutkosa oahpuin skuvlejit boahttevuođas áššehasbálvaleami lassin spealuid prográmmerema.

Ođastusain fuolatkeahttá oahppolágádussamet barggut vuođđuduvvet nannosit sámekultuvrii ja dan bargui, mii lea dahkkon ovddit jagiid áigge.

Oahppolágádusa vuođđodoaimmaide gullá ordnet skuvlejumi sámeguovllu ja dan olbmuid dárbbuid váras. Oahppolágádus bargá maid máŋggabealat ovdánahttinbarggu, iešguđetlágan fidnut leat dás buorrin ovdamearkan.

Sámi oahpahusguovddáš ordne nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiela skuvlejumiid, mat bistet jagi. Leage dehálaš, ahte sámegielat gullojit boahttevuođas eanet ah eanet ja ahte mii ordnet boahttevuođasge skuvlejumi, mii doarju ja ovdánahttá sámeealáhusaid.

Oahppolágádus geasuha ohppiid, stuorámus oassi ohppiin leat sámeguovllus eret, ja ovdamearkka dihte boazodoallosuorgi lea dál earenoamáš bivnnut.

Ođđa rektorin oainnán, ahte oahppolágádus lea dán guvlui, sámekultuvrii ja gielaide hui mearkkašahtti. Dán barggu mis lea buorre joatkit!

Dál go Sámi oahpahusguovddáš deavdá 40 jagi, lea áigi giitit buohkaid geat leat leamaš mielde huksemin oahpahusguovddážis dakkára, mii eallá otná beaivvis ja mas lea alla dássi.

Vuosi 2018 on monien uudistusten vuosi Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Samaan aikaan, kun aloitin rehtorina vuoden 2018 alusta alkaen, astui voimaan myös ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi.

Syksyyn ajoittuu puolestaan uuden apulaisrehtorin virkaan astuminen samalla, kun Ivalon toimipaikan toiminnot siirtyvät Inariin. Inarin toimipaikka kasvoi uudella upealla laajennusosalla, jossa opintonsa aloittavat syksyllä tulevat merkonomit, datanomit, kokit ja tarjoilijat sekä lähihoitajat.

Koulutusten sisällötkin uudistuvat osittain, ja esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opinnoissa opiskellaan tulevaisuudessa asiakaspalveluosaamisen lisäksi peliohjelmointia.

Uudistuksista huolimatta oppilaitoksemme työ perustuu vahvasti aiemmin tehdylle työlle sekä saamelaiskulttuurin perustalle. Oppilaitos järjestää perustehtävänsä mukaan koulutusta saamelaisalueen ja sen ihmisten tarpeisiin sekä tekee monipuolista kehittämistyötä esimerkiksi hanketoiminnan muodossa.

Saamen kielten lukuvuosikoulutusta annetaan kaikissa saamen kielissä: koltan-, inarin- ja pohjoissaamessa. Onkin tärkeää, että saamen kielet kuuluvat tulevaisuudessa enenevässä määrin ja että järjestämme jatkossakin koulutusta, joka tukee ja kehittää saamelaiskulttuuriin pohjautuvia elinkeinoja.

Oppilaitos on vetovoimainen, valtaosa opiskelijoista on omalta alueeltamme, ja esimerkiksi porotalousala on juuri nyt erityisen suosittu.

Uutena rehtorina näen oppilaitoksen alueellisesti sekä saamelaiskulttuurin ja saamen kielten näkökulmasta erittäin merkittävänä. Tätä työtä meidän on hyvä jatkaa!

On aika välittää Saamelaisalueen koulutuskeskuksen 40-vuotisjuhlavuonna kiitoksemme kaikille niille, jotka ovat olleet rakentamassa oppilaitoksesta ajanmukaisen ja laadukasta työtä tekevän toimijan.

Poasta Ilmára Nillá Eeva-Liisa rektor

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen rehtori

Sámegielat jorgalus: Ida-Maria Helander

3

· SOGSAKK sanomat 2018

SAKK:n historiikki katsoo myös tulevaisuuteen Outi Korpilähde vaikuttaa tyytyväiseltä ja helpottuneelta. Keittiön pöydällä lepää käsikirjoitus, johon hän on koonnut neljäkymmentä vuotta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen eli SAKK:n historiaa.

Historiikki ilmestyy syksyllä.

– Sen kokoaminen oli haastava mutta samalla erittäin antoisa kokemus. Olen tehnyt suurimman osan työurastani opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, joten tämä oli tunteikas matka myös omaan elämääni.

Kohokohdaksi tältä yhteiseltä taipaleelta SAKK:n kanssa Korpilähde nostaa kasvutarinat, joita hän on päässyt seuraamaan ja joihin hän on päässyt vaikuttamaankin.

– Kun näki sen muutoksen, joka parissa, kolmessa vuodessa tapahtui nuorille, niin olihan se valtava kokemus, hän kertoo selvästi liikuttuneena.

Tuhansia kursseja, kymmeniätuhansia osallistujia Vaikka Korpilähde tiesi SAKK:n toimintojen laajuuden, hän yllättyi koottuaan ne kaikki yhteen.

– Näiden neljänkymmenen vuoden aikana SAKK on esimerkiksi järjestänyt noin 4000 kurssia, joilla on ollut osallistujia yli 30 000. Siitä jää jo niin iso kulttuurinen jalanjälki, että sitä on vaikea käsittää.

Korpilähde siteeraakin mielellään entistä rehtoria Lassi Valkeapäätä, jolla oli tapana sanoa, että ”Laivanrakennusta ja hevostenhoitoa lukuun ottamatta meillä opetetaan kaikkea”.

Historiikki tuokin esille, että SAKK:n koulutustarjonta on ollut laajaa ja monipuolista ja sen tarkoitus on ollut palvella nimenomaan paikallista yhteisöä.

– Lähtökohtana on ollut, ettei ihmisiä ”kouluteta täältä pois”, vaan tavoite on tukea mahdollisuuksia elää ja asua omalla kotiseudulla.

“Laivanrakennusta ja hevostenhoitoa lukuun ottamatta meillä opetetaan kaikkea”

SOGSAKK sanomat 2018

·4

Korpilähde painottaa, että SAKK ei ole pelkästään oppilaitos vaan myös merkittävä kulttuurinen toimija.

– Sillä on ollut ja on edelleen iso rooli esimerkiksi lukuisissa kulttuuritapahtumissa saamelaisalueella.

Edessä loistava tulevaisuus?

Historiikki osoittaa, että Saamelaisalueen koulutuskeskus on aina elänyt ajassa ja muuttunut alueen ja saamelaisen yhteiskunnan mukana.

– Niinhän sen kuuluu ollakin. Koulutuksen täytyy toimia tässä edelläkävijänä muutoksia ennakoiden.

Korpilähteen mukaan historia on historiaa ja toki sinänsä tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on nykyisyys ja varsinkin tulevaisuus.

Historiikkiin hän on lisännyt Edessä loistava tulevaisuus -osion, jossa hän pyrkii pureutumaan siihen, mikä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rooli on jatkossa.

– On mielenkiintoista nähdä, miten SAKK kykenee vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan

tuomiin haasteisiin ja miten se onnistuu tasapainoilemaan paikallisen kulttuurin ja kansallisten opetussuunnitelmien ristipaineessa.

Korpilähde kiittää Korpilähde katsoo, että historiikin laatiminen oli hyvä tapa laittaa piste hänen pitkälle uralleen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Hän haluaa erityisesti kiittää SAKK:n apulaisrehtori Maritta Mäenpäätä ja toimistosihteeri Ritva Jomppasta.

– Ilman heitä tämä historiikki ei yksinkertaisesti olisi koskaan valmistunut.

Korpilähde nostaa esille myös kaikki haastattelemansa entiset ja nykyiset opiskelijat sekä opettajat.

– Yllätin itseni usein hymyilemästä tyytyväisenä, kun näin, kuinka suuri merkitys Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on ollut niin monen elämään.

Teksti ja kuvat: Juha Länsman

5

· SOGSAKK sanomat 2018

Lähihoitajaopiskelijat tositoimissa Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tekeAurorassa ja Koivikossa opiskelijat järjestivät vät paljon yhteistyötä työelämän kansasukkaille toimintapäivän. sa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat – Leivoimme, muistelimme, jumppasimpäässeet jo monenlaisiin tapahtumiin me ja teimme käsihoitoja. Mukana oli myös mukaan. nystypalloja, joilla opiskelijat kiersivät hiero – Järjestimme helmikuussa hyvinvoinmassa asukkaita, Kiviniemi kertoo. tipäivän ikäihmisille yhdessä Sámi Soster Männikön palvelukotiin tutustuessaan he -yhdistyksen kanssa, lähihoitajaopiskelija pääsivät mukaan avustamaan asukkaiden Jari Järvinen kertoo. aamutoimissa.

– Teimme tapahtumassa esimerkiksi jal – Männikössä oli tosi mukavaa ja opettakahoitoja ja mittasimme verenpaineita. vaista. Olemme harjoitelleet monia hoitotoiLisäksi hieroimme asiakkaita ja söimme menpiteitä luokassa nukeilla, mutta onhan yhdessä, Järvinen jatkaa. se ihan erilaista oikeiden ihmisten kanssa, – Se oli parin tunnin tapahtuma Inarissa.

Sara Brilli kertoo.

Ehdimme myös leikkiä ja jumpata, opiske Teksti: Joel Rauhala lija Sara Brilli sanoo.

Kuva: Ulla Isotalo Lähihoitajaopiskelijat ovat olleet monissa muissakin tapahtumissa mukana.

– Talvella olimme seurakunnan adventtitapahtumassa avustamassa hoivayksiköiden asiakkaita, opettaja Leena Kiviniemi muistelee.

Hänen mielestään yhteistyö järjestöjen ja työyhteisöjen kanssa tukee hyvin opiskelijoiden ammatillista osaamista.

– Toiminnan järjestäminen on hyvää harjoitusta vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa, Kiviniemi lisää.

Lähihoitajaopiskelijat ovat tutustuneet myös paikalliLähihoitajaopiskelija Pinja Pesonen mittaa Elli Näkkäläjärven siin hoivakoteihin. verenpainetta Sámi Sosterin tapahtumassa Inarissa.

SOGSAKK sanomat 2018

·6

Pelien ohjelmoinnilla voi pärjätä myös Lapissa – Ohjelmoinnin perusteet voi opetella kuka tahansa. Huippuosaajaksi tullaan kuitenkin vain ahkeran harjoittelun kautta, utsjokelainen Outi Laiti kertoo.

Hän on aloittanut pelaamisen jo 4-vuotiaana Commodore 64 -kotitietokoneella. Nyt vanhempana hän on tutkinut alkuperäiskansakulttuureja digitaalisissa peleissä sekä ohjelmoinnissa.

– Minulla on ollut mahdollisuus luoda positiivinen tekniikkasuhde hyvin nuorena, mikä sitten kantoi jatko-opintoihin sekä ihan tutkijaksi asti, Laiti kertoo.

Hänen mukaansa matematiikan ja logiikan osaamisella on roolinsa ohjelmoinnissa.

Peliohjelmoijan pitää olla kärsivällinen ja innostunut asian oppimiseen.

– Harrastuneisuudesta ja omasta motivaatiosta on hyötyä, koska silloin tulee kehittäneeksi tarvittavia taitoja huomaamattaan.

Riittävät yöunet huoltavat ohjelmoijan tärkeintä työkalua eli aivoja. Koko elämää ei siis tarvitse käyttää ohjelmoimiseen tullakseen hyväksi.

– Pelituotannoissa toimitaan yleensä tiimeissä. Pelien tekeminen kysyy siis myös sosiaalisia taitoja, Laiti kertoo.

Laitin mukaan Lapissakin voi tienata elantonsa peleillä.

– Täällä on ihan samat mahdollisuudet kuin muuallakin. Meillä on riittävät tietoliikenneyhteydet, ja pelialan verkostoihin pääsee mukaan esimerkiksi osallistumalla Game Jam -toimintaan.

– Pelien tekeminen ei vaadi suuria alkuinvestointeja, sillä ilmaisilla sovelluksilla pääsee jo pit-

Teksti: Joel Rauhala Kuva: Outi Laiti

källe. Vaativin osuus on hyvän pelitiimin löytäminen, Laiti lisää.

Hänen mukaansa saamelaisalueella olisi tilausta saamenkielisille peleille mutta virtuaalitodellisuutta voisi hyödyntää myös saamelaiskulttuuriin tutustumisessa ja matkailussa.

– Utsjoella saamenkielinen alkuopetus tuotti Muorjemátki-pelin, johon jokainen oppilas sai rakentaa oman kentän. Peli ei laadullisesti kilpaile peliyritysten tuotteiden kanssa, mutta suosiossa se oli ylivoimainen voittaja.

Saamelaisalueella on tarve erityisesti tällaiselle pelituotannolle prosessina, Laiti sanoo.

Datanomikoulutus alkaa jälleen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa alkaa ensi syksynä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, jossa opiskellaan ohjelmointia sekä pelien suunnittelua ja tekoa.

– Tarjoamme koulutusta, jonka osaamisalana on ohjelmistotuotanto, linjavastaava Petri Puttonen kertoo.

Linjalla opiskellaan tietokoneohjelmistojen, www-sovellusten ja pelien kehittämistä. Koulutuksen painopisteet ovat ohjelmoinnissa, ohjelmistokehityksessä, suunnittelussa ja testauksessa. Tutkinto sisältää myös muita alakohtaisia ammatillisia tutkinnon osia.

– Koulutus sopii ohjelmoinnista ja tietotekniikasta kiinnostuneille sekä niille, jotka haluavat valmistumisen jälkeen lähteä opiskelemaan alaa esimerkiksi ammattikorkeakouluun, Puttonen sanoo.

Ohjelmistotuotannon ammattilaisella ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset valmiudet toimia alan tehtävissä muillakin eri toimialoilla.

7

· SOGSAKK sanomat 2018

Gielladáiddu lassin lea dehálaš oahppat maid duddjot.

Dá Minna goarru Birehii nuvttohiid.

Bissehii giellatrauma – oahpaha sámegiela maid nieidasis Minna Lipponen oahpahalai sámegiela easkka ollesolmmožin ja dál son oahpaha giela maid nieidasis.

– Dá bukten hávvarmielkki, dadjá Minna go vuos lea vuoššan midjiide iđitgáfe. Minna lea kafeasuorggi ámmátolmmoš ja danin mii hui mielas diktit su dikšut dán dehálaš barggu.

Sámegiela oahput ja olu gáffe. Dán vahkkus mii hárjehallat čállit áviisii.

Mii leat gávccis ja Minna lea okta mis.

Sámegiella lea su eatnigiella, muhto son ii leat oahppan dan ovdal go ollesolmmožin.

SOGSAKK sanomat 2018

·8

Minna bajásšattai Leammis. Son lea riegádan Mátta-Suomas, muhto fárrii etniinis dán ruovttugillái go lei viđajahkásaš. Fargga lei áigi vuolgit skuvlii. Minnas livččii lean miella mannat Menešjávrri skuvlla sámeluohkkái, nugo muhtun fuolkkitge, muhto su eadni ii háliidan bargat nu.

– Munnje bođii dovdu, ahte eadni jurddašii, ahte don it birge, go it máhte, Minna muitala.

– Na, duhten dalle dasa, ahte dat ii gula min bearrašii. Várra lei nu, ahte eatni vásáhusat iežas skuvlaáiggis leat deaddán nu sakka, ja dan dihte ii oaidnán makkárge ávkki sámegiela lohkamis.

Vai háliidiigo suodjalit mu muhtin láhkai.

Giellatrauma. Nuhan dás geavai, ahte eadni

Ovttasbargu lea leamáš dehálaš oassi min oahpuin. Pirjo, Minna ja Elina plánemin deavstta. vahágis sirddii dan Minnai. Muhto dál lei áigi bissehit dan.

– Giellatrauma ii jođe goalmmát sohkabulvii, mearridii Minna.

Lohká sámegiela ovttas nieiddainis –”Munno ruovttugiella lea sámegiella” Iđđes soai vuolgiba goappašagat skuvlii. Minna nieida Biret sámegielat ovdaskuvlii ja Minna ieš kulturguovddážii. Goabbáge stáve sámegiela olles beaivvi.

– Lea leamaš stuorra illu oaidnit mo Biret lea oahppan sámástit ja nu somá, go lea juo áibbas lunddolaš sámástit nieiddain, muitala Minna.

Minna váccii vuosttas jagi sámegieloahpuid 2015 - 2016. Dalle Biret ii vel beassan sámegielat beaiveruktui, muhto Minna oahpahii ja hálai sutnje sámegiela. Dál soai ássaba Anáris ja beassaba oahpásmuvvat seammás buorebut iežaska máttuide.

– Lean geahččalan háhkat gielladáiddu ovdalge, muhto in leat leamaš doarvái duostil nieguid čuovodettiinan. In ovdalgo ožžon máná.

Dán rádjái soai leaba ássan Ylläsis, Bireha áhči ruovttuguovllus. Dál lea nu somá, go

goabbáge lea beassan sámegielat skuvlii. Oahput leat mearkkašan Minnai olu eanet go beare gielladáiddu.

Earenomáš jahki Dát lea leamaš hui erenoamáš jahki midjiide buohkaide. Mis lea leamaš vejolašvuohta studeret davvisámegiela joatkkaoahpuid, mat ordnejuvvojit vuosttas geardde. Mii leat válljen boahtit Anárii studeret ollesáigásaččat giela ja kultuvrra, vuoruhit daid ja guođđit eará bargguid.

Dán jagi mii leat beassan juohkit iluid ja morrašiid ovttas, ja muđuige mis lea leamaš hui buorre oktavuohta gaskaneamet.

Na, die dat čohkká min bálddas. Ihana, nana nisu guhte dámai giellatrauma.

Vuosttas davvisámegiela joatkkajagi skuvlejupmi ordnejuvvui Anáris lohkanjagis 2017 – 2018. Anáraš- ja nuortalašgiela joatkkajagit ordnejuvvojit dalle go giellaservošat ieža háliidit.

Teaksta: Elina Sipilä, Pirjo Seurujärvi ja Minna Lipponen. Govat: Juha Länsman

Biret čiŋadeamen skuvlegovvemii.

9

· SOGSAKK sanomat 2018

Koltansaamen linjalta uusille urille

Teksti, kuvat ja ulkoasu: Heli Valkama

Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja alkaa jälleen syksyllä.

Selvitimme, millaisia uraväyliä se on avannut aiempien vuosien opiskelijoille.

– Opintovuosi oli mullistava. Koltansaame on äidinkieleni, ja linjalla sain siihen uuden näkökulman. Opiskelukavereista kehittyi verkosto, joka on voimavara edelleen. Löysin oman roolini ja paikkani kieliyhteisössä, vuonna 2012–2013 linjalla opiskellut Merja Fofonoff kuvailee.

– Linjan jälkeen rohkaistuin suorittamaan auktorisoidun kielenkääntäjän tutkinnon. Olen työskennellyt kielityöntekijänä, kääntäjänä ja tulkkina. Käännän tekstejä runoista lakipykäliin. Olisin innostunut myös kieliteknologiasta, mutta aika ei riitä kaikkeen. Koltansaamen parissa on hurjasti työtä: vielä en ole kaikkea kääntänyt!

– Koltansaamen linjan käyminen vaikutti elämääni enemmän kuin olin odottanut, Miika Lehtinen tuumii. SAKK:n ja opiskelijoiden hyvä yhteishenki innosti viipymään Inarissa aiottua pitempään. Lehtinen opiskeli ensin pohjoissaamea ja haki sitten koltansaamen linjalle.

– Olen työskennellyt koltansaamen parissa siitä lähtien. Olen päässyt tutustumaan arkistoihin muun muassa Kolttasaamelainen muistipankki -projektissa. Opiskelen Oulun yliopistossa ja valmistun maisteriksi vuoden päästä. Tulevaisuudessa aion jatkaa koltansaamen tutkimista.

– Opinnot vaikuttivat elämääni huimasti. Kielitaitoni vahvistui niin, että kotikieleni vaihtui koltansaameksi, Terhi Harju kertoo. Hän opiskeli SAKK:ssa vuonna 2012–2013.

– Löysin oman juttuni. Aiemmin tein sesonkitöitä, mutta opintojen jälkeen pääsin töihin Yle Sápmille. Tein Unna Junná -lastenohjelmaa ja työskentelin koltansaamenkielisenä toimittajana. Olen tehnyt myös sijaisuuksia opettajana. Nyt toimin Sámi Giellagáldussa kielityöntekijänä ja kesällä teen oppimateriaalia koltansaameksi. Muuten suunnitelmat ovat avoinna.

SOGSAKK sanomat 2018

· 10

Sisältö ja kuva: Heli Valkama

Tuki, jota voit saada

Tuki, jota voit saada

11

· SOGSAKK sanomat 2018

Hyvä, parempi,

paikallinen

Yhdeksänkymmentäluvulla olin vaatimassa kasvisruokaa lukioni ruokalaan. Kun se lopulta saatiin, söimmekin sitten paksulla juustokerroksella kuorrutettua, lähinnä perunaa ja tomaattia sisältävää, kasvispaistosta monta kertaa viikossa.

Sittemmin olen seilannut maailman valtameriä purjelaivojen ja jäänmurtajien kannella. Hyvä ja monipuolinen kasvisruoka on pysynyt kaikkea muuta paitsi itsestäänselvyytenä läpi vuosien.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa oli edessä jälleen yksi vuosi suurkeittiön pöperöissä eivätkä odotukseni olleet mahdottoman korkealla. Yllätys oli kuitenkin melkoinen.

Heti ensimmäisenä päivänä meitä pyydettiin täyttämään ruoka-aiheisilla kysymyksillä varustettu kyselylomake. Kasvisruokaa ei siis täällä tarvinnut erikseen vaatia, saati perustella.

Nykyisellään teollinen lihantuotanto aiheuttaa liudan vakavia rakenteellisia ongelmia, joita monien on mahdotonta hyväksyä. Niitä ovat tuotantoeläinten ankeat elinolosuhteet ja kohtelu sekä proteiinirehun laivaaminen sademetsähakkuille perustetuilta plantaaseilta maailman toiselta laidalta.

Kiteytettynä on kylmä tosiasia, että lihantuotanto on teollisuuden ja liikenteen ohella suurimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia.

On kuitenkin eräs säännön vahvistava poikkeus, nimittäin perinteinen saamelainen poronhoito, johon ei juurikaan sisälly edellä mainittuja eettisiä ongelmakohtia. Olenkin Inariin muutettuani liukunut veganismista kohti ruokavaliota,

SOGSAKK sanomat 2018

· 12

joka edelleen kasvispainotteisena sisältää poronlihaa ja itse kalastettua kalaa.

Inari-ruokavalio Olin ratketa hämmästyksestä ruokavalintakaavaketta ruksiessani, kun huomasin, että täällä on mahdollista syödä kasvisruoan lisäksi paikallisesti tuotettua poroa. Kuluvan lukuvuoden aikana on myös kalaruokiin alkanut ilmestyä “paikallista kalaa” -lappuja.

Näyttääkin siltä, että herkällä korvalla tilannetta seuraava keittiöhenkilökunta aikoo jatkossakin antaa mahdollisuuden syödä sekä Inarin kalaa että poroa.

Kävin jututtamassa SAKK:n keittiön emäntää Anne Tervaniemeä ruokaan ja sen alkuperään liittyen. Onko myös jatkossa mahdollista syödä Inarin poroa mutta muuten kasvisruokaa?

– Se on periaate, että jos haluaa, niin paikallista poroa ja kalaa saa syödä, vaikka olisi muuten valinnut kasvisruoan, Tervaniemi lupaa.

Raaka-aineita luonnosta Ruokalistalla on viikoittain yksi kalaruoka ja kaksi pororuokaa. Kalaa tulee Toivoniemen toimipaikan lisäksi inarilaisilta vakikalastajilta. Myös kotimaista kirjolohta hankitaan ulkopuolelta.

Koulun porolinja Toivoniemessä tuot-

taa käristyslihaa, kuutiolihaa, suikalelihaa, keittolihaa, potkakiekkoja, sisä- ja ulkofileitä, jauhelihaa ja lisäksi vielä lihapullia ja jauhelihapihvejä. Laajennusosan valmistuttua mahdollistuvat myös Inarin toimipaikassa kylmä- ja lämminsavuporojalosteet.

Mustikkaa, puolukkaa ja hillaa ostetaan paikallisilta poimijoilta. Hillaa on näistä parhaiten tarjolla.

– Toivomme, että koulun opiskelijat innostuisivat poimimaan marjoja. Koulun keittiö on valmis ostamaan etenkin mustikkaa ja puolukkaa, Tervaniemi vinkkaa. Jatkossa pyrkimys on vielä lisätä lähiruoan osuutta entisestään.

Hyvän ruoan salaisuudeksi Anne Tervaniemi paljastaa paikallisten raaka-aineiden lisäksi sen, että kasvis-

vaihtoehtoa ja jälkiruokaa myöten kaikki pyritään tekemään alusta loppuun itse eineksiä ja teollisia valmisteita vältellen.

Pääpaino on paikallisessa kulttuurissa perinneruokineen, mutta ruokalistalla on makuja ympäri maailmaa. Joulu, pääsiäinen sekä muut juhlat huomioidaan aterioiden suunnittelussa.

– Kasvisten osuus tulee lisääntymään.

Huomiota kiinnitetään enemmän tuotannon eettisyyteen. Monipuolisuus ja ruoan värikkyys tulee varmaan vielä lisääntymään. Ulkomaisista trendeistä saatetaan omaksua vaikutteita, ja mausteita saatetaan ruveta käyttämään entistä enemmän, Tervaniemi maalailee tulevaisuutta.

Teksti ja kuvat: Tuomas Heikkilä Ulkoasu: Tuomas Heikkilä, Anne Seipiharju

13

· SOGSAKK sanomat 2018

Modernin

SOGSAKK sanomat 2018

· 14

Saamelaisalueen koulutuskeskus sai alkuvuodesta uuden rehtorin. Liisa Holmberg siirtyi uusiin tehtäviin International Sámi Film Instituttiin ja Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen aloitti toimessa.

Utsjoen peruskoulun ja lukion rehtorina puoli-

vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen.

Uuden oppimistahan ei voi ihmiseen asentaa datapakettina, ainakaan toistaiseksi. Osaaminen syntyy aktiivisesti työskennellen ja vuorovaikutuksessa, myös opiskelijan mielenvireys sekä tunnetila vaikuttavat oleellisestioppimiseen.

Opiskelijalla on itsellään vastuu omasta työkunnostaan jo opiskeluaikana ja myöhemmin työelämässä.

– Jonkin arvion mukaan olemme nähneet teknologian kehityksestä vasta noin viisi prosenttia, Rasmus-Moilanen sanoo.

Hän ei kuitenkaan aio olla rakentamassa maailmaa, jossa kukin pysyttelee kotonaan ja päätelaiteella hoidetaan niin viihde, koulunkäynti kuin työ. Sisäänpäin käpertyneen tulevaisuuden sijaan teknologia voi kuitenkin oikein käytettynä mahdollistaa tiedonsiirron lisäksi myös läsnäoloa.

Rasmus-Moilanen antaa esimerkin omasta arjestaan: tärkeitä kokouksia on pitkin Suomea.

Perinteiseen tapaan matkustaminen, kokoukseen osallistuminen, yöpyminen ja seuraavan päivän kotimatka veisi hänen ajastaan lähes vuorokauden ja kaikki aika vain muutaman tunnin kokousta varten.

Kun hän osallistuu etänä omalta tietokoneeltaan, hän voi hoitaa samana päivänä muita työasioitaan. Näin vuorokausi hänen läsnäoloaan on voitettu toisaalta oppilaitokselle ja toisaalta hänen perheelleen.

– Parhaimmillaan perinteiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt tukevat toinen toistaan eikä kumpaakaan ole näillä näkymin tarkoitus korvata toisella, Rasmus-Moilanen toteaa. Virtuaalisten ryhmätyötilojen lisäksi ihmiset tarvitsevat kohtaamispaikakseen myös koulurakennuksen.

teknologian humaani airut toista vuotta toiminut Rasmus-Moilanen on kuitenkin pitkän linjan SAKK:lainen, onhan hän ollut käynnistämässä ja kehittämässä SAKK:ssa virtuaalikoulua, joka järjestää muun muassa etäopetusta ja kehittää opetusteknologioiden pedagogista käyttöä.

Utsjoelta kotoisin olevalle, saamelaismusiikin artistinakin taannoin tunnetulle RasmusMoilaselle juuri kehittämistyö on mieluista. Siinä hän pääsee soveltamaan luovuuttaan, visioimaan uutta ja kaitsemaan muutostilassa olevia prosesseja eteenpäin.

Tästä syystä hän ei ole kiinnostunut ajattelemaan itseään mukaan politiikkaan, jossa asiat etenevät usein hitaasti ja junnaavat vastakkainasetteluissa. SAKK:n edustajana hän kuitenkin lupaa valvoa koulun etua tarvittaessa tiukasti.

Rasmus-Moilanen katsoo kasvaneensa rehtorin virkaan kehittämällä työelämätaitojaan niin täydennyskoulutuksen kautta kuin arjen työssä virtuaalikoulussa. Nykyisellään noin kymmenen ihmistä työskentelee virtuaalikoulussa päivittäin ja siitä on tullut paitsi pysyvä osa SAKK:n palvelua, myös olennainen osa saamen kielien opetusta.

Teknologisen rakennemuutoksen airueksi Rasmus-Moilanen vaikuttaa kuitenkin harvinaislaatuisen humaanilta. Kysymykseen, mikä on ihmiselle tärkeintä, hän tiivistää elämän perusasiat: terveyden, perheen ja kodin, hyvät ihmissuhteet, terveet elämäntavat ja sen, että ihmisellä on ylipäätään toimeentulo ja ruokaa pöydässä. Tietysti rehtorille henkilökohtaisesti tärkeää on myös innostava ja virikkeellinen työ.

Puhuttaessa virtuaalikoulusta ja koulutuksen tulevaisuudesta hän ei sanallakaan mainitse käytettäviä teknologioita tai ohjelmistoja. Tapahtui opetus sitten perinteisesti luokkahuoneessa tai tietoverkon välityksellä, tärkeintä RasmusMoilasen mukaan on ihmisten kohtaaminen,

Tärkeintä on ihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen.

Teksti: Tuomas Heikkilä Ulkoasu: Tuomas Heikkilä, Anne Seipiharju Kuva: Ulla Isotalo

15

· SOGSAKK sanomat 2018

Uđđâ sajeh pyehtih uáppeid Säämi máttááttááskuávdáš uđđâ pääihih valmâštuvvojeh keesi ääigi

Nubástusâid soojijn • Säämi máttááttáskuávdáš (SMK) lii vijđedâm Aanaar toimâpääihi. Uđđâ uási lii 800 m² styeres.

• Avveel uáppeeh sirdâšuveh Aanaar toimâpááikán čohčuv.

• Uđđâ soojijn lii luokai lasseen ovdâmerkkân orroomsaje uáppeid, tiätumaašinvisteh sehe čuákkimviste, mon SMK puáhtá halidiijnis laiguuttiđ meid ulguubel.

• Puáris soojijn ääših láá meid muttuumin, ko máttááttáskievkkân, liäibuttâh já baariluokka láá vaalmâštumin.

• Purâdemviistán ráhtoo eennâb saje, ko motomeh seeinih komettuvvojeh, ete puohah šiettih puurrâđ čohčuv-uv. Meid uđđâ baariluokka puáhtá váhá eenâb soojijd.

• Puáris sosiaalsajeh-uv muttojeh.

• Puoh sajeh valmâštuvvojeh keesi ääigi já toh iskâduvvojeh majemustáá 13. porgemáánu ko škovlâ álgá.

Tekstâ já olgoldâshäämi: Anne Seipiharju Koveh: Anne Seipiharju, Juha Länsman

SOGSAKK sanomat 2018

· 16

oohtân

Olli Syrjänen mielâst uđđâ soojijn pyeremuuh ääših láá áimuskiärru, mikro já jieŋâskappi.

- Vala ko ličij limsa-automaat, nuuvt tääbbin kavnuuččii puoh, Syrjänen moijáá.

Orroomsaajeest láá vuovâs sekkâstoovlih, moid uáppeeh lijkkojeh ennuv.

Tiina Jäppinen lijkkoo tast mon ihanah já čuovâdeh visteh láá.

- Lijkkuum meid ohtasâš saajeest. Lii šiev äšši, ete eres liinjij uáppeeh pyehtih puáttiđ tohon oovtâst viettiđ ääigi. Tot kenski lasseet siärvuslâšvuođâ já älkkedit uápásmittem, Jäppinen iätá.

17

· SOGSAKK sanomat 2018

“Ilman medialinjalaisia elokuvat eivät näkyisi”

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat järjestettiin Inarissa tänä vuonna 20. kerran.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan opiskelijat ahkeroivat festivaalin Opiskelijat tärkeässä roolissa Skábmagovat-festivaaleilla taustajoukoissa.

– Ilman medialinjalaisia elokuvat eivät näkyisi, festivaalituottaja Aleksi Ahlakorpi toteaa. Myös opiskelijalle itselleen on hyödyllistä olla mukana, sillä festivaali tarjoaa mahdollisuuden näyttää omia kykyjään ja tavata esimerkiksi ohjaajia, hän jatkaa.

Matkailulinja

S

aamelaisalueen koulutuskeskuksessa on jatkossa mahdollisuus erikoistua matkailupalvelujen tuottajan lisäksi myös vastaanottovirkailijaksi tai matka-asiantuntijaksi.

Matkailualan opettaja Satu Gahmberg on innostunut alan uudesta nousukiidosta.

– Matkailu kukoistaa ja me haluamme vastata sen tuomiin haasteisiin. Alueella on nyt todella suuri tarve monenlaisille osaajille.

Gahmbergin mukaan SAKK:n tavoitteena on kouluttaa osaavia työntekijöitä alueen yrityksille niiden kanssa yhdessä toimien.

SOGSAKK sanomat 2018

Teksti ja kuva: Juha Länsman

– Olemme jatkuvasti yhteydessä eri sidosryhmiin.

Kuuntelemme herkällä korvalla, mitkä heidän tarpeensa ovat. Juuri tästä syystä olemmekin päättäneet laajentaa koulutustarjontaamme.

Ala on suhdanteille herkkä, mutta Gahmberg ei epäröi kannustaa siitä kiinnostuneita.

– Osaaville ihmisille löytyy varmasti aina töitä. Joka vuosi ollaan lähempänä sitä hetkeä, että matkailu muuttuu tällä alueella kausityöllistävästä ympärivuotiseksi.

Laura Liukkonen on ensimmäistä vuotta opiskelijana Saamelaisalueen koulutuskes-

· 18

kuksen matkailulinjalla.

– Nettikoulutus oli minulle uusi kokemus. Virtuaaliluokka on oikein hieno asia, joka mahdollistaa sen, että meidänkin luokallamme opiskelijat voivat asua eri puolilla Suomea ja pystyvät opiskelemaan kotoaan käsin.

Ainoa asia, jota Liukkonen harmittelee, on se että luokkakavereiden kanssa ollaan liian harvoin fyysisesti samassa paikassa.

– Meillä on silti erittäin hyvä luokkahenki ja viestittelemme aktiivisesti WhatsApp-ryhmässä.

Liukkonen kertoo, että hänen opintoihinsa kuuluvat pa-

Vaikka päivät venähtivät välillä pitkiksi, viihtyivät medialinjalaiset tänäkin vuonna elokuvafestivaalin hulinassa.

– Oli mahtavaa päästä näkemään paljon erilaisia ja erimaalaisia elokuvia, Eveliina Wirtanen kertoo.

– Festareilla oli tosi kiva tunnelma ja mahtava meininki. Pääsin rupattelemaan katsojien kanssa. Kaikki olivat todella innoissaan, Heli Valkama hehkuttaa.

Medialinjan tehtäviin kuului muun muassa elokuvien ennakkotarkistus ja esittäminen näytöksissä. Valkama valmisteli elokuvien esityskopiot.

– Istuin tuolla editointitilassa polttamassa leffoja levyille. Ne lähtivät tarkistukseen sitä mukaa, kun sain niitä valmiiksi.

Elokuvien tarkistuksen hoitivat ryhmän muut opiskelijat. He katsoivat elokuvat varmistaakseen, ettei niissä ole teknisiä vikoja.

– Leffat olivat tänä vuonna ihan oikeasti niin hyviä, että niitä oli mukava katsoa ennakkoon, Juha Länsman kertoo.

– Paitsi sitten, kun jotain katsottiin jo viidettä kertaa, niin siinä vaiheessa se ei ehkä ollut enää niin kivaa, Wirtanen hymyilee.

Itse tapahtumassa opiskelijat huolehtivat tekniikasta ja näyttivät elokuvia. Jännitykseltäkään ei vältytty.

– Hauskaa, miten niin pienestä asiasta voi syntyä niin suuri paniikki, Joel Rauhala nauraa.

Vaikka loppujen lopuksi se on vähän sama kuin olisi kotona näyttämässä kavereille elokuvaa, Rauhala jatkaa.

Kaikkien mielestä festareilla oli kuitenkin niin mukavaa, että he olisivat mielellään mukana jatkossakin.

– Jos ei siellä taustajoukoissa, niin ainakin katsojana, Wirtanen sanoo.

Teksti ja ulkoasu: Anne Seipiharju Kuva: Juha Länsman

muutoksessa

Ulkoasu: Anne Seipiharju

kollisina aineina asiakaspalvelu ja matkailupalvelujen tuottaminen.

– Niiden lisäksi on todella paljon vapaavalintaisia tutkinnon osia, joista jokainen voi valita mieleisensä kokonaisuuden.

Liukkosen mielestä on erinomainen asia, että suurin osa koulutuksesta tapahtuu työssä oppimalla. Työharjoittelun kautta saattaa hyvinkin aueta työpaikka.

Kaikkiaan opetus on hänen mielestään ollut niin monipuolista, ettei äkkiseltään keksi siinä mitään parannettavaa.

– Ainakin minulle tämä on sopinut todella hyvin.

Laura Liukkonen työssä oppimassa Hotelli Ivalossa.

19

· SOGSAKK sanomat 2018

HYVÄN KOKIN RESEPTI SOGSAKK sanomat 2018

· 20

K

ivenheiton päässä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Inarin toimipisteeltä sijaitsee hotelli Kultahovi. Sisällä eteen avautuu ravintola Aanaarin sali, joka on täyttynyt iloisesta ranskankielisestä puheensorinasta. Hotellin asiakkaat ovat kokoontuneet lounaalle. Keittiömestari Heikki Nikulalla on hetki aikaa istahtaa ja kertoa, miksi ravintola-alalle kannattaa kouluttautua.

Haastava mutta palkitseva ala Kokiksi opiskelemaan hakeneiden määrä on laskenut koko Suomessa. Kuitenkin työpaikkailmoitusten perusteella kokin töitä on tarjolla, etenkin Lapissa sesonkiaikaan.

Mahdolliseksi syyksi Nikula arvelee alan todellisen luonteen. 2000-luvun alun televisiokokkien nostattama innostus on laantunut.

– Ravintola-alalla on rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Kyseessä on raskas ja vaativa ala, jolla painetaan pitkää päivää, Nikula pohtii.

– Palkkakaan ei ole kovin korkea, vaikka toki ammattitasoiset kokit saavat parempaa palkkaa, Nikula muistuttaa.

Hän rohkaisee kuitenkin kouluttautumaan alalle, jos intohimoa löytyy. Työ palkitsee tekijänsä. Ravintola-alalla pääsee jatkuvasti kehittämään itseään ja siten myös etenemään uralla.

– Tietenkin kokin työ on myös globaali juttu.

Jos olet ammattitaitoinen kokki, saat varmasti töitä missäpäin maailmaa tahansa, Nikula jatkaa.

asiakaspalvelupuolella työskentelevien on hyvä hallita perustiedot.

Nikula korostaa, että myös paikallisten raakaaineiden tuntemus on oleellista.

– Asiakkaat haluavat maistaa aitoja, paikallisia makuja. Eihän Thaimaahankaan matkusteta syömään suomalaisia lihapullia!

Kultahovin menestyksen salaisuus

Paikallisuus ja makujen aitous ovat myös ravintola Aanaarin ajatus numero yksi. Itseään Nikula kuvailee käsityöläiseksi.

– Nykypäivänä monessa ravintolassa lämmitetään puolivalmisteita, mutta meillä tehdään melkein kaikki itse. Se tekee kokin työstä käsityötä. Siinä pääsee samalla koko ajan kehittäAmmattilaisen raaka-aineet mään myös itseään, Nikula selittää motivaation ja kiinnostuksen ylläpysymistä.

Kultahovissa on joka vuosi harjoittelijoita Esimerkiksi kasviksia joudutaan hankkimaan myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. etelästä, mutta ruoan lähtökohtana ovat paikalMieluiten harjoittelijoita otetaan sesonliset raaka-aineet. kiaikaan. Ravintola- ja catering-alan – Ympäröivä puhdas luonto KOKIKSI TAI siirtymisen Inariin Nikula näkee on meille raaka-aineiden hanTARJOILIJAKSI? positiivisena asiana. kinta-aitta. Käytämme pal – Pyrimme siihen, että jon luonnonkasveja, kuten • SAAMELAISALUEEN meillä harjoittelijat pääkuusenkerkkää, jäkälää, KOULUTUSKESKUKSEN sevät laittamaan ruokaa maarianheinää ja väinönRAVINTOLA- JA CATERING-ALAN alusta loppuun. Tietenkin OPETUS SIIRTYY IVALOSTA INARIIN putkea. Kalamme tulee myös siivous ja puhtaatietenkin Inarijärvestä, • OPISKELIJAT PÄÄSEVÄT napito kuuluvat osaltaan Nikula kertoo.

OPISKELEMAAN UUSISSA kokin ja tarjoilijan työhön.

Keittiömestarin mieOPETUSTILOISSA Hyville opiskelijoille lestä uniikkius on koko juharjoittelut voivat luonnoltun juju.

• SYKSYSTÄ ALKAEN SAKK:SSA lisesti poikia myös jatkoa.

VOI OPISKELLA MYÖS – Uskon siihen, että eriTARJOILIJAKSI Nikulan mukaan kokiksi sokoistunut tuote myös menesveltuva henkilö on yhtä aikaa tyy. Asiakkaita ei saa koskaan alihuolellinen ja rivakka. Rauhallisuus, arvioida. Nykymatkailijat löytävät ahkeruus ja halu oppia uusia asioita ovat hyhelposti ja nopeasti tietoa sosiaalisen median vän kokin ominaisuuksia. eri kanavista. Monet varmasti majoittuvat hotel – Myös joustavuus on tärkeää. Tämä ei ole lissamme ruokamme takia, Nikula tiivistää. missään nimessä maanantaista perjantaihin -työ.

Etenkin matkailualalla edellytetään joustavuutta. Kun jotain tapahtuu paikkakunnalla, niin todennäköisesti olet silloin töissä, Nikula naurahtaa.

Saamelaisalueella toimivien ravintolaalan ammattilaisten on syytä tuntea myös paikalliskulttuuria.

Teksti ja ulkoasu: Eveliina Wirtanen – Nykyajan matkailijat haluavat kuulla paikalKuvat: Juha Länsman lisesta kulttuurista ja luonnosta, joten etenkin

21

· SOGSAKK sanomat 2018

Duodjeoahpuid

Puuta, sarvea, pahkaa, nahkaa… Vuorddes, ii dat gal áibbas ná mana! Muhto baicce muorra, čoarvi, báhkki ja náhkki. Oainnat, dáinna gánddainhan sáhttá sámástit!

Dát gánda lea Per-Henrik ”Pekki” Niittyvuopio, 17-jahkásaš sámegánda Gáregasnjárggas eret.

Son lea vuosttas jagi duodjestudeanta ja lea álggahan oahpuid SOG garraduodjelinjjás mannan čavčča. Dan rájes son lea beassan duddjot earret eará boaluid, buvkkuid ja guvssiid ja oahpásmuvvat eanet murrii, čoarvái, báhkkái ja náhkkái – sihke suoma- ja sámegillii.

Go sus jearrá, leago leamašan somá, oažžu gullat duđavaš vástádusa: ”Hui somá.”

Pekki lei juo vuođđoskuvllas beroštuvvan duodjeoahpuin, ja dat ahte son mearridii ohcat garradujiid studeret, lei muhtin oassái ovtta su skihpára ánsu. ”Dat skibir lei vázzán SOG:is duodjeoahpuid. Ja go mun oidnen man fiinna

SOGSAKK sanomat 2018

· 22

buvkkuid dáppe sáhttá duddjot, de hálidin mun maid!” muitala son. ”Ja doppe Gáregasnjárggas maiddái min skuvlla čorgejeaddji, ovddeš ’kime’-linjjá (čikŋageađge- ja jálusmetállalinjjá) studeanta muitalii, ahte gánneha álgit duddjot”, Pekki vel joatká.

Dássážii Pekki mielamiel barggut leamašan bádjebarggut, nappo dearpat deriid buvkkuide ja niibbiide. ”Ja earenomážit vuorddán maid, ahte mii beassat oahppat lasi, mo báhkis duddjojuvvojit lihtit, dego náhpit”, muitala son iežas vuordámušain.

Seamma áigge Pekkiin duodjeoahpuid álggahedje golbma earáge oahppi, muhto dan njealjis son lea áidna, gii máhttá sámegiela.

Vaikko son lea ožžon ođđa skihpáriid, lea dat su mielas goit veahá váivves ášši. ”Livččii dat somát, juos livčče earátge sámegielagat. Ii livččii áibba okto dainna”, son dadjá.

gazzamin

Oahpahusasge eanáš lea suomagillii, sullii guokte goalmmát oassi. Juos son oaččošii válljet, livččii stuorát oassi sámegillii. Dása sus gávdnojit álkit ákkat: ”Dieđusge nu, go dat lea mu ruoktogiella.” Sierra sámegiela diimmuid lassin su illun lea okta duodjeoahpaheaddji, geainna son beassá álo dušše sámástit. Muhto loahpa loahpas vaikko giella lea dehálaš, Pekki goit oaidná, ahte viehka unnán dat váikkuha oahppamii, ahte giellan ii álo leat sámegiella.

Dehálut lea ahte oahpaheaddji máhttá iežas suorggi ja máhttá dan oahpahit.

Oahput leat somát, muhto muhtumin lossadat. Pekki liikoge mannat skuvlavahku maŋŋá ruoktot Gáregasnjárgii, go doppe son beassá vuoiŋŋastit. Su mielas SOG:is studeremis okta buorre bealli leage dat, ahte su ruovttugillái ii leat menddo guhkes mátki ja son sáhttá álkit dohko mannat.

Go Pekkis jearrá, maid son áigu skuvlla maŋŋá, vuos son dadjá, ahte ii son dieđe. De son goit muitala, ahte muhtun muttus son várra áigu alccesis háhkat iežas bargoreaidduid ja álgit ámmátduojárin.

Vaikko boahttevuođa plánat leat vel rabas, lea okta ášši nuorra duojárii áibbas čielggas: ”In mun Gáregasnjárggas vuolgge gosage!” Ja maiddái nubbi ášši orru leamen sihkkar, sámegiella gal gullo boahtte áiggisge, aŋkke álo nu guhká go gávdno skibir, geainna sámástit.

· SOGSAKK sanomat 2018

Teaksta: Teija Kaartokallio ja Kirsti Kustula Govat: Olli Syrjänen ja Heli Valkama

23

Juuso Huhtamella, Harri Jomppanen ja Antti Lantto rakentavat ”varikkoa” ajoporoille koulutusradan viereen.

Toivoniemessä ollaan reformin edelläkävijöitä Ammatillisen koulutuksen uudistus eli reformi on astunut voimaan vuoden 2018 alussa. Opetuksessa korostuu jatkossa aiempaa enemmän osaamis- ja opiskelijalähtöisyys.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luonto- ja ympäristöalan poronhoitajakoulutuksessa ollaan tämän suhteen askeleen edellä.

– Me olemme toimineet reformin hengessä jo monta vuotta, koska meillä opiskelijan osaaminen on ratkaissut jo kauan aikaa, porotalouden

SOGSAKK sanomat 2018

· 24

opettaja Outi Jääskö kertoo.

Porotalouden opinnoissa opiskelijat otetaan yksilöinä ja jokainen saa koota itsensä näköisen tutkinnon. Reformin etu on monenlainen joustavuus: jokaisella opiskelijalla on omat vahvuutensa ja tarpeensa sekä niiden mukaan tehty etenemissuunnitelma. Tämä luonnollisesti vaatii myös koululta paljon.

Suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla.

Koulussa opetetaan lähinnä sellaisia elinkeinon

harjoittamiseen liittyviä asioita, kuten taloushallintoa ja muita tietopainotteisia töitä, jotka työelämässäkin tehdään sisätiloissa.

– Opiskelijat oppivat käytännön töissä niin paljon, että emme me heitä tänne koulunpenkille ota oppimaan asioita, joita täällä ei edes voi opettaa. Jotkut asiat on pakko oppia paikan päällä, kädet työssä, Jääskö kiteyttää.

Ivalolaisen Juuso Huhtamellan mielestä poronhoitajaksi opiskelussa kivointa ja hyödyllisintä on juuri se, että niin suuri osa oppimisesta tapahtuu töitä tekemällä.

– Omissa porohommissa se on parasta olla, nuori poromies toteaa.

Porotalouden opinnoissa on jo pidempään ollut käytössä myös toinen reformin myötä tuleva uudistus: opinnot on mahdollista aloittaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Jääskön mukaan porotalouden opinnoissa on ollut koko ajan “virtaa sisään ja ulos”. Valmistuakin voi ympäri vuoden.

Tutkintoon kuuluu paljon näyttöjä, joissa oma osaaminen osoitetaan. Huhtamellakin on pääs-

syt näyttämään osaamisensa jo aitatyön ja ettohommien näytöissä.

Näytöt ovat usein tiettyihin vuodenaikoihin sidottuja. Jääskö arvelee, että jatkossa tutkinnon voi nopeimmillaan suorittaa parissa vuodessa.

Uudistukseen liittyy myös poronhoitajan tutkinnon koostamista hankaloittavia seikkoja.

Aiemmin tutkinnon valinnaisiin opintoihin voitiin sisällyttää monenlaisia ammattitaitoa tukevia opintoja. Jatkossa kaikki valinnaiset opinnot on valittava valtakunnallisten sisältöjen joukosta.

– Sana “poro” esiintyy vain kahdessa valinnaisessa tutkinnon osassa. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto kun jakaantuu poronhoitajan lisäksi neljään muuhun tutkintonimikkeeseen, Jääskö kertoo.

Jääskö kuitenkin korostaa, että poronhoitaja tarvitsee hyvin monenlaisia taitoja. Esimerkiksi matkailualaan ja kädentaitoihin liittyvä osaaminen on aina hyödyksi.

Teksti ja ulkoasu: Eveliina Wirtanen Kuva: Juha Länsman

ÁMMÁTLAŠ SKUVLEJUPMI OĐASMUVVÁ

AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUU

#ámmátskuvlareforbma

#amisreformi

• Skuvlejupmái sáhttá ohcat birra jagi.

• Koulutukseen voi hakea ympäri vuoden.

• Studentii plánejuvvo persovnnalaš máhtu ovddidanplána PMOP (su. HOKS).

• Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS.

• Studeanta ovdána iežas persovnnalaš leavttu mielde ja studere dušše daid áššiid, maid son ii vel máhte. Máhttu lea guovddážis, ii áigi mii geavahuvvo studeremii.

• Opiskelija etenee omaan yksilölliseen tahtiinsa ja opiskelee vain niitä asioita, joita hän ei vielä osaa. Osaaminen ratkaisee, ei opiskeluun käytetty aika.

• Studeanttat studerejit máŋggabealat birrasiin oahppolágádusas, bargobáikkiin ja virtuála máilmmis. Studeren dáhpáhuvvá bargobáikkiin eanet go ovdal.

• Opiskelijat opiskelevat monipuolisissa ympäristöissä oppilaitoksessa, työpaikoilla ja virtuaalimaailmassa. Opiskelua viedään entistä enemmän työpaikoille.

• Bargobáikkis oahppan dáhpáhuvvá juogo skuvlensoahpamuša dahje oahpposoahpamuša bokte. Dáid sáhttá maid dárbbu mielde ovttastahttit.

• Työpaikalla tapahtuva oppiminen tapahtuu joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Näitä voidaan joustavasti myös yhdistää.

• Ámmátdáidu čájehuvvo čájehandutkosiid bokte váldoáššis bargobáikkiin. Ámmátlaš máhtu árvvoštallaba oahpaheaddji ja bargoeallima ovddasteaddji ovttas.

• Ammattitaito osoitetaan näytöillä pääasiassa työpaikoilla. Ammatillisen osaamisen arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.

Sámegielat jorgalus: Kia Olin

25

· SOGSAKK sanomat 2018

Uáppei jurduuh anarâškielâ já -kulttuur škovliimist Säämi máttááttâškuávdáš ornij 40 uáppuoho anarâškielâ já -kulttuur škovlim ive poođhâ maŋa. Taan ive anarâškielâ uáppeeh muštâleh, maggaar máttááttâllâm lii lamaš.

Tytti Kyrö, Satu Kangasniemi, Anna-Maija Kanerva, ja Jane Helppi láá lamaš tuđâvááh anarâškielâ já -kulttuur škovliimân.

Mondiet tun halijdih oppâđ anarâškielâ?

Anna-Maija: Halijdim uápásmuđ pyerebeht sämikulttuurân já -kielân. Porgim muu kandipargo Unna Junnást já poorgâm tääl pro gradu -pargo sämmilâšvuođâst.

Satu: Muu käälis sárnu nieidâsân anarâškielâ ja mun halijdim meid sárnuđ kielâ pääihist. Mun lam pyecceitipšoo já halijdâm kevttiđ kielâ pargoelimist-uv.

Tytti: Anarâškielâ lii muu eeji suuvâ kielâttum eenikielâ já muu mielâst lii tehálâš leđe fáárust kielâiäláskittempargoost. Mun lam sosionom já halijdâm meid kevttiđ sämikielâ pargoost.

Jane: Anarâškielâ lii muu madârááhu eenikielâ.

Mun lam halijdâm oppâđ kielâ 15-ihásii rääjist.

Mii kurssâ paasij eromâšávt mielân já mondiet?

Anna-Maija: Kielâmiäštárokko, ko ožžum sárnud ennuv já kuldâliđ puáris ulmui mainâsijd. Já Anna Morottaja livđekurssâ, kost livđuim já lávluim.

Satu: Kuálástemkuursah lijjii hitruuh, ko lâim luoka

ulguubeln. Petter Morottaja sujâttemkurssâ lâi pehtil kielâoopâ tááhust.

Tytti: Kale tot lâi Kuáskimnjaargâ kuálástemkurssâ.

Lâi hitruus leđe oovtâst škovlâskipárijgijn. Talle mun huámmášim, ete munhân iberdâm jo ennuv já sáárnum-uv.

Jane: Kuálástemkurssâ Kuáskimnjaargâst já kielâmiäštárokko lijjii nuuvt teháliih munjin kielâ oppâm já sárnum tááhust.

Mii lii lamaš pyeremus taan ivveest?

Anna-Maija: Eromâsávt tot ete lii lamaš máhđulâšvuotâ oppâđ kielâ vuáválâšvuođâst.

Lam uážžum aassâđ Sämienâmist já uápásmuđ páihálijd ulmuid. Juáhhást lii lamaš stuorrâ táttu oppâđ anarâškielâ.

Satu: Nuuvt suotâs škovlâskipáreh! Já tiäđust-uv ete tääl mun kiävtám kielâ pääihist.

Tytti: Ubâlohán anarâškielâ já kulttuur oppâm.

Ilolâš já äŋgiris juávkku, mast lii lamaš ohtâsâš ulme oppâđ kielâ nuuvt pyereest ko máhđulâš.

Jane: Uđđâ skipáreh já ete mun puávtám sárnuđ kielâ pääihist párnáid já kállásân.

Tekstâ: Tiina Jäppinen Kove: Juha Länsman Olgoldâshäämi: Anne Seipiharju

SOGSAKK sanomat 2018

· 26

Raappâleh

Kove já olgoldâshäämi: Anne Seipiharju

Luuvâ, magarijd raappâlijd (suom. raapale) ađai čyeđe sääni mainâsijd anarâškielâ já -kulttuur uáppeeh láá čáállám.

Italia

Aanaarlâš muoti

Mun moránâm Italiast. Siste lii liegâs já olgon apsa njaalgâ haajâ. Kiinii määlist iiđeedpitá tobbeen. Vuálgám väzziđ, ko lam puurrâm mango. Must lii tuše kuhes vuálppu pajalist, ko váázám kááđu miätá. Lam monâmin merâriidon já muáđoid tiäivá läđis lieggâ pieggâ. Ulmuuh väzzih oovdeld já maaŋgâs moijájeh.

Mun puáđám riidon já čokánistám čunnui. Čunoi lii nuuvt liegâs ete muu teehih muásuh. Vuájudâđâm kuldâliđ jienâid já moskodâm čoolmijd. Meerâ pááruh šäävih riido čunnust já ulmui hullân kulloo tuávváást. Njeejâm viäluttâllâđ já nohádistám puudâ.

Jiem uáini naharijd. Mun lehâstâm čoolmijd já lam-uv maassâd Anarist muu pääihist. Tot lâi tuše naver, ige tuotâ ollágin.

Šoŋŋâdâh já páihálâš kulttuur vaigutteh pivtâsvaljiimijd sehe mučisvuođâtuávádâhân tavveen. Ko maadânieidâ vázzá kildeenähkistevilijn Michael Kors -lavkkâ uálgátuáivist hiäilumin, luávit taveuábbi Topaz-nuárjukammuid já váldá jiešrahtum šišnelaavhâ fáárun.

Maailm puttásumos áimu uážžu liške acâkkistiđ já sälttipuolâš nierâid ruápsudiđ.

Smiiŋkah tarbâšuvvojeh tuše ucánjáhháá čäittiđ tavenissoon pyeremuid jiešnaalijd. Luándumučis já jiešvises nissoon puáhtá moonnâđ baarin veikkâ tälvipuvsaigijn. Já aaibâs siämmáá pyereest suu uáiná juhlođ trendlâš mááccuh teikâ vuálppu pajalist. Tyejičeepi tuoijum silbâpeljiheervah já Erica Huuva stuorrâ suormâseh kuleh meiddei argâpeeivi kárvudâtmân.

Aanaarlâš pivtâsvyehi lii huolâttes stijlâsâš já jiärmáá, mut ij kuittâg tulkkâdijjee. Tälviääigi lieggâ tikkureh, ivnáás ulloliijneh já hurváás sovskapereh mučismiteh nisonijd Säämist.

Tiina Jäppinen

Essi Kesti

Piäiváš páštá – Vuoi tot lii meendu kirkes! sun huuihij já loovdij čoolmijd vacâigijn.

– Nuuvt lii, mun västidim já karodim mielâst ko lijjim puáttám jäävri oolâ taggaar šooŋâst já vala párnáin.

Kuhes täälvi maŋa piäiváš oro lemin kirkes já ko lii muotâ, tot tobdoo jobâ eenâb-uv.

Tom tiätá, mut ij kuássin mušte. Já mondiet tot lii-uv nuuvt vaigâd párnáigijn?

– Muoi ferttejeen kuittâg väzziđ, teehin iän pyevti pääcciđ. Lii puolâš. Čuožâstba tääl já kuldâl muu ovdilgo kolmuuh.

– Jiem mun pyevti lekkâđ muu čoolmijd.

– Na moskood talle, mun laiđiim tuu.

Já nuuvt, muoi vuolgijm oppeet pááikán. Mun já sun oovtâst. Puáttee keerdi ferttejeen väldiđ piäivášlaasâid.

Henna Tervaniemi

27

· SOGSAKK sanomat 2018

O ummu siõhttlâʹtte määŋgnalla vuõrâsoummšen, ǩii mättʼtââtt sääʹmǩiõl

Mäŋgg vuõrâsoummu mättʼtââtt sääʹmǩiõl teʹl ko lij ravvšnam. Tõn diõtt jeäʹnnǩiõllšaž sämsteei joudd mainsted sääʹmas vuõrâsoummuin, ǩeäk jie sää’mste võl kuddnalla. Ǩiõllmättʼtõõđi maainâst mâʹte päärna – mâʹte jorbbvueiʹv.

Sääʹmǩiõl miâlggad läppji, leâša ååʹn mäŋgg vuäiʹnne siõmmna tuäivv, što kâʹl tät täst. Sääʹmǩiõlâst lij võl pueʹttiäiʹǧǧ. Tõt kâʹl seʹlvvnai. Da sämmla še. Jiânnai tueʹjj lij juʹn rajjum, da ååʹn feʹrttai pâʹi juätʹǩǩeed ooudâs. Vääžnʼjab ääšš lij tõʹst, mähtt jieʹnnǩiõllsa siõhtlâʹtte ǩiõllmättʼtõõđid.

Tobdškuäʹđ vitt jaškkeei siõhttlõõttmuš-šlaajjid

S

loiddõõtti

Sloiddõõtti lij säämjannâm puâǥǥ. Suu miõlâst sääʹmas õõlǥči mainsted pâi nåkam oummu, ǩeän jieʹnnǩiõll sääʹmǩiõll lij. Puk jeeʹres, jeäʹrben läddla, tâʹvvsäʹmmla, aanrõš avi ni ǩii, jie taaʹrbâš säämsted ni võõps. Sloiddõõtti ââʹnn jiânnai ääiʹj tõõzz, što haukkai juõʹǩǩnalla da juõʹǩǩkaz, ǩii põrggai mättjed sääʹmǩiõl. Son lij joba keʹkssjam ođđ haukkâmsaaʹnid ǩiõllmättõõđi pirr, da tõn diõtt son särʹnn, što son veekk ǩiõll jiõčč ooudâs.

N

euʹrrõõvvi

Neuʹrrõõvvi lij hueʹnes miõlin, ko suu rääʹǩǩes sääʹmǩiõll lij mottjam. Ij ni ǩii maainâst teänab nuʹtt, ko äʹjj da äʹǩǩ tuuʹl mainste. Sääʹmǩiõll lij aivv pillšõõvvâm. Suu miõlâst lij strääšnai, što ǩiõʹlle lie še puättam ođđ sääʹn, håʹt maka ǩiõttʼteʹl, teâttmašina avi õllškooul. Avi teeʹmestiõtt, tõt lij pukin taarbteʹm sääʹnn!

Son maainâst sääʹmas pâʹi suu vuäʹmm taaurõõzzivuiʹm da sijddneeʹǩǩivuiʹm, koin son lij mainstam juʹn Peäccmest. Suu miõlâst ǩeeʹrjtum sääʹmǩiõll lij mate jaavâl, son šmiõtt obbmiõlin!

S

meʹllkâʹtti

Smeʹllkââtti miõlâst lij šiõǥǥ, ko oummu mättʼtâʹtte sääʹmǩiõl. Son jiõčč maainâst šiõǥǥ sääʹmǩiõl da son haaʹlad mainstâd säämas še nåkmid, ǩeäk jie võl leäkku nuʹt čieʹppes mainsteei. Son lij tuõđi kuʹǩesmiõllsaž. Son kuvddal, vieʹǩǩat da teevv ǩeʹnnevnalla nåkam aaššid, koid alttõõlli ij võl tieđ.

Suu miõlâst säämʹǩiõll lij mooččâd ǩiõll da son haaʹlad juäʹtǩǩed ooudâs ǩiõlin da leeʹd mieʹldd viikkmen sääʹmǩiõl 2000-lokku.

P

åǥsteei

Påǥsteei miõlâst lij sami õõmâsnallšem, što ǩiine sääʹmast siõmmna pannaainâsnalla. Sâraaz, ko sääʹmǩiõlmättʼtõõtti särnn vuõssmõs sääʹmǩiõllsaž sääʹnn, son mååjjškuätt. Ko son kuvddâl ooudâs, son påǥsteškuätt pâi jäänben da jäänben. Jõs suʹst kââčč mâiʹd-ne, son hiâlai mâte repp, ko suʹst lij nuʹtt hääʹsǩ ǩiõllmattõõđi snäätnteʹ´mes jiõnnummuš diott. Suin lij tuõđi vaikkâd mainsted, ko son pâi pååǥǥast.

L

ueʹǯǯjeei

Lueʹǯǯjeei lij ǩeʹnnev da mooddai ooumaž, ǩii haaʹlee pâi leeʹd laaskâv. Son smeâtt suu ââldmõsoummu, vuässââtt siid õhttsažtuõjju da vieǩǩat juõʹǩǩkaž.

Ko ǩiõllmättʼtõõtti maainâst suin, son älgg kâʹl maainâst sääʹmas, leâšâ vaajat ǩiõl sõrgg lääddas.

Son haaʹlad, što jeeʹres fiʹttje pueʹrben. Suu miõlâst lij vaiggâd mainsted sääʹmas nåkkmin, ǩii maainâst lääddas puerben ko sääʹmas.

Teʹkstt: Minna Moshnikoff , ålggvueʹǩǩ: Heli Valkama

SOGSAKK sanomat 2018

· 28

Nuõrttsääʹmǩiõll jeäll õinn Teʹkstt: Eveliina Feodoroff-Rantala, ålggvueʹǩǩ: Heli Valkama

-Koʹst kuulam, mäʹhtt âânam, da mäʹhtt ǩiõl mottai?

Mon leäm kuullâm nuõrttsääʹmǩiõl puk muu jieʹllem. Čeʹvetjääuʹrest, koʹst muu sääʹmsokk jäälast, mon kuʹllem tõt jäänmõsân. Jeäʹrben muu ääkk åʹrnn leʹjje ääʹl määŋgas, ǩeäk mainste säämas. Täujja sij kõʹčče muʹst: “Mâiʹd ton?”, da mon vaʹstteem lääddas. Mon fiʹttjem occanj, leâša jiõm silttääm särnnad ni mâiʹd.

Mon-han leäm mättʼtõõttâm nuõrttsääʹmǩiõl muäʹdd eeʹǩǩed vueʹllškouulâst, leâša dååma muʹnne jeät mainstam tõt. Mij dommǩiõll leäi lääʹddǩiõll. Eʹčč jeättõõvi päärnan ij-ǥa mättʼtõõttâm kuddnalla ni mâiʹd ǩiõllâd. Tõnt son tuʹmmji, što lij pueʹrab, ko pääʹrn mättʼtâʹtte lääʹddǩiõl puârast. Teʹl son vuäitči vaajat ǩiõllâd. Mõõni pâʹjjel koummlo eeʹǩǩed, da muu vuäʹbb mättji nuõrttsääʹmǩiõll Aanrest. Ââʹn suäna säämste! Ânnʼjõžääiʹj mon jälstam Saujj-Lääʹddjânnmest jiõm-ǥa jeäʹl täujja Sääʹmjânnmest. Mon leäm mättʼtõõttâm nuõrttsääʹmǩiõll ougglesmättʼtõõttmõššân nuʹtt kueiʹt eeʹjj ääiʹj.

Säämstam kuʹrssneeʹǩǩivuiʹm da uʹčteelin. Teʹl täʹl säämstam teʹlfoonâst ruåđivuiʹm še. Muu sääʹnnreeʹǧǧesvuõtt lij veâl-i nuʹt occâkka, što säämstam nuʹtmâna siõmâž. Da ǥu jiõm fiʹtte aaibâs, sij särnškuäʹtte muʹnne lääddas.

Mon looǥǥam sääʹmođđsid interneeʹttest.

Kuäʹss-ne tät-i lij tiʹnt-a, što aaicam mâiʹd kollai muu roodnairuåđid da tobddsid! Kuursâst muʹst ferttai lookkâd õõut ǩeʹrjj säämas da ǩeeʹrjted čuäʹjtõs tõn pirr. Tääiʹben Turkugåårdest ǩeeʹrjpõõrtâst lie pâi muäʹdd ǩeeʹrj säämas. Hamštõʹvvem jiânnai, ko hoʹhssjem, što Maaddârääʹjji mainnâz -ǩeerjest lie muu ääkk mainnâz da veâl-ba mušttlâšttmõš suu evakkomääʹtǩin. Muu äkk jaaʹmi sõrgg kuâhttlo eeǩǩed mââiårra, jiõm-ǥa leäkku mainstam jiânnai suin tõn pirr. Leäm leämmaš pâiʹl rââʹdd vuõiŋstam ko leäm lookkâm evakkomääʹtǩin.

Paaʹrnivuiʹm säämstam še siõmmna. Kuäʹssne suäna kâʹčče sääʹn, da mij mättʼtõõttâp tõid Vuõssmõs dohat sääʹnned -sääʹnnǩeeʹrjest. Âânam tääuʹjben nuõrttsääʹmǩiõllsa saaʹnid mâʹte nâ nu, naa, puäʹđ! Muu nijdd haaʹleʹči siltteed mainsted muin pâi säämas, da son lij peʹcclest ko mon silttääm nuʹtt occnjakka jiõm-ǥa vueiʹt mättʼted ǩiõl mainsteeʹl. Ääiʹjab leäm mättʼtõõttâm tâʹvvsääʹmǩiõl meerlažškooulâst Turku-gåårdest, ko ij leämmaž vuäittmõõžž mättʼtõõttâd jeeʹres sääʹmǩiõlid tääiʹben. Uʹčteeʹl Hannu leäi mättʼtõõttâm tâʹvvsääʹmǩiõl jiõčč, da teʹl, ko kuurs puuđi, son lij juäʹtǩǩam mättʼted pääʹlǩtää. Måtmešt mon ǩeeʹrjtam siʹjjid neʹttpååʹštsaaǥǥid da kueʹssjam sij eeʹǩǩprääʹznǩest. Sij mainste tâʹvvsäämas da mon nuõrttsäämas.

Reâuǥast muʹst lie sizz piâssâm saaʹnid, koid feʹrttai vaajted teʹl täʹl. Hohssjim, što vuäitam ââʹnned säämǩiõl da mättjed ođđ säänid. Sääʹnest feʹrttai pâi leeʹd uuʹccmõsân õhtt i-bukva, kååʹtt muuʹttet nââmar õhttân. Mon reâuǥam škouulâst da toʹben leäm mainstam säʹmmlain, mättʼtõõđid da ålggjânnamneʹǩǩ kueʹssid še. Äkk ääʹl saarnai, što nuõr mainste säämas kõrrsânji da tõt feʹrttjeʹči mainsted teʹmmsab.

Lij leämmaž vaʒʒâd äʹlǧǧed ââʹnned sääʹmǩiõl, ko mââŋg särnna, mähʹtt feʹrttjeʹči jiõnneed, da sij lie jeeʹresmiõllsa. Mon leäm mättʼtam ǩiõl ǩeeʹrjteeʹl, leâša muu sokk lij mättʼtam tõn mainsteeʹl. Meeʹst lie jeeʹres sääʹn mij ââʹnnep, ko mon jälstam gåårdest da sij jälste miâlggâd poostaijânnmest. Mon tuʹǩǩääm ǩeeʹrjted teʹksttsaaǥǥ, leâša sij jie silttâd lookkâd sääʹmǩiõl.

Oođâs-sääʹn lie tääuʹjab siʹjjid jaakkâs, jiõm-ǥa mon tieʹđ puʹk puäʒʒ- da kueʹllšeellmõš-saaʹnid ni lääddas. Kuuitâǥ meeʹst lij ååʹn õhttsaž ǩiõl, kååʹtt tueiv mieʹldd jeäll õinn.

29

· SOGSAKK sanomat 2018

KIINNOSTAAK O SINUA

OHJELMISTO-

TUOTANTO VAIKKA

PELIALALLA?

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tieto- ja viestintätekniikan

perustutkinto antaa sinulle hyvät

valmiudet ohjelmistojen, käyttöliittymien ja ohjelmoinnin tehtäviin.

Sitä voi opiskella Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Seuraavaksi lähin paikka on vasta Oulussa.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, 180 osp • Ohjelmistotuotannon osaamisala, datanomi

Lisätietoja opinto-ohjaajalta, puh. 040 723 7201, e-mail: tea.niemela@sogsakk.fi tai opintotoimistolta, puh. 040 707 3793, e-mail: opintotoimisto@sogsakk.fi

SOGSAKK sanomat 2018

· 30

saamelaisalueen koulutuskeskus

Siltana modernin ja perinteisen välillä

Saamelaisalueen koulutuskeskus on ainutlaatuinen toisen asteen oppilaitos, jolla on keskeinen asema saamelaisalueen kehittämisessä ja arktisessa osaamisessa.

Oppilaitos järjestää monialaista ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Tarjoamme ainoana ammatillisena oppilaitoksena saamen kielten ja kulttuurin koulutusta.

AMMATILLINEN PERUSTUTKINTOKOULUTUS Taideteollisuusalan perustutkinto, 180 osp • Saamenkäsitöiden osaamisala, artesaani

o pehmeät materiaalit

o korukivi- ja jalometalli

o kovat materiaalit Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 180 osp • Ruokapalvelun osaamisala, kokki • Asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä ja hankkeilla kehitetään saamelaiskulttuuria, saamen kieliä, koulutusta ja elinkeinoja. SAKK tekee yhteistyötä Lapin ja Oulun yliopistojen kanssa sekä muiden arktisen alueen oppilaitosten ja alkuperäiskansojen kanssa. Tavoitteena on erityisesti porotalous-, käsityö-, matkailu-, media- ja saamen kielten ja kulttuurin koulutuksen kehittäminen. Kehitystyötä tehdään alkuperäiskansojen perinteiden ja kestävän kehityksen pohjalta.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, 180 osp • Ohjelmistotuotannon osaamisala, datanomi

Toimipaikat Oppilaitoksen päätoimipaikka ja hallinnollinen keskus sijaitsee monikulttuurisessa Inarin kirkonkylässä. Oppilaitoksella on toimitilat myös saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Hetassa ja Kaamasessa. Kaamasen Toivoniemessä sijaitsevassa luontaistalouden kehittämisyksikössä on mm. opetusteurastamo sekä nahan- ja kalankäsittelytilat.

Matkailualan perustutkinto, 180 osp • Matkailupalvelujen osaamisala, matkailupalvelujen tuottaja • Majoituspalvelujen osaamisala, vastaanottovirkailija • Matkapalvelujen myynnin osaamisala, matka-asiantuntija

Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulussa pyritään aloittamaan syksyisin kielitutkinnon eri tasoille tähtääviä pohjoissaamen kielen koulutuksia. Lisäksi järjestetään koltansaamen ja inarinsaamen kielten koulutuksia.

Virtuaalikoulussa opinnot suoritetaan etäopintoina erilaisissa verkkoympäristöissä. Lisäksi etäopetuksessa hyödynnetään erilaisia yhteisöllisen tuottamisen ja sosiaalisen median välineitä.

Koulutustarjonta Valittavana on kuusi perustutkintoa, joiden lisäksi voi opiskella saamen kieliä ja kulttuuria sekä media-alaa. Lisäksi voi suorittaa ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja sekä erilaisia lyhytkoulutuksia.

Perustutkintojen yhteydessä on mahdollisuus ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittamiseen.

Kaikki koulutukset eivät ala vuosittain.

Katso ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme ja kysy rohkeasti! www.sogsakk.fi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 180 osp • Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala, lähihoitaja • Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, lähihoitaja • Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala, lähihoitaja

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 180 osp Toivoniemi, Kaamanen • Luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja • Porotalouden osaamisala, poronhoitaja SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETUS, LUKUVUOSIKOULUTUS Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linja, 60 op Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja, 60 op Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja, 60 op Medialinja, 60 + 60 op Hakulomake www.sogsakk.fi Luontoalan ammattitutkinto Porotalouden ja saamenkäsityökisällin ammattitutkinnot sekä saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkinto

TOIMIPAIKAT

Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL 50, 99870 INARI Puh. 040 723 7309, faksi (016) 671 426 kanslia@sogsakk.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 290, 99910 KAAMANEN puh. 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus Enontekiön toimipaikka Rivihalli 2, Ruijantie 5, 99400 ENONTEKIÖ puh. 040 572 8398, puh./faksi (016) 521 033, kanslia@sogsakk.fi

www.sogsakk.fi