Rahvas 3/2018

3 / 2018

Kansallismielinen aikakauslehti

Kevätkokous on jo nurkan takana

Nuoret eivät halua maksaa Yle-veroa Sivut 4-6

Sivu 9

Vapauden kallis hinta Sivut 14-16

SISÄLTÖ Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Yli puolet suomalaisnuorista ei halua maksaa Yle-veroa. . . . . . . . . . . 4-6 Ruotsista, Pew-tuloksista ja Dabiqista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Satiiri: Vuonna 2028. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Kevätkokouskutsu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Edustajistoon hakevien esittelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-12 Näkökulma – vankipolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Sota, jossa Suomi lunasti vapautensa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-16 Tapahtumailmoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Uusia käsipareja PS-Nuorten toimistolla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Epäsana nimeltä vihapuhe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Kirja-arvostelu – Kuvitellut yhteisöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pakkoruotsi – loputon suo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kansainvälinen palsta – Italian Lega Nord . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22-23 Mielipidekirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Piiripalsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Puheenjohtajan palsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Somesivu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Yhteystiedot ja palvelukortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Oikaisu Edellisen numeron tapahtumajuttujen kuvituksesta vastasi EYC- ja Ruotsin opintomatka -juttujen osalta Nuutti Hyttinen, ja itsenäisyyspäivästä kertovan jutun kuvat olivat Kalle Kukkolan.

Julkaisija Perussuomalaiset Nuoret ry Pihlajatie 19, 00270 Helsinki www.ps-nuoret.fi ISSN 2323-6078 Päätoimittaja Liina Veronica Isto Avustajat Antti Eskelinen Matti Haapala Henri Hautamäki Väinö Hirvelä Kasper Holtari Nuutti Hyttinen Henri Häkkilä Daniel Kaartinen Suvi Karhu

Juha Karjalainen Touko Kivi Roger Kulmala Jarno Lähteenmäki Ville Muilu Jelena Mustaniemi Tapio Myllymäki Olli Pasanen Marko Paukku

Matias Rantala Riku Rantanen Davide Quadri Toni Saarinen Nico Anton Saramo Marika Sorja Tuomas Tähti Samuli Voutila

Kannen kuva Marko Paukku Stockvault.net

Muut kuvat Liina Veronica Isto PS-Nuoret

Grafiikka ja taitto Janne Turunen

Painopaikka Euraprint Oy

R AH VAS 3/2018

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat: Marika Sorja, sihteeri@ps-nuoret.fi 040 653 2960

2

Rahvas 4/2018 ilmestyy loppukesästä.

PÄÄKIRJOITUS

Parhaat asiat saavutetaan yhteispelillä Olen aika ylpeä tämän numeron kansikuvasta. Se muistuttaa minua kahdesta asiasta. Ensimmäiseksi kannesta tulee vähemmän yllättäen mieleen Suomen virallista itsenäistymistä seurannut aatteellinen ja aseellinen konflikti, joka jakoi kansan punaisiin ja valkoisiin sata vuotta sitten. En ole ylpeä konfliktista, vaan Suomen kansasta – siitä, kuinka se säilytti kotimaamme itsenäisyyden uhrauksistaan ja kahtiajakautumisestaan huolimatta.

Voisi kuvitella, että suomalaiset olisivat sadassa vuodessa hitsautuneet yhteen ja lopettaneet keskinäisen kinastelun. Tähän mennessä se on kuitenkin jäänyt toiveajatteluksi. Kansaa ovat ajan saatossa jakaneet useat poliittiset kiistakapulat, ja vuoden 2018 kiistakapula on suhtautuminen maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen.

Se näkyy monella tavalla käytännössä – ”kiellettyjä” mielipiteitä sensuroidaan kutsumalla niitä vihapuheeksi ja monen luottamus virallisia instituutioita kohtaan rapautuu täysin. Yhteiskunnan erilaisten ilmiöiden tarkastelu kriittisesti on mielestäni minkä tahansa journalistisen julkaisun tärkeimpiä tehtäviä, ja voin ilokseni todeta, että tästä Rahvaasta löytyy kaksi juttua edellä mainituista aiheista.

Toisena mieleeni tulee tapa, jolla kansi syntyi. En voi ottaa siitä kunniaa itselleni, koska siitä on kokonaan kiittäminen luovia ja taitavia jäseniä, jotka kokosivat palaset yhteen: idea ja muokkaustyö yhdeltä, parannusehdotus toiselta, lisämateriaali kolmannelta. Olisin varmasti muutenkin ihan hukassa ilman aateveljiäni ja -sisariani, jotka saavat ajankohtaisia ja iskeviä ideoita, ja joiden vapaaehtoisvoimin kirjoitetuista teksteistä saan uutta tietoa ja oivalluksia kerta toisensa jälkeen. Oma lukunsa on taittaja, joka herättää lehden jokaisen numeron henkiin sieluttomista Google Docs -dokumenteista ja kansioista. Olen kiitollinen, että saan työskennellä näin osaavan ja tiiviin porukan kanssa. Ehkä tämä onkin kaikenlaisen kahtiajakautumisen keskellä se turvasatama, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Rakkaudella Liina Veronica Isto

R AH VAS 3/2018

Tarvitsemme sosiaalista koheesiota ja luottamusta toisiamme kohtaan, jotta osaamme toimia ryhmänä yhteisen tavoitteen eteen. Yksin tai moneen eri suuntaan sohimalla saa melko vähän aikaiseksi. Joskus unohdan, että päätoimittajakaan ei pärjää yksin. Liian usein yritän pitää kaikki langat ja tehtävät käsissäni, vaikka voisin hyvin jakaa vastuuta ihmisille, jotka osaavat ja haluavat ottaa sitä vastaan. Nyt, kun aikanaan jakautuneen kansan muistot palautetaan pinnalle, kannattaa muistaa sama asia, jonka itse toisinaan unohdan ja sitten jälleen muistan – parhaat asiat saavutetaan yleensä yhteistyöllä. Se helpottaa ajanhallintaa, lisää auttavien käsien määrää, auttaa ajattelemaan laatikon ulkopuolelta, laajentaa eri asioiden osaamista ja saa hyvälle tuulelle. Oli kyse sitten itsenäisyyden pelastamisesta tai uudesta Rahvaan numerosta.

3

R AH VAS 3/2018

Avokysymykseen vastanneista 15 prosenttia mainitsi punavihreyden, propagandan, puolueellisuuden tai muun vastaavan ominaisuuden, joka kyseenalaistaa Ylen puolueettomuuden.

4

Yle-veroa on kerätty vuoden 2013 alusta lähtien, jolloin se korvasi televisiolupamaksun.

Televisiolupamaksusta luovuttiin, koska sen valvominen osoittautui hankalaksi.

Yle-veroa maksavat kaikki täysi-ikäiset suomalaiset, joiden ansiotulot ylittävät 14 750 € tai eläke tai etuus ylittää 14 000 € vuodessa. Pienituloisimmilla Yle-veron maksajilla veroa menee 50 € vuodessa.

Yle-veron progressioväli on huomattavan pieni. Jo 20 520 € vuodessa tienaava maksaa täyttä Yle-veroa, 163 € vuodessa.

Ahvenanmaalla asuvat eivät maksa Yle-veroa.

Hiljattain yli puoli miljoonaa pienituloista vapautettiin Yle-verosta, kun enemmän tienaavien vero nousi 20 eurolla vuodessa.

KUVA: LINKKITORNI LIINA ISTO, TAIVAS PIXABAY

Nuoret haluavat päättää itse, mitä sisältöä katsovat, ja maksaa siitä sen mukaan.

YLI PUOLET SUOMALAISNUORISTA

EI HALUA MAKSAA YLE-VEROA

Kysely suomalaisten suhtautumisesta Yleisradion valtiorahoitteisuuteen, Yle-veroon ja firmaan yleisesti julkaistiin lokakuun 25. päivänä Miestenhuone- ja Naistenhuone –Facebook -ryhmissä. Yhteensä 775 ihmistä vastasi koko kyselyyn, ja heistä 91 prosenttia oli 15-35-vuotiaita. Kyselyn tuloksissa on otettu huomioon ainoastaan kyseisen ikäryhmän vastaukset, joita annettiin 703. Vastanneista kolmasosa oli naisia ja kaksi kolmasosaa miehiä. Koko ikäryhmän mielipiteisiin viitattaessa naisten ja miesten vastauksista on laskettu keskiarvo, jotta miesten yliedustus kyselyyn vastanneissa ei vääristä tuloksia.

Yleisradion palvelut ja linja jakavat nuorten mielipiteet Avokysymyksen ”Oletko tyytyväinen Ylen tarjoamiin palveluihin?

Miksi tai miksi et?” vastauksissa oli runsaasti hajontaa. Vajaa neljännes koki olevansa täysin tyytyväisiä ja reilut kymmenen prosenttia jokseenkin tyytyväisiä ainakin johonkin osaan Ylen tarjoamista palveluista. Mainoksettomuus keräsi hiukan positiivista palautetta. Sen sijaan 35 prosenttia vastanneista oli selkeästi tyytymättömiä Yleisradioon. Lisäksi 14 prosenttia pitää Ylen sisältöä huonona tai tylsänä, noin joka kymmenes ei koe tarvitsevansa Ylen palveluita lainkaan, ja reilut neljä prosenttia ei koe olevansa ohjelmiston kohderyhmää.

Naiset ja opiskelijat Yle-myönteisempiä kuin miehet ja työssäkäyvät Kysymykseen tuli todella paljon toisistaan poikkeavia ja jopa täysin päinvastaisia vastauksia. Erityisesti nuoret naispuoliset opiskelijat eivät säästelleet sanojaan kehuessaan Yleisradiota. He totesivat muun muassa: ”Yle tarjoaa palveluitaan monipuolisesti. Ylen kattauksella kaikenlaiset ja kaikenikäiset ihmiset löytävät itselleen katsottavaa, kuunneltavaa tai luettavaa.” ja ”Laaja ja laadukas ohjelmatarjonta.

Kansainväliset sarjat tulevat nopeasti katsottavaksi ilmestymisen jälkeen. Paljon hyviä dokumentteja ja ajankohtaisohjelmia. Yle Tee-

malta tulee myös laadukasta ohjelmaa.”

Osan vastauksista perusteella Yle-vero jopa kuumentaa tunteita, eikä sanoja säästelty myöskään Yleisradion kritisoinnissa, jossa kunnostautuivat erityisesti nuoret työssäkäyvät miehet. Heidän näppäimistöltään lähti seuraavaa: ”Ylen agenda ajaa mielipiteellistä vihervasemGunilla Ohls. Kuva: Ylen mistopropagandaa, sekä vahvasti Kuvapalvelu. mielipidepohjaisesti kirjoitettuja uutisia. -- Onko George Orwellin 1984 enää kaukana?” ja ”En. Kamalaa kulttuurimarxilaista jätettä. Poliittisesti niin tiukasti kantaa ottava laitos, että oksettaa.” Avokysymykseen vastanneista 15 prosenttia mainitsi punavihreyden, propagandan, puolueellisuuden tai muun vastaavan ominaisuuden, joka kyseenalaistaa Ylen puolueettomuuden.

Ylen strategiajohtaja: ”Täysi riippumattomuus on pyhä asia” Ylen strategiajohtaja Gunilla Ohls on tietoinen siitä, että jotkut tahot kyseenalaistavat Yleisradion puolueettomuuden. Hän on eri mieltä negatiivisen palautteen kanssa. ”Meille täysi riippumattomuus on pyhä asia. Se tarkoittaa sitä, että me olemme kaikessa toiminnassa poliittisesti ja kaupallisesti riippumattomia. Jos joku tätä (puolueettomuutta) kritisoi, silloin he eivät myöskään tunne meidän toimintaamme.”

Ohls jatkaa ja kertoo olevansa tietoinen siitä, että kaikki nuoret eivät koe olevansa Ylen tarjonnan kohderyhmää. ”Kaikki meidän omatkin tutkimuksemme osoittavat, että Yle palvelee erittäin hyvin vanhempaa väestöä, ja vanhempi väestö on suuremmalta osin tyytyväinen Ylen palveluihin. Meillä on aukkoja nuorten ja nuorten aikuisten palvelemisessa, ja pyrimme löytämään ratkaisuja siihen.

Olemme siirtämässä enemmän resursseja sellaiseen sisältöön, joka kiinnostaisi nuorempia”, Ohls linjaa.

Nuoret käyttävät Ylen palveluita joko usein tai huomattavan harvoin 43 prosenttia vastanneista käyttää Ylen palveluita harvemmin kuin kerran kuussa. Liki yhtä moni käyttää niitä vähintään kerran viikossa. Siinä, kuinka usein Ylen palveluita käytetään, on runsaasti hajontaa – nuoret käyttävät niitä joko usein tai erittäin harvoin. Erityisesti nuoret miehet tarvitsevat Ylen palveluita vain harvoin.

R AH VAS 3/2018

Lokakuun lopulla tehdyn kyselyn mukaan 15-35-vuotiaista suomalaisista 57 prosenttia ei toivoisi Yleisradion olevan missään määrin valtiorahoitteinen, eikä liki yhtä moni haluaisi maksaa Yle-veroa lainkaan.

Nykyisen suuruista Yle-veroa haluaisi maksaa alle 14 prosenttia vastanneista. Miehet, työssäkäyvät ja työttömät suhtautuvat Yle-veroon huomattavasti naisia ja opiskelijoita kriittisemmin.

Teksti: Liina Veronica Isto

5

Ylen ohjelmistosta suosituimpia nuorten keskuudessa ovat sarjat ja elokuvat. MonivalintakysymykNuorista naisista 47 sessä, johon sai klikata kuinka monta vastausta ta- prosenttia ja samanikäisistä hansa, sarjat ja elokuvat mainittiin 28 prosentissa miehistä 67 prosenttia vastauksista. Niukasti perässä tulevat tv-uutiset 26 ei käyttäisi Yleisradion prosentilla ja verkkouutiset 25 prosentilla. Reilu vii- rahoittamiseen senttiäkään dennes vastaajista mainitsi urheilun sekä Kioski- ja verotuloja.

Perjantai-ohjelmat, ja yli 15 prosenttia mainitsi luonto- ja muut dokumentit. Yle Areenan ja lastenohjelmatarjonnan hyödyntämisestä sekä radion ja erityisesti YleX:n kuuntelusta oli joitakin mainintoja. 15 prosenttia vastanneista ei käytä Ylen palveluita ollenkaan.

Kansanedustaja: YLE PÄRJÄÄ LAATUVERTAILUSSA NIIN KAUAN, KUN SILLÄ ON VERONMAKSAJIEN RAHAA

Alle 14 prosenttia nuorista haluaa maksaa nykyisen suuruista Yle-veroa Nuorista naisista 47 prosenttia ja samanikäisistä miehistä 67 prosenttia ei käyttäisi Yleisradion rahoittamiseen senttiäkään verotuloja. Vain neljännes naisista ja alle viidennes miehistä rahoittaisi Ylen toiminnan kokonaan julkisella rahalla. Väliin mahtuu yhteensä noin 19 % vastaajista, joista suurin osa rahoittaisi varotuloilla eri tyyppisiä uutisia tai muita tiedotteita. Reilut kymmenen prosenttia vastaajista mainitsivat avokysymyksessä myös urheilun ja sääennusteet.

Vastanneiden halukkuus maksaa itse Yle-veroa kulki jossain määrin linjassa sen kanssa, mitä meiltä valtiorahoitteisuuden oltiin yleisesti. Naisista reilut 46 prosenttia ja miehistä reilut 70 prosenttia ei haluaisi maksaa lainkaan Yle-veroa. Yhteensä vajaat 15 prosenttia olisivat halukkaita maksamaan Yle-veroa, jos sitä saisi maksaa nykyistä vähemmän, ja ainoastaan alle 14 prosenttia vastanneista maksaa mielellään nykyisen suuruista Yleveroa. Ylipäätään Yle-veroon suhtautuivat suopeammin naiset ja opiskelijat, kun taas miehet ja työssäkäyvät antoivat huomattavan Yle-kriittisiä vastauksia. ”Yle ei ole valtiorahoitteinen” Ohls pidättäytyy kommentoimasta kyselyn tuloksia. ”Tähän on hiukan vaikeaa ottaa kantaa, koska en ole pystynyt paremmin perehtymään tähän tutkimusmenetelmään. En tiedä, mitä muita kysymyksiä tässä on asetettu.”Strategiajohtajan mukaan on vaikeaa arvioida, mikä kielteisen suhtautumisen takana on.

Hän kommentoi myös Yleisradion valtiorahoitteisuutta. ”Ylehän ei ole valtiorahoitteinen, vaan Yle rahoitetaan henkilökohtaisella maksulla, joka peritään erillisen veron kautta.” Ohls viittaa siihen, että Yle ei saa rahoitustaan verotulojen kokonaispotista, vaan erillisestä, siihen nimenomaiseen tarkoitukseen kerätystä summasta.

R AH VAS 3/2018

Tulokset: halutaanko Yleisradiota supistaa?

6

Vaikka reilu viidennes kyselyyn vastanneista haluaisi Ylen olevan kokonaan valtiorahoitteinen, vain vajaat 14 prosenttia haluaa maksaa nykyisen suuruista Yle-veroa. Erotukselle on ainakin kaksi mahdollista selitystä. Ensimmäinen on puhdas ajattelemattomuus: saatetaan ajatella, että ”joku muu” maksaa kuitenkin Yle-veroa, jos itse ei halua. Toinen selitys on se, että jos Yle tulisi joidenkin mielestä rahoittaa kokonaan verovaroin, mutta he haluavat maksaa Yle-veroa nykyistä vähemmän, Yleisradion tulisi vastauksista päätellen olla huomattavasti nykyistä pienempi laitos. Tällä hetkellä Ylen vuosittainen budjetti on noin puoli miljardia euroa.

Jälkimmäistä selitystä tukee se, mitä nuoret ajattelevat Yleltä katsomansa sisällön rahoituksesta. Vaikka sarjojen ja elokuvien katselusta oli kaikkein eniten mainintoja, juuri kukaan ei halunnut rahoittaa niitä verovaroin. Nuorten halukkuudesta maksaa viihteellisen sisällön katsomisesta itse kertoo suoratoistopalveluiden, kuten Netflixin ja HBO:n, suosio.

Koko kyselyä tarkastellessa voi huomata selkeän trendin: nuoret haluavat päättää itse, mitä sisältöä katsovat, ja maksaa siitä sen mukaan.

Kansanedustaja Ville Tavio (ps) pitää kyselyn tuloksia yllättävinä. Hän uskoo Internetin ja suoratoistopalveluiden käytön vähentäneen Ylen suosiota nuorten keskuudessa. Tavio pitää myös mahdollisena, ettei koeta mielekkääksi maksaa sisällöstä, jonka laatu ei poikkea merkittävästi siitä, jota saa käyttää maksutta.

Tavio kommentoi syytöksiä Ylen puolueellisuudesta neutraaliin sävyyn: ”Sitähän kuulee moitittavan aika paljon, että Yle olisi puolueellinen, mutta sekin näkemys riippuu paljon henkilöstä. Se on selvästikin debatin alainen asia.” Kansanedustajaa ei yllätä se, että sävyttyneeksi koettu uutisointi voi jopa kuumentaa tunteita. ”Jos niin kokee, se voi tuntua poliittisen valinnanvapauden ja ajattelun loukkaukselta”, hän toteaa.

Yle-veroa koskien törmää monenlaiseen kritiikkiin. Tavio listaa sen syistä joitakin. ”On nostettu esiin se, mikä ruotsinkielisen tuotannon suhde on ruotsinkieliseen väestöön suhteutettuna, ja se, kuinka paljon ruotsinkielistä tuotantoa seurataan.”

Hän jatkaa: ”Yrittäjätkin moittivat välillä Yle-veroa siksi, että yrityksetkin joutuvat maksamaan sitä. Yksityisyrittäjä voi joutua maksamaan sen tuplana, koska se menee sekä henkilökohtaisesta että yritysverotuksesta.”

Tavio ei usko Ylen pärjäävän vapailla markkinoilla kuvitteellisessa tilanteessa, jossa sen rahoitus katkaistaisiin. ”Yle pärjää varmaan laatuvertailussa niin kauan, kun sillä on veronmaksajien rahaa, mutta jos tulisi tilanne, että Ylen pitäisi alkaa myydä mainoksia, pärjäisikö se mainosmyynnissä? Olisi aika kova homma, että Ylen pitäisi hommata kokonaan uusi strategia.”

Ruotsista, Pew-tuloksista ja Dabiqista Teksti: Ville Muilu • Kuva: Pixabay

Afganistanissa 99% vastanneista kannattaa sharia-lakia

Ruotsissa ja muualla Euroopassa nähtävä kehitys ei tietenkään ole yllättävää, kun ottaa huomioon muslimimaahanmuuttajien suhtautumisen naisia kohtaan.

Pew Research Center teki joitain vuosia sitten selvityksen muslimeiden asenteista. Selvityksessä muslimeilta kysyttiin esimerkiksi, mitä mieltä he ovat sharia-laista, homoseksuaalisuudesta, evoluutiosta, islamin jättämisestä, aviorikoksesta, itsemurhapommitusten hyväksymisestä ja siitä, tuleeko naisen aina totella aviomiestään. Tulokset ovat surullista luettavaa ja kehotan kaikkia tämän tekstin lukijoita tutustumaan niihin.

Esimerkiksi Afganistanissa 99% vastanneista kannattaa sharia-lakia, 85% tukee kivitystä rangaistukseksi aviorikoksesta ja 79% pitää kuolemantuomiota sopivana rangaistuksena islamin jättämisestä. Afganistanissa itsemurhapommitusta pitää oikeutettuna 39% vastanneista.

Toinen asia, josta haluan huomauttaa, on Dabiq-julkaisu elokuulta 2016, sillä se ei mielestäni saanut riittävästi huomiota medialta. Dabiq on Isisin oma julkaisu, jossa he listaavat kuusi tärkeintä syytä sille, että miksi järjestön jäsenet vihaavat länsimaita. Artikkeli on nimeltään ”Why we hate you and why we fight you.” Listaan syyt tähän lyhyesti.

1. Koska te olette uskottomia 2. Koska te olette liberaaleja 3. Koska jotkut teistä ovat ateisteja 4. Rikoksistanne islamia kohtaan 5. Rikoksistanne muslimeja kohtaan 6. Maittemme miehityksen vuoksi Huomautan, että julkaisussaan he painottavat erästä asiaa: ”On tärkeää ymmärtää, että vaikka teidän ulkopolitiikkanne on osasyy vihaamme, se on kuitenkin vain toissijainen syy, ja siksi listasimme sen viimeiseksi. Tosiasia on, että vaikka lakkaisitte pommittamasta, vangitsemasta, kiduttamasta ja panettelemasta meitä ja miehittämästä maitamme, me vihaisimme teitä edelleen, sillä pääsyy teidän vihaamiseenne ei katoa ennen kuin te käännytte islamiin.” Sitaatti vetää niiltä poliitikoilta maton alta, jotka väittävät, että Isis on pelkästään ulkopolitiikan tuote. Jihadistien motiivit linkittyvät suoraan islamilaiseen teologiaan ja doktriineihin. Se on fakta ja poliitikkojen on ymmärrettävä se, jos milloinkaan haluamme aloittaa järkevän keskustelun aiheesta.

R AH VAS 3/2018

Tätä kirjoittaessani Ruotsissa on käynnissä kohu oikeuden päätöksestä vapauttaa vaimonsa pahoinpidellyt muslimimies. Tällainen on tietysti arkipäivää ympäri LähiItää, mutta on järkyttävää, että sille on annettu jo pitkään jalansijaa Ruotsissa kulttuurirelativismin nimissä.

7

R AH VAS 3/2018

S

8

iitä on nyt jo lähes kymmenen vuotta, kun Perussuomalaisten annettiin viimeksi menestyä Suomen puoluepoliittisella kentällä omana puolueenaan, ja yli kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun saimme viimein vapautemme Timo Soinin johtamasta, vanhojen änkyröiden kansoittaman Suomen Maaseudun Puolueen raunioista, joka lupasi kansalle paljon, mutta antoi pienelle sisäpiirilleen enemmän. Me olemme nyt olleet pitkän aikaa ilman ja kansa jäikin lopulta ilman sitä, minkä vuoksi meitä äänestivät.

Emme saa enää olla suomalaisia.

On vuosi 2028 ja Suomea ei enää ole.

Tai noh, voitaneen sanoa, että Suomi on kyllä alueena olemassa – jaettuna Euroopan Yhdysvaltojen yhden osavaltion useisiin pieniin maakuntiin, joilla on näennäinen nukkehallinto ja yhä vähemmän valtaa määrätä oman alueensa asioista. Ne saavat vielä olla mukana päättämässä, jotka Suomen osavaltion vasallihallitus on katsonut sopiviksi istumaan jopa ihan kohtuullisesti palkatussa suojatyössään maakuntahallinnon päättävissä elimissä. Entisen Suomen tasavallan kansalaisille maakuntahallintoa markkinoitiin ”sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämistä ja tehostamista sekä yksilön valinnanvapautta lisäävänä ratkaisuna”. Lopputulos oli, että koko idea oli kirjattu jo ajat sitten Euroopan unionin paikallisia itsehallintoalueita koskevaan peruskirjaan, jonka ”sopivat” ja ”oikeamieliset” poliitikot ajoivat läpi perustuslakia kiertäen. Niin, lähes kymmenen vuotta sitten alettiin pikku hiljaa – askel kerrallaan – ”kiertää” ja ”soveltaa” Suomen perustuslakia, jotta ylempää sanellut tarkoitusperät tulisivat täytetyiksi. Ensin maakuntahallinnossa, sitten tiedustelulainsäädäntöä muutettaessa, sitten turvallisuuspolitiikassa ja lopulta kansanedustajienkin koskemattomuudessa. ”Vääriä mielipiteitä” omaavat ”puhdistettiin” jo hyvin pian vuoden 2022 maakuntavaalien jälkeen.

Tämä kaikki saatettiin alulle jo vuosituhannen alussa, mutta ”kunnian” tästä projektista ottivat silloiset ministerit: Juha Sipilä, Paula Risikko, Petteri Orpo ja Timo Soini, jo aiemmin mainittu entinen johtajamme, joka muistettaneen tässä kohtaa parhaiten lausahduksestaan, jonka mukaan jo ajatus siitä, että hän loikkaisi perustamastaan Perussuomalaisten puolueesta, on naurettava. Mieletön.

No, Soini söi sanansa, osoitti, mikä onkaan ja oman etunsa edistämiseksi jäi val-

tuutettomaksi osaksi Sipilän ensimmäistä hallitusta tehtävänään syöstä Suomi Euroopan Yhdysvaltojen ytimeen. Täällä me nyt olemme ja pois vievää tietä ei näy. Missään.

Olisi ollut meille parempi ja lyhyen tulevaisuutemme kannalta toivottavampaa, että puolueemmekin olisi puhdistunut sisältä kerralla ja kunnolla, mutta eihän mikään koskaan suju kuten logiikan ja moraalin näkökulmasta katsoen toivoisi. Mikään vihollinen ei ole niin vaarallinen kuin se, joka hyökkää sisältäpäin. Me luulimme, että Jyväskylässä vuonna 2017 järjestetyn puoluekokouksen jälkeen joukostamme erkaantunut ”Sininen tulevaisuus” olisi ollut pahin vihollinen, mutta nämä olivatkin lähinnä

Satiiri

Vuonna 2028 Teksti: Kasperi Holtari

lyhytkatseisia oman etunsa tavoittelijoita, jotka saivat lopulta ansaitsemattomat palkintovirkansa, suojatyönsä, sopeutumiseläkkeensä; ”hillotolppansa”. Se, mikä lopulta hajautti meidät lopullisesti, olivat ne, joihin luotimme vielä ensimmäisten, vuoden 2018 maakuntavaalien jälkeenkin, ja jotka lopulta sulauttivat salakavalasti meidät Kokoomuksen pikkuvelipuolueeksi. Siinä vaiheessa kukaan ei enää muistanutkaan Sinistä Tulevaisuutta, ja liittymissopimuksemme osaksi Euroopan Yhdysvaltoja oli hakattu ikuisiin kivitauluihin.

Meillä ei enää ollut sanavaltaa. Meillä oli kyllä sanottavaa, paljonkin, mutta meidän ei annettu puhua. Meidän käskettiin olla hiljaa, koska olisimme kuulemma yhtä lailla korvattavissa kuin Sininen Tulevaisuuskin aikoinaan oli. Meidät vaiennettiin samalla tavoin kuin Kokoomuksen sisältä kuuluneet vaimeat ja entisestään vaimennetut soraäänet, jotka vielä uskalsivat olla keskiluokan ja isänmaallisen Suomen ja sen kansan puolella, ennen kuin nekin vapauden tulta ylläpitävät liekit sammutettiin.

Meidän asiamme kun ei ollut Euroopan Yhdysvaltojen etua edistävä asia, eikä moinen tietenkään sopinut lainkaan Suomen osavaltion agendaan osana suurempaa, monikulttuurista kokonaiskuvaa.

Vielä vuoden 2022 maakuntavaalien ai-

kaan vastustimme yhdessä liittymistä NATO:on, mutta kun sanoimme vaaliteemamme mukaisesti, että Suomen tehokkaan ja uskottavan puolustuksen selkäranka on yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus, meidän sanottiin romantisoivan mennyttä.

NATO olisi tulevaisuutta. Kun sanoimme, että on väärin antaa erivapauksia sharia-lakia noudattaville ohi Suomen lain, meidän sanottiin olevan rasisteja. Monikulttuurisuus olisi tulevaisuutta. Kun sanoimme, että suomalainen työtä tekevä veronmaksaja on etusijalla sosiaali- ja terveyspalveluista päätettäessä maksettuaan veronsa, meidän sanottiin olevan populisteja. Suomi olisi kaikille avoin maa.

Kun sanoimme, että me olemme suomalaisia Suomen ja suomalaisten asialla, meidän sanottiin olevan myöhässä. Euroopan Yhdysvallat takaisin rauhan ja onnen.

Vuoden 2026 maakuntavaalit olivat ensimmäiset, joissa äänestettiin maakuntahallinnoista ilman kuntien hallintoa. ”Liikaa jäykkää byrokratiaa ja liian suuri riski valita nationalistisia populisteja sisäpiiriin”, meille jäljelle jääneille sanottiin. Maakuntahallintojen puheenjohtajat edustavat maakuntiaan Suomen osavaltionhallinnossa ja kyseisten toimielinten yhdessä valitsema, presidenttiä vastaava senaattori Suomen osavaltiota Euroopan Yhdysvaltojen senaatissa.

On huomattavan ironista, että ikinuori Paavo Väyrynen sai kyseenalaisen kunnian olla Suomen ensimmäinen senaattori. En tiedä oliko se hänelle palkinto vai rangaistus, ja kumpi se oli orjuutetuille Suomen kansalaisille. Joka tapauksessa häneen tiivistyy sopivasti koko nykyisen hallintomallin idea; sitä ei pitänyt koskaan tulla, se järjestettiin meille ihan toisenlaisena kuin miten sitä meille markkinoitiin, ja lopulta se, joka ideaa alun perin oli mukana ajamassa, päätyi sen ensimmäiseksi sankariksi. Vaan oikea sankari ei polje muita maahan ponnistaessaan lentoon.

Joka tapauksessa on huomionarvoista, että meidät, jotka yritimme varoittaa tästä kaikesta jo tuolloin kymmenen vuotta sitten, vaiennettiin omiemme taholta kuunnellen enemmän niitä, jotka olivat jo ajat sitten päättäneet olla ”voittajien” puolella, kuin omaa kansaamme, joka oli uskonut äänensä meille.

Emme silloin olleet yhtään Soinia parempia.

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen PS-Nuorten sihteeri ja kirjailija

PS-Nuorten kattojärjestön kevätkokous järjestetään 14.–15.4.2018 Helsingissä

Arvoisa jäsen,

Perussuomalaiset Nuoret järjestää kevätkokouksensa 14.–15.4.2018 klo 12 alkaen (osallistujien rekisteröinti kello 11 alkaen). Kokouspaikkana toimii Original Sokos Hotel Pasila osoitteessa Maistraatinportti 3, Helsinki.

Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen jäsenet – jokaisella varsinaisella ja aikuisjäsenellä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.

KEVÄTKOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN SEURAAVAT ASIAT:

Kokousta jatketaan sunnuntaina klo 10.00 alkaen.

Kokous päättyy viimeistään klo 14.00 mennessä.

1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytä kirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnan tarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu vapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Valitaan edustajiston puheenjohtaja 8. Valitaan kokouksessa valittavat edustajiston jäsenet 9. Käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot* 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 11. Kokouksen päättäminen

Kevätkokoukseen voi ilmoittautua PS-Nuorten verkkosivuilta löytyvästä linkistä. Katso lisää osoitteesta www.ps-nuoret.fi osiosta: Menu > Ajankohtaista > Uutiset > Kattojärjestön kevätkokous 14.–15.4.2018 *) Kokousviikonlopun rakenteen vuoksi suorat jäsenaloitteet on tarkoitus käsitellä lauantaina. Sunnuntaina käsitellään jäsenaloitteita vain, mikäli niitä kaikkia ei ole ehditty käsitellä lauantaina.

R AH VAS 3/2018

Lisätietoja: Marika Sorja Pääsihteeri Perussuomalaiset Nuoret ry sihteeri@ps-nuoret.fi 040 653 2960

9

Miltä seuraava edustajisto näyttää?

Sinä päätät!

PS-Nuorten valtakunnallinen kevätkokous on jo ovella. Kokouksessa jäsenistö äänestää seuraavan edustajiston kokoonpanosta. Edustajisto on elin, joka valvoo hallituksen toimintaa ja päättää osaltaan tietyistä asioista, kuten järjestön kansainvälisistä suhteista. Tästä jutusta voi lukea edustajistoon hakevien esittelytekstejä ja pohtia jo etukäteen, mitkä nimet pääsevät omaan äänestyslippuun.

Nähdään Helsingissä!

Teppo Marttinen, 28 Vartija, Helsinki

R AH VAS 3/2018

Ehdolla

10

Olen 28-vuotias ja htajaksi Kymenlaaksosta kotoisin, Puheenjo mutta olen sittemmin helsinkiläistynyt. Olen työskennellyt turvallisuusalalla viimeiset seitsemän vuotta elämästäni. Lähden tavoittelemaan PS-nuorten edustajiston puheenjohtajuutta, koska järjestö tarvitsee osaamista, yhteistyökykyä ja innostusta edistää järjestön aatetta.

Aloitin poliittisen urani vuonna 2006, kun liityin 16-vuotiaana Kokoomusnuoriin.

Toimin Kouvolan seudun Kokoomusnuorten hallituksessa 2007-2008. Olin myös Kokoomuksen ehdokkaana kuntavaaleissa 2008 ja 2012. Ymmärsin kuitenkin myöhemmin, että Kokoomuksen arvomaailma on täysin vihervasemmistolainen, joten vuoden 2013 alussa liityin Perussuomalaisiin nuoriin ja Perussuomalaiseen puolueeseen.

Olen kansallismielinen, joten Perussuomalaiset on ainoa vaihtoehto minulle. Olen sittemmin toiminut Helsingin PS-nuorten hallituksen varajäsenenä 2015-2016, ja nyt syyskuusta 2017 hallituksen varsinaisena jäsenenä. Osallistuin kuntavaaleihin 2017 Helsingissä.

Edustajiston puheenjohtajana tärkeimmät tavoitteeni ovat pitää hieno kansallismielinen järjestömme yhtenäisenä ja edistää kansallismielisten arvojemme näkyvyyttä poliittisella kentällä.

Toni Saarinen, 27 Lavateknikko/opiskelija, Turku

Haen edustajiston puheenjohtajan paikkaa.

Eheednjoohltaljaaksi

Puh

Nykyinen edustajisto vasemmalta: Meri Kartta, Mikko Rautalahti, Auri Siika-aho, Suvi Karhu, Matti Haapala, Toni Saarinen, Matias Granlund, Henri Häkkilä, Nico Anton Saramo, Kirsi Remes, Julia Haaraniemi, Laura Jokela.

Henri Hautamäki, 29 Keikkaduunari, Turku

Väinö Hirvelä, 32

Yhteiskuntatieteiden opiskelija, Rovaniemi

Vakuutusmyyjä, Tampere

Raskaan sarjan kämyilevä persunuori ja toistuvasti kantona hallituksen kaskessa.

Häärännyt perussuomalaisessa toiminnassa vuodesta 2012 lähtien Keski-Pohjanmaalla ja nykyään Lapissa. Toimin parhaillaan Rovaniemen kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna, Lapin Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajana sekä Perussuomalaisten Lapin piirin, Rovaniemen Perussuomalaisten että Perussuomalaisten Rovaniemen valtuustoryhmän sihteerinä. Olen myös toiminut edustajistossa sen perustamisvuonna 2014 ja edellisen kevätkokouksen mandaatilla vielä meneillään olevan kauden. Toivon ja odotan tulevasta edustajistosta muodostuvan hyvä ja vahva tiimi, jonka kanssa järjestön kehittäminen sujuu tulevaisuudessakin luontevasti.

Edustajistossa edellytän hallitukselta hyvää ja läpinäkyvää hallintoa järjestön jäsenistöä kohtaan. Sitoudun toimimaan kansallismielisen aatteen hyväksi, jotta Perussuomalaiset Nuoret voi olla tulevaisuudessa aidosti suomalaisen kansakunnan asian ja olemassaolon puolella.

Minä olen 32-vuotias vakuutusmyyjä Tampereelta. Olen co-hostina maahanmuuttovastaisessa ja miesasiasta kertovassa podcastissa nimeltä Misandria.FM. Poliittinen blogini löytyy Uusi-Suomesta.

Poliittisesti olen klassinen liberaali eli sananvapausabsolutisti. Olen ylpeä lätkäpaitanationalisti ja kulttuurikristitty. Mielestäni uskonnot ja politiikka pitää pitää visusti erillään. Toisaalta varsinkin Suomessa kristityt arvot ovat ne parhaat työkalut taistelemaan länsimaisen yhteiskunnan puolesta. Minulle tärkeitä arvoja ovat perinteiset koti, uskonto ja isänmaa.

Toivon, että jatkossakin pääsen edustajistossa ajamaan hyviä asioita ja puolustamaan sananvapautta kaikille. Tehdään yhdessä Suomesta parempi ja varmistetaan, ettei Suomi joudu kärsimään minkäänlaisista ääri-ideologioista. Varsinkin intersektionaalinen feminismi on sellainen syöpä, jota vastaan meidän on taisteltava kynsin hampain voidaksemme säilyttää sananvapauden Suomessa.

Suvi Karhu, 32 Ravintolakokki, Espoo Edustajisto on tärkeä toimielin järjestössämme, mutta myös erinomainen paikka oppia järjestötoimintaa. Edustajiston pitääkin olla ensisijaisesti uusien toimijoidemme saavutettavissa. Kuitenkin sekaan on hyvä mahduttaa myös ikiwanhoja tätejä, joilla on kokemusta, jota jakaa muille. Jaan mielelläni.

R AH VAS 3/2018

Matti Haapala, 24

Olen Henri Hautamäki, turkulainen Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja, kansallismielinen ajattelija sekä öyhöttäjä. Pyrin edustajistoon tarjotakseni jälleen järjestön käyttöön kokemustani, vahvoja arvojani ja rakastettavaa persoonallisuuttani. Olen ollut jäsenenä Perussuomalaisissa Nuorissa vuodesta 2013, oman piirini hallituksen jäsenenä taas vuoden 2014 alusta. Tämän lisäksi olen toiminut kattojärjestön hallituksen varajäsenenä 2015 ja 2017.

Varsinainen tavoitteeni edustajistossa, mikäli minut siihen valitaan, on edistää edustajiston ja hallituksen sekä sitä kautta koko järjestön sisäistä dialogia, joka käsittääkseni on tällä hetkellä puutteellista ja osittain kuppikuntaista. Haluan myös osaltani kehittää edustajistoa siltä osin, että sen toiminta tultaisiin ottamaan aina jäsenistön keskuudessa tosissaan. Henkilökohtaisesti aion toteuttaa tätä maksimoimalla oman läsnäoloni edustajiston toiminnassa ja auttamalla nuorempia jäseniä edustajistotyössä.

11

Jarno Lähteenmäki, 31

Tapio Myllymäki, 25

Opiskelija, Joensuu

Opiskelija, Helsinki

Hei! Olen Jarno Lähteenmäki, kovan linjan nationalisti. Olen toiminut nuorisojärjestössä useita vuosia. Olen entinen edaattori ja nykyinen Joensuun kunnan varavaltuutettu.

Olen ollut pitkään mukana Pohjois-Karjalan piirin toiminnassa ja olen toiminut sen monissa erilaisissa luottamustehtävissä, nykyään varapuheenjohtajana. Opiskelen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella kemiaa. Vapaa-aikaani kuuluvat pelit ja muu roskakulttuuri, sotahistoria ja polkupyörien korjaaminen. Edustajistossa haluan vaikuttaa siihen, ettei linjamme tylsy ja otteemme herpaannu. Sillä uusi aika on koittava maailmalle, Euroopalle ja Suomelle, ja meidän tulee olla valmiita ottamaan se vastaan.

Olen 25-vuotias venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelija Helsingistä. Kotoisin olen Etelä-Pohjanmaan Järviseudulta Lappajärveltä. Kielet ovat yksi merkittävimmistä kiinnostuksenkohteistani, mutta ei tuota vaikeuksia määritellä suosikkiani kaikista kielistä. Suomi rikkaine murteineen, tietenkin. Niin hieno kieli, että se ansaitsee vielä selkeämmin oman maansa. Kaksikielisyyspropaganda jääköön historiaan.

Tervettä kansallismielisyyttä pidän yhtenä tärkeimmistä tekijöistä rauhan ylläpitämiseksi. Kaikilla kansoilla on oltava oikeus olemassaoloon ja kieleensä. Omilla kotiseuduillaan kuitenkin – en näe mitään hienoa tiettyjen tahojen pyrkimyksissä houkutella mahdollisimman paljon eri kulttuurien edustajia samaan paikkaan, etenkään siinä tapauksessa, että arvot eivät kohtaa edes tulijoiden kesken.

En koe mitään tarvetta jumittautua mihinkään aatteelliseen poteroon. Hyviä ideoita ei kuulu tyrmätä vain siksi, että niissä sattuisi olemaan jonkun mielestä häivähdystä toisista poliittisista aatteista. Itseäni pidän käytännöllisenä, vaikka se ehkä joskus menee niin pitkälle, että se vaikuttaa muiden näkökulmasta epäkäytännöllisyydeltä. Ei hätää, olen tottunut itseeni.

Jelena Mustaniemi, 20

R AH VAS 3/2018

Siivooja, Helsinki

12

Olen 20-vuotias nuori nainen, joka valmistui Oulunkylän lukiosta keväällä 2017. Pyrin oikeustieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan tämän kevään yhteishaussa. Liityin Perussuomalaisiin nuoriin syksyllä 2017 hyvän ystäväni kanssa. Isänmaallisuus ja konservatiiviset arvot ovat lähellä sydäntäni.

Olen ollut kiinnostunut politiikasta kuitenkin jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi kesällä 2015 olin Safari yhteiskunnallisen vaikuttamisen leirillä ja pääsin kuultavaksi asiantuntijana eduskunnan sivistysvaliokuntaan.

Vapaa-ajalla harrastan käsitöitä, eroottista taidetta, kuntosalitreenaamista, vegaaniruokien kokkailua ja muumijuttujen keräilyä.

Ystäväni kuvailevat minua usein käytännölliseksi. Olen taitava organisoimaan ihmisiä ja tapahtumia. Vahvuuteni on, että saan asiat tapahtumaan ja olen hyvin päämäärätietoinen. Minulle on tärkeää antaa hyvä kuva järjestöstämme ja rikkoa ihmisten ennakkoluuloja. Jos minut valitaan, haluan edistää isänmaallisuutta fiksujen nuorten juttuna ja näyttää itse hyvää esimerkkiä.

Riku Rantanen, 23 Liiketalouden tradenomiopiskelija, Helsinki

Olen Perussuomalaisten Nuorten tuore jäsen, mutta puolueen pitkäaikainen kannattaja, sekä monivuotinen politiikan penkkiurheilija. Katsomosta kentälle minut sai siirtymään vahva tahto ajaa nuorten asiaa sekä puolustaa kristillistä, suomalaista Suomea, jonka toivon jatkossakin pysyvän hyvinvointiyhteiskuntana. Koen Perussuomalaisten edustaman kristillissosiaalisuuden

vahvasti omakseni. Kristillisyyden ohella suomalaisuuden puolustaminen on toinen arvomaailmani kulmakivistä. Olen arvo- ja kulttuurikonservatiivi sekä traditionalisti.

Talouspolitiikassa olen maltillinen vasemmistolainen, jolle pienen ihmisen asia on tärkeä. Rikkailla on jo edunvalvontakoneistonsa, meidän tulee olla vähempiosaisten oma etujärjestö. Meidän pitää myös uskaltaa sanoa ei väestönvaihdokselle ja pitää rohkeasti kiinni kansallisesta identiteetistämme. Suomalaisuus on puolustamisen arvoista!

Vielä hieman itsestäni. Opiskelen ammattikorkeakoulussa liiketaloutta erikoistuen markkinointiin ja viestintään, ja omaan kokemusta kunnallisvaaliehdokkaan kampanjapäällikkyydestä. Haluan tuoda viestinnällisen osaamiseni tämän liikkeen käyttöön ja ajaa edustajistossa panostamista järjestömme aatteen ja toiminnan markkinointiin ja viestintään.

Jos haluat kristillistä näkökulmaa ja viestintävirtuoosin edustajistoon, valinta on selkeä!

Nico Anton Saramo, 27 Historianopiskelija, Mäntsälä

Te, hyvä jäsenistö, valitsitte minut edustajistoon vuoden 2017 kevätkokouksessa. Haen jatkokautta, koska haluan palvella tätä järjestöä kehittämällä edustajiston toimintaa.

Aloitteestani edustajisto on hyväksynyt itselleen toimintapaperin, jonka tarkoitus on sujuvoittaa edustajiston toimintaa ja helpottaa etenkin edustajiston uusia jäseniä tehtävänsä hoitamisessa.

Kuten kaikkiin luottamustehtäviin, edustajiston jäsenyyteen saa kulumaan niin paljon aikaa kuin siihen on valmis uhraamaan.

Edustajiston tehtäviin kuuluu hallituksen valvominen ja tietyistä suuremmista, normaaleja hallituspäätöksiä laajemmista kokonaisuuksista päättäminen. Jotta edustajisto voi valvoa hallitusta, sillä tulee olla jäseniä, jotka tarkkailevat hallituksen toimintaa kriittisesti ja selvittävät tarpeen vaatiessa sen toimintaa. Jotta edustajisto voi tehdä viisaita päätöksiä, sillä tulee olla jäseniä, jotka herättävät järjestössä keskustelua ja tuovat uusia näkökulmia debattiin. Katson, että minulla on kummassakin suhteessa annettavaa järjestölle. Jätän Teidän arvioitavaksenne, miten olen näissä tähän asti onnistunut.

Muuten olen sitä mieltä, että Euroopan unioni on tuhottava ja Suomi kuuluu suomalaisille.

Kevät on hyvää aikaa isänmaan ystäville Perussuomalaiset Nuoret muistelee sata vuotta sitten päättynyttä vapaussotaa Teksti: Liina Veronica Isto ja Samuli Voutila Teksti: Liina Isto

P

torille, vierailemme Mannerheimin patsaalla ja järjestämme illalla suuren juhlan, jossa kunnioitamme sodassa kaatuneiden ja siitä selvinneiden muistoa.

Hietaniemen hautausmaa Helsingissä, 16.5.2018 Voitonparaati järjestettiin 16.5.1918 Helsingissä. Järjestämme Senaatintorilla tapahtuman, jossa kunnioitamme vapaussodan päättymistä. Tätä ennen käymme laskemassa seppeleet sankarivainajien haudoille Hietaniemessä ja mahdollisesti myös aatteensa puolesta kaatuneille Santahaminassa.

KUVA: LIINA VERONICA ISTO

Mannerheimin patsas Helsingissä, 5.2.2018 Helmikuun 5. päivänä vuonna 1918 Saksassa hajotettiin jääkäripataljoona 27, jotta jääkärit pääsivät auttamaan valkoisia vapaussodassa. Samana päivänä myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud yritti paeta Helsingistä onnistumatta siinä.

Järjestimme tapahtuman Mannerheimin patsaan edessä, jonne toimme kukkia ja kynttilöitä. Tarkoituksena oli muistuttaa ihmisiä siitä, että ilman jääkäreitä ja heidän uhrauksiaan Suomen itsenäisyyttä ei oltaisi saatu pelastettua. Samalla kunnioitamme valkoisen armeijan ylipäällikköä, Mannerheimia, joka pelasti Suomen vielä tulevina vuosikymmeninä.

KUVA: HENRI HÄKKILÄ

erussuomalaiset Nuoret arvostaa vapautta ja Suomen itsenäistä kansallisvaltiota. Niiden lunastamiseksi käytiin sata vuotta sitten usealla eri nimellä kutsuttu aseellinen ja aatteellinen konflikti, jota me kutsumme vapaussodaksi, koska nimitys kuvaa parhaiten sodan lopputulosta.

Muistelemme sodassa taistelleita kampanjalla, jonka tapahtumat sijoittuvat paikkoihin, jotka olivat merkittäviä vapaussodan kulun kannalta. Listatuista tapahtumista kaksi on jo järjestetty ja kaksi on vielä tulossa. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi tapahtumiin Tampereella ja Helsingissä!

Valkoisten hautamuistomerkki Tampereella.

Suomen vapaudenpatsas Vaasassa, 25.2.2018 Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan helmikuun 25. päivänä vuonna 1918. Järjestimme juhlatapahtuman Vaasan torilla, jossa sijaitsee myös Suomen vapaudenpatsas.

Puheenjohtaja Samuli Voutila lausui muutaman sanan sodassa taistelleiden uhrauksista ja laski seppeleen patsaan juurelle.

Tampereen torilta Mannerheimin patsaalle, 7.4.2018 Tampere vapautettiin punaisten vallasta 6.4.1918. Koko kampanjan suurin ja näkyvin tapahtuma järjestetään lauantaina 7. huhtikuuta. Silloin marssimme Tampereen

Vapaussodan muistelukampanjan tapahtuma Vaasassa 25. helmikuuta.

Suomen siniristilippu täyttää kunnioitettavat sata vuotta 29.5.2018. Satavuotispäivän tienoilla maailman suurimman Suomen lipun on määrä nousta ennätyskorkeaan salkoon Haminassa.

Alun perin lipun pinta-alan tuli olla 300 neliömetriä, ja tangosta kaavailtiin sata metriä korkeaa. Sittemmin koko projekti on kuitenkin palautettu suunnittelupöydälle. ”Projektin kustannukset olivat karata käsistä, joten yritämme nyt löytää edellistä suunnitelmaa edullisemman ratkaisun. Se on rei-

lua kunnan asukkaita kohtaan, koska tämä maksetaan heidän verorahoistaan”, perustelee Haminan Lippumaailman taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo.

Lipun ja lipputangon tarkat mitat sekä aikataulu eivät ole vielä tiedossa. Myöskään siitä ei ole päätetty, minne lipputanko pystytetään – ehdotuksista vahvimmilla on tällä hetkellä Sibelius-kadun kenttä. Varmaa kuitenkin on, että projektin tuloksena syntyvä lippu on maailman suurin Suomen lippu.

R AH VAS 3/2018

KUVA: PIXABAY

Maailman suurin Suomen lippu nousee salkoon Haminassa

13

”Eduskunta äänesti 6. joulukuuta 1917 Suomen itsenäisyysjulistuksesta, ja itsenäisyys voitti äänin 100 - 88. SDP vastusti sitä ja kaikki muut puolueet kannattivat.

Vapauden kallis hinta

R AH VAS 3/2018

Teksti: Antti Eskelinen • Kuvat: Kalle Kukkola (ellei toisin mainita)

14

WWW.FINNA.FI, CC BY 4.0

Usein katsotaan, että Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917. Väite ei kuitenkaan pidä paikkansa. Eduskunta kyllä julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta pelkkä päätös ei tee kenestäkään itsenäistä. Varsin yleinen YYA-Suomen aikainen näkemys on myös, että Vladimir Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden. Tämäkään ei pidä alkuunkaan paikkansa.

V

apaussotaa tulisi käsitellä osana ensimmäistä maailmansotaa ja Venäjän sisällissotaa. Vapaussota oli suomalaisten pyrkimys päästä pois Venäjän imperiumin alaisuudesta ja sen osapuolet olivat osapuolia myös samanaikaisesti käydyissä maailmansodassa sekä Venäjän sisällissodassa, joissa moni muukin kansakunta halusi itsenäiseksi.

Sota oli itsenäistymisen kannalta välttämätön On tärkeää ymmärtää, ettei Suomi olisi kyennyt itsenäistymään ilman ensimmäistä maailmansotaa. Sota oli erittäin raaka ja aiheutti sisäisiä levottomuuksia muun muassa elintarvikepulan takia.

Elintaso ylipäätään oli Venäjällä erittäin kehno.

Levottomuuksien johdosta Venäjän keisari Nikolai II luopui vallasta 15. maaliskuuta 1917 ja valta siirtyi Venäjän parlamentille.

Vuosi 1917 oli Venäjällä erittäin levoton. Upseerien joukkosurmia tapahtui useaan otteeseen ja hallinnon kannatus oli erittäin alhainen, koska se halusi pitää lupauksensa länsivalloille ja jatkaa sotaa. Tämä johtikin 6. marraskuuta 1917 niin sanottuun lokakuun vallankumoukseen, jonka jälkeen venäläiset sosialistit yrittivät levittää levottomuuksia myös Suomeen puoluetovereidensa kautta. Lenin lähettikin Josif Stalinin SDP:n puoluekokoukseen yllyttämään puolueen jäseniä kaatamaan vielä pystyssä olevia instituutioita, joita hän ei vielä ollut saanut hallintaansa.

Eduskunta äänesti 6. joulukuuta 1917 Suomen itsenäisyysjulistuksesta, ja itsenäisyys voitti äänin 100 - 88. SDP vastusti sitä ja kaikki muut puolueet kannattivat, joten itsenäistyminen Venäjästä ei näiltäkään osin ollut mikään itsestäänselvyys.

SDP:n vastaesityksessä asiaa oltaisiin kyselty heidän omilta puoluetovereiltaan, kuten Leniniltä.

Suomalaiset vahvistivat asemaansa kaappaamalla aselähetyksiä

”Sodan ratkaisunäyttämöksi vaihtui Tampere, jossa vallankumouksen kyyneleet ja veri valuivat kuiviin.”

Jo 22. joulukuuta 1917 Lenin alkoi valmistella sotaa Suomen alueella. Samanaikaisesti venäläiset vitkuttelivat ja Suomen itsenäisyys tunnustettiin näennäisesti 4. tammikuuta 1918. Neuvottelut Suomen rajoista, elintarvikkeista ja muusta vastaavasta aloitettiin kuitenkin vasta tammikuun lopussa Venäjän pystyttämän nukkehallinnon niin sanotun kansanvaltuuskunnan kanssa, joka ei juuri idealtaan eronnut myöhemmästä talvisodan aikana luodusta Terijoen hallituksesta.

16. tammikuuta 1918 suojeluskunnat julistettiin Suomen armeijaksi eli nykyisiksi puolustusvoimiksi. Muutamaa päivää aiemmin suomalaiset

punaiset olivat neuvotelleet aseiden toimittamisesta Leninin kanssa. Lenin kuitenkin antoi käskyn laajemmista asetoimituksista vasta Pietisen tehtaan kahakan jälkeen 20. tammikuuta 1918.

Tilanne vapaussodan alussa oli suomalaisten kannalta erittäin huono. Venäjän armeijan sotilaita oli maassa noin 70 000 samalla, kun suojeluskuntien vahvuus oli ympäri maata erilaisin peitejärjestelyin vain alle puolet tästä. Kouluttajista oli huutava pula, eikä aseitakaan ollut nimeksikään.

Kouluttajiksi alettiin saada muutakin kuin vanhaa väkeä, kun jääkäreitä alkoi virrata maahan. Yksi heistä oli Lauri Pelkonen, joka kaatui heistä ensimmäisenä 21. tammikuuta 1918. Moni lukijoista on varmaankin kuullut puhuttavan asejunasta, jonka Lenin lähetti 27. tammikuuta 1918. Hän lähetti niitä kuitenkin useita, ja suojeluskunta pysäytti yhden niistä Simolassa tammikuun 18. päivän vastaisena yönä ja kuljetti saamansa lastin Luumäelle.

Suojeluskunta oli saanut aikaisemminkin kaapattua osia näistä kuljetuksista rautatietyöläisten avustuksella väärentämällä lähetetietoja. Suojeluskunnat toimivat maassa usein palokuntina, tai kuten Pelkonen, Uusi metsätoimisto -nimisen valeyhtiön asiamiehenä. Kouvolassa toimiessaan hän sai hälytyksen saapua Taavettiin johtamaan paikallista suojeluskuntaa punakaartia vastaan 20. tammikuuta 1918. Tuossa yhteenotossa hän sai surmansa seuraavana aamuna. Pelkosen kollega Kalle Mata oli puolestaan vuorokautta aikaisemmin keskeinen hahmo koko sodan eskaloitumisessa. Suojeluskunnalla oli asekätkö Viipurissa Pietisen puusepäntehtaalla, josta sitten punakaarti tuli venäläisten mukana etsimään aseita saamansa ilmiannon perusteella. Syntynyt tulitaistelu käynnisti vielä samana päivänä sekä punakaartin että Suomen armeijan liikekannallepanon, kuten myös Leninin laajemmat ase- ja miehistötoimitukset Suomeen.

Venäjä varusti punakaarteja ja antoi Suomelle uhkavaatimuksen sotatoimista Suomen armeija hyökkäsi Viipuriin jo 22. tammikuuta 1918 ja valtasi kaupungin rautatieaseman, mutta joutui perääntymään Venäjänsaareen kaupungin eteläpuolelle. Sieltä miehet jatkoivat Kämärään väijyttämään suurta asejunaa, jossa oli Leninin lupaamat 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä, 10 kolmen tuuman tykkiä sekä kaksi panssariautoa. Asejunaa ei saatu pysäytettyä, mutta erilaisin hidastein saatiin ostettua useita päiviä aikaa muulle armeijalle. Äärivasemmisto valitutti itsensä 23. tammikuuta 1918 SDP:n johtoon ja maltilliset sosialide-

15

WWW.FINNA.FI, CC BY 4.0

mokraatit irtisanoutuivat Venäjän kanssa vehkeilystä. Tämän jälkeen punaiset aloittivat heti toimenpiteet vallan anastamiseksi maassa ja Venäjän armeija alkoi aseistaa punakaarteja laajemmin. Eversti Mihail Svetšnikovin mukaan punakaartien vahvuus tässä vaiheessa oli koko maassa vain 1 500 miestä. Maaliskuun loppuun mennessä Venäjän armeija oli virallisesti luovuttanut 50 000 kivääriä, 200 konekivääriä, 50 tykkiä ja 4 panssarijunaa punakaartien käyttöön. Tämän lisäksi punakaarteja tuki noin 50 sotilasneuvonantajaa ja useita tuhansia sotilaita, jotka toimivat niin omina osastoina kuin myös konekiväärien ja tykkien käyttäjinä.

”Tilanne vapaussodan alussa oli suomalaisten kannalta erittäin huono.”

Samana päivänä Venäjän sotaministeri Nikolai Podvoiski antoi Suomelle uhkavaatimuksen sotatoimista, mikäli suojeluskunnat eivät luovuta aseitaan, ja samalla käskyn riisua ne aseista. Vastauksena tähän Karjalan suojeluskunnat aloittivat Venäjän armeijan aseistariisunnan 24. ja Pohjanmaan suojeluskunnat 28. päivänä tammikuuta 1918.

R AH VAS 3/2018

Tampereen ja Raudun taistelut ratkaisivat sodan lopputuloksen

16

Helmikuun alussa rintamia alkoi muodostua ja asemasotaa syntyä niin Satakuntaan kuin Saimaalta Joutsenosta Antrean kautta Rautuunkin. Muilla osuuksilla rintamalinja liikkui huomattavasti enemmän. PohjoisSuomessa Tornio, Kemi ja Oulu vapautettiin nopeasti venäläisiltä, Savon radalla taas käytiin panssarijuna- ja sissisotaa pitkälle kevääseen. Ratkaisevat taistelut käytiin Hämeen rintamalla – armeija torjui ensin kaikki hyökkäykset Vilppulassa sekä Ruovedellä ja aloitti sen jälkeen vastahyökkäyksen tar-

koituksenaan saartaa vihollinen Kuruun ja Länkipohjaan suunnatuilla hyökkäyksillä.

Se ei kuitenkaan onnistunut, mutta samalla ratkaisunäyttämöksi vaihtuikin Tampere, jossa vallankumouksen kyyneleet ja veri valuivat kuiviin.

Tampereen taistelun kanssa käytiin yhtäaikaisesti myös Raudun taistelu lähellä Laatokan rantaa. Raudussa suomalaiset pysäyttivät Venäjän armeijan hyökkäyksen ja lopulta tuhosivat sen joukot kokonaisuudessaan. Sodan jo ratkettua Saksa nousi maihin Hangossa ja Loviisassa. Tämän mahdollisti Saksan ja Venäjän 3. maaliskuuta 1918 sopima rauha.

Helsinki olisi halunnut antautua, mutta venäläiset halusivat ostaa itselleen aikaa ja lähettivät Suomen kansanvaltuuskunnan valtuutetun Antti Kivirannan estämään antautumisen. Venäjän toiminta oli hyvin kaksijakoista; yhtäältä se halusi välttää Saksan hyökkäyksen, mutta toisaalta se halusi mahdollisimman hyvät asemat, kun Saksa romahtaa. Näin ollen se kävi maaliskuusta eteenpäin pääosin rajoitettuja sotatoimia Suomea vastaan. Venäläisiä joukko-osastoja muutettiin ”vapaaehtoisjoukoiksi”, vaikka todellisuudessa ne toimivat edelleen Venäjän sodanjohdon komennossa.

Sodan loppuminen ja neuvottelut rauhasta ja aselevosta Sodan verinen loppunäytelmä käytiin samassa paikassa, jossa se alkoikin, eli Karjalan rintamalla ja etenkin Viipurissa. Raudun taistelun voiton jälkeen suomalaiset katkaisivat Viipurin-Pietarin radan ja näin motittivat vihollisen. Toukokuun alkuun mennessä kaikki motit oli putsattu ja 15. päivänä Venäjän armeija vetäytyi vihdoin Inon linnakkeelta. 16. toukokuuta oli vuoteen 1939 asti sotaväen lippujuhlapäivä, joka nykyisin tunnetaan kaatuneiden muistopäivänä.

Sodan päätteeksi Berliinissä käytiin elokuussa 1918 rauhanneuvottelut, joissa Suo-

mi vaati itselleen Kuolan niemimaata, ItäKarjalaa ja Karjalan kannasta. Venäjä taas vaati Suomenlahden ulkosaaria, Karjalan kannasta Viipuri-Käkisalmi -linjan eteläpuolelta ja oli avoin neuvotteluille rajan suhteen Laatokasta jäämerelle. Neuvottelut kuitenkin keskeytettiin 27. elokuuta, eikä niitä koskaan jatkettu Saksan keisarikunnan luhistumisen takia.

Aseleponeuvottelut aloitettiin huhtikuun 12. päivänä 1920 Rajajoella. Suomi olisi halunnut näissä neuvotteluissa puolueettoman turvallisuusvyöhykkeen, joka kattaisi Itä-Karjalan ja Nevan pohjoispuolisen Inkerin. Venäjä taas halusi käyttää neuvottelujen pohjana vuoden 1914 Venäjän ja Suomen suurruhtinaskunnan välistä rajaa ja vaati lisäksi edellä mainittuja Suomenlahden saaria ja Karjalan kannasta. Venäjä oli vastavuoroisesti valmis neuvottelemaan Repolan ja Porajärven kuntien liittämisestä Suomeen. Aseleponeuvottelut katkaistiin huhtikuun 24. päivänä ja Venäjä antoi virallisen rauhanneuvottelutarjouksen toukokuun 11. päivänä.

”16. toukokuuta oli vuoteen 1939 asti sotaväen lippujuhlapäivä, joka nykyisin tunnetaan kaatuneiden muistopäivänä.”

Rauhanneuvottelut aloitettiin kesäkuun 12. päivänä Viron Tartossa. Suomen neuvottelijoiden lähtökohdat olivat samat kuin Berliinissä kaksi vuotta aikaisemmin. Ennen neuvotteluiden alkua Venäjä miehitti ItäKarjalan ja julisti sen Karjalan työkansan kommuuniksi, joka “halusi” kuulua Venäjään. Näin ollen neuvottelut alueen osalta ratkaistiin jo ennen niiden alkamista. Koska neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen rajoista, päätettiin rajat säilyttää sellaisina kuin ne olivat olleet ennen Suomen itsenäistymistä. Petsamon todettiin olleen vaihdettu Siestarjokeen keisarin määräyksellä vuonna 1864. Venäjä oli erittäin suostuvainen tähän johtuen Siestarjoella sijainneesta suuresta asetehtaasta, jota se ei halunnut menettää. Kirjasalo, Repola ja Porajärvi olivat olleet suomalaisten vapauttamia, mutta rauhanneuvotteluiden tuloksen takia joukot joutuivat vetäytymään sieltä. Repolan nimismies Hans ”Bobi” Sivén tekikin mielenosoituksellisesti itsemurhan rauhansopimuksen tullessa voimaan vuoden vaihteessa.

Usein kuulee puhuttavan, että sota oltaisiin voitu välttää. Varmasti olisikin, jos suojeluskunta ei olisi noussut aseisiin. Silloin kohtalomme olisi ollut sama kuin Ukrainalla ja olisimme voineet itsenäistyä vasta vuonna 1991 Neuvostoliiton kaaduttua.

NÄKÖKULMA

Vain tuntuvat rangaistukset voivat turvata yhteiskuntarauhan Teksti: Henri Hautamäki • Kuva: Pixabay

kosten suhteen tulee selväksi, ettei pohjoismaisiin oloihimme kehitetty rehabilitaatiopainotteinen rangaistuskäytäntö toimi. Annetut tuomiot ovat niin kevyitä ja kohdistetut eheyttämistoimet niin surkuhupaisan naiiveja, että on olemassa todellinen vaara, että koko suomalainen oikeuslaitos päätyy naurunalaiseksi sekä suomalaisten että ulkomaalaisten keskuudessa.

On ilmiselvää, että on olemassa yksilöitä, jopa ryhmiä, joiden osalta yritykset poistaa yhteiskuntakelvottomuus ovat pelkkää ajanhukkaa. Sosiopaatit ja psykopaatit ovat usein luonnostaan niin väkivaltaisia ja empatiakyvyttömiä, että heidän päästäminen takaisin muun yhteiskunnan keskuuteen on monissa tapauksissa lähinnä vastuutonta.

Sama pätee tiettyihin järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiin. Ulkomaalaistaustaisten vankien määrän kasvaessa jatkuvasti on myös tarkistettava rangaistuksia uudestaan, koska ensimmäisen maailman lait eivät yksinkertaisesti toimi väestöryhmiin, joiden koko kulttuuri ja ajattelutapa on monilta osin hyvin erilaista kuin meillä. Esimerkiksi heidän yhteisönsä ei välttämättä paheksu sellaisia rikoksia tehneitä yksilöitä, jotka suomalaisten keskuudessa määriteltäisiin

välittömästi pohjasakaksi.

Loppujen lopuksi kaikista suurin riski lepsuihin rangaistuksiin liittyen on kuitenkin se, että jatkuvasti kansalaisten oikeustajua vastaan olevat tuomiot aiheuttavat oikeuslaitoksen ja koko julkisen vallan uskottavuuden rapistumisen. Yleinen järjestys, uhrien kannalta oikeudenmukaiset rangaistukset sekä usko siihen, että oikeuslaitos on reilu, ovat toimivan yhteiskunnan tae. Jos nämä menetetään, seurauksena voi olla hyvin arvaamattomia sisäpoliittisia tapahtumia, jopa poliittisesti väkivaltaista liikehdintää.

Useimmiten, kun vaaditaan rangaistuksien koventamista tai esimerkiksi jopa kuolemantuomion ottamista käyttöön, alkaa vapaamielisempi osapuoli keskustelusta tekemään vertauksia Yhdysvaltoihin. Suomi ei kuitenkaan ole Yhdysvallat, ja Suomi on ainakin paperilla äärimmäisen alhaisen korruption maa. Ei ole mitenkään utopistista ajatella, että voimme rakentaa uuden ja toimivan, kovempien otteiden järjestelmän nykyisen tilalle – järjestelmän, joka palvelee yksinomaan Suomea, sen kansaa ja sen yhteiskuntarauhaa.

R AH VAS 3/2018

S

uomessa, kuten muissakin pohjoismaissa tänä mielenkiintoisena aikakautena, on valloilla oikeuslaitoksen ylläpitämä löysähköjen rangaistuksien kulttuuri ja ylipainottuminen vankien yhteiskuntakelvollisuuden palauttamiseen varsin optimistisilla tavoitteilla. Tämä länsimaisen hyvinvointivaltion pumpulimaisessa ympäristössä syntynyt rangaistuskulttuuri, on kuitenkin viime aikoina joutunut yhä enenevissä määrin kansalaisten vahvan kritiikin kohteeksi muun muassa siksi, että se on uusien haasteiden edessä yhteiskunnan monikulttuurisuuskehityksen edetessä.

Yksi tärkeimmistä huomionarvoisista asioista rangaistuskäytäntöjä käsitellessä on pohtia tuomioiden varsinaista tarkoitusta.

Syyt rangaistuksiin, kuten pelote rikosten uusimisen seurauksista, vaarallisten henkilöiden eristäminen pois yhteiskunnasta sekä tuomioiden istuminen kansalaisten oikeustajuun, eivät ole sivuutettavissa materialistisella optimoinnilla, jossa Excel-taulukkoa tuijottaen pyritään muokkaamaan jokaisesta vangista rehellinen veronmaksaja.

Tarkastellessamme tilannetta esimerkiksi maahanmuuttajien tekemien seksuaaliri-

17

Uusia käsipareja PS-Nuorten toimistolla Uusi järjestösihteeri Krista Bister aloittaa huhtikuun alussa Perussuomalaisten Nuorten hallitus ilmoitti 14. maaliskuuta, kenet oli valittu seuraavaksi järjestösihteeriksi. Usean hyvän hakijan joukosta parhaan vaikutuksen teki helsinkiläinen Krista Bister. 27-vuotias liikunnallinen matkailualan opiskelija on ollut aktiivisena järjestössä vuodesta 2013 ja osallistunut toimintaan niin Helsingin piirissä kuin valtakunnallisella tasolla.

Bister lähti mukaan PS-Nuoriin, koska näki perussuomalaisen linjan vaihtoehtona vanhojen puolueiden politiikalle. Maahanmuutto on hänelle tärkeimpiä poliittisia teemoja, joten puoluevalinta oli melko selkeä. Poliittisen taipaleen varrelle on mahtunut jo paljon – Bister on ollut PS-Nuorten edustajistossa ja Helsingin piirissä hallituksen jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Nykyään hän on lautamies ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen.

Ennen järjestösihteerin työtehtävää Bister työskenteli rakennusalan konsulttifirman projektitiedottajana. Järjestösihteerinä hänen työnkuvaansa kuuluvat muun muas-

sa tapahtumajärjestelyjen hoitaminen ja pääsihteerin auttaminen. Uudelta työltään hän odottaa vaihtelevia työtehtäviä ja uusien asioiden näkemistä ja kokemista. Lisäksi hän on iloinen hyvästä työilmapiirista toimistolla, koska välit esimiehen, pääsihteeri Marika Sorjan kanssa ovat lämpimät.

Bisterin innostus välittyy hyvin PS-Nuorten tiedotteessa olevasta sitaatista. “Mahtavaa päästä työskentelemään aatteen hyväksi ja saada jälleen uusi näkökulma järjestömme toimintaan. Olen ehtinyt työskennellä monenlaisissa hommissa elämäni aikana, mutta yksikään työ ei ole ollut näin lähellä sydäntä kuin nyt starttaava järjestösihteerin tehtävä! Tartun ilolla ja innolla uuteen tehtävääni ja teen parhaani, että olen saamani luottamuksen arvoinen.”

Liina Isto

TET-harjoittelussa PS-Nuorissa Olin 5.-9.2. TET-harjoittelussa Perussuomalaisten Nuorten toimistolla.

Pääsin tekemään viikon aikana monenlaisia juttuja. Viikon kohokohta oli kuitenkin käynti puoluetoimistolla.

R AH VAS 3/2018

Maanantai koitti ja menin toimistolle, jossa tapasin puheenjohtaja Samuli Voutilan ja pääsihteeri Marika Sorjan. Molemmat olivat huipputyyppejä, joiden kanssa tämä viikko sujuu varmasti hyvin. Aloitin työviikkoni järjestelytehtävällä. Tämän jälkeen etsin piirijärjestöjen sometilejä. Osallistuin illalla vapaussota-tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli kunnioittaa jääkäreitä ja heidän uhrauksiaan Suomen puolesta.

18

Tiistaina postitin liittymislomakkeita ja kondomeja. Tämän jälkeen aloitin tekemään piireille somemainoksia. Jatkoin näiden tekoa vielä keskiviikkona.

Keskiviikkona pääsin käymään Perussuomalaisten puoluetoimistolla. Kävimme siellä tutustumassa, minkä jälkeen lähdimme lounaalle. En usko, että kovin moni 15-vuotias on käynyt puoluetoimistolla. Tämän jälkeen

osallistuin koulutukseen, jossa käytiin läpi PS-Nuorten nettisivujen käyttöä.

Torstaina pääsin tekemään kannatustuotteiden inventaariota.

Perjantaina postitin uusien jäsenien liittymiskirjeet ja kirjoitin tätä artikkelia. Perjantai oli viimeinen työpäiväni Perussuomalaisissa Nuorissa. Viikko oli erittäin mukava. Tein lupauksen, että osallistun seuraavan kahden kuukauden aikana johonkin oman piirini eli Pirkanmaan piirin tapahtumaan.

Matias Rantala

Epäsana nimeltä

”vihapuhe” tit – haluaisivat oikeasti kieltää puheen tai kirjoitukset, liittyy siihen, että puhe tai kirjoitus sisältää jonkin paikkansa pitävän tosiasian, jota ei nähdä haluttuna eikä toivottuna.

Mitä ”vihapuhe” -sanaa vakavissaan – eikä sarkastisesti – käyttävät ihmiset oikeastaan loppujen lopuksi haluavat? Sitä, että kiellettäisiin puhe tai kirjoitus, joka on faktoiltaan virheellinen? Niin no, ainakin säännöt olisivat kaikille samat, vaikka jokaisen pitäisikin alkaa puhua hyvin harkitusti. Vai sitä, että kiellettäisiin puhe tai kirjoitus, joka selkeästi kehottaa väkivaltaan jotain toista ihmistä kohtaan? Se on jo oikeastaan kielletty laissa, perustellusti. Vai sitä, että kiellettäisiin puhe tai kirjoitus, joka on poliittisilta näkökannoiltaan Väärä ja Kerettiläinen, eli eroaa vihervasemmistolaisesta maailmankatsomuksesta? Ehkei sentään näin räikeästi. Halutaanko ehkä sitä, että kiellettäisiin puhe tai kirjoitus, josta vihervasemmistolaiselle ”vihapuhetta” hokevalle ihmiselle tulee huono fiilis?

Julkista keskustelua ”vihapuhe” -sanan osalta seuranneena ja lukemattomia vihapuheesta valittavia kommentteja lukiessani olen yhä enemmän näkemässä vaatimuksen olevan edellisen kappaleen viimeisessä lauseeseessa kuvailtu. Postmodernismin voittokulusta modernismiin kertoo juurikin se, kuinka väkevästi ja vahvasti tunne ohjaa nykyihmistä. Faktoilla ei tunnu olevan mitään väliä, eikä sivistyneellä keskustelulla, kunhan vihapuhetta hokevan ihmisen henkilökohtainen tunne-elämä ei kärsi. Yhä enenevissä määrin jokaisella tuntuu nykyaikana olevan oikeus loukkaantua ja vaatia sen varjolla räikeää sensuuria Ranskan vallankumousta edeltävän monarkistiajan hengessä, jos jostain kirjoituksesta tulee hänelle paha olo.

Minun silmissäni ja mielessäni ”vihapuhe” ei sanana tarkoita yhtään mitään. Epäsana. Sensuuria ja keskustelun tukahduttamista. Totalitarististen mielten luoma vaatimus siitä, että kaikki olisivat samaa mieltä aivan kaikesta, jotta kaikilla olisi olevinaan kivaa.

Touko Kivi Lehtityöryhmän jäsen, Joensuu

R AH VAS 3/2018

K

ielen valta on mielen valtaa. Käyttämämme sanat ja sanayhdistelmät muokkaavat joka päivä arkisessa kanssakäymisessä elämänasenteitamme.

Noin viitisen vuotta sitten suomeen apinoitiin Yhdysvaltojen kulttuurista englantilainen sana ”hate speech” muodossa ”vihapuhe”. Termi tarkoittaa Yhdysvalloissa kieltä, joka pitäisi termin käyttäjän mielestä lainsäädännöllisesti kieltää. Tätä näkee yhä enenevissä määrin myös Suomessa.

Kun imaami tai islamilainen auktoriteetti julistaa kuolemaa länsimaille tai ylistää terroristeja, vihapuhetta ei nähdä. Mutta jos Perussuomalainen tai joku muu eurooppalaisen nationalistipuolueen edustaja kritisoi vähänkin islamia, siihen uskovia tai muuten vain epäsopivasti maahanmuuttoa, vihapuhe-huudot kaikuvat ja oikeuskäsittelyjä vaaditaan.

Miksi solvaus yhteen suuntaan vaatii oikeuden tuomion, mutta täysin samanlainen solvaus päinvastaiseen suuntaan onkin äkisti okei? Juuri tästähän nykyisen puolueemme puheenjohtajan, Jussi Hallaahon, tuomiossakin oli kysymys: Kun valtamedia tekee yleistyksiä suomalaisista, kaikki ovat täysin normaalitilassa. Kun Halla-aho sen sijaan väänsi asetelman blogissaan sellaiseksi, että täsmälleen samalla tavalla yleistettiin ensin islamista ja sitten somaleista, siitä pöyristyttiin. Vaadittiin ja saatiin oikeuskäsittely, ja oikeussalissa annettiin ”pahalle ihmiselle” mielipiderikoksesta tuomio. Vaikka tämä asetelma onkin vihervasemmistolaistahojen kannalta herkullinen, toivoisin, että sielläkin sektorilla olisi kypsyyttä nähdä, kuinka vierasta ja sairasta ”eri säännöt eri ihmisille riippuen heidän poliittisista puoluekannoistaan” -ajattelu on niin sanotulle länsimaiselle oikeuskäsitykselle. Minä henkilökohtaisesti toivoisin, että poliittisen kentän kaikki puolet kykenisivät älylliseen rehellisyyteen.

Ei oikeastaan ole yhtään järkevää syytä kieltää puhetta tai kirjoitusta, jos siinä esitetyt näkökulmat tai sisältö ovat valheellisia. Valheellinen sisältö häpäisee vain puhujansa tai kirjoittajansa. Ainut syy, miksi auktoriteetit – valtio, kunta, EU tai itsensä auktoriteeteiksi kuvittelevat merkityksettömät tahot, kuten esimerkiksi JSN tai Helsingin viherelitis-

19

KIRJAT

20

”Nationalismi”-termi otettiin käyttöön vasta 1700-luvulla, vaikka kansoja on ollut olemassa paljon aiemminkin. Ajattelutavat ja kieli heijastelevat usein ympäröivää todellisuutta, joka vaikuttaa ajattelijoihin ja puhujiin.

Nationalismi eli kansallismielisyys puhuttaa edelleen. Millaisissa olosuhteissa nationalistista ajattelua ja politiikkaa alkaa ilmetä?

Onko nationalismi lähinnä länsimainen vai laajempi ilmiö? Mikä saa aikaan yhteenkuuluvuuden tunteen toisilleen tuntemattomien ihmisyksilöiden välille?

Tällaisia kysymyksiä miettien politiikantutkija Benedict Anderson (1936–2015) laati vuonna 1983 ilmestyneen kirjansa Kuvitellut yhteisöt – Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. Kirjan ensijulkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 35 vuotta. Anderson on myöhemmin täydentänyt ja korjannut teostaan. Suomentaja Joel Kurtti on höystänyt käännöstä erinomaisilla suomentajan huomioilla.

Ajan hammas on ollut kirjalle lempeä.

Kuvitelluista yhteisöistä on tullut nationalismia käsittelevän kirjallisuuden perusteos, josta otetaan yhä uusia painoksia. Kirjaa on myös siteerattu paljon.

Anderson kannattaa näkemystä, jonka mukaan ihminen on kansakunnan jäsen vain, jos hän itse mieltää itsensä kuuluvan siihen. Tässä katsannossa kansallismielisen ajattelun taustalla ei olisikaan kansallisen tiedostavuuden herääminen vaan kansakuntien keksiminen. Jos kansaan kuulumisen pääkriteeri on oma subjektiivinen kokemus ja jos erityispiirteitä pidetään vähemmän tärkeinä, koko nationalismitutkimus surkastuu makuasioiksi aitoon mädännäiseen liberaaliin tapaan.

Kirjassaan Anderson pyrkii tarjoamaan uutta näkökulmaa, jonka avulla marxilaiset ja liberaalit voivat paremmin ymmärtää ”marxilaisen teorian epämukavaa poikkeamaa”, kuten Anderson nationalismia kuvailee. Tässä kohtaa mainittakoon, että professori Anderson ei itse ollut nationalisti vaan marxilainen.

Anderson ei kuitenkaan suhtaudu aiheeseensa vähättelevästi. Yksi hänen loistavista väitteistään on, että nationalismi tulisi rinnastaa suuriin kulttuurisiin järjestelmiin.

Andersonin mukaan nationalismi kehittyi hyvinkin sopivaksi osaksi teollisuusyhteiskuntia.

Kuviteltujen yhteisöjen suurin ansio on se, että teos avasi väylän aiempaa laajemmalle nationalismikeskustelulle, joka ei rajoittunut koskemaan pelkästään Euroopassa asuvia kansoja. Kirjassa käydään läpi historiallisia vaiheita eri puolilla maailmaa. Kuvitellut yhteisöt on auttanut ihmisiä ymmärtämään, että nationalismia voi esiintyä missä tahansa maanosassa. Professori Andersonilla oli laaja kielitaito, mikä auttoi häntä nationalismin tarkastelussa.

Edellä mainitusta huolimatta kirjassa on myös Eurooppaan liittyviä oivalluksia. Esimerkkinä mainittakoon, että Andersonin mukaan kirjapainotaito ja kapitalismi ovat tehneet merkittävää yhteistyötä nationalismin siementen kylvämisessä.

Maksimoidakseen liikevoittonsa 1500-luvun kirjakauppiaat halusivat myyntiin kansankielistä kirjallisuutta, jolla oli suurempi potentiaalisten ostajien joukko kuin ”jumalalliseksi” latinaksi kirjoitetuilla kirjoilla. Varsinkin Martti Lutherin saksankieliset kirjat saavuttivat valtavan myyntimenestyksen.

Kansankieliset kirjat ja sanomalehdet olivat lukijoilleen välineitä nähdä itsensä ja suhteensa muihin syvällisesti uusin tavoin.

Kirjan nimeen nostettu käsite ”kuviteltu yhteisö” on helppoa ymmärtää

väärin ensisilmäyksellä. Anderson on kuitenkin oikeassa siinä, että kansat ovat kuviteltuja yhteisöjä, koska kaikki samaan kansaan kuuluvat ihmiset eivät elämänsä aikana tapaa toisiaan. En tunne kaikkia suomalaisia, mutta uskon heidän olemassaoloonsa ja minulla on aivoissani kuviteltu käsitys siitä, millaisia asioita he elinpäivinään suunnilleen tekevät. Myös uskontokunnat, fanikerhot ja monet muut ovat kuviteltuja yhteisöjä, koska niiden jäsenet eivät kohtaa kaikkia kaltaisiaan. Tämä ei kuitenkaan tee yhteisöistä epätodellisia. ”Kuviteltu” ei tarkoita samaa kuin ”kuvitteellinen”.

Tuomas Tähti Hallituksen varajäsen Espoo

KUVA: DAVIDE QUADRI

R AH VAS 3/2018

Kuvitellut yhteisöt (1983)

KOLUMNI

Pakkoruotsi – loputon suo

Ruotsin kielen pakollisuus sai alkunsa 60-luvun lopulla poliittisen lehmänkaupan tuloksena, kun Ruotsalainen Kansanpuolue, RKP, vaati pakkoruotsia peruskouluihin. Siitä lähtien ruotsin kielen pakollisuus ja virkamiesruotsi ovat olleet politiikassa pyhä lehmä, jota ei ole saanut kyseenalaistaa. Tähän asti.

Perussuomalaisten astuttua Sipilän hallitukseen 2015 hallitusohjelmaan kirjattiin kielikokeilu – kunnat voisivat osallistua kielikokeiluun, jossa kuudennen luokan aloittava voisi valita, opiskeleeko ruotsia vai jotain muuta tarjolla olevaa kieltä. Tämä hallitusohjelmaan kirjattu asia, kuten moni muukin perussuomalaisten sinne ajama asia, olivatkin vain puhetta. Moni siellä ollut asia on jätetty ajamatta, tai niillä ajettiin lähinnä nykyisten Sinisten hillotolppia.

Loppujen lopuksi kielikokeilu, josta nykyisin vastaa Sampo Terho, onkin jäänyt vain torsoksi. Kokeilu rajataan vain 2200 oppilaaseen, eikä kielikokeilussa olisi ollut mukana virkamiesruotsin opiskelupakon poistamista.

Hyvin monissa kunnissa perussuomalaiset ovat tehneet valtuustoissa aloitteet tähän kielikokeiluun osallistumisesta, mutta luonnollisesti vanhat puolueet ovat järjestelmän mukaan menijöitä, eikä se siksi ole mennyt läpi juuri missään. Olen itse Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu ja jäsen lasten ja nuorten lautakunnassa

(ent. opetus ja kulttuuri), joten olen ollut kaupunkimme kohdalla merkittävillä vaikutuspaikoilla asian suhteen. Kuten moni muukin, minäkin ajattelin, että jos kielikokeilu jossain menisi läpi, niin ainakin Lappeenrannassa, jossa ruotsin kielelle ei ole mitään tarvetta. Meillä päin esimerkiksi venäjän kielen opiskelu olisi paljon viisaampaa ihan turisminkin kannalta.

Kirjoitin paljon lehtiin kielikokeilun puolesta ja puhuin myös lautakunnan muiden jäsenten kanssa asiasta. Opetustoimi myös toimitti viidesluokkalaisten vanhemmille kyselyn siitä, haluaisivatko he lapsensa kielikokeiluun. Vastausprosentti oli surkea, eikä suuri osa vastaajista halunnut osallistua. Syy tähän todennäköisimmin oli vaatimus virkamiesruotsista. Muut lautakunnan jäsenet menivät tämän kyselytutkimuksen mukaan, olin yksin mielipiteeni kanssa, eikä asia edennyt. Opin, että vaikka kunnassa kuinka haluttaisiin äänestäjien keskuudessa yleisellä tasolla pakollisesta ruotsista eroon, realiteetit ovat eri asia, ja päättäjillä on varsinkin vanhoissa puolueissa eri kannat pakkoruotsiin kuin äänestäjillään.

Jotta Suomessa voitaisiin ikinä päästä pakollisesta ruotsin kielestä eroon, se on toteutettava muuta kautta kuin surkean pieneksi jääneenä kielikokeiluna. Pakollinen ruotsi olisi poistettava perustavanlaatuisesti kaikkialta, jotta muutos olisi järkevä. Virkamiesruotsivaatimukset on poistettava kaikista niistä kunnista, jotka eivät ole suurimmaksi osaksi ruotsinkielisiä, ja myös valtionhallinnon kielenä on oltava ainoastaan suomi.

Viimeisenä rastina olisi perustuslain muutos, jonka jälkeen meillä olisi ainoastaan yksi virallinen kieli. Edellä mainitut asiat ovat monen loputtoman suon päässä, ja niitä voi saavuttaa ainoastaan hallituspaikoilta.

Perussuomalaisten on tulevaisuudessa oltava jämäkämpiä vaatimuksiltaan hallituksissa ja katsottava, että vaatimuksemme toteutuvat.

Emme voi toistaa SMP:n ja Soinin perussuomalaisten virheitä.

Daniel Kaartinen Kaupunginvaltuutettu, tekniikan kandidaatti

R AH VAS 3/2018

M

eillä perussuomalaisissa on aina ollut itsestäänselvyys, että ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista.

Myös monet kyselytutkimukset osoittavat, että suurin osa Suomen kansastakaan ei halua ruotsin opiskelun olevan pakollista.

Harva se päivä kuulee pitkän uran tehneiden ihmisten kertovan, kuinka he ovat tarvinneet ruotsin kieltä kerran tai pari koko uransa aikana. Puhutaan kuitenkin vain kuuden prosentin kielivähemmistöstä, joiden palvelut turvataksemme opiskelemme kaikki kaikilla opintoasteilla ruotsia. Kuinka olemme edelleen tässä suossa?

21

KUVA: DAVIDE QUADRI

Italian parlamenttivaalit 2018 Matteo Salvinin nousu johtoon

J

oulukuun 15. päivänä 2013 Torinossa nuori Matteo Salvini äänestettiin Lega Nord -puolueen eli Pohjoisen liiton liittosihteeriksi. Hän kulki Roberto Maronin, entisen sisäministerin ja Lombardian hallintoalueen presidentin, jalanjäljissä.

Sinä päivänä puolue, jonka 30-vuotiseen historiaan oli kuulunut tärkeää hallitustyöskentelyä ja jolle olivat tunnusomaisia taistelut identiteetistä ja itsenäisyydestä, luotti hallintonsa nuoren europarlamentaarikon käsiin. Siitä lähtien Matteo Salvini on johtanut puoluetta karismaattisesti sekä sisäisestä että Euroopan näkökulmasta valmistellakseen puolueen suureen voittoon sunnuntaina 4. maaliskuuta.

Miksi Italian vaalituloksen ymmärtämiseksi paremmin on niin tärkeää puhua Lega Nordista ja sen johtajasta? Siksi, että puolue on vaalien todellinen voittaja! Lisäksi on erittäin tärkeää korostaa sitä tosiasiaa, että Lega Nord, maan vanhin ja euroskeptisin puolue, voitti Silvio Berlusconin johtaman Forza Italia -puolueen ensimmäistä kertaa, ja siten avasi uuden aikakauden Italian oikeistolle.

Yhtäältä vaalitulos vahvistaa oikeistosiiven massiivisen suosion erityisesti maan pohjoisosissa. Toisaalta maan eteläisissä osissa Viiden tähden liikkeen lupaukset perustulosta, epämääräisestä hyvin-

vointivaltion toimintamallista, nauttivat vankkaa kannatusta vastakohtana Matteo Salvinin ajamaan tasaveroon. Lisäksi niemimaan jakautumisen mahdollisti Demokraattisen puolueen edustamien liberaalien täydellinen romahdus.

Lega Nordin 18 prosentin äänisaalis oli hyvin lähellä aikaisemmin vallassa olleiden Demokraattien 20 prosenttia. Vaalitulos sai median paniikkiin, jota voi verrata Donald Trumpin valintaa seuranneeseen hullunmyllyyn Yhdysvalloissa. ”Poliittisesti korrekti eliitti” ei voi uskoa, että voitettuaan Lombardian – Italian vauraimman ja tuottavimman hallintoalueen – presidentin tehtävän Lega Nord voi olla myös ratkaisevassa asemassa tulevassa hallituksessa. Lisäksi on mahdollista, että Matteo Salvini nimitetään Italian seuraavaksi pääministeriksi. Vaikka vaalituloksen aiheuttamasta kaoottisesta tilasta johtuen ennustusten tekeminen tässä vaiheessa onkin liian aikaista, toivon kuitenkin voivani pian kertoa uutisen, että Lega Nord on viimeinkin saanut ensimmäisen pääministerinsä.

Davide Quadri Lega-Nuorten kansainvälisten suhteiden johtaja

R AH VAS 3/2018

Italian Elections 2018 - The Consecration Of A Leader: Matteo Salvini

22

On 15 December 2013 in Turin a young Matteo Salvini was elected Federal Secretary of Lega, collecting the legacy of Roberto Maroni, former Minister of the Interior and President of the Region of Lombardy.

On that day, a party with 30 years of history, with an important governmental past characterized by identity and pro-independence battles, entrusted its governance to the young MEP. Since then, Matteo Salvini has been leading the movement in a very charismatic way, both with an internal and European biased view.

Why is it so important to talk about Lega and its Leader to better understand the Italian elections? Because Lega is the real winner of the elections! Moreover, it is crucial to underline the fact that, for

the first time, Lega, the most long-lived and Eurosceptic party of the country, managed to overcome the political formation led by Silvio Berlusconi, Forza Italia, thus opening a new era for the Italian right.

On one hand, the electoral results show a massive affirmation of the right-wing coalition, especially in the Northern part of the Country. On the other hand, the southern part strongly supported the promises of the 5 Stars Movement for a “citizenship income” – in contrast to the Flat tax proposed by Matteo Salvini – a vague formula of welfarism. Furthermore, the division of the peninsula was made possible by the complete collapse of the liberals represented by the Democratic Party.

The 18% Lega expoit, very close to the 20% of the Democratic

Davide Quadri Head of Foreign Affairs for MGP - Youth of the Lega.

Elezioni Italiane 2018 – la consacrazione di un leader: Matteo Salvini Il 15 Dicembre del 2013 a Torino un giovane Matteo Salvini viene eletto Segretario Federale della Lega, raccogliendo l’eredità di Roberto Maroni, ex Ministro degli Interni e Presidente di Regione Lombardia.

Quel giorno, un partito con 30 anni di storia, con un passato importante di governo e battaglie autonomiste ed identitarie, affida la sua governance al giovane eurodeputato che, prendendo per mano il partito, lo guida in uno scenario italiano ed europeo molto mutevole e lo prepara al grande exploit di Domenica 4 Marzo.

Perché parlare principalmente della Lega e del suo Leader per parlare delle elezioni italiane? Perché la Lega è la grande vincitrice di queste elezioni. Il più longevo ed euroscettico partito del Parlamento Italiano è riuscito per la prima volta a superare la formazione politica di Silvio Berlusconi, Forza Italia, dando così vita ad una nuova fase per la destra italiana.

I risultati elettorali denotano una grande affermazione per la coalizione di destra, soprattutto nel Nord del Paese, insieme al consolidarsi del Movimento 5 Stelle nel Sud della penisola, che ha contrapposto alla proposta di una Flat Tax la ricetta del “reddito di cittadinanza”, formula abbastanza vaga quanto assistenzialista. Questa divisione del Paese denota il crollo completo dei liberal del Partito Democratico, forza che ha sempre cercato di essere federatrice di tutto il Paese.

L’exploit della Lega al 18%, molto vicina al 20% della forza di governo uscente del Partito Democratico, ha logicamente gettato nel panico la stampa mainstream del Paese, uno shock paragonabile alla vittoria di Donald Trump, con le giuste proporzioni.

I paladini del politicamente corretto non posso credere che oltre ad aver confermato la presidenza della Regione Lombardia, la più importante e produttiva Regione del Paese, la Lega possa essere una forza determinante e protagonista si spera anche del prossimo governo nazionale. Anche se probabilmente il meglio deve ancora venire, perché prossimamente il Presidente della Repubblica potrebbe incaricare proprio Matteo Salvini come Presidente del Consiglio. Tuttavia, nel tumultuoso panorama politico italiano è ancora presto fare previsioni; spero di aggiornarvi con il primo Presidente del Consiglio della Lega.

Davide Quadri Responsabile Esteri MGP – Giovani della Lega.

Mielipiteet Seksuaalisuus on liian arvokasta kertakäyttötavaraksi Seksuaalisuus on läsnä jokaisessa ihmisessä syntymästä lähtien, ja se on jokaiselle hauras asia. Pidän seksiä intiiminä kanssakäymisenä, jossa annetaan toiselle pääsy herkimpään osaan itsestä. Seksuaalisen kanssakäymisen tulisikin tapahtua vain parisuhteessa kahden toisiinsa sitoutuneen ihmisen välillä.

Seksi ei ole koskaan täysin merkityksetöntä. Seksin aikana erittyy niin sanottua ”rakkaushormonia”, oksitosiinia. Ehkäisystä huolehtiminen ei tarkoita, että ymmärtää seksin seuraukset tai on siihen valmis. Nuoria pitäisikin opettaa ajattelemaan seksuaalisuuttaan syvällisemmin, eikä painostaa heitä ”hankkiutumaan eroon” neitsyydestään. Vaikka nuoret haluavat usein viettää nuoruutensa kokeillen kaikkea mahdollista löytääkseen oman juttunsa, kaikkea ei pidä tai ole pakko kokeilla. Seksistä pitää myös osata puhua avoimesti – jos rohkeus ei riitä siitä puhumiseen, ei ole myöskään valmis seksiin.

Ihmisen löyhää seksuaalimoraalia pitää voida kyseenalaistaa – kysyä, miksi toinen näkee järkeväksi sen, että avaa itsensä toiselle ilman rakkautta ja sitoutumista. Monet kuvittelevat, että naiset harrastavat enemmän irtosuhteita ja heidät usein tuomitaan, mutta todellisuudessa miehet omaavat naisia löyhemmän seksuaalimoraalin.

Perinteisiä perhearvoja ei uhkaa homoseksuaalisuus, vaan polyamoria ja irtosuhteiden harrastaminen. Moni herää vasta kolmekymppisenä siihen, että haluaa lapsia. Kun ensimmäisen lapsen syntymä siirtyy myöhemmäksi, perhe harvoin hankkii enempää lapsia. Myös riskit sairauksiin, kuten Downin syndroomaan, lisääntyvät. Ihmisten tulisi keskittyä kumppanin löytämiseen, eikä turhiin seksikokeiluihin.

Toivon, että voisimme keskustella enemmän korkeamman seksuaalimoraalin vaikutuksista sen sijaan, että julistaisimme kaiken hyväksymistä. Seksuaalisuuttaan voi ilmaista ilman irtosuhteitakin. Onnellisen perheen paras perusta on toisiinsa sitoutunut ja toisiaan rakastava pariskunta.

Jelena Mustaniemi Helsinki

Haluatko kirjoittaa lehteen mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi Rahvas-lehden päätoimittaja Liina Istolle sähköpostitse osoitteeseen liinaveronica@outlook.com. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, osoite ja puhelinnumero. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset sekä tarvittaessa otsikoi, lyhentää ja muokkaa niitä. Maksimimerkkimäärä on 3000.

R AH VAS 3/2018

Party – the previous governing force – sent the media into a panic, comparable to the blast that followed the election of Donald Trump in the US. “Politically correct champions” cannot believe that, besides having confirmed the presidency of the Lombardy, the most wealthy and productive region of the country, Lega may be a decisive force in the upcoming government. With regards to this, it is also possible that Matteo Salvini might be appointed as the next President of the Council. However, it is still too early to make predictions due to the current chaotical situations originated by the elections; I hope to update you soon with the news that we finally have the first Lega Premier.

23

• PIIRIPALSTA •

KESKI-SUOMI Keski-Suomen piirin toiminta on taas aktivoitunut parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Olemme toki koko ajan tehneet kannanottoja ja järjestäneet erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi toissasyksyn eläinten hyvinvointiin keskittynyt toritapahtuma herätti laajaa kiinnostusta jyväskyläläisissä. Omien tapahtumiemme lisäksi olemme osallistuneet puolueen toritapahtumiin ja esitelleet niissä toimintaamme.

Keski-Suomen piiri on myös tukenut useina vuosina jäseniään eri vaaleissa ja tuonut samalla esiin Perussuomalaisille tärkeitä teemoja, kuten kritiikkiä eurovaluuttaa ja nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan.

Tekemämme kannanotot ovat käsitelleet enimmäkseen maahanmuuttoa, jonka suhteen erityisesti Jyväskylän kaupungin linja poikkeaa huomattavasti Perussuomalaisten linjasta. Olemme vastustaneet esimerkiksi Jyväskylän kaupungin laittomille maahanmuuttajille tarjoamia sosiaalietuuksia. Kannanottojen lisäksi olemme myös keränneet nimiä maahanmuuttokriittisiin kuntalaisaloitteisiin.

la paikkakunnilla. Jyväskylän Ryhtiliike on pidetty kuukauden toisena tiistaina kello 18.00 ja Jämsän ryhtiliike kuukauden toisena lauantaina klo 18.00.

Kuten mainitsin alussa, piirimme toiminta on piristynyt viime kuukausina uusien aktiivien myötä ja tapahtumia on järjestetty edellisiä vuosia enemmän. Toimintamme on lisäksi laajentunut Jyväskylästä myös muihin Keski-Suomen kuntiin. Toivomme tietysti näkevämme vielä enemmän väkeä piirimme tapahtumissa. Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyy Facebook-sivuilta tai vaikka ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen. Myös palaute ja vinkit asioista, joihin Perussuomalaisten Nuorten olisi mahdollisesti syytä tarttua Keski-Suomen maakunnassa, ovat tervetulleita.

Keski-Suomen alueella järjestetään Ryhtiliikkeitä säännöllisesti kerran kuukaudessa kahdessa kaupungissa: Jyväskylässä ja Jämsässä.

Molemmat Ryhtikset ovat vapaamuotoisia tapaamisia, joissa ei ole ollut ainakaan toistaiseksi sen tarkempia alustuksia. Vuoden mittaan Ryhtiksiä on tarkoitus järjestää edellä mainittujen lisäksi myös muil-

Olli Pasanen Keski-Suomen Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja

POHJANMAA Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja samalla yksi Suomen nopeimmin kasvavista maakuntakeskuksista. Asukkaita Seinäjoella on 62 457. Seinäjoen keskustassa sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema rakennusten ryhmä eli Aaltokeskus, johon kuuluu Lakeuden Ristin kirkko, kaupungintalo, kaksiosainen pääkirjasto ja kaupunginteatteri. Kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa ja ne jakautuvat seuraavasti: Keskusta (19), Kokoomus (15), SDP (8), PS (3), Vihreät (3), KD (2) ja Vasemmistoliitto (1).

hemmin olimme mukana järjestämässä vapaussodan muistojuhlaa Vaasassa 25.2, jossa kävivät vierailemassa PS-Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila ja 3. varapuheenjohtaja sekä Rahvaan päätoimittaja Liina Veronica Isto. Tällä hetkellä suunnittelemme kevään ja kesän tulevia tapahtumia. Suunnittelussa on esimerkiksi vierailut Altialle ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon, mutta näistä tiedotamme lähempänä. Tässä kaikki pähkinänkuoressa ja lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää alkanutta kevättä!

R AH VAS 3/2018

Minut valittiin Pohjanmaan PS-Nuorten puheenjohtajaksi piirin kevätkokouksessa 2017 ja siitä lähtien hommaa on riittänyt. Kunnallisvaalien alla olimme jakamassa sanomaamme Seinäjoen Kauppatorilla ja elokuussa olimme mukana Peräseinäjoen Markkinoilla.

Markkinoilla vierailivat myös Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ja PS-Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.

Markkinoiden yhteydessä järjestimme majoittumisen Ilmajoen Riistavallilla, jossa saunoimme, vaihdoimme kuulumisia ja grillasimme.

24

Vuosi 2018 näyttää edellistä kiireisemmältä. PS-Nuorten 1. varapuheenjohtaja Juha Karjalainen vieraili luonamme Seinäjoella, ja myö-

Ville Muilu Pohjanmaan Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja

• PUHEENJOHTAJAN PALSTA •

Kansallismielisen kevään aika Kevät alkaa pikkuhiljaa saapua myös meille tänne kylmään pohjolaan. Kevään myötä starttaavat myös monet erilaiset tapahtumat.

Niistä ehkä merkittävin on 7.4. järjestettävä PS-Nuorten vapaussota-tapahtuma Tampereella, jossa muistamme kaupungin vapautumista. Tampereen taisteluilla oli ratkaiseva rooli sata vuotta sitten käydyssä vapaussodassa. Tervetuloa lämpimästi paikalle!

Toinen merkittävä tapahtuma on yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous Helsingissä 14.–15.4.2018. Yhdistyksen kokoukset ovat loistava paikka verkostoitua eri puolilta Suomea tulevien jäsentemme kanssa, jättää toimenpide- tai julkilausuma-aloite ja viettää laatuaikaa ystävien kanssa läpi viikonlopun. Meillä PS-Nuorissa jäsenistö käyttää ylintä päätäntävaltaa ja jokainen jäsenemme pääsee vaikuttamaan järjestön linjaan. Valitsemme myös kokouksessa uuden edustajiston ja sille puheenjohtajan – kenties se olet juuri sinä?

Meillä on edessä mielenkiintoinen kevät. Muutamme muutaman vuoden tauon jälkeen puolueen kanssa uudelle puoluetoimistolle.

Siitä olen äärimmäisen iloinen ja uskon vahvasti, että olemalla samoissa tiloissa puolueen kanssa saamme tehtyä paremmin töitä aatteen ja koko persuperheen eteen. Puoluetoimiston tarjoamat resurssit myös takaavat sen, että saamme tehostettua viestintäämme entistä paremmin. Se tulee toivottavasti näkymään erilaisissa kanavissa myös sinulle, arvoisa lukija. Tervetuloa siis moikkaamaan meitä uudelle puoluetoimistolle! Tarjoan kahvit.

Tulemme aloittamaan kevään aikana valmistelut maakuntavaaleja ja tulevia eduskuntavaaleja varten. Meillä oli kuntavaaleissa kaikista puolueen ehdokkaista 15 prosenttia nuoria, ja vähintään samaan haluamme päästä myös nyt maakuntavaaleissa. Tiedän, että nuorten näkökulmasta vaalit eivät ole kovinkaan seksikkäät, mutta kannustan jokaista isänmaallista nuorta asettumaan niissä ehdoille. Maakuntatasolla tullaan päättämään monista nuoria koskevista asioista, joten on tärkeää, että myös meidän, nuorten, ääni kuuluu. Lisäksi menestys maakuntavaaleissa antaa paremman mahdollisuuden olla ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Ehdokkuudesta voit ilmaista kiinnostuksesi puolueen verkkosivuilla.

Myös kansainvälisellä rintamalla tapahtuu. Olemme alkuvuonna kartoittaneet aktiivisesti uusia yhteiskumppaneita Itä-Euroopasta.

Lisäksi pohjoismainen yhteistyö jatkuu sekä tiivistyy entisestään.

Olemme järjestämässä tapahtumaa Nuorten Vapaa Pohjola -ryhmän puitteissa, ja sinne on tarkoitus kutsua Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta kansallismielisiä nuorisojärjestön jäseniä. Tätä kannattaa seurata, mikäli kansainvälinen politiikka kiinnostaa!

Kansallismielinen kevät tuo tullessaan myös pyynnön teille, rakkaat lukijat. Tarvitsemme apuanne. Kuten olette saattaneet huomata, kansallismielisiä tahoja vastaan hyökätään usealta eri taholta yhteiskunnassamme. Tiedän kokemuksesta, että paine voi olla aika ajoin kovaa, ja välillä miettii koko politiikan mielekkyyttä. Mutta juuri siksi meidän pitää uskaltaa olla rohkeita, tehdä Suomelle ja suomalaisille hyvää politiikkaa sekä olla ylpeitä siitä, mitä olemme. Kannustan kaikkia teitä ottamaan aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jaamme myös järjestön somekanavissa jäsentemme kirjoituksia, joten niitä kannattaa vinkata suoraan allekirjoittaneelle!

Nähdään Tampereella ja Helsingissä! Myös Kuopioon olette aina lämpimästi tervetulleita.

Samuli Voutila Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja

R AH VAS 3/2018

Arvoisa perussuomalainen nuori,

25

Twitterissä sanottua Anssi Salmi @anssal 2.2.2018 SAK:n mukaan miekkarissa 15 000 ihmistä, poliisin mukaan 8000. EK:n mukaan lakko maksoi 120 milj., SAK:n mukaan 18 milj. Ministerit poissa, vihervasemmisto patsastelemassa.

Kiinnostaako näitä oikeasti työttömän tilanne? Ei siltä vaikuta.

Pelkkää showta ja peliä. Hävettää! #lakko

Samuli Voutila @SamuliVoutila 6.3.2018 Suomessa syntyvyys romahtanut. Tämän varjolla, monet haluavat lisätä maahanmuuttoa. Minä en. Suomi voi toimia kuten Japani. Äärinmäisen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa yhdistettynä panoksilla digitalisaatioon ja robotisaation. Kyllä myö selvitään.

Suomalaisten voimin. #Suomi

Ville Tavio @VilleTavio 23.2.2018 Suomalaisessa kulttuurissa rehellisyys on korkealle arvostettua ja kanssaihmisen sanaan on totuttu luottamaan. Ehkä tämänkin vuoksi jokaiselle irakilaiselle humpuukimaakarille tuntuu löytyvän Suomesta läjä ymmärtäjiä ja puolustajia? #hyödylliset_hölmöt

Jani Mäkelä @JaniMakelaFi 8.3.2018 Valtiovarainministeri Orpo sanoi kyselytunnilla, että perussuomalaisia ei pystytty paimentamaan tarpeeksi. Aivan oikein - #perussuomalaiset eivät ole kenenkään ulkopuolisen paimennettavissa.

Matti Haapala @HerraHaapala 29.2.2018 Persujen poliittiset vastustajat nyt: ”Höhöö! Huhtiksen vaalitulos osoittaa äärioikeiston kuihtumisen.” Persujen poliittiset vastustajat ensi viikolla: ”Ääää! Äärioikeisto on uhka meille kaikille.” #presidentinvaalit2018 @LauraHuhtasaari Sebastian Tynkkynen @SebastianTyne 5.3.2018 #Italia:ssa maahanmuuttokriittiset puolueet vetivät murskaavan vaalivoiton. Italia on ollut yksi siirtolaiskriisin pääreiteistä ja nyt virtaus kääntyy toisinpäin. Seuraa palautusvyöry. Nyt livekuvaa EU-komission puheenjohtajan Junckerin kasvoista, kiitos!

Laura Huhtasaari @LauraHuhtasaari 6.3.2018 Ei ole olemassa neutraalia mediaa. Sellainen tarvitaan, tai ainakin monipuolisempi media. Valtamedia, yhdellä totuudellaan pyrkii vaikuttamaan vaaleihin. Valtamedia on puolensa valinnut. Lännen valtamedia käy informaatiosotaa maahanmuuton, EU:n ja globalisaation puolesta.

Henri Ahonen @HenriAhonen1 13.3.2018 #Olentodistanut kuinka hesarin toimittaja on halunnut kieltää valkoisen heteromiehen olemassaolon Roger Kulmala @RogerKulmala 13.3.2018 #Olentodistanut miten sukupolvelleni on aivopesty, että nykyinen monikulttuurinen Etelä-Afrikka on tasa-arvoinen kaikille roduille, mutta lopputuloksena onkin valkoisten etninen puhdistus.

Mikael Lith @mjlith 14.3.2018 Groteskia, miten HS, Yle ym pimittävät ps:n sotekantoja. Vihr, sdp, ja vas. (erityisesti Anderssonin ) sotenäkemyksiä esitetään jatkuvasti asiaa koskevissa lehtijutuissa tai ylen keskusteluohjelmissa.

On helppo jankuttaa ps:n olevan yhden asian liike, kun on mediasaarto päällä.

Toimituksen meemivalinta

R AH VAS 3/2018

Seuraa meitä muuallakin sosiaalisessa mediassa!

26

www.facebook.com/ perussuomalaiset.nuoret

Instagram: @psnuoret

Twitter: @ps_nuoret

Snapchat: psnuoret

Youtube: psnuoret

KESKUSTOIMISTO

PIIRIJÄRJESTÖT

Perussuomalaiset Nuoret ry • Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinki www.ps-nuoret.fi • www.facebook.com/perussuomalaiset.nuoret • Instagram: @psnuoret • Twitter: @ps_nuoret • Snapchat: psnuoret • Youtube: psnuoret

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/helsinki

Kaakkois-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/kaakkois-suomi

HALLITUS VUODELLE 2018

Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/uusimaa

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Kai Sorto Turku kai.sorto@turku.fi

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/satakunta

Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjanmaa

Isaac Witherspone Lappeenranta isaac.witherspone@gmail.com

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/hame

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/oulu

Auri Siika-aho Oulu aurisiikaaho@gmail.com

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Lapin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/lappi

Antti Eskelinen Kouvola antties@gmail.com

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Puheenjohtaja Samuli Voutila Kuopio samuli.voutila@ps-nuoret.fi 0400988960 1. varapuheenjohtaja Juha Karjalainen Oulu juha.karjalainen@ps-nuoret.fi 0440120022 2. varapuheenjohtaja Jessica Vahtera Turku jessica.vahtera@ps-nuoret.fi 0449954282 3. varapuheenjohtaja Liina Isto Turku liinaveronica@outlook.com 0440461234 Pääsihteeri Marika Sorja Helsinki sihteeri@ps-nuoret.fi 0406532960

Järjestösihteeri Krista Bister kristabister@hotmail.com 045 2767115

Oskar Viding Helsinki oskar@viding.fi

IRROITA TÄYTETTY LOMAKE. SULJE (MIKÄLI NÄIN HALUAT) JA LAITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSETTU PUOLESTASI.

PALVELUKORTTI Haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi (15-29 -vuotiaat) Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Haluan liittyä Perussuomalaiset Nuoret ry:n aikuisjäseneksi (30-35-vuotiaat)

SUKUNIMI

ETUNIMET

Jäsenmaksu vuonna 2018 on 20 euroa. Sen suuruus määritellään vuosittain järjestön syyskokouksessa. Aikuisjäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin alle 30-vuotiaalla jäsenellä.

LÄHIOSOITE

Olen yli 35-vuotias ja haluan liittyä kannatusjäseneksi. Jäsenmaksu vuonna 2018 on 20 euroa.

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

Haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden:

KOTIKUNTA

Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

SYNTYMÄAIKA

AMMATTI / TOIMI / KOULUTUS

SUKUNIMI

PUHELIN

ETUNIMI

PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jaseneksi

SÄHKÖPOSTI

Osoitteenmuutos (vanhat tiedot) LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

R AH VAS 3/2018

Ilmainen näytenumero

27

Perussuomalaiset Nuoret – jotta Suomen luonto säilyy puhtaana myös tuleville sukupolville.

Kuva: Pixabay IRROITA TÄYTETTY LOMAKE. SULJE (MIKÄLI NÄIN HALUAT) JA LAITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSETTU PUOLESTASI.

TAITA TÄSTÄ JA NIDO KIINNI

Postimaksu maksettu

Perussuomalaiset Nuoret Tunnus: 5021398 00003 VASTAUSLÄHETYS