Lehti 4/2023

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN

KAUPPAKAMARI

KAUPPA KAMARI NRO 4 / 2023

Atte Jääskeläinen:

Kehityskatse kauemmas horisonttiin Sanna Suvanto-Harsaae:

Nyt alkaa naisten etsikkoaika

Aamupostin päätoimittaja Laura Ääri:

Aina lukijan asialla

Tee tärkeä näkyväksi

Nyt uusi

VIIDEN VUODerkEkNi! ansiom

Kun kasvatat arvostuksen ja kiittämisen kulttuuria, luot samalla hyviä tuloksia, sitoutumista ja kilpailukykyä.

Palkitse ansioitunut ja sitoutunut työntekijä ansiomerkillä.

Tutustu uudistuneisiin ansiomerkkeihin: ansiomerkit.fi

PÄÄKIRJOITUS

Riihimäen-Hyvinkään

KAUPPAKAMARI www.rihykauppakamari.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Heinimäki TOIMITUSSIHTEERI Inka Hakala TAITTO Inka Hakala Tuija Hämäläinen PALAUTTEET inka.hakala@rihykauppakamari.fi ILMOITUSMYYNTI Inka Hakala Norcall JULKAISIJA Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa PAINO Japeri Oy, Hyvinkää JAKELU 800 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.rihykauppakamari.fi ISSN 2670-3394 (painettu) ISSN 2670-3408 (verkkojulkaisu)

Elinkeinoelämä, luodaanko alueellista identiteettiä yhteistyöllä?

Alueellinen identiteetti ei ole sitoutunut ainoastaan maantieteellisiin tai hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Samaistuminen alueeseen voi tapahtua monien tekijöiden, kuten kulttuuristen ja taloudellisten elementtien kautta.

Alueellinen identiteetti ei ole myöskään pysyvä, muutos voi syntyä erityisesti yhteiskunnallisten, taloudellisten ja kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.

Elinkeinoelämä ei ole vain taloudellinen voima vaan myös yhteisöjen yhdistäjä, joka voi halutessaan vaikuttaa monipuolisesti alueen kehitykseen ja hyvinvointiin. Siinä syntyy erilaisia verkostoja, yritysverkostoja, teollisuusklustereita ja kauppaliittoja. Verkostoituminen on tapa synnyttää toimintaa ja tehostaa sitä.

Talousalueet ovat laajoja, ja niin eurot kuin työntekijät liikkuvat yli rajojen. Siksi alueen elinkeinoelämän elinvoimaisuus vaikuttaa aina koko talousalueeseen.

Tämän vuoksi ajattelun uudistumisen tarve on ilmeinen, kyse on alueellisesta elinvoimasta.

Kauppakamarilla vahvuutemme on yhteistyö eri elinkeinoelämän toimijoiden välillä. Yhdessä tekemällä edistetään elinvoimaisen talousalueen identiteetin muodostumista ja luodaan alueellista ainutlaatuisuutta.

MARJA HEINIMÄKI TOIMITUSJOHTAJA RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

Verkostoituminen on ajatuksena helppo, sen pohjalla on oltava taloudellista pohjaa ja hyödyn on synnyttävä kaikille osapuolille. Toiminnan ja kannattavuuden kehittäminen on usein yhteistyön peruste, lisäksi myös innovointi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen sekä kasvun mahdollistaminen.

Yhtenäisen talousalueen luomiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa ja intohimoa.

Suurin voima piilee omassa asenteessamme. Asenteet ovat ase, jolla muokkaamme toimintaympäristöämme ja alueellista identiteettiämme.

Yhdessä yritysten puolesta

KAUPPAKAMARI

3

Enemmän kuin keittiö ―

Kalusta työpisteesi viihtyisäksi

Marjarinteen uudet tontit Lopen Launosissa nyt varattavissa.

Rauhaisa Marjarinteen omakotialue on lähellä Launosten kylän palveluita ja upeita marja- ja ulkoilumaastoja.

Lopen kirkonkylään on 10 kilometriä ja lähimpään kaupunkiin Riihimäelle hurauttaa kymmenessä minuutissa.

Tontit ovat isoja, noin 1800 m . Tonttien neliöhinnat ovat 9,5 €/m . Tontit sopivat nykyaikaisille energiaratkaisuille, kuten maalämmölle tai aurinkopaneeleille.

Varaa ilmainen suunnitteluaika: noblessa.fi Noblessa Hyvinkää Kauppalankatu 3–5 puh. 010 440 1502 ma–to 10–17, pe 10–15

Tee onnellinen Loppiratkaisu.

Valitse kotipaikaksi Loppi.

www.loppi.fi Launonen Riihimäki Loppi

noblessa.fi

ENEMMÄN KUIN

LAKI

ENEMMÄN KUIN

HR

Hämeenlinna

Hyvinkää

HR Legal on kumppanisi HR- ja lakiasioissa.

Vuokra HR -palvelu Työsuhdejuridinen konsultointi Valmennus- ja kehittämispalvelut Rekrytointipalvelu

www.hrlegalservices.fi

SISÄLTÖ

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN

KAUPPAKAMARI Lehti 4/2023

3 6 10 12 15

PÄÄKIRJOITUS Kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki AINA LUKIJAN ASIALLA Aamupostin päätoimittaja Laura Ääri HYVÄNTEKEVÄISYYSGAALA SYYSKOKOUKSEN VALINTOJA TULEVA KASVU TARVITSEE OSAAVAA TYÖVOIMAA Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola

17

NYT ALKAA NAISTEN ETSIKKOAIKA Sanna Suvanto-Haarsaae (kuvassa)

21

KEHITYSKATSE KAUEMMAS HORISONTTIIN Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen

28 30

KOULUTUS ILMOITUSTAULU

17 JÄSENEN KYNÄSTÄ:

25

ASOLA EXCELLENCE OY - HR Prosessien ja Järjestelmäratkaisujen Asiantuntija

27

HR LEGAL SERVICES OY - Monimuotoisuus on jokaisen yrityksen asia

10 KAUPPAKAMARI

5

Aina lukijan asialla Vaikka maailma muuttuu ja lehtiä katoaa, journalismin ydin säilyy: toimittaja on aina lukijansa asialla, sanoo Aamupostin päätoimittaja Laura Ääri.

TEKSTI JUKKA SAASTAMOINEN KUVAT ARI PELTONEN, AAMUPOSTI Uutinen tuli ulos tiistaina 21. marraskuuta.

Siinä kerrottiin, että Etelä-Suomen Media on saanut tämänkertaiset muutosneuvottelunsa valmiiksi ja että niiden lopputulema on tyly: yhtiö vähentää paperilehtiensä ilmestymiskertoja ja lopettaa jotkut painetut tuotteensa kokonaan.

kaikki olivat kiinni pandemiajutuissa, ja kun niistä selvittiin, kuluttajat alkoivat puhua sähkön hintakehityksestä ja elinkustannusten noususta. Toimituksen on sitten odotettu kertovan, mitä se tarkoittaa paikallisesti ja miten se näkyy meidän lukijoidemme arjessa.”

Perustelut olivat päteviä ja valitettavan tuttuja: samaan aikaan kun lukijat ja ilmoittajat ovat siirtyneet kiihtyvällä vauhdilla digitaalisiin kanaviin, korona, Venäjän sota Ukrainassa ja laukalle karannut inflaatio ovat kasvattaneet printtilehtien paino- ja jakelukuluja dramaattisesti.

Ääri sanoo, että toimittajilta vaadittavat tiedot ja taidot ovat muuttuneet parissa vuosikymmenessä perusteellisesti. Juttujen tekotapa ja varsinkin niiden tarjoilualustat ovat aivan erilaisia kuin esimerkiksi vuonna 2000, jolloin hän itse aloitti Keski-Uusimaa-lehden kuntatoimittajana Hyrylässä.

Siinä taisi tulla jo vastaus kysymykseen, mikä askarruttaa ja työllistää Aamupostin päätoimittajaa Laura Ääriä juuri nyt, loppuvuodesta 2023. Niin kuin tiedetään, Äärin vetämä Aamuposti on yksi Etelä-Suomen Median julkaisuista. Siksi lehtikonsernin marraskuiset muutosneuvottelut koskivat myös sitä. Neuvottelujen yhtenä ilmentymänä Aamuposti joutuu lopettamaan vuodenvaihteessa paperisen, keskiviikkoisin joka kotiin jaettavan Aamuposti Viikko -nimisen kaupunkilehtensä.

Toisaalta Ääri sanoo, että lehtityön perusolemus ei ole muuttunut noista ajoista mitenkään. Tekniikka on tuonut mukanaan uusia journalismin tekotapoja ja erilaisia kerronnan tyylejä, mutta toiminnan ydin on edelleen sama. Toimittaja on aina lukijansa asialla.

Ääri karauttaa kurkkunsa selväksi ja myöntää, että kulunut vuosi on ollut ”kauhean tuulinen”. ”Maailma on epävakaa, ja se vaikuttaa todella paljon myös toimituksen työhön. Minun kohdallani se näkyy niin, että joudun miettimään talouden lainalaisuuksia ja työvoiman resurssointia jatkuvasti. Toimittajillekin ajat ovat olleet hurjia. Koronavuosina

6

KAUPPAKAMARI

Aamupostin toimitus on sikäli onnellisessa asemassa, että yhtiön omistajalla riittää rahkeita säännölliseen henkilöstökoulutukseen. Niin kuin Ääri sanoo, ”meillä on tarjolla jatkuvaa opetusta ja mentaalitukea menossa oleviin muutoksiin”. ”Hyvä esimerkki on lehden oma digiakatemia, jossa jokainen toimittaja opiskelee ympäri vuoden. Siellä käsitellään sekä isoja kehitystrendejä että pieniä arkisen työelämän asioita. Niiden opettamiseen ei riittäisi yhdenkään päätoimittajan ammattitaito eivätkä mitkään yksittäiset, silloin tällöin pidettävät kurssit. Siihen tarvitaan

laaja-alaista, monen eri ammattilaisen toteuttamaa koulutusta.”

Urasuunnitelma kirkastui Tartossa Laura Ääri syntyi Turussa mutta muutti jo saparoikäisenä Lohjan kautta Hyvinkäälle.

Peruskoulua hän kävi Hämeenkadun koulussa ja lukion Keravalla. Parin välivuoden jälkeen hän lähti opiskelemaan journalistiikkaa Tarton yliopistoon Viroon. Siellä hän luki ensin puoli vuotta viroa ja alkoi sitten opetella uutistyötä. ”Olin valinnut journalistiikan pääaineekseni sillä ajatuksella, että ’no joo, katsotaan nyt’. Olisin siis voinut valita toisinkin. Mut-

Laura Äärin johtama Aamupostin toimitus on hyvissä asemissa siksi, että työnantaja pystyy kouluttamaan sitä jatkuvasti. ta muistan hyvin sen hetken, kun menin ensimmäiselle uutistyön kurssille. Silloin tajusin, että tämä on minun juttuni: tämä onnistuu minulta, ja tästä voi vielä syntyä jotakin.”

Aika paljon siitä syntyikin. Kun nuori Laura Ääri, tyttönimeltään Liski, oli työskennellyt opiskelunsa ohessa pariin otteeseen kesätoimittajana Keski-Uusimaassa, lehti palkkasi hänet äsken mainitulle kuntatoimittajan postille. Siitä hän eteni Keski-Uusimaan toimituspäälliköksi vuonna 2005 ja erinäisten käänteiden jälkeen Aamupostin päätoimittajaksi vuonna 2015.

Siinä vaiheessa mediamaailma tuntui olevan vielä jonkinlaisessa järjestyksessä. Sitten tultiin heinäkuuhun 2008, jolloin Applen edellisvuonna julkistama iPhone lanseerattiin Suomessa. Siitä alkoi älypuhelinten vyöry, joka mullisti täkäläiset matkapuhelinmarkkinat täysin.

alkoi valua klikkijournalismin suuntaan. Kun

Moni sanoo, että siitä käynnistyi myös median nykyinen murros. Kun kaikilla oli yhtäkkiä tietokone taskussa, jokaisesta kaduntallaajasta kuoriutui oman elämänsä lehtimies. Uutta tiedonvälitystapaa alettiin kutsua sosiaaliseksi mediaksi.

totuttaneet lukijansa ajatukseen, että uuti-

Samaan aikaan perinteinen tiedonvälitys

ammattijournalistit ja että ne eivät voi

nettilehtien ilmoitustulot sidottiin klikkauksiin eli avattujen juttujen määrään, laatujutut saivat väistyä raflaavien uutisotsikkojen tieltä. Pitkien korkeatasoisten tekstien kysyntä tyrehtyi. Kaiken kukkuraksi lehtitalot polkaisivat omaan miinaansa. Ne olivat set ovat luettavissa ilmaiseksi. Sen jälkeen niiden oli mahdotonta saada ihmiset uskomaan, että lukemisesta pitäisi myös maksaa. Ääri pyörittää päätään. ”Ainakin Aamupostin tilaajakunta ymmärtää, että juttuja tekevät

KAUPPAKAMARI

7

>>

>> syntyä ilmaiseksi. Harva meidän tilaajistamme menee sähköyhtiöönkään ajattelemalla, että hänen pitää saada sähkönsä ilmaiseksi.”

Laura Ääri Kuka: Aamupostin päätoimittaja Syntynyt: Turussa 1974 Koulutus: Yhteiskuntatieteiden ja journalistiikan opintoja Tarton yliopistossa Virossa Ura: Keski-Uusimaa-lehden toimittajaksi 2000 ja toimituspäälliköksi 2005, Etelä-Suomen Median tabloid-hankkeen projektipäälliköksi 2013, Aamupostin päätoimittajaksi 2015 Perhe: Puoliso ja kolme 17-19-vuotiasta lasta Asuu: Järvenpäässä Harrastaa: Mökkeilyä, liikkumista, koiran kanssa puuhailua sekä piirtämis- ja maalaamiskokeiluja

Aamuposti Mikä: Monikanavainen paikallismedia Perustettu: 2003, jolloin yhdistettiin Hyvinkään Sanomat (per. 1924) ja Riihimäen Sanomat (per. 1914) Julkaisija: Etelä-Suomen Media Oy, joka kuuluu Mediakonserni Keskisuomalaiseen Kotipaikka: Jyväskylä Toimipisteet: Hyvinkää, Riihimäki ja Loppi Lukijamäärä: 89 100 (KMT 2023) Henkilöstö: 22, josta toimituksessa 16 Päätoimittaja: Laura Ääri

8

KAUPPAKAMARI

Ei niele purematta Ääri sitäkään väitettä, että laadukkaiden juttujen lukutaito olisi rapistunut. ”Tietysti tilaajakunta on vuosien varrella muuttunut. Meillä on kuitenkin valtavasti dataa ja analytiikkaa siitä, mitä meidän sisällöistämme oikeasti luetaan. Tiedämme esimerkiksi sen, että paikallisnostalgia on tilaajalukijoiden mielestä äärimmäisen kiinnostavaa. Paikallisen historian esilläpito kuuluu rooliimme ja on suorastaan meidän velvollisuutemme.”

Mistä löytyvät nuoret lukijat? Ääri palaa vielä lehden keräämään tietomassaan ja sen analysointiin. ”Se opettaa meitä tunnistamaan, millaisia juttuja meidän kannattaa tehdä ja millaisia ei. Se ei saa olla ainoa määräävä tekijä sille, mistä jatkossa kirjoitamme, mutta se auttaa meitä suunnittelemaan tulevia sisältöjä. Jos jokin tärkeäksi kokemamme asia ei ole löytänyt lukijoita, meidän on kysyttävä, onko lähestymismallimme ollut oikea.

Se voi herättää meidät miettimään, pitäisikö jutun aihetta käsitellä uudella tavalla – sen sijaan, että luopuisimme jutusta vain siksi, että se ei ole

aikaisemmin kiinnostanut lukijoita.” Ääri sanoo suuntaavansa vuoteen 2024 sillä ajatuksella, että ammattitaitoiselle journalismille riittää tilaa aina. Hyvin toimitettuja ja jäsenneltyä juttuja kysytään sitä enemmän mitä monimutkaisemmaksi ympäröivä maailma muuttuu.

Lehteä tarvitaan myös muistuttamaan, että elämään mahtuu muutakin kuin loputonta myllerrystä ja synkkää mieltä. Lehdessä on oltava juttuja, jotka saavat lukijat uskomaan parempaan huomiseen.

Sopinee silti kysyä, miten Ääri aikoo saada nuoremmat lukijat sitoutumaan Aamupostin kaltaiseen mediaan. ”Meidän pitää löytää yhteinen kieli ja ymmärrys. Olemme esimerkiksi aloittaneet yhteistyön Kipinä-lukion kanssa Hyvinkäällä. Perustimme niin sanotun Kipinä-toimituksen, joka pyrkii pääsemään kiinni lukiolaisia puhuttaviin asioihin ja ilmiöihin.” ”Kipinä-toimitus on eräänlaista laboratoriotoimintaa. Siinä lehti kokeilee, mikä homma toimii ja mikä ei. Se tuottaa havaintoja, joista tehdään valintoja. Jos jokin toimintatapa ei tunnu onnistuneelta, jatkamme jollakin toisella.”

Lehti pysyy lestissään Aika näppärästi kuittaa Laura Ääri kysymyksen, voiko hänen johtamallaan Aamupostilla olla jokin epävirallinen tai jopa virallinen tehtävä talousalueensa äänenkannattajana. ”Aamupostin on tarkasteltava talousalueensa tapahtumia ja kuultava sen ääntä. Lehden pitää myös esitellä alueen suunnitelmia ja näkymiä ja seurattava, mitä niiden eteen on tehty.”

”Uskon paikalliskysymyksissä vuoropuhelun voimaan. Niissä Aamupostin tehtävänä on tuoda esiin erilaisia näkemyksiä ja kuulla eri osapuolia.

Sen jälkeen lukijoilla on mahdollisuus muodostaa oma kantansa asiaan.” Ääri vakuuttaa, että hänen ei ole tarvinnut tinkiä omasta objektiivisuudestaan kustantajan edun nimissä koskaan.

”Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että Aamupostin tehtävänä ei ole huolehtia yhdenkään yrityksen tai kunnan tai yhteisön elinvoimasta.

On tietysti hienoa, jos lehden nostamien asioiden ansiosta talousalueen vetovoima lisääntyy.

Pitää vain muistaa, että se ei voi olla yksin lehden vastuulla.”

”Päätösvalta toimituksellisissa asioissa on aina

Ääri sanoo, että joihinkin isoihin, valtakunnan tason hankkeisiin ja ilmiöihin lehti voi ottaa hyvinkin kantaa, varsinkin, jos kyseinen asia on vastoin seutukunnan etua. Sitä vastoin paikallisiin, Sonninmäen tiesuunnitelma -tyyppisiin vääntöihin lehden tulee suhtautua puolueettomasti.

sa. Siellä vietämme melkein kaiken vapaa-ai-

päätoimittajalla. Siitä minun ei ole todellakaan tarvinnut mitellä kustantajan kanssa ikinä.”

Kerro vielä, miten nollaat aivosi jatkuvasti voimistuvista työelämän paineista. ”Meillä on pikkuinen saarimökki Pohjois-Savoskamme miehen ja koiran kanssa kolmistaan.

Olen vain maailman surkein saariasukas, kun en henno pyytää kaloja saati perata niitä. Syön kyllä mielelläni kalaa, varsinkin savustettua kuhaa.”

KATSAUS

2x

Tuoretta tietoa PAIKALLINEN SOPIMINEN VAUHDITTAISI TYÖLLISYYDEN JA TALOUDEN KASVUA Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan 69 prosenttia yrityksistä arvioi paikallisen sopimisen laajentamisen vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. 38 prosenttia vastanneista arvioi uudistusten lisäävän lisätyöntekijöiden palkkaamista yrityksessä seuraavan viiden vuoden aikana. Yrityksissä paikallinen sopiminen mahdollistaa reagoinnin nopeammin muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja kilpailutilanteisiin sekä sopimusten räätälöinnin vastaamaan paremmin kunkin työpaikan tarpeita.

Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja

291 000 kpl Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Se työllistää noin 291 000 henkilöä. Kaupan alalla on naisia ja miehiä suurin piirtein yhtä paljon. Kauppa on suurin nuorten työllistäjä.(Lähde: Kaupan liitto)

56 % Nuorten yrittäjyyshalukkuus on lisääntynyt viime vuosina. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan 58 prosenttia nuorista vastasi, että on täysin tai jokseenkin samaa mieltä ”haluaisin kokeilla yritystoimintaa jossain työurani vaiheessa” -väittämän kanssa.

(Lähde: Katsaus nuorten hyvinvointiin 2023)

200 mrd € Energiamurrokseen liittyvien investointiaikomusten aalto on saavuttanut Suomessa yli 200 miljardin euron mittakaavan. Tuoreimpien päivitysten myötä vihreän siirtymän investointisuunnitelmien yhteenlaskettu summa on jo yli 203 miljardia euroa.

(Lähde: EK:n dataikkuna)

TYÖNTEKIJÄPULA RAJOITTAA YRITYSTEN KASVUA EDELLEEN MERKITTÄVÄSTI Kauppakamarien kyselyn mukaan 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.

Suurin pula on ammatillisista osaajista. 68 prosenttia yrityksistä arvioi rekrytointitarpeen kasvavan seuraavan parin vuoden aikana, eli osaajapula tulee kasvamaan entisestään.

YRITTÄ JÄ, OLEMME PUOLELLASI - PAIKALLISESTI Yritysasiakkaanamme saat meiltä henkilökohtaista palvelua.

Tutustu asiantuntijoihimme osoitteessa saastopankki.fi/lammin-yrityspankki

Johanna Sipola, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja

KAUPPAKAMARI

9

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari keräsi 12 400€ talousalueensa lapsille ja nuorille Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari keräsi 12 400 euroa talousalueensa lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastamisen tukemiseksi. Tämä tekee hieman yli 3000 euroa kuntaa kohden erilaisten harrastus- ja liikuntavälineiden hankkimiseksi lainavälinevarastoihin. Varat kerättiin HyväntekeväisyysGaalan illallislipuilla sekä yhteistyökumppaneilta saadulla tuella. Yhteistyökumppaneinamme Gaalassa toimivat Kone Oyj, Konecranes Oyj, OP Etelä-Häme, OP Uusimaa, Sako Oy, RTV-Yhtymä Oy, HR Legal Services Oy, Reka Kaapeli Oy, Asianajotoimisto Fenno Oy, Asianajotoimisto Marja Hokkanen Oy ja Asianajotoimisto Magnusson Oy. HyväntekeväisyysGaalan avulla kerättyjen varojen jakaminen aloitettiin heti Gaalan jälkeen marraskuussa. Ensimmäisenä Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki kävi luovuttamassa lahjoituksen Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttäselle ja sivistysjohtaja Joonas Riihimäelle Hausjärven kunnan virastotalolla.

Hausjärven kunnalla on jo ajatus mihin summa kohdennetaan.

– Lahjoitusvaroilla tullaan hankkimaan talviliikuntavälineitä lapsille ja nuorille tulevaa talvisesonkia ajatellen, kertoo kunnanjohtaja Pekka Määttänen.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki, Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttänen ja Hausjärven sivistysjohtaja Joonas Riihimäki. Kuva Mikaela Moore.

Seuraamme varojen käyttöä ja tiedotamme ensi vuonna, miten lahjoitussumma on käytetty jokaisessa kunnassa.

väisyysGaalasta

Tunnelmia Hyvänteke

Kuvat: Teemu Heikkilä

10

KAUPPAKAMARI

HYVÄNTEKEVÄISYYSGAALA

Palkitut vasemmalta: Würth Oy:n toimitusjohtaja Mika Rantanen, Kesko Oyj:n aluejohtaja Mika Sivula ja Sako Oy:n toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

Kuvat: Teemu Heikkilä.

HyväntekeisyysGaalassa jaettiin huomionosoituksia kolmessa kategoriassa: Vuoden johtaja, Vuoden yritysteko ja Vuoden vientiyritys.

Würth Oy:n toimitusjohtaja Mika Rantanen palkittiin Vuoden johtaja -huomionosoituksella. Rantanen nousi ykköseksi, kun kauppakamarin asiantuntijaraati antoi äänensä hyvää tulosta tekeville ja kannustavaa ilmapiiriä rakentaville yritysjohtajille. Häntä kuvaillaan johtajaksi, joka luotsaa kansainvälistä konsernia kuin perheyritystä ja joka saa omalla esimerkillään työntekijät tavoittelemaan yhä parempia tuloksia.

Vuoden yritysteko -huomionosoituksen sai Kesko Oyj:n ja sen nouti aluejohtaja Mika Sivula. Palkinnon pontimena oli logistiikkakeskus, jota Kesko rakentaa Onnisen ja K-Auton käyttöön Hyvinkään ja Riihimäen välimaastoon. Hankkeen kustannusarvio on yli 300 miljoonaa euroa. Raati totesi sen olevan alueellisesti erittäin merkittävä investointi, joka lisää paikallista elinvoimaa ja ottaa samalla ympäristöarvot huomioon.

Vuoden vientiyritykseksi valittiin Sako Oy. Palkinnon vastaanotti yhtiön toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Raati perusteli Sakon ykköspaikkaa toteamalla, että yhtiö on tehnyt viime aikoina huomattavan isoja, monelle vuodelle ajoittuvia vientikauppoja. Yritystä on johdettu ja kehitetty viisaasti ja taitavasti, ja sen tuotteista on tullut ”synonyymejä korkealle laadulle ja tarkkuudelle”.

Kaikki palkitut saivat mainintoja kyselyssä, jossa kauppakamari oli pyytänyt jäsenistöään nimeään ansioituneita yrityksiä ja niiden vetäjiä.

Keskuskauppakamari myönsi Matti Malmiselle kauppakamarin ansioristin tunnustuksena ansiokkaasta työstä ICC Suomen jäsenyritysten vaikuttavuuden edistämiseksi niin Kansainvälisessä kauppakamari ICC:ssä kuin Suomen rahoitus- ja pankkitoiminnassa.

Palkintoraadin muodostivat Suka-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Arja Hautanen, Rantalainen Yhtiöiden hallituksen jäsen Anne Rantalainen, H.G. Paloheimon toimitusjohtaja Martti Paloheimo, Konecranesin viennin rahoituksen johtaja Matti Malminen ja Perel Groupin hallituksen puheenjohtaja Pertti Rantala.

KAUPPAKAMARI

11

Kauppakamarin syyskokouksen luottamushenkilövalintoja 1.12.2023 Hallitus Puheenjohtajat Puheenjohtaja Rentto Markku E., hallituksen puheenjohtaja, Reka Oy I varapuheenjohtaja Mika Rantanen, toimitusjohtaja, Würth Oy II varapuheenjohtaja Rantalainen Antti, kauppaneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Rantalainen Audit Oy III varapuheenjohtaja Brotherus Ilkka, hallituksen puheenjohtaja, Sinituote Oy Jäsenet Eho Jouni, kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki Eiro Erja, hallituksen puheenjohtaja, Eiro Works Oy Forssell Martin, toimitusjohtaja, Reka Kaapeli Oy – Nexans Huhta Henna-Riikka, toimitusjohtaja, HR Legal Oy Karjalainen Raimo, CEO, Sako Oy Laukkanen Jarmo, toimitusjohtaja, J&J Kolmossiivous Oy Luotonen Timo, toimitusjohtaja, Kone Industrial Oy Luukkonen Johanna, kaupunginjohtaja, Hyvinkään kaupunki Mattila Atso, Head of Risk Management, Konecranes Oyj Niemelä Anitta, toimitusjohtaja, Anitta Niemelä Oy Puhakka Pentti, hallituksen puheenjohtaja, Hyvinkää Sivula Mika, aluejohtaja, Etelä-Suomi, Kesko Oyj

Valiokunnat ja niiden puheenjohtajat Elinvoimavaliokunta: Vihavainen Juha ICT- ja Digivaliokunta: Salo Esa, Sales Director, Telia Finland Oyj Liikenne- ja logistiikkavaliokunta: Lahtinen Heikki, logistiikka-asiantuntija, Teknologiakeskus Techvilla Oy / Limowa Osaamisvaliokunta: Varjoranta Johanna, henkilöstöjohtaja, Sako Oy Teollisuusvaliokunta: Nummela Sami, Development Manager, SSAB - Tibnor Vientikilta: Suomalainen Sami, toimitusjohtaja, Fincoat Oy Valiokuntien jäsenet vuodelle 2024 julkistetaan kotisivuillamme rihykauppakamari.fi vuoden vaihteessa.

Keskuskauppakamarin valtuuskunta Eiro Erja, hallituksen puheenjohtaja, Eiro Works Oy Kotkasaari Eero, yrittäjäneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Joutsen Finland Oy Paloheimo Martti, toimitusjohtaja, H. G. Paloheimo Oy Rantalainen Antti, kauppaneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Rantalainen Audit Oy Rentto Markku E., hallituksen puheenjohtaja, Reka Oy

Kauppakamarin tilintarkastajat Varsinaiset tilintarkastajat Turpiainen Janne, HT-tilintarkastaja, Tilintarkastus Turpiainen Oy Kokkonen Kaisa, HT-tilintarkastaja, Akeba Oy Varatilintarkastajat Kymäläinen Kristiina, HT-tilintarkastaja, KK Tilintarkastus Oy Mäkelä Pertti, HT-tilintarkastaja, toimitusjohtaja, Riihitaito Oy

ENTISEN PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ

Liian pienestä yhdeksi kehutuimmista kauppakamareista Keskuskauppakamari oli v.

2004 koonnut aluekauppakamarien puheenjohtajista työryhmän kehittämään kauppakamarien yhteistyötä ja yhdeksi sen jäsenistä nimennyt minut. Työn käynnistyttyä ilmeni, että Keskuskauppakamarissa huolestutti tuore tapaus, jossa jokin pieni kauppakamari oli joutunut talousvaikeuksiin ”häpeäksi koko kauppakamarilaitokselle”.

Sen takia oli yhtenä tavoitteista saada järjestörakennetta muutetuksi siten, että pienimpiä kauppakamareita fuusioidaan isompiin. Tätä varten oli työryhmään otettu myös pienen RiHyKK:n edustus.

Ryhmämme sujuvasti edennyt työ tuotti useita erilaisia yhteistyöehdotuksia sekä aloitteita kauppakamarien tehtävien lisäämiseksi ja kehittämiseksi.

Työryhmän v. 2005 valmistunut yksimielinen mietintö ni-

meltä Kauppakamarit 2006 ei painottanutkaan pienten kauppakamarien fuusioitumista, vaan antoi pääasiassa muita hyviä evästyksiä kamarien keskinäisen yhteistyön ja muun toiminnan kehittämiseksi sekä huonoon jamaan joutumisen ehkäisemiseksi.

Kauppaneuvos Markku Nihdin ryhtyessä v. 2006 RiHyKK:n puheenjohtajaksi jälkeeni ja tj. Heikki Kauppisen saavuttaessa pian eläkeiän tarvittiin kauppakamarillemme myös uusi toimitusjohtaja. Keksimistämme ehdokkaista sopivimmaksi osoittautui Anne Pevkur, silloin vielä Wikström.

Muutamassa vuodessa Anne ja hänen tiiminsä tunnetusti nostivat kauppakamarimme taloudeltaan vahvaksi sekä jäsentyytyväisyydeltään maan huipputasolle monen moneksi vuodeksi.

ESA TOMMILA RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARIN PUHEENJOHTAJA 2003-2006, YMPÄRISTÖNEUVOS, EKOKEM OY AB:N TOIMITUSJOHTAJA 1997-2009

KAUPPAKAMARI

13

050 471 1297 info@kaihdinjakehys.com Ilveskatu 14,11910 Riihimäki

Paikallinen palvelu, valtakunnallinen tuki.

Huolehdimme, että kaikki yrityksesi tietotekniikkaratkaisut toimivat moitteettomasti ja helpotamme arkeasi uusilla ja toimivimmilla teknologioilla.

Pyydä tarjous yrityksesi IT-kokonaispalvelusta yritysmyynnistämme.

Puh. 019-426 6200 myynti@infotec.fi

Data Group | IT-Infotec Oy | infotec.fi Torikatu 2, 05800 Hyvinkää

PARHAAT KONEET JA VAPAA-AJAN LAITTEET

yli 30 vuoden kokemuksella

KOLUMNI

Tuleva kasvu vaatii osaavaa työvoimaa Kauppakamareiden kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia yrityksistä kärsii osaajapulasta. 66 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että osaajapula rajoittaa yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.

Tulos on pysäyttävä, kun ottaa huomioon heikon suhdannetilanteen ja pessimistiset tunnelmat lähes kaikilla toimialoilla. Eniten pulaa on työntekijöistä tekniikan aloilla, IT-alalla sekä kaupan ja palveluiden aloilla. Myös sote-alaa vaivaa henkilöstövaje.

Suurin tarve yrityksissä on ammatillisen koulutuksen saaneille työntekijöille, joita tarvitsee kaikista koulutustaustoista eniten lähes 60 prosenttia yrityksistä. Ammattikorkeakoulutuksen saaneita tarvitaan eniten noin 25 prosentissa yrityksistä ja yliopistokoulutuksen saaneita reilussa 15 prosentissa yrityksistä.

Vaikka suhdannetilanne on vähentänyt työvoiman kysyntää ja helpottanut osaajapulaa vuoden takaiseen verrattuna, ei osaajapula näytä seuraavan talouden suhdanteita yhtä tiiviisti kuin aikaisemmin. Osaajapulasta näyttää muodostuneen yrityksiä ja koko Suomea vaivaava krooninen ongelma, jonka juuret ovat syvällä heikossa väestönkehityksessä sekä rakenteellisissa työvoiman kohtaanto-ongelmissa.

Tilanne on huolestuttava, sillä osaavan työvoiman saatavuus ei saa muodostua pullonkaulaksi tuleval-

le talouskasvulle. Esimerkiksi vihreän siirtymän investointisuunnitelmat eri puolilla maata tarvitsevat toteutuakseen tekijöitä.

Osaajapulaan on etsittävä ratkaisuja taukoamatta, sillä muuten taloutemme mukautuu lähes huomaamatta potentiaaliaan pienemmälle tasolle.

Yhtä ratkaisua ongelmaan ei ole vaan tarvitaan liuta erilaisia toimenpiteitä.

Jos yrityksiltä kysytään, merkittävin ratkaisu osaajapulaan on koulutuksen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kauppakamareiden kyselyn perusteella yritykset haluavat myös kehittää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä.

Lisäksi hallituksen Pohjoismainen työlinja vaikuttaa saavan yrityksiltä tukea, sillä yhdeksi keskeisimmistä ratkaisuista nousee työn vastaanottamisen kannusteiden parantaminen.

JOHANNA SIPOLA VARATOIMITUSJOHTAJA; JOHTAJA, VAIKUTTAMINEN JA KILPAILUKYKY, KESKUSKAUPPAKAMARI

Listasta ei pidä myöskään unohtaa osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä nykyisestä. Tarvitsemme tavoitteellista ja rohkeampaa maahanmuuttopolitiikkaa, jolla pyritään vastaamaan työmarkkinoiden osaajatarpeeseen ja joiltain osin myös korjaamaan Suomen väestörakenteeseen liittyviä haasteita. Kansainvälisten työntekijöiden lupaprosesseja on nopeutettava, saatavuusharkinnasta luovuttava ja samanaikaisesti koko yhteiskunnan on kansainvälistyttävä.

KAUPPAKAMARI

15

Nyt alkaa naisten etsikkoaika Naiset ovat suomalaisyritysten hallituksissa usein sivurooleissa, mutta kokeneen hallitusammattilaisen mukaan muutos on jo käsillä. Pätevistä naisista käydään lähivuosina alati kovenevaa kisaa. Siksi sopivia kandidaatteja kannattaa hakea jo nyt.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Keskuskauppakamarin aiemmin tänä vuonna tekemän kyselyn mukaan suomalaisen pk-yrityksen keskiverto hallitusjäsen on 53-vuotias mies.

Myös hallitukset ovat miesvoittoisia, sillä naisia niiden kokoonpanossa on edelleen alle kolmannes. Suunta on kuitenkin hiljalleen parempaan päin, sillä vuoden 2021 PK-hallitusbarometrissa naisten osuus oli 25 prosenttia.

Kokeneen hallitusammattilaisen ja Finnairin hallituksen puheenjohtajan Sanna Suvanto-Harsaaen mukaan prosenttiluvuissa on petrattavaa, mutta niitä ei saisi myöskään tulkita liian mustavalkoisesti. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisilla ei ole mitään hävettävää ja numerot tulevat lähivuosina tasoittumaan aivan luonnollista tietä.

Koulutettujen naisten esiinmarssi on viime vuosina konkretisoitunut jo monilla ammattialoilla ja johtajanimityksissä. Sama muutos tullaan Suvanto-Harsaaen mukaan näkemään myös hallitusten kokoonpanoissa. ”Tarjolla on entistä koulutetumpia, kokeneempia ja pätevämpiä naisia, joilla on perinteisen henkilöstöhallinnon ja viestinnän lisäksi liiketoimintaosaamista sekä tuntumaa kansainvälisistä työyhteisöistä. Tätä track

KAUPPAKAMARI

>>

17

recordia on valintaprosesseissa entistä vaikeampaa sivuuttaa”, Suvanto-Harsaae toteaa.

Hänellä onkin naisten pestaamista vielä epäileville jermuille ja kaveriverkostoille selkeä viesti. Parhaat ja pätevimmät naisosaajat viedään pian käsistä, joten liikkeellä kannattaa olla jo nyt. ”Samoista osaajista kilpailevat myös ulkomaiset yritykset, jotka voivat usein tarjota mielenkiintoisempia, kansainvälisempiä ja urakehityksen kannalta parempia vaihtoehtoja”, Suvanto-Harsaee muistuttaa.

Suoraan syvään päätyyn Tanskassa asuvan ja kuusi kertaa Suomen vaikutusvaltaisimmaksi bisnesnaiseksi valitun Suvanto-Harsaaen oma hallitustaival alkoi sisustusja kodintarvikkeisiin keskittyvässä Dunissa, jonne hän päätyi headhunterin houkuttamana.

Lyhyeksi ajateltu pesti venyi lopulta 8-vuotiseksi, jonka päätteeksi pääomasijoittaja EQT:n omistama yhtiö listattiin pörssiin. ”Heti ensimmäisessä hallituksen kokouksessa hypättiin suoraan syvään päätyyn, kun annoimme toimitusjohtajalle potkut”, Suvanto-Harsaae muistelee.

Duni-vuosissa kuului riittäneen vauhtia ja vaarallisia tilanteita yli oman tarpeen. Niiden myötä Suvanto-Harsaeesta kuitenkin kouliutui hallitustyön ammattilainen, jonka kyvyille löytyi käyttöä myös muissa yhtiöissä. ”Duni oli hallitustyön korkeakoulu, jota parempaa oppia en olisi voinut saada. Välillä toimiva johto teki kaikkensa, jotta yritys ajaisi karille ja me hallituksessa puolestaan paiskimme töitä pitääksemme sen pystyssä.

Tuolloin todella kirkastui, kuinka tärkeää pääomistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan mahdollisimman saumaton yhteispeli lopulta on”, Suvanto-Harsaae naurahtaa.

Asiantuntemusta, innostusta ja energiaa Takavuosina hallituspaikka saattoi tarjota varsin mukavasti sivutuloa hyvinkin vaatimatonta työpanosta vastaan.

Tänä päivänä nämä kahvittelukokoukset ovat Suvanto-Harsaaen mukaan historiaa, sillä hyvä hallitustyö vaatii tiukkaa sitoutumista ja paneutumista. Talous- ja hallintobyrokratian sekä arkisen liiketoiminnan lisäksi on oltava kartalla mm. markkinatilanteesta ja -näkymistä, nykyisestä ja uudesta asiakaskunnasta sekä toimitus- ja hankintaketjuista.

Suurin osa tästä selvitystyöstä on tehtävä kokousten ulkopuolella, jolloin kokouksissa voidaan keskittyä päätösten tekoon ja toimitusjohtajan koutsaamiseen. ”Hyvä hallituksen jäsen on innostunut pestistään. Hän tarkastelee asioita analyyttisesti, kysyy ja kyseenalaistaa. Jos istuu hiljaa ja nyökkäilee, on hallituksen kaipaaman uuden energian sijaan vain musta aukko. Yleiseen työskentelyilmapiirin vaikuttaa todella paljon se, oletko positiivinen persoona vai kitkerä sitruuna.”

Hallituksen puheenjohtajan on puolestaan osattava tehdä napakoita päätöksiä ja taitavasti rakennettuja kompromisseja. Samalla johdon ja hallituksen on kuitenkin viihdyttävä yhdessä.

18

KAUPPAKAMARI

Suvanto-Harsaae rinnastaakin roolin joskus päiväkodin johtajaan. ”Puheenjohtaja on kokenut yleisosaaja, joka antaa hallituksen jäsenille toimintaraamit ja katsoo, että kaikilla on fiksua tekemistä. Hallintohelvetin sijaan kokouksissa pitää keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen. Ja tähän on hallituksen kokoonpanosta löydyttävä riittävän monipuolista osaamista.”

Kysyvälle on myös vastattava Mutta palataanpa vielä perinteisiin pk-yrityksiin, joiden hallituksissa naiset ovat selkeänä vähemmistönä – ja usein myös sivustakatsojina.

Suvanto-Harsaaen mukaan tilanne selittyy pitkälti suomalaisten pk-yritysten suppealla omistajarakenteella. Sen myötä myös hallituspaikat jaetaan pitkälti perheenjäsenten kesken ja riippumatta siitä, onko pestiin edes kiinnostusta.

Tällaisissa yhtiöissä äänivalta on pitkälti yrittäjä-omistajalla, jonka näkemyksiä hallituksen ainoat ulkopuoliset hallitusjäsenet – useimmiten paikallinen pankinjohtaja tai yhtiön tilintarkastaja – eivät lähde edes kunnolla haastamaan. ”Kuulin taannoin tarinan, jossa perheen tytär oli kysynyt isältään, miksi hänen yrityksensä hallituksessa ei ole yhtään naista. Sama kysymys olisi hyvä esittää myös suomalaisissa yrittäjäperheissä – ja vaatia siihen vanhemmilta myös kunnollinen vastaus.”

KUKA: Sanna Suvanto-Haarsaae, Ollut mukana noin 25 yrityksen hallituksessa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa.

Toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana mm. Finnairissa, Postissa, tanskalaisessa huonekaluyhtiö BoConceptissa, muovikonserni Orthexissa ja lemmikkiruokayritys Nordic Pet Care Groupissa.

Mukana myös Elopakin ja Broman Groupin hallituksissa.

KOULUTUS: Ekonomi PERHE: Aviomies ja kolme aikuista lasta HARRASTUKSET: Puutarhan raivaus, purjehdus, laskettelu ja lukeminen

LUKUSUOSITUS

Keskuskauppakamarin EU-katsaus

Kauppakamarien talouskatsaus

Keskuskauppakamarin puolivuosittain julkaistavassa EU-katsauksessa keskitytään ajankohtaisiin EU-aiheisiin. Tässä katsauksessa käsitellään Suomen ja suomalaisten yritysten näkökulmasta merkittävien asioiden etenemistä Espanjan EU-puheenjohtajuuskaudella.

Talouskatsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetun talouskyselyn pohjalta. Kyselyyn vastasi huimat 1827 yritystä eri puolelta Suomea ja katsauksen on koonnut Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Mitkä ovat tunnelmat eri toimialoilla, miten yritykset arvioivat kannattavuutensa kehittyvän tulevina kuukausina, miten yritykset investoivat ja miten hallitusohjelman uudistukset vaikuttavat yrityksiin?

Teppo Säkkinen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti

KAUPPAKAMARI

19

PÄIVITÄ YRITYKSESI TOIMITILAT

Villatehtaan toimitilat – helpoin ratkaisu hyvällä sijainnilla Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää www.villatehdas.fi

OSAAMINEN JA JOHTAMISEN MURROS

Kehityskatse kauemmas horisonttiin Suomi kärsii tunnetusti väestön ikääntymisestä ja osaajapulasta. Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen mukaan yhtälö ratkeaa vain maahanmuuton, koulutuksen ja perhepolitiikan pitkäjänteisellä kehitysotteella. Nykymenolla Suomen keskeisenä kasvumoottorina ollut osaamistaso kääntyy kohtalokkaaseen laskuun.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT TOPIAS DEAN

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Monta käännettä käsillä

Vanha kansanviisaus kuvaa varsin osuvasti myös suomalaista poliittista päätöksentekoa, jossa istuva hallitus yksi toisensa jälkeen vakuuttaa hakevansa työttömyyteen, väestön ikääntymiseen ja osaajapulaan kestäviä ratkaisuja. Niitä saatetaan toki löytääkin, mutta samalla joudutaan lähes saman tien tunnustamaan, että yksi nelivuotiskausi on liian lyhyt periodi kunnianhimoisten tavoitteiden konkretisointiin.

Jo takavuosina paljon rummutettu väestön ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen ovatkin yliasiamiehen mielestä osuva esimerkki isosta yhteiskunnallisesta haasteesta, joka tiedostetaan monella tasolla, mutta siihen ei kyetä tarttumaan ajoissa eikä riittävän pitkäjänteisesti.

Myös Sitran yliasiamiehenä elokuussa aloittanut Atte Jääskeläinen joutuu uudessa pestissään pohtimaan ongelmakimppua, jota hän yritti purkaa jo taloustoimittajana 1990-luvulla.

Tuolloin varoiteltiin monella suulla edessä olevasta eläkepommista ja koko eläkejärjestelmän rahoituksesta. Jääskeläinen vei kuitenkin ajatusta muutaman askeleen pidemmälle ja kartoitti, millaisia vaikutuksia väestön ikääntymisellä voisi olla koko Suomen talouskasvulle. ”Nyt on sitten saatu konkreettisesti nähdä ja kokea, että vaikutukset ovat olleet varsin negatiivisia”, hän toteaa.

”Väestön ikääntymisen kaikkiin kerrannaisvaikutuksiin olisi pitänyt herätä paljon aikaisemmin. Keskityimme unelmoimaan vientimarkkinoiden menestystuotteista ja päätimme tavoitella alati parempaa kilpailukykyä. Kasvun luomiseen tarvitaan myös uusia käsipareja ja niitä meillä ei ole enää riittävästi”, Jääskeläinen toteaa.

Samaa helmasyntiä on yliasiamiehen mukaan myös osaajapulaan, maahanmuuttoon, koulutukseen ja perhepolitiikkaan liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa. Niissäkin tarvittaisiin harkittuja, kestäviä ja pitkäkantoisia linjauksia, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. ”Suomessa ei ole koettu pitkään aikaan yhteiskunnallista tilannetta, jossa lapset ovat

>>

KAUPPAKAMARI

21

OSAAMINEN JA JOHTAMISEN MURROS

köyhempiä kuin vanhempansa. Samalla tavoin työmarkkinoille tuleva nuori sukupolvi on perinteisesti ollut eläkkeelle lähteviä ikäluokkia koulutetumpi. Nyt nämä molemmat trendit ovat vaarassa katketa”, Jääskeläinen varoittaa.

Samalla hän toki muistuttaa, ettei Suomi ole ongelmansa kanssa yksin. Hiipuva kasvuvauhti, ikääntyvä väestö ja laskeva syntyvyys ovat hankalia haasteita monissa muissakin Euroopan maissa, vaikka selvästi Suomea suurempi maahanmuutto tuokin monissa maissa tilanteeseen helpotusta. ”Ratkaisut vaativat päättäjiltä kykyä katsoa yli oman sukupolven, sillä tuotot konkretisoituvat usein vasta kymmenien vuosien päästä.”

Oppia ikä kaikki Koko Suomen tulevaisuutta uhkaavaan osaajapulaan on herätty myös Sitrassa, jonka yhdessä 30 toimijan kanssa laatimassa Osaamisen aika -ohjelmassa korostetaan muun muassa elinikäistä, koko työuran kestävää oppimista.

Ohjelmassa laaditun yhteisen tahtotilan mukaan muutos edellyttää keskeisten toimijoiden strategista yhteistyötä ja tavoitteiden asettelua, poliittista yhteisymmärrystä yli hallituskausien, yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpää keskinäistä kehitystyötä, osaamisverkostojen rakentamista sekä panostusta tiedolla johtamiseen. ”Suomen viime vuosikymmenien huikean menestyksen keskeinen avaintekijä on ollut nouseva koulutustaso. Olemme kuitenkin viime vuosina jääneet jälkeen kilpailijamaista ja koulutustaso uhkaa kääntyä jopa laskuun. Mikäli emme pysty uuteen käänteeseen, ajaudumme näivettymisen tielle”, Jääskeläinen varoittaa.

Hälytyskellot ovat sen osalta soineet jo riittävän kauan ja myös kuuluvasti. Perinteisen peitonompelun sijaan nyt tarvitaan tietoon ja tutkimukseen perustuvia linjauksia, Jääskeläinen sanoo. ”Useiden samantasoisten tutkintojen ja pitkien koulutusputkien sijaan on panostettava entistä enemmän siihen, että voimme oppia ja omak-

22

KAUPPAKAMARI

sua uusia asioita läpi elämän – ja tehdä sitä myös työn ohessa.”

Yliasiamiehen mielestä Suomessa tehdään liikaa päällekkäisiä tutkintoja. Ne vievät aikaa ja resursseja, mutta voivat olla myös ura- ja palkkakehityksen kannalta lähes hyödyttömiä.

Koulutusta pitäisikin muokata nykyistä modulaarisemmaksi. Sen myötä olisi helpompaa reagoida siihen, millaista osaamista eri aloilla kulloinkin tarvitaan. Oma osansa koulutusvastuusta kantaisivat sekä työnantaja että työntekijä – tarvittaessa omakustanteisesti. ”Täysin valmiita työntekijöitä on entistä vaikeampaa löytää ja iso osa oppimisesta tapahtuu lopulta työpaikoilla. Siksi esimerkiksi saksalaisen tai sveitsiläisen oppisopimusmallin tarjoamia mahdollisuuksia kannattaisi tutkia aiempaa tarkemmin”, Jääskeläinen vinkkaa.

Pojat eivät saa pudota Suurinta huolta yliasiamies kantaa suomalaisten yleisestä koulutustasosta. Yksi kotimaisen koulutuspolitiikan avaintavoitteista on ollut se, että vähintään joka toisella suomalaisella nuorella olisi tulevaisuudessa jokin korkeakoulututkinto. Esillä on ollut myös 60, ja jopa 70 prosentin lukema.

Jääskeläisen mukaan kirittävää riittää, sillä osuus on viime vuosina jämähtänyt 40 prosentin tuntumaan eikä käännettä parempaan ole nopeasti näkyvissä. ”Jos aiomme päästä 50 prosentin tasolle, on pojatkin saatava innostumaan lukio- ja yliopisto-opinnosta. Nyt lähes kaksi kolmasosaa tästä joukosta on tyttöjä”, hän huomauttaa.

Jääskeläisen mielestä epätasapaino ei selity lahjakkuuseroilla, vaan ennemminkin koulu tusjärjestelmän valuvioilla, joka ohjaa poikia erityisesti teknisille aloille ja ammattikorkeakouluihin. ”Olisi syytä pohtia, kuinka paljon yläaste- ja lukioikäisille nuorille kannattaa sälyttää vastuuta päätöksistä, jotka määrittävät heidän tulevaisuuttaan.”

OSAAMINEN JA JOHTAMISEN MURROS

Hinta-laatusuhde on Suomen valtti Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälinen kiinnostavuus on viime vuosina jopa kasvanut, vaikka niiden globaalit ranking-sijoitukset ovatkin hieman notkahtaneet. Jääskeläisen mukaan selitys löytyy hyvästä hinta-laatusuhteesta, joka vetää opiskelijoita etenkin köyhemmistä Aasian ja Afrikan maista.

Nyt hallitus aikoo nostaa korkeakoulujen lukukausimaksut kolmansista maista vähintään koulutuksen kustannuksia vastaavalle tasolle. ”Suomi ei välttämättä kiinnosta alansa huippuyksilöitä, mutta meille riittää mainiosti myös

tuo seuraava osaajataso. Heidän opintojen jälkeinen työllistyminen on valitettavasti edelleen vaikeaa etenkin maakuntakaupungeissa.”

Useimpien matka viekin opintojen päätyttyä pääkaupunkiseudulle, jossa on parempien työmahdollisuuksien lisäksi myös oman kulttuurin yhteisöjä. Jääskeläisen mukaan virta kääntyy vasta sitten, kun omalla opiskelupaikkakunnalla on tarjolla elämän peruseväät eli työ, asunto, harrastusmahdollisuuksia ja turvallinen elinyhteisö. ”Kyse on lopulta siitä, miten suomalainen yhteiskunta ottaa vastaan maahanmuuttajat. Ja tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste.”

Tukea työllistämiseen Entistä useamman suomalaisen pk-yrityksen kasvua jarruttaa osaajapula.

Keskuskauppakamarin aiemmin syksyllä tekemän kyselyn mukaan siitä kärsii jopa kaksi kolmasosaa yrityksistä.

Lääkkeeksi on tarjottu ulkomaalaisten osaajien palkkaamista, mutta tähän täkyyn ovat tarttuneet lähinnä isommat ja vahvasti vientiorientoituneet yritykset, joilla on siitä jo aiempaa kokemusta.

Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen mukaan selkeää kasvupotentiaalia omaavien pk-yritysten kohdalla voisi olla paikallaan jonkinlainen työllistämistuki, joka kannustaisi rekrytoimaan.

”Suomen viime vuosikymmenien huikean menestyksen keskeinen avaintekijä on ollut nouseva koulutustaso, joka uhkaa kääntyä jopa laskuun. Mikäli emme pysty uuteen käänteeseen, ajaudumme näivettymisen tielle”, Atte Jääskeläinen varoittaa.

”Etenkin pienemmissä yrityksissä ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyy monia kynnyksiä, joita ei välttämättä ole helppo ylittää”, hän toteaa.

Osaaminen ei useinkaan tuota ongelmia, mutta esimerkiksi kieli ja arkinen kommunikointi tuovat työyhteisöön nopeasti omat haasteensa. Näistä esteistä on kuitenkin Jääskeläisen mukaan päästävä yli, mikäli suomalaisyritykset aikovat pärjätä kiristyvässä osaajakisassa. ”Suomalaisen työelämän ja yrityskulttuurin on oltava jatkossa entistä houkuttelevampi myös ulkomailta tulevien silmissä.”

KAUPPAKAMARI

23

Energistä osaamista.

Hyvinkään Sähkö on yritysten, taloyhtiöiden ja kiinteistöjen osaava ja palveleva kumppani kaikissa sähköön ja energiansäästöön liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme.

w w w. hy v i n k a a n s a h ko. f i • 0 1 0 2 1 9 6 5 2 0

HR JÄRJESTELMÄRATKAISUJEN JA PROSESSIEN ASIANTUNTIJA Autan yrityksiä erilaisissa HR- ja HRIS-projekteissa, HR Masterdata, työajanhallinta- tai työvuorosuunnittelujärjestelmä-hankinnoissa sekä järjestelmien käyttöönottovaiheessa. anne.sola@asola.fi 040 719 3153

KULJETUSPALVELU J.RAHKONEN OY HYVINKÄÄ

JÄSENEN KYNÄSTÄ

Asola Excellence Oy - HR Prosessien ja Järjestelmäratkaisujen Asiantuntija Olen Anne Sola ja toimin Asola Excellence Oy:ssä HR-ratkaisujen asiantuntijana. Tavoitteeni on auttaa muita yrityksiä tehostamaan toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään optimoimalla henkilöstöhallinnon prosesseja ja järjestelmiä.

Luotan vahvaan HR-osaamiseeni, joka perustuu laajaan kokemukseen eri toimialoilta ja eri suuruisista yrityksistä. Yksi vahvuuksistani on Lean-ajattelun ja Palvelumuotoilun yhdistäminen HR-prosessien tehostamiseen. Lean-ajattelu auttaa tunnistamaan ja poistamaan hukkaa prosesseista, mikä tehostaa toimintaa ja vähentää kustannuksia. Samalla Palvelumuotoilu keskittyy käyttäjäkokemukseen, mikä auttaa suunnittelemaan HR-palvelut ja -prosessit niin, että ne ovat helppokäyttöisiä ja vastaavat kaikkien sidosryhmien tarpeisiin.

Vahva järjestelmäosaamiseni auttaa sinua yrityksesi HR-, työajanhallinta-, vuorosuunnittelu- ja palkanlaskentajärjestelmien hankinta- ja käyttöönottoprojekteissa ja järjestelmien välisten integraatioiden suunnittelussa, varmistaen,

että HR-prosessit ja tiedonkulku organisaatiossasi on saumatonta ja tehokasta.

Menestys asiakasprojekteissa perustuu vahvaan projektinhallinta osaamiseen ja kykyyn johtaa muutoksia. Olen saavuttaneet merkittäviä tuloksia kehitys- ja muutosprojekteissa, jotka ovat parantaneet organisaatioiden tehokkuutta ja kilpailukykyä. Muutos voi olla haastavaa, ja siksi panostamme yhdessä asiakkaan kanssa aina myös muutosjohtamiseen ja viestintään.

Tarjoan myös erityispalveluja uusille yrittäjille, jotka ovat kynnyksellä palkata ensimmäiset työntekijänsä. Asiantuntijapalveluni kattaa tarpeen mukaan kaiken rekrytoinnista aina työnantajan pakollisiin dokumentteihin, HR-prosessien virtaviivaistamiseen, tulevaisuuden suunnitteluun ja koulutukseen. Kun harkitset uusien työntekijöiden palkkaamista, varmistan kanssasi, että täytät työnantajan vastuut ja velvollisuudet. Kun yrityksesi kasvaa ja tiimisi laajenee, HR-prosessien tehokkuus korostuu. Autan sinua optimoimaan HR-prosessit, jotta voit säästää aikaa ja resursse-

ANNE SOLA HR-RATKAISUJEN ASIANTUNTIJA, ASOLA EXCELLENCE OY

ja sekä varmistaa, että kaikki sujuu kitkattomasti.

Kun suunnittelet tulevaisuutta ja yrityksesi kasvua, laadin kanssasi HR-strategian, joka tukee pitkän aikavälin tavoitteitasi. Uskon yhteistyöhön ja pitkäaikaisiin suhteisiin asiakkaidemme kanssa ja haluan auttaa juuri sinun organisaatiotasi saavuttamaan HR-tavoitteesi.

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, ja olen valmis auttamaan sinua hyödyntämään ne parhaalla mahdollisella tavalla.

KAUPPAKAMARI

25

Talousosaaminen tuo varmuutta liiketoimintaan

Verotuksen syväosaaja Marja Hokkanen Asianajaja, OTT, KTL 0400 439 855 www.marjahokkanen.fi

Marja Hokkanen

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Ymmärrä ja tunne liiketoimintasi luvut Vahdi kassavirtaa ja hanki riittävä rahoitus Aseta rullaavia taloudellisia tavoitteita Tehosta toistuvia prosesseja, hyödynnä automaatio Johda taloutta, seuraa tulosta, puutu poikkeamiin Selkeytä vastuualueet - hyvä hallintotapa auttaa Hanki osaavaa apua, kaikkea ei tarvitse tehdä itse

26 vuoden kokem yritysjuridiikkaa, v yritysjärjestelyjä ja

Akeballa on talousjohtamisen kokemusta ja osaamista.

Ota yhteyttä, tutustu palveluihimme www.akeba.fi • • • •

Talousjohdon konsultointi CFO-palvelut Talouden koulutus Tilintarkastus

Asianajaja, OTT, KTL Puhelin: 0400 439 855 www.marjahokkanen.fi kaisa.kokkonen@akeba.fi | Ollilankuja 4, Hyvinkää | p. 045 874 9181

Helsinki | Jyväskylä | Järvenpää | Lahti | Mikkeli | Salo | Seinäjoki | Tampere

www.fennolaw.fi A S I A N A J OTOI M ISTO

Haluamme tehdä yrityksesi arjesta helpomman

» Markus Laakkonen Puh: 040 084 3816

» Mikael Salmi

Puh: 040 546 4435

Aito lisäarvo syntyy kumppanuudesta.

Sovinto- ja ratkaisuhakuinen toimintatapamme tähtää lopputulokseen, joka säästää aikaasi sekä helpottaa arkeasi.

Asianajotoimisto Fenno | +358 10 504 9000 | office@fennolaw.fi

JÄSENEN KYNÄSTÄ

Monimuotoisuus on jokaisen yrityksen asia Monimuotoisuudesta puhutaan mutta siihen tarttuminen tuntuu vaikealta. Jokainen yritys on kuitenkin jo nyt monimuotoinen työllistäessään erilaisia henkilöitä; nuoria, maahanmuuttajia, osatyökykyisiä, eläkeläisiäkin. Ihmisiä erilasilla elämän kokemuksilla, kyvykkyyksillä ja koulutuksilla. Kaikki tämä on monimuotoisuutta. Tällaiset työyhteisöt ovat tutkitusti luovempia, innovatiivisempia ja niillä on paremmat mahdollisuudet ymmärtää ja palvella laajempaa asiakaskuntaa. Monimuotoisuus auttaa näkemään laajemman kuvan ja tekee työnantajasta houkuttelevan.

Monimuotoisuus tarvitsee tuekseen inklusiivisen – toisia arvostavan ja osallistavan - työkulttuurin. Ilman tätä seurauksena on kaaos. Kun työyhteisössä ihmisten erilaiset ominaisuudet ja kokemusten kirjo kohtaavat, ilman hyväksyvää ja arvostava työkulttuuria seuraa väistämättä ristiriitoja.

NINA MEINCKE TOIMITUSJOHTAJA HR LEGAL SERVICES OY

Miten edistät konkreettisesti monimuotoista työyhteisöä?

1. Selvitä yrityksen tahtotila – millainen monimuotoinen yritys haluamme olla?

Aivan ensimmäiseksi on hyvä pysähtyä pohtimaan, miksi monimuotoisuus on juuri sinun yrityksellesi tärkeää. Millaisena monimuotoisena toimijana haluatte tulla nähdyksi: Teettekö jo nyt esimerkiksi yhteistyötä erityisammattioppilaitosten kanssa ja haluatte auttaa vaikeasti työllistyviä nuoria työelämään vai haluatteko kenties näyttäytyä monikulttuurisena työyhteisönä? Tahtotilan selvittäminen on oleellista, jotta voidaan peilata nykytilaa tätä vasten.

2. Nykytilan arviointi.

Seuraavaksi on syytä tarkastella nykytilaa. Missä yritys on tällä hetkellä monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden suhteen? Ilman nykytilan ymmärtämistä on mahdoton rakentaa tulevaisuuden toimenpiteitä kohti tavoitteita. Tässä kohti tarkastellaan tyypillisesti yrityksen dataa, toimintamalleja ja käytäntöjä.

3. Toimenpiteiden pohdinta ja priorisointi.

Nykytilakartoituksen jälkeen on aika miettiä konkreettisia toimenpiteitä, priorisointi on tässä kohtaa avainasemassa.

On päätettävä mikä meille on juuri nyt tärkeintä edistää ja millä toimenpiteellä vaikutamme eniten? Toimenpiteet on syytä valita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.

4. Konkreettinen toimintasuunnitelma ja mittarit, jatkuva seuranta.

Toimintasuunnitelmalle tulee laatia aikataulu, vastuujaot sekä asettaa mittarit. On tärkeä myös seurata säännöllisesti edistymistä ja viestiä avoimesti tekemisistä. Mitä avoimempaa ja läpinäkyvämpää tekeminen on, sitä uskottavampaa se on ja sitä todennäköisemmin se johtaa tuloksiin.

Monimuotoisuuteen tarttumisen ei tarvitse olla monimutkaista; matkaan voi lähteä pienin askelin, pääasia on lähteä liikkeelle. Jos haluat tarttua toimeen, ole yhteydessä!

KAUPPAKAMARI

27

KOULUTUKSET

ODOTETTU TALVEN HHJ-KURSSI SAKO OY:SSÄ RIIHIMÄELLÄ Mitä sinun olisi hyvä tietää hallitustyöskentelystä?

Hallitustyöskentely avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

Se sopii hallitustyötä jo tekeville sekä sitä harkitseville. Kurssi auttaa myös yrittäjiä sekä yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

HHJ-kurssin sisältö

Ohjelma

Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

1. jakso: Hyvä hallintotapa to 15.2. klo 11.30–17.30

HHJ-ryhmätyö

• • • •

Omistajat, hallitus, johto Hallituksen ja sen jäsenen tehtävät ja juridinen vastuu Kohti ammattimaista hallitusta Case

HHJ-kurssiin kuuluu myös ryhmätyö. Ryhmätyöhön kohdeyritykseksi voit varata paikan jo ennakkoon (yhteystiedot alla). HHJ-kurssiin sisältyy ryhmätyöpäivä, joka on ohjelmassa 3. ja 4. jaksojen välissä. Se on kohdeyritykselle erinomainen mahdollisuus saada yhdeksi päiväksi käyttöönsä ”advisory board” ja sitä kautta pohtia yrityksen tulevaisuuden strategioita ja hallitustyöskentelyn tuottamaa lisäarvoa.

2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi to 29.2. klo 11.30–17.30

Lue lisää HHJ-koulutuksesta www.rihykauppakamari.fi

3. jakso: Strategiatyö to 7.3. klo 11.30–17.30

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin HHJ-kurssi kerää jatkuvasti erinomaisia kurssipalautteita Palautteita edelliseltä HHJ-kurssilta syksyltä 2023:

”Sisältö oli erinomainen, asiat tosin olivat minulle hyvin tuttuja. Ei haitannut lainkaan, kertaus on hyväksi” ”Oli hyvä päivä, varsinkin keskustelut toisten kurssilaisten kanssa”

• • • •

• • • •

• •

28

KAUPPAKAMARI

Kokoontuminen kohdeyritykseen (kohdeyritykset sovitaan kurssin alussa) Tavoitteena tutustua työryhmänä kohdeyrityksen omistajuuteen, hallinnointiin ja toimintaan sekä pohtia yrityksen tulevaisuuden strategioita ja hallitustyöskentelyn tuottamaa lisäarvoa

4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus to 21.3. klo 11.30–19.00 • • •

Lisätietoja HHJ-koulutuksesta Pirjo Kurki, puh. +358 40 197 9823 pirjo.kurki@rihykauppakamari.fi

Johdatus strategiseen ajatteluun Strateginen suunnittelu, miten luodaan tulevaisuus ja menestys Hallituksen rooli strategian rakentamisessa Case

Ryhmätyöpäivä to 14.3. klo 11.30–16.00

”Hyvä ryhmäkoko mahdollisti aktiivisen keskustelun” ”Parasta antia oli syventyä hallitustyöskentelyn perusteisiin erilaisten case-esimerkkien kautta. Erityisen antoisaa oli ryhmätyö, jossa sai lähemmin tutustua kyseisen yrityksen haasteisiin sekä muihin kurssilaisiin.”

Ryhmätyönanto Hallituksen organisointi; kokoonpano ja muodostaminen Hallitustyön organisointi ja tehokkaan hallitustyöskentelyn edellytykset Case

Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätöiden purku & palaute Todistusten jako, Cocktail and Snack

KOULUTUKSET

HRA®, Hyväksytty Rekrytoinnin Asiantuntija -koulutus Menestyvän yrityksen liiketoiminnan taustalla on osaava ja innostunut henkilökunta, jonka vuoksi kilpailu parhaimmista osaajista on kovaa. Rekrytoinnin parissa työskentelevien avuksi olemme luoneet HRA®-koulutuksen, jonka olemme kehittäneet yhdessä rekrytoinnin ja juridiikan ammattilaisten kanssa. Koulutuksessa käydään läpi kattavasti erilaisia rekrytointimenetelmiä, rekrytointiprosessia, rekrytointia koskettavaa lainsäädäntöä sekä etiikkaa.

HRA-rekrytointikoulutus antaa työvälineet niin rekrytoinnin ammattilaiselle kuin oman työn ohessa rekrytointia tekevälle, parhaiden osaajien rekrytoimiseksi.

Katso video

www.hra.fi/ koulutus

Rekrytoinnin yleiset periaatteet ja prosessi: Opit ymmärtämään rekrytoinnin strategisen merkityksen, hyödyntämään erilaisia rekrytointimenetelmiä ja tiedät, mitä huomioida rekrytointiprosessin eri vaiheissa.

Rekrytointiprosessi • Strateginen näkökulma • Rekrytoinnin etiikka • Erilaiset rekrytointitavat • Rekrytointikanavat ja järjestelmät • Priorisointi • Työhaastattelumenetelmät • Työnantajakuva • Viestintä • Aikatauluttaminen

Rekrytoinnin juridiikka: Rekrytoijalla on vastuu ja valta tehdessään valintaa koskevia päätöksiä. Käymme esimerkkien avulla läpi lainsäädäntöä, jotta tiedät, kuinka toimia rekrytointitilanteissa juridisesti oikein.

Rekrytoinnin esteet • Syrjinnän kielto • Tietosuoja & GDPR • Työpaikkailmoitus • Palkka-avoimuusdirektiivi • Työhaastattelukysymykset Työsuhteen alkaminen ja muodot • Koeaika • Hakuprosessin ja valinnan kiistäminen • Työnantajan ja rekrytoijan vastuu

Analysointi ja päätöksenteko: Päätöksenteon tukena riittävä analysointi, soveltuvuusarvioinnit sekä muut valintaa tukevat välineet ovat merkittävässä roolissa matkalla kohti onnistunutta lopputulosta.

Osaajien profilointi • Työhaastattelun toteuttaminen • Henkilöarviointi • Analysointi • Vaatimusmäärittely ja tarveanalyysi • Päätöksenteko • Valinnan perustelut • Seuranta ja perehdyttäminen • Palautteenanto • Onnistumisvaste ja mittarit

”Olisiko 2024 se vuosi, kun päätät vihdoin kehittää rekrytointiosaamistasi?

Rekrytoinnin ammattimaisuuteen liittyy monia eri osa-alueita, jotka kaikki tulisi hallita riittävällä tasolla. Ei esimerkiksi riitä, että osaa tehdä hienon työpaikkailmoituksen - se on vain pieni osa rekrytointiosaamista. Laaja-alaisuuden lisäksi osaamisen ajantasaisuus on tärkeää.

Kouluttautumalla HRA:n kaltaisessa koulutusohjelmassa voi varmistua siitä, että oma tieto esimerkiksi lainsäädännön suhteen on ajan tasalla. Rekrytointiosaaminen vanhenee helposti jos sitä ei ylläpidä aktiivisesti.”

Rekrytointikouluttaja Juho Toivola

KAUPPAKAMARI

29

ILMOITUSTAULU

TERVETULOA

Uudet jäsenet •

Mainostoimisto Printman Design, Riihimäki

•

OPM International Oy, Hyvinkää

•

Kodin Kivijalka Oy LKV, Riihimäki

Jäsenille maksuttomat neuvontapalvelut

Kirjavinkki

Kauppakamarin Jeesaajat Kauppakamarin Jeesaajat ovat kokeneita, aktiivisesti liike-elämässä toimivia henkilöitä, jotka haluavat jeesata Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenyrityksiä kasvun polulla.

Tekoälyn vallankumous rihykauppakamari.fi

KUUKAUDEN SITAATTI:

Laura Ääri Aamuposti

Nina Meincke, toimitusjohtaja, HR Legal Services Varatuomari, OTL, certified executive business coach.

Nina jeesaa ja sparraa mielellään seuraavissa asioissa: • henkilöstötyön johtaminen ja kehitäminen organisaatiossasi • monimuotoisuus ja sosiaaliset vastuunkysymykset henkilöstötyön näkökulmasta

Kauppakamarin First Aid tarjoaa jäsenistölleen oman asiantuntijaverkostonsa kautta ensiapua puhelimitse erilaisissa ongelmatilanteissa.

”Tiedämme Aamupostissa, että paikallisnostalgia on tilaajalukijoiden mielestä äärimmäisen kiinnostavaa.”

30

KAUPPAKAMARI

Lakimies- ja asiantuntijapalvelu Tarvitsetko lakineuvontaa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhdeasioista tai vaikka yritysken kauppasopimuksista. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiisi.

Tero Ojanperän uutuusteos Tekoälyn vallankumous – Käsikirja (Alma Talent 2023) on kattava e-kirja uusimpien tekoälytyökalujen käyttöön.

Ojanperä on alan tunnetuimpia asiantuntijoita Suomessa, joten hän jos kuka tietää, miten tekoälyn murrosta voi hyödyntää. Samalla voi oppia ymmärtämään tekoälyn vaikutuksia ammatteihin ja yhteiskuntaan.

Ojanperä on yhden Euroopan suurimman yksityisen tekoälylaboratorion, Silo AI:n hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas. Vuonna 2017 perustettu yritys valmistaa ihmislähtöisiä tekoälyratkaisuja. Lisäksi Ojanperä on työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja startup-sijoittaja.

Ojanperä valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta ja väitteli tekniikan tohtoriksi Delftin teknillisessä yliopistossa. Hän työskenteli muun muassa Nokian teknologia- ja strategiajohtajana, Nokia Research Centerin vetäjänä ja Nokia Networksin johtajana.

Ojanperä on todennut, että tekoäly koetaan usein vaikeasti lähestyttävänä tai jonain sellaisena, joka tulee hävittämään ihmisten työt.

Ojanperän vahvuutena onkin kirjoittaa liiketoiminnan muutoksesta tekoälyn avulla käytännönläheisesti ja konkreettisesti. Kirjoittaja muistuttaa, että uhkakuvien sijaan tekoälyn voi opettaa tunnistamaan mm. syöpäsolut kudoksista tai tekemään ”tylsät” työt ihmisten puolesta. Ojanperä korostaa, ettei tekoäly syrjäytä ihmistä koskaan.

TEOLLISUUSRAKENTAMISTA VANKALLA KOKEMUKSELLA

www.rta-yhtiot.fi

HYVÄÄ JOULUA JA TULEVAA VUOTTA 2024!

Tutustu meihin ja tuotteisiimme: sako.global sekä Sakoon työnantajana ja avoimiin paikkoihimme: rekry.sako.fi

Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2024!

Kaide ja Aitatyö Oy

Löydä oma tonttusi Olitpa sitten rekrytoimassa kiireapulaista tai uranuurtajaa, HRA-rekrytointikoulutus antaa työeväät rekrytointiprosessissa onnistumiseen

www.hra.fi

Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2024!