Jäsenlehti 3/2021

KAUPPA KAMARI RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN

KAUPPAKAMARI NRO 3 / 2021

Yrittäjä Peter Vesterbacka:

Tallinnan tunneli on tahdon asia

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner:

Mars matkaan ja maailmalle!

Hyvinkään vt. kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen:

Hyvä logistiikka parempi kunta

MINNA VANHALAHARMANEN

HARRI KOPONEN

MIKA D. RUBANOVITSCH

MIKKO ILONEN

JUKKA JALONEN

JOHTAMISSEMINAARI Ke 3.11.2021, HyvinKääsali

Kytäjä Golfin järjestämässä seminaarissa kokeneet johtamisen ammattilaiset avaavat näkökulmia esimiestyön haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa. Johtamisseminaari järjestetään Hyvinkääsalissa ke 3.11.2021.

NIMEKÄS ESIINTYJÄKAARTI:

OHJELMA 3.11.2021 08.00

Aamukahvit

09.00

Tilaisuuden avaus, Jukka Koivu, Kytäjä Golf

09.10

Hyvinkään vt. kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen

09.30

Jukka Jalonen, menestyvän tiimin rakentaminen

10.30

Minna Vanhala-Harmanen, oppimisen johtaminen ja elinikäinen oppiminen

11.30

Lounas

MINNA VANHALA-HARMANEN | TYÖELÄMÄN MURROKSEN ASIANTUNTIJA

12.30

Mika D. Rubanovitsch, kaikki myy

MIKKO ILONEN | SUOMEN MENESTYNEIN GOLFAMMATTILAINEN

13.30

Harri Koponen, kulttuurin huomioiminen johtamisessa

14.30

Mikko Ilonen (haastattelee Tero Nieminen), itsensä johtaminen huippu-urheilussa

15.15

Loppukahvit

JUKKA JALONEN | PÄÄVALMENTAJA, SUOMEN JÄÄKIEKKOMAAJOUKKUE MIKA D. RUBANOVITSCH | TOIMITUSJOHTAJA, JOHTAJATIIMI HARRI KOPONEN | EMBA, PhD Eco h.c

VARMISTA PAIKKASI SYKSYN HUIPPUSEMINAARIIN: Seminaarin hinta 295 € sis. alv 10%, Hintoihin lisätään tilausmaksut, alk. 1 € www.lippu.fi

PÄÄKIRJOITUS

Riihimäen-Hyvinkään

KAUPPAKAMARI

Liikenneinfra on talouden tuki ja turva

www.rihykauppakamari.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Heinimäki TOIMITUSSIHTEERI Tuija Hämäläinen TAITTO Tuija Hämäläinen Oona Paukkola PALAUTTEET: tuija.hamalainen@rihykauppakamari.fi ILMOITUSMYYNTI Norcall JULKAISIJA Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa.

Seuraava lehti 15.12.2021.

PAINO Japeri Oy, Hyvinkää JAKELU 800 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.rihykauppakamari.fi/viestinta

ISSN 2670-3394 (painettu) ISSN 2670-3408 (verkkojulkaisu)

Logistinen sijainti on merkittävä vahvuustekijä Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueella – niin asumisen, työnteon kuin yrittämisenkin kannalta. Se, että sijaitsemme pitkittäisten valtateiden 3 ja 4 ja poikittaisten valtateiden 25 ja 54 sisällä, varmistaa hyvän saavutettavuutemme. Olemme osa Suomen kasvukäytävä -verkostoa. Päärata halkaisee alueemme, ja käynnissä oleva Hyvinkää-Hanko-radan sähköistys liittää meidät entistä paremmin yhteen Suomen merkittävimmistä tavarasatamista.

Kaupungit ja kuntien ytimet ovat logistisia keskuksia. Niissä kohtaavat työ ja palvelut, ostajat ja myyjät, asukkaat ja vierailijat. Ihmiset muodostavat mielikuvansa eri paikkakunnista usein sillä, miten nämä vaikuttavat heidän ajankäyttöönsä – eli kuinka helposti ne ovat saavutettavissa.

Liikenneinfraan tehtävät panostukset ovat alueellamme taloudellisen toiminnan perusasioita: kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minne yritykset haluavat sijoittua. Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on perusedellytys myös niille yrityksille, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Vientiteollisuus vaikuttaa suoraan tai välillisesti miltei puoleen Suomen bkt:stä.

MARJA HEINIMÄKI TOIMITUSJOHTAJA

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

Infralla on merkittävä rooli myös liikenteen päästövähennyksissä ja matkalla kohti hiilineutraaliuden tavoitteita. Tavoitetason saavuttaminen vaatii useita erilaisia toimenpiteitä, ja siinä kokonaisuudessa hyväkuntoisen infran merkitystä ei pidä aliarvioida.

Tunnistamme kauppakamarissa, millainen taloudellinen merkitys liikenteellä on jäsenistöllemme ja alueen elinvoimalle ja kasvulle. Siksi vaikutustoimet, jotka suuntautuvat liikenneinfran rahoitustasoon ja kohteisiin, ovat osa jatkuvaa työtämme.

KAUPPAKAMARI

3

LOGISTIIKKAPALVELUT PAIKALLISELTA OSAAJALTA! • Maailmanlaajuiset meri- ja lentorahtipalvelut • EU-alueen rekkarahdit (FTL, LTL, Groupage) • Tullaus- ja huolintapalvelut • Varastointipalvelut

OTA Y H T E Y T TÄ :

HOLSHIP Suomi Oy

Kerkkolankatu 17 05800 Hyvinkää

www.holship.com jom@holship.com

HYVINKÄÄ

HOLSHIP GROUP GLOBAL TRANSPORT - LOCAL SERVICE

Helsinki | Jyväskylä | Järvenpää | Lahti | Mikkeli | Salo | Seinäjoki | Tampere

www.fennolaw.fi A S I A N A J OTOI MISTO

Haluamme tehdä yrityksesi arjesta helpomman

» Markus Laakkonen Puh: 040 084 3816

» Mikael Salmi

Puh: 040 546 4435

www.note-ems.com

Aito lisäarvo syntyy kumppanuudesta.

Sovinto- ja ratkaisuhakuinen toimintatapamme tähtää lopputulokseen, joka säästää aikaasi sekä helpottaa arkeasi.

Asianajotoimisto Fenno | +358 10 504 9000 | office@fennolaw.fi

SISÄLTÖ

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN

KAUPPAKAMARI Lehti 3/2021

10

HYVÄ LOGISTIIKKA - PAREMPI KUNTA Hyvinkään vt. kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen

16

TALLINNAN TUNNELI ON TAHDON ASIA Yrittäjä Peter Vesterbacka

20

MARS MATKAAN JA MAAILMALLE! Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner

24

WIMMA-HANKE: COBOTTI TOSITOIMISSA

26

SUOMALAISESTA TYÖSTÄ KERTOVAT MERKIT PUHUTTELEVAT

10 32

20

36

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija 1.2.2022 alkaen HHJ-kurssi 9.3.2022 alkaen

ILMOITUSTAULU

KAUPPAKAMARI

5

KOLUMNI

Digivihreästä viennistä vahvistusta Suomen kilpailukyvylle Päästöjä vähentäville ratkaisuille liikennesektorilla on syntymässä laajat markkinat, kun EU:n laajat suunnitelmat liikenteen viherryttämiseksi etenevät.

Suomi on ollut edelläkävijä digitalisaation edistämisessä. Nokian osaamisperintö elää edelleen vahvana yritysmaailmassa ja viranomaisten aikanaan tekemät ennakkoluulottomat avaukset esimerkiksi telemarkkinoiden avaamiseksi kantavat hedelmää edelleen. Nämä tekijät tarjoavat otollisen maaperän kasvattaa myös liikenteen digitalisaatiosta kasvua ja vientiä Suomelle.

Kuva: Liisa Takala

PÄIVI WOOD, KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAVA ASIANTUNTIJA

Meillä on liikennealalla useita jo vakiintuneita ja hyvässä kasvuvauhdissa olevia yrityksiä, jotka kehittävät kestävän liikenteen ratkaisuja. Suomalaiset toimijat ovat asemoituneet hyvin, meillä on liikennealalla useita vakiintuneita ja hyvässä kasvuvauhdissa olevia yrityksiä, jotka kehittävät kestävän ja vihreämmän liikenteen ratkaisuja. Näiden yritysten pärjäämisellä tulee olemaan merkittävä vaikutus liikenteen ilmastoratkaisuihin, mutta myös Suomen kasvuun ja vientiin.

Liikenneala on jo nyt merkittävä strategisen kasvun ja viennin toimiala, joka työllistää arviolta 175 000 henkilöä yli 31 000 alan yrityksessä. Suuren murrokseen onnistutaan vastaamaan

6

KAUPPAKAMARI

ja hyödyntämään sen mukanaan tuomat edut, kun yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä on saumatonta. Yhteinen näkemys tulevasta suunnasta ja sinnikästä vaikuttamistyö komission tuleviin ehdotuksiin muodostavat vahvan oksan Suomelle, josta yritykset voivat ponnistaa kohti isompia markkinoita. Tulevien muutosten ihmettelyn sijaan tulevista päästövähennyskeinoista on löydettävä ne, jotka tukevat Suomen viennin vahvistumista.

Liikenteen toimiala tarjoaa mahdollisuuksia infrasta kuljetuspalveluihin ja metalliteollisuudesta ohjelmistoteollisuuteen. Alan monipuolisia mahdollisuuksia myös lisää eri liikennemuotojen vaihtelevat tarpeet uusiin energiaratkaisuihin. Päästöjen hallinta, akut ja komponentit ovat vain pitkän listan alkua.

Liikennettä viherryttävien digiratkaisujen globaalit markkinat ovat kiihtymässä ja EU:n aloitteet viitoittavat vahvasti suuntaa. Näillä markkinoilla on kysyntää Suomessa kehitetyille ratkaisuille.

On kuitenkin hyvä muistaa, että emme yksin liikenteessä. Meidän on juostava nopeammin kuin muut, että pystymme hyödyntämään kasvavien markkinoiden mukanaan tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet.

KATSAUS

LUKUSUOSITUS

2x

Tuoretta tietoa

Vuonna 2019 yritykset maksoivat noin 69 miljardia euroa veroja Julkisen talouden vero- ja maksutuotot kasvoivat tasaisesti vuoteen 2019 saakka. Suurin osa tästä potista syntyi yritystoiminnan yhteydessä. Vuonna 2019 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Tämä on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä. Selvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019.

NAISET PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenissä on laskenut 29 prosenttiin.

Osuus hallituksissa on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla, mutta viime vuosina kasvu näyttäisi hidastuneen. Täysin tasapuolinen sukupuolijakauma on vain 25 pörssiyhtiössä.

Keskuskauppakamarin uusin naisjohtajakatsaus tarkastelee naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Katsauksessa tarkastellaan myös hallitusten valiokuntien ja osakkeenomistajien nimitystoimikuntien sukupuolijakaumaa.

Katsaus julkaistaan neljä kertaa vuodessa.

Ville Kajala, johtava asiantuntija

Lue lisää kauppakamari.fi

KAUPPAKAMARIN JURIDIIKKAKATSAUS Kauppakamarin juridiikkakatsaus tuo esille keskeisimmät uudet säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat.

Katsauksessa arvioidaan myös, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin.

Katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa.

Minna Aalto-Setälä, lakimies

KAUPPAKAMARI

7

Asiantunteva kierrätysja jätehuoltopalveluiden kumppani Fortum Recycling & Waste

ESITTELY - UUDET RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARIN HALLITUKSEN JR ADVISORIT

PAULIINA LINDGREN

JOOSE LUUKKANEN

SAMI NUMMELA

Olen Pauliina Lindgren, 42-vuotias kolmen koululaisen äiti.

Toimin Riihimäen Messujen markkinointi- ja viestintäpäällikkönä, messualalla olen ollut jo yli 20 vuotta. Työssäni minua innostaa erityisesti se, miten asiat voi sanoa kuulijalähtöisesti ja innostavasti. Markkinoinnin ja viestinnän kentän murros jatkuu edelleen ja se tekee työstäni erityisen mielenkiintoista ja monipuolista. Pidän siitä, että voin työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja oppia uutta.

Korona on kurittanut tapahtuma-alaa erityisen paljon. Riihimäen Messut on selviämässä pitkittyneestä koronapandemiasta yritysjärjestelyjen avulla ja Erämessut juhlii 50-vuotis juhlaan 9.–12.6.2022.

Olen Joose Luukkanen, yrittäjä ja paljasjalkainen monnilainen.

Harrastan lukemista, liikuntaa, autoreissuja, sekä satavuotiaan, alunperin isoisoisäni rakentaman talon remontointia.

Päivätyössäni toimin SSAB:lla erikoislujien terästen parissa ja ”iltavuorossa” olen mukana kehittämässä työelämää Nuorkauppakamarin kautta. SSAB:lla olen aina kuvannut omaa työnkuvaani eräänlaiseksi konepajateollisuuden ja mekaniikkasuunnittelun konsultin rooliksi, jossa autan yrityksiä kehittämään elinkaarikustannuksiltaan edullisempia ja ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita omille asiakkailleen. Käytännössä etsin yhteistyössä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja, miten materiaaliteknisin keinoin heidän tuotteistaan saadaan kevyempiä, suorituskykyisempiä ja ympäristöystävällisempiä.

Työkseni vedän Huippumyynti Oy:tä. Teemme B2B-myyntiä erikokoisille asiakkaille startupeista pörssiyhtiöihin, ja töissä on tällä hetkellä alun toistakymmentä myyjää.

Olen mukana myös Tyyliniekka-verkkomediaa julkaisevassa Miehistömediassa sekä Finansio-tilitoimistossa. Kirjoitan pääasiassa sähköautoista Tyyliniekkaan, ja vuosi sitten julkaistiin Sähköautot kirja. Kirjoitan myös Aamupostin kolumneja.

Odotan JR Advisorin pestistä oppia hallitustyöhön kovan Olen kehittämisorientoitunut luokan ammattilaisilta. Jonkin tyyppi ja pidän ajatuksesta, että verran aimpaa kokemusta jo Jr Advisorina voin tuoda oman on, olen toiminut Monnin vanäkemykseni esille. Lisäksi on lokuituverkon Kuitu16 OSK:n hienoa tutustua vielä tarkemhallituksessa puheenjohtajamin Riihimäen-Hyvinkään na rakennusvaiheen ajan ja sen kauppakamarin toimintaan. jälkeen hallituksen jäsenenä.

Olen mukana myös VetovoimaOlen myös toiminut kymme2020 2020 2020 valiokunnassa.

Uusien ihmisten nen vuoden ajan Riihimäen-Hykohtaaminen on avartavaa javerumquodi of- vinkään Nuorkauppakamarin verumquodi ofverumquodi ofinnostavaa.

Odotan Jr Advisoficiu riorruntis ficiu riorruntis hallituksessa, ficiu riorruntis joista kaksi vuotta rina kiinnostavia eturiones samu keskusteluja, eturiones samu puheenjohtajana. eturiones samu Näen työssäni paljon uutta asiaa ja syvempää hyvin mitä yrityskentällä tapahtutustumista Riihimäen-Hyvintuu, ja toivon pystyväni tuokään seudun businekseen. maan sitä kautta uusia ideoita hallitustyöhön.

Nuorkauppakamarissa olen puolestaan keskittynyt toimimaan koulutuksen sekä yhteiskuntaa kehittävien teemojen ympärillä. Tällä hetkellä toimin Suomen Nuorkauppakamareiden Keskusliitossa ja olen vetänyt kansallista Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailua, jossa olemme etsineet ja nostaneet esille eri toimialoilla menestyneitä nuoria suomalaisia henkilöitä.

Talousalueen elinvoimaisuus on minulle sydämen asia, joten ennen kaikkea toivon pääseväni käymään erilaisista näkökulmista aitoa ja rikastuttavaa vuoropuhelua sekä kiihkeitäkin keskusteluja talousalueen elinkeinoelämää koskettavien kysymysten paris2020 2020parissa Suosa. Lisäksi pitkään pk-sektorin messa ja kansainvälisesti toimineenaoftoivon verumquodi ofverumquodi pääseväni ajattelun ficiu riorruntisistuttamaan oppimiani ficiu riorruntis siemeniä itämään talousalueellemme eturiones samu eturiones samuja siinä sivussa, hieman itsekkäästi, pääseväni oppimaan ja kehittämään omaa osaamistani ja ajatteluani, erityisesti minulle itselleni ei niin tuttujen toimialojen osalta.

KAUPPAKAMARI

9

Johanna Luukkonen ehti johtaa Raumaa vain vuoden ennen kuin hänet suostuteltiin kaupunginjohtajaksi Hyvinkäälle. “Sydän valitsi kahdesta hyvästä kaupungista paremman.”

ALUEELTA

Hyvä logistiikka - parempi kunta Niillä kunnilla, joiden logistiikka toimii, on parhaat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä, sanoo Hyvinkään virkaatekevä kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

TEKSTI JA KUVAT JUKKA SAASTAMOINEN

Kiirettä pitää Hyvinkään uudella kaupunginjohtajalla Johanna Luukkosella – päätellen siitä, että rouvan kalenterista ei meinaa löytyä vapaata aikaa edes kahden minuutin mittaiselle puhelinpalaverille.

Luukkosta naurattaa. ”Kalenteri on tosiaan ollut viime viikot täynnä. Kun samaan aikaan on pitänyt selvitä arkirutiineista ja perehdytyskoulutuksesta, työtä on ollut tuplasti normaalia enemmän. Se tosin sopii minulle. Tykkään, kun saan tehdä töitä vahvasti ja olla ikään kuin aina käytettävissä”, Luukkonen sanoo.

Hyvinkää on jo neljäs kunta, jota Luukkonen on johtanut vuoden 2015 alusta lähtien. Ensin hän toimi kunnanjohtajana Kangasniemellä Etelä-Savossa ja siirtyi kaksi ja puoli vuotta myöhemmin Laitilan kaupunginjohtajaksi Varsinais-Suomeen. Siellä hän työskenteli vajaat kolme vuotta ennen kuin muutti 30 kilometriä pohjoiseen ja aloitti kaupunginjohtajana Raumalla.

Silloin elettiin viime vuoden heinäkuuta. Luukkonen ehti siis toimia Raumalla vain häthätää vuoden ennen kuin hänet suostuteltiin kaupunginjohtajaksi Hyvinkäälle. ”Viihdyin Raumalla erinomaisesti, ja asiat olivat siellä kaikin puolin hyvin. Sitten tuli yllättäen mahdollisuus siirtyä Hyvinkäälle. Päätös tuntui vaikealta, mutta se oli lopulta helppo. Sydän valitsi kahdesta hyvästä paremman.”

Virallisesti Johanna Luukkosesta tulee Hyvinkään kaupunginjohtaja joulukuun alussa, jolloin paikan nykyinen haltija Jyrki Mattila jää eläkkeelle.

Laitilalla, Raumalla ja nyt Hyvinkäällä – on hänen mukaansa yksi yhteinen piirre. ”Niissä kaikissa on kehittyvä elinkeinorakenne. Se taas on ehdoton edellytys sille, että kunta voi säilyä elinvoimaisena. Yritykset ja niiden tuottamat työpaikat ovat kunnan talousmoottori, ja jos se ei toimi, kunta alkaa näivettyä.”

Yhteistä noille neljälle kunnalle on sekin, että niiden maantieteellinen sijainti on hyvä. Kangasniemi löytyy Jyväskylän ja Mikkelin puolivälistä, ja Laitila ja Rauma sijaitsevat valtatie 8:n varrella. Rauma on kaiken kukkuraksi merenrannalla ja rautatieyhteyden päässä. Ja Hyvinkää… kaikki tietävät, että Hyvinkään logistinen asema on yritysten kannalta loistava. ”Olen kunnanjohtajana nähnyt, kuinka logistiikka pystyy tukemaan paikallista elinkeinoelämää. Niillä kunnilla, joiden alueella kumipyörä- ja raideliikenne toimii, on parhaat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa.”

Utelias etenee tehtävästä toiseen Johanna Luukkonen, tyttönimeltään Aaltonen, syntyi Riihimäellä mutta muutti jo kaksivuotiaana perheensä mukana Hyvinkäälle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985 ja lähti sen jälkeen lukemaan – sporttinen kun oli – liikunnanohjaajaksi Suomen Urheiluopistoon Vierumäelle.

Liikunta-alalle hän olisi voinut jäädäkin, ellei hän olisi tullut opiskelleeksi vielä lastentarhanopettajaksi ja päätynyt erinäisten käänteiden jälkeen pörssiyhtiö ISS:n varhaiskasvatusyksiköstä vastaavaksi johtajaksi Helsinkiin.

Maantieteellä on merkitystä

”ISS oli minulle sekä johtamisen että taloustieteen korkeakoulu”, Luukkonen kuvailee.

Kaikilla Luukkosen johtamilla kunnilla – Kangasniemellä,

Mutta aikansa kutakin. Kun Hyvinkään Hakalassa toimiva

KAUPPAKAMARI

>>

11

>> Hiidenkiukaan päiväkoti haki johtajaa, Luukkonen alkoi pohtia työpaikan vaihtoa. Ratkaiseva repliikki tuli perheen 12-vuotiaalta pojalta: ”Äiti, jos olisit töissä Hyvinkäällä, olisit edes joskus kotona.”

”Heidän mukanaan poistuu paljon tietopääomaa. Toisaalta jäljelle jäävä henkilöstö pääsee nyt osoittamaan, pystyykö se kehittymään ja ottamaan uutta vastuuta.”

Luukkonen aloitti Hiidenkiukaassa vuoden 2002 lopulla.

”Samalla me kaikki joudumme miettimään, vieläkö vanha organisaatio toimii vai pitääkö rakentaa jotakin uutta. Se on se iso kysymys, johon nimenomaan minun pitää löytää vastaus alkavan syksyn aikana.”

Sitten puuttui kohtalo peliin. Päiväkodissa Luukkosen työpöydälle tipahti sen verran vaikea juridinen haaste, että hän joutui kääntymään lakimiehen puoleen.

Mitä pidemmälle hän asiaa advokaatin kanssa setvi, sitä enemmän hän kiinnostui työoikeudesta. Lopulta hän jäi siihen koukkuun niin, että hän kirjautui yliopistoon ja alkoi lukea työn ohessa lakia.

JOHANNA LUUKKONEN Kuka: Hyvinkään kaupunginjohtaja (vt:nä alk. 9.8.2021, vakinaisesti alk.

1.12.2021) Syntynyt: Riihimäellä 12.12.1966 Koulutus: Hallintotieteiden maisteri (pääaineena oikeustiede, Itä-Suomen yliopisto 2013) Työura: ISS Suomi Oyj:n päivähoidon johtaja 1999-2002, Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksen aluepäällikkö 2002-2011, Hyvinkään kaupungin han-

Sitten puuttui kohtalo peliin taas – tällä kertaa Hyvinkään kaupunginjohtajan, nyt jo edesmenneen Raimo Lahden hahmossa. Lahti sanoi Luukkoselle, että kaupungilla olisi tälle käyttöä muissakin tehtävissä kuin varhaiskasvatuksen päällikkönä.

Kohta Luukkonen, tuore hallintotieteiden maisteri, hoiti Hyvinkään hankintapäällikön viransijaisuutta. Siitä ei sitten ollutkaan enää pitkästi päivään, jolloin hän päätti hypätä vielä isompiin saappaisiin ja lähteä rakentamaan itselleen kuntajohtajan uraa.

Luukkonen sanoo, että parasta kuntajohtajan työssä on sen moniulotteisuus.

Hansel Oy:ssä, Turun yliopistossa, Rau-

”Toimintaympäristön moninaisuus on se, joka erottaa kuntajohtamisen yksityisen puolen johtamisesta. Olenkin sanonut, että kuntajohtajan on hallittava täyskäsi: hänen pitää ottaa koko ajan huomioon viisi tahoa eli henkilöstö, luottamusmiehet, kuntalaiset ja yritykset sekä avin ja elyn tapaiset julkiset toimijat.”

man kauppakamarissa ja Rauman Me-

Hyvällä johtajalla riittää ottajia

kintapäällikkö 2011-2014, Kangasniemen kunnanjohtaja 2015-2017, Laitilan kaupunginjohtaja 2017-2020, Rauman kaupunginjohtaja 2020-2021, Hyvinkään kaupunginjohtaja alkaen 2021 Luottamustoimia: Hallitustehtävissä

riteollisuuskiinteistöt Oy:ssä, puheenjohtajana seutukaupunkiverkostossa, jäsenenä useissa työ- ja elinkeinoministeriön asettamissa työryhmissä Perhe: Aviomies ja aikuinen poika Harrastaa: Liikuntaa (lenkkeilyä, uintia, kuntosalia, hiihtoa) Asuu: Hyvinkäällä

12

KAUPPAKAMARI

Luukkonen myöntää, että monen kunnan on nykyään vaikea löytää päteviä johtajia rivistä poistuvien tilalle.

Rekrytointipainetta piisaa Hyvinkäälläkin, jossa esimerkiksi johtoryhmästä eläköityy vuoden 2021 aikana kolme täysin palvellutta virkamiestä: kansliapäällikkö Riitta Simonen ja liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen sekä vuodesta 2013 kaupunginjohtajana toiminut Jyrki Mattila.

Luukkonen pääsee näyttämään lakatut kyntensä myös siinä, miten hän saa vedettyä läpi kaupungin nykyisen säästökampanjan, niin sanotun kestävän talouden ohjelman.

Säästöohjelma hyväksyttiin kesäkuussa 2020, ja se pyrkii ”tekemään tulosta parantavia toimia” yhteensä 14 miljoonan euron edestä vuoden 2024 loppuun mennessä. ”Kaikkien pitää hyväksyä, että demokratia on tehnyt päätöksensä ja että päätökset on laitettava toimeksi. Tietysti nykyinen valtuusto voi ne kumota, mutta silloin sen on myös ehdotettava uusia toimia. Sellaista vaihtoehtoa, että mitään ei tehdä, ei yksinkertaisesti ole.”

Luukkonen sanoo arvostavansa suuresti kaikkia niitä Hyvinkään virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä, jotka ovat pystyneet polkaisemaan noinkin rankan kulukuurin liikkeelle. ”Nyt vain pitää huolehtia, että Hyvinkää ei säästä itseään köyhäksi. Kaikki palvelurakenteeseen tehtävät uudistukset pitää olla sellaisia, että ne tukevat kaupungin tulevaa kehitystä.”

Omasta roolistaan Luukkonen sanoo, että ei hän eikä kukaan muukaan voi viedä uudistuksia läpi yksin. ”Jonkun tätä junaa pitää kuitenkin kuljettaa. Aion toimia siinä tehtävässä reippaasti ja rohkeasti ja tarvittaessa myös maltillisesti.” ”Haluan esiintyä suoraselkäisenä ammattijohtajana, joka vie asioita aina yhdenvertaisesti eteenpäin. Siksi en ole lähtenyt minkään poliittisen puolueen jäseneksi. Se on minun oma valintani, ja siitä pidän ehdottomasti kiinni.”

Suomalaista perheyrittäjyyttä vuodesta 1951

Vuonna 1951 Karl Gustav Lindblom (1927–2003) saapui Riihimäelle ja osti pienen Riihimäen Tapetti ja Väri -nimisen maalikaupan. Tänään RTV-Yhtymällä on 39 myymälää. Olemme maan johtava yksityisessä omistuksessa oleva maali- ja pintamateriaalikaupan erikoisliikeketju – puhtaasti suomalainen perheyritys.

Keraamiset laatat

Kylpyhuonekalusteet

Lattiat

Riihimäki: Herajoentie 13, puh. 019 7421 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15 Hyvinkää: Sillankorvankatu 5, puh. 019 288 1700 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–14

Vietä innostava kokouspäivä täysin varustellussa Kartanon Tallissa Kytäjän kartanon historiallisissa maisemissa.

TALLIN KOKOUSPAKETTI INTIIMIMPÄÄ KOKOUSTILAA VAILLA? Kytäjärven rannalla sijaitseva Villa Jerusalem sopii täydellisesti myös pienemmille seurueille.

Kysy lisää!

SYKSYN SEMINAARIT JA PALAVERIT ODOTTAVAT!

arkisin klo 8–17, sisältää aamupalan, lounaan sekä iltapäiväkahvit 75 € / hlö (min. 20 osallistujaa) Varaukset ja kyselyt Sari Tani +358 40 044 9889 sari.tani@kytaja.fi WWW.KYTAJA.FI  

Kuinka ulkopuolinen näkemys voi auttaa toteuttamaan villeimmätkin unelmasi?

© 2021 EYGM Limited. All Rights Reserved. ED None.A2104fi

Kunnianhimoisimmat yrittäjät ovat luottaneet tukeemme jo yli 30 vuoden ajan. EY Private neuvonantajamme löydät osoitteesta ey.com

KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ KASVUUN -VIIKKO 4.–8.10. - KAUPPAKAMARIN VIENTIFORUM 29.10.

Kansainvälistymällä kasvuun – Kauppakamarit auttavat yrityksiä eri markkinoiden valloituksessa Keskuskauppakamari ja 19 kauppakamaria järjestävät Kansainvälistymällä kasvuun -viikon ensimmäistä kertaa 4.-8.10.2021.

Viikon aikana yritykset vahvistavat osaamistaan muun muassa eri maiden markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista, vientirahoituksesta ja pakotteista. Ohjelma koostuu valtakunnallisesta sekä alueellisista tapahtumista.

Valtakunnalliset ohjelmat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia verkkotilaisuuksia. Tervetuloa mukaan!

Valtakunnallinen ohjelma

Paikallinen ohjelma

MAANANTAI 4.10.

TIISTAI 5.10.

13.00–14.30 KICK-OFF: Viennin uusi arki koronan jälkeen

9.00–10.00 Kansainvälistymällä kasvuun Saksa: Markkinamahdollisuudet ja työkalut viennin käynnistämiseen

TIISTAI 5.10. – ei valtakunnallista ohjelmaa KESKIVIIKKO 6.10.

9.00–11.00 Vientivalvonnan ja pakotteiden ABC 11.30–12.00 EU:n kauppasopimukset ja Pk-yritykset 14.00–16.00 Rahoitus viennin mahdollistajana 14.00–16.00 EU recovery funds and Lithuania 16.00–18.00 Suomen Latinalaisen Amerikan suurlähettiläät

9.00-10.15 Verkkokauppamyynti Venäjälle KESKIVIIKKO 6.10.

8.30-9.30 Latvia – Your next destination to grow your business PERJANTAI 8.10.

9.00-10.00 Liike-elämän kulttuurierot

TORSTAI 7.10.

9.00–11.00 Virittäydy Viron-kauppaan – Ajankohtaista Virosta ja Viron markkinamahdollisuuksista 15.00–17.00 Seminaari: EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus (CETA) PERJANTAI 8.10.

9.00–11.00 Know where you are going: Understanding business culture leads to better sales Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot www.kauppakamari.fi

VientiForum 29.10. 9.00-11.00 - Viennistä kasvua

Tule keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia, parhaita käytäntöjä ja mielipiteitä. Esiintyjämme kertovat ajankohtaisesta tilanteesta maailmalla, palveluista ja rahoituskanavista kansainvälistymisen matkalla.

Lisäksi kuulemme käytännön kokemuksia siitä, mitä ja miten tekemällä vientiä on käynnistetty.

Lisätiedot www.rihykauppakamari.fi

Alkuperätodistukset Kauppakamarit myöntävät yrityksille EU:n yleisiä alkuperätodistuksia 1.10. alkaen vain vientiasiakirjat.fi

-palvelun kautta. Vientiasiakirjat.fi on valtakunnallinen tarjoama palvelu, jonne2020 rekisteröi2020 2020 2020 kauppakamarien 2020

tymällä voi hakea EU:n yleisiä alkuperätodistuksia ja muita ulkomaankaupan asiakirjoja. verumquodi ofverumquodi ofverumquodi ofverumquodi ofverumquodi of• Manuaalisten alkuperätodistusten myöntäminen loppui kauppakamareissa 1.10.2021. ficiu riorruntis ficiu riorruntis ficiu riorruntis ficiu riorruntis ficiu riorruntis • samu Asiakkaita, jotka ovat hakeneet todistuksia manuaalisesti, pyydetään rekisteröitymään vientiasiakirjat-palveluun. eturiones eturiones samu eturiones samu eturiones samu eturiones samu •

Käyttämättömät manuaaliset lomakkeet pyydetään tuhomaan tietoturvallisesti.

Lisätiedot Vientiasiakirjat.fi

KAUPPAKAMARI

15

Tallinnan tunneli on tahdon asia Kova tahto vie vaikka läpi harmaan kiven, muistuttaa vanha kansanviisaus. Se on myös yrittäjä Peter Vesterbackan ohjenuorana jättimäisessä Helsinki–Tallinna -tunnelihankkeessa.

Jos yhteistä tahtoa löytyy ja töihin päästään ensi vuonna, voisi koko Suomea hyödyttävä ratayhteys avautua 2024–2025.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI Moni hanke ja projekti on painunut pandemian aikana pakkaseen, jätetty säästöliekille tai haudattu lopullisesti. Kovin kuhina on hetkeksi laantunut myös yrittäjä Peter Vesterbackan vetämän Finest Bay Area Developmentin Tallinnan tunnelihankkeen ympäriltä.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että jättimäinen projekti olisi jäädytetty tai jätetty odottamaan parempia aikoja. Suunnittelutyö jatkuu ja parhaillaan hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointia myös Viron puolella.

Vaikka matkan varrella on riittänyt vastatuulta ja kovaakin kritiikkiä muun muassa hankkeen kiinalaiskumppaneista, on Vesterbackan oma usko hankkeen potentiaaliin ja nopeaan rakennusaikatauluun vain vahvistunut.

Yksi tärkeä merkkipaalu ohitettiin hänen mukaansa alkukesällä, kun Viro ja Suomi sitoutuivat yhteistyöhön tunnelihankkeen edistämiseksi. Aiesopimuksen myötä projektille voidaan hakea EU:n TEN-T-rahoitusta ja tätä naapurusten yhteisymmärrystä odottivat kuumeisesti myös monet yksityiset rahoittajat. ”Nyt molemmat maat suhtautuvat hankkee-

seen positiivisesti. Lisäksi tunneli, Saarenmaan silta ja Rail Baltica ovat mukana myös Viron hallituksen infraohjelmassa”, Vesterbacka iloitsee.

Yksityinen projekti ainoa realistinen vaihtoehto Nopeisiin liikkeisiin tottunutta liikemiestä liki kaksi vuotta ja selvästi odotettua kauemmin kestänyt aiesopimusprosessi on ehtinyt myös tuskastuttaa. Toki matkan varrelle on osunut myös yllättäviä käänteitä, kuten hallitusten vaihdoksia. ”Yhtä hidasta ja epämääräistä näyttää olevan muidenkin isojen julkisten raidehankkeiden, kuten Suomi-radan ja tunnin junan suunnittelu. Jos tunneli halutaan toteuttaa jossain järjellisessä aikataulussa ja budjetissa, on se tehtävä yritysvetoisesti. Julkisilta toimijoilta tällaiset projektit eivät välttämättä onnistu kovin hyvin, kuten vaikkapa Länsimetrossa ja Rail Balticassa on nähty”, hän tiivistää.

Valtiovetoisena ja osin EU-rahoitukseen tukeutuvana tunnelia saataisiin kuulemma odotella seuraaville vuosikymmenille – pelkkään >>

KAUPPAKAMARI

17

KUKA: Peter Vesterbacka Helsinki-Tallinna -tunnelihanketta toteuttavan Finest Bay Area Developmentin vetäjä sekä Finest Future Oy:n hallituksen pj. F-Liigan hallituksen jäsen. Ikä 53.

KOULUTUS: Kauppatieteiden yo, kauppatieteiden kunniatohtori Åbo Akademi HARRASTUKSET: Salibandy, kävely PERHE: Vaimo ja kaksi lasta

suunnitteluunkin on sanottu kuluvan aikaa liki kymmenen vuotta. Valtioitakin toki tarvitaan mukaan muun muassa lupa-asioihin ja sääntelyyn. ”Suomi ja Viro ovat kuitenkin sanoneet suoraan, ettei niillä ole tähän julkisia varoja. Hankkeen toteuttamista ne eivät kuitenkaan ole kieltäneet, sillä kyse on ollut vain yksittäisten ministerien ja virkamiesten, ei valtioiden virallisista mielipiteistä. Mitään toista kilpailevaa tunnelihanketta ei tällä hetkellä ole edes olemassa”, Vesterbacka muistuttaa.

Tunnelit valmiiksi kahdessa vuodessa Sopimusviivästysten myötä hankkeen alkuperäiset aikataulut alkavat käydä jo kireiksi, mutta Vesterbacka on silti optimisti. Teknisesti tunneli on mahdollista kaivaa valmiiksi parissa vuodessa. ”Jos töihin päästäisiin ensi vuonna, oltaisiin yhä alkuperäisessä aikataulussa eli junayhteys avautuisi vuoden 2024 lopulla tai viimeistään jouluna 2025”, neitsytmatkalle liput jo varannut Vesterbacka ynnäilee.

Hankkeen tiukalle aikataululle onkin selvä syy: jokainen viivästysvuosi tarkoittaa noin miljardin euron lovea tunnelille lasketuissa tuotoissa. ”Ei meillä ole kiire, mutta haluamme päästä liikkeelle ja edetä nopeasti.”

Moni on pitänyt rakennusaikatauluja epärealistisina, mutta Vesterbacka muistuttaa niiden perustuvan asiantuntijayritysten laskelmiin.

Lisäksi töitä tehdään riittävällä kalustolla ja samaan aikaan useassa eri kohdassa.

Louhintatyöt alkaisivat Helsinki-Vantaan lentokentältä ja Espoosta Otaniemen-Keilaniemen alueelta. Työläin osuus odottaisi Viron ranni-

18

KAUPPAKAMARI

kolla. Toteutuessaan rakennushanke tarjoaa tuhansille käsipareille molemmissa maissa.

Tarjolla suora väylä vientimarkkinoille Kriitikot sanovat vähintääm 15 miljardia maksavan Helsinki-Tallinna -tunnelin palvelevan lähinnä pääkaupunkiseutua sekä turismia ja työmatkapendelöintiä, taittuuhan kaupunkien väli parhaimmillaan alle puolessa tunnissa. Hankelaskelmien mukaan 85 prosenttia kapasiteetista olisi henkilöliikennettä ja loput rahtia.

Vesterbacka kuitenkin muistuttaa, että kyse on paljon isommasta kokonaisuudesta. Tunnelin myötä Tallinnasta ja Helsingistä rakentuu Kööpenhaminan ja Malmön kaltainen talousja työssäkäyntialue. Samalla myös koko muu Suomi, sen elinkeinoelämä ja yritykset saavat Rail Baltican kautta kiinteän, nopean ja varman yhteyden Euroopan markkinoille. ”Koronapandemia herätti entistä useamman suomalaisen siihen faktaan, että olemme todellakin saari, jonka arki, tavaraliikenne ja huoltovarmuus ovat lopulta laiva- ja lentoliikenteen varassa. Tässä mielessä pandemia on ollut hankkeelle vain eduksi”, Vesterbacka huomauttaa.

Rahtia saadaan entistä enemmän laivoista ja rekoista suoraan raiteille. Sen myötä tavarat kulkevat vientimarkkinoille selvästi aiempaa nopeammin ja vähemmillä päästöillä kuin laiva- ja maantiereiteillä. ”Käytännössä kuljetusajat puolittuvat nykyisestä, kustannukset pienenevät ja toimitusvarmuus paranee, mikä kohentaa myös suomalaisyritysten kilpailukykyä. Eli kyllä junissa kulkee paljon muutakin kuin vain matkalaukkuja ja olutlaatikoita. Kyse on lopulta siitä, mitä tulevaisuudelta halutaan”, hän muistuttaa.

We specialize in extreme technical details so you don’t have to.* *Engineering with a difference

Olemme erilainen insinööritoimisto.

Uskomme, että tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan erilainen, aiempaa terävämpi ote.

Lue lisää www.etteplan.com

LIIKENNE

Mars matkaan ja maailmalle!

Nopeat syövät hitaat. Siinä Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerin viesti niille suomalaisyrityksille, jotka vielä panttaavat päätöksiään liikematkustamisesta ja perinteisistä asiakastapaamisista. Monissa kilpailijamaissa ollaan jo liikkeellä eikä Suomikaan saa jäädä lähtökuoppiin.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Harvan yritysjohtajan pesti on osunut markkinatilanteen osalta yhtä jyrkkään saumakohtaan kuin Finnairin toimitusjohtajalla Topi Mannerilla. Hän tuli mainiossa nosteessa olleen lentoyhtiön johtoon vuoden 2019 alussa, mutta sai runsasta vuotta myöhemmin todeta koronapandemian käytännössä pysäyttävän lentoliikenteen ympäri maailmaa.

aikaisintaan vuoden 2023 aikana”, Manner toteaa.

Muiden lentoyhtiöiden tavoin Finnair sakkasi kovaa ja korkealta, mutta nyt horisontissa kajastaa jo valoa. Monissa maissa sisäinen lentoliikenne on palautumassa pandemiaa edeltävälle tasolle ja reittejä avataan jatkuvasti myös rajat ylittävässä liikenteessä.

Lisäksi monissa Euroopan maissa otettiin jo viime keväänä käyttöön koronapassi, jolla helpotettiin mm. matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan ahdinkoa. Näin saatiin rohkaistettua ja palautettua myös osa elintärkeistä matkailijavirroista. Suomessa passista käydään keskustelua vasta nyt.

”Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa matkustetaan jo täyttä vauhtia. Aasia tulee todennäköisesti joitakin kuukausia jäljessä, mutta rokotukset etenevät sielläkin”, Manner kertoo.

”Matkailuala työllistää Suomessa yli 140 000 ihmistä ja nyt menetimme jo toisen hyvän matkailukesän”, hän huokaa.

Euroopassa lentomäärät palautuivat jo kesällä lähes 70 prosenttiin pandemiaa edeltäneestä tasosta.

Suomi on kuitenkin Mannerin mukaan tässä kohtaa selvästi jäljessä muuta Eurooppaa ja avautui vapaa-ajan matkustukselle vasta heinäkuun lopussa. ”Esimerkiksi heinäkuussa Suomen vastaava luku oli alle 40 prosenttia lennoista eli olemme avautumisessa muuta Eurooppaa selvästi jäljessä. Kokonaisuudessaan lentoliikenne palautunee entiselleen

20

KAUPPAKAMARI

Menetetty matkailukesä käy kalliiksi Yksi lentoliikenteen tärkeä buusteri on ollut EU:n vihreä todistus, joka on helpottanut rokotettujen ja koronan jo sairastaneiden matkustamista unionin sisällä.

Samalla Manner toki tunnustaa, että itse pandemiaa on hoidettu Suomessa kohtuullisen hyvin, ja kuolemantapauksien määrä on pystytty pitämään suhteellisen pienenä. Korona-exitistä pisteitä kuitenkin ropisee selvästi vähemmän. Yhteiskuntaa ja palveluja olisi pitänyt pystyä avaamaan muiden Euroopan maiden tavoin ripeämpään tahtiin. ”Lisäksi rokotukset ovat edenneet monia Euroopan maita hitaammin. Myös pikatestien osalta olemme poikenneet monista maista”, Manner harmittelee.

LIIKENNE

Lähtökuopista kiireesti liikkeelle Toimitusjohtajan isona huolena onkin se, että kuluttajien ohella myös suomalaisyritykset jäävät tuijottamaan liian pitkäksi aikaa THL:n tautitilastoja ja panttaavat matkustuspäätöksiä viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta eteenpäin.

Samalla hukataan monia markkinamahdollisuuksia. ”Liikematkustus on palautunut esimerkiksi Yhdysvalloissa nopeampaa tahtia kuin uskottiin. Myös Keski-Euroopassa ja etenkin Saksassa ollaan ennakoitua paremmassa vauhdissa”, Manner huomauttaa.

selkeää kilpailuetua siitä, että asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tavataan myös kasvokkain”, Manner toteaa.

Toimitusjohtajan oma matkustuskalenteri kuuluu täyttyneen viime kuukausina tasaista tahtia ja näyttää loppuvuoden osalta jopa kiitettävän kiireiseltä. Samaan hän kannustaa nyt muitakin. ”EU:n vihreällä todistuksella matkustaminen on Euroopassa turvallista ja sujuvaa. Täysin rokotetut voivat matkustaa käytännössä ihan samaan tapaan EU:ssa kuin ennen pandemiaa, ilman testejä tai karanteeneja. Tätä ei välttämättä ole Suomessa vielä oivallettu”, Manner huomauttaa.

Tämä signaali kannattaakin kuulemma nyt noteerata yrityskentällä. Muu maailma on jo liikkeellä eikä Suomessakaan kannata enää kyykistellä lähtötelineissä. Kilpailu on kovaa, nopeat syövät hitaat ja osa on ottanut sen vuoksi jopa varaslähtöjä. ”Monia asioita voi hoitaa etänä, mutta uusien asiakkuuksien ja kauppojen kohdalla se on vaikeaa. Nyt haetaan

>>

KAUPPAKAMARI

21

LIIKENNE

Finnair kuuluu voittajajoukkueeseen Pandemia on ollut ennennäkemättömän kova isku koko ilmailualalle ja osalle lentoyhtiöistä se on jo tiennyt lippuluukkujen lopullista sulkeutumista.

Mannerin mukaan jatkossa pärjäävät ne yhtiöt, joilla on selkeä strategia, vahva tase ja talous, sitoutunut henkilöstö sekä palveluun tyytyväinen uskollinen asiakaskunta. ”Pandemiasta selviävät isot verkostoyhtiöt sekä Lufthansan, British Airwaysin, KLM:n, Air Francen ja Finnairin kaltaiset toimijat. Toki niidenkin on sopeutettava toimintaansa ja parannettava jatkuvasti kustannustehokkuuttaan. Halpalentoyhtiöistä muun muassa Ryanairilla ja WizzAirilla on merkittävät kasvusuunnitelmat ja yhtiöt ovat tekemässä myös isoja koneinvestonteja”, Manner ynnäilee.

Moni on ehtinyt kuluneiden puolentoista vuoden aikana myös miettiä, onko Finnairin Aasian liikenteeseen perustuva strategia ollut sittenkin liian kriisiherkkä. Manner on toista mieltä.

22

KAUPPAKAMARI

”Meillä on edelleen tarjottavana lyhin ja nopein lentoreitti Aasian ja Euroopan välillä, joka on myös hiilidioksidipäästöjen osalta muita kevyempi sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä. Väestönkasvu ja talouden painopiste on jatkossa Aasiassa, joten pitkällä tähtäimellä se on kestävä valinta. Aasian ja Euroopan välisten liikennevirtojen ohjautuminen Helsingin kautta on myös kansallinen etu, sillä se mahdollistaa laajat lentoyhteydet ja tuo työtä Suomeen”, hän muistuttaa.

Keskeinen osa tulevaa nousua on myös Helsinki-Vantaan lentoasemalaajennus, joka valmistuessaan tulee tarjoamaan entistä paremman matkustajakokemuksen ja lisäämään sitä kautta myös Finnairin suosiota Aasian reitillä. ”Itse asiassa Helsinki-Vantaan työmaa on ollut yksi koronavuoden valopilkku. Rakennustyöt ovat edistyneet ennakoitua nopeammin.”

LIIKENNE

Undem rehendi tataspe ped quiaecerum eos et vent ut ut ped ut esequis at que nonecae. Ut dest doloratur re, vel es dolorum, officit atusam, qui tem eaqui odi ides dit evella corro estem quatustibea ipsae rehenita quis modis ullorit in repraec tectorro corum facerrum ra quis ium nim fuga.

Musapisquam quiatur? Aximolorum es dolenimo ommod Pandemian jälkeen lentoliikenteellä on edessään ilmastonmuutokseen liittyvä kehityshaaste, joka koettelee alan exped ea con plandi consequas yhtiöiden taseita ja investointikykyä. experit, est, sum, si comnihit IPCC:n ilmastoraportteja on vuosien varrella analysoitu Finnairissakin tarkasti ja suuntaviivat ovat selvät. Yhtiö aikoo lacculpa olla hiilineutraali vuonna 2045. Nettopäästönsä se aikoo puolittaa vuoteen 2025 mennessä. Linjaukset tehtiin vuoden aciis voluptatio quost enis 2020 alussa ja ne ovat tuoreimman IPCC-raportin myötä osoittautumassa entistä osuvammiksi. arum fugit, con re solor andic”Lentoliikenteessä hiilineutraalius on todella kova haaste, sillä vastassa ovat monessa kohtaa fysiikan lait”, Manner tem hillabores es ut porunti muistuttaa. onseque ad quid ut volorisquo imustru ptasper aernam, offiFinnairissa tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa uutta lentokone- ja moottoriteknologiaa, alati parempaa polttoainetecim iscitia id quatia nobit, eshokkuutta, koneiden keventämistä, biopolttoaineita, eri liikennemuotojen yhteistyötä sekä päästökauppaa ja kompensumqu atatiur? saatioita.

Edessä iso ilmastohaaste

Animet es doluptatem aut quaMyös sähkökäyttöiset lentokoneet nousevat siivilleen ennakoitua nopeammin ja esimerkiksi rahtiyhtiö DHL ottaa niitä tem vel minimo dolorepe vokäyttöön jo vuonna 2024. Myös Finnair on etujoukoissa ja mukana kehitysprojektissa, jonka tavoitteena on saada pieni lupta nossinc temperror apiti 20-paikkainen matkustajakone siivilleen 2026. optus voluptam ut rest enimo ”2030-luvun alussa tällä saralla on otettu jo merkittäviä kehitysaskeleita. Sähköinen lentäminen olla myös blaute idvoi magnam escikeino aut la pitää yllä Suomen sisäistä matkustajalentoliikennettä ja maakuntakenttiä”, Manner lisää.

KAUPPAKAMARI

23

YHTEISTYÖTÄ

Riihimäen Ritema Oy:n kesätyöntekijä Aapo Hakuni ja yrittäjä Erja Eiro sekä Oy Machine Tool Co:n myynti-insinööri Juho Liljamo säätävät yhteistyörobotin toimintaa.

Cobotti tositoimissa Riihimäen Ritema Oy:ssä mietittiin, kannattaako investoida robotiikkaan, sillä sarjakoot ovat pieniä. WIMMA-hanke toi yritykseen kokeiltavaksi yhteistyörobotin eli cobotin. Millaiset olivat yrittäjä Erja Eiron kokemukset pilotista?

TEKSTIT SATU MYLLYS KUVAT ATTE LESKINEN

”Täällä on tuotanto käynnissä, ei tämä mikään testi ole”, naurahtaa Riihimäen Ritema Oy:n yrittäjä Erja Eiro. ”Me olemme erittäin tyytyväisiä cobotti-pilottiin, sillä tässä tehdään oikeita asiakastöitä. Seuraavaksi nämä ajoneuvon peilin taustat jauhemaalataan ja ne lähtevät eteenpäin kansainvälisille markkinoille.”

Teknologiakeskus TechVillan pk-yritysten digitalisaatiota edistävän WIMMA-hankkeen avulla. ”Päästiin kokeilemaan cobottia, jolle yrityksessä olisi paljon eri käyttövaihtoehtoja. Siihen verrattuna normaali teollisuusrobotti, joita jo on hitsaamossa tai särmäämössä, on hyvin stabiili ja tekee yksipuolista tehtävää”, Erja Eiro kertoo.

Riihimäen Ritemalla oli kesäkuussa yhteistyörobotti eli cobotti viikon mittaisessa kokeilussa. Pilotti toteutettiin

Cobottia on helppo siirtää, ja voi työskennellä useassa eri tuotantopaikassa tarttujaa vaihtamalla. ”Meillä tunnis-

24

KAUPPAKAMARI

YHTEISTYÖTÄ

tettiin helpostikin toistakymmentä kohdetta, jonne laite sopisi. Hyvä suunnittelu, joka laitetoimittaja Machine Toolilta tuli, auttoi paljon. Halusimme rajata tehtävän niin yksinkertaiseksi, että pääsemme oikeasti tekemään työtä, ja henkilökunta näkee samalla, mihin cobottia voi käyttää.

Tämä on herättänyt paljon ajatuksia toimitusjohtajasta lähtien. Ihmiset löytävät sovelluskohteita, kun he oikeasti näkevät, mikä on mahdollista.”

”Suomessa tarvittaisiin lisää WIMMAn kaltaisia hankkeita, joissa julkista tukirahaa käytetään esimerkiksi teollisuus- tai palvelusektorin innovaatioihin tai liiketoiminnan kasvuun. Tämä hanke oli meille monin tavoin äärimmäisen hyvä kokemus ja EU-rahan käytön näkökulmasta todella fiksua. Tehkää lisää tällaisia!”

Yhteistyörobotti on tulevaisuutta Riihimäen Riteman uusi kesätyöntekijä osasi ohjelmoida cobotin liikeradat päivän harjoittelulla, mutta kyseessä onkin robotiikan MM-kilpailuihin menestyksellisesti osallistunut lukiolainen Aapo Hakuni.

- Erja Eiro, Riihimäen Ritema Oy

Erja Eiro kertoo: ”On ihan loistavaa, että saatiin kesätöihin nuori, joka on tästä kiinnostunut. Meidän vanhemmilla metallikonkareillamme olisi mennyt kauemmin tämän ohjelmoinnin opetteluun kuin nuorella sukupolvella, joka on innostunut asiasta.”

Yhteistyörobotti ei tarvitse integraatioita järjestelmiin.

Erja Eiro kertoo: ”Meillä on vanha prässikone ja moderni cobotti ja silti ne toimivat täysin yhdessä. Tylsä, yksinkertainen työvaihe, johon liittyy myös riskejä, annetaan yhteistyörobotille. Työntekijälle jää aikaa tehdä jotain hyödyllisempää eli esimerkiksi valvoa laatua. Cobotti ei poista ihmisen tarvetta, vaan se poistaa ihmiseltä kuormittavan työn. Laite antaa mahdollisuuden tehdä fiksumpaa hommaa samaan aikaan ja vapauttaa työvoimaa.

Meidän työmme luonne muuttuu tulevaisuudessa: koneilla pystytään poistamaan ergonomisia rasitteita ja muita riskejä, mutta tarvitsemme silti metalliammattilaisia. Parhaimmillaan yhteistyörobotti sopii toistuvaan, yksinkertaiseen työhön, joka on ihmiselle tylsä tai jopa vaarallinen. Cobotti tekee tylsiä töitä ihan tyytyväisenä.”

Millaiset ovat yrittäjän mietteet WIMMA-hankkeen cobotti-pilotista? Erja Eiro kertoo: ”Pilotin vaikutus on paljon suurempi kuin jos olisin ostanut vaikka 1 500 €:n koulutuspäivän. De minimis -summat ovat tässä hankkeessa niin pieniä, että kynnys lähteä mukaan on tehty todella matalaksi. Tukirahaa käytetään oikein, kun se rohkaisee yrityksiä kasvamaan ja kehittymään. Tämän olisi hyvä olla hankkeissa periaatteena entistä enemmän. On äärimmäisen hyvä, että saamme EU-rahaa hankkeiden kautta Suomeen, mutta meidän pitäisi osata kanavoida se oikein.”

Seudun yritykset ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari ovat mukana rahoittamassa WIMMA-hanketta.

Vanha ja uusi tekniikka kohtaavat: yhteistyörobotti nostaa kappaleen kerrallaan prässikoneen leimattavaksi.

WIMMA-hanke pähkinänkuoressa Pk-yritysten digitalisaatiota edistävä WIMMA-hanke jatkuu toukokuun 2022 loppuun.

Hankkeen tarkoitus on rohkaista yrityksiä digitalisaatioon, esimerkiksi madaltamalla kynnystä tehdä laitekokeiluja ja tehdä siten turvallisia hankintoja.

Yrityskentän tarpeen mukaan hankkeessa voidaan toteuttaa erilaisia digitalisaatioprojekteja.

Hankkeen resursseja on juuri vahvistettu uuden digiosaajan tultua mukaan TechVillan tiimiin.

Lisätietoja hankkeesta antaa: Mikko Koskela projektipäällikkö 0400 660 946 mikko.koskela@techvilla.fi

KAUPPAKAMARI

25

Suomalaisesta työstä kertovat merkit puhuttelevat tässä ajassa Suomalaista työtä, osaamista ja yrityksiämme arvostetaan nyt kenties enemmän kuin koskaan ennen. Pandemia ja sen myötä tullut huoli yrityksiemme ahdingosta ja työpaikkojen säilyttämisestä on realisoinut monien jo aiemmin kannattamat arvot käytännön teoiksi suomalaisen työn puolesta. Avainlippu-, Design from Finland- ja Yhteiskunnallinen Yritys -merkit tekevät suomalaisen valmistuksen, muotoilun ja vastuullisuuden näkyväksi.

Suomalaisen Työn Liitto on koko itsenäisyytemme ajan puhunut suomalaisen työn edistämisen ja arvostuksen puolesta. Puolueettoman, sitoutumattoman ja voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen omistavat sen yli 4800 jäsentä, joista suurin osa on yrityksiä, jotka ovat hakeneet Avainlippu-merkin käyttöoikeutta.

Liiton jäsenyritykset sitoutuvat vastuullisuusperiaatteiden mukaan luomaan työpaikkoja Suomeen vahvistaen sekä taloudellista että yhteiskunnallista hyvinvointia, huomioimaan tuotannon ja toiminnan vastuullisuuden, myös hankinnoissa ja alihankintaketjussa sekä tukemaan työntekijöiden osaamista, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.

Kuten suomalaiset kuluttajat, myös Suomalaisen Työn Liitto seuraa aikaansa, sekä työn, ostamisen ja kuluttamisen muutoksia. Tämän vuoksi liitossa lanseerattiin 10 vuotta sitten Avainlipun rinnalle kaksi uutta merkkiä: Design from Finland- ja Yhteiskunnallinen Yritys -merkit. Merkit myöntää hakemuksen ja tarkkojen kriteerien perusteella kunkin merkin asiantuntijatoimikunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Yksilöinä kukin meistä etsii omaan arvopohjaansa sopivia tuotteita ja palveluita. Ostopäätös onkin nykyään yksi merkittävin tapa vaikuttaa maailmaan ympärillämme ja teon kautta konkretisoida omaa arvomaailmaamme. Tutkimusten mukaan suomalaisilla on vahva käsitys siitä, mitä me arvostamme kun olemme ostopäätöksen äärellä: inhimillisiä, aidolta tuntuvia brändejä sekä läpinäkyviä ja vastuullisesti toimivia yrityksiä.

26

KAUPPAKAMARI

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä Avainlippu syntyi vuonna 1965 kampanjatunnukseksi ja alkuperämerkki siitä tuli vuonna 1975. Merkki on auttanut suomalaisyrityksiä kertomaan osaamisestaan näkyvästi ja tunnistettavasti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Avainlippu-merkki voidaan myöntää sekä Suomessa valmistetulle tuotteelle että Suomessa tuotetulle palvelulle. Lisäksi tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.

Avainlippu on tutkitusti eniten ostamiseen motivoiva merkki ja sen tuntee yli 80 prosenttia kaikista suomalaisista ja yli 90 prosenttia yrityspäättäjistä.

Lisäksi se on Suomen 12. arvostetuin brändi. Avainlippu auttaa ostajaa tekemään omien arvojensa mukaisen päätöksen – on kyseessä sitten kuluttaja, yrityksen hankinnoista vastaava tai julkisista hankinnoista vastaava.

Uudenmaan ja Kanta-Hämen alueella on yli 1100 Avainlippu-merkkiä kantavaa yritystä, joista Riihimäen-Hyvinkään alueella toimivat esimerkiksi Sinituote Oy, Lasiliiri Oy, Melaja Oy, Joutsen Finland Oy, Sako Oy, Vihreä Kosmetiikka Finland Oy FLow Cosmetics, Hankkija Oy, Reka Kaapeli Oy, Kariplast Oy, Myllyn Paras Finland Oy, Fescon Oy, Lundia Oy, Hyvinkään Betoni Oy, Walttia Oy ja Laatukoru Oy.

Design from Finland -merkki tekee suomalaisen muotoilun näkyväksi

Yhteiskunnallinen Yritys -merkki kertoo yhteisen hyvän tuottamisesta

Design from Finland -merkki kertoo siitä, että yritys on suomalainen ja että sen tuotteet ja palvelut, joille merkin käyttö on myönnetty, on muotoiltu Suomessa ammattimaisesti, vastuullisesti ja käyttäjälähtöisesti. Design from Finland -merkkiyritykset viestivät avoimesti tuotantoketjunsa rakenteesta ja valmistusmaasta.

Yhteiskunnallinen Yritys -merkki kertoo, että yritys on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten ja voitosta suurin osa kanavoituu yhteiskunnalliseen hyvään.

Yhteiskunnallisen yrityksen erottaa muista yrityksistä arvopohjainen missio: liiketoimintaa tehdään ensisijaisesti jonkin yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen päämäärän vuoksi. Se voi olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistäminen tai erityisryhmien kuntouttaminen. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan tuloksestaan tavoitteensa edistämiseen kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittamalla.

Design from Finland -merkki on myönnetty sadoille tuotteille tai palveluille digitaalisista ratkaisuista teollisen muotoilun tuotteisiin. Lähes 72 prosenttia yrityspäättäjistä tuntee merkin ja yli viidennes sanoo merkin vaikuttavan ostopäätökseen. Kuluttajista lähes puolet tuntee merkin.

Design from Finland -merkki sopii yritykselle, joka haluaa erottautua suomalaista muotoiluosaamista edustavilla tuotteillaan ja palveluillaan sekä korostaa arvolähtöistä palvelua ja toiminnan muotoilulähtöisyyttä.

Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella on noin 222 Design from Finland -merkin saanutta yritystä, joista Riihimäen-Hyvinkään alueella toimivat esimerkiksi IIIIK INTO Oy, Lu-Ko Oy, MeTrade Oy, Partawa Oy, Sako Oy, Oviku Oy, Sinituote Oy ja Melaja Oy.

Yhteiskunnallinen yritys noudattaa samoja pelisääntöjä kuin muutkin yritykset, ilman julkisia tukia tai erityisasemaa lainsäädännössä. Saadakseen Yhteiskunnallinen Yritys -merkin yrityksen on muun muassa osoitettava toimintansa yhteiskunnallinen merkitys avoimesti.

Kun toiminta on vastuullista, niin siitä kannattaa kertoa. Yhteiskunnalliset yritykset rakentavat yhdessä asiakkaiden, sidosryhmien ja kunnallisten päättäjien kanssa parempaa maailmaa. Moni valitsee nyt mielellään yrityksen, jolla on tarkoitus, sillä se on aito vastuullisuusteko.

Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella on noin 100 Yhteiskunnallinen Yritys -merkin saanutta yritystä, kuten Hyvinkään Veteraanitalosäätiö.

Lisätietoa merkeistä ja niiden hakemisesta: www.suomalainentyo.fi KAUPPAKAMARI

27

Hinauspalvelua sekä autovuokrausta

24h

Päivystysnumero

050 - 5547 244

www.hinausalamaki.fi

+12 %

Tammi-heinäkuussa 2021 ensirekisteröitiin 115 653 ajoneuvoa. Lisäystä edellisvuoteen oli 12,2 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

28

KAUPPAKAMARI

Lyhyesti lukuina

-89 %

Suomen lentokenttien kautta lensi 248 337 matkustajaa kesäkuussa 2021. Määrä on 89 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 kesäkuussa.

Syynä on COVID-19-pandemia.

Lähde: Tilastokeskus

+ 994 M€

Business Finlandin häiriötilannerahoitusta on myönnetty 994,4 miljoonaa euroa. Rahoitettuja projekteja on yli 20 000.

Lähde: businessfinland.fi

ASIANTUNTIJA

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät Työntekijä voi ansaita niin sanottuja vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa (24 lomapäivää) lomanmääräytymisvuoden aikana ja syy siihen on esimerkiksi pitkä sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus.

Jos työsuhde on päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 päivästä. Käytännössä lomaa kerryttävä aika sekä sairauspoissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan 24:llä.

KIRSI PARNILA LAKIMIES

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Työntekijän on siis palattava työhön niin pitkäksi aikaa, että lomaa kertyy vähintään yhdeltä kuukaudelta. Tällaisen työskentelyjakson jälkeen 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen sen jälkeen alkavan sairaus- tai kuntoutuspoissaolon johdosta.

Yhdenjaksoisuuden määrittelyssä merkityksellistä on työkyvyttömyyden keskeytyksetön jatkuminen, ei diagnoosi. Työntekijän sairauspoissaolon aikana diagnoosi voi siis vaihtua.

Vuosiloman sijoittaminen päällekkäin sairausloman kanssa ei katkaise sairausjakson yhdenjaksoisuutta, ei myöskään osasairauspäiväraha tai sairausloman kanssa päällekkäinen perhevapaa.

Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Korvaus ei siis ole vuosilomapalkkaa, eikä siitä yleensä makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa, jollei toisin ole sovittu. Korvauksen perusteena on lisävapaapäivien pitämisen alkamishetken mukainen palkka. Lisävapaakorvausta ei siis lasketa lomapalkkasäännöillä, vaan työntekijä saa lähtökohtaisesti korvauksena sen, minkä olisi saanut palkkana, jos olisi lisävapaan ajankohtana ollut työkykyisenä työssä.

Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma.

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan

vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.

Lisävapaapäivät annetaan arkipäivinä kuten vuosilomakin, ja arkilauantait sisältyvät siten myös lisävapaapäiviin.

Vuosilomapäivät ja lisävapaapäivät on siten annettava yhdenjaksoisena lomakaudella, jollei työntekijän kanssa ole muuta sovittu. Laki ei määrää siitä, missä järjestyksessä loma ja lisävapaat pidetään. Työnantaja voi siis asiasta päättää, kunhan tasapuolisen kohtelun nimissä noudattaa kaikkiin työntekijöihin samaa sääntöä. Usein sovitaan pidettäväksi ensin vuosilomat ja lisävapaat sen jälkeen.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävät lomapäivät ja lisävapaapäivät yhdessä tai useammassa jaksossa tai siirtää myöhemmin pidettäviksi loman siirtosääntöjä noudattaen.

Työnantaja voi määrätä lisävapaapäivät irtisanomisajalle lomakaudella lain mukaista ilmoitusaikaa (kuukausi tai kaksi viikkoa) noudattaen.

Työnantaja ja työntekijä saavat aina sopia lisävapaiden pitämisestä irtisanomisaikana.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Lisäpäiviin sovelletaan myös oikeutta siirtää vuosilomaa työkyvyttömyyden johdosta, mutta jos työntekijä haluaa pitää lomansa ja lisävapaansa samanaikaisesti sairauspoissaolon kanssa, se toki on mahdollista. Tällöin työntekijälle maksetaan normaalisti lomapalkka, mahdollinen lomaraha ja korvaus lisävapaapäiviltä.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole työssäolon veroista aikaa loman ansainnassa.

Pidettyjä lisävapaapäiviä ei lueta työssäolon veroisiksi päiviksi uuden vuosiloman ansainnassa.

Niiden ajalta ei siis kerry uutta vuosilomaa.

Esimerkki: Työntekijä on heinäkuussa työssä 10 päivää ja pitää 15 lisävapaapäivää. Hän ei ansaitse vuosilomaa, koska työpäiviä ja työssäolon veroisia päiviä on vain 10.

Työnantajan on jälkikäteen pystyttävä osoittamaan, mitkä päivät työntekijä on ollut vuosilomalla ja mitkä lisävapaapäivillä. Vuosilomat ja lisävapaapäivät on siis pidettävä erillään vuosilomakirjanpidossa.

KAUPPAKAMARI

29

JOHACON OY suunnittelee, rakentaa, remontoi, asentaa, kartoittaa asbestit ja kuivaa rakenteet www.johacon.fi jouni.mikkonen(at)johacon.fi (työnjohto) jarno.koivisto(at)johacon.fi (asbestikartoitus ja rakennekuivaus) tero.ahtiainen(at)johacon.fi (suunnittelu)

Ratkaisut teollisuuden melunhallintaan Puusepäntie 4 12700 Loppi www.rakenne-ahlfors.fi

ASIANTUNTIJA

Tuotteita koskeva sääntely EU:ssa

MAIJA KÄRKÄS PÄÄLLIKKÖ

EU:n asetuksilla ja direktiiveillä määrätään useille eri tuoteryhmille vaatimuksia koko EU:n alueella. Tarkoituksena on suojella mm. terveyttä, turvallisuutta, ympäristöä, omaisuutta ja yleistä etua. Toisten tuotteiden vaatimukset taas ovat puhtaasti kansallisia eli yhdenmukaistetut EU-vaatimukset eivät koske niitä. Joidenkin tuotteiden, kuten esim. kemikaalien osalta sääntely perustuu pitkälti EU-sääntöihin, jota kansallinen lainsäädäntö täydentää. Vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta on valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä sekä palvelujen osalta niiden tarjoajilla.

Markkinavalvonta 20.4. Kirjanpidon ajankohtaisaamupäivä EU:n heinäkuussa 2021 kaikilta osin voiVerkkokoulutus tai Aleksanterinkatu 14, Lahti maantullut markkinavalvonta-asetus (EU) 2019/1020 koskee suurinta osaa niistä 70:stä 22.4. Kirjanpidon ajankohtaisaamupäivä tuotesektoreista, joista on yhdenmukaistettua Verkkokoulutus tai Possentie 7, Hämeenlinna EU-sääntelyä.

ENTERPRISE EUROPE NETWORK

Markkinavalvontaa tekevät viranomaiset eri hallinnonaloilla, ja asetus ohjaa viranomaisten menettelytapoja. Jokaista tuotetta ei tarkasteta, vaan markkinavalvonta perustuu riskinarviointiin, on jälkikäteistä ja tapahtuu kansallisella tasolla.

Markkinavalvonnalla pyritään sekä tehostamaan sisämarkkinoita että osaltaan vastaamaan niihin haasteisiin, joita kolmansista maista verkkokaupan kautta tai muuten EU-alueelle päätyvät vaatimustenvastaiset tuotteet voivat aiheuttaa. Tuotteet voivat olla turvallisuusriski käyttäjälleen, ja EU-sääntelyn noudattamatta jättämisestä saattaa aiheutua kilpailuetua EU-alueen ulkopuolelle sijoittuneille toimijoille. Tuotteiden EU-alueen markkinoille saattamisen edellytyksenä on, että tuotteelle on nimetty EU-alueelle sijoittautunut talouden toimija, joka vastaa tuotteen vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä tehtävistä. Ensisijaisesti valmistaja tai maahantuoja toimii tässä roolissa, mutta tarvittaessa valmistajan valtuuttama edustaja taikka viimesijaisesti huolintapalvelujen tarjoaja voi olla asetuksessa tarkoitettu taloudellinen toimija.

Verkossa tai muun etämyynnin kautta myytäväksi tarjottavien tuotteiden katsotaan olevan asetettu saataville EU:n markkinoilla, jos tarjous on kohdennettu loppukäyttäjille unionissa. Myyntitarjouksen katsotaan olevan kohdennettu loppukäyttäjille unionissa, jos

asiaankuuluva talouden toimija suuntaa millä tahansa tavalla toimintansa jäsenvaltioon.

Vastavuoroinen tunnustaminen Vastavuoroista tunnustamista koskeva asetus (EU) 2019/515 soveltuu niihin tuotteisiin, joiden sääntelyä ei ole EU-tasolla yhdenmukaistettu.

Asetus koskee arviolta alle puolta sisämarkkinoilla olevista tuotteista.

Tavarat, jotka on lainmukaisesti asetettu Euroopan unionin sisämarkkinoille, voivat pääsääntöisesti liikkua vapaasti markkinoilla, vaikka ne eivät vastaisi jäsenvaltion asettamia teknisiä tai laadullisia määräyksiä.

Yritykset voivat tehdä viranomaiselle vapaaehtoisen itseilmoituksen siitä, että tavarat ovat laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa. Jos ilmoitusta ei tehdä, viranomainen voi pyytää yritystä toimittamaan tavaroiden arvioinnin kannalta välttämättömät asiakirjat ja tiedot.

Perustelluista syistä tuotteen markkinoille pääsy voidaan estää. Tällaisia syitä ovat muun muassa ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelu sekä ympäristönsuojelu. Jos tavaroiden liikkuvuutta rajoitetaan tai markkinoille pääsy kielletään, on viranomaisen tehtävä tästä erillinen perusteltu päätös, josta on ilmoitettava yritykselle, komissiolle ja muille jäsenmaille. Päätös voi olla mikä tahansa toimi, joka rajoittaa tuotteen markkinoille pääsyä ja se voi perustua esimerkiksi kansalliseen tekniseen määräykseen. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, tai joissain tapauksissa asian voi saattaa SOLVIT-menettelyyn, jossa eri maihin sijoittautuneiden yritysten ja viranomaisten välisiä ongelmia ratkotaan epävirallisella viranomaisyhteistyöllä. Palvelu ei korvaa virallista muutoksenhakumenettelyä.

Tuoteyhteyspiste Tukesin sivuilta löytyy tietoa tuotteita koskevasta sääntelystä, mm. taulukko tuotevaatimuksista Suomessa. Tukesin yhteydessä toimiva tuoteyhteyspiste myös neuvoo tuotteiden vaatimuksia koskevissa kysymyksissä.

Tuoteyhteyspisteen neuvonta osoitteessa pcp.finland@tukes.fi vastaa yhteydenottoon 15 työpäivän kuluessa, ja palvelu on maksuton. Lisätietoa myös komission sivuilta ja Your Europe Business -sivuilta.

KAUPPAKAMARI

31

KOULUTUKSET

HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija ® 1.2.2022 Kauppakamarin sertifioitu rekrytointikoulutus on luotu parantamaan kaikkien rekrytointi- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä osallistuvien henkilöiden ammattitaitoa ja suorituskykyä.

Kokonaisuus perustuu SFS:n 30405 standardiin.

HRA tarjoaa rekrytoijille, rekrytointipäälliköille, henkilöstöhallinnon työntekijöille, HR-johtajille ja koko rekrytointiorganisaatioille mekanismin, jolla voidaan vahvistaa tähtiluokan rekrytointien suorituskyky.

HRA-koulutuksen aikataulu: • Moduuli 1: Orientaatio ti 1.2 klo 12 - 15 • Etätyö (4h, itsenäistä työskentelyä) ti 8.2.

• Moduuli 2: Rekrytoinnin yleiset periaatteet ja prosessi ti 15.2. klo 12 - 16

HRA-koulutuksen avulla:

• Etätyö (2h, itsenäistä työskentelyä) ti 22.2.

• voitte luoda yrityksellenne suunnitelmallisen ja kustannustehokkaan prosessin

• Moduuli 3: Rekrytoinnin juridiikka ti 1.3. klo 9 - 16

• rekrytoinnin onnistumisen vaste nousee ja pystytte minimoimaan riskejä

• Ryhmätyö, osa 1 ti 8.3. klo 12 - 16

• resurssointi ja aikatauluttaminen estää kiireen syntyä • strategiaan liitetyn rekrytoinnin kautta henkilöstön määrän ennakointi ja mitoittaminen helpottuu

32

KAUPPAKAMARI

• Ryhmätyö, osa 2 ti 15.3. klo 12 - 16 • Moduuli 4: Analysointi ja päätöksenteko ti 22.3. klo 12 - 16

KOULUTUKSET

HHJ, HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN -KOULUTUSKOKONAISUUS Hanki pätevyys toimia hallituksen jäsenenä ja kartuta omaa osaamistasi ja verkostojasi!

Hallitusosaaminen koostuu useista eri osa-alueista. Näin ollen hallitustyöskentely ja varsinkin sen kehittäminen edellyttävät usein jo olemassa olevan osaamisen syventämistä, niin johtamisen, talouden, sopivien työkalujen löytämisen kuin myös esimerkiksi strategiatyön osalta. Juuri tämän hallitusosaamisen sekä hyvän hallitustyön kehittämisen ympärille on myös Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutuskokonaisuus laadittu.

Kansainvälisesti tunnustetun ja palkitun HHJ-konseptin takana seisookin vankka halu uudistaa hallitustyötä sekä innostaa yhä uusia ihmisiä sen pariin.

Samalla haluamme tarjota uusia näkökulmia ja toimintatapoja hallitustyöskentelyn uudistamiseen.

9.3. –6.4.2022 Hallitustyöskentely avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisesti. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii.

Tiistaina 14.12.

Hallituksen tehtävä on kanavoida omistajien tahto yritykseen. Siksi omistajatahdon kirkastaminen ja hyvä kommunikointi luovat hallitustyölle kestävän perustan.

Tervetuloa HHJ-alumnitapaamiseen verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia tämän mielenkiintoisen teeman ympärillä!

Hallitustyö rakentuu useista eri osa-alueista. HHJ-kurssilla käsitellään mm.

Ohjelma:

• hallituksen kokoonpano ja rooli

klo 14:45 Ilmoittautuminen ja kahvi

• vastuut ja riskienhallinta

klo 15:00 Omistajastrategia ja hallitustyö

• työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät) • talouden ohjaus Osallistumismaksu: Kurssin normaalihinta 2500 € + alv 24 %, kauppakamarin jäsenetuhinta 1750 € + alv 24 %.

Tapani JT Koski, Triar Corporate Advisors klo 16:30 Verkostoitumista ja pikkusuolaista klo 17:30 tapaaminen päättyy Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu 2.12. mennessä!

KAUPPAKAMARI

33

KOULUTUKSET

Lue lisää ja ilmoittaudu: www.kauppakamarikauppa.fi JÄSENETUHINTA

18.–19.11.2021 | saatavana myös etänä

Hyväksytty Advisory Boardin jäsen Kauppakamarin ja InHunt Boardsin kehittämä uraauurtava valmennus pätevöittää osallistujat Advisory Board -osaajiksi.

1 290 €

(+alv 24%, 309,60 €)

HINTA ei jäsenille

1 690 €

(+alv 24 %, 405,60 €)

YRITYKSESTÄSI HIILINEUTRAALI VUOTEEN 2035 MENNESSÄ?

OSALLISTU KOULUTUKSEEN! Striimit 12kk -kausikortilla voit osallistua suurimpaan osaan etäkoulutuksiamme helposti yhdellä maksulla Kortti oikeuttaa osallistumaan myös vuosittaisiin suosikkiseminaareihimme kuten: Työoikeuspäivä, Suuri Palkkapäivä, Johtamisen Ajankohtaispäivä, Ennakkoperintä ja Tilinpäätös- ja veropäivä.

Mitä enemmän kouluttaudut, sitä enemmän säästät!

Kausikortin hinta on alk. 1290 €/hlö/12 kk - koulutustemme keskimääräinen hinta on n. 400 €, joten vuoden aikana hyödyt kausikortista todella isosti.

34

KAUPPAKAMARI

Keskuskauppakamari tukee yrityksiä järjestämällä päästövähennyskoulutuksia, joissa tarjotaan käytännönläheisiä työkaluja päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin. Koulutuksesta saat valmiudet Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen edellyttämän päästölaskennan tekemiseen. Löydät ilmastokoulutukset meidän nettisivuiltamme koulutukset > muut koulutukset Seuraavat koulutukset:​​​​​​​ VERKKOKOULUTUS 7.10.2021 LÄHIKOULUTUS, HELSINKI 16.11.2021 VERKKOKOULUTUS 17.11.2021

KOULUTUKSET

JURIDIIKKA 5.10. Perhevapaat käytännössä Verkkokoulutus 7.10. Tehokoulutus: Työnantajan vastuu työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista Verkkokoulutus

12.10. Tehokoulutus: Työnjohto-oikeus etätyössä Verkkokoulutus

MYYNTI JA MARKKINOINTI 1.10. Kun paha mieli purkautuu chatin tai puhelun välityksellä Verkkokoulutus 10.11.Palvelumuotoilun työkalut arjessa Verkkokoulutus 10.11.Etämyyjäksi vai eläkkeelle Verkkokoulutus

IT 4.11. Tietosuojariskien sekä tietovuotojen hallinta Verkkokoulutus tai Kalevankatu 12, 2. krs, 00100 Helsinki 30.9. Power BI - Query Editor Verkkokoulutus

KANSAINVÄLISTYMINEN 2.11. Kasvua Viennillä -valmennus Verkkokoulutus

9.11. Tehokoulutus: Työntekijöiden kilpailukieltosopimukset ja tulevat lakimuutokset Verkkokoulutus

11.11. Vakuuttavuus ja vaikuttavuus etämyynnissä Verkkokoulutus

HENKILÖSTÖHALLINTO JA JOHTAMINEN

AJOKORTIT JA KOKEET

TALOUSHALLINTO

6.10. Työpaikan keskeiset henkilöstösuunnitelmat Verkkokoulutus

5.10. Tiimivastaavan ajokortti® Verkkokoulutus

1.12. Veropäivä Verkkokoulutus tai Hämeelinna

7.10. Uuden ajan esimies Verkkokoulutus

6.10. Arvonlisäverotuksen ajokortti® Verkkokoulutus

1.12. Veropäivä Verkkokoulutus tai Lahti

26.10. Työyhteisösovittelu Verkkokoulutus

7.10. Key Account Manager (KAM) -ajokortti® Verkkokoulutus

13.12. Ennakkoperintä 2022 Verkkokoulutus tai Hämeenlinna

1.12. Project Manager -ajokortti Verkkokoulutus tai Helsinki

16.12. Ennakkoperintä 2022 Verkkokoulutus tai Lahti

13.1. Arvonlisäverotuksen ajokortti® Verkkokoulutus

14.12. Kauppakamarin Veropäivä Verkkokoulutus

27.10. Työkykyä vai ei? Työntekijän työkyvyttömyys työnantajan näkökulmasta Verkkokoulutus 5.11. Hyväksytty Myyntijohtaja (HMJ) -kurssi Verkkokoulutus tai Seinäjoki

30.11. Vientikaupan keskeiset asiakirjamääräykset Verkkokoulutus

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.rihykauppakamari.fi KAUPPAKAMARI

35

ILMOITUSTAULU

Valtatie 3 on vauhdittanut Riihimäen-Hyvinkään autoilijoiden matkaa jo 31 vuotta Suomen päätieverkko rakennettiin sotien jälkeen uudelleen, valtatie 3:n uusi linjaus valmistui Hyvinkään keskustan länsipuolelle.

Valtatie rakennettiin moottoritieksi 1990-luvulla.

Vuonna 1938 vanha kolmostie kulki Helsingistä Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta tie jatkui Vanajanselän itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle.

Kolmostie uusittiin kokonaisuudessaan 1950- ja 1960-luvuilla. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Hämeenlinnaan, joka kulki myös Riihimäen kautta.

Valtatietä alettiin rakentaa moottoritieksi vähän ennen 90-lukua. Ensimmäinen kahdeksan kilometrin osuus Helsinki–Hämeenlinna-moottoritiestä valmistui Kehä III:n ja Klaukkalan liittymien välille vuonna 1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus valmistui vuonna 1990 ja Klaukkalan liittymän ja Nurmijärven välinen osuus seuraavana vuonna. Puuttuvat osuudet Nurmijärven ja Hyvinkään sekä Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä valmistuivat vuonna 1992. Moottoritien valmistuttua vanhasta tiestä tuli seututie 130.

Hyvinkään ja Riihimäen välisen osuuden avajaisissa Kauppakamaria edusti puheenjohtaja Martti Löf. ›

36

KAUPPAKAMARI

ILMOITUSTAULU

Jäsenille maksuttomat neuvontapalvelut käytössäsi

TERVETULOA

Uudet jäsenet •

BC Capital Oy, Hyvinkää

•

TLV-palvelut Oy, Turenki

•

Visual Works Oy, Riihimäki

•

Vanaja Event Solutions Oy, Riihimäki

•

Aripa Kaiverrus Pykälä-aho Oy, Hyvinkää

•

HR Legal Services Oy, Helsinki

•

Adomex, Hyvinkää

Kalenteriin merkittävää:

Kauppakamarin Jeesaajat Kauppakamarin Jeesaajat ovat kokeneita, aktiivisesti liike-elämässä toimivia henkilöitä, jotka haluavat jeesata Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenyrityksiä kasvun polulla.

9 29.10. VientiForum 9 4.11. RobotiikkaForum

Timo Liukko, First Round Oy on yksi Jeesaajistamme.

9 17.11. OsaajaForum

KUUKAUDEN SITAATTI:

Johanna Luukkonen

”Jonkun tätä junaa pitää kuitenkin kuljettaa. Aion toimia siinä tehtävässä reippaasti ja rohkeasti ja tarvittaessa myös maltillisesti.”

Sopimustyökalu Varmuutta sopimusten tekemiseen.

Tarjoamme jäsenmaksun suorittaneille jäsenillemme ”koneellisen sopimusjuristin” jäsenetuhintaan!

Lue lisää palveluistamme:

rihykauppakamari.fi

Jäsenemme tiedottavat Jäsenemme tiedottavat on Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenille suunnattu kanava tiedottaa yrityksen hyvistä uutisista. Julkaisemme uutiset kotisivuillamme ja sieltä edelleen käytössämme oleville somekanaville. Lue lisää kotisivuiltamme www.rihykauppakamari.fi Viestintä.

Kauppakamarin First Aid tarjoaa jäsenistölleen oman asiantuntijaverkostonsa kautta ensiapua puhelimitse erilaisissa ongelmatilanteissa.

Lakimies- ja asiantuntijapalvelu Tarvitsetko lakineuvontaa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhdeasioista tai vaikka yritysken kauppasopimuksista. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiisi.

Kesko suunnittelee suurta logistiikkakeskusta Hyvinkäälle. Hyvinkään kaupunki ja Kesko ovat allekirjoittaneet esisopimuksen ison logistiikkatontin luovuttamisesta Kesko Oyj:lle.

Seuraava lehti Seuraava Kauppakamari-lehti ilmestyy 15.12. Sen teema on vastuullisuus.

Kauppakamari-lehden voi lukea myös kotisivuiltamme www.rihykauppakamari.fi

KAUPPAKAMARI

37

ILMOITUSTAULU

Riihimäen-Hyvinkään

Projektit antavat loistavan mahdollisuuden verkostoitua Olen Riikka Perälahti, Hyvinkäältä kotoisin oleva ja sittemmin hämeenlinnalaistunut aikuisopiskelija. Opiskelen Laurean Hyvinkään kampuksella liiketaloutta ja olen suunnannut opintoni markkinointiin, viestintään ja brändeihin.

RIIKKA PERÄLAHTI PROJEKTIKOORDINAATTORI

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

Hyvinkään kampuksella liikatalouden opinnot suoritetaan P2P-oppimisympäristössä, mikä tarkoittaa sitä, että saan opintopisteeni yrityksille ja organisaatioille tehtävistä projekteista. Olen ollut muun muassa tekemässä hakijamarkkinointia Laurealle, valokuvaajayrittäjän sosiaalisen median näkyvyyden lisäämiseen ja kaupallisten yhteistöiden aloittamiseen liittyvässä projektissa sekä tekemässä Go-to-Market plania suomalaiselle jalkinevalmistajalle Japanin markkinoille laajentumista varten.

Olen kokenut projektiopinnot mielekkääksi opiskelumuodoksi, sillä projekteissa olen päässyt hyödyntämään aiempaa työkokemustani sekä yhdistämään uudet, oppimani asiat käytäntöön. Lisäksi projektit antavat loistavan mahdollisuuden verkostoitua jo opintojen aikana yritysten ja eri ihmisten kanssa.

Tavoitteenani on valmistua ensi kesään mennessä. Opinnoistani on jäljellä enää työharjoittelu, pari kurssia ja opinnäytetyö.

Toimin Ri-Hy kauppakamarissa projektikoordinaattorina 10 viikkoa kestävän työharjoitteluni ajan. Tavoitteena tälle työharjoittelulle on tutustua kauppakamarien toimintaan, oppia lisää markkinointi- ja viestintästrategian toteuttamisesta ja brändityöstä.

Työni tulee koostumaan useista eri tehtävistä, pääosin HRA-koulutustuotteen edelleen kehittämisestä ja brändityöstä sekä Kauppakamari -brändityöhön ja markkinointi- ja viestintästrategian toteuttamiseen osallistumisesta.

38

KAUPPAKAMARI

kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Kauppakamarin jäsenenä pääset mukaan mahtavaan verkostoomme ja voit olla mukana kehittämässä yrityksille tärkeitä toimintaedellytyksiä.

Jos et vielä ole jäsen, liity nyt!

KYSY LISÄTIETOJA OMASTA KAUPPAKAMARISTASI

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN

KAUPPAKAMARI www.rihykauppakamari.fi

Yrityksen omistajavaihdos suunnitteilla?

Yrityksen omistajavaihdokseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin, sillä jatkajan löytyminen saattaa pitkittyä. Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen taas vaatii usein pitkäjänteistä verosuunnittelua.

Realistinen tilannearvio yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja markkinaasemasta parantaa aina kaupan onnistumista sen molemmille osapuolille.

Aloita valmistautuminen yhdessä Osuuspankin kanssa. Meiltä saat henkilökohtaisen avun omistajavaihdosta ja yrityskauppaa suunnittelevalle.

Varaa aika tapaamiseen op.fi/etela-hame tai soita Leevi Saraneva p. 040 8460179 Heikki Hätönen p. 040 5624477

op.fi/etela-hame

Asiakkuusjohtajat Leevi Saraneva, Riihimäki ja Heikki Hätönen, Hämeenlinna

@op_etelahame

Suomen yrittäjäystävällisin pankki.

Säästöpankki.

Me Säästöpankissa tunnemme alueemme yrittäjät ja teemme päätökset paikallisesti.

Ei ihme, että asiakastyytyväisyytemme on huippuluokkaa. www.saastopankki.fi/lammin-yrityspankki Kati Hakkarainen, 040 186 0469 | Riku Rissanen, 040 595 6115

Ajankestävä tapa palkita Hyvä työntekijä ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkki on henkilökohtainen kiitos, joka kuvastaa myös yhteistä toimintaa elinkeinoelämän hyväksi. Tasa-arvoisuus on tärkeä osa Keskuskauppakamarin ansiomerkkien pitkää perinnettä – merkkejä on myönnetty vuodesta 1929 alkaen. Ansiomerkkiä käytetään työnantajan järjestämissä juhlissa, isänmaallisissa tilaisuuksissa sekä suku- ja perhejuhlissa. Jokaiselle merkinsaajalle toimitetaan juhla- ja pienoismerkki sekä kunniakirja. Kerro ansioituneelle ja tärkeälle työntekijälle, miten paljon häntä arvostat: palkitse ansiomerkillä!

ansiomerkit.fi | p. 09 4242 6200