Rokua Geopark -opas FIN

United Nations Educational, ScientiďŹ c and Cultural Organization

Rokua UNESCO Global Geopark

Löytöretkellä Rokua Geoparkissa

2

Hei, tässä oppaassa tutustumme yhdessä Rokua Geoparkiin ja kerromme Jääkauden perinnöstä.

Pooki Mammutti

Piku Mammutti

3

Rokua UNESCO Global Geopark

Oulu 30 min - 25 km Laitasaari

Oulujokilaakson Tervareitistö

Pyhäkoski Montta Leppiniemi

Pälli

U N E S C O G LO B A L G E OPARK IT M AAILM ASSA Liimanninkoski

Pohjoisnapa

Atlantti

EURO

JOIS POH IKKA R E AM

O P PA

S U OMI–FINL AND

AASIA AFRIKKA

Tyyni valtameri NAPAPIIRI

OSEANIA

ETELÄAMERIKKA

ARCTIC CIRCLE

Oulu Kajaani

Helsinki ETELÄMANNER

4

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization

Rokua UNESCO Global Geopark

Mikä on Rokua Geopark ja Jääkauden perintö?

Rokua Geopark on Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark.

Maailmassa on yli 160 Geoparkia, jotka tuovat esille luonnon ja kulttuurin perintöä esimerkiksi opetuksen, tutkimuksen ja matkailun keinoin.

Rokua Geopark kertoo Jääkauden perinnöstä. Miljardien ja tuhansien vuosien aikana kallioperän liikehdintä ja useat jääkaudet ovat muovanneet Oulujärven, Rokuan ja Oulujoen maisemia. Jääkauden perintö näkyy esimerkiksi korkeina dyyneinä, syvinä suppina, laajoina suoalueina, upeina hiekkarantoina sekä valkean jäkälän peitossa olevina kangasmetsinä.

Utanen

Ahmas

Pookivaara Syvyydenkaivo Pikku-Rokua

Nuojua

Jylhämä Kankari Nimisjärvi

Väätäjänniemi

Ruununtörmä

Jaalanka

Kajaani 1 tunti - 80 km Kuosto Kilonniemi

Teeriniemi Alassalmi Martinlahti

Kuvaja

Mikä on jää?

Jää on veden kiinteä olomuoto.

Se syntyy lämpötilan + ollessa pakkasella. Kun lämpötila nousee, jää 0 °C 32 F sulaa. Jäätä esiintyy luonnonvesien jääpeit– teessä esim. Oulujoella, Rokuan suppalammissa ja Oulujärvellä, lumipeitteessä, ilmakehässä ja jäätiköissä. Jääkaudella Rokua Geopark -alueen peitti yli kahden kilometrin paksuinen jäätikkö.

10 km

5

Geologinen historia maapallon synty 4 600 miljoonaa vuotta sitten

syanobakteerit eli sinilevä

MI L J O O N I A V U O S I A S I T T E N 4 0 0 0 M ILJOON AA

3 000 MIL J OONAA

1.

EL Ä MÄ N K EHI TY S 1 ru u t u = 1 0 0 mi l jo o n a a vuo tta

1. Kilonniemen gneissikallio, Oulujärvi

Maisemapeli Kallioperän ja elämän kehitys

Rokua Geoparkin maisemaa voi ajatella maastonmuotojen palapelinä. Vanhimmat palat voivat olla kallioperässä miljardien vuosien ikäisiä, nuorimmat palat ovat syntyneet kallio- ja maaperässä viimeisten 11 000 vuoden aikana. Syntytavan ja iän mukaan ryhmiteltynä näistä geologisista maisemapaloista muodostuu kehitystarina, joka kertoo miten alue on saanut nykyiset piirteensä. Rokua Geoparkin vanhimmat gneissikalliot ovat kiteytyneet lähes 2 900 miljoonaa vuotta sitten. Rokua Geoparkin kallioperä on syntynyt kauan ennen dinosauruksia aikana jolloin elämä maapallolla oli bakteerien tasolla.

T UULI

VIRTA AVA VESI

MANNERJÄÄT IKKÖ

JÄ Ä TIKKÖJOKI

MUI NA IS MANNER

VA LTA M ERI JA VUORISTO

SOISTUM INEN

M A A NKOHOA M INEN JA RA NTAVOIM AT

M ATA LA M ERI JA JOKISUISTO

M UINAIS M ANNER

2 700–2 600 MILJ O O NAA V UOT TA S IT T EN

6

ihminen 2 milj. vuotta sitten

2 0 0 0 M I L JO O N AA

dinosaurukset 230–65 milj. vuotta sitten

1 000 MIL J OONAA

2.

2. Pyhäkosken graniittikallio, Oulujoki

VA LTA M ERI J A V U ORI STO

1 820– 1 7 9 0 M I L JO O N A A VU OT TA SITT E N

3.

3. Kieksin konglomeraattikallio, Muhos-muodostuma, Oulujoki

Ihmisen kehitys on vienyt aikajanalla aikaa paperinohuen siivun kallioperän kehitykseen verrattuna

M ATALA M ERI J A J OKIS UIS TO

1 200–600 MIL J OONAA VUOTTA SITTEN

Kalliopaljastumia

Vanha kiteinen kallioperä

Nykyinen maapeite

Muhos-muodostu Hautavajoama

ma

7

NY KY H ET K I

Geologinen historia T U H A N S I A V U O S I A S I T TE N

Pookivaara paljastuu ensimmäiset kasvit vedestä

11 000

4.

JÄÄKAUSI

Oulujärvi syntyy Oulujoki saa alkunsa

10 000

Rokua Geopark vapautuu jään alta

9 000

1 0 0 0 0 5.

8 000

6.

1 r uutu = 100 v uotta Maaperän kehitys Suomi oli miljoonan vuoden aikana toistuvasti hitaasti virtaavan mannerjäätikön alla. Mannerjäätikkö kuljetti siirtolohkareita ja hioi uurteisia silokallioita.

Jäätikköjoki kasasi Muhos-muodostumasta hiekkaa ydinharjuksi. Jäätikön alle ja reunoille muodostui moreeniselänteitä, ja sulavista jääpaloista syntyi harjuihin suppia. Rokua Geopark -alue paljastui jäätikön alta ­10 700–10 500 vuotta sitten. Oulujärvi kuroutui varhaisesta Itämerestä eli Ancylusjärvestä omaksi järveksi noin 9 500 vuotta sitten.

Mammutteja oli jääkaudella myös Suomessa

Mannerjäätikkö

N OR J A

4. Siirtolohkare, Väätäjänniemi, Vaal

10

0

00

OULU

Rokuan harju 00

0 11

R UOT S I

S U O MI

ILOMANTSI 00 6 11 000 12 000 13 200 00 70 14 –1 00 2 18

t Jä ä

e un a nr ikö 500 km

EU RO O PPA 29 000–10 500 VUOTTA SITTEN

mannerjäätikkö, paksuus 2–3 km

MAN N ERJÄÄTIKKÖ

Ydinharju kerrostuu tunneliin

YL I 11 000 V UOT TA S IT T EN

meri

kiviloh

kareita

moreeniselänteitä

8

la

7 000

5. Suppa, Syvyydenkaivo, Rokua

6. Rantatörmä, Kuostonsaari, Oulujärvi

Syvyydenkaivo on Suomen syvin luonnontilainen suppa

JÄ Ä T IK K ÖJOK I

4 000

5 000

6 000

M AANKOHOAM INEN JA RANTAVOIM AT

9 8 0 0 V U OT TA SIT T E N

9 500 VUOTTA SITTEN

hiekkaan sulavia jäälohkareita

rantavalli rantatörmä

hiekkaranta

alkuperäinen maan pinta

hiekkaharju suppia

rantatasanne

ras

npar

jyrkä

9

Geologinen historia

mänty

leppä

koivu

T UHANSIA VUOSIA S I T T E N ruohokasvit

10 000

Soistuminen alkaa

7.

JÄÄKAUSI

9 000

Nuojuan raviinit

8 000

KA S V I L L I S U U D EN VA IHE ITA

8.

1 r uutu = 100 v uotta Maastonmuotojen ja kasvillisuuden kehitys Tuuli kuljetti hiekkaisilta rannoilta tasalaatuista hiekkaa dyyneiksi Rokualle. Oulujoki syntyi 9 500 vuotta sitten Oulujärven lasku-uomaksi maankohoamisen seurauksena. Neljässä tuhannessa vuodessa maa kohosi niin, että jokiuoma ylsi nykyisen Pyhäkosken voimalaitoksen tuntumaan Muhokselle. Oulujoen sivujoet ja purot uursivat tasalaatuiseen hiekkaan syviä uomia eli raviineja.

Tasaisilla alueilla virtaava vesi meanderoi eli kulutti uomista erittäin mutkaisia. Maaperän kosteisiin painanteisiin alkoi muodostua turvetta heti maan paljastuttua vedestä. Soistuminen kiihtyi ilmaston lämmetessä 6 000 vuotta sitten. Uomien ja soiden kehitys jatkuu yhä.

7. Parabeelidyynit, Rokua

8. Aapasuo, Kuvaja, Vaala

SOISTUMIN EN

TU U LI

tuuli

10 000–9 000 VUOTTA SITTEN

9 500 V UOT TA S IT T EN

dyyni hiekka

paraabelidyynejä

10

suo

Merenranta ja Oulujoen suisto Muhoksella

kuusi 7 000

6 000

5 000

4 000

9.

9. Raviinit ja meanderit, Muhosjoki krauvakka gneissi kvartsiitti

konglomeraatti graniitti

liuske/ biotiitti diabaasi

VIR TA AVA VE SI

5 0 0 0 V U OT TA S I TT E N

raviini eli syvä laakso

makkarajärvi meanderoiva joki

hiekkaja savikivi

Rokua Geoparkin syntykivi on raudan ruskeaksi värjäämää kivettynyttä soraa eli Kieksin konglomeraattia Lemmenpolulta

Rokua Geopark paljastuu jään alta Mannerjäätikön reuna

Rokua ja Manamansalo

1 0 70 0 – 10 60 0 V U OTTA S I TTEN

9 80 0 V U OT TA SIT T E N

+

–

Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni ja jäätikkö alkoi sulaa. Jäätikön reuna vetäytyi Manamansalosta Muhokselle noin 200 vuodessa.

12

Oulujärvi ja Oulujoki

Oulujoki Muhoksella

9 500 VUOTTA SITTEN

3 8 0 0 V U OT TA S I TTEN

Jäätikön peittämä alue

Drumliineja jäätikön alla

Veden peittämä alue

Reunamoreeneja jäätikön reunan edessä

Maa-alueet

Kumpumoreeneja jäätikön reunan edessä ja alla Suuri jäätikönalainen tunneliuoma Jäätikkölahti ja sen ikä Rantavalleja Rantatörmiä Dyynejä Suppia ja harjukumpuja Soistuminen alkaa

Muhoksen raviinit ja meanderit Muhoksen delta

13

Jääkauden jälkiä Oulujärven maisema-alue

Sulavan jään reunoille kertyneitä reunamoreeneita

Jäätikköjoen kasaama ydinharju ja suppalampia

Virtaavan jäätikön alle syntyneitä drumliineja

14

Hitaasti liikkuneen jään silottamia ja uurtamia kallioita

Kallioperästä mannerjäätikön irroittamaa hiekkaa ja kiviä

Rokuan maisema-alue

Jäätikkölahden vedenpinta Pookivaara

Jäätikköjoen kasaama ydinharju ja syviä suppajärviä

Suppia jäälohkareiden sulamispaikoilla

194,2 m

Tuulen ja aaltojen vaikutuksesta syntyneitä muinaisia rantavalleja

Tuulen muovaamia dyynejä

15

Jääkauden jälkiä Oulujokilaakson maisema-alue

Oulujärvi

Oulujoki syntyi, kun Oulujärvi sulkeutui omaksi altaakseen maankohoamisen seurauksena

Jokiuoma myötäilee kallioiden siirroslinjoja

Liikkuva jäätikkö on paljastanut kalliosiirroksia

16

Kosket ovat syntyneet kalliosiirrosten reunoille

Voimakkaisiin koskipaikkoihin on syntynyt koskikirnuja

Oulujokilaakson maisema-alue

Muinaista jokiuomaa

Muinaisia jokiuomia ja jokisuistoa

Muinainen jokisuisto on rehevää viljelysmaata ja n ra arki p o e ua G Rok

Virtaava vesi on kuluttanut maaperää kallioperään asti

Virtaavan veden kuluttamaa jokiuomaa

17

Pohjolan luonto ja eliöstö Suot

Harjualueiden karukkokankaat

Teeri Tetrao tetrix

Mänty Pinus sylvestris

Naava Usnea

Suomuurain Rubus chamaemorus

Suovilla Eriophorum

Kanerva Calluna vulgaris

Kurki Grus grus

Sinisiipi

Suokukka

Polyommatinae

Andromeda polifolia

Kangasajuruoho Thymus serpyllum

Kihokki Drosera

Rahkasammal Sphagnum

18

Suopursu

Torvijäkälä

Rhododendron tomentosum

Cladonia

Jokilaaksojen rehevät lehdot

Rokua Geoparkin eliöstö on muuntunut geologian ja maaperän mukaan

Isokultasiipi Lycaena dispar

Kultapiisku

Solidago virgaurea

Metsätähti Trientalis europaea

Dyynisulkanen Merrifieldia tridactyla

Herkkutatti

Näsiä

Boletus edulis

Daphne mezereum

Ketunleipä

Sananjalka Pteridium aquilinum

Oxalis acetosella

Poronjäkälä Cladonia rangiferina

Lehtokuusama Konnanmarja

Pilkkunahkajäkälä

Actaea

Peltigera aphthosa

Rentukka Seinäsammal Pleurozium schreberi

Caltha palustris

19

Lonicera xylosteum

Kulttuurihistoria – kivikaudelta nykypäivään T UH A N S I A V U O S I A S I T TE N

7 000

6 000

5 000

KIVIKAUSI 1 r uutu = 1 0 0 vuotta

Säräisniemen kampakeramiikkaa

Kivikautinen asuinpaikka

Lamminahon talo

20

Vanhat puukirkot

1

Kivikauden asutuksen merkkejä Alueen vanhimmat esinelöydöt ovat yli 7 000 vuotta vanhaa kampakeramiikkaa Säräisniemeltä. Pyhäkosken kivikautiset asuinpainanteet ovat 6 000–5 000 vuotta vanhoja. Alueelta on yksittäisiä löytöjä pronssi- ja rautakaudelta.

2

Terva ja koskenlasku Oulujokea pitkin soudettiin Kainuun tervaa Ouluun 1500–1920-luvulla. Tervahautoja löytyy lukuisia. Koskimatkailu ajoittui 1800–1940-luvuille.

3

Vanhat kirkot Kainuun ensimmäinen kirkko Manamansalossa poltettiin rappasotien (1578–1581) aikana. Muhoksen kirkko on rakennettu vuonna 1634, Utajärvelle 1762 ja Säräisniemeen 1782.

4

Kalevalaiset runonlaulajat Kalevalaisia runonlaulajia ja kansanparantajia on asunut Ahmaksella 1600–1800-luvulla.

Tarinoita löytyy Suomen Kansalliseepoksesta Kalevalasta.

5

Keisarintie Keisarintie rakennettiin Oulun ja Kajaanin linnojen välille 1600-luvulta alkaen. Venäjän tsaari ”keisari” Aleksanteri Suuri vieraili Oulujärvellä vuonna 1819.

4 000

Pyhänsivun suksi

Rokuan kirves

3 000

1 000

2 000

PR ONSSIKAUS I Talonpoikaiskulttuuri Lamminahon talo on Oulujokilaakson perinteinen maatalo 1750-luvulta.

7

Isoviha Sakari Topeliuksen Koivu ja tähti -satu sijoittuu Isovihan ajalle (1713–1721) Muhokselle.

8

Lohi Oulujoki tunnettiin lohijokena jo 1500-luvulla. Englantilaisia ”lohiloordeja” matkusti Oulujoelle kalalle 1800-luvun lopulla.

9

10

11

Oulujoen voimalaitokset Oulujoen vesivoimalaitokset asuinalueineen rakennettiin 1941–1957. Suunnittelijana toimi arkkitehti Aarne Ervi.

R A U TA KA US I Pyhäkoski 2 8 1 7 9 3 9

9

2

3

9 9

Ahmas 4

Lohiperho

6 9 9

10 11

1 5

Hiihto Rokuanvaara tuli suosituksi hiihtokohteeksi 1940-luvulla. Esinelöytöjen perusteella alueella on hiihdetty 3 000 vuotta sitten.

Kansallispuisto ja retkeilyalue Rokuan kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 ja Oulujärven retkeilyalue vuonna 1993. Ensimmäinen palovartijan torni on rakennettu Pookivaaraan Rokualle 1936.

MUSEOVIRAS TO

6

NY KY H ET K I

3 Säräisniemi Retkeilyalue 11

Pyhäkosken voimalaitos 1

Manamansalo

Palovartijan torni

2

21

Aikamatka Rokua Geoparkin maisema-alueilla Oulujärvellä, Rokualla ja Oulujoella voi retkeillä eri aikaikkunoissa nykyaikaisen virtuaaliteknologian avulla. Aikamatkalla voi käydä Rokua Geoparkin näyttelyissä sekä tutustua ainutlaatuiseen Jääkauden perintö -tarinaan. Voit hypätä miljardien vuosien taakse vuoristoon, käydä parin kilometrin paksuisen mannerjäätikön päällä, kävellä kivikautisessa kylässä, tutustua 1900-luvun alun sekä tämän päivän maisemiin. Virtuaalilasien ja ohjaimen avulla voi tähyillä luonnollisen tuntuista maisemaa ympärilleen, retkeillä lähimaastossa, seurata ihmisen elämää, katsella esineitä ja tehdä tehtäviä. Hankkeen suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Rokua Geoparkin, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Geologian tutkimuskeskuksen sekä Museo- ja tiedekeskus Luupin kanssa. Suunnittelussa on käytetty tieteellistä asiantuntijatietoa geologiasta, biologiasta sekä ihmisen kulttuurihistoriasta.

LATAA ILMAINEN KARTTASOVELLUS

Tutustu Aikamatkaan Rokua Geopark -mobiilisovelluksella

22

Nyt Rokua Geoparkissa pääsee retkelle vaikka entisaikojen Oulujoelle!

23

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization

Rokua UNESCO Global Geopark

Rokua Geopark -opas on toteutettu Attractive Oulu Region 2020 -hankkeella. Projektipäälliköt Humanpolis Oy Venla Karkola, Mari Saastamoinen. Oppaan graafinen suunnittelu ja taitto Humanpolis Oy Susanna Ukkola. Kartat ja infografiikat GTK Harri Kutvonen, Hannu Rönty, Tapani Tervo, Humanpolis Oy Susanna Ukkola ja Hannu Sievilä. Tekstit Rokua Geopark, GTK Tapani Tervo ja Jari Nenonen, Kierikkikeskus Leena Lehtinen ja Sami Viljanmaa, Pohjois-Pohjanmaan museo Mika Sarkkinen ja Marika Kostamonvaara. Kuvat Harri Tarvainen, Erik Saarnio, Mikko Kiuttu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Susanna Ukkola, Hannu Kivelä, Skyfox, Fotoroos ja Utajärven kunta. Käännökset Semantix ja Rokua Geopark.