Tuntuuko siltä, ettei epävarmuus ole enää poikkeus, vaan uusi normaali? Yritysjohdolle tämä tarkoittaa, että turvallisuutta ei voi nähdä vain kustannuksena tai velvoitteena – se on strateginen sijoitus, joka voi ratkaista yrityksen menestyksen tai kaatumisen. Maailmantalouden heilahtelut, geopoliittiset jännitteet ja teknologinen murros muokkaavat pelikenttää nopeammin kuin koskaan ennen.
Turvallisuus on kokonaisuus, joka leikkaa läpi koko yrityksen, taloudesta henkilöstöön ja maineeseen. Turvallisen toimintaympäristön rakentaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja johdolta vahvaa sitoutumista.
Yrityksen taloudellinen resilienssi syntyy vakaasta kassavirrasta ja riittävä puskuri luo suojakilven yllätysten varalle. Hajautetun asiakaskunnan avulla useat tulovirrat pienentävät riippuvuutta yksittäisestä markkinasta ja toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin pystytään valmistautumaan skenaariotyöskentelyn avulla.
Tietomurto voi pysäyttää liiketoiminnan lyhyessä hetkessä. Siksi säännöllisten riskikartoitusten, henkilöstön koulutuksen ja selkeiden toimintasuunnitelmien laatiminen tietoturvaloukkauksia varten, on kuuluttava jokaisen johtoryhmän vastuulle ja yritysten strategiatyöskentelyyn.
MARJA HEINIMÄKI
TOIMITUSJOHTAJA
RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI
Kriiseissä paljastuvat yritysten heikot lenkit. Toimitusketjujen varmistaminen, vaihtoehtoiset hankintakanavat ja luotettavat kumppanit pitävät rattaat pyörimässä. Huomaa, että henkilöstölle turvallisuus on myös psykologista. Turvaa työntekijät ja heidän luottamuksensa – se näkyy suorituskyvyssä kriisin keskellä. Tiedämme, että kriisitilanteessa yrityksen maine voi murentua hetkessä. Avoin viestintä ja vastuulliset teot ovat tehokkain vakuutus yritykselle.
Koska kysymys ei ole enää jos vaan milloin, on turvallisuuteen panostaminen yritykselle mahdollistaja ja strateginen kilpailuetu. Olemme oppineet, että toimintaympäristön myllerryksessä epävarmuus on pysyvä olotila ja turvallisuus sen ainoa kestävä vastavoima.
Tilinpäätös-
ja veroaamu
26.11.2025 Hotel Sveitsi
Tilinpäätös- ja veroaamu kokoaa keskeiset lakimuutokset- ja uudistukset, kirjanpidon ja tilintarkastuksen haasteet sekä talouden näkymät käytännönläheiseksi aamupäiväksi.
Ohjelmassa on innostavia puheenvuoroja alan parhailta asiantuntijoilta, mielenkiintoisia kohtaamisia ja keskusteluja kollegoiden kesken.
Aamun aloittaa ajankohtaisilla puoliväliriihen veropäätöksillä sekä vuoden 2026 veromuutoksilla Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Tomi Viitala. Lisäksi käymme vuoden 2025 HHJ-kouluttajaksi palkitun KTM & KHT Henry Kampman johdolla läpi kirjanpidon ja tilintarkastuksen haasteita sekä tunnuslukuja. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist päättää koulutuksen talouden suhdanteisiin sekä vuoden 2026 talousnäkymiin, jonka jälkeen siirrymme yhteiselle verkostoitumislounaalle.
TOMI VIITALA
KESKUSKAUPPAKAMARIN
JOHTAVA VEROASIANTUNTIJA
JUKKA APPELQVIST
KESKUSKAUPPAKAMARIN PÄÄEKONOMISTI
KAMPMAN KTM & KHT REVISIUM OY
Kauppakamarin jäsenille EarlyBird-etuhinta 430€ + alv voimassa 24.10. asti www.rihykauppakamari.fi/koulutukset
HENRY
3
PÄÄKIRJOITUS
Kauppakamarin toimitusjohtaja
Marja Heinimäki
KOTIMAINEN KONEPAJAYHTIÖ
KANSAINVÄLISESSÄ VAUHDISSA Kumera 6
YHDESSÄ KOHTI ELINVOIMAISTA
TALOUSALUETTA
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari 13
15
TALOUS JA TURVALLISUUS OVAT TOISTENSA EDELLYTYKSET
Keskuskauppakamarin Päivi Pohjanheimo
TAATTUA TURVALLISUUTTA
Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri
UUTTA POTKUA PUOLUSTUSVIENTIIN
PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko
ILMOITUSTAULU
JÄSENEN KYNÄSTÄ:
KUMPPANUUDELLA KASVATAMME OSAAJIA Hyria
TEKOÄLY MUUTTAA LIIKETOIMINNAN TURVALLISUUTTA JA TOIMINTOJA
Securitas
PELKKÄ PALOMUURI EI ENÄÄ RIITÄ Lounea
YHTEINEN RAKAS HARRASTUS SYNNYTTI HYVINKÄÄ-NEULEPAIDAN
Kotimainen konepajayhtiö kansainvälisessä vauhdissa
Kumera on suomalainen, teknologiaosaamiseen pohjautuva konepajakonserni, joka panostaa asiakaslähtöisyyteen, kestävään kehitykseen ja kansainväliseen kasvuun. Sen menestys rakentuu pitkäjänteisestä perheyrittäjyydestä, teknologisesta erikoistumisesta ja luottamuksellisista asiakassuhteista.
TEKSTI MARJA HEINIMÄKI KUVAT INKA HAKALA
Perheyrityksen juuret ja kasvu
Kumeran tarina alkoi Nurmijärven Röykässä, kun Veikko Kumpulainen perusti Konetehdas V. Kumpulainen Oy:n. Yritys valmisti alkuvaiheessa pieniä sorveja ja porakoneita, ja kehittyi sittemmin Kumera Oy:ksi. Toiminta siirtyi Riihimäelle seitsemänkymmentäluvun alussa. Yritys on yhä Kumpulaisen perheen omistama suomalainen perheyhtiö. Liikevaihto oli vuonna 2024 noin 122 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on noin 650.
Yrityksen arvopohjaa määrittävät vakaus, turvallisuus ja asiakaslähtöisyys – periaatteet, jotka ovat syvällä toimintakulttuurissa.
Voimansiirtoa viidessä maassa
Kumeran voimansiirtoyksikkö valmistaa vaihdelaatikoita viidessä maassa: Suomessa, Itävallassa, Kiinassa, Norjassa ja Saksassa. Riihimäellä tuotantokappaleet ovat kooltaan 10 tonnin alapuolella, kun taas Saksan tehtaalla valmistetaan yksiköitä raskaan teollisuuden käyttöön 40–80-tonnisista aina kahteen sataan tonniin saakka. Norjan yksiköt palvelevat meriteollisuutta tarjoamalla vaihdelaatikoita ja potkureita. Itävallan yksikkö on keskittynyt erityisesti palveluihin. Kiinan valmistus on keskittynyt standardivaihteiden valmistukseen.
Saksan yksikön yritysosto avasi pääsyn Keski-Euroopan
markkinoille ja monipuolisti asiakaskuntaa. Ennen hankintaa yli puolet liikevaihdosta tuli sellu- ja paperiteollisuudesta – nyt osuus on noin 40 %.
Prosessiteollisuuden teknologiaosaaja
Kumera Technology Center (KTC) palvelee globaalia metallurgista ja kaivosteollisuutta toimittamalla kupari- ja nikkelisulatoille pääprosessilaitteita sekä modernisointiratkaisuja. Tarjontaan kuuluu koko teknologiaketju: tutkimus ja tuotekehitys, suunnittelu, projektinhallinta, toteutus ja markkinointi sekä Kumera Machineryn valmistuskapasiteetti. Esimerkiksi Riihimäellä sijaitsevaan vaarallisen jätteen polttolaitoksella on käytössä Kumeran toimittama pyörivä rumpu.
Kasvua palveluliiketoiminnasta
Yritys panostaa strategisesti palveluliiketoiminnan kasvuun ja tarjoaa asiakkaille varaosia, huoltoja sekä tarkastuksia ja mittauksia. Yhtiön digitaalinen markkinapaikka Power Plaza mahdollistaa tuotteiden ostamisen ja täältä asiakkaat löytävät kätevästi myös omien Kumeralta hankittujen laitteiden kuvat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet.
Käytännössä asiakas haluaa kuitenkin henkilökohtaista konsultaatiota. Henkilökohtaisella kontaktilla vahvistetaan myös positiivista asiakaskokemusta. Lisäksi asiakkaille tarjotaan Guard Gear 4.0 ratkaisua vaihteiden reaaliaikaiseen etävalvontaan, ennakoivan kunnossapidon tueksi. >>
Kumeran toimitusjohtana 12 vuotta toiminut Jukka Kyttälä (vasemmalla) siirtyi eläkkeelle heinäkuussa. Hänen tilallaan aloitti diplomi-insinööri Mikko Sillanpää (oikealla).
Kestävä kehitys – osa liiketoiminnan ydintä
Kumeran ratkaisut tukevat asiakkaiden vastuullisuustavoitteita. Esimerkiksi energiatehokas höyrykuivain säästää merkittävästi energiaa, ja yhdistettynä lämmön talteenottoon saavutetaan huomattavia kustannus- ja päästövähennyksiä. Meriteollisuuden hybridivaihteet mahdollistavat sähkömoottorin käytön dieselmoottorin ohella laivoissa – tärkeä askel kohti vihreämpää meriliikennettä. Lisäksi lapakulmasäädettävät potkurit parantavat laivojen ohjattavuutta ja polttoainetehokkuutta.
Kilpailukyky rakentuu osaamisesta ja verkostoista
Kumera erottuu teknologisella osaamisellaan, asiakaslähtöisyydellään sekä kansainvälisellä toimintaympäristöllään. Digitalisaatio on keskeinen osa kilpailukyvyn kehittämistä.
Proaktiiviset ehdotukset asiakkaiden tuotteisiin ja tuotekehityshankkeissa mukana oleminen, edellyttävät korkeaa teknistä osaamista ja syvällistä asiakkaiden prosessien ymmärtämistä. Ratkaisuja on kehitetty onnistuneesti yhteistyön kautta useisiin käyttökohteisiin asiakkaiden kanssa mm. sellu- ja paperiteollisuudessa.
Tuotekehitystä johdetaan Riihimäeltä, hankkeet ovat asiakaslähtöisiä ja perustuvat asiakastarpeeseen, kannattavuuteen ja teknologian kehitykseen.
– Insinöörin mieli hakee helposti uutta, mutta tärkeintä on kysyä: mitä asiakas tarvitsee, toteaa heinäkuussa Kumeran toimitusjohtajana aloittanut Mikko Sillanpää.
Turvallisuus on arvo ja kilpailutekijä
Turvallisuus on kokonaisvaltainen periaate: se näkyy työntekijöiden arjessa, tuotteiden turvallisuudessa, tietoturvassa ja yhtiön vakavaraisuudessa. Turvallisuusasioita arvioidaan säännöllisesti katselmuksissa ja mittareilla, kuten LTIF (poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä / miljoona työtuntia).
– Turvallisuus, laatu, tehokkuus kulkevat käsikädessä ja lähtevät liikkeelle pienistä asioista ja edellyttävät asioiden ylläpitämistä sekä jatkuvaa parantamista., toteaa Sillanpää.
Viimeisin esimerkki turvallisuuteen panostamisesta on tietoturvauhkien- ja riskien koulutus, joka järjestettiin kaikille yhtiön työntekijöille, joilla on käyttäjäoikeudet yhtiön tietojärjestelmiin.
Kumera Corporation
Kumera on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on merkittävä voimansiirtolaitteiden toimittaja muun muassa sellu-, paperi-, kaivos-, metalli- ja meriteollisuudelle. Yhtiöllä on myös teknologiaa metallien prosessointiin ja muita teollisuuden sovelluksia varten.
Kumera Corporationilla on kolme päätoimialaa:
• Voimansiirtoryhmä (Power Transmission Group): Tarjoaa laajan valikoiman voimansiirtotuotteita eri teollisuudenaloille. Yhtiöllä on yli 70 vuoden kokemus mekaanisten voimansiirtojen valmistajana. Toimintaan kuuluvat myös varaosatoimitukset ja huoltopalvelut.
• Teknologiaryhmä (Technology Division): Keskittyy prosessi- ja energiateollisuuden laitteisiin sekä tarjolla on myös modernisaatiopalveluita.
• Valimoryhmä (Foundry Division): Tuottaa kaikenlaisia teräs- ja rautavalukappaleita. Peiron Oy on tämän ryhmän johtava yritys.
Kumera on laajentanut toimintaansa kansainvälisesti jo seitsemänkymmentäluvun lopulta ja harjoittaa tuotantoa Suomessa, Norjassa, Itävallassa, Saksassa ja Kiinassa. Tuotteita on käytössä yli 90 maassa. Kumera Drivesin pääyksikkö sekä konsernin pääkonttori sijaitsevat Riihimäellä.
Työkulttuuri – pitkäjänteisyyttä ja luottamusta
Työkulttuuri rakentuu vuorovaikutuksesta, läpinäkyvyydestä ja selkeästä johtamisesta. Yrityksessä panostetaan kuuntelemiseen, luottamuksen rakentamiseen ja siihen, että työntekijöillä on tieto suunnasta ja merkityksestä.
– Meillä työurat ovat poikkeuksellisen pitkiä, sanoo eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Jukka Kyttälä. Kyttälä itse toimi virassaan 12 vuotta.
Yhteistyö ja osaamisen kehittäminen
Avainhenkilöiden pysyvyys on tärkeätä, kuten myös varautuminen työntekijöiden eläköitymiseen. Nämä asiat on huomioitu johtamisessa ja viime vuosina on panostettu erityisesti hiljaisen tiedon siirtämiseen, kun useita avainhenkilöitä on siirtynyt ja on siirtymässä eläkkeelle. Näillä toimilla halutaan varmistaa asiakastyytyväisyys tulevaisuudessa, mutta myös henkilöstön kehittyminen, kasvu ja viihtyvyys työpaikalla.
Yhteistyö on tiivistä eri sidosryhmien, muun muassa VTT:n, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa. Yhteistyön kautta saadaan uusinta tietoa teknologian kehityksestä sekä viimeisimmistä viranomaisvaatimuksista.
Tulevaisuuden suunta
– Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja uudistuminen ovat suomalaisen konepajateollisuuden elinehtoja, toteaa Kumeran entinen toimitusjohtaja Jukka Kyttälä.
Kyttälä korostaa erityisesti kansainvälistymisen merkitystä, niin liiketoiminnan kasvun näkökulmasta, kuin teknologisen kehityksen vuoksi. Hän haluaa jättää seuraajalleen vahvan ja menestyvän yrityksen, joka on kehityshaluinen ja ketterä.
Uudeksi toimitusjohtajaksi noussut Mikko Sillanpää kiittää erinomaisesta työstä Jukka Kyttälää, ja mainitsee että Kyttälän johdolla on tehty juuri oikeita asioita. Sillanpää korostaa henkilöstön ja asiakkaiden merkitystä:
– Globaalitoimintaympäristö muuttuu nyt todella nopeasti. Muutoksista huolimatta pitää muistaa huolehtia henkilöstöstä ja asiakkaista. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, Kumera pystyy joustavasti sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja jatkamaan menestystarinaansa myös seuraavat 70 vuotta.
Kasvustrategia nojaa sekä orgaaniseen kasvuun että yritysostoihin – perheyritykselle ominaisesti vastuullisesti ja pitkän aikavälin näkökulmalla.
Haluamme tehdä arjestasi helpomman
Aito lisäarvo syntyy kumppanuudesta. Sovinto- ja ratkaisuhakuinen toimintatapamme tähtää lopputulokseen, joka säästää aikaasi sekä helpottaa arkeasi.
Heinäkuussa julkaistu naisjohtajakatsaus osoittaa, että naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut ennätykselliseen 40 prosenttiin.
Kaikenkokoisissa pörssiyhtiöissä naisia on hallituksissa nyt keskimäärin 35 prosenttia, ja sukupuolijakauma on tasapuolinen jo 70 prosentissa yhtiöistä.
Kasvu näkyy erityisesti suurissa ja keskisuurissa yhtiöissä, joissa naisten osuus nousi neljällä prosenttiyksiköllä edellisestä katsauksesta. Uusista hallitusnimityksistä lähes puolet kohdistui naisiin. Lisäksi naisten osuus hallituspaikoissa on kasvanut kaikissa muissa paitsi 71-vuotiaiden tai vanhempien ikäluokissa.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan kehitys heijastaa yhtiöiden valmistautumista ensi vuonna voimaan tuleviin hallinnointikoodin ja osakeyhtiölain muutoksiin, jotka edellyttävät sukupuolten tasapuolista edustusta.
Valiokuntien sukupuolijakaumat vaihtelevat edelleen, ja erityisesti nimitystoimikunnissa naisten osuus on selvästi pienempi.
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
MAINONNAN EETTISEN NEUVOSTON LAUSUNTOPYYNNÖT
Markkinoinnin tunnistettavuutta koskevien lausuntopyyntöjen määrä on kasvanut mainonnan eettisen neuvoston (MEN) työpöydällä. Lausuntoja se antoi yhteensä vuonna 2024 61, joista 60 prosenttia koski piilomainontaa, kun esimerkiksi vuonna 2021 vastaava osuus oli 34 prosenttia. Huomautuksia kaikista lausunnoista oli 51 eli 82 prosenttia kaikista lausuntopyynnöistä.
Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin pääsihteeri (markkinaoikeudelliset asiat)
VIENTIYRITYSTEN KYSELYTUTKIMUS
Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä. Elokuussa julkistettujen tutkimustulosten mukaan vain harva yritys hyödyntää luottovakuutuksia, vaikka 49 prosenttia vastaajista arvioi luottotappion vaarantavan liiketoiminnan pitkäksi aikaa. Maailmantalouden epävarmuus ja Suomen talouskasvun hidastuminen ovat heikentäneet vientihalukkuutta, mutta tästä huolimatta noin puolet yrityksistä suunnittelee laajentumista uusille markkinoille.
Päivi Pohjanheimo, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja & Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja
205,6 milj.€
Suomesta vietiin 205,6 milj. € arvosta puolustustarvikkeita 52 maahan vuonna 2024.
95 %
Puolustustarvikkeiden vienneistä arvossa mitattuna lähes 95 % olivat Euroopan alueelle. Eniten puolustustarvikkeita vietiin Ruotsiin (25 %) ja Latviaan (20 %).
40 %
Arvossa mitattuna reilu 40 % vienneistä olivat maakulkuneuvoja ja niiden komponentteja. Toiseksi eniten vietiin pienaseita (13 %) ja kolmanneksi eniten räjähteitä ja panoksia (11 %).
Lähde: Puolustusministeriö
Takuulla ammattilainen –kumppanuus
Liity Hyrian kumppaniksi – kehitä henkilöstöäsi, tue tulevaisuuden tekijöitä ja verkostoidu inspiroivissa tapahtumissa. Kumppanuus tarjoaa konkreettisia hyötyjä, esimerkiksi koulutusratkaisuja, markkinointiyhteistyötä ja nopeaa rakentamaan osaavaa ja vastuullista työelämää!
Mari Pöysti, asiakkuusjohtaja
mari.poysti@hyria.fi p. 044 901 4472
Kauppakamarimme suunta - yhdessä kohti elinvoimaista talousaluetta
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin hallitus käynnisti viime syksynä kauden 2026–2030 strategiatyöskentelyn Kytäjä Golfilla. Tilaisuuteen osallistuivat hallituksen jäsenten lisäksi jr. Advisorit, valiokuntien puheenjohtajat ja joukko alueen yritysjohtajia. Keskustelun fasilitoivat hallituksen jäsenet Anitta Niemelä ja Erja Eiro. Yhteinen tavoite oli kirkas: löytää suunta, joka vahvistaa alueemme elinvoimaa.
Keskusteluissa nousi esiin monia näkökulmia, kuten muun muassa liikenneinfrastruktuurin kehittäminen, osaavan työvoiman turvaaminen, kansainvälistymisen edistäminen sekä alueen brändin vahvistaminen. Talven aikana hallitus jalosti ajatukset kokonaisuudeksi kiteyttäen tulevien vuosien päälinjat: osaavan työvoiman turvaaminen, infrastruktuuri-investoinnit ja uutena esiin nouseva EU:n rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen. Kokonaisuudet ovat laajoja ja niiden pohjalta luodaan kunkin vuoden tavoitteet.
Suuntaamme ohjaa vahva vaikuttavuus: haluamme varmistaa, että talousalueellamme on elinvoimainen ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka houkuttelee osaajia ja investointeja. Uusi mottomme tiivistää tavoitteen:
”Saavutettava ja kilpailukykyinen alue, jossa osaajat, yritykset ja investoinnit kohtaavat.”
KESKUSKAUPPAKAMARIN KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA & KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN MAAJOHTAJA
Talous ja turvallisuus ovat toistensa edellytykset
Talouskasvu ja turvallisuus ovat Suomen kaksi eksistentiaalista kysymystä, ja ne ovat saman kolikon kääntöpuolet. Ei ole toista ilman toista. Kasvaakseen taloutemme tarvitsee turvallisuuden ylläpitämää luottamusta, eikä uskottavaa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta ylläpidetä kestävällä tavalla ilman kasvua.
Kotimaisen puolustusteollisuuden kasvu ja vahvistuminen voi luoda kaipaamaamme dynamiikkaa talouskehitykselle. Yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta kiinnostavana kohteena, kun kestävyyskriteereitä on arvioitu uudelleen.
On sanottu, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Euroopassa puolustusteollisuuden kyvyssä vastata kasvavaan kysyntään on nähty haasteita. Puolustusteollisuuden nopea tuotannon lisääminen ei käy käden käänteessä, vaan tilauksesta toimitukseen voi kulua useita vuosia.
Suomessa on korkeatasoista, maailmanluokan puolustusteknologiaa, mutta sitä on kyettävä skaalaamaan kansainväliseen vientikauppaan. Ky-
synnästä huolimatta kilpailu puolustussektorilla on kovaa, joten yritysten ja julkishallinnon välisen yhteistyön tiivistäminen on hyvin tärkeää. Myöskään puolustushallinnon perinteinen suunnittelusykli hankinnoissa ei enää riitä. Kansainvälinen puolustusteollisuus on tunnetusti hyvin protektionistinen markkina. Puolustusvientiin ja siihen liittyvään varaosa- ja huoltopalveluun tarvitaan selkeän kansallisen strategian lisäksi yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
Suomen maine kokonaisturvallisuuden osaajana on huippuluokkaa. Yhteiskunnan luottamus ajantasaiseen tilannekuvatietoon ja kyvykkääseen varautumiseen kriittisen infrastruktuurimme haavoittuvuuksien osalta on osa puolustustamme. Suomen kokonaisvaltainen turvallisuusmalli toimii hyvin tämänhetkisessä monialaisten epävarmuuksien maailmassa, jopa vientituotteiksi asti.
95 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meriteitse. Siksi Suomen saavutettavuus ja logistiikan toimivuus ovat ratkaisevia kokonaisturvallisuudellemme ja huoltovarmuudellemme. Kriittisintä on kuitenkin palauttaa Suomen talous takaisin kasvu-uralle, ja vienti on siinä avainasemassa.
Taattua turvallisuutta
Euroopassa ja maailmalla kuohuu tavalla, jollaista ei ole koettu lähes sataan vuoteen. Samalla moni on alkanut miettiä, miten Suomi tästä myllerryksestä selviää. Pekka toverin mukaan vahvasti liittoutunut Suomi on nyt paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytensä aikana.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MARTIN LAHOUSSE
Jos joku olisi vuosikymmenen vaihteessa ennustanut, että Euroopassa riehuu muutaman vuoden päästä hyökkäyssota, Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä, EU- ja Nato-maat tuplaavat puolustusbudjettejaan, Suomen itäraja on kiinni koko matkaltaan, Gazassa on käynnissä täystuho ja Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump pommittaa yhdessä Israelin kanssa Irania, hän olisi todennäköisesti jäänyt ajatuksineen varsin yksin.
Venäjän selvästi jyrkentynyt ja kylmän sodan linjoille kääntynyt ulkopolitiikka herätti toki hämmennystä jo vuonna 2020 eikä Trumpin paluutakaan pidetty täysin poissuljettuna. Silti tilanne, jossa Euroopassa käydään perinteistä maasotaa ja kriisipesäkkeitä on monella muullakin ilmansuunnalla, tuntui tuolloin lähes utopistiselta.
Myös europarlamentaarikko ja pitkän sotilasuran tehnyt Pekka Toveri (kok) tunnustaa, että globaali turvallisuustilanne on huonoin vuosikymmeniin. Globaali suurvaltakilpailu jyllää ja ”lusikat ovat nyt menossa uuteen jakoon”.
”Suurvallat ovat valmiita ottamaan omansa vaikka väkisin. Samaan aikaan kansainvälinen järjestys on rikki ja YK varsin hampaaton. Käynnissä on monia konflikteja ja uusia kytee
koko ajan, kuten mm. Intian ja Pakistanin keväinen yhteenotto meille osoitti”, kenraalimajuri evp. listailee.
Suomi ei jää yksin
Euroopan ja Suomen suurin uhka on Venäjä, mutta taustalla häärii myös sen tukena pysyttelevä Kiina. Sekin käy kauppasotaa, mutta huomattavasti ovelammin kuin Donald Trumpin Yhdysvallat.
”Kiinan tavoitteena on luoda riippuvuussuhteita, joita voi tarvittaessa käyttää kiristämiseen”, Toveri muistuttaa.
Tähän riskiin on hiljalleen havahduttu myös Euroopassa muun muassa kiinalaisten vähin äänin hankkimien kiinteistö- ja satamaomistusten myötä. Varoittavat äänenpainot ovat lisääntyneet myös meillä Suomessa etenkin datakeskushankkeiden myötä.
Pitäisikö meidän suomalaisten olla huolissaan?
Toverin mielestä liialliseen synkistelyyn ei ole aihetta. Eurooppa on herännyt ja vahvistumassa niin taloudellisena kuin sotilaallisena toimijana. Se hyödyttää myös Suomea.
”Euroopan edellisen ison myllerryksen aikaan olimme yksin.
Nyt olemme jäseninä maailman vahvimmissa sotilas- ja kauppaliitoissa. Hyvän kansallisen puolustuskyvyn, Nato-jäsenyyden ja alueellisen liittolaisyhteistyön ansiosta olemme paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana. Lisäksi EU-jäsenyys tuo meille taloudellista turvaa mahdollisessa kauppasotatilanteessa”, Toveri toteaa.
Tummia pilviä karkotti myös kesäkuinen Natohuippukokous, jossa päätettiin puolustusbudjettien merkittävistä korotuksista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samalla saatiin varmistus, että Yhdysvallat seisoo edelleen Nato-liittolaistensa takana.
”Nato on nyt liikkeellä oikeaan suuntaan ja samalla luottamus artikla viitoseen on vahvistunut”, Toveri tiivistää.
Takaisin EU-keskiöön
Suomi oli EU-jäsenyytensä alkutaipaleella aktiivinen toimija, joka hakeutui tietoisesti veturimaiden kylkeen ja päätöksenteon keskiöön.
Hiljalleen vauhti hiipui ja EU-politiikassa tärkeät henkilökontaktit katkesivat vallanvaihdoksiin. Monien mielestä Suomi myös passivoitui ja ajautui suosiolla sivuraiteelle yhdessä monen muun pienemmän jäsenmaan kanssa.
Toverin mielestä Suomi on tällä hallituskaudella palannut EU-vaikuttamisen ytimeen monen lepsun vuoden jälkeen.
”Hallituksen EU-tavoiteohjelma antaa siihen hyvän pohjan. Turvallisuus, puolustus ja varautuminen ovat nyt EU:ssa valokeilassa, joten Suomi saa osaamisensa ja tunnetun kyvykkyytensä ansiosta paljon tilaa ja vaikutusvaltaa”, Toveri kehaisee.
Myös Henna Virkkusen (kok) painava komissaarisalkku ja kokoomusjohdon läheiset suhteet parlamentin suurimman ryhmän EPP:n johtoportaaseen tuovat vaikutusmahdollisuuksia.
”Suomen linjana on, että EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen toimija ja meidän on vietävä kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää osaamista myös muualle Eurooppaan. Näin kestämme paremmin niin hybridisotaa kuin muitakin uhkia ja kriisejä”, Toveri listaa.
Tavoitteisiin on kirjattu myös EU:n puolustusteollisuuden ylösajoa, sotilaallisen suorituskyvyn ja liikkuvuuden parantamista sekä muun muassa puolustustutkimuksen kehittämistä. >>
”Tähän kaikkeen on suunnattava varoja sekä kehitettävä lainsäädäntöä, jotta asiat saadaan etenemään nopeammin ja helpommin. Resursseja tarvitaan etenkin EU:n itäisille alueille, josta Eurooppaa myös puolustetaan”, Toveri tähdentää.
Sotilaan ääni on nyt arvossaan
Eduskunnasta europarlamenttiin lennähtäneellä Pekka Toverilla on nyt takana vuosi töitä Brysselissä ja Strasbourgissa.
Vielä viime vuosikymmenellä armeijataustainen euroedustaja oli parlamentin käytävillä liki kummajainen. Sotilaita on edelleen niukasti, mutta heidän äänensä kuuluu nyt selvästi aiempaa paremmin. Eurooppalaisten herääminen tilanteen vakavuuteen ja tarpeisiin on Toverin mukaan käsinkosketeltavaa.
”Tilannetta kuvaa aika hyvin se, että puolustusvaliokunnassa on jäsenenä kolme evp-kenraalia. Suomalaisena sotilaana täällä on erityisen hyvä olla, sillä meillä on kova maine oman puolustuksemme hoitavina ammattisina”, hän kertoo.
Tuleva syksy kuuluukin olevan kiireinen. Komissio on laatinut strategiat puolustuksesta, resilienssistä ja sisäisestä turvallisuudesta, ja niiden toimeenpano edellyttää seurantaa ja säädösmuutoksia. Hiontatyötä riittää myös säädös- ja regulaatiorintamalla, jotta puolustusteollisuuteen saataisiin lisäkierroksia ilman EU-pykälien jarrutusta.
”Sotilasliikkuvuuden kehittämisestä on tulossa käsittelyyn vastaava paketti ja omat kiireensä tuo myös Ukrainan tukeminen ja Ukraina-delegaation puheenjohtajuus”, Toveri listaa.
Suomalaistuotteille on nyt kysyntää
Euroopan varustautuminen on yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa avaamassa suomalaisyrityksille kosolti uusia vientimarkkinoita.
Pekka Toverin mukaan Suomen valttina ovat etenkin käytännönläheiset, monessa tapauksessa varusmiespalvelun aikana syntyneet ja sen pohjalta eteenpäin kehitetyt innovaatiot.
”Ne ovat usein myös verrattain halpoja ja helppokäyttöisiä, sillä ne on suunniteltu ammattilaisten sijaan Suomen kaltaisille kansanarmeijoille.
Väestönsuojelupuolelta löytyy niin ikään osaamista, joka on monista maista rauhan aikana jo kadonnut”, Toveri toteaa.
Parempaankin olisi kuulemma mahdollisuuksia, jos vain kansallinen vientiluvitus ja EU-byrokratia saataisiin nykyistä sujuvammaksi.
Ruotsissa kansalaisia on jo varoitettu suoranaisesta sodanuhkasta ja kannustettu mm. kotiviljelyyn. Toverin mukaan palstanpito on kaikin puolin kannatettavaa, mutta sillä ei hoideta kansallista huoltovarmuutta.
”Meillä on Euroopan paras huoltovarmuusjärjestelmä, mutta silti oma varautuminen kannattaa. Viranomaisten kuorma on aina kevyempi, kun kansalaiset, yritykset, kunnat ja kaupungit pärjäävät kriisiaikana hetken aikaa myös omin avuin.”
- Microsoft 365 -tuki
- Tietoturvaohjelmistot
- Laitemyynti ja käyttöönotto
- Tuki ja -ylläpitopalvelu
Tammi
VIESTINTÄ
TammiViestinnältä saat tarvitsemasi markkinointija viestintämateriaalin logosuunnittelusta ja taittotöistä verkkosivusY
verkkosivuston suunnittelu ja toteutus, webhotelli, verkkotunnukset
Graafinen suunnittelu Verkkosivustot logot, esitteet, käyntikortit, rollupit, julisteet, tarrat
PUOLELLASI - PAIKALLISESTI
Yritysasiakkaanamme saat meiltä henkilökohtaista palvelua.
Nato-jäsenyyden ja Euroopan varustautumisen odotetaan avaavan sinivalkoiselle puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle uusia vientimarkkinoita.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko kuitenkin muistuttaa, etteivät ovet avaudu itsekseen.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Suomen puolustustarvikevienti on ollut Ukrainan sodan myötä varsin hyvässä myötätuulessa. Viime vuonna luvanvaraisten puolustustarvikkeiden viennin loppusumma kiipesi jo noin 206 miljoonaan euroon.
Myös lähivuodet näyttävät lupaavilta. Myönnettyjen vienti- ja siirtolupien arvo nousi 1,4 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan puolustusministeriön alkukesällä julkistamat vientiluvut eivät sisällä kaksikäyttötuotteita, jotka nimensä mukaisesti soveltuvat sekä siviili- että sotilassektorille. Niistä puuttuvat myös tuotteet, joiden vientiin ei tarvita vientilupaa.
”Ne nostavat lukuja vielä selvästi ylöspäin. Sinällään nuo kasvuluvut eivät enää yllätä. Ne kertovat, että suomalaiselle osaamiselle on markkinoilla kysyntää. Samaa viestiä tulee myös yrityksiltä”, Karanko kertoo.
PIA:n jäsenyritysten yhteenlaskettu vienti oli vuonna 2024 runsaat miljardi euroa.
Liialliseen optimismiin ei kannata kuitenkaan pääsihteerin mukaan >>
KUKA: Tuija Karanko, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri vuodesta 2010 lähtien.
Sitä ennen neuvonantajana ja virkamiehenä puolustusministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä sekä Puolustusvoimissa.
tuudittautua. Vaikka vientiluvat ovat ennätystasolla, se ei vielä tarkoita automaattista tulovirtaa.
Vientiin kaivataan lisäresursseja
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesi pari vuotta sitten Kauppakamarilehden haastattelussa, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Perusteena oli se, että perinteisen puolustusteollisuuden lisäksi Suomesta löytyy tietotaitoa etenkin huoltovarmuuden ja väestönsuojelun puolelta. Myös Nato-jäsenyyden on vakuuteltu avaavan suomalaisyrityksille uusia ovia vientimarkkinoille.
Karangon mukaan Suomelle löytyy markkinarakoa ja Naton jäsenyys on kiistatta iso mahdollisuus. Onnistuminen tarjouskilpailuissa vaatii kuitenkin riittävän hyvät kortit, oikeaa ajoitusta sekä huolellista pohjatyötä.
Aina ei sekään riitä.
”Puolustusteollisuus on hyvin protektionistinen markkina, joten päätöksenteossa on aina mukana politiikkaa, kotiinpäin vetoa ja lehmänkauppoja”, päivätyönsä ohella myös NIAG:n (Nato Industrial Advisory Group) varapuheenjohtajana toimiva Karanko muistuttaa.
Naton kumppani- ja jäsenmaiden teollisuusjohtajista koostuva ryhmä tukee Natoa materiaalisten suorituskykyjen ja teknologioiden ennakoinnissa.
Karangon mukaan puolustusvientiin kohdistuu puoluekannasta riippumatta isoja odotuksia ja tavoitteita. Politiikkojen puheet ja teot eivät kuitenkaan ole tässä kohtaa tasapainossa.
”Public to Government -kauppa on jotain aivan muuta kuin perinteinen b-to-b-kauppa. Puolustusministeriöön ja Puolustusvoimiin tarvittaisiin muutama lisähenkilö kolkuttelemaan ja avaamaan vientiovia sekä kehittämään puolustushallinnon ja teollisuuden yhteisprojekteja. Nyt tällaisia resursseja ei ole”, Karanko toteaa.
”Ensin on oltava nimet papereissa ja se on puolustusteollisuusbisneksessä usein monen mutkan takana”, Karanko muistuttaa.
Uusilla tulokkailla on opeteltavaa Petrattavaa on myös vientihaaveita omaavilla yrityksillä. Potentiaalisen asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta on usein pitkä matka tarjousvaiheeseen – ja vielä pidempi
varsinaisten kauppojen syntymiseen. Siksi asiakkaisiin, heidän tarpeisiinsa ja julkisiin kilpailutuksiin on perehdyttävä pintaa syvemmältä.
”Mitä sensitiivisempi tuote, sitä tiukemmat ovat vaatimukset. Lisäksi asiakkaat haluavat yksittäisten ratkaisujen sijaan kokonaisia järjestelmiä”, Karanko opastaa.
Perinteisten ammusten, aseiden ja ajoneuvojen lisäksi markkinarakoa on digitalisaatiossa. Vahvoja tuotesegmenttejä ovat avaruus-, tiedustelu- ja valvontateknologia sekä erilaiset johtamisjärjestelmät.
”Tärkeä voimavara ovat myös start up-yritykset, joiden bisnesideat voivat syntyä esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana. Ammattisotilaat ovat harvoin insinöörejä ja tuotekehittäjiä, mutta heitä löytyy varusmiesten riveistä”, Karanko huomauttaa.
Pitkäjänteisyyttä vientipolitiikkaan
Kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat tällä hetkellä hyvällä tasolla ja yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta tuottoisana ja jopa vastuullisena kohteena.
Alan edunvalvontaorganisaatiota pitkään luotsannut Karanko tunnustaa itsekin hämmästyneensä, kuinka nopeasti takavuosien miekat auroiksi -ajattelusta on hypätty lähes toiseen ääripäähän.
”Toisaalta on aika surullista, että kansalaisten ja poliittisten päättäjien turvallisuusherätykseen tarvittiin sota Ukrainassa”, Karanko sanoo.
Karangon toiveena onkin, että yleisen asennemuutoksen myötä päästäisiin eroon myös hallituspohjan mukaan muuttuvasta vientipolitiikasta. Tempoilun sijaan puolustusvientiin tarvitaan selkeää strategiaa ja yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
”Tässä olemme antaneet monille kilpailijamaille aivan liiaksi etumatkaa”, Karanko harmittelee.
Pitkäjänteinen politiikka toisi varmuutta myös huolto- ja ylläpitopalveluiden vientiin, sillä puolustusteollisuudessa tuotteiden elinkaaret ovat jopa 50–60 vuotta.
”Näin vältetään tilanne, jossa täältä myytyihin tuotteisiin ei voida vientirajoitusten vuoksi toimittaa varaosia tai huoltopalveluja”, Karanko toteaa.
Veri veti virkamieheksi
Tuija Karanko on tehnyt pitkän työuran puolustusasioiden parissa, sillä ennen nykyistä PIA-pestiään hän työskenteli vuosia muun muassa puolustusvoimien ja puolustusministeriön virkamiehenä.
Mikä sitten sai valtiotieteitä ja sosiologiaa opiskelleen maisterin suuntaamaan puolustushallintoon ja sittemmin koko toimialan edunvalvojaksi?
”Elämä vie. Tähtäsin jo lukioikäisenä virkamiesuralle, sillä halusin edistää yhteistä hyvää. Samalla ajattelin pelastavani myös Suomen ja koko maailman”, cheerleadingin suomalaispioneereihin kuuluva Karanko naurahtaa.
Vuodet puolustushallinnossa tekivät tutuiksi alan toimintatavat ja keskeiset toimijat. Kun Karangon edeltäjä Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:ssä eläköityi, vaihtui työpaikka Eteläranta 10:een. Vuosien saatossa pääsihteerille ovat tulleet tutuiksi niin pienet asepajat kuin ylelliset valtiosalit.
”Isommat sopimukset tehdään usein ylimmällä valtiotasolla, joten matkan varrella on päässyt kättelemään pääministereitä, presidenttejä ja kuninkaallisia. Tuore tähtihetki oli jäsenyritys Bevenicin tehdaslaajennuksen vihkiminen Kuopiossa.”
GLOBAL PLAYER
IN
PROCESS TECHNOLOGY POWER TRANSMISSIONS MARINE PROPULSIONS
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Laserleikkaus Vesileikkaus Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Plasmaleikkaus
· Laserleikkaus
· Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
· Särmäys
· Särmäys Viimeistely svlgroup.fi
· Viimeistely svlgroup.fi
· Laserleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
Laserleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Vesileikkaus
· Viimeistely svlgroup.fi
· Polttoleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus
· Polttoleikkaus
· Särmäys
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Viimeistely svlgroup.fi
· Viimeistely svlgroup.fi
· Vesileikkaus
· Plasmaleikkaus
· Laserleikkaus
· Plasmaleikkaus
Polttoleikkaus Särmäys Viimeistely
· Polttoleikkaus
· Laserleikkaus
· Plasmaleikkaus
· Vesileikkaus Plasmaleikkaus
· Polttoleikkaus
· Polttoleikkaus
· Särmäys
· Viimeistely svlgroup.fi
· Särmäys
· Viimeistely
· Viimeistely
· Laserleikkaus
Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja
· Polttoleikkaus
· Vesileikkaus
· Särmäys
· Plasmaleikkaus
· Polttoleikkaus
· Särmäys
· Särmäys Viimeistely svlgroup.fi
· Viimeistely svlgroup.fi
· Särmäys Viimeistely svlgroup.fi
· Viimeistely
Kumppanuudella kasvatamme osaajia ja kehitämme työelämää
Ammatillinen koulutus rakentuu yhä vahvemmin yhteistyölle työelämän kanssa. Oppiminen ei tapahdu vain kampuksilla – todellinen osaaminen kehittyy, kun opiskelijat pääsevät soveltamaan taitojaan käytännössä aidoissa työympäristöissä.
Hyriassa haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisuuden oppia tekemällä ja kasvaa ammattilaisiksi työelämän rinnalla. Tähän tärkeään tehtävään tarvitsemme mukaan alueemme työnantajia – teitä, jotka haluatte olla mukana rakentamassa tulevaisuuden osaamista.
Toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin sisältyy työelämässä oppimista, joka toteutuu joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Koulutussopimuksessa opiskelija oppii työpaikalla ilman työsuhdetta, kun taas oppisopimus perustuu työsuhteeseen. Molemmat muodot ovat keskeisiä opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja työelämävalmiuksien kannalta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on vahvistaa yksilöiden osaamista, kehittää työelämää, vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja edistää työllisyyttä. Onnistunut oppiminen edellyttää työelämän tarjoamia oppimisympäristöjä – ja tässä te, alueen työnantajat ja yrittäjät, olette avainroolissa.
Tarvitsemme kumppaneita, jotka ovat valmiita tarjoamaan opiskelijoille oppimispaikkoja, joissa he voivat kasvaa osaajiksi. Yhteistyössä rakennamme vahvempaa tulevaisuutta – niin opiskelijoille kuin yrityksillekin ja keskustelemme kanssanne erilaisista yhteistyömuodoista.
Yhteistyötä pääsee syventämään myös Hyrian HURRE-päivillä, joita järjestetään oppimisvuoden aikana eri kampuksilla. Tapahtumissa työnantajat voivat kohdata opiskelijoita, esitellä toimintaansa ja luoda kontakteja
HEIDI HEIKKINEN TYÖELÄMÄKOORDINAATTORI, HYRIA
tulevaisuuden tekijöihin. Ajankohdat löytyvät osoitteesta: www.hyria.fi/hurre – lämpimästi tervetuloa mukaan!
Kansainvälisyys avaa uusia mahdollisuuksia Yksi konkreettinen tapa kehittää työyhteisöä ja tuoda tuoreita näkökulmia organisaatioon on vastaanottaa kansainvälisiä harjoittelijoita. Harjoittelijat tuovat mukanaan uusia ideoita, mahdollistavat uusien toimintamallien kokeiluja ja vahvistavat henkilöstön kielitaitoa. Samalla organisaatio saa tilaisuuden kasvaa kansainvälisemmäksi ja tutustua eri maiden työskentelytapoihin. Etsimme jatkuvasti myös sopivia yrityksiä, jotka haluavat tarjota oppimispaikan ja samalla kansainvälisen yhteistyön kokemuksen.
Tämä on erinomainen mahdollisuus ottaa askel kohti kansainvälistymistä ja samalla tarjota tulevaisuuden osaajille arvokasta työkokemusta. Harjoittelijavaihtoa voidaan suunnata myös yritysten toivomiin Euroopan maihin.
Keskustelemme mielellämme eri yhteistyömahdollisuuksista – otathan yhteyttä, niin jutellaan lisää.
Tekoäly muuttaa liiketoiminnan turvallisuutta ja toimintoja
TEKSTI
JA KUVA SECURITAS
WWW.SECURITAS.FI
Tekoäly luo uusia mahdollisuuksia parantaa yritysten turvallisuutta ja tehostaa toimintoja. Se auttaa hyödyntämään piilotettua dataa ja muuttamaan sen älykkäämmiksi ja tehokkaammiksi liiketoimintaprosesseiksi.
Tekoäly (AI) on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten yritykset toimivat – rutiinitehtävien automatisoinnista aina asiakas- ja työntekijäkokemusten parantamiseen. Nyt tekoäly uudistaa myös tapoja, joilla organisaatiot suojelevat ihmisiä, omaisuutta ja resursseja, ohjaten niitä kohti ennakoivampaa turvallisuusajattelua.
Securitaksella hyödynnämme tekoälyn täyttä potentiaalia parantaaksemme uhkien havaitsemista, tiedustelua, riskinarviointia, tapahtumiin reagointia ja kriisinhallintaa. Autamme maailmanlaajuisesti yrityksiä ja organisaatioita ennakoimaan ja ratkaisemaan yhä monimutkaisempia turvallisuushaasteita tekoälyn avulla.
5 tapaa, joilla tekoäly parantaa turvallisuutta
1. Riskiarvioinnin ennustaminen
Tekoälyn avulla voidaan analysoida historiallista tapahtumatietoa ja ennustaa tulevien turvallisuustapahtumien todennäköisyyksiä. Tämä auttaa yrityksiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja toteuttamaan ennakoivia turvallisuustoimenpiteitä. Jos tekoäly havaitsee riskin kasvavan tietyissä paikoissa tai aikoina, yritykset voivat vahvistaa turvallisuutta etukäteen, esimerkiksi lisäämällä vartiointia tai tehostamalla valvontaa.
2. Tehostettu uhkien havaitseminen
Tekoälypohjaiset turvallisuusjärjestelmät tunnistavat poikkeavuuksia käytöksessä ja varoittavat epäilyttävistä henkilöistä, ajoneuvoista tai esineistä. Tekoäly voi esimerkiksi tunnistaa, jos joku yrittää päästä rajoitetulle alueelle epätyypilliseen aikaan. Kun riski on havaittu, voidaan hälyttää vartijat tai sulkea sisäänpääsyväyliä, mikä vähentää turvallisuusmurtojen riskiä.
3. Väärien hälytysten vähentäminen
Tekoäly ja koneoppiminen auttavat erottamaan todelliset turvallisuusuhat turhista hälytyksistä. Tekoäly voi esimerkiksi analysoida videokuvaa ja erottaa luvattoman vierailijan hälytyksen siitä, jos hälytyksen laukaisee eläin tai sääilmiö. Tämä vähentää hälytyskeskuksen työntekijöiden taakkaa, kun tekoäly auttaa merkittävästi vähentämään vääriä hälytyksiä.
4. Terveydenhuollon tulosten parantaminen
Tekoälypohjaiset ratkaisut ovat erityisen tehokkaita terveydenhuollossa. Ne voivat esimerkiksi ennakoivasti seurata vanhusten terveydentilaa ja analysoida anturidataa, jotta heidän tarpeensa voidaan tunnistaa etukäteen. Esimerkiksi älykkäät kaatumisten hallintaratkaisut voivat tunnistaa asukkaat, joilla on riski kaatua jopa päiviä tai viikkoja etukäteen.
5. Älykkäämmät kaupungit ja turvallisempi infrastruktuuri
Tekoäly ja 5G-yhteydet ovat muuttaneet infrastruktuurin ja kaupunkien turvallisuutta. Esimerkiksi belgialaiset merituulivoimalat hyötyvät paremmasta valvonnasta ja uhkien havaitsemisesta syrjäisistä sijainneista huolimatta. Kaupungeissa tekoälypohjainen valvonta ja data-analytiikka tehostavat julkisen turvallisuuden toimenpiteitä, kuten väkijoukkojen hallintaa ja laittoman jätteen dumppaamisen havaitsemista reaaliajassa.
Pelkkä palomuuri ei enää riitä – tietoturva vaatii uudenlaista ajattelua
Monessa keskisuuressa suomalaisyrityksessä tietoturva on perinteisesti rakennettu palomuurin ja virustorjunnan varaan. Ajatuksena on ollut, että palomuuri suojaa ulkomaailmalta ja virustorjunta hoitaa loput. Vaikka nämä ratkaisut edelleen kuuluvat osaksi perusturvaa, ne eivät yksinään enää riitä. Nykyiset kyberuhat ovat liian monimuotoisia, kohdennettuja ja nopeasti kehittyviä.
Kyberhyökkäykset eivät ole enää satunnaista verkkorikollisuutta, vaan yhä useammin järjestelmällistä ja usein automatisoitua toimintaa. Kohteeksi ei välttämättä joudu siksi, että yrityksellä olisi jotain erityisen arvokasta – vaan koska hyökkäyksen automatisointi tekee siitä helppoa ja kannattavaa. Yrityksen koko ei siis ole suoja, vaan pikemminkin riski, jos tietoturva on jäänyt päivittämättä ajan tasalle.
Tässä muuttuneessa tilanteessa tarvitaan ennen kaikkea näkyvyyttä ja reagointikykyä. EDR-ratkaisut (Endpoint Detection and Response) ovat keskeinen osa tätä muutosta. Ne keräävät ja analysoivat päätelaitteiden tapahtumia reaaliajassa. Kun jokin toimii poikkeuksellisesti –esimerkiksi käyttäjätili alkaa ladata suuria määriä dataa epätavalliseen kellonaikaan – järjestelmä voi hälyttää tai jopa estää toiminnan automaattisesti. Lisäksi EDR mahdollistaa tapahtumaketjujen tutkimisen jälkeenpäin, mikä on oleellista vahingon rajaamiseksi ja toipumisen nopeuttamiseksi.
Toinen merkittävä haavoittuvuuden lähde ovat verkkoon liitetyt laitteet. Reitittimet, palomuurit, kytkimet, IoT-laitteet, kameravalvonta ja jopa älylukot voivat sisältää tunnettuja haavoittuvuuksia, joita ei ole paikattu. Näitä ei välttämättä päivitetä säännöllisesti, eikä niiden tietoturvasta vastaa kukaan yksiselitteisesti. Tässä kohtaa mukaan astuu haavoittuvuuksien hallinta – työkalut ja prosessit, jotka kartoittavat kaikki verkon laitteet, tarkistavat niiden tilan ja seuraavat, mihin kannattaa puuttua kiireellisesti.
LAURA RANTANEN
ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ
LOUNEA YRITYSRATKAISUT OY
Pelkkä laitteiden suojaus ei kuitenkaan riitä, jos ei ole suunnitelmaa tilanteen varalle. Kyberhyökkäys ei välttämättä tarkoita täyttä pysähdystä, mutta ilman valmiita toimintamalleja esimerkiksi lunnasvaatimuksen, tietovuodon tai palvelunestohyökkäyksen kohteeksi joutuminen voi lamaannuttaa toiminnan päiviksi tai viikoiksi.
Tämän vuoksi yhä useampi keskisuuri yritys Suomessa kiinnostuu kyberturvavakuutuksista. Ne voivat kattaa osan kustannuksista, joita hyökkäys aiheuttaa – kuten liiketoiminnan keskeytyksiä, tietojen palauttamista tai oikeudellisia seuraamuksia. Vakuutus voi tarjota myös asiantuntija-apua kriisitilanteessa. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että vakuutus ei koskaan ole korvaus kunnollisesta ennaltaehkäisystä. Usein vakuutuksen saamisen ehtona on, että tietyt tietoturvakäytännöt –kuten EDR:n käyttö, tietoturvapolitiikka, varmuuskopiot ja käyttäjähallinta – ovat kunnossa jo ennen vahinkoa.
Keskikokoisella yrityksellä on usein juuri sen verran digitaalisuutta, että isku sattuu kovaa, mutta ei vielä niin paljon resursseja kuin suuryrityksillä puolustautua. Nyt on oikea aika arvioida, onko oman yrityksen tietoturva enää tätä päivää – vai pelkkä jäänne ajalta, jolloin palomuuri riitti.
Vuokraa toimitila!
Tiesitkö, että meillä on juuri sopiva tila Sinun yrityksesi tarpeisiin? Samaa mieltä ovat 80 muuta meillä toimivaa yritystä, monet urheiluharrastajat ja taitelijat sekä Hyvinkään Kaupunki. Tervetuloa tutustumaan!
Ikimuistoiset pikkujoulut Sveitsissä
Koostuipa juhlaseurueesi vain tiimikaverista tai koko firman työporukasta, räätälöimme teille juuri sopivan pikkujouluillan. Valittavanasi on myös all inclusive ’Sveitsi Show & Dinner goes Karibia’ -pikkujouluilta 12.12.
Tee varauksesi hyvissä ajoin ja nauti – kaikki muu on järjestetty puolestasi.
Yhteinen rakas harrastus synnytti Hyvinkää-neulepaidan
TEKSTI MIIA MARIA LAHTI KUVA TEEMU HEIKKILÄ
Haastatteluhetkellä aistii käsin kosketeltavaa innostusta. Neljä naista kaivaa laukuistaan esiin neulepaidat. Ne ovat kaikki samanlaisia: vaalea pääväri ja hihansuissa sekä helmassa kaunein värein neulotut koristeet. Marja Heinimäki, Minna Hyytiäinen, Johanna Jokinen ja Terhi Korpela ovat käyttäneet kuluneen vuoden aikana lukemattomia tunteja kaupungin nimikkoneuleen suunnitteluun ja tekemiseen.
– Olimme Terhin kanssa kumpikin tahoillamme pohtineet, että olisi kiva saada myös Hyvinkäälle oma neulepaita. Eräässä keskustelussa tämä tuli ilmi, ja mietimme, että kukahan sen voi si suunnitella, Minna muistelee.
Pian syntyi idea koota mukaan neulomisesta innostuneita. Kaupunginvaltuustossa tavanneet naiset esittivät muillekin valtuutetuille avoimen kutsun osallistua paidan suunnitteluun. Löytyi neljän naisen porukka, jolla on ollut lukemattomia mukavia hetkiä yhteisen salaisuuden äärellä.
– Värit valikoituivat poissulkevalla menetelmällä. Jokaisella oli omat mieltymyksensä, joiden kautta päädyimme kompromissiin. Seuraavaksi tilasimme Novitalta kymmentä väriä lankaa ja sovittelimme värit lopullisesti kuvioihin, joissa niissäkin olimme tehneet valintoja ja kompromisseja, Marja kertaa.
Matkan varrella syntyikin lukuisia exceleitä kuvio- ja värisuunnitelmista sekä harjoitus- ja suunnittelutilkkuja. Ornamenttien muotoja on hieman yksinkertaistettu, sillä neuleessa ei pysty toistamaan yhtä pyöreitä muotoja. Suunnitelmassa pidettiin myös kiinni siitä, ettei lankojen juoksutus nostaisi neulomiskynnystä liian korkeaksi.
Parantolan ornamentit tallentuivat neuleeseen
Suunnittelun lähtökohtana oli, että paita olisi mahdollisimman helppo neuloa. Lisäksi mallin tuli olla sopiva sekä miehille että naisille. Neuleen kuviot mukailevat kuuluisan Hyvinkään Sanatorion eli parantolan ornamentteja.
– Vuosi sitten syksyllä parantolassa oli tapahtuma, jossa pääsi kiertämään rakennuksen sisällä. Kiinnitin huomiota siihen, kuinka hienosti seinillä olevat ornamentit sopisivat neuleeseen, Terhi kertoo.
Siitä se sitten lähti. Ensin suunnittelijat valitsivat värikartan. Värit ovat suurin piirtein samoja kuin parantolassa. Hyvinkään kaupunginmuseolta saadut kuvat auttoivat suunnitteluprosessissa.
– Vaikka kuvio näyttää monimutkaiselta, sen tekeminen ei ole vaikeaa, koska kerrallaan juoksutetaan aina vain kahta väriä lankaa, naiset vakuuttavat.
Valmiin neuleen kuvioissa voi nähdä monenlaista Hyvinkääseen liittyvää symboliikkaa, kukin omista mielleyhtymistään käsin.
Toiveissa hyvinkääläisten omat väriversiot Marja, Minna, Johanna ja Terhi ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka neuleen syntyminen on vienyt aikaa kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, heillä on ollut valtavan mukavaa yhdessä. Viestejä on lennellyt iltamyöhäiseen asti.
– On ollut arvokasta tutustua muutenkin kuin valtuutettuina. Yhdessä tekeminen tuottaa uusia ideoita, Johanna pohtii.
Muutoinkin Hyvinkää-neuleen suunnittelijat kokevat korona-aikana alkaneen neulontabuumin lisäävän uudenlaista yhteisöllisyyttä.
– Toivomme, että hyvinkääläiset ottavat nimikkoneuleen omakseen ja alkavat myös varioida siitä omia väriversioitaan – ja lisäksi vaikkapa pipoja, sukkia, lapasia..
”Meillä on Euroopan paras huoltovarmuusjärjestelmä, mutta silti oma varautuminen kannattaa. Viranomaisten kuorma on aina kevyempi, kun kansalaiset, yritykset, kunnat ja kaupungit pärjäävät kriisiaikana hetken aikaa myös omin avuin.”
Jäsenillemme maksuton neuvontapalvelu
Jäsenenä kauppakamarin maksuton, asiantunteva ja nopea neuvontapalvelu on apunasi yritysmaailman kysymyksissä – saat vastauksen jopa samana päivänä! Neuvontatiimi keskustelee kanssasi avoimesti ja ymmärrettävästi, olipa kyse sitten työsuhdeasioista, sopimuksista, verotuksesta, kirjanpidosta, vastuullisuudesta tai kansainvälisistä asioista. Kokeile neuvontapalvelua matalalla kynnyksellä.
Heikki Mansikan teos johdattaa lukijan oivaltamaan, millaisista aineksista voittavan tiimin tekeminen muodostuu jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Mansikka havainnollistaa esimerkkien kautta, miten yksinkertaisista asioista toimiva tiimityö lopulta muodostuu, mutta kuinka helposti ne saattavat jäädä huomioimatta. Ihmisten erilaisuus ja erilaiset motiivit voivat asettaa haasteita. Mansikka tuo kirjassaan tiimityöoppia hävittäjälentämisen maailmasta, mutta samalla hän kuljettaa rinnalla ajatuksia myös muilta elämänalueilta kuten yrityselämästä ja urheilun parista. Tärkeä on myös ajatus siitä, että voittava tiimi voi tarkoittaa hyvinkin erilaisten asioiden saavuttamista erilaisissa konteksteissa.
Mansikan opit voittavasta tiimistä rakentuvat helposti poimittavan punaisen langan ympärille. Voittava tiimi voi olla
esimerkiksi yrityksen yksikkö tai urheilujoukkue, joka on onnistunut saavuttamaan ennalta määritetyn tavoitteen, koska tietyt perusasiat ovat olleet kunnossa. Oleellista on, että tiimi muodostuu oikeanlaisista ja oikealla tavalla roolitetuista ihmisistä, jotka ovat selvillä tavoitteesta ja ponnistavat sitä kohti mahdollisimman samanlaisesta tilannekuvasta. Voittavassa tiimissä vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja halu auttaa tiimikaveria yhteisen edun nimissä. Johtajalta vaaditaan esimerkillä johtamista ja ymmärrystä tukea alaisiaan.
