Issuu

Automaattilypsyn onnistumisen avain on navetassa, lehmien oloissa. Ratkaisevia

kolme antoisaa vuotta tuotantoeläinlääkärinä siirryin koulutus- ja

tekijöitä ovat navettaolosuhteet, ruokinta, hoito ja eläinten käsittely.

konsultointitehtäviin.” Hulsen hankki sen jälkeen lisäpätevyyttä

Automaattilypsyyn siirryttäessä ensimmäisenä tehtävänä on jättää lehmät

journalismin, markkinoinnin ja viestinnän sekä yritystalouden aloilla.

rauhaan. Eläinten täytyy olla terveitä ja hanakoita syömään väkirehua ja niiden on päästävä helposti lypsyrobotille. Ei sen enempää, muttei myöskään

Hulsen kehitti Koesignalen® (Lehmähavaintoja) -konseptin Vetvice-

vähempää.

yrityksensä kanssa ja kirjoitti menestyksekkään Koesignalen-

Robottilypsyä aloittelevan tuottajan toisena haasteena on työn organisointi.

kirjasarjan. Vetvice toimii yli 30 maassa. Yritys järjestää luentoja ja

Tuottaja ei ole sidottu kiinteisiin ajankohtiin, mutta hänellä on kuitenkin

koulutustilaisuuksia, jotka käsittelevät lehmähavaintoja, sorkkia,

säännölliset päivittäiset työohjelmat. Lisäksi hänen työskentelynsä perustuu

hedelmällisyyttä, nuorkarjaa, ummessaolokautta ja siirtymäkautta

pitkälti tietokoneen kautta saatavaan informaatioon.

sekä navettarakentamista.

Lehmien on oltava superterveitä ja myös pysyttävä superterveinä, ja tekniikan

Lehmän perustarpeet voidaan tiivistää

Automaattilypsy

ja toimi välillä jonkin aikaa maatalouskoulutusalalla. “Työskenneltyäni

Lehmähavaintotimantti

täytyy pelata ilman ongelmia. Mottona ovat siis ennaltaehkäisy ja tilanteisiin varautuminen. “Hyvä on hyvää” ei riitä, vaan vasta “erittäin hyvä on riittävän

Karjanhoidon lisäksi kirjoissa korostuu huolenpito työntekijöistä sekä

hyvää”.

työn tuottavuus. Vetvice tarjoaa karjankasvattajille konsulttiapua ja

Menestyvä robottitilallinen on johtaja, joka osaa erottaa pääasiat sivuseikoista.

koulutusta navettarakentamisen, työn organisoinnin ja eläintautien

Hän keskittyy eläimiin, näkee työn prosesseina ja käyttää tietojärjestelmien

torjunnan alalla.

tarjoaman informaation tehokkaasti hyväkseen.

“Hyvässä kirjassa on paljon kuvia, lyhyet ja selkeät tekstit sekä

Se antaa runsain mitoin käytännön ohjeita, tilanhoidossa tarvittavaa tietoa

korkeatasoista, suoraan sovellettavissa olevaa tietoa.”

ja ideoita. Vetvice Groupin perustajiin kuuluvan Jan Hulsenin teksti on käytännönläheistä, kattavaa ja helposti omaksuttavaa.

Vetvice- ja DairyLogix-yritysten konsultit ja kouluttajat, joiden tietämys, näkemykset ja luovuus ovat olleet luomassa perustaa tälle kirjalle. Vasemmalta oikealle: Seisomassa: Nico Vreeburg (eläinlääkäri ja kouluttaja – navettarakentaminen, maitotilan johtaminen) Joep Driessen (eläinlääkäri ja kouluttaja – CowSignals Company) Bertjan Westerlaan (eläinlääkäri ja kouluttaja – navettarakentaminen, maitotilan johtaminen) Marcel Drint (eläinlääkäri ja kouluttaja – sorkkaterveys) Istumassa: Jan Hulsen (eläinlääkäri ja kouluttaja – suurten maitotilojen johtaminen) Jack Rodenburg (maatalousinsinööri – navettarakentaminen, DairyLogix)

“Urheilutermejä käyttääksemme: robottitilallinen on ennemmin valmentaja kuin pelaaja.”

www.roodbont.com

www.vetvice.com

lehmähavaintotimantin kärjet. Nämä seitsemän perustarvetta ovat: rehu ja vesi, valo ja ilma, lepo ja tila sekä terveys. Maidontuottajan tulee täyttää nämä tarpeet mahdollisimman tehokkaasti, jotta lehmät voivat hyvin ja tuotanto on optimaalista. Automaattilypsy

Jan Hulsen

edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä lehmähavaintotimantin kärkiin.

Valo

Automaattilypsy on ensimmäinen lypsyrobottitilojen johtamista käsittelevä kirja.

Jan Hulsen

Future Farming® -kirjasarja keskittyy maitotilan johtamiseen.

Automaattilypsy

seitsemään peruskäsitteeseen, jotka muodostavat

Terveys

Tila

Jan Hulsen kasvoi maito- ja sikatilalla. Hän opiskeli eläinlääketiedettä

“Automaattilypsy on todella toisenlaista kuin lypsäminen lypsyasemalla.”

co pr py ot rig ec h te t d

Tekijästä

Ilm

Future Farming Automaattilypsy

Kirjoja ja erikoisjulkaisuja:

Kirjoittaja Jan Hulsen, Vetvice® Roodbont Uitgeverij

Valokuvat Jan Hulsen (ellei toisin mainittu) Piirrokset Herman Roozen, Dick Rietveld

Postbus 4103 NL-7200 BC  Zutphen puhelin: +31 575 545 688 faksi: +31 575 546 990 www.roodbont.com info@roodbont.nl

Graafinen suunnittelu Erik de Bruin, Varwig Design

Luentoja, koulutusta ja konsultointia:

co pr py ot rig ec h te t d

Suomennos: Riina Leppänen ja Leena Määttänen, Vertaalbureau Noorderlicht BV

Roodbont Uitgeverij kuuluu Tirion Uitgevers ‑kustannusyhtiöön.

Yhteistyökumppanit Dick de Lange, DAP Horst (www.daphorst.nl) Hans Miltenburg, GD Deventer (www.gddeventer.com) Jack Rodenburg, DairyLogix (www.dairylogix.com) Nico Vreebrug, Vetvice Group (www.vetvice.com) Bertjan Westerlaan, Vetvice Group (www.vetvice.com)

Vetvice Group®

Moerstraatsebaan 115

NL-4614 PC  Bergen op Zoom puhelin: +31 165 304 305 faksi: +31 165 303 758

Kiitokset Christine Bas, CR Delta, DeLaval, Joep Driessen, Marcel Drint, Arie Duizer, Frans Graumans, Paul Hulsen, Insentec, Frans Jans, Anne Kloek, Lely Industries NV, Francesca Neijenhuis, Jens Simonsen, Marcel Steen, U.G.C.N., Tom Vanholder, Wiebe Veenstra, Gerrit Wensink, Mervi Yli-Hynnilä. Arvokkaan panoksensa ovat antaneet myös monet nimeltä mainitsemattomat tiedottajat, myyntiedustajat ja muut maidontuotantoalan yrityksissä työskentelevät henkilöt. Erityiskiitoksen ansaitsevat ne lukemattomat maidontuottajat, jotka avasivat tilansa ovet meille ja jakoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan kanssamme!

www.vetvice.com info@vetvice.com

Automaattilypsy-kirja kuuluu Future Farming ‑sarjaan. Future Farming® on Roodbont B.V:n rekisteröity tavaramerkki. ISBN: 978-90-8740-061-3 NUR: 940

© Jan Hulsen, heinäkuu 2009 Tätä julkaisua ei saa ilman kustantajan etukäteen antamaa kirjallista lupaa osittainkaan monistaa tai julkaista painamalla, valokopioimalla tai millään muulla tavalla. Kirjoittaja ja julkaisija ovat laatineet tämän julkaisun huolellisesti ja parhaan tietämyksensä mukaan. Kirjoittaja ja julkaisija eivät kuitenkaan vastaa mistään vahingoista, jotka johtuvat julkaisun tietoihin perustuvista toimenpiteistä tai päätöksistä.

Automaattilypsy

Sisällys

Johdanto

1 Päivittäiset työt Aamun ensimmäiset työt Päivän järkevä organisointi Töiden aloittaminen aamulla Navettakierros Ruokinta ja ravinnonsaanti

4 6 6 7 8 10 12

2 Viikoittaiset ja kuukausittaiset työt 14

co pr py ot rig ec h te t d

Järjestelmien kehittäminen Järjestelmien kehittäminen: siemennys Ummessaolo ja tunnutus Hiehon totuttaminen Lehmäliikenne ja lehmien käsittely Utaretulehdus, soluluku ja hoito Sorkkien ja navetan puhtaus Hygieniasta huolehtiminen Sorkkaterveys

3 Tiedä mitä tilallasi tapahtuu Työn suunnittelu ja prosessien valvonta Tulosindikaattorit ja vakioidut työtavat Työn organisointi Riskiryhmien seuranta Lehmien hyvinvoinnista huolehtiminen Hyvä lypsyrutiini Työprosessien organisointi Avainluvut, lehmätiedot ja viestintä Arkipäivän havaintoja ja pikkutietoja

4 Perehtyminen ja suunnittelu Valmistelu ja suunnittelu Työn tuottavuus Työn laatu Navetan ja yrityksen suunnittelussa huomioitavia seikkoja Navetan pohjaratkaisut Näkökohta 1: laiduntaminen Näkökohta 2: kuivikepohjapihatto Kartoitus: Sopiiko automaattilypsy sinulle? Automaattilypsyn käynnistäminen

Asiasanahakemisto

Johdanto

14 15 16 17 18 20 22 23 24

26 27 28 29 30 31 32 34 35 36

38 38 40 41 42 44 46 47 48 50

Johdanto

Historiaa

Automaattilypsy on lypsykarjatalouden uusi toimintatapa, joka on karjan- ja tilanhoidon, työn organisoinnin, navettasuunnittelun ja työn tuottavuuden osalta vielä alkuvaiheessa. Lypsyrobotit alkoivat yleistyä 1990-luvun lopulla, ja ensimmäiset robotit asennettiin jo käytössä oleviin navetoihin. Kokemus on osoittanut, että ongelmattoman robotilla käynnin edellytyksiä ovat erinomainen rehu, vesi, valo, ilma, lepo, tila ja hyvä terveys. Lisäksi viljelijän täytyy käydä läpi merkittävä henkinen muutosprosessi, mikä ei kaikilta onnistu.

Ohje lukijalle

Tämä kirja käsittelee automaattilypsytilan hoitoa. Tilanhoidossa yleiset ajattelu- ja työskentelytavat ovat usein tärkeämpiä kuin yksityiskohdat. Työn perustuminen päivä-, viikko- ja kuukausisuunnitelmaan ja vakioituihin työtapoihin on siten tärkeämpää kuin näiden täsmällinen sisältö.

co pr py ot rig ec h te t d

2000-luvun alussa lypsyrobotteja alettiin asentaa myös uusiin navetoihin. Vain osa navetoista suunniteltiin lähtien automaattilypsyn erityisvaatimuksista ja sen vaatimasta työprosessien organisoinnista. Näillä tiloilla kokeiltiin erilaisia ratkaisuja vaihtelevalla menestyksellä. Usein käytettiin kuitenkin vielä lypsyasemiin perustuvia perinteisiä pohjaratkaisuja, joskus jopa kaikkine virheineen. Esimerkiksi erityishoitoa tarvitsevia eläimiä ei aina otettu riittävästi huomioon. Tästä opimme, että suunnitteluprosessin tulee lähteä karjan vaatimuksista ja työn organisoinnista.

Seuraavalle vaiheelle on ollut tyypillistä kokonaan automaattilypsyyn perustuvien maitotilojen suunnittelu, toteutus ja optimointi. Osa näistä on perheyrityksiä, joissa yksi henkilö pystyy hoitamaan kaikki työt. Osa puolestaan on suurempia tiloja, joissa tuottajalla/yrittäjällä/investoijalla on palkattua henkilökuntaa. Tämä vaihe on opettanut suunnitelmallista työskentelyä, jatkuvan kehittämisen tarpeellisuutta ja luopumisen taitoa.

Automaattilypsy

Johdanto

Pohdiskeluja Automaattilypsyn menestyksen avain on lehmien vapaaehtoinen käynti robotilla. Niiden on tultava lypsylle oma-aloitteisesti, säännöllisesti ja riittävän usein. (Sama pätee myös syömiseen, juomiseen ja makaamiseen.) Itse lypsyrobotti on ehkä vähiten kiinnostava tekijä automaattilypsytilan hoidossa. Haaste on navetassa, lehmissä ja työn organisoinnissa, sillä menestys riippuu niistä.

•

Pystymmekö totuttamaan lehmät ohjattuun liikenteeseen? Osaammeko suunnitella navettoja, joissa järjestelmä ei aiheuta eläimille haittaa?

•

Automaattilypsy luo tiloille vaihtelevia, haastavia ja kiinnostavia työpaikkoja, joihin on helppo saada pätevää ja työssään viihtyvää työvoimaa. Edellytyksenä on kuitenkin, että työ organisoidaan hyvin ja eläimiä sekä ihmisiä kohdellaan kunnioittaen.

Työn tuottavuuden, karjan terveyden ja hyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja taloudellisen kannattavuuden optimia ei ole vielä läheskään saavutettu.

•

Automaattilypsyssä työtehtävät, suunnittelu, navetan tilankäyttö sekä materiaalit ja apuvälineet on nähtävä yhtenäisinä kokonaisuuksina. Tätä kutsutaan systeemiajatteluksi. Lähtökohta on olennaisesti erilainen kuin perinteisessä, prosesseihin, tehtäviin ja toimintoihin keskittyvässä ajattelussa, joka on sekin arvokasta.

•

Nykyiset automaattilypsyn käyttäjät ovat oppineet karjanpidon lypsyasematiloilla. Tulokkaat oppivat heidän uskalluksestaan, luovuudestaan, näkemyksistään ja virheistään. Tulossa on nyt uusi maidontuottajien sukupolvi, jolla on kokemusta pelkästään automaattilypsystä.

co pr py ot rig ec h te t d

•

Johdanto

Kaiken kaikkiaan on siis paljon lisävalotusta kaipaavia seikkoja. Tästä kirjasta löydät tiedot, joiden avulla opit johtamaan automaattilypsytilaasi optimaalisesti. Jos olet vasta hankkimassa lypsyrobottia, tiedot auttavat sinua perustamaan hyvin toimivan robottitilan.

Kuva: Christien Bas (danace)

•

Aamun ensimmäiset työt

LUKU 1

Päivittäiset työt

co pr py ot rig ec h te t d

Automaattilypsytila vaatii työn organisoimista ja johtamista tietyllä tavalla. Siihen kuuluu neljästi päivässä tehtävä navettakierros, jonka aikana käydään läpi kiinteän ohjelman mukaiset työt ja tarkastukset. Lypsyasematilaan verrattuna robottitilalla työtä tehdään suhteellisesti enemmän eläinten luona navetassa ja tietokoneen ääressä. On ratkaisevan tärkeää, että lehmät käyvät itse robotilla. Tämä edellyttää, että lehmät ja niiden pötsit ovat terveitä, navetta on tilava eikä siellä ole esteitä ja viljelijä on karjanhoitaja ja -valmentaja eikä karjanajaja.

Ensimmäiset toimet

Avaat navetan oven maanantaiaamuna kello puoli seitsemän. Ensimmäiseksi tarkastat tarkkailuryhmän lehmät. Niiden on siis oltava heti reitin alussa. Sinun on esitettävä seuraavat kysymykset, jotta voit päättää hoidatko ne heti vai myöhemmin: 1. Miten tarkkailtavat lehmät voivat? 2. Tarvitseeko poikivaa avustaa?

Aloita päivä esimerkiksi suodattimen vaihdolla. Kokkareet paljastavat, että jollakin lehmällä on utaretulehdus. Jos suodattimessa on paljon kuiviketta ja likaa, ongelma on esikäsittelyssä tai liian likaisissa utareissa.

Pohdittavaksi:

Jos lehmät ovat rauhallisia, voit hyvin helposti ottaa jonkin niistä erilleen. Miten saat lehmät rauhallisiksi?

Olemalla itse rauhallinen ja välttämällä yllättäviä liikkeitä ja toimenpiteitä. Lehmät vastaavat kohteluun samanlaisella käyttäytymisellä. Jos lehmät täytyy kuitenkin pakottaa nousemaan, tee se rauhallisesti. Anna eläinten noudattaa omaa tahtiaan. Huutamisella, lyömisellä tai tökkimisellä et voita mitään. Kannusta myös työntekijöitäsi toimimaan rauhallisesti. Koska automaattilypsyä käyttävillä tiloilla työskennellään enemmän lehmien joukossa eikä lehmiä ajeta navettaan kuten lypsyasematiloilla, robottitilojen lehmät ovat ylipäätään rauhallisempia ja luottavaisempia ihmisiä kohtaan.

Automaattilypsy

Päivän järkevä organisointi Lehmien on tunnettava olonsa turvalliseksi ja voitava liikkua häiriintymättä. Rauhallisuus on robottilehmien tärkeä tuntomerkki.

Tiedosta ja hallitse pääasiat

co pr py ot rig ec h te t d

Jos karjanhoito, ruokinta ja lehmien terveys ovat kunnossa, kaikki sujuu automaattilypsytilalla itsestään. Tämä edellyttää kuitenkin, että suoritat tietyt tehtävät joka päivä hyvin huolellisesti. Jos hutiloit tai lehmät eivät voi hyvin, seurauksena on heti paljon vaikeuksia, sillä ongelmat kasautuvat äkkiä. Ensiksi ilmenee aina hankaluuksia robotilla käynnissä, seuraavaksi havaitaan usein ongelmia utareterveydessä. Perimmäisenä syynä ovat usein sorkkaongelmat. Järjestelmä saadaan joustavaksi takaamalla eläimille mahdollisuus liikkua normaalisti (lepo, tila, hyvä lattia, sorkkaterveys, ilmanvaihto), huolehtimalla terveellisestä rehusta (pötsin optimaalinen käyminen) ja jättämällä robottiin jonkin verran varakapasiteettia.

Työpisteiden sijoittelu lähekkäin

Tämä tuottaja on sijoittanut siemennettavät hiehot hoidettavien ja ongelmalehmien viereen robotin lähelle. Näin kiimantarkkailu sujuu vaivattomasti.

Olkikuivitettu osasto on tarkoitettu vastapoikineille, huonokuntoisille ja ontuville lehmille. Sen oikealla puolella ovat tuntuvat lehmät. Eläimet pääsevät odotustilan kautta robotille ja lypsyn jälkeen ne ohjataan takaisin osastolle. Lanta voidaan poistaa traktorilla tai kuormaajalla.

20 prosenttia lehmistä vaatii 80 prosenttia työstä. Nämä ovat tarkkailuryhmän lehmiä tai muita hoitoa tai toimenpiteita tarvitsevia lehmiä. Hyvin suunnitellussa navetassa nämä eläimet ovat lähekkäin, lähellä hoitopaikkoja, konttoria ja muita tiloja, joissa työskennellään paljon. Silloin pysyt hyvin tilanteen tasalla, työ käy sujuvasti eikä siirtyminen paikasta toiseen vie liikaa aikaa. Valaistus, hoito- ja käsittelyvälineiden sekä lääkkeiden varastotilat sekä pesupaikka voidaan tällöin myös järjestää paremmin. Lisäksi pystyt työskennellessäsi jatkuvasti seuraamaan tarkkailuryhmän lehmiä. Tarkkailulehmät tarvitsevat omat mukavat tilansa, joko kuivitetut karsinat tai erittäin mukavat ja tilavat makuuparret.

Odotustila

Luku 1: Päivittäiset työt

Navetassa on aina lypsylle noudettavia lehmiä, joille tarvitaan odotustila. Lehmät kulkevat kuitenkin paremmin robotille, jos sen luona ei ole odotustilaa. Jaetulla sisäänkäynnillä varustetussa odotustilassa hierarkiassa alempiarvoiset lehmät voivat odottaa häiriintymättä hallitsevien eläinten kävellessä suoraan robotille. 7

Tö i d e n a l o i t t a m i n e n a a m u l l a

Jokapäiväiset tarkastukset Jos tarkkailuryhmän lehmät eivät tarvitse välitöntä hoitoa, päivä kannattaa aloittaa tietokoneen ääressä. Tarvitset seuraavat tiedot:

1. Sujuuko kaikki hyvin (robotti, lehmät)?

2. Mitkä lehmät tarvitsevat erikoishuomiota tai noutamista? 3. Mitä minun täytyy tehdä tänään? 1. Tunnuslukujen pikatarkastus: a. lypsetty maitomäärä b. lypsykertojen määrä

2. Huomiota vaativat lehmät:

a. liian pitkä lypsyväli: nouda lehmä ja tarkasta se (sairas? ontuva?)

c. ohikulkujen määrä

b. poikkeava sähkönjohtavuus, epäonnistuneet lyp-

e. robottimerkille tyypilliset tunnusluvut

c. aktiivisuus (siemennys?)

d. epäonnistuneiden lypsyjen määrä

Vertaa tunnuslukuja tavoitearvoihin ja edellisten päivien

tuloksiin. Tarkasta lisäksi, onko nännikuppien (neljännesten) välillä eroja, jotka voivat olla merkkinä esimerkiksi

d. epäonnistuneet lypsyt: tarkasta lehmä (utaretulehdus?)

3. Päivän työsuunnitelma: a. kalenterin tarkastus

co pr py ot rig ec h te t d

maitoletkun vuodosta. Jos tilalla on useampia robotteja,

syt, väri, soluluku: tarkasta lehmä (utaretulehdus?)

tarkasta myös niiden väliset erot.

b. seuraavan päivän töiden valmistelu (esimerkiksi lehmien eristäminen?)

c. viikon töiden valmistelu

Pohdittavaksi:

Haluat tarkastaa lehmän 8491. Miten löydät sen?

Vaihtoehtoja on kolme: 1. Tunnet kaikki eläimet ja löydät etsimäsi nopeasti. Pienten karjojen tapauksessa tämä toimii hyvin. 2. Kytket kerran päivässä kaikki lehmät lukkiutuvaan ruokintaaitaan ja etsit haluamasi eläimen. 3. Annat robotin ohjata lehmän erilleen. Tämä tapahtuu vasta, kun lehmä käy robotilla. Siihen voi mennä 12 tuntia tai kauemminkin.

Korva- ja pantanumerot nopeuttavat oikean lehmän löytymistä. Tulossa on todennäköisesti myös uutta tekniikkaa. Robotti voi tehdä värimerkinnän lehmään tai taskutietokoneelta voi nähdä tietyn lehmän olinpaikan.

Automaattilypsy

Tö i d e n a l o i t t a m i n e n a a m u l l a

Lypsyllä käynti ja noudettavat lehmät

Lehmät tulevat robotille väkirehun houkuttelemina – lypsäminen ei juurikaan houkuttele niitä. Laktaatiokauden alussa lehmät ovat nälkäisempiä ja ne käyvät robotilla paremmin kuin kauden lopussa, jolloin ne saavat vähemmän väkirehua. Mitä helpommin lehmät pääsevät liikkumaan navetassa, sitä useammin ne käyvät lypsyllä. Kaikenlaiset esteet, kuten kapeat tai liukkaat käytävät, tungos tai pysyvä odotustila robotin edessä vähentävät lypsyllä käyntejä. Lehmät ovat luonnostaan uteliaita ja ne tutkivat navettatilan säännöllisesti. Tämä kuljeskelu stimuloi robotilla käyntiä. Tilan rauhattomuus ja häiriöt puolestaan vähentävät lypsykäyntejä.

Ohjattu lehmäliikenne

Tietokone on tarkoitettu tietojen hakuun ja syöttämiseen, ja sitä pitää pystyä käyttämään lähellä työtä, saappaat jalassa ja likainen haalari päällä. Tietokonetta voidaan käyttää seisoen tai jakkaralla istuen.

co pr py ot rig ec h te t d

Ohjatussa lehmäliikenteessä eläinten pitää kulkea erotteluporttien läpi, kun ne siirtyvät ruokintapaikalle tai sieltä pois. Tarkoituksena on vähentää työtä ja lehmien noutoja, mutta yleensä vaikutus on päinvastainen. Samalla myös päivittäisten syöntikertojen määrä vähenee noin kahdestatoista jopa vain kuuteen. Riittävä ravinnonsaanti on silloin vaakalaudalla. Riskinä on pötsin happamoituminen. Ensimmäiseksi kärsivät heikot ja alempiarvoiset lehmät. Lehmien makuuaika lyhenee myös nopeasti, mikä johtaa sorkkaongelmien lisääntymiseen. Eläimet joutuvat odottamaan kauan seisaallaan pääsyä robottiin ja makuuparsiin. Kuminen tai muu pehmeä alusta odotusalueella vähentää sorkkien ylikuormittumista.

Tietokoneen sijoitus

Lehmien seuranta tietokoneella

Pienellä harjoittelulla opit etsimään erikoishuomiota tarvitsevat lehmät tietokoneen välityksellä nopeasti, ennen kuin ongelmat ehtivät kehittyä vakaviksi. Huomiolistat ja näytön värikoodit helpottavat etsimistä

Luku 1: Päivittäiset työt

Yksinkertainen työpiste lähellä robottia. Tässä on saatavilla kaikki päivittäisissä ja viikoittaisissa töissä tarvittavat tiedot. Rauhallisempaa tietokonetyötä varten tilalla on mukavampi toimisto toisaalla.

Konttorista näkee hyvin odotustilan, robotin edustan, kiimaiset lehmät, ongelmalehmät ja poikivat lehmät. Konttori ja ikkunat on voitava pitää helposti puhtaina.

Navettakierros

Tarkastukset ja muut navettatyöt

Navettakierros on lypsyrobotin, lehmien ja navetan tarkastuskierros. Yhdistä se muihin töihin, kuten makuuparsien ja juoma-altaiden puhdistukseen. Useimmilla tiloilla päivittäisiä navettakierroksia on neljä: kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä. Pitkät kierrokset ajoittuvat aamuun ja myöhäiseen iltapäivään. Lyhyet kierrokset tehdään puoliltapäivin ja illalla. Pitkillä kierroksilla tarkastetaan myös ummessa olevat lehmät.

Tehokasta työtä joka päivä

Mittaa heti kuume, jos lehmä on raukea, pötsi on liian tyhjä, korvat ovat kylmät tai eläimen tila vaikuttaa jostain muusta syystä epäilyttävältä. Pidä kuumemittaria aina mukanasi. Jos lehmällä on lämpöä (>39,0 °C) tai kuumetta (>39,5 °C), tarkasta utareet (turvotus, maito). Pyydä eläinlääkäriltä diagnoosi ja hoitosuunnitelma.

co pr py ot rig ec h te t d

Jos säästät työssäsi joka päivä 10 minuuttia, voitat vuodessa puolitoista työviikkoa (61 tuntia). Pyri siksi jakamaan päivittäinen työsi järkevästi tekemällä työt oikeaan aikaan ja kätevimmässä järjestyksessä. Suunnittele kulkureitit lyhyiksi ja loogisiksi. Huolehdi siitä, että tarvikkeet, hanat, porttien kahvat, valot ja muut apuvälineet ovat kätevissä paikoissa.

Työn organisointi

Kaksi tapaa noutaa lehmä:

Tehokkaat työreitit säästävät aikaa ja vaivaa joka päivä. Niiden alku- ja päätepisteet ovat loogisissa paikoissa. Esimerkiksi lantakola säilytetään saappaidenpesuhanan tai jalkineiden vaihtopaikan luona. Automaattilypsytiloilla tarvitaan työntekijöitä, jotka selviytyvät monenlaisista töistä ja osaavat yhdistellä niitä. Toiminta kangertelee, jos tehtävät jaetaan joustamattomasti, kuten suurilla lypsyasematiloilla tavallisesti tehdään.

1. Ensin noudetaan huomiota vaativat lehmät ja sitten puhdistetaan makuuparret. Lehmien noutaminen ja makuuparsien puhdistaminen voidaan antaa eri henkilöiden tehtäväksi, ja ne voidaan tehdä eri aikoina. Tämä on kätevää navetoissa, joissa on väliaikainen, navettakierroksen jälkeen poistettava odotustila. Menetelmä sopii hyvin myös järjestelmään, jossa kaikki lehmät kytketään kerran päivässä ruokinta-aitaan. Navettakierroksen jälkeen voit tarkastaa ja käsitellä lehmät, jotka robotti on ottanut erilleen. 2. Huomiota vaativat lehmät kootaan makuuparsien puhdistuksen yhteydessä. Tämä toimii hyvin rauhallisissa karjoissa, joissa on vähän noudettavia lehmiä. Menetelmä sopii hyvin myös navetoihin, joissa on kiinteät odotustilat tai automaattisesti avautuvat väliaikaiset odotustilat. Jos väliaikaiset odotustilat avautuvat automaattisesti, et voi unohtaa avaamista ja voit työskennellä vapaammin.

Automaattilypsy

Navettakierros

Navettakierroksen vaiheet 1. Tietojen haku, käsittely ja tallennus

Kysy itseltäsi jokaisen noudettavan lehmän kohdalla: Miksi tämä eläin täytyy noutaa? Mitä on vialla? Miten saan lehmän kulkemaan itsestään? Noutaminen käy sujuvasti, kun puomit tai portit on sijoitettu kulkureitille järkevästi.

co pr py ot rig ec h te t d

Muistilehtiö tai taskutietokone on välttämätön: siihen merkitään tarkkailtavat lehmät, muistettavat asiat, tietokoneeseen vietävät tiedot ja avoimet kysymykset.

2. Lehmien noutaminen

3. Makuuparsien puhdistus

Makuuparret huolletaan kunnolla keskimäärin kolme kertaa ja vähintään kaksi kertaa päivässä. Parsipedit kuivitetaan vähintään kerran päivässä. Jos parsi on puhdas, lehmän annetaan maata. Likaisissa parsissa makaavat lehmät ajetaan ylös.

5. Tilojen tarkastus ja huolto

Tee tietyt vakiotoimet rutiininomaisesti jokaisella navettakierroksella ja optimoi ne. Ripusta jokaisen kipattavan juoma-altaan viereen pesuharja. Tee kulkuaukot sopiviin paikkoihin. Pidä puhtaat alueet puhtaina. Tee rutiinit samoin: säädä esimeriksi verhoseinä joka aamu ja ilta sopivaan asentoon sään mukaan.

Luku 1: Päivittäiset työt

4. Lehmien tarkastus

Kierrä tarkastamassa huomiolistan lehmät ja mahdolliset muut erityishoivaa tarvitsevat eläimet, kuten vastapoikineet lehmät. Tarkkaile yksittäisten lehmien lisäksi ryhmä- ja laumakäyttäytymistä. Katso myös, näkyykö eläimissä jotain poikkeavaa. Tarkkaile esimerkiksi emätinvuotoja, pötsin täyteyttä, ryhtiä, jalka-asentoa, liikkumista, käyttäytymistä, likaisuutta ja ihovaurioita.

6. Robotin tarkastus, puhdistus ja huolto

Tarkasta lypsyn esikäsittely ja vedinkaston suihkutus. Suorita robotin vakiotarkastukset valmistajan ohjeiden mukaisesti. Suihkuta robotti ja lypsytila kahdesti päivässä puhtaiksi. Tarkasta päivittäin robottien rehuvarastot. Käyttäessäsi lehmiä lypsyllä, tarkista että robotille tulee rehua ja että kaukalossa ei ole jäännösrehua. 11

Ruokinta ja ravinnonsaanti

Menestyksen avain on ruokinnassa!

Lehmä ei pysy terveenä ilman tervettä pötsiä! Karkearehun annostelussa tavoitteena on ennen kaikkea hyvä terveys. Silloin lehmät käyvät hyvin lypsyllä, niillä on vähän ongelmia ja ne tulevat helposti tiineiksi.

Väkirehu ja robotti

Auman korkeuden ja leveyden on oltava sellaisia, että rehua kuluu vähintään kaksi metriä viikossa. Tällöin rehu ei pääse lämpenemään. Poista pilaantunut rehu, jotta sitä ei joudu lehmien ravintoon. Korjaa aumaan jääneet irtorippeet heti pois.

co pr py ot rig ec h te t d

Jotta lehmät saadaan houkuteltua robotille, niiden täytyy saada siellä selvästi maittavampaa rehua kuin ruokintapöydällä. Yleensä robotilla tarjotaan rakeista väkirehua. Väkirehun määrää seurataan tarkasti, koska liika väkirehumäärä lisää ruoansulatushäiriöitä ja sorkkakuumetta. Suurin väkirehuannos käyntikertaa kohden on 2 kg. Sen saavat korkeatuottoiset eläimet, jotka lypsetään 3–3,5 kertaa päivässä. Ne saavat päivittäin siten 6–7 kg väkirehua. Jos haluat antaa lehmille enemmän väkirehua, sijoita navettaan erillisiä väkirehukioskeja. Matalatuottoisille määrää vähennetään maitotuotoksen ja tuotantovaiheen mukaan. Pienin väkirehuannos on 0,75 kg käyntikertaa kohden. Tämä määrä annetaan matalatuottoisille eläimille, jotka lypsetään kaksi kertaa päivässä. Jos väkirehua annetaan vähemmän, osa lehmistä ei enää tule robotille.

Pötsin terve toiminta

Terveellä lehmällä on terve ja toimiva pötsi. Se hyötyy maksimaalisesti rehuannoksen ravintoaineista, ja vitamiinien sekä kivennäis- ja hivenaineiden imeytyminen on optimaalista. Pötsi toimii hyvin, kun rehuannos edistää kuitukerroksen muodostumista. Kuidut puskuroivat pötsin happamuuden (pH) estäen sen voimakkaat muutokset. Kuitujen ansiosta rehuainekset myös pysyvät pötsissä riittävän kauan ja pötsikäyminen sujuu hyvin. Tämä takaa sen, että lehmä käyttää hyväkseen mahdollisimman suuren osan rehun ravintosisällöstä. Kuitukerros syntyy rehun NDF- ja ADF-kuiduista. Näiden ansiosta lehmä pureskelee ja märehtii paljon, jolloin muodostuu sylkeä. Sylki sisältää paljon bikarbonaattia, joka ehkäisee pötsin pH-arvon alentumista (pötsin happamoitumista). Rehun tulee sisältää vähintään 10 % hiukkasia, joiden pituus on yli 4 cm. Aika umpeenpanosta laktaation ensimmäisen kuukauden loppuun on ratkaisevan tärkeä pötsin ja lehmän terveydelle. Tämän kauden aikana lehmää on siksi hoidettava moitteettomasti, ja sen mukavuuteen ja pötsin toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota (katso s. 16). Laadi myös erityinen suunnitelma hiehojen tunnuttamiseen ja totuttamiseen lypsävien olosuhteisiin.

Automaattiruokinnassa lehmille on helppo antaa tuoretta rehua useammin kuin kahdesti päivässä. Ruokinnan aikana ruokintapöydälle saa tulla vain vähän lehmiä, sillä muuten ne saavat rehua liian vähän. Automaattiruokintaa käytettäessä on erittäin tärkeää estää rehun lämpeneminen rehukeittiössä, varastossa ja aumassa.

Ruuhkat ruokintapöydällä tai muuten rajoitettu pääsy syömään vähentävät syöntikertoja ja käyntejä robotilla. Jos lehmät eivät voi liikkua häiriöttä, syöntikerrat ja lypsykäynnit vähenevät. Tällöin pötsin pH-arvo vaihtelee päivän kuluessa voimakkaasti. Lisäksi lehmiä täytyy houkutella robotille suuremmilla väkirehuannoksilla, mikä lisää pötsin happamoitumisen riskiä.

Automaattilypsy

Ruokinta ja ravinnonsaanti

Perusta: huippulaatuinen karkearehu Hyvä karkearehu ruokintapöydällä: • on maittavaa • ei lämpene nopeasti • ei sisällä homeita • ei ole mekaanisesti jauhettua.

Kun valitaan oikea sekoitus käymisnopeudeltaan erilaisia tuotteita, energia ja proteiini vapautuvat vähitellen ja samanaikaisesti (synkronointi).

Hyvän ruokinnan kulmakivet

1. Lehmä syö 10–12 kertaa vuorokaudessa. Se tekee näin, jos se pääsee vuorokauden aikana vähintään 20 tunnin ajan ruokintapöydälle, jossa on maittavaa rehua. Monen pienen annoksen ansiosta pötsin pH-arvo vaihtelee vain vähän. Seuraa, että pötsin täyteys vaihtelee välillä 3,5 (täynnä) – 2,5 (melko täynnä). 2. Jokaisella syöntikerralla lehmä saa kaikki rehukomponentit oikeassa suhteessa. Tämän huomaa siitä, että se ei valikoi rehua. Lanta on myös tasalaatuista.

co pr py ot rig ec h te t d

3. Lehmä pääsee helposti ja rajoituksetta juomaan puhdasta vettä. Tarkasta kaikkien juoma-altaiden veden määrä ja laatu, myös ummessa olevien ja poikivien lehmien osastoilla. Tarkasta, että lehmät pääsevät helposti juomaan (tuloreitit, altaiden sijoitus ja korkeus). Jos lehmällä on pötsihäiriö, sen ensimmäinen reaktio on tavallista runsaampi juominen.

Ongelmat

Laadukkaan aumarehun valmistaminen

Rehun laadunvalvonta alkaa nurmen ja rehukasvien hoidosta ja korjuusta. Rehukasveissa tulee jo pellolla olla mahdollisimman vähän homeita ja hiivoja. Korjuun ja varastoinnin aikana sekaan ei saa päästä hiekkaa tai muita epäpuhtauksia. Säilöntäaineet, kuten happo ja bakteeriseokset, takaavat rehun nopean ja tehokkaan säilönnän. Tällöin rehu ei myöskään lämpene niin nopeasti avatussa aumassa ja ruokintapöydällä. Kun nurmirehu on kuivunut pellolla niin, että sen kuivaainepitoisuus 30–50 %, se aumataan. Rehu ajetaan tiiviiksi ja peitetään mahdollisimman nopeasti ilmatiiviisti mieluiten painavalla katteella, kuten hiekalla.

Luku 1: Päivittäiset työt

1. Jatkuvasti liian alhainen tai voimakkaasti vaihteleva pH aiheuttaa pötsihäiriöitä. Lehmä saa tällöin liian vähän energiaa ja vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Lisäksi haitallisia aineita pääsee virtaamaan ohut- ja paksusuoleen, missä ne voivat aiheuttaa häiriöitä. Sorkkakuumeen riski on suuri. Pötsihäiriöiden oireita ovat karvan kiillottomuus, liian tyhjä pötsi, rehunsyöntiin nähden liian pieni tuotos, heikosti sulanut rehu lannassa, lannan löysyyden vaihtelu, lehmän liiallinen laihuus, vertymät anturassa, likainen peräpää jne. 2. Laktaatiokauden jälkipuoliskon aikana liian suuri määrä hitaasti sulavaa tärkkelystä voi väsyttää lehmiä, jolloin robotilla käynti heikkenee. Hitaasti sulava tärkkelys on hyvä energianlähde lehmille laktaatiokauden alussa. Sitä on paljon muun muassa rehumaississa ja CCM-maississa.

Tekijästä Jan Hulsen kasvoi maito- ja sikatilalla. Hän opiskeli eläinlääketiedettä

“Automaattilypsy on todella toisenlaista kuin lypsäminen lypsyasemalla.” Automaattilypsyn onnistumisen avain on navetassa, lehmien oloissa. Ratkaisevia

kolme antoisaa vuotta tuotantoeläinlääkärinä siirryin koulutus- ja

tekijöitä ovat navettaolosuhteet, ruokinta, hoito ja eläinten käsittely.

konsultointitehtäviin.” Hulsen hankki sen jälkeen lisäpätevyyttä

Automaattilypsyyn siirryttäessä ensimmäisenä tehtävänä on jättää lehmät

journalismin, markkinoinnin ja viestinnän sekä yritystalouden aloilla.

rauhaan. Eläinten täytyy olla terveitä ja hanakoita syömään väkirehua ja niiden on päästävä helposti lypsyrobotille. Ei sen enempää, muttei myöskään vähempää.

yrityksensä kanssa ja kirjoitti menestyksekkään Koesignalen-

Robottilypsyä aloittelevan tuottajan toisena haasteena on työn organisointi.

kirjasarjan. Vetvice toimii yli 30 maassa. Yritys järjestää luentoja ja

Tuottaja ei ole sidottu kiinteisiin ajankohtiin, mutta hänellä on kuitenkin

koulutustilaisuuksia, jotka käsittelevät lehmähavaintoja, sorkkia,

säännölliset päivittäiset työohjelmat. Lisäksi hänen työskentelynsä perustuu

hedelmällisyyttä, nuorkarjaa, ummessaolokautta ja siirtymäkautta

pitkälti tietokoneen kautta saatavaan informaatioon.

sekä navettarakentamista.

Lehmien on oltava superterveitä ja myös pysyttävä superterveinä, ja tekniikan

Automaattilypsy

seitsemään peruskäsitteeseen, jotka muodostavat lehmähavaintotimantin kärjet. Nämä seitsemän perustarvetta ovat: rehu ja vesi, valo ja ilma, lepo ja tila sekä terveys. Maidontuottajan tulee täyttää nämä tarpeet mahdollisimman tehokkaasti, jotta lehmät voivat hyvin ja tuotanto on optimaalista. Automaattilypsy edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä lehmähavaintotimantin kärkiin.

täytyy pelata ilman ongelmia. Mottona ovat siis ennaltaehkäisy ja tilanteisiin varautuminen. “Hyvä on hyvää” ei riitä, vaan vasta “erittäin hyvä on riittävän

Karjanhoidon lisäksi kirjoissa korostuu huolenpito työntekijöistä sekä

hyvää”.

työn tuottavuus. Vetvice tarjoaa karjankasvattajille konsulttiapua ja

Menestyvä robottitilallinen on johtaja, joka osaa erottaa pääasiat sivuseikoista.

koulutusta navettarakentamisen, työn organisoinnin ja eläintautien

Hän keskittyy eläimiin, näkee työn prosesseina ja käyttää tietojärjestelmien

torjunnan alalla.

tarjoaman informaation tehokkaasti hyväkseen.

Jan Hulsen

Future Farming® -kirjasarja keskittyy maitotilan johtamiseen.

Automaattilypsy on ensimmäinen lypsyrobottitilojen johtamista käsittelevä kirja. Se antaa runsain mitoin käytännön ohjeita, tilanhoidossa tarvittavaa tietoa

korkeatasoista, suoraan sovellettavissa olevaa tietoa.”

ja ideoita. Vetvice Groupin perustajiin kuuluvan Jan Hulsenin teksti on

Terveys

Tila

“Hyvässä kirjassa on paljon kuvia, lyhyet ja selkeät tekstit sekä

Valo

co pr py ot rig ec h te t d

Hulsen kehitti Koesignalen® (Lehmähavaintoja) -konseptin Vetvice-

Lehmän perustarpeet voidaan tiivistää

Automaattilypsy

ja toimi välillä jonkin aikaa maatalouskoulutusalalla. “Työskenneltyäni

Lehmähavaintotimantti

käytännönläheistä, kattavaa ja helposti omaksuttavaa.

“Urheilutermejä käyttääksemme: robottitilallinen on ennemmin valmentaja kuin pelaaja.”

www.roodbont.com

www.vetvice.com

Jan Hulsen

Ilm