Tuleen ei jääty makaamaan

SUOMUSSALMEN KESÄTEATTERIN katoksen hankinta ja Kulttuurinäyttämö Kaunisniemeen -hankkeet on valittu Kainuun Leader-helmiksi ohjelmakaudella 2014–2020. Katoshanke on Suomussalmen Näyttämöyhdistys ry:n ja Kulttuurinäyttämö-hanke Suomussalmen kunnan. Kunta ja teatteriyhdistys tekevät käsikynkkää kulttuurityötä sen eteen, että yksi Suomen tunnetuimmista ja vetävimmistä kesäteatteriympäristöistä saadaan viimeisen päälle iskuun.

Suomussalmella koronatilanne on ollut koko vuoden erittäin hyvä, eikä kuntaa ole mainittu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viikottaisissa listauksissa. Riskejä ei voitu kuitenkaan ottaa, joten viisinumeroisia yleisömääriä vetävä kesäteatteri piti panna tältä vuodelta jäihin. –Vuodesta 1996 on tullut tehtyä teatteria joka kesä. Nyt on sitten kengitetty paskahuussin alustoja ja rakennettu koiratarhaa, tehty 20 vuoden rästityöt. Tauko on palauttanut mieleen sen miten etuoikeutettua hommaa saa tehdä ja miten älyttömän kivaa teatteri on. Yhdessäolosta on saatu otettua vielä enemmän irti ja kaikki ymmärtävät tämän toiminnan arvon, sanoo Teatteri Retikan ohjaaja Ulla Schro-

derus.

Taaksejääneen kesän aikana Suomussalmen kunta on rakentanut Leader-rahoituksen turvin retikkalaisten kesänäyttämön päälle kiinteän katoksen. Näyttämön kattaminen laajentaa Kaunisniemen käyttömahdollisuuksia ja mahdollistaa muun muassa konserttien järjestämisen, kun esiintyjät pysyvät sateen sattuessa kuivina. –Olihan tässä kummallinen lykky kesäteatterin kohdalla. Lattia on lyöty ja sitä päästiin rakentamaan vähän aikaisemmin kuin jos olisi ollut esityskausi päällä. Ensi kesänä siellä sitten on entistä ehommat tilat eli sillä tavalla tässä oli onni suuressa onnettomuudessa. Kun asioita tapahtuu päällekkäin, siitä syntyy hirveä paine, mutta nyt sitä on voitu hallita.

Kesäteatterikokonaisuus näyttäytyy Schroderuksen silmiin hulppean näköisenä laitoksena. Näyttämön kattaminen on todella suuri juttu.

Näyttämö maksaa hankkeen omarahoitusosuuden, mutta onneksi kunta hallinnoi hankkeen ja teatterilaiset pääsevät vähemmällä. Ei tarvitse istua erilaisissa rakennuspalavereissa ja vastaavissa.

Katokseen saadaan myös huoltorakennus, joka tulee tarpeeseen keväällä harjoituskauden alkaessa. Ihmiset ja tavarat pysyvät kuivina. –Helpottaa völjäytymistä.

Syyskaudella Teatteri Retikassa on onneksi päästy taas asian päälle, voimassa olevin rajoituksin toki.

Syksyn tullen alettiin tehdä uutta juttua vanhan kaavan mukaan. 20.11. saatiin ensi-iltaan pikkujouluajan pläjäys Sata lasissa! –Oli tosi mahtavaa kokoontua taas yhteen tekemään, ihan luksusta. Pikkujouluajan itsekirjoitetut jutut syntyvät niin, että kesän lopussa aletaan kokoontua kerran viikossa, rupatellaan mistä voitaisiin esitys tehdä. Osa ideoista lähtee vetämään ja osa painuu unholaan. Yritämme pysyä keston kanssa tunnissa.

Yksi syksyn harmituksista oli Pakko sanoa! -teatterifestivaalin peruuntuminen. Tapahtuma on järjestetty lokakuussa kahdesti aiemmin Teatteri Retikan, TNL:n ja Suomussalmen kunnan yhteisponnistuksena. Ensi vuonna yritetään uudemman kerran.

Vaikka Suomussalmen koronatilanne on ollut koko ajan erittäin hyvä, on Teatteri Retikassa varauduttu viheltämään peli poikki jos kiihtymisvaiheeseen joudutaan.

Sata lasissa! -esitys on tehty ajatuksella, että se ei ole varsinainen joulushow, vaan sitä voi esittää vielä myöhemmin-

Katos alkaa rakentua Suomussalmen Kaunisniemen näyttämön päälle. Kuva: Tuula Leskinen

kin jos tarvetta tulee. –Pidämme kiinni THL:n ohjeistuksista, että ne täyttyvät. Esiintyjäjokossammekin on riskiryhmäläisiä, joten tämän homman kanssa ei urheilla yhtään.

Tälle kesälle aiottu näytelmä siirtyy luontevasti ensi vuodelle. –Ikävä sanoa, että hyviäkin asioita on tässä kurjuudessa. Ensi vuonna ei olla koko ajan hyppäämässä liikkuvaan junaan. Ensi kesän tekstiä on vielä viimeistelemättä, sillä kynä tipahti totaalisesti kädestä, kun koronatilanne lamaannutti. Se ei ollut kauhean luova olotila varmasti kenellekään. Teatteri muuttui sivuseikaksi.

Kuusamossa ei esitetty teatteria – siellä tehtiin teatteria

KUUSAMON NÄYTTÄMÖLLÄ ei ole vaivuttu korona-apatiaan, vaan tuleva Helikummun kesäteatterialue on pitänyt talkoolaiset kiireisinä.

Paikka on Kuusamon teatteriväelle tuttu, sillä Kuusamon Näyttämö teki Helikummussa kesäteatteria 80-luvun puolivälissä, mutta kun tarjoutui mahdollisuus päästä hotellin kanssa samalle tontille lähelle keskustaa eli ”Hotkun rantaan”, sitä tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä.

Nyt Hotkun rannassa ollaan teatterin suhteen joutsenlauluvaiheessa. 10 vuoden ajan hyvin kehittynyt yhteistyö niin hotellin kuin Koillismaan Osuuskaupan kanssa päättyy kaavamuutokseen. Kiinteistölle on lätkäisty lisärakennusoikeutta ja tontille on kaavoitettu viisi kerrostaloa.

Seuraava vaihe kesäteatterin kehittämisessä olisi ollut katsomon kattaminen, mutta se ei tuntunut enää kaavamuutostilanteessa järkevältä. –Kaupungin kanssa mietittiin minne voitaisiin siirtyä. Uusi paikka järjestyi, kun Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti vuokrata Helikummun meille 30 vuoden sopimuksella, kertoo Kuusamon Näyttämön puheenjohtaja Harri Laurila.

Helikumpu sijaitsee Kuusamon kaupunkitaajaman pohjoispuolella. Kuusamon kaupunki rakensi 80-luvulla alueesta kesätapahtumaympäristöä ja teki sinne 500-paikkaisen katsomon. Samaan aikaan alueelle nousi omakotitalon Kuusamon Helikummun työmaa alkoi pusikoiden, taimien ja muun kasvuston raivuulla. Kuva: Harri Laurila

mallinen huoltorakennus, jossa on iso tupa ja ulosmyyntiä palveleva keittiö, esiintyjien lämpiö ja peseytymistilat ja yleisövessat.

Teatterilaiset kävivät kesällä käsiksi pusikoituneeseen tapahtuma-alueeseen. Kunnostustyöt aloitettiin katsomossa kasvaneiden puiden taimien ja muun kasvuston raivaamisella. Talkooväkeä oli kymmeniä ihmisiä siistimässä aluetta ja parissa päivässä talkootunteja ehti kertyä toista sataa. –Tavoite on, että Helikummussa nähdään kesäteatteria 2. heinäkuuta 2021. Se edellyttää sitä, että saadaan päätös Elykeskuksen maaseuturahastosta katoshankkeellemme.

Rahoituksen turvin on tarkoitus rakentaa katsomon päälle pysyvä katos. Teräspaalujen nokkaan pilarit ja niiden varaan puinen, huopakatteinen katos. Sähkötöitäkin on luvassa, valaistusta ja äänentoistoa varten. Katsomon yläosaan rakennetaan myös uusi tarkkaamo. Suunnitteilla on myös 80 neliön suuruinen kylmä varastorakennus. Ympäristöä päivitetään myös sadevesijärjestelmällä, laajennetaan pysäköintialuetta ja muokataan maastoa. Jossain vaiheessa teatteri haluaa kattaa myös näyttämö.

Laurila pitää katoshanketta suuruusluokaltaan isona. Elyltä on näytetty hankkeelle jo vihertävää valoa, joten toiveet ensi kesän suhteen ovat korkealla. –Kun rahoituspäätös saadaan, emme pidä kynttilää vakan alla. Se on iso juttu koko seutukunnalle, vaikka siitä edes osa jäisi tänne. Olen yrittänyt pitää keskustelua yllä siitä, että kulttuurin arvot ja sen kaikki yhteisöä ravitsevat vaikutukset pitäisi ottaa päätöksenteossa keskiöön. Liikuntaan on aina hyvin satsattu ja siihen löytyy rahaa, mutta jos teatteri tarvitsee uusiin valoihin 15 000 euroa, ei sellaisia rahoja löydy mistään, Laurila harmittelee.

Kunnan ”kulttuurimyönteisyydestä” kertoo myös toiminta-avustuksen myöntämättä jättäminen. Näyttämö haki 7 000 euron toiminta-avustusta, mutta mitään ei annettu. Teatterin ei katsottu tarvitsevan mitään, koska koronaepidemia perui kesäesitykset.

Katostyömaa on tarkoitus aloittaa huhtikuulla. Vanha esiintymispaikka Hotkun rannassa on vielä ensi kesänä käytössä ja siellä todennäköisesti harjoitellaan tänä kesänä esittämättä jäänyttä näytelmää. –Jos katosta ei ehditä Helikumpuun rakentaa ensi kesäksi, esiinnymme vielä kerran Hotkun rannassa.

Miinan montussa tuli hiljainen kesä. Katseet on suunnattu ensi kesään. Kuva: Juhani Ahtinen

HAUSJÄRVINEN NUORISOSEURA SILMU on viimeiset vuosikymmenet keskittynyt voimalla kesäteatterinsa kehittämiseen. Esityspaikkana toimii Miinan Monttu Turkhaudan pienessä kylässä.

Kesällä 2020 oli tarkoitus ilahduttaa tuhansia katsojia Sanna Saarelan ohjaamalla Tankki täyteen -näytelmällä, mutta toisin kävi. Koronavirus heilautti esitykset vuodella eteenpäin.

Miinan montussa on näytelty 20 vuotta ilman taukoa. Seuran hankevastaava ja johtokunnan jäsen Juhani Ahtinen toteaa, että jos koronapandemia estää teatterin tekemisen vielä ensi kesänäkin, ei talous taida sitä kestää. –Meillä on kiinteitä menoja seurojentalosta ja kesäteatteri on ollut hyvä rahoittaja. Viime vuosien yleisömäärät ovat pyörineet 5000 katsojan hujakoilla, Ahtinen sanoo.

Tuleen ei silti jääty makaamaan. Silmulaisilla on takanaan monia leader-rahoitteisia hankkeita ja niistä tänä kesänä koettiin viimeinen ponnistus. –Meillä on ollut hyviä kirittäjiä. Etelä-Hämeen ja Uudenmaan rajalla on paljon kesäteattereita, toteaa seuran hankevastaava ja johtokunnan jäsen Juhani Ahtinen.

Tänä vuonna kesäteatterin näyttämöalue pantiin sileäksi. Alueella oli 90-luvulta peräisin oleva rakennus, joka oli aina ollut kantona kaskessa. Näyttämöllä ei ollut kovinkaan paljoa syvyyttä ja isoa rakennusta piti aina yrittää piilottaa. –Aution Risto sanoi aikoinaan, että tuo rakennus pitäisi räjäyttää, ja nyt se tehtiin. Purettiin se ja tehdään erilaiTalkooväkeä tuntuu riittävän Hausjärvellä. Kuva: Juhani Ahtinen

sia kiinteistä näkösuojaelementtejä, joita voidaan siirtää tilanteen mukaan. Kymppitonnilla hankittiin lämmitettävä toimistokontti ja sähköistettiin se. Kun keväällä aletaan harjoitella, voi osa porukasta lämmitellä siellä, pystytään keittämään siellä kahvit ja mikro toimii. Iso parannus.

Ahtisen mielestä oli tavallaan onni, että koronapandemia perui kesän, koska alueen kunnostamisesta tulikin isompi työ kuin mitä arveltiin. Alue olisi pitänyt fiksata ennen Tankki täyteen -esityksiä, mutta kiire olisi ollut melkoinen. Nyt työ saatiin tehdä rauhassa. –Rakensimme myös invatasanteen ja teimme yhden penkkirivin lisää. Katsomoon mahtuu nyt noin 500 henkeä. Teimme vähän enemmänkin kuin mitä oli ajatuksia.

Talkooväkeä Ahtinen kehuu saadun mukavasti. Muutamien aktiivien lisäksi teatterin palkattu lavastaja osallistuu talkoisiin. Ahtinen itse kuuluu lionseihin, ja sieltä on saatu talkoolaisia. –Urheiluseura Ryttylän Kirissä on eläkeläisseura Kilisevät kettingit, frisbeeryhmä, josta tulee väkeä. Myös Pallomahat-järkkäriporukka ovat aktiivisia. Jos ei muu auta, soitan sukulaisille, Ahtinen naurahtaa.

Ahtinen korostaa, että talkoissa pitää huollon pelata. Ahkeruuden palkaksi pitää olla tarjottavaa – ja kunnon päättäjäiset on hyvä järjestää. Jos talkoilu on pelkkää tekemistä, se ei huvita pitkään.

Ensi kesänä Ahtinen saa toivottavasti hypätä muutamaan rooliin. Hän esittää Tankki täyteen -näytelmässä rengasmiestä, nuorisorikollista ja naiskuoron jäsentä. Kuulostaa sopivan erilaiselta kuin Ahtisen siviilityö, it-alan palvelupäällikkönä, josta hän tosin on juuri päässyt eläkepäiville. –Aikaisemmin 90-luvulla harrastin kansantansseja, mutta porukkaa ei ollut tarpeeksi. Olin tottunut esiintymään paljon ja ollut avustamassa taustakuorossa ja vastaavissa. Kun kansantanssi loppui, tuli tilalle kesäteatteri. Siellä uskaltaa eri-ikäisten kanssa heittäytyä ja hassutella. Sen myötä olen tullut avoimeksi erilaisuudelle ja muulle hyväksynnälle. Teatterissa on aika auki.

Kuusamon Helikummun huoltorakennus on ollut yksi talkoolaisten kunnostuskohde. Kuva: Harri Laurila