Rahvas 4/2018

Kansallismielinen aikakauslehti

4 / 2018

Voisiko tämä kaikki kadota?

Sivut 22-25

Ensimmäisen maailmansodan loppuratkaisu Sivut 16-18

Populismi sopii mausteeksi, ei pääruuaksi Sivut 20-21

SISÄLTÖ Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 PS-Nuoret kahdessa sukupolvessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-5 Uuden edustajiston esittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6-9 Teuvon teloittajaiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-11 Mielipiteet vastakkain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-13 Pohjois-Karjalan syyspäivät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15 Ensimmäisen maailmansodan loppuratkaisu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16-18 Puulla juuret, ihmisellä maa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Populismi sopii mausteeksi, ei pääruoaksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20-21 Onko tämä Suomen tulevaisuus?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22-25 Ruotsin valtiopäivävaalit - vieraskynä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Kolumni - järki maanpaossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Puheenjohtajan palsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Syyskokouskutsu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Miltä näyttää ensi vuoden hallitus? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30-32 Harjoittelussa PS-Nuorten toimistolla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Luvattu maa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34-35 Yhteistyön kartoittamista Ukrainassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36-37 #METOO lietsoo epäluuloa, syrjintää ja pelkoa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Kirja-arvostelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Piiripalsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Somesivu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Mielipidepalsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Yhteystiedot ja palvelukortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Julkaisija Perussuomalaiset Nuoret ry Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinki www.ps-nuoret.fi ISSN 2323-6078 Päätoimittaja Liina Veronica Isto Avustajat Krista Bister Antti Eskelinen Henri Hautamäki Väinö Hirvelä Toni Jalonen Nuutti Hyttinen Suvi Karhu Jarmo Keto Asseri Kinnunen Touko Kivi Gabriel Kroon Kannen kuva Pixabay Painopaikka Euraprint Oy

Mikael Lith Teppo Marttinen Antti Moisander Ville Muilu Jelena Mustaniemi Selma Mäkitalo Henri Määttä Jasmin Määttä Tuomo Ojala PS-Nuorten edustajisto Riku Rantanen

Marika Poikolainen Toni Saarinen Nico Saramo Auri Siika-aho E. T. Sebastian Tynkkynen Tuomas Tähti Oskar Viding Samuli Voutila Harri Vuorenpää

Muut kuvat (ellei toisin mainita) Liina Veronica Isto PS-Nuoret

Grafiikka ja taitto Janne Turunen

R AH VAS 4/2018

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat: Marika Sorja, sihteeri@ps-nuoret.fi 040 653 2960

2

Rahvas 5/2018 ilmestyy joulukuussa.

PÄÄKIRJOITUS

Ollaan ihmisiä toisillemme Politiikan tekeminen ei ole aina helppoa. Poliitikko on aina myös ihminen, ja jotkut asiat ovat ihmiselle hyvin vaikeita.

Kuten nyt vaikka se, että kirjoittaa asioista, jotka saattavat herättää närää kanssaihmisissä. Laumaeläimestä yhteisön halveksunta ei tunnu koskaan hyvältä.

Puhun nyt marraskuun numeron pääaiheesta, väestönvaihdoksesta. Osa kiistää ilmiön olemassaolon kokonaan ja jotkut taas ajattelevat sen olevan yhdentekevää, millainen Suomen väestöpohja on. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä, ja toisin ajattelee ainoastaan ihka aito fasisti. Enhän minä sellainen ole, ajattelen, ja turhaudun entistä enemmän siihen, että hirveän moni käsittää arvoni ja tarkoitusperäni aivan väärin. Minä en nimittäin puhu väestönvaihdoksesta ilkeyttäni. En puhu siitä siksi, että eri väriset ihmiset herättäisivät minussa jonkin primitiivisen vihareaktion, jonka vuoksi haluaisin jokaiselle heistä kengänkuvan takamukseen.

Minä puhun siitä siksi, että se asettaa rakkaan kotimaani vaaraan. Ihmiselle on luonnollista haluta olla omiensa joukossa, minkä vuoksi ulkomaalaisryhmät muuttavat mielellään samoille asuinalueille ja elävät omassa kulttuurissaan, omilla säännöillään. Maan sosiaalinen koheesio ei kestä rinnakkaisyhteiskuntien muodostumista, koska se romuttaa me-hengen. Keskenään rinnakkain elävissä yhteisöissä on vain me ja nuo toiset.

Joskus on tehtävä ikävältä tuntuvia asioita suuremman edun saavuttamiseksi. Ihan joka asian eteen en uhrautuisi, mutta Suomen kansallinen etu on niin tärkeä asia, että olen valmis tinkimään monesta muusta asiasta edistääkseni sitä.

Millainen kansallismielinen nuori edes olisin, jos en olisi valmis tekemään pienintäkään uhrausta isänmaani hyväksi?

Siksi minä jaksan, vaikka se tuntuu joskus pahalta. Ja siksi minä ja muut PS-Nuoret emme voi hiljentyä, edes fasismisyytösten edessä.

Yksin tätä ei varmasti jaksaisi. Onneksi ei tarvitsekaan. Jokaisen PS-Nuorten jäsenen takana seisoo kaksituhatpäinen joukko samanmielisiä nuoria, jotka haastavat, opettavat ja auttavat pienissä ja suurissa asioissa. Tässä joukossa olen kohdannut ylämäkiä, oppinut niistä paljon ja enemmän sekä antanut ja vastaanottanut kädenojennuksia. Olen kasvanut ihmisenä ja saanut olla omieni joukossa omana itsenäni. Siitähän tässä elämässä on lopulta kyse.

Rakkaudella, Liina Veronica Isto

Kuva: Thorsten Engels – Stilfrei

R AH VAS 4/2018

Opitaan toisiltamme ja tukeudutaan toisiimme.

Ollaan ihmisiä toisillemme.

3

KAHDEN SUKUPOLVEN PS-NUORET Teksti: Liina Isto • Kuva: Harri ja Saija Vuorenpää

R AH VAS 4/2018

Pirkanmaalaisesta Vuorenpään perheestä ei puutu vilskettä ja vilinää.

Vanhemmille on siunaantunut kuusi lasta. Vanhemmat tytöt Ada, 15, ja Ava, 14, ahertavat yläasteella. Nuoremmat tytöt Aurora, 12, ja Ariel, 10, käyvät ala-astetta. Aaron, 6, käy esikoulua, ja kuopus Amos, 4, aloittaa koulutiensä vähän myöhemmin. Tilitoimistoyrittäjä Harri, 36, ja lähihoitaja Saija, 35, ovat katraan onnelliset vanhemmat. Ruokittaviin suihin kuuluvat myös koirat Lilo, Tito ja Coco.

4

P

erhe ei ole aivan tavanomainen paitsi lapsilukunsa vuoksi, myös siksi, että molemmat vanhemmat ovat mukana Pirkkalan kunnallispolitiikassa. He kuuluvat lisäksi Perussuomalaisiin Nuoriin – Saija aikuisjäsenenä ja Harri kannatusjäsenenä. Hiljattain PS-Nuorten määrä perheessä lisääntyi yhdellä, kun Ada-esikoisen jäsenhakemus hyväksyttiin hallituksen kokouksessa. Perheessä on nyt siis PS-Nuoria kahdessa sukupolvessa.

Kokovartalokorva

Vanhempien kiinnostus politiikkaan lähti yhteisistä keskusteluista. Sekä Harri että Saija seuraavat maailman tapahtumia mielenkiinnolla ja puhuvat mielipiteistään keskenään.

Jossain vaiheessa Saija totesi Harrille: ”Kotona on turha paasata. Sinun pitäisi mennä mukaan toimintaan ja paasata siellä.”

Kun yhdistystoiminta tuli mukaan kuvioihin vuonna 2012, kokouksissa ravaamisesta ja telttatapahtumiin osallistumisesta on tullut arkipäivää. Lisäksi Harri toimi PS-Nuorten hallituksen jäsenenä vuosina 2016-2017.

Ada oli lapsena todella tarkkaavainen ja pikkuvanha. Saija kertoo esikoisensa kuunnelleen mielellään aikuisten juttuja ja olleen kiinnostunut ja utelias eri asioista pienestä pitäen. Lapsi sai siksi lempinimen ”kokovartalokorva”.

Nuoren naisen kiinnostus politiikkaa kohtaan alkoi ala- ja yläasteen vaihteessa.

Harri muistaa ajanjaksosta sen, että vanhemmille alkoi sadella kysymyksiä eri asioista kuin aikaisemmin. Harri uskoo, että kimmokkeena saattoi olla se, että Ada alkoi

Vanhemmille tärkeitä arvoja ovat kodin, perheen ja isänmaan rakastaminen ja puolustaminen.

Politiikasta puhutaan kotona edelleen, joskus kiivaastikin. Vanhemmille tärkeitä arvoja ovat kodin, perheen ja isänmaan rakastaminen ja puolustaminen. Myös yrittäjien asioilla on painoarvoa kolmannen polven yrittäjälle ja tämän vaimolle. Suurperheen vanhemmille tärkeitä ovat niin ikään rajat – sekä Suomesta että lasten kasvatuksesta puhuttaessa.

Harri ja Saija uskovat poliittisten puheidensa vaikuttaneen Adan ajatuksiin.

Vanhemmat eivät ole kuitenkaan tuputtaneet lapsilleen poliittisia näkemyksiään, päinvastoin. ”Olemme yrittäneet sanoa heille, että ajatelkaa itse. Älkää olko muiden ohjailtavissa, ei edes meidän vanhempien. Kyseenalaistaminen ja omilla aivoilla ajattelu on tänä päivänä niin kovin harvinaista, että sitä on hyvä aina silloin tällöin painottaa”, täsmentää Saija.

havaita ihmisillä erilaisia ajatuksia ja tajuta, että ihmiset ajattelevat asioista monilla eri tavoilla. Aina ne eivät kuitenkaan auenneet esiteini-ikäiselle.

Vanhemmat selittivät maailmaa esikoiselleen parhaan kykynsä mukaan. Vuorenpään perhe ei ole erityisen uskovainen, mutta vanhempien moraalikäsitykset nojaavat kristinuskoon ja länsimaisiin arvoihin.

Näistä arvoista sekä maalaisjärjestä kumpusi perussuomalainen ajatusmaailma. ”Kuuntelin vanhempieni juttuja ja huomasin olevani asioista samaa mieltä. PSNuoriin liittyminen tuntui luonnolliselta.

Pidän tärkeänä asiana ylipäätään maalaisjärjen käyttöä elämän perusasioissa, eli sitä, ettei lähdetä kaiken maailman hullutuksiin mukaan”, kertoo Ada. ”Ovat vanhempien ajatukset vaikuttaneet, mutta ei mitenkään painostavasti. Itse olen valintani tehnyt. Oli niitä muitakin vaihtoehtoja, mutta ne eivät tuntuneet omilta.”

Matka perussuomalaiseen aatteeseen ei ole ollut mutkaton. Vaikka vanhemmat hyväksyvät Adan poliittisen kannan täysin, kaikki ikätoverit eivät ole suhtautuneet asiaan yhtä suopeasti. ”On ollut järkyttävää nähdä ja kuulla, miten jotkut oman ikäiset vihaavat esimerkiksi perussuomalaisia ja hyvienkin kaverien suhtautuminen muuttuu, kun kuulevat minun puoluekantani. Ja suurin osa heidän jutuistaan on täysin päättömiä. Eli puhutaan vain mielipiteitä sen mukaan, mitä enemmistö on mieltä, eikä ajatella itse ollenkaan.”

Ylpeästi vanhempien jalanjäljissä Mitä tuntuu, kun perheessä on nyt PSNuoria kahdessa sukupolvessa? ”Mielestäni on hassua, että Ada on ylipäätään jo tämän ikäinen, että olemme samassa järjestössä. Toki olen ylpeä tyttärestämme, että hän on kiinnostunut tärkeistä asioista jo tämän ikäisenä!” myhäilee Saija.

Harri on vaimonsa kanssa samoilla linjoilla.

Ada kulkee ylpeästi vanhempiensa jalanjäljissä ja odottaa innolla, että pääsee jakamaan heidän kanssaan PS-Nuorten sisäpiirijuttuja.

Ada odottaa järjestötoiminnalta mielenkiintoisia keskusteluja samanmielisten ihmisten kanssa. Tulevaisuudessa hän suunnittelee suorittavansa ensin lähihoitajan ammattitutkinnon ja hakevansa sitten poliisiammattikorkeakouluun. Myös työ erityislasten kanssa kiinnostaa, ja sitä nuori nainen tekeekin jo osa-aikaisesti.

Muut sisarukset ovat vielä liian nuoria hakemaan nuorisojärjestön jäsenyyttä. Arvotyhjiössä he eivät ole kuitenkaan kasvaneet, ja pääkopissa muhii monenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia. Harri naurahtaa kertoessaan oman aavistuksensa tulevasta. ”Kyllähän se vähän siltä näyttää, että vuoden päästä tulee seuraava PS-Nuori!”

Hyvienkin kaverien suhtautuminen muuttuu, kun kuulevat minun puoluekantani.

R AH VAS 4/2018

”Sinun pitäisi mennä mukaan toimintaan ja paasata siellä”

5

R AH VAS 4/2018

Tässä on uusi edustajisto!

6

Suvi Karhu, 33 Ravintolakokki • Espoo

Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous valitsi huhtikuun puolivälissä järjestön edustajistolle puheenjohtajan sekä jäsenet. Hallituksen toimintaa valvova ja myös omia aloitteitaan tekevä edustajisto käyttää yhdistyksen kokousten välissä korkeinta päätäntävaltaa. Edustajisto koostuu puheenjohtajasta, yhdestätoista vaaleilla valitusta jäsenestä, jokaisen kolmentoista piirin edustajasta sekä järjestöjäsenestä, Helsingin Akateemisista Perussuomalaisista eli HAPSU:sta. Tässä kaikki edustajiston jäsenet esittelevät itsensä.

Vuodesta 2010 ollut aktiivitekijänä nuorisojärjestössä ja puolueessa. Emerita-pääsihteeri, Uudenmaan PS-Nuorten puheenjohtaja, Espoossa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja 2. varavaltuutettu sekä puolueen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Poliittisista aiheista kiinnostaa erityisesti liikennepolitiikka, valtion talous ja sisäinen turvallisuus.

Toni Forsström, 35

Nuutti Hyttinen, 36

Teppo Marttinen, 28

Kiinteistöasiantuntija • Helsinki

Talouspoliittinen asiantuntija • Helsinki

Vartija • Helsinki

Olen kansallismielinen aktiivi Stadista. Piirin hallituksessa olen istunut lähes viisi vuotta, joista kaksi ensimmäistä varajäsenenä, kaksi seuraavaa varsinaisena jäsenenä ja viimeisen varapuheenjohtajana. Merkittävimpiin saavutuksiini piiritehtävieni lisäksi on kuulunut kaljan juominen Ryhtiliikkeessä, joka on jatkunut jo lähes neljä vuotta. Tämä edustajistokausi on minulle sekä eka että vika.

Geokätköilevä OTK, KTM ja eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija. Olin hallituksessa yhden kauden varajäsenenä ja kaksi jäsenenä. Kun moni hyvistä ystävistäni järjestössä toi esiin, että osaamiselleni olisi edelleen tarvetta, päätin hakea edustajistoon. Haluan tukea hallitusta työssään ja olla sen kanssa samassa rintamassa viemässä järjestöä oikeaan suuntaan.

Make PS-Nuoret Great Again!

Olen Kymenlaakson böndeltä kotoisin, mutta nykyisin stadilaistunut Helsinkiin muuttamisen jälkeen. PS-Nuorten jäsen olen ollut vuoden 2013 alusta lähtien. Syksyllä 2014 menin käymään ensimmäistä kertaa Helsingin Ryhtiliikkeessä, mistä lähtien olen toiminut aktiivisesti järjestössä.

Henri Hautamäki, 30

Laura Jokela, 26

Selma Mäkitalo, 21

Erityisavustaja • Turku

Kiinteistösihteeri • Helsinki

Kokki • Helsinki

Olen 30-vuotias turkulainen kehitysvammaalan erityisavustaja. Toimin nyt toista kertaa edustajiston jäsenenä, minkä lisäksi olen toiminut kaksi kautta kattojärjestön hallituksen varajäsenenä. Päätavoitteeni edustajiston jäsenenä ovat varmistaa hyvä hallinto ja reilu peli järjestössä, sekä tukea linjan pysymistä kansallismielisenä. Neuvon myös tarpeen vaatiessa edustajiston nuorempia jäseniä.

Heippa! Olen 26-vuotias helsinkiläinen kiinteistösihteeri ja isännöitsijäopiskelija. Tällä hetkellä vaikutan Helsingin PS-Nuorten hallituksessa ja tämä on toinen kauteni edustajistossa.

Olen ollut jo pitkään mukana järjestössä ja tästä porukasta on tullut minulle kuin toinen perhe - mahtavalla porukalla saa aikaan mahtavaa politiikkaa.

Olen helsinkiläinen 21-vuotias perinteitä arvostava nuori. Keväällä 2015 eduskuntavaalien liityin järjestöön, samana syksynä minut valittiin Helsingin PS-Nuorten hallitukseen, ja tällä hetkellä olen kolmatta kauttani hallituksen varsinainen jäsen. Edustajistossa olen ollut kaksi ja puoli vuotta piiri- ja kevätkokouksen valitsemana edustajana.

Marika Poikolainen, 23

Jarmo Keto, 31

Järjestyksenvalvoja • Helsinki

Puheenjohtaja Director • Helsinki

Toni Saarinen, 27 Liiketalouden opiskelija • Turku

27-vuotias nationalisti ja liiketalouden opiskelija Turusta. Varsinais-Suomen PS-Nuorten rahastonhoitaja ja Turun nuorisolautakunnan jäsen.

Harrastuksina elokuvat, japanilainen kulttuuri sekä historia.

Nico Saramo, 28 Historianopiskelija • Mäntsälä

Olen Uudellamaalla vaikuttava kansallismielinen aktiivi. Olen jäsenenä Suomen Sisussa, kirjoittanut verkkolehti Sarastukseen, olin viime 612-soihtukulkueen juhlapuhuja sekä puhuja Awakening-konferenssissa. Poliittisina johtotähtinäni ovat koti, uskonto ja isänmaa. Tällä hetkellä toimin Helsingin Akateemisten Perussuomalaisten HAPSU:n puheenjohtajana. Yhdistyksen tehtävä on kerätä yhteen maamme tuleva intellektuaalinen eliitti, jonka velvollisuus on turvata kansamme olemassaolo ja tulevaisuus.

Edustajisto ei ole kumileimasin Nuorisojärjestön edustajistoa, kuten sen emopuolueen vastinetta puoluevaltuustoa, on usein kutsuttu oman hallituksensa kumileimasimeksi. Kritiikki on toisinaan hyvin perustellulla pohjalla: suurikokoisen elimen on vaikea perehtyä laajasti sille esitettyihin asioihin, ryhmäytyä toimimaan yksikkönä tai käyttää sen käytössä olevia vaikutusmahdollisuuksia. Erityisen surullinen tilanne on emopuolueen puolella, jossa puoluehallitus esimerkiksi presidenttiehdokasta valittaessa käytännössä sitoi valtuuston kädet kuuluttaessaan puolueen presidenttiehdokkaan maailmalle jo hyvissä ajoin ennen puoluevaltuuston päätöstä.

Suurikin toimielin voi kuitenkin toimia oman toimivaltansa rajoissa tehokkaasti, jos se itse tahtoo niin tehdä. Tämän vuoden edustajistolla me päätimme tehdä asiat toisin kuin ennen.

Reilussa puolessa vuodessa edustajisto on saanut käsittelyynsä niin omaa toimintaansa määrittävän johtosäännön, palkkaa saavien hallituksen jäsenten työsuhderakenteen täydellisen muutoksen, matkakorvausperiaatteiden muutoksia sekä useita edustajiston jäsenten käsittelyyn nostamia asioita. Tahti on ollut kova, mutta tahtiakin merkityksellisempää on ollut se, että aloite asioissa on ollut edustajistolla itsellään, ei hallituksella.

Tämän vauhdikkaan tahdin salaisuus on ollut se, että edustajisto ei ole suostunut toimimaan hajanaisena joukkona, vaan se on jo alusta asti ryhmäytynyt toimimaan yksikkönä omissa tapahtumissaan – sinällään ilman hallitusta, mutta hallituksen kanssa yhteistyötä tehden. Muistelen edelleen lämmöllä alkukesän retriittiämme, jossa rakensimme yhdessä suuntaviivat omaa toimintaamme ohjaavalle johtosäännölle sekä niille asioille, joita tahdomme järjestön toiminnassa muuttaa.

Nuorisojärjestön tehtävä on näyttää emopuolueelle esimerkkiä. Niin edustajisto kuin puoluevaltuustokin voivat olla aktiivisia toimijoita, jos sille aktiivisuudelle vain halutaan luoda edellytykset. Monilla muilla puolueilla, kuten keskustalla ja kokoomuksella, onkin omat nimetyt puoluevaltuuston puheenjohtajat, siinä missä meillä tehtävää hoitaa puolueen puheenjohtaja. Uskon, että puolueen seuraavassa sääntömuutoksessa esimerkkimme tuleekin lisäämään painetta sille, että myös oma puolueemme siirtyisi erikseen valittavan valtuuston puheenjohtajan malliin.

Nyt, tehtäväni päättyessä syyskokoukseen, uskon järjestölle jäävän käsiin aktiivinen ja toimiva edustajisto, joka tästäkin eteenpäin näyttää emopuolueelle hyvän toiminnan mallia. Kuten nuorisojärjestön kuuluukin.

R AH VAS 4/2018

Olen 23-vuotias Helsinkiläinen perussuomalainen nuori. Työskentelen järjestyksenvalvojana nuorten parissa ja opiskelen avoimessa yliopistossa oikeustieteitä. Olen Helsingin piirin hallituksen varajäsen ja Helsingin piirin viestintävastaava. Perussuomalaisiin nuoriin lähdin mukaan vuonna 2017. Asioita, joita meidän tulee mielestäni vaalia, ovat maanpuolustuksen tärkeys, turvallisuuden tunne ja suomalainen kulttuuri.

7

Edustajistossa on edustaja jokaisesta PS-Nuorten piiristä.

Tässä ovat piirikohtaiset edustajat:

HELSINKI:

KESKI-SUOMI:

Helsinki, opiskelija

Jypinkylä, opiskelija

Tervehdys! Olen 26-vuotias venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelija. Olen kotoisin EteläPohjanmaalta Lappajärveltä. Tärkein kieli minulle (ja toivottavasti meille kaikille) on tietenkin suomen kieli. Muista yhteiskunnallisista asioista minua kiinnostavat etenkin liikenne ja asuminen. Olen arvokonservatiivi ja talousasioissa maltillisesti vasemmalla.

Hei, olen Nuutti Rantanen, Keski-Suomen PSNuorten edustajistoedustaja ja Keski-Suomen PS-Nuorten sihteeri ja taloudenhoitaja. Olen 23-vuotias tietotekniikan opiskelija Jyväskylästä. Olen ollut Perussuomalaisten jäsen vuodesta 2017, mutta olen aina äänestänyt ja ollut henkisesti perussuomalainen.

HÄME:

LAPPI:

Hämeenlinna, merkonomi

Rovaniemi, opiskelija

Olen Hämeen PS-Nuorten puheenjohtaja ja edustan piiriäni edustajistossa. Olen liittynyt PS-nuoriin 2013 ja toiminut koko aikani piirihallituksessa. 3 Vuotta on takana puheenjohtajana ja sama aika myös edustajistossa. Toimin myös paikallisyhdistyksen hallituksessa, kunnallisissa luottamustehtävissä 1. varavaltuutettuna sekä kuntayhtymän hallituksessa. Minua on luonnehdittu konservatiiviksi.

KAAKKOIS-SUOMI:

Lapin PS-Nuorten edustaja edustajistosta. Samalla piirin puheenjohtaja. Keminmaan keisari. Nationalisti. Todennäköisesti liian raju jätkä sinulle.

Mikkeli, insinööriopiskelija / LVI-asentaja

Ilmajoki, turvallisuusvalvoja/ koulunkäynninohjaaja

Mikkeliläinen kohupoliitikko ja pitkän linjan insinööriopiskelija. Savolainen sieltä parhaasta Savosta, elikkä Etelä-Savosta! Harrastuksia miulla ei hirveästi ole, koska aika menee töissä, politiikassa ja ikuisuusprojekti opinnäytteessäni. Perinneammunnan voisin aloittaa, kunhan löydän aikaa. Unelminani on turvallinen ja vauras Suomi, oma kievari, pirun nätti vaimoke ja vähintään kaksi mukulaa.

Hei! Minun nimeni on Ville Muilu. Olen Pohjanmaan piirin edustaja edustajistossa ja samalla piirini puheenjohtaja. Iältäni olen 25 vuotta ja koulutukseltani turvallisuusvalvoja sekä koulunkäynninohjaaja. Poliittiset kiinnostuksenkohteeni löytyvät lähinnä maahanmuuttopolitiikasta ja turvallisuuspolitiikasta. Vapaalla harrastan ammuntaa, lueskelua, uskontokritiikkiä, pokerin pelaamista ja herpetologiaa. Tämänhetkinen kotikuntani on Ilmajoki.

Tapio Myllymäki, 26

Jonni Levaniemi, 23

R AH VAS 4/2018

Jere Liikanen, 26

8

Lauri ”Nuutti” Rantanen, 23

Johannes Sipola, 26

POHJANMAA:

Ville Muilu, 25

Minna Partanen, 25

Janne Tolvanen, 21

PIRKANMAA:

VARSINAIS-SUOMI:

Kajaani, tuntiopettaja

Kangasala, taksinkuljettaja

Turku, kuorma-autonkuljettaja

Nuori 17-vuotias Kajaanin kasvatti hyppäsi eräänä syksynä junaan ja matkusti Helsinkiin PS-Nuorten syyskokoukseen. Paluumatkalla Kajaaniin junassa istui tuore hallituksen jäsen.

Oli vuosi 2010. Nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin, tämä samainen nuori nainen on Kajaanin kaupunginvaltuutettu, Kainuun maakuntavaltuutettu, Oulun ja Kainuun PS-Nuorten varapuheenjohtaja ja piiriedustaja edustajistossa.

Moro! Olen Pirkanmaan piiriedustaja, Pirkanmaan Piirin puheenjohtaja, Kangasalan Perussuomalaisten sihteeri sekä Pirkanmaan Perussuomalaisten piirihallituksen jäsen. Politiikassa minua kiinnostavia teemoja ovat talous, liikenne, aluekehitys ja ympäristö. Mielestäni maaseutua tulee kehittää ja maataloutta tukea, liikennettä edistää ja helpottaa, sekä Tampereen Ratikan pitää olla pinkki.

Olen raisiolaissyntyinen ja sittemmin turkulaistunut Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Nuorten piiriedustaja. Jo kauan politiikan saralla harrastautunut ja yhteiskunnan eri osa-alueista ja niiden toiminnasta kiinnostunut Kasper koki poliittisen heräämisensä suhteellisen myöhäisellä iällä ja liittyi Perussuomalaisiin nimenomaisesti vuoden 2017 kuntavaaleja varten.

POHJOIS-KARJALA:

SATAKUNTA:

Joensuu, kemian opiskelija

Pori, hoitaja

Lisäksi Perussuomalaisten Nuorten edustajistoon kuuluu järjestöjäsen HAPSU.

Jarno Lähteenmäki, 31

Olen Jarno Lähteenmäki, Pohjois-Karjalan piiriedustaja. Tiukan linjan nationalisti ja teknokraatti. Liityin perussuomalaisiin, sillä koin sen olevan paras vaihtoehto minulle, koska vastustan globalismia ja nykyajan epätervettä ’kaikki käy, paitsi rasismi”- mentaliteettia. Politiikan lisäksi harrastan sotahistoriaa, vaatteita ja varusteita sekä roskakultuuria.

POHJOIS-SAVO:

Jyri Astokari, 31

Hyvää ja voitokasta päivää. Olen Satakunnan edustaja ja vpj. Olen nörtti, joka katsoo animea sekä scifiä. Maalaan sotafiguja. Kuuntelen 70-luvun musaa, missä muusikot saivat olla rumia. Asun Ossi-nimisen mopsin kanssa.

Opiskelen esoteriaa mielenkiinnosta. Kirjoittelen paikallislehteen ja blogiini, mitä mieleen juolahtaa. Leipominen on kivaa. Outo mutta jumalattoman hauska ja vaatimaton.

UUSIMAA:

Juho Pöllänen, 29

Linus Linsén, 18

Kuopio, putkimies

Hyvinkää, ylioppilas/varusmies

Olen 29-vuotias mies Kuopiosta. Koulutukseltani olen putkimies, mutta pyrin ensi kevään pääsykokeissa yliopistoon vaihtaakseni alaa. Poliittisesti olen kiinnostunut suurista linjoista ja siitä, että Suomesta tehtäisiin parempi asuinpaikka meille suomalaisille. Harrastan kuntosalilla käyntiä.

Tervis! Olen Linus Linsén ja olen tällä hetkellä varusmiehenä Vekaranjärvellä sotilaskuljettajana. Kun en ole kotona tuvassa niin asun lomilla Hyvinkäällä. Harrastuksiini kuuluu sähkökitaran rämpyttely, kuntosalilla käynti ja lukeminen.

Taustallani on lukiopohja ja pyrin lääkikseen.

Kasper Holtari, 32

Helsingin Akateemiset Perussuomalaiset HAPSU on pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu perussuomalainen yhdistys.

HAPSU asettaa Perussuomalaisen vaaliliiton ehdokkaat edustajistovaaleihin ja ylläpitää akateemisten perussuomalaisten yhteishenkeä.

Yhdistys on toiminut vuodesta 2009 lähtien. Se on Perussuomalaisten Nuorten jäsenjärjestö ja kuuluu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiriin. HAPSU jatkaa ylioppilasliikkeen kansallismielistä perintöä. Yhdistyksen syyskokous on 15.11.2018. Siellä päätetään muun muassa uudesta logosta yhdistykselle. Logosuunnitelmia voi lähettää osoitteeseen hapsu.hyy@ gmail.com. Ehdotuksen tulisi olla valmiiksi piirretty, mutta vektoroinnin ynnä muun logon käyttämisen suhteen tarpeellisen hoitaa yhdistys. Lisätietoa HAPSU:sta: www.ps-nuoret.fi/hapsu.

R AH VAS 4/2018

OULU-KAINUU:

9

• PAKINA •

Teuvon TELOITTAJAISET Kuva: Pixabay

O

lemme tähänkin asti sietäneet paljon kyseenalaisempaakin käytöstä kansanedustaja Hakkaraiselta, niin miksemme sietäisi edelleen. Mutta mikä sai median ja oikeuslaitoksen hyökkäämään yhtenä miehenä hänen kimppuunsa tänä vuonna?

Miksi niinkin hirveä rikos kuin julkinen pusuttelu muovautuu oikeusasteissa ja valtamedian otsikoissa vakavaksi seksuaaliseksi ahdisteluksi?

Tälle hirmuiselle pusuttelulle, jonka kesto edustaja Ruohonkin mukaan ”oli vain sekunteja”, vaatii ehdollista vankeutta sama oikeuslaitos, joka ehdollista antaa sellaisista rikoksista kuten raiskaus, pahoinpitely ja rattijuopumus.

Ja tämä on olevinaan oikeutta.

HYVYYDEN PUOLESTA KOKOOMUSTA VASTAAN

R AH VAS 4/2018

Oikeuslaitoksen ja median ärhäkkyyteen liittynevät lähestyvät vaalit ja tieto siitä, mitä tuli tehtyä.

Mitä tuli tehtyä? Tuli päästettyä pakolaisia.

Heistä hyötyy moni lakimies kokoomusministeri Orpon vaimoa myöten. Hänen Lakiverstas Oy-yrityksensä tekee tiliä pakolaisasioilla. Ei korppi korpin silmää noki. Maahanmuuttajabisneksestä hyötyvien perään media tai oikeuslaitos ei kysele.

Sen sijaan Teuvo teloitetaan seksuaalirikollisena. Sillä julkinen teloitus tämä on. Hänestä tehdään ”paha mies” vailla mahdollisuutta puolustautua median hyökkäystä vastaan. Samalla toivotaan loan tarttuvan perussuomalaisiin.

Samalla, kun unohdetaan se oikeasti paha mies, Turun terroristi Abderrahman Bouanane – jonka maahan päästi Petteri Orpo.

Teuvon teloittajaisissa haiskahtaa hitunen kokoomusherrojen moraalista krapulaa. Paremmissakin piireissä jyskyttää takaraivossa tieto siitä, että tällä kertaa emme olleet aivan kunnolla.

Huomio pitää viedä muualle. Pian on vaalit ja pakolaisbisneksen piparipurkki vaarassa.

10

PAREMPI VÄKI ONKIN HUONOMPAA Sananen tästä paremman väen paremmuudesta. Ei riitä, että maahan päästetään keitä päästetään. Ei riitä, että terveydenhuolto yksityistetään. Ei riitä, että media jättää kysymättä: kuka hyötyy tästä kaikesta?

Mikään ei kokoomuksen mafialle riitä. Vielä pitää teloittaa Teuvo.

Ettekö te häpeä?

Mies teilataan vain siksi, että Sauli saa lisää aikaa unohtaa vieneensä Suomen euroon ja terroristin Turkuun.

Vain siksi, että sama rosvokopla, joka istuu kokoomuksen eduskuntaryhmässä, Luonan Oy:n hallituksessa ja rahoittaa kummisetäSaulia, saisi piilotettua rötöksensä maton alle ennen vaaleja. Sillä omatunto kolkuttaa.

Mitä tuli tehtyä? - Tuotiin pakolaiset Pohjolaan. Saatiin pankkitilit lihoamaan. Kuka tappoi Turussa? Orpon vieras Luonasta.

Te ette ole parempaa väkeä nähneetkään. Sillä Sauli ei vanhuuttaan eikä Orpo pienuuttaan näe Eurooppaan asti, jossa hallitukset ympäri mannerta horjuvat samoista syistä, joiden piilottamiseksi Teuvo viedään.

Päästettiin muslimit Eurooppaan. Ja sitten kuoli ihmisiä. Sitä ei Sauli, Sipilä, Soini tai Orpo halua muistella.

VAI ETTÄ OIKEIN SEKSUAALIRIKOLLINEN En sanoisi pahaa sanaa naisesta, mutta kyseessä on äänestäjänsä pettänyt loikkari ja MM-pronssia voittanut taekwondoka.

Niin. Että kehtaatkin. Lypsät tästä kaiken kokoomusherrojesi laskuun. Vaadit Teuvoa tuomiolle omien sanojesi mukaan sekuntien kestoisen pusuttelun vuoksi. Muutenkin lyöty mies leimataan seksuaalirikolliseksi. Ensimmäisen kiven heittäjistä ei ole pulaa.

Vai on Teuvo traumatisoinut sinut parin sekunnin pusulla ja halausotteella? Poliisi-taekwondokan? Kumpikohan tässä on joutunut paineeseen: halausotteen ja pusun uhri vai mies, jota jälleen lyödään koko median voimin? Mies, jota lehtien otsikot nimittävät ahdiste-

• PAKINA • lijaksi ja seksuaalirikolliseksi? Onko huono käytös humalassa sen arvoista, että siitä lyödään kuukausi toisensa jälkeen?

Samaa voisi kysyä medialta, joka tässä tapauksessa kyllä uutisoi kaiken kissankokoisin kirjaimin, kun on kyse perussuomalaisten kansanedustajasta, mutta joka jatkuvasti pimittää turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia.

Kuka heidät päästi? – Kokoomus.

Kuka hyötyy? – Sama vanha rosvokopla.

Kenet ammutaan? – Teuvo.

Etteikö vain edustaja Ruoholla vähän ole jotain tunnollaan, kun noin kiireesti teilaa Teuvoa. Ei Ruohon kaltainen poliisi-taekwondoka noin vain nujerru vähästä sen enempää oikeussalissa kuin sen ulkopuolellakaan.

Siitä saimme esimerkin perussuomalaisten puoluekokouksessa 2017, kun Veera Ruoho hävittyään puheenjohtajavaalin kieltäytyi hyväksymästä tulosta, loikkasi Siniseen tulevaisuuteen ja petti äänestäjänsä. Myös siksi Teuvo pitää ampua. Veeralla painaa omat synnit taustalla.

Ja media avustaa. Sama media, joka unohtaa kysyä Saulilta, Sipilältä, Orpolta ja muilta lemmikeiltään: Mitä tuli tehtyä? Kuka hyötyy maahanmuutosta? Herrat tosin hyötyvät vain rahallisesti, sillä epäilisin, ettei tuollaisella syntilistalla vaaleja voiteta.

SENIILI-SAULI Sauli on käynyt seniiliksi. Unohti kai vanhuudenhöperöyttään ajaneensa Suomen euroon ja terroristin Turkuun.

Kultarannassa on mukava oleskellessa. Taustamiehet ovat tyytyväisiä. Luona Oy:n ja pakolaisparonien pankkitili paisuu.

Mikäs siinä ollessa. Sauli on saanut kokoomukselta ja kokoomus Saulilta. On eurojäsenyyttä, on presidentinvaalivoittoa kokoomukselle.

Välillä hieman leikitetään Lennua. Lennu on isäntäänsä huomattavasti nuorempi edustuskoira.

On perhettä, on virkoja, on paikkoja Saulille.

Muistia vain ei ole.

Eikä armoa. Teuvo pitää teloittaa.

Sillä takaraivossa jyskyttää tieto: Pian on vaalit. Mitä tuli tehtyä?

Kuka tuli päästettyä? Kansalle ei saa antaa aikaa muistella. Huomio on vietävä muualle. Teuvo pitää teloittaa.

Niin käskee kuningas Sauli. Lakeija-Timo vahvistaa. LoikkariVeera toimittaa.

Teuvo olisi voinut menetellä tyylikkäämminkin. Toisaalta oliko valtiojohto tyylikäs järjestäessään perussuomalaiset ulos hallituksesta?

Päällimmäisenä jäi mieleen, että siellä se Sipilän kakkarapää taas pääsi vielä kypsällä aikuisiällä leikkimään leluillaan. Oli lentokonetta ja takakonttioperaatioita. Ihan kuin suomalainen kesäfarssi. No, mikäs siinä leikkiessä, kun maakuntiin kohoaa kepun hallintohimmeleitä ja virkapaikkoja joka niemeen ja notkelmaan.

Kepu saa kunnat. Orpo saa turvapaikkabisnestä perheelleen ja terveydenhuollon rahavirrat rahoittajilleen. Kyllä siellä yksi jos toinenkin kepun ja kokoomuksen korruptioherra hieroi rasvaisia käsiään yhteen, kun piparipurkki saatiin sinisten ja Soinin avulla pelastettua.

Vaan ei riitä heiltä sääliä Teuvolle. Ei muistoa Turun uhreille.

Näin toimii suomalainen mafia.

E.T. Kirjoittaja on yksityisyydestään tarkka aktiivi Pohjois-Karjalasta.

R AH VAS 4/2018

TYYLIKÄSTÄ EI OLE KORRUPTIOKAAN

11

Museoretki, esitelmiä ja paljussa pulikointia Pohjois-Karjalan syyspäivillä Teksti: Jelena Mustaniemi • Kuvat: Pohjois-Karjalan PS-Nuoret

Pohjois-Karjalan piiri järjesti syyspäivät 5. - 7. lokakuuta Kontiolahden Wanhassa majatalossa. Paikalle oli kutsuttu oman piirin lisäksi myös muiden piirien jäseniä. Tulijoita saapui kaikkialta Suomesta, jopa Lapista asti. Olin itse keväällä samassa paikassa Pohjois-Karjalan piirin kevätpäivillä, jotka ovat jääneet mieleeni yhtenä parhaista järjestön tapahtumista.

R AH VAS 4/2018

S

12

aavuin paikalle seurueeni kanssa kello kuuden aikaan perjantai-iltapäivällä. Takana oli viiden tunnin pitkä ajomatka, joka sujui hauskasti hyvässä seurassa. Saapuessamme Antti Eskelinen ja Jarno Lähteenmäki olivat pihalla sateisen sään armoilla laittamassa paljuja kuntoon. Loput vieraat saapuivat paikalle omaan tahtiinsa ja viimeiset olivat perillä vasta keskiyön aikaan. Ensimmäinen ilta kului rennosti kebabia syöden ja saunoen.

Lauantaiaamuna joukkomme suuntasi Joensuun keskustaan. Kaupungin Carelicum-museossa oli Matkalla Karjalassaperusnäyttely, joka valotti Itä-Suomen ja Karjalan alueiden historiaa. Näyttely kulki aikajärjestyksessä menneisyydestä nykyhetkeen. Alkupään huoneissa esiteltiin muun muassa Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia sotia ja aseita sekä Suomen rajojen kehittymistä nykyaikaisiksi. Myöhemmin näytte-

lyssä päästiin tutustumaan Karjalassa vuosisatoja sitten asuneiden ihmisten elämään, yhteiskuntajärjestykseen ja vaatetukseen.

Olipa näyttelyssä myös täytettyjä Suomen luonnon eläimiä ja pienoismalli vanhasta puurakennuksesta. Näyttelyn loppupäässä oli vanhojen tuliaseiden näyttely, joka herätti vierailijoissa suurta mielenkiintoa.

Kun saavuimme takaisin keskustasta, alkoi pizzojen tekeminen. Majatalossa nimittäin oli kebabvartaan lisäksi aito pizzauuni.

Jokainen sai itse kaulia taikinakeon tasaiseksi, levittää tomaattipyreen, lisätä täytteet ja lopulta paistaa pizzan. Samalla, kun muut söivät ja tekivät pizzoja, pidettiin Pohjois-Karjalan piirin syyskokous. Kokous valitsi piirin puheenjohtajaksi toiselle kaudelle Asseri Kinnusen ja hallituksen jäseniksi Jarno Lähteenmäen, Viivi Luoman ja Eetu Tuovilan.

Alkuillasta pääsimme kuuntelemaan Antti Eskelisen, Roger Kulmalan ja Touko

Kiven valmistelemat esitelmät. Aiheina olivat puolustusvoimat, Euroopan nationalistipuolueet sekä Suomen metsät. Yleisöä totta kai kiinnosti kovasti puolustusvoimia käsittelevä esitelmä, jonka aikana esitettiin paljon asiantuntevia kommentteja ja kysymyksiä.

Loppuilta oli perjantai-illan tapaan rentoa yhdessäoloa. Paikalle oli hankittu kaksi isoa paljua, jotka oli parkkeerattu saunatilojen eteen kätevästi. Paljujen täyttö ja lämmitys eivät ole sitä helpointa hommaa, mutta onneksi hienoon sadeviittaan pukeutunut Jarno toimi koko viikonlopun paljuvastaavana. Saunoimme pitkään, viihdyimme sisätiloissa paikan isännän, Mika Hiltusen kanssa ja nautimme yhdessäolosta. Katsoimme myös virolaisen sotaelokuvan.

Sunnuntaiaamu kuluikin sitten siivoushommissa aavistuksen väsyneenä. PohjoisKarjalan syyspäivät oli taas yksi parhaimpia tapahtumia ja se jää varmasti mieleeni.

Odotan innolla, että muut piirit ottavat mallia Pohjois-Karjalan esimerkistä ja järjestävät enemmän tapahtumia, joihin ovat tervetulleita jäsenet kaikkialta Suomesta. On tärkeää, että järjestö tarjoaa mahdollisuuksia päästä viettämään aikaa myös muiden piirien aktiivien kanssa ja tätä kautta luomaan lisää yhtenäisyyttä järjestön sisällä.

13

R AH VAS 4/2018

R AH VAS 4/2018

Juoksuhaudat tulivat sotilaille tutuiksi länsirintaman asemasodassa.

14

Ensimmäisen maailmansodan loppuratkaisu Teksti: Mikael Lith • Kuvat: Mikael Lith ja Pixabay

E

nsimmäinen maailmansota on jäänyt konfliktina enemmän kuolonuhreja vaatineen ja sotana laajemman toisen maailmansodan varjoon.

Ensimmäinen maailmansota teki lopun Euroopasta sellaisena kuin se oli ollut Napoleonin sodista lähtien, sillä sodan seurauksena mahtavat keisarikunnat kaatuivat Saksassa, Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä. Dynastioiden Euroopasta siirryttiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen suurten kansanjoukkojen valtakauteen. Kuluvan vuoden marraskuussa vietämme tämän suuren konfliktin päättymisen satavuotispäivää. On siis hyvä palauttaa mieliin, miten ensimmäinen maailmansota saavutti loppuratkaisunsa ja mitkä rauhan seuraukset olivat.

Euroopan suurvallat Britannia, Ranska, Italia, Itävalta-Unkari, Saksa ja Venäjä olivat hallinneet maailman kohtaloa suvereenisti koko 1800-luvun Yhdysvaltain toimiessa vielä tarkkailijana suurvaltapolitiikassa. 1870-luvun lähtien Länsi-Euroopan maat lähtivät kilpajuoksuun Afrikasta, joka oli siihen asti ollut ainoa manner, jota ei oltu asetettu eurooppalaisen siirtomaavallan alle. Tämä imperialismiksi kutsuttu ilmiö yhdessä yleisen kehitysuskon ohella sai eurooppalaiset tuntemaan itsensä voittamattomiksi. 1900-luvun koittaessa myrskypilvet alkoivat kuitenkin vaivihkaa kertyä Euroopan ylle.

Euroopassa kiehuu

toman kovan vastarinnan ja Venäjän armeijan nopean mobilisaation vuoksi. Saksa myös joutui hajauttamaan joukkojaan Itävalta-Unkarin heikon sotilaallisen iskukyvyn takia. Länsirintamalla sota juuttui aina vuoteen asti 1918 asemasodaksi. Verdunin ja Sommen kaltaiset lukemattomia kuolonuhreja vaatineet suurtaistelut eivät saaneet ratkaisua aikaan tällä rintamaosiolla. Sama toistui Italian loikattua ympärysvaltojen puolelle 1915 ja yrittäessä Itävalta-Unkarin nujertamista. Italian ja kaksoismonarkian vastainen rintama juuttui vuosikausiksi näiden maiden rajaseuduilla käytyihin taisteluihin. Itä- ja Kaakkois-Euroopassa rintama oli liikkuvampi. Siellä keskusvallat Saksajohtoisesti pystyivät lyömään Romanian ja Serbian sekä miehittämään isoja alueita Venäjältä.

Turkki liittyi loppuvuonna 1914 keskusvaltojen puolelle, mutta yhteistoiminta Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa sotilaallisissa operaatioissa jäi koko sodan ajaksi vähäiseksi.

Vuoden 1918 keväällä maailmansota läheni loppuratkaisuaan. Yhdysvallat oli edellisenä vuonna liittynyt sotaan kotimaisen paineen ja Saksan rajoittamattoman sukellusvenesodan takia. Saksa ja sen liittolaiset olivat maaliskuussa 1918 BrestLitovskissa solmineet rauhan Venäjällä edellisenä vuonna vallan kaapanneiden bolševikkien kanssa. Venäjä joutui rauhanteossa luopumaan muun muassa Baltian maista, Puolasta ja Suomesta. Saksa pystyi itärintaman rauhoittamisen jälkeen keskittämään länsirintamalle 60 uutta divisioonaa. Näin Saksan armeija nousi numeerisesti länsiliittoutuneiden joukkoja suuremmaksi. Ympärysvaltojen sotilaallinen johto olikin varma, että Saksan suurhyökkäys voisi käynnistyä hetkenä minä hyvänsä.

Jatkuu

R AH VAS 4/2018

Saksalaiset juhlivat liian aikaisin Euroopassa oli muodostunut kaksi liittojärjestelmää, jossa ympärysvallat Britannia, Ranska ja Venäjä olivat liittosuhteessa Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian keskusvaltoja vastaan. Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Franz Ferdinandin murha Sarajevossa kesäkuussa 1914 laukaisi mantereen laajuisen diplomaattisen kriisin, joka johti yleiseurooppalaisen sodan syttymiseen Itävalta-Unkarin marssittaessa armeijansa Serbiaan. Britannian sodanjulistuksen ratkaisi Saksan marssi puolueettoman Belgian läpi Ranskaan.

Italia jäi vielä 1914 konfliktin ulkopuolelle, vaikka oli virallisesti liittosuhteessa Itävalta-Unkarin ja Saksan kanssa.

Saksan tavoite nopeasta voitosta Ranskaa vastaan ei toteutunut vuoden 1914 kesällä ranskalaisten, belgialaisten ja brittien odottamat-

15

Saksalainen sotilashautausmaa Langemarkissa Ypresin lähellä.

Saksan suuren keväthyökkäyksen käynnisti 21.3.1918 Operaatio Michael. Valtavan tykistökeskityksen jälkeen Saksan erikoisjoukot Stosstruppenit lähtivät etenemään ja mursivat ranskalaisten ja englantilaisten rintaman monessa kohtaa. Saksan keisari Wilhelm II oli euforisessa mielentilassa armeijansa ensimmäisistä voitoista ja määräsi valtakunnassaan vietettäväksi ylimääräisen lomapäivän. Myös Saksan korkeimmassa sotilasjohdossa kenraalisotamarsalkka Hinderburg ja päämajoitusmestari kenraali Ludendorff olivat operaatio Michaelin ensimenestysten jälkeen jo varmoja siitä, että lopullinen voitto on lähellä.

Akuutin kriisin torjumiseksi länsiliittoutuneet päättivät keskittää kaikkien sotavoimiensa komennon ranskalaisen kenraali Fochin käsiin, joka oli tunnettu periksiantamattomasta asenteestaan. Ranskalaisten ja englantilaisten koveneva puolustus lopulta amerikkalaisten tukemana onnistui kesällä 1918 leikkaamaan terän Saksan hyökkäykseltä. Saksa ei kyennyt vuosien 1914 toisintona etenemään kuin Marne-joelle asti, johon länsiliittoutuneet lopullisesti pysäyttivät etenevät saksalaiset hyökkäyskiilat.

Saksa oli kärsinyt suurhyökkäyksensä alettua suuria henkilö- ja materiaalisia tappioita, joita se ei kyennyt mitenkään korvaamaan. Ympärysvaltojen asema taas vahvistui viikko viikolta Amerikasta Eurooppaan saapuvien sotilaiden ja kaluston myötä.

R AH VAS 4/2018

Länsiliittoutuneiden vastahyökkäys

16

Elokuussa 1918 länsiliittoutuneet aloittivat vastahyökkäyksen, joka hitaasti mutta varmasti työnsi Saksan armeijan taaksepäin kohti Saksan valtakunnan rajaa. Saksan sodanjohdossa alkoi jatkuvien vastoinkäymisten johdosta syyskuussa 1918 kypsyä ajatus rauhan anomisesta Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin samana vuonna esittämän 14 kohdan rauhanesityksen pohjalta.

Saksan tuskaa lisäsi sen tärkeimpien liitto-

laisten Itävalta-Unkarin ja Turkin edessä häämöttävä sotilaallinen romahdus. Lisätäkseen Saksan mahdollisuuksia edulliseen rauhaan marsalkka Hindenburg painosti marraskuun alussa 1918 Wilhelm II:n luopumaan keisarin kruunustaan ja lähtemään maanpakoon Alankomaihin. Aseet sammuivat vihdoin länsirintamalla aseleposopimuksen mukaisesti 11.11.1918 klo 11.

Marraskuun 1918 aseleposopimuksen aikaan Saksan johdossa olleet toiveet reilusta rauhasta eivät tulleen toteen 1919 solmitussa Versaillesin rauhansopimuksessa, jossa Saksalle saneltiin tyrmäävät rauhanehdot.

Saksa menetti Ranskalle Elsass-Lothringenin alueen, isoja alueita Puolalle, osia maastaan Tanskalle ja Belgialle sekä kaikki siirtomaansa. Saksan armeijalle asetettiin myös isoja rajoituksia ja Saksa joutui ottamaan syyt niskoilleen sodan syttymisestä. Kaiken tämän päälle Saksalle langetettiin jättimäiset sotakorvaukset, jotka tunnettu ekonomisti John Maynard Keynes katsoi täysin mahdottomaksi suorittaa. Itävalta-Unkarin keisarikunta taas hajosi St-Germainin ja Trianonin rauhansopimuksissa, jotka ympärysvallat tekivät erikseen Itävallan ja Unkarin kanssa. Turkin pilkkominen toteutettiin samaan aikaan Britannian ja Ranskan toimesta.

Sota, jonka piti lopettaa sodat Ensimmäisen maailmansodan piti olla sota, joka tekee tulevat sodat tarpeettomiksi. Erityisesti Ranskan painostamana länsivaltojen keskusvalloille asettamat ankarat rauhanehdot kuitenkin kylvivät siemenet uudelle

suursodalle. Saksan täydellinen nöyryytys rauhanteossa yhdistettynä harhakäsityksiin siitä, että Saksan armeija oli tullut kotiin ”Auf dem Felde unbesiegt” (sotakentällä lyömättömänä), saivat monet saksalaiset uskomaan selkäänpuukotuslegendaan. Tämän legendan mukaan Saksan tappio ei aiheutunut sotilaallisesta romahduksesta, vaan tappion syypäitä olivat petturit kotimaassa, kuten sosiaalidemokraatit, juutalaiset ja pasifistit, jotka iskivät urhoollista Saksan armeijaa puukolla selkään. Revanssin saaminen ensimmäisen maailmansodan nöyryytyksestä ja nk. ”Versailles’n diktaatin” kumoaminen olivatkin kansallissosialistien keskeisimpiä iskulauseita 1920-1930-lukujen Saksassa.

Kokonaisuudessaan Euroopan merkitys maailman keskuksena järkkyi vakavasti ensimmäisen maailmansodan seurauksena, sillä Saksa oli nujerrettu ja valtavaa imperiumia hallinnoiva Britannia oli joutunut vararikon partaalle neljä vuotta kestäneiden taistelujen jälkeen. Ranska taas oli sodassa vuotanut kuiviin ja alkoi rakentaa Maginot-linjaa sekä hakea liittolaisia juuri itsenäistyneistä Itäisen Keski-Euroopan maista Saksan uhan patoamiseksi. Italia sitä vastoin kääntyi pian 1920-luvun alussa fasismiin petyttyään vaatimattomiin aluevoittoihin raskaista sotauhreista huolimatta. Venäjästä puolestaan muodostui kommunistinen tyrannia Neuvostoliiton muodossa. Henkinen kärsimys oli vaikeammin mitattavissa, mutta se näkyi muun muassa 1920-luvun pessimistisessä kirjallisuudessa Euroopassa, jossa ennustettiin länsimaiden perikatoa.

Tänä päivänä Euroopan kansallismielisiä puolueita yhdistää tahto puolustaa Euroopan ainutlaatuista kulttuurista kokonaisuutta maahanmuuttoa, globalisaatiota ja islamisaatiota vastaan. Tässä projektissa katseet ovat suunnattuna tulevaisuuteen hyvinvoivan ja vahvan Euroopan luomiseksi.

Jokaisen isänmaallisen eurooppalaisen on kuitenkin hyvä tuntea ensimmäisen maailmansodan tragedia, joka oli malliesimerkki siitä, miten mahtava sivilisaatio voi väärien valintojen myötä aiheuttaa itselleen peruuttamatonta vahinkoa. Tästä viisaampana on tehtävä se johtopäätös, että Euroopan uusi nousu on mahdollinen vain kaikkien Euroopan patrioottien yhdistyttyä.

Kirjoittaja toimii avustajana Euroopan parlamentissa.

Puulla juuret, ihmisellä maa Kuva: Pixabay

räänä päivänä kävelyllä ollessani katselin syksyistä maisemaa ja ruskan väreissä hehkuvia puita. Aloin miettiä, että suomalaisuudessa - ja elämässä yleensäkin - on jotain samaa kuin niissä puissa. Jokainen meistä kasvaa, kukoistaa ja jonakin päivänä jokainen meistä pudottaa sen viimeisen lehtensä. Kaiken avain on kuitenkin jatkuvuus.

Samoin kuin puut alkavat aina jälleen keväisin vihertää, jatkuu myös suomalaisen kansan tarina yhä uusien sukupolvien kautta.

Tämä kaikki tuntuu hyvin luonnolliselta ja kauniilta. Niin puilla kuin ihmisilläkin pitää olla vahvat juuret juuri siinä maassa, missä ne parhaiten kasvavat ja kukoistavat.

Siksi onkin sääli, että jotkut haluavat väkisin repiä kaiken juuriltaan ja jopa istuttaa tilalle jotain vierasta. Sillä tavoin ei luoda hyvinvointia luonnolle eikä ihmiselle. Luontoa kun ajatellaan, niin vieraslajien tuominen sellaiseen ympäristöön, johon ne eivät kuulu, voi sekoittaa koko pakan ja tehdä jopa peruuttamatonta vahinkoa. Elinympäristön rakenne ja ravintoketjut voivat muuttua runsastuvien vieraslajien takia rajustikin.

Haitalliset vieraslajit ovat todistetusti uhka

alkuperäisten lajien elinalueelle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Pahimmillaan ne voivat syrjäyttää saman ekologisen lokeron omaavan alkuperäislajin kokonaan. Jokaisen on syytä ymmärtää, että asioilla on luontaisesti omat paikkansa, eivätkä tietyt asiat tule koskaan sopimaan mihin tahansa.

Suomalaiseen kansallismielisyyteen kuuluu erottamattomasti luonnonsuojelu. Kautta historian tämä kansamme on elänyt luonnon keskellä, sen ympäröimänä ja jopa sen ehdoilla. Yhä edelleen meillä on syvä kansallinen yhteys luontoomme, vaikka kaupungistuminen sitä tietyllä tapaa uhkaakin.

Emme saa koskaan menettää sitä yhteyttä.

Täysi vieraantuminen luonnosta olisi suuri menetys kansallemme, joka on kautta aikojen ammentanut elinvoimansa jylhistä metsistä ja kuohuvista koskista. Me olemme osa tätä maata ja se on osa meitä. Ilman vahvoja juuria ei pysty kasvattamaan mahtavia, tuuheita oksia. Juuret antavat ihmiselle siivet.

Toni Jalonen, Pori Satakunnan PS-Nuorten toiminnanjohtaja

R AH VAS 4/2018

E

17

Mielipiteet

vastakkain Yhtenäiskulttuuri – kansakuntamme elinehto

R AH VAS 4/2018

I

18

ndividualismin ilosanoman vallitessa länsimaailmassa hyvin harva enää kyseenalaistaa laajoihin yksilönvapauksiin ja yksilön mielihaluihin keskittyvää yhteiskuntaa ja elämää. Kun katselemme yhteiskuntamme kehitystä, nousee kuitenkin vääjäämättä esille kysymys siitä, onko tämä kaikki kestävällä pohjalla.

Kun yksilö elää vain itsensä kannalta, tulee koko yhteisön ylläpito pitkällä tähtäimellä hyvin kyseenalaiseksi. Miksi kuolisit maasi puolesta taistelukentällä? Se estää sinua nauttimasta loppuelämästäsi. Miksi hankkisit lapsia? He vievät sinulta aikaa ja rahaa, joita voisit käyttää vaikkapa matkailuun tai yöelämään.

Länsimaisten (eurooppalaisperäisten) kansakuntien tulevaisuuden kannalta alhainen syntyvyys yhdistettynä haluttomuuteen suojella omaa maata muukalaisilta on varsinainen vitsaus. Tämä on korreloinut hyvin selvästi näiden yhteisöjen kiihtyneen yksilökeskeisyyden kanssa, varsinkin toisen maailmansodan jälkeen. Koko ajattelu näissä yhteisöissä on valunut hiljalleen ryhmäkeskeisestä individualistiseen – yksilöt pyritään aina arvioimaan omana itsenään, eikä osana yhteisöään.

On toki totta, että monessa tilanteessa yksilönkin on loogista pelkän itsekkyydenkin kannalta tukea yhteisöään, mutta viime kädessä nykymaailma tarjoaa niin paljon mahdollisuuksia paeta tai luistaa vastuusta, että jos lähtökohdaksi otetaan silkka individualismi, moni yhteisön kannalta välttämätön tukipilari alkaa mädäntyä.

Edellä mainittu yhteisöä rapauttava kehitys tulee entistä vaarallisemmaksi, kun huomioidaan, että Suomea ja muita eurooppalaisia kansakuntia uhkaa ennennäkemä-

tön vieraan väestön vyöry elintilaamme, vieraiden kulttien, kuten islamin leviäminen, sekä vieraiden valtiollisten toimijoiden, kuten Kiinan vahvistuminen globaalisti.

Mikäli mikään yhteisö aikoo vastata ulkoiseen uhkaan, sen on pakko toimia ryhmänä, eli joukkona, joka on yhdessä enemmän kuin kasa loogisesta sopimuksesta toimivia yksilöitä. Tällaisen tilan saavuttamiseksi tietyt kollektiiviset itseisarvot ovat välttämättömiä. Yksilöiden on pakko olla valmiina uhraamaan tarvittaessa itsensä yhteisönsä eteen, ja heidän on koettava ulkoiset uhat ennen kaikkea uhkana omaa sisäryhmäänsä kohtaan. Onneksemme tällainen käytös on modernista kontekstista huolimatta tavallaan sisäänrakennettu ominaisuus ihmisellä.

tahdollamme on kuitenkin yleinen asevelvollisuus. Siitä on tullut erottamaton osa suomalaista kulttuuria, eräänlainen miehuusriitti. Se on perinteisesti murskannut nuoren miehen herkän identiteetin ja tehnyt hänestä osan joukkoa, taistelijan, jolla on merkitystä vain omassa yksikössään omien aseveljiensä tukemana.

Mikäli me suomalaiset haluamme selvitä tästä aikakaudesta, on tällaiset yhtenäisyyttä lisäävät riitit levitettävä koko yhteiskuntaan. Individualismikehitys on katkaistava, ja reaktionäärinen keskittyminen yhtenäiskulttuuriin aloitettava. Se on meidän elinehtomme. Muuten katoamme tältä maapallolta.

jos lähtökohdaksi otetaan silkka individualismi, moni yhteisön kannalta välttämätön tukipilari alkaa mädäntyä.

Kun tarkastelemme aiheeseemme liittyvänä hyvänä indikaattorina maanpuolustustahtoa, näemme siinä suuria eroja eri maiden välillä Euroopassa. Länsi-Euroopassa maanpuolustustahto on täysin rapautunut.

Se on keskimäärin korkeampi idässä sekä maissa, joissa kollektiivisuus on vahvempi kuin lännessä. Suomi tekee länsimaissa poikkeuksen tässä suhteessa. Maanpuolustustahto on täällä vahva, mutta Suomi on myös usein ollut lännen osalta tietynlainen periferia, minkä vuoksi läntinen arvokehitys on tullut tänne viiveellä.

Suurin yksittäinen tekijä länsimaiden keskiarvoa korkeammalla maanpuolustus-

Henri Hautamäki Kirjoittaja on Twitterissä aktiivinen turvallisuuspoliittinen keskustelija ja Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja.

PS-Nuoria yhdistää kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys. Sen sijaan monissa muissa asioissa erilaisia mielipiteitä on yhtä monta kuin PS-Nuoriakin. Tällä palstalla kaksi jäsentä kertoo oman näkemyksensä mielipiteitä jakavaan asiaan. Sarjan kolmannessa osassa Henri Hautamäki kirjoittaa kollektivismin puolesta ja Väinö Hirvelä individualismin puolesta.

Individualismi on lännen sielu!

Merriam-Websterin sanakirja määrittää individualismin seuraavasti: - Oppi, jonka mukaan yksilön intressien tulisi olla eettisesti tärkeimpiä; myös käytös, jota ohjaa kyseinen oppi.

- Käsitys, että kaikki arvot, oikeudet ja velvollisuudet johtuvat yksilöistä.

Kollektivismi taas määritellään seuraavasti: - Kollektivistisen toiminnan tai identiteetin painotus yli individualistisen toiminnan tai identiteetin.

Koska käsittelen sosiaalista painetta valtiollisen kontrollin sijaan, käytän näitä määritelmiä, vaikka Merriam-Webster määrittelee sanoille myös muita merkityksiä.

Uskon, että jokaisella ihmisellä on maailmankuva, mutta kaikki ihmiset eivät ole tietoisia kaikista pohjimmaisista olettamuksista, joita heidän oma maailmankuvansa sisältää. Erilaiset maailmankuvat voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin: kollektivistisiin ja individualistisiin.

Kollektivistisesta maailmankuvista annan kaksi esimerkkiä, intersektionaalinen feminismi ja etninen nationalismi. Siinä missä intersektionaalinen feminismi on vasemmistolainen kollektivismin muoto, etni-

nen nationalismi on oikeistolainen.

Kaikilla kollektiiveilla on oma ulkoryhmänsä, jonka määritelmän muodostaa itse kollektiivi. Ulkoryhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka eivät kuulu kyseiseen kollektiiviin. Esimerkiksi feministille ulkoryhmä on oikeistolainen naisvihaaja, tai toisin sanoen kuka tahansa, joka kritisoi uusliberalistista progressivismia.

Kollektivismi ja individualismi pyrkivät kumpikin vastaamaan kysymykseen: Mikä on yhteiskunnan tärkein tekijä? Individualismin mielestä yhteiskunnan pienimmän yksikön, eli yksilön oikeudet ovat tärkein tekijä. Kollektivismi taas sanoo, että tärkein tekijä on tietty ryhmä tai ryhmät.

Jos mietitään tarkemmin tuota aikaisempaa kappaletta, voimme huomata, että törmäämme yhteen erittäin suurista kollektivismin ongelmista: Jos kollektiivin oikeudet ovat tärkein asia yhteiskunnassa, mitä tapahtuu yksilöille, jotka jäävät kollektiivin ulkopuolelle? Mitä tapahtuu, kun yksilö päätyy olemaan uhka kollektiiville tai kollektiivin tavoitteille?

Vastaus on, että yksilö menettää yksilölliset oikeutensa, jotta voidaan suojella kollektiivia ja sen tavoitteita. Historia kertoo monta tarinaa, joissa jotkut yksilöt ovat uhanneet kollektiivin yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä. Näille yksilöille on yleensä annettu kaksi vaihtoehtoa, joko kääntyä tai tuhoutua.

Oletko huomannut, että nykyään moni ihminen ei osaa erottaa tasa-arvoisia lopputulemia tasa-arvoisista mahdollisuuksista?

Moni itseään liberaalina pitävä ei ymmärrä kritisoida, kun heille esitetään vaikkapa väitteitä ”naisen eurosta”. Kyse on oman maailmankuvan perusolettamuksesta, jota yksilö ei tajua tai tahallaan esittää sen muille

Jos kollektiivin oikeudet ovat tärkein asia yhteiskunnassa, mitä tapahtuu yksilöille, jotka jäävät kollektiivin ulkopuolelle? väärin. Kukaan, joka ajaa tasa-arvoisia lopputulemia, ei oikeasti aja tasa-arvoa tai ymmärrä sitä.

Oletko huomannut, että äänekkäät rasismin vastustajat jakavat rasistisia juttuja valkoisista? Valkoiset kuuluvat heidän ulkoryhmäänsä. Nähdäkseni ainoa ero feminismin ja vaikkapa etnisen nationalismiin välillä on se, että feministit ovat tällä hetkellä kulttuurillisesti niskan päällä. Tutki maailmankuvaasi. Ryhmä individualisteja eivät näe maailmaa kollektiivisesti. Pelasta länsi pelastamalla sen sielu.

Väinö Hirvelä Kirjoittaja on bloggaaja ja Misandria FM-nimisen Youtube-kanavan host.

R AH VAS 4/2018

K

irjoitan tätä mielipidettä raskain sydämin. Ensinnäkin tiedostan, että edustan tässä sellaisia ”kevyitä” länsimaisia ajattelijoita, kuten John Stuart Milliä, Friedrich Nietzscheä ja Jeesus Kristusta. Tämän lisäksi tässä kysymyksessä väärälle puolelle asettuminen on historiassa johtanut monissa puolueissa, niin vasemmalla kuin oikealla, erottamisiin.

19

POPULISMI SOPII MAUSTEEKSI, EI PÄÄRUOAKSI Teksti: Tuomas Tähti • Kuva: Pixabay

R AH VAS 4/2018

Populismista on olemassa monenlaisia käsityksiä, koska on olemassa monenlaisia populisteja. Populismin määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Olen lukenut populismia kutsuttavan ainakin ideologiaksi, politiikan logiikaksi, viestintätaktiikaksi, mentaliteetiksi ja esiintymistyyliksi. Oxfordin tietosanakirjan mukaan populismi on ”politiikkalaji, joka väittää edustavansa tavallisten ihmisten mielipiteitä ja toiveita”. Havaintojeni perusteella pidän tuota tietosanakirjamääritelmää hyvänä. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä populismiin tyypillisesti kuuluu, miten sitä voidaan käyttää ja mikä on populismikoneen polttoainetta.

20

Populismiin kuuluu vähäväkisen eliitin ja runsaslukuisen kansan intressi- ja elintasoerojen alleviivaaminen.

koko totuutta varallisuuseroista. Turvallisuudentunne voi heikentyä pelottelun seurauksena, vaikka varsinainen turvallisuustilanne ei muuttuisi.

Mielikuvien vaikutus on suuri.

Populismi on enemmistöhakuista. Koska populismi pyrkii vetoamaan suureen ihmisjoukkoon, sen instanssit ovat erilaisia ajasta ja paikasta riippuen. Vallitseva kulttuuri, yhteiskuntarakenne ja elinolot vaikuttavat siihen, millaista populismia missäkin voidaan menestyksekkäästi harjoittaa. Eliittinä pidetyt ihmiset vaikuttavat – tahtomattaan – siihen, millaista eliitinvastaista protestointia maassa esiintyy.

Populismiin yhdistetään usein helppotajuinen suorapuheisuus. On tietenkin hyvä, että esimerkiksi monimutkaisista taloustieteellisistä asioista puhutaan julkisuudessa yleisesti ymmärrettävillä termeillä, mutta tieteellisen aineiston kansantajuistaminen ei ole populismia vaan popularisointia.

Populisti keskittyy väitteisiin ja saattaa jättää perustelut kuulijan oman selvittämisen varaan.

Esimerkiksi taloudesta puhuttaessa populistiryhmä voi vaatia verohuojennuksia ja sosiaalitukien nostoa uhraamatta aikaa sen selittämiselle, miten nuo kaksi tavoitetta sovitetaan yhteen.

Populismiin kuuluu oman ajattelutavan väittäminen valtavirtaiseksi. Esimerkiksi Tony Halme hyödynsi tätä keinoa lahjakkaasti ja menestyi eduskuntavaaleissa. Tavoitteena on luoda mielikuva, että populisti on yksi ”meistä” ja että ”meitä” on paljon.

Populismiin liittyy eräitä ongelmia, joista mainitsen tässä kaksi. Ensinnäkin kansan tahdon mittaaminen on vaikeaa (tämä on myös demokratian ongelma). On tieteellinen tosiasia, että mielipidekyselyn tai äänestyksen tulos riippuu äänestystavasta sekä kysymysten sanamuodoista ja kehystämisestä.

Toinen merkittävä ongelma on, että populismi ei yleensä kannusta äänestäjiä heidän itsensä ja elämäntapojensa kehittämiseen. Ei-populistiset poliitikot uskaltavat pyytää tai jopa vaatia äänestäjiltä esimerkiksi lentomatkustamisen vähentämistä ympäristön hyväksi, vaikka tuollaisten toiveiden lausuminen veisi ääniä vaaleissa.

Populismiin kuuluu tavallisuuden ylistäminen tai ainakin korostaminen.

Populistipoliitikon puheen asiasisältö voi olla yhtä hyvin totuudellista kuin valheellistakin. Populismissa on kyse muodosta eikä sisällöstä. Tästä johtuen populismi ei yksinään riitä minkään vakavasti otettavan poliittisen puolueen linjaksi.

Populismi sopii mausteeksi, ei pääruoaksi.

R AH VAS 4/2018

P

opulisteja on politiikassa laidasta laitaan, eri maissa. Esimerkiksi taloudellisesti vasemmistolaiset populistit sanovat pääomaeliitin jättäneen kansan enemmistön markkinavoimien armoille.

Euroopan unionin jäsenmaissa kansallismieliset populistit puolestaan sanovat EU-mielisen eliitin tukevan EU-liittovaltiota ja väheksyvän kansojen itsemääräämisoikeutta.

Yhteistä eri populistiryhmille on vastakkainasettelun kuvaileminen. ”Kansa vastaan eliitti” on populismin keskeistä sisältöä, samoin kuin kritiikki vakiintuneita valtarakenteita kohtaan.

Populisti voi olla arvoliberaali tai arvokonservatiivi. Arvoliberaali populisti vaatii tyypillisesti muutosta nykymenoon, jota hän kuvailee menneisyyteen jämähtäneeksi. Arvokonservatiivinen populisti vaatii muutosta nykymenoon, jota hän kuvailee ikäväksi poikkeustilaksi, josta pitäisi palata historialliseen normaalitilaan.

Yhteistä populisteille on kirjoitus- ja esiintymistyyli sekä muutama yleinen aihe. Kokonaisvaltaista ja yhteistä ideologiaa heillä ei ole, koska populismi on pikemminkin tyyli kuin ideologia.

Populismin historia yltää politiikassa 1870-luvulle asti. Tuon vuosikymmenen jälkeen on ollut olemassa hyvin erilaisia populistisia puolueita ja muita liikkeitä.

Aiheesta kirjoittanut ja Suomessakin siteerattu Peter Wiles korostaa, että populismi on enemmän moraalista kuin ohjelmallista. Wilesin mukaan populismia ilmentää jokainen sellainen liike, joka perustuu tälle johtoajatukselle: ”Hyveen juuret ovat tavallisissa kansalaisissa, jotka muodostavat suuren enemmistön, sekä heidän kollektiivisissa traditioissaan.”

Pessimistisempiäkin sanavalintoja on tehty.

Esimerkiksi Johanna Korhonen kuvailee populismia tällä tavalla pamflettiteoksessaan Kymmenen polkua populismiin: ”Populismilla tarkoitan tässä sellaista politiikan teon tapaa, jossa asiat pelkistetään yksinkertaisiksi vastakkainasetteluiksi ja jossa puhuja vetoaa kuulijan itsekkyyteen mieluummin kuin tämän yhteisvastuuseen.”

Niin tai näin, populismiin kuuluu vähäväkisen eliitin ja runsaslukuisen kansan intressi- ja elintasoerojen alleviivaaminen. Populistinen liikehdintä on siis protestitoimintaa. Kolmantena ryhmänä populistisissa puheissa voidaan mainita ”muut”, jotka eivät kuulu eliittiin mutta eivät myöskään ole kansan oletetun enemmistön kanssa samaa porukkaa.

Populistipoliitikot pyrkivät innostamaan kuulijoita kansanläheisellä ja tunteisiin vetoavalla esiintymisellä. He sanovat äänestäjille, ettei politiikan isokenkäisille ole syytä kumarrella, koska äänestäjä on poliitikon pomo.

Suuret tuloerot, työllisyyteen liittyvä epävarmuus ja turvallisuudentunteen heikentyminen ovat polttoainetta populismille. Ihminen voi tuskaisena pelätä työttömäksi joutumista, vaikka työsuhteen säilyminen olisi hyvinkin todennäköistä. Tuloerot herkistävät korvia populistisille puheille, vaikka tuloerot eivät kerro läheskään

21

ONKO TÄMÄ TULEVA R AH VAS 3/2018 4/2018

Teksti: Liina Isto • Kuvat: Pixabay

22

R AH VAS 4/2018

Ä SUOMEN AISUUS? 23

Aikakautena, jona seuraamiemme medioiden otsikot täyttyvät ilmastonmuutoksesta, terrorismista ja eriarvoistumisesta, on kaikessa keinotekoisessa hiljaisuudessa keskuuteemme luikerrellut uhka. Se vaarantaa sekä suomalaisen kansakunnan että muidenkin eurooppalaisten kansakuntien huoltosuhteen, kulttuurin ja lopulta tulevaisuuden. Tämä ilmiö kantaa nimeä väestönvaihdos.

V

äestönvaihdoksella tarkoitetaan sitä, että tietyn alueen väestöpohja muuttuu huomattavasti. Se voi tapahtua esimerkiksi muuttoliikkeen, syntyvyyden tai alueiden valloittamisen seurauksena. Tavalla tai toisella alueella alun perin asunut kansa väistyy uuden kansan tieltä. Muutos on yleensä peruuttamaton. Muun muassa Pohjois-Amerikan väestönvaihdos on tullut jäädäkseen – intiaanit eivät tule koskaan enää kansoittamaan mannerta, joka vielä viisisataa vuotta sitten oli vain heidän elinympäristönsä.

R AH VAS 4/2018

Ilmiö ei ole uusi

24

Intiaanit eivät ole missään nimessä ainoa kansanryhmä, jota väestönvaihdos on koskettanut. Väestönvaihdoksia on tapahtunut maailman sivu. Heimot ovat väistyneet toistensa tieltä ja kaupunkien herruus on vaihdellut sen mukaan, mikä ryhmä on kulloinkin ollut tarpeeksi voimakas valloittaakseen ne. Historiankirjoihin dokumentoidut väestönvaihdokset eroavat kuitenkin merkittävästi siitä väestönvaihdoksesta, joka on nykyaikana käynnissä lähes jokaisessa länsimaassa: esi-isämme sekä huomasivat väestönvaihdoksen uhan että pyrkivät taistelemaan sitä vastaan.

Suomessa on aina oleillut vakiintuneena pysyviä määriä muiden kansanryhmien edustajia, kuten ruotsalaisia ja venäläisiä.

Onhan tuhansien järvien maamme ollut suurimman osan historiastaan kyseisten valtioiden vallan alla, joten muuttoliikenne on ollut luonnollista. Alueen väestö ei ole kuitenkaan vaihtunut, koska vieraskielisten ihmisten määrä ei ole juuri kasvanut suhteellisesti – ryhmien lapsiluvut tai kuolleisuus eivät ole juuri eronneet toisistaan, koska syntyvyys oli ylipäätään korkealla.

Nykyään Suomessa asuvien vieraskielisten osuus on kasvanut kiihtyvää tahtia 1980- ja 90-luvuilta lähtien. Poikkeuksellinen muuttoliikenne ei yksin selitä sitä, koska pakolaisvyöry alkoi vasta kolme vuotta sitten. Se on tuonut Suomeen arviolta 32

000 ulkomaalaistaustaista, enimmäkseen arabeja ja pohjoisafrikkalaisia. Väestönvaihdoksen siemenet kuitenkin kylvettiin jo 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi ja sen alueella oleskelleita somaleita muutti pakolaisina useisiin eri Euroopan maihin, muun muassa Suomeen.

Suomalaisten lapsiluku jää pieneksi Suomalaisnuorista jo 60 prosentilla on korkeakoulututkinto. Suomalaisyhteisö myös painottaa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja sitä, että kaikkien on sukupuoleen katsomatta tehtävä samoja asioita, kuten työskenneltävä. Kantasuomalaiset miehet ja naiset ovatkin hyvin tasapuolisesti työelämässä.

Lisäksi vallalla on ajattelu, jonka mukaan ennen lasten hankkimista kaikki muut elämän osa-alueet on laitettava viimeisen päälle kuntoon – on oltava tutkinto, vakituinen työpaikka, säästöjä, sopiva asunto ja kestävä parisuhde. Nuoria myös kannustetaan elämään ja kokemaan mahdollisimman paljon ennen perhe-elämän aloittamista, koska perhe-elämä vaatii vanhemmilta paljon aikaa ja sitoutumista.

Kun väestönvaihdos etenee tiettyyn pisteeseen ja maan talous ja elinolot huononevat, ihmiset ottavat kovemmat keinot käyttöön.

Kaikki edellä luetellut tekijät johtavat siihen, että ensisynnyttäjien keski-ikä nousee merkittävästi. Siinä vaiheessa, kun aika tuntuu olevan kypsä perheen perustamiselle vasta noin 30-vuotiaana, naisen hedelmällisimmät vuodet ovat jo takana ja hedelmällisyyden merkittävään laskuun on vain viitisen vuotta aikaa. Kiirehän siinä tulee.

Yksilapsinen perhe on nopeimmin yleistyvä perhemuoto länsimaissa, eivätkä naiset saa yhtä montaa lasta kuin haluaisivat. Keskimääräinen suomalaisnainen saa 1,65 lasta, vaikka haluaisi 2,44 lasta.

Tämän vuoden tammi-syyskuussa suomalaisten syntyvyys on jäänyt historiallisen alhaiseksi – lapsia on siinä ajassa syntynyt 36 176, kaksi tuhatta vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Syntyvyys on useana vuotena peräkkäin pudonnut tasaista tuhannen lapsen tahtia vuodessa, ja tahti vaikuttaa ainoastaan kiihtyvän.

Somalikulttuuri tukee suurperheiden muodostumista Somalikulttuuri eroaa merkittävästi länsimaisesta kulttuurista. Se painottaa perinteisten sukupuoliroolien merkitystä ja vaatii yhteisönsä naisilta uran sijaan perheen perustamista heti aikuisuuden kynnyksellä. Somalinaiset ovatkin usein täysin kiinni perhe-elämässä ja suorittavat korkeakoulututkinnon huomattavasti suomalaisnaisia harvemmin. Hartaan islaminuskoinen somaliväestö ei ole myöskään omaksunut länsimaista individualismia, vaan se toimii kollektiivina ja takaa siten kansansa jatkuvuuden.

Erilainen kulttuuri näkyy somaliperheiden lapsiluvussa. Keskimääräinen helsinkiläinen somalinainen synnyttää noin neljä lasta elämänsä aikana. Toiseksi korkein hedelmällisyysluku on arabeilla, joiden perheeseen syntyy keskimäärin 3,15 lasta, ja kolmantena ovat kurdit lapsiluvulla 2,79.

Näiden kolmen kansanryhmän korkeita hedelmällisyyslukuja yhdistää se, että niiden kulttuuri painottaa perheen perustamista jo nuorena muun muassa eri asioiden kokemisen ja koulutuksen kustannuksella.

Ei tarvitse olla ydinfyysikko sisäistääkseen, kuinka eri kansanryhmien koot kehittyvät syntyvyyden perusteella sukupolvien saatossa. Suomalaisten määrä laskee ennätysvauhtia ja tiettyjen maahanmuuttajaryhmien koko jopa tuplaantuu yhden sukupolven aikana. Mikään ei viittaa siihen, että kehitys olisi menossa eri suuntaan. Jos nykyinen tahti jatkuu, nykyhetkellä Suomen 19 000-päisen somaliväestön koko kasvaa viidessä sukupolvessa eli reilussa sadassa vuodessa yli kuuteensataan tuhanteen.

Arabi- ja kurdiväestöjen kasvunopeus on 1,5-kertoimen molemmin puolin yhdessä sukupolvessa. Muissa ulkomaalaisryhmissä syntyvyys on ratkaisevasti matalampi, eikä niiden koko juuri kasva. Oman lisänsä väestönvaihdokseen tuo eurooppalaisittainkin varakkaaseen ja avokätiseen Suomeen suuntautuva elintasopakolaisuus, joka tuo maahan edelleen noin 35 000 ulkomaalaista vuosittain.

Suomalaisten määrä laskee ennätysvauhtia ja tiettyjen maahanmuuttajaryhmien koko jopa tuplaantuu yhden sukupolven aikana.

Väestönvaihdos vaikuttaa yhteiskuntaan joka tasolla Joskus kuulee sanottavan, että väestönvaihdos tulee, mutta entä sitten? Mitä väliä sillä on, että Suomen kansasta merkittävä osa, tai jopa koko kansa, korvataan somaleilla, arabeilla ja kurdeilla?

Todellisuudessa sillä on hirveästi väliä ja se vaikuttaa yhteiskunnassa aivan kaikkeen. Olennaisimpia asioita on se, että islaminuskoiset ulkomaalaisryhmät eivät tule laajamittaisesti omaksumaan suomalaista elämäntapaa ja arvoja, joten heistä ei ole pitämään nykyisen kaltaista yhteiskuntaa pystyssä. Integraatiopolitiikkaan on syydetty jo tähän mennessä miljoonia ja tulokset ovat panostuksesta huolimatta olleet surkeita.

Somalien työllisyysaste liikkuu 20 prosentissa, eivätkä muutkaan islaminuskoiset ryhmät työllisty olennaisesti paremmin. Mikään ei viittaa siihen, että islaminuskoiset maahanmuuttajat integroituisivat jatkossa, koska he eivät ole integroiduneet tähänkään mennessä. Tilastollisesti islaminuskoiset eivät kouluttaudu ja työskentele tarpeeksi,

että he lisäisivät suomalaisen yhteiskunnan osaamista ja verotuloja. He ovat päinvastoin tulonsiirroissa voittopuolisesti saamapuolella, ja siten tämän väestönosan kasvaminen on huoltosuhteen ja ylipäätään Suomen toimintakykyisenä pysymisen kannalta katastrofaalista.

Islam myös keikauttaa Suomessakin noudatettavat länsimaiset arvot päälaelleen.

Islamia toteutetaan totalitaristisesti alueilla, joissa se on valtauskonto, ja sillä oikeutetaan räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia. Se ei toimi rauhanomaisesti yhdessä muiden uskontojen kanssa, vaan islaminuskoinen kansanosa joko rähinöi tai sotii muiden kansanryhmien – jopa toisten muslimien – kanssa lähes kaikkialla maailmassa. Jos islam saa lisää jalansijaa länsimaissa, kaikki tähän mennessä tehty tasa-arvo- ja turvallisuustyö menee romukoppaan. Erityisesti naisten ja seksuaalivähemmistöjen turvallisuus ja oikeudet joutuvat vaakalaudalle.

Kokonaan oma lukunsa on suurten, valtaväestöstä erillään elävien vähemmistöryhmien muodostuminen. Islaminuskoiset elävät usein omissa yhteisöissään suomalaisen yhteiskunnan sisällä, mutta kuitenkin sen ulkopuolella. Yhteisöillä on oma kulttuurinsa ja omat sääntönsä, eivätkä monet Suomen muslimeista edes itse koe olevansa suomalaisia. Tämä on erittäin haitallista sosiaalisen yhtenäisyyden kannalta. Tunne siitä, että Suomen kansa on samaa porukkaa, mahdollistaa muun muassa onnistuneen maanpuolustuksen ja missään määrin vasemmalle nojaavan talouspolitiikan. Se vai-

kuttaa myös turvallisuuden- tunteeseen ja siten mielialaan.

Kansainvälinen uhka nousee Suomi ei ole ainoa valtio, jossa väestönvaihdos on hyvää vauhtia käynnissä. Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa kehitys menee samaan suuntaan. Esimerkiksi Saksassa joillakin alueilla jo selkeä enemmistö päiväkotien lapsista on maahanmuuttajataustaisia.

Saksassa ja Ruotsissa on jopa kokonaisia kaupunkeja, joissa on maahanmuuttajaenemmistö. Koska mikään ei viittaa siihen, että tuuli olisi kääntymässä länsimaissa, tulevaisuus vaikuttaa erittäin synkältä. Koko läntinen maailma voi jo meidän elinaikanamme näyttää tyystin erilaiselta kuin nyt.

Väestönvaihdos on ongelma, jota ei ole helppo ratkaista. Se on kuitenkin pakko ratkaista, ellei haluta vetää koko länsimaista sivilisaatiota vessanpöntöstä alas. Ratkaisuksi on esitetty muun muassa sitä, että lapsilisästä tehtäisiin tulonsiirron sijasta ansiotuloveron vähennys. Se vähentäisi olennaisesti kriittisimpien ulkomaalaisryhmien edellytyksiä perustaa (suur)perheitä, mutta rokottaisi myös suomalaisia vähätuloisia, jotka ovat perheineen ehdottoman tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Ongelma olisi kuitenkin hyvä ratkaista mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, koska kun väestönvaihdos etenee tiettyyn pisteeseen ja maan talous ja elinolot huononevat, ihmiset ottavat kovemmat keinot käyttöön. Se ei olisi kenenkään etu.

R AH VAS 4/2018

Islaminuskoiset ulkomaalaisryhmät eivät tule laajamittaisesti omaksumaan suomalaista elämäntapaa ja arvoja, joten heistä ei ole pitämään nykyisen kaltaista yhteiskuntaa pystyssä.

25

VIERASKYNÄ

Valanalys 2018 – Sverigedemokraterna Vaalianalyysi 2018 - Ruotsidemokraatit

Teksti: Gabriel Kroon • Käännös: Auri Siika-aho • Kuva: Pixabay

R AH VAS 4/2018

N

26

atten den 9:e september stod det klart, valet var över och rösterna var räknade. Sverigedemokraterna hade gått framåt i nästintill samtliga kommuner och landsting. På riksdagsnivå ökade vi från 12,9% till 17,7%. Ett bra valresultat som innebar en ökning med nästan 5%, långt högre än andra partier. Trots förhoppningar om högre siffror visste vi att nästa stora strid skulle bli regeringsbildningen.

Sverigedemokraterna och Ungsvenskarna genomförde tillsammans en intensiv valrörelse under augusti och början av september. Hundratusentals flygblad delades ut, tusentals affischer placerades ut över hela landet och massvis av ideellt engagerade medlemmar kampanjade för Sverigedemokraterna. Trots vårt hårda arbete och det stora intresset så märkte vi tidigt att Socialdemokraterna tillsammans med LO (paraplyorganisationen för fackförbunden) kraftsamlade och investerade miljoner i valkampanjer och budskap som syftade till att smutskasta vår politik och vinkla våra ställningstaganden. Många såg igenom Socialdemokraternas lögner men för de osäkra väljarna kan detta ha spelat en stor roll, vilket även resulterade i att vi inte nådde över vårt mål om 20% i riksdagsvalet.

Efter valet stod det däremot klat att Sverigedemokraterna behåller och förstärker sin vågmästarroll, som vi har haft sedan

riksdagsinträdet 2010. Vi befinner oss förnärvarande i en situation där regeringsbildningen har dragit ut på tiden. Varken alliansen (moderaterna, liberalerna, centerpartiet och kristdemokraterna) eller de rödgröna (socialdemokrater, miljöpartiet och vänsterpartiet) har velat samarbete med Sverigedemokraterna, samtidigt som de har varit oförmögna att arbeta över blockgränserna.

Resultatet är att Sverige förväntas få en övergångsregering, så kallad expeditionsministär som för första gången på 2000-talet kommer lägga en ”opolitisk budget”.

Mycket talar på ett nyval, som i mångt skulle gynna Sverigedemokraterna. Vår långsiktiga strävan är att bilda ett konservativt block tillsammans med moderaterna och kristdemokraterna. Det skulle vara en koalition av partier som vill uppnå en begränsad invandringspolitik, hårdare straff och fler poliser – men inte minst värnar om de värdekonservativa värdena som nationen, familjen och kulturen.

Hur Sverige kommer styras under de närmaste fyra åren återstår att se. Tydligt är att Sverigedemokraterna förblir en maktfaktor och en avgörande part. Utan samarbete med oss tvingas de båda blocken att ”svika sin väljare” och istället samarbete med sina traditionella fiender – någonting som kommer straffa dem hårt i näst val.

Y

öllä 9. syyskuuta kaikki oli selvää, vaalit olivat ohi ja äänet laskettu.

Ruotsidemokraatit olivat menneet läpi lähes kaikkiin kuntiin ja maakuntaneuvostoihin. Eduskuntavaaleissa olimme nousseet 12,9 prosentista 17,7 prosenttiin.

Hyvä vaalitulos sisältää melkein viiden prosentin nousun, paljon isomman kuin muilla puolueilla. Vaikka toivoimme isompiakin lukuja, tiesimme, että seuraava iso liike olisi hallituksen muodostus.

Ruotsidemokraatit ja Ruotsidemokraattinuoret kävivät läpi yhdessä intensiivisen vaalikampanjan elokuussa ja syyskuun alussa. Satojatuhansia lappuja jaettiin, tuhansia julisteita laitettiin esille koko maahan ja innostuneet osallistujat kampanjoivat ruotsidemokraattien puolesta. Vaikka teimme paljon töitä, huomasimme, että sosiaalidemokraatit ja LO (ammattijärjestöjen kattojärjestö) investoivat ja keräsivät miljoonia vaalikampanjaan, jonka tarkoituksena oli liata meidän politiikkaamme. Monet näkivät heidän valheidensa läpi, mutta epävarmoihin äänestäjiin tämä on voinut vaikuttaa paljon, mikä näkyi siten, ettemme päässeet 20 prosentin tavoitteeseemme eduskuntavaaleissa.

Vaalien jälkeen oli selvää, että ruotsidemokraatit pitävät ja vahvistavat keskeistä asemaansa, joka on ollut vuoden 2010 eduskuntaan pääsystä asti. Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa hallitukselta loppuu aika.

Allianssi (kokoomus, liberaalipuolue, keskusta ja kristillisdemokraatit) sekä punavihreät (sosiaalidemokraatit, ympäristöpuolue ja vasemmisto) eivät ole luvanneet tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, mutta he ovat myös olleet kykenemättömiä tekemään töitä yli Allianssi-punavihreä-puoluerajan. Tuloksena Ruotsiin odotetaan tulevan virkamieshallitus, joka ensimmäistä kertaa 2000-luvulla asettaa ei-poliittisen budjetin.

Paljon puhutaan uusintavaalista, joka suosisi ruotsidemokraatteja. Pitkäaikainen tähtäimemme on muodostaa konservatiivinen ryhmä yhdessä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa. Se olisi yhdistelmä puolueista, jotka haluavat rajoittaa maahanmuuttopolitiikkaa, antaa kovempia rangaistuksia ja lisätä poliiseja, mutta lisäksi suojella konservatiivisia arvoja, kuten kansakuntaa, perheitä ja kulttuuria.

Se, miten ruotsia tullaan hallitsemaan neljän vuoden aikana, jää nähtäväksi. Selvää on, että ruotsidemokraatit ovat parhaimmassa asemassa ja päättävät viime kädessä.

Ilman yhteistyötä meidän kanssamme molemmat ryhmät pakotetaan ”pettämään äänestäjänsä” ja tekemään yhteistyötä vihollisten kanssa – ja se tulee rankaisemaan heitä seuraavissa vaaleissa.

KOLUMNI

Järki maanpaossa Miksi ilmiselvää yritetään selittää toiseksi?

Onkin häpeällistä, että juuri islam on perinyt rauhan uskonnon manttelin.

symykseni Suurasta 9:5, jossa sanotaan näin. (”Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.”) Miltäs tuo kuulostaa? Mielestäni se kuulostaa Isikseltä ja Al-Qaidalta.

Koulutuksen puute on myös yleinen selitys ja aina, kun kuulen tämän, muistutan 9/11-konekaappareiden profiileista. He olivat korkeasti koulutettuja ja varakkaita, mutta silti päättivät lentää lentokoneet päin kaksoistorneja. Etnisyyskään ei selitä tällaista käytöstä, sillä silloin myös Lähi-idän kristittyjen ja ateistien pitäisi syyllistyä samanlaisiin hirveyksiin. Milloin viimeksi olette kuulleet, että Lähi-idän ateisti räjäytti ilmaan linja-autollisen koululaisia?

En voi myöskään jättää mainitsematta John Walker Lindhiä. Lindh oli valkoinen mies Yhdysvalloista ja hän kääntyi sunni-islamiin 16-vuotiaana. Hän matkusti Jemeniin vuonna 1998 opiskelemaan arabiaa 10 kuukaudeksi. Palattuaan hän lähti Afganis-

taniin liittyäkseen Talibaniin. Mikä saa yhdysvaltalaisen liittymään terroristijärjestöön ja muuttamaan keskelle helvetinloukkoa?

Minä sanoisin, että islamilainen teologia ja usko sen doktriineihin.

Lopuksi haluan sanoa, että uskomuksilla on seuraamuksia. Ei ole sattumaa, että me emme näe muslimimaailman kaltaista väkivaltaa Tiibetin buddhalaisten tai Intian jainalaisten keskuudessa. Jos verrataan Buddhan ja Mahaviran (jainalaisuuden patriarkka) opetuksia Muhammedin opetuksiin, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Mahavira ylittää Muhammadin moraalin yhdellä lauseella. ”Älä vahingoita, hyväksikäytä, sorra, orjuuta, loukkaa, kiusaa, kiduta tai tapa yhtäkään eliötä tai elävää olentoa.” Mitä Muhammed hadithien eli perimätiedon mukaan teki eläessään? Hän ryösti ja käännytti juutalaisia pakolla, tappoi miehet ja otti naiset ja lapset orjiksi. Hän oli sotapäällikkö, joka levitti islamia miekalla. Tästä syystä onkin häpeällistä, että juuri islam on perinyt rauhan uskonnon manttelin.

Sanonta, että kaikilla uskonnoilla on omat ääriuskovansa, on paskapuhetta. Uskallan väittää, että tuskin tulemme milloinkaan näkemään moisen kuolonkultin nousua jainalaisuudesta. Uskonnoissa on eroja ja ne eivät ole yhtä harmaata monoliittia.

Ville Muilu Pohjanmaan PS-Nuorten puheenjohtaja ja edustajiston jäsen

R AH VAS 4/2018

KUVA: PIXABAY

J

atkan siitä, mihin viime Rahvaassa jäin. Käsittelin viimeksi Isiksen Dabiq-julkaisua, jossa he muun muassa luettelevat syitä vihalleen länsimaalaisia kohtaan. Väitin jo tuolloin, että heidän pääsyynsä ovat teologisia eivätkä niinkään poliittisia, vaikka politiikalla onkin islamissa oma roolinsa. Nyt perustelen tarkemmin näkemykseni.

Dabiqissa oli mielenkiintoinen kirjoitus suomalaisesta naisesta, joka kääntyi kristinuskosta islamiin. Tämä nainen nai muslimimiehen ja he saivat yhdessä pojan. Onnellinen pariskunta päätti lähteä Suomesta Isisin kalifaatin alueelle ja jossakin kohtaa matkaa poika koki marttyyrikuoleman. Hänen äitinsä ylisti tapahtunutta onnellisesti, sillä hänen poikansa oli nyt paratiisissa Allahin kanssa. Olettakaamme, että tämä nainen on ihan normaali henkilö, joka yksinkertaisesti uskoo kuolemanjälkeiseen elämään ja siihen, että ainoa varma keino pelastua kadotukselta on kuolema marttyyrina. Itse asiassa Koraani vahvistaa tämän. ”Ne, jotka uskovat ja ovat lähteneet kodeistaan kamppaillakseen Jumalan tiellä omaisuutensa ja henkensä uhalla, ovat Jumalan edessä ylhäisempiä kuin uskottomat. He saavat suuren voiton. Heidän herransa antaa heille ilosanoman armostaan, suosiostaan ja puutarhoista, joissa heitä odottaa ikuinen autuus ja joissa he saavat asua ikuisesti. Jumalan luona on suurin palkka.” (9:20-22) Aika usein huomaan sen, että länsimaalainen epäilee uskonnon roolia jihadismissa.

Kuulee sanottavan, että oikeasti syy on ulkopolitiikassa, huumeissa, ilmastonmuutoksessa, koulutuksen puutteessa, köyhyydessä tai etnisyydessä. Vaikka ISIS toki mainitsee ulkopolitiikan osaksi vihaansa, niin he myös sanovat sen olevan vain toissijainen syy. ”On tärkeää ymmärtää, että vaikka teidän ulkopolitiikkanne on osasyy vihaamme, se on kuitenkin vain toissijainen syy, ja siksi listasimme sen viimeiseksi. Tosiasia on, että vaikka lakkaisitte pommittamasta meitä, vangitsemasta, kiduttamasta ja panettelemasta meitä, ja miehittämästä maitamme, me vihaisimme teitä edelleen, sillä pääsyy teidän vihaamiseenne ei katoa ennen kuin te käännytte islamiin.” (Dabiq, Miksi me vihaamme teitä ja miksi me taistelemme teitä vastaan) Huumeet olivat vain hätävale, jonka eräs imaami päätti tekaista välttääkseen ky-

27

Uunituoreita freskoja Pyhän Kolminaisuuden luostarissa.

Rahtilaiva tulee vastaan Syvärillä.

Pähkinälinna Nevan yläjuoksulla.

Takana siintää Laatokka.

Luvattu maa Vienanlahdesta Laatokkaan me piirrämme miekalla rajan Teksti: Antti Eskelinen • Kuvat: Antti Eskelinen

Syvärin voimalaitos.

R AH VAS 4/2018

Pyhän Kolminaisuuden luostari.

28

Neva ja Syväri olivat aikanaan yksiä merkittävimmistä vesireiteistä. Niiden kautta pääseekin aina Mustallemerelle Bysanttiin ja Kaspianmerelle Persiaan asti. Nevanlinna, tuo inkeriläisten keskus eli nykyinen Pietari, onkin luonnollinen lähtöpaikka pienelle retkelle tutustumaan tähän suomalaisten muinoin asuttamaan, Karjalan laulumaiksikin kutsuttuun alueeseen.

N Torinon kääriliinojen kopio, joita tehtiin keskiajalla 12 kappaletta.

eva on 74 km pitkä joki, mutta laskua Laatokasta on vain neljä metriä. Sitä onkin hyvä purjehtia myös vastavirtaan, eikä siihen nykyaikanakaan ole tehty sulkuja, toisin kuin Syvärille, jolla on pituutta 224 km ja laskua Ääniseltä, Euroopan toisiksi suurimmasta järvestä suurimpaan Laatokkaan 32 metriä. Sulkuja on nykyisin kaksi: käyttöön otettiin vuonna 1933 Syvärin voimalaitos ja vuonna 1952 Ylä-Syvärin voimalaitos. Ensimainittu saattaa olla joillekin tuttu jatkosodan taistelupaikkana. Molemmat joet ovat myös erittäin leveitä, paikoin puoli kilometriä ja kapeimmillaankin noin 200m. Mistään pienistä puroista ei siis ole kyse, eikä suurimmillakaan laivoilla ole ongelmia purjehtia rinnakkain niitä pitkin.

Laatokka on niin laaja, että sitä on vaikea ajatella järveksi. Ei tarvitse edes olla keskellä sitä, eikä missään suunnassa näy maata, vaikka kuinka tähystäisi. Laatokka onkin huomattavasti leveämpi kuin esimerkiksi kaikille tuttu Suomenlahti. Keskellä aavaa Laatokkaa sijaitsee pieni paratiisi, Valamon saaristo. Sinne bysanttilaiset munkit perustivat ortodoksisen luostarin, joka toimii vielä tänäkin päivänä, vaikka onkin joutunut monesti historian saatossa hävitetyksi, viimeksi Neuvostoliiton toimesta talvisodan jälkeen. Silloisen Valamon luostarin arvoesineet ja munkit evakuoitiin Heinävedelle, missä toimiikin ns. Uusi Valamo. Esineiden runsauden takia suurin osa niistä on kuitenkin Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa. Vanhan Valamon toiminta on kuitenkin alkanu pikkuhiljaa elpymään ja saarella onkin jo 200 munkkia.

Huippuaikoina heitä oli 1000. Iso osa esineistöstä ja seinämaalauksista on kopioita alkuperäisistä. Valamossa onkin vain kaksi alkuperäistä ikonia. Nekin löydettiin roskien seasta, kun luostaria alettiin kunnostamaan Neuvostoliiton romahdettua.

Syvärin Pyhän Kolminaisuuden luostari on suomalaisille varsin tuntematon, vaikka sen onkin perustanut eittämättä tunnetuin itämerensuomalainen koko maailmassa, vepsäläinen Aleksanteri Syväriläinen, joka on myös ortodoksisen kirkon pyhimys. Edes kommunistit eivät uskaltaneet tuhota luostarista seinämaalauksia ja

sen reliikkejä, Torinon käärinliinan kopiota ja Aleksanterin muumiota, joka oli myös näytillä pääkirkossa. Vielä tänäkin päivänä riittää jonoksi asti ihmisiä koskettamaan muumiota. Jatkosodan aikaan luostari toimi suomalaisten sotasairaalana.

Retki ei olisi tietenkään mitään ilman äänisen aaltoja saati Unescon maailmanperintökohde Kižiä, jossa myös Perussuomalaiset Nuoret vierailivat vuonna 2013 (Rahvas 4/2013). Saarella sijaitsi alun perin vain Kristuksen kirkastuksen kirkko, jonka rakentamiseen ei ole käytetty yhtäkään naulaa, vaan yksi seppä teki sen pelkällä kirveellä. Myöhemmin saarelle on siirretty myös muita kirkkoja ja rakennuksia. Saarelta löytyy niin Koillis-Euroopan vanhin puukirkko kuin myös vanhoja karjalaisia taloja, joita yleensä näkee vain museoissa pienoismalleina.

Karjalaiseen tapaan niin ihmiset kuin karjakin olivat saman katon alla.

Matkan kulttuurilliset, historialliset ja maisemalliset osuudet olivat kaikkia aisteja hiveleviä.

Matkan aikana ei tosiaankaan tarvinnut katsoa pelkkiä komeita maisemia, vaan matkalla olivat mukana myös historioitsija Teemu Keskisarja perheineen, Suomen ortodoksien kirkon arkkipiispan sihteeri Jyrki Härkönen sekä historioitsija Eeva Tammi. Jokainen heistä piti matkan aikana useamman luennon. Kävin myös 11 eri kirkossa ja toista mokomaa katselin ulkopuolelta.

Syväri ja Neva ovat myös itämerensuomalaisten kansojen epäonnen mahdollistajia. Syynä ovat vanhat tutut venäläiset. Aleksejevitš Romanovin tullessa valtaan vuonna 1682 hän halusi muuttaa takapajuisen maan suurvallaksi. Suurin ongelma oli kuitenkin meriyhteyksien puuttuminen. Tämän saavuttaakseen hän perusti Lotinanpellon ja Petroskoin, suomalaisittain Äänislinnan kaupungit. Ensimmäiseen tehtiin laivatelakka ja jälkimmäiseen tykkitehdas. Suuren pohjansodan seurauksena Käkisalmenläänin eteläosa, Inkeri, Viro ja Liivinmaa – kaikki itämerensuomalaisten kansojen alueita – liitettiin Venäjään ja Nevanlinnasta tehtiin sen uusi pääkaupunki, Pietari. Tsaari tultiin tuntemaan tästedes Pietari Suurena. Pietarin kaupunki saattaakin muodostaa uhan itämerensuomalaisille kansoille.

R AH VAS 4/2018

Auringonlasku Laatokalla.

29

• PUHEENJOHTAJAN PALSTA •

Kiitos kaikesta

On ollut kunnia saada toimia Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana kuluneet kaksi vuotta. Paljon on mahtunut vuosiin, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Olen saanut tehdä unelmatyötä hienojen ihmisten kanssa ja olla vaikuttamassa Suomen ja suomalaisten kohtaloon. Enempää ei yksi mies voi toivoa.

Puheenjohtajan rooli ei ole helppo. Ulospäin näkyvät toki edustustilaisuudet niin kotimaassa kuin ulkomailla, kannanotot, esiintymiset radiossa ja televisiossa, mielipidekirjoitukset lehteen ynnä muut.

Tämä työ on itseasiassa vain jäävuoren huippu puheenjohtajan työstä. Puheenjohtaja muun muassa tapaa lukuisia ihmisiä viikottain, johtaa järjestön poliittista työtä, valmistelee ohjelmia, luo järjestölle suhteita, vastailee kansalaisten palautteisiin sekä edustaa nuorisojärjestöä puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kokouksissa ja Pohjoismaiden Neuvoston kokouksissa. Luonnollisesti aikaa menee paljon järjestön sisäisten asioiden hoitamiseen ja työn ehdottomasti parhaaseen puoleen, eli jäsenistön tapaamisen ympäri Suomea.

Miksi hakea puheenjohtajaksi? Onko minusta siihen? Miten julkisuus kohtelee minua? Joudunko muuttamaan Helsinkiin? Näitä kysymyksiä moni ehdokkaista varmasti miettii, kun hakee nuorisojärjestön puheenjohtajaksi tai muihin luottamustehtäviin. Miksi hakea? Varmasti jokainen ehdokas löytää syyn ja motivaation siihen monesta asiasta. Onko minusta siihen? Tähän on helppo vastaus: mikäli jäsenistö antaa sinulle luottamuksen ja mandaatin tehtävän hoitamiseen, varmasti on! Tehtävä myös kasvattaa, eikä kukaan ei ole seppä syntyessään.

R AH VAS 4/2018

Julkisuus on toinen asia. Omalla kohdallani olen saanut olla suhteellisen rauhassa, mitä nyt somessa päivittäin erilaiset poliittiset vastustajamme trollaavat tai koittavat provosoida. Ne ihmiset kannattaa jättää omaan arvoonsa eikä käyttää heihin liikaa aikaa. Asiamme ja tavoitteemme puhuvat puolestaan.

30

Helsinkiin muuttaminen ei ole pakollista tässä työssä, mutta majoituksen järjestäminen on. Itse olen viettänyt viimeisestä kahdesta vuodesta suurimman osan ajasta Helsingissä, sillä 90 prosenttia tapaamista on siellä: puoluetoimisto, eduskunta ja niin edelleen. Helsinkiä ei tarvitse rakastaa, mutta kyllä siellä myös savolainen on pär-

jännyt. Varmasti pärjäät myös sinä ja onneksi kottiin piäsee aina.

Kaikki tiet vievät Kuopioon.

Uudella puheenjohtajalla ja vuoden 2019 hallituksella tulee olemaan kiireinen vaalivuosi. Eduskuntavaalit, eurovaalit ja mahdolliset maakuntavaalit tulevat heti keväälle ja kesälle. Vaalit syövät aikaa ja energiaa, mutta ovat ehdottomasti politiikan suola. Vaaleissa kansa pääsee äänestämällä näyttämään mielipiteensä siitä, keiden tätä maata tulee johtaa. Toivotankin kaikille nuorille ehdokkaillemme koko sydämestäni menestystä vaaleihin! Autan ja tuen teitä jokaista, mikäli apuani halajatte.

Lisäksi järjestön tulee vaalien ohella hoitaa kansainvälisiä suhteitaan sekä tehdä kannanottoja, poliittisia ohjelmia ja tapahtumia jäsenistölle ja toiminnastamme kiinnostuneille. Ensi vuonna tulee olemaan myös monissa yliopistoissa edustajistovaalit ja on tärkeää, että järjestö panostaa myös niihin. Yliopistot ovat olleet meille perinteisesti haastavia, mutta olen ilolla seurannut, kuinka vuosi toisensa jälkeen saamme entistä enemmän jalansijaa myös opiskelijapolitiikassa. Siellä täytyy olla myös kansallismielinen vaihtoehto nuorille.

Olen kiitollinen kuluneesta vuosikymmenestä Perussuomalaisissa Nuorissa. Aloittaessani reilu 20-vuotias Samuli ei olisi uskaltanut koskaan edes unelmoida siitä kaikesta, mitä olen saanut tehdä ja kokea järjestössä. Vaikka urani PS-Nuorissa päättyy ja ensi vuonna tulen yli-ikäiseksi, tulen aina tukemaan ja rakastamaan Perussuomalaisia Nuoria. Tämä on ollut minulle kuin koti, jossa olen saanut kasvaa poliitikoksi. Erityisesti läpi elämän kestävät ystävyyssuhteet ovat minulle tärkeitä. Ja onneksi toiminta jatkuu puoluetasolla, kaupunginvaltuustossa ja toivottavasti Savo-Karjalan hienojen immeisten luottamuksella myös eduskunnassa 2019 keväästä alkaen.

Meinaa jo aikuiselle miehelle tunteet nousta pintaan. Sanat eivät riitä kuvaamaan tunteitani. Kiitos teille kaikille kaikesta! Perussuomalaiset Nuoret on Suomen ja koko maailman paras nuorisojärjestö.

Ikuisesti teidän Samuli Voutila

Perussuomalaisten Nuorten syyskokous 17.-18.11.2018 Hotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio Lauantai klo 13:00-21:00 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Hallituksen esitys: Tavoiteohjelman muutos kohtaan 18.

Kansalaisuuden kriteerien tiukentaminen 6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle 7. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat sekä yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja.

8. Käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot Kokous keskeytetään ja pidetään edustajiston pj-paneeli 9. Valitaan edustajiston puheenjohtaja Ääntenlaskun aikana pidetään hallituksen pj-paneeli 10. Keskeytetään kokous Sunnuntai klo 10.00-17.00 11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri ja muut jäsenet sekä varajäsenet.

Hallituksen pohjaesitys: Valitaan kolme (3) varapuheenjohtajaa ja valitaan kolme jäsentä hallitukseen (erovuoroisten tilalle).

12. Muut asiat Lähetekeskustelua eduskuntavaaleista 13. Kokouksen päättäminen Lisätietoja ja ilmottautuminen: www.psnuoret.fi

Perussuomalaiset Nuoret

KUVA: PIXABAY

Tervetuloa!

Miltä näyttää ensi vuoden hallitus? Sinä päätät!

Perussuomalaisten Nuorten syyskokous järjestetään 17. - 18.11.2017 Kuopiossa. Kokouksessa käsitellään muun muassa jäsenaloitteita sekä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa ensi vuodelle. Kokousviikonlopun kokokohtia on sunnuntaina järjestettävät hallitusvaalit, joilla valitaan vuoden 2019 hallitus. Uusia jäseniä valitaan hallituksen varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä aina puheenjohtajaan asti. Näillä sivuilla hallituksen eri tehtäviin hakevat esittelevät itsensä, jotta sinun on helpompi valita oma ehdokkaasi.

Ketkä pääsevät johtamaan PS-Nuoria, joihin kuuluu muun muassa tämä iloinen joukko? Se selviää Kuopiossa! Nähdään siellä!

20 vuotta • Taloustieteen opiskelija • Joensuu

Eheednjoohltaljaaksi

Puh

R AH VAS 4/2018

27 vuotta • Liiketalouden opiskelija • Turku

Ehäsdihotelerlikasi Pä

Olen edustajiston entinen puheenjohtaja, nykyinen edustajiston jäsen, Varsinais-Suomen PS Nuorten rahastonhoitaja ja Turun nuorisolautakunnan jäsen. Harrastuksina elokuvat, japanilainen kulttuuri sekä historia.

Jokaisessa luottamustehtävässäni olen pyrkinyt olemaan luotettava, jämäkkä ja hoitamaan annetut tehtävät ryhdikkäästi, sujuvasti ja aikataulussa. Näitä asioita painottaisin myös pääsihteerinä.

Pääsihteerin tehtävänä on myös varmistaa, että piirit saavat kaiken mahdollisen tuen ja avun toimintansa mahdollistamiseksi, oli sitten kyseessä jakomateriaali tai pelkkä henkinen tuki.

Pääsihteerin täytyy myös olla fokusoitunut ja järjestön käytettävissä. Olenkin järjestänyt asiani asumisesta lähtien siihen kuntoon, että olisin järjestön ja jäsenistön käytettävissä tarvittaessa 24/7.

Sebastian Tynkkynen

Asseri Kinnunen

32

Toni Mikael Saarinen

Ajan täysillä perussuomalaista aatetta ja järjestön etua. Olen joukkuepelaaja ja nationalisti. Olen toiminut puolueen piiri- ja paikallisyhdistysten hallituksissa sekä tänä vuonna Pohjois-Karjalan Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana. Olen Joensuun kaupunginvaltuutettu.

Puheenjohtajana olisin järjestöä yhdistävä tekijä. Meidän on mentävä eteenpäin yhtenäisenä joukkona. Hallituksen on lisättävä kommunikaatiota jäsenistön kanssa. Hallituksen toiminnan tulee olla avointa sekä sääntöjen ja hyvän hallintotavan mukaista. Järjestömme tehtävä on kerätä yhteen kansallismielisiä nuoria, luoda etenkin nuorille kansallismielinen vaihtoehto ja kouluttaa uusia tekijöitä niin puolueeseen kuin valtakunnanpolitiikkaankin.

29 vuotta • Luokanopettajaopiskelija • Oulu

Eheednjoohltaljaaksi

Puh

Ensi vuonna käydään kolmet isot vaalit. PS-Nuorten on saatava nuorisopolitiikka jälleen tuleen ja nostettava valtakunnallisiin keskusteluihin nuorille tärkeät aiheet. Maahanmuuton tiukentaminen, kotouttamispolitiikasta palautuspolitiikkaan siirtyminen ja kansalaisuuskriteerien kiristykset on saatava isosti esille. Kun muut eivät puhu EU-erosta, sen on oltava yksi isoimmista aiheistamme. Pakkoruotsi, kehitysapu, yrittäjyys, koulutus ja nuorten syrjäytyminen ansaitsevat myös omat terävät kannanottonsa ja minikampanjansa. Olen käytettävissä puheenjohtajaksi luotsaamaan järjestöämme ensi vuonna näiden teemojen parissa. Samalla haluan olla varustamassa uusia nuoria johtajia ja rinnalla kulkien jakaa kaikki vinkit vaikuttamisen ytimeen.

Liina Veronica Isto

Toni Jalonen

23 vuotta • Journalismin opiskelija • Turku

27 vuotta • Liiketalouden opiskelija • Pori

EhadraoPulhleean-

EhadraoPulhleean-

3. v i johtajaks

1. v i johtajaks

Vuosi 3. varapuheenjohtajana on opettanut paljon politiikan lainalaisuuksista, viestinnästä, suhteesta mediaan sekä hallintotavoista. Haluan parantaa järjestön hallintoa sekä näkyvyyttä nykyisestä vankalla kokemuksellani yhdistystoiminnasta. Hankaluudet ovat osoittaneet, ettei kaikki mene aina siten, kuin on suunnitellut, mutta luovuttaa ei kannata. Välitän tästä järjestöstä hirveästi ja ajattelen kaikessa toiminnassani sen parasta.

Siksi haluan antaa työpanokseni järjestön käyttöön myös ensi vuodeksi.

Olen Satakunnan piirin ehtiväinen toiminnanjohtaja. Kiinnostukseni kohteita ovat mm. kansallismielinen politiikka, luonto, elokuvat ja kulttuuri.

Järjestön 3. varapuheenjohtajana keskittyisin ensi vuonna erityisesti yhteishengen kohottamiseen, tärkeisiin vaaleihin, piirien ja viestinnän kehittämiseen, sekä kansainvälisten suhteiden laajentamiseen. Paremmin näkemyksiini ja tavoitteisiini voi tutustua esim. Facebook-sivullani tai ottamalla minuun suoraan yhteyttä. Toivon, että saan luottamuksenne.

Auri Siika-aho

Oskar Viding

25 vuotta • Matkailupalveluiden tuottaja, tradenomiopiskelija • Lempäälä

27 vuotta • Prosessinhoitaja, kemiantekniikka • Helsinki

2. v i johtajaks

Konservatiivinen ja lempeä tänttähäärä, joka pitää omiensa puolia, aina.

Hyvinvoivat piirit ovat minulle sydämen asia. Tulevana vaalivuonna yllämme kaikkien aikojen vaalituloksiin vain yhdessä, jokaisen vahvuuksia hyödyntäen, oppimalla toisiltamme. Järjestömme tarvitsee nyt johtoon ihmisiä, jotka valjastavat nämä vahvuudet koko järjestön ja sen yhtenäisyyden eduksi. Sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät, että Perussuomalaisia Nuoria on moneen lähtöön ja tietävät sen olevan vahvuutemme ja ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Siksi minä. Pus!

EhadraoPulhleean3. v i johtajaks

Olen pian vuoden istunut järjestömme hallituksessa. Muutenkin eri politiikan liemissä on tullut oltua, mikä on tuonut osaamista ja varmuutta tekemiseen. Koen, että osaamiseni voisi palvella kattavasti puheenjohtajistoa, koko hallitusta ja ennen kaikkea koko järjestöä. Kun hallituksessa on johto kunnossa, toimii hallitus tehokkaasti, ja se heijastuu positiivisella tavalla koko järjestöön. Kunnialla, nöyryydellä ja taidolla hoitaisin PSNuorten 3. varapuheenjohtajan pestiä.

Jatkuu

R AH VAS 4/2018

EhadraoPulhleean-

33

Henri Hautamäki

Ville Muilu

30 vuotta • Erityisavustaja kehitysvammaisten päivätoiminnassa • Turku

25 vuotta • Turvallisuusvalvoja, koulunkäyntiohjaaja • Ilmajoki

Ehldlitouklsleean

Ehldlitouklsleean

Ha

Ha

Turkulainen. Lawful evil. Öyhöttäjä. Olen käytettävissä PS-Nuorten hallitukseen. Tarjoan järjestöllemme kokemusta, mitä on karttunut sekä nuorisojärjestön että puolueen toimissa, sekä osaamista turvallisuus- ja ympäristöpolitiikan saralla. Poliittisesti olen nationalisti, talouspopulisti, ja militaristi. Tärkeintä minulle on oman kansakunnan selviytyminen yli aikakausien ja sukupolvien.

Hei! Olen Ville Muilu. Olen 25-vuotias ja kotikuntani on Ilmajoki. Koulutukseltani olen turvallisuusvalvoja ja koulunkäyntiohjaaja. Olen ollut lukuisissa luottamustehtävissä ja toimin tällä hetkellä Pohjanmaan PS-Nuorten puheenjohtajana. Haen hallitukseen, koska haluan parantaa jäsenten yhteishenkeä entisestään. Poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen tulee keskittyä toissijaisten asioiden sijaan.

Väinö Hirvelä

Selma Mäkitalo

33 vuotta • Datanomi • Tampere

21 vuotta • Kokki • Helsinki

Ehldlitouklsleean

Ehldlitouklsleean

Ha

Ha

Hei! Olen 33-vuotias nuorimies Tampereelta. Harrastan Stand-uppia, pidän persumielistä Youtube kanavaa Misandria FM.Tykkään myös kirjoitella semi aktiivisesti blogia. Olen kulttuurinationalisti ja erittäin vahvasti sananvapauden puolella.

Olen helsinkiläinen 21-vuotias, perinteitä arvostava nuori. Olen asunut Helsingissä viisi vuotta. Perussuomalaisiin Nuoriin liityin keväällä 2015 eduskuntavaalien aikaan. Syksyllä 2015 minut valittiin Helsingin PS-Nuorten hallitukseen ja olen nyt kolmatta kauttani hallituksen varsinainen jäsen.

Touko Kivi

Henri Määttä

31 vuotta • Opiskelija • Joensuu

26 vuotta • Opiskelija • Rovaniemi

Ehldlitouklsleean

Ehldlitouklsleean

Ha

Haluan tuoda omat näkemykseni järjestön johtoon, joten pyrin itse hallituksen jäseneksi.

Näen että yhdistävänä teemana sekä puolueella että nuorisojärjestöllä pitäisi olla maahantulijapolitiikka. Maahantulijapolitiikan ulkopuolelta olisin erittäin varovainen erilaisten järjestön jäseniä jakavien valtakunnallisten kannanottojen muodostamisessa.

Järjestöjäsenyydet: Suomen Sisu, Finnish Defence League, SuomiAmerikka -yhdistys.

Haen hallituksen jäseneksi. Tavoitteenani on lisätä järjestön koulutustyötä kuukausittaiseksi, sillä se on tällä hetkellä olematonta. Nuorisojärjestön tehtävä on valmistaa ihmisiä ukkopuolueen kenttätyöhön ja opettaa heitä järjestötoimintaan useilla eri osa-alueilla kirjanpidosta muun järjestöbyrokratian hoitoon. Järjestölle tulen myös tarjoamaan oman ideapankkini, joka on näkynyt omassa piirissäni ja mm. Trump-miekkarin järjestämisen ehdottamisessa.

Antti Moisander

Jasmin Määttä

25 vuotta • Hotel host • Tampere

26 vuotta • Kansainvälisen liiketalouden opiskelija • Rauma

Ehldlitouklsleean R AH VAS 4/2018

Ha

34

Ha

Liityin Perussuomalaisiin Nuoriin vuonna 2015. Samana vuonna tulin valituksi myös piirin hallitukseen. Siitä lähtien olen toimittanut piirissä joko sihteerin tai varapuheenjohtajan virkaa. Olen toiminut myös kuluneen vuoden Tampereen Perussuomalaisten tiedottajana. Olen päättänyt pyrkiä Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäseneksi, koska koen erityisesti nykytilanteessa tärkeäksi, että tulevasta hallituksesta löytyy myös kultaisen keskitien edustaja, ”Pirkanmaan Sveitsi” kuten on sanottu.

Ehldlitouklsleean Ha

Olen positiivinen ja ahkera satakuntalainen aktiivi. Suhtaudun elämään intohimoisesti ja haluan kokea, nähdä ja oppia niin paljon kuin yhdessä ihmiselämässä on mahdollista. Olen vilpitön ja rehellinen, kuitenkaan olematta naiivi. Suhtaudun asioihin asioina ja omaan kyvyn erottaa ihmiset ja asiat toisistaan. Hallituksen jäsenenä haluan olla mukana ensisijaisesti kehittämässä entistä toimivampaa sisäistä ja ulkoista viestintää järjestöllemme. Nähdään Kuopiossa!

Työharjoittelussa PS-Nuorissa

Someviestintää ja työelämävalmiuksia Teksti: Riku Rantanen • Kuva: PS-Nuoret

Harjoitteluni Perussuomalaisissa Nuorissa on ollut erinomaisen hyödyllinen kokemus.

uksesta esittelytekstin syyskuun jäsenkirjeeseen.

Ideoin myös keinoja jäsentemme eduskuntavaalikampanjoiden tukemiseen.

Sitten oli jäsenhankintakampanjan vuoro.

Tämä tehtävä oli haastavin, sillä se oli laajin ja sisälsi elementtejä, joiden kanssa en aiemmin ole ollut tekemisissä. Prosessi oli opettavainen. Autoin myös tämän Rahvas -lehden numeron tekemisessä mm. oikolukemalla sen kaikki jutut sekä kirjoittamalla tämän jutun. Opettelin myös kuvankäsittelyohjelmien käyttöä järjestösihteeri Krista Bisterin opastuksella. Hänen opettamistaan taidoista tulee varmasti olemaan suurta apua työnhaussa.

Kaiken kaikkiaan harjoitteluni Perussuomalaisissa Nuorissa on ollut erinomaisen hyödyllinen kokemus, joka on kohentanut työelämävalmiuksiani merkittävästi. It-taitoni ovat paljon paremmat kuin aloittaessani, ja olen oppinut järjestötyöskentelystä paljon myös pääsihteerin ja järjestösihteerin työskentelyä seuraamalla. Suosittelen lämpimästi ammattikorkeakoulussa olevia jäseniä hakemaan harjoitteluun järjestöömme.

Lopuksi vielä hieman tietoa itsestäni. Olen 23-vuotias liiketalouden tradenomiopiskelija ja erikoistun opinnoissani markkinointiin ja viestintään.Politiikka on ollut intohimoni jo suunnilleen kymmenvuotiaasta lähtien. Arvokonservatiivi olen ollut aina, uskova kristittykin jo lähes vuosikymmenen. Perussuomalaisen puolueen taivalta olen seurannut tiivisti jo vuosikymmenen.

Mietin politiikkaan lähtöä kuitenkin pitkään, mutta Laura Huhtasaaren erinomainen, kristillisiä arvoja ansiokkaasti esille tuonut kampanja vakuutti minut lopullisesti siitä, että minun on seurattava Lauran viitoittamaa tietä ja lähdettävä itsekin työhön kristillisen sekä Raamattuun ja lakiin nojaavan Suomen puolesta. Tieni politiikan maailmassa toivottavasti jatkuu. Äskettäin jätin jäsenhakemuksen puolueeseen, ja mikäli se hyväksytään, tarkoitukseni on lähteä mukaan Helsingin piirin toimintaan ja edesauttaa ensikeväistä eduskuntavaalikampanjaa parhaan kykyni mukaan siinä roolissa, mikä minulle annetaan.

R AH VAS 4/2018

S

uoritan PS-Nuorissa toisen tutkintoon kuuluvan kolmen kuukauden työharjoitteluni elokuusta marraskuuhun.

Politiikkaa lapsesta asti seuranneena ja sen parissa toimimisesta pitkään haaveilleena (suoritin TET-harjoittelunikin eduskunnassa) halusin harjoittelupaikan yhteiskunnallisen vaikuttamisen parista. Liityttyäni vuoden alussa PSNuoriin keksin kysyä heiltä, olisiko markinoinnin ja viestinnän harjoittelijalle tarvetta. Olihan sitä, ja harjoittelupaikka järjestyi nopeasti. Harjoitteluaika on ollut antoisaa – olen tehnyt uusia asioita ja päässyt soveltamaan opintojani käytäntöön.

Viestinnän harjoittelijana keskeinen toimenkuvani on viestinnän kehittäminen, ja sehän tapahtuu tänä päivänä yhä enenevässä määrin sosiaalisessa mediassa. Piirien someviestinnän käytänteet ovat olleet varsin kirjavia, ja niiden someaktiivisuus on vaihdellut suuresti. Siksi ensimmäinen tehtäväni olikin laatia yleiskatsaus piirien someviestinnän nykytilasta sekä tehdä sen pohjalta viestintästategia niiden käyttöön. Sen jälkeen ideoin toimenpiteitä järjestön verkkokaupan myynnin edistämiseen, laadin ilmoittautumislomakkeen syyskokoukseen sekä kirjoitin koko-

35

Keskustelua turvallisuuspolitiikasta ja Venäjästä PS-Nuoret kartoitti yhteistyötä Ukrainan Batkivshchyna Molodan kanssa

R AH VAS 4/2018

Teksti: Liina Isto • Kuvat: Liina Isto ja Oleksandr Afanasiev

36

”Älkää toistako Ukrainan virheitä perässä.”

Donbassin sodaksi. Elokuun lopussa 2014 Venäjä lähetti ”vapaaehtoisiksi” kutsuttuja taistelijoita ja raskasta kalustoa tukemaan ahdinkoon joutuneita kapinallisia estäen Ukrainan armeijaa ja sitä tukevia militanttiryhmiä kukistamasta kapinaa. Tähän mennessä rintamalinjat ovat melko vakiintuneet Minskin sopimuksen myötä ja taistelu alueella on vähentynyt, mutta se ei ole lakannut kokonaan.

Tapaamispaikalle on neljä pysäkkiä täydessä metrossa ja lyhyt kävelymatka hotelliltamme. Nuorisojärjestön puheenjohtaja Serhii Mytrofanskyi, sihteeri Serhii Voronov sekä kansainvälisten asioiden hoitaja ja yhteyshenkilömme Oleksandr Afanasiev odottavat meitä toimistohuoneessa. Nuorisojärjestön ja puolueen käytössä on muutama eri rakennus, jotka ympäröivät suojaisaa, aidattua sisäpihaa. Afanasiev tulee meitä vastaan, kävelemme metallinpaljastimen läpi ja tapaamme muut sivurakennuksessa. Hän tulkkaa muiden puheen meille ja päinvastoin.

Tällä tavoin keskustelu sujuu jouhevasti.

Venäjän muodostama uhka nousee vähemmän yllättäen nuorisojärjestöjen välisen keskustelun tärkeimmäksi aiheeksi.

Kotimaidemme konfliktit Venäjän kanssa ovat hyvin erilaiset – Ukraina on edelleen sodassa idän jättiläistä vastaan, kun taas Suomessa huolenaiheena on ollut Venäjän matalan profiilin toiminta Suomessa. Venäjän harjoittama tiedustelu ja sotilastukikohtien lähellä olevien maa-alueiden ostaminen ovat olleet suomalaisten tiedossa jo pitkään, mutta vasta Airiston Helmi-operaatio on toden teolla herättänyt suomalaiset. Eduskunta hyväksyi kiireellisenä perus-

Oleksandr Afanasiev ja Samuli Vuotila.

tuslakimuutoksen, joka sallii suojelupoliisin ja puolustusvoimien lukea Suomeen liittyviä sähköposteja tarvittaessa.

Kun näytän muutaman vuoden vanhaa karttaa venäläisten maanomistuksista suomalaistukikohtien lähistöllä, ukrainalaisten ilme on epäuskoinen. He tietävät varsin hyvin Venäjän toimista onhan heidän kotimaansa edelleen sodassa Venäjän kanssa ja se, että suomalaiset vapaaehtoisesti myyvät maata venäläisille tällä tavoin, vaikuttaa ymmärrettävästi aika sinisilmäiseltä. Keskustelun tiivistää nuorisojärjestön puheenjohtajan toteamus meille: ”Älkää toistako Ukrainan virheitä perässä.”

Tapaamisen jälkeen on aika matkustaa takaisin hotellille ja syödä jotain. Paikallinen hintataso miellyttää suomalaismatkailijaa, jonka ostovoima Ukrainassa on valtava. Metrolippu maksaa noin 30 senttiä, hampurilaisateria pari euroa ja laadukas illallinen paikallisittain kalliissa ravintolassa alkuruokineen ja virvokkeineen alle 13 euroa. Pidämme mielenkiintoisena Kiovan kaupunki-infraa, jossa suuria autoteitä ei ylitetä, vaan ne alitetaan tunneleita pitkin.

Tunneleissa on paljon liiketiloja ja palveluita. Kiova on maan taloudellisista ongelmista huolimatta suunnilleen yhtä siisti kuin suurkaupungit yleensäkin.

Illalla kävimme puolueen tiloissa pitämässä esitelmän ryhmälle politiikan opiskelijoita. Esittelimme lyhyesti PS-Nuoret kertomalla järjestömme koosta ja sen tärkeimmistä poliittisista linjauksista. Kun opiskelijat saivat esittää meille kysymyksiä, suuri osa niistä koski järjestömme EU-politiikkaa. Useat ukrainalaiset haluavat maansa Euroopan unionin jäseneksi päästäkseen osaksi länttä ja lakatakseen olemasta Venäjän etupiirissä, joten järjestön EU-kriittinen linja saattoi hämmästyttää joitakin.

Kokonaisuudessaan matka oli hyvin onnistunut. Keskustelimme yhteisymmärryksessä Batkivshchyna Moloda-nuorisojärjestön kanssa ja ehdimme katsella myös kaupunkia. Saimme Ukrainan tilanteesta keskustelun myötä uusia ajatuksia turvallisuuspolitiikasta ja tuomme niitä mielellämme myös omaan järjestöömme.

R AH VAS 4/2018

L

entokoneeseen aletaan lastata matkustajia viiden jälkeen aamulla. Matkatavaroiden kanssa jonottavat hiukan väsyneet, mutta matkaa innolla odottavat Samuli Voutila ja Liina Veronica Isto. Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja ja kolmas varapuheenjohtaja ovat lähdössä tapaamaan Batkivshchyna Moloda-nuorisojärjestön edustajia. Vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaisesti järjestön tulee kartoittaa yhteistyön mahdollisuutta samat arvot jakavien poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa ItäEuroopassa. Sitä varten matka käy Ukrainan pääkaupunkiin, Kiovaan.

Ukrainaa koskevilta uutisilta ei ole voinut välttyä viime vuosien aikana. Levottomuudet alkoivat vuonna 2013, kun presidentti Viktor Janukovytš päätti tiivistää maan taloudellista suhdetta Venäjän kanssa ja hylätä assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen Euroopan unionin kanssa.

Niin sanottuun Maidanin kansanliikkeeseen kuuluvat EU-myönteiset ukrainalaiset alkoivat vastustaa presidentin päätöstä sekä maassa vallitsevaa venäjämielistä hallintoa ja korruptiota protestoimalla kaduilla. Useissa mielenosoituksissa ja väkivaltaisuuksissa kuoli yli sata poliisia ja mielenosoittajaa. Tilanne kärjistyi vuonna 2014 Ukrainan vallankumoukseen, jonka yhteydessä Janukovytš erotettiin.

Samoihin aikoihin Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan, minkä Ukrainan uusi hallitus tulkitsi sodanjulistukseksi. Jo ennen miehitystä Krimillä ja Itä-Ukrainassa oli ollut runsaasti levottomuuksia. Hallintorakennuksia oltiin vallattu ja Itä-Ukrainan venäjänkielisiä alueita oltiin vaadittu liitettäväksi Venäjään.

Valtionjohto vastasi levottomuuksiin ”terrorisminvastaisella operaatiolla”, mistä seurasi aseellinen konflikti, jota kutsutaan myös

37

KANNANOTTO

#METOO lietsoo epäluuloa, syrjintää ja pelkoa Teksti: Väinö Hirvelä ja Elias Ojanperä • Kuva: Pixabay

H

R AH VAS 4/2018

ollywoodin laajalti uutisoidut raiskaussyytökset ovat panneet alulle maailmanlaajuisen liikkeen, jonka punaisena lankana on tuoda julkisuuteen miesten nimiä, jotka ehkä ovat tai ehkä eivät ole syyllistyneet seksuaaliseen häirintään, ahdisteluun tai raiskaukseen. Ilmiö kiteytyy Twitter-hashtagiin #METOO. Keskustelussa unohdetaan muutama asia. Ensinnäkin monet naiset menevät tietoisesti sänkyyn vaikutusvaltaisten miesten kanssa parantaakseen uranäkymiään. #METOO-liike ei ole tehnyt mitään ilmiön kitkemiseksi, ainoastaan syyttänyt siitä miehiä.

Toiseksi huomiotta jäävät naisten tekemät raiskaukset, jotka muodostavat noin puolet raiskausten kokonaismäärästä. Monet keskeiset #METOO-naiset ovat jääneet kiinni raiskauksista, pettämisestä ja muista seksuaalisista väärinkäytöksistä, mutta liike ei ole vaatinut heidän uriensa loppumista.

Kolmanneksi kohussa unohtuu, ettei syytös ole sama kuin syyllisyys, vaikka niiden välille #METOO-hengessä yritetäänkin vetää yhtäläisyysmerkkejä. Paljon huomiota saanut USA:n korkeimman oikeuden tuomarikandidaatti Brett Kavanaugh sai tämän

38

tuta – hänen nimensä vedettiin lokaan Christine Blasey Fordin syytöksellä kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneesta raiskauksesta, jota Ford ei kuulustelussa pystynyt konkretisoimaan ja jonka hän veti takaisin Kavanaugh’n nimityksen varmistuttua. Läpinäkyvän poliittisen teatterin yhteydessä presidentti Trump sanoikin, että nuoret miehet elävät vaarallista aikaa, sillä heistä kenen tahansa maine voidaan tuhota ilman ensimmäistäkään todistetta.

Trumpin varapresidentti Mike Pence on jo vuosikymmenien ajan periaatteesta kieltäytynyt menemästä ilman vaimoaan tapaamisiin, joissa tarjoillaan alkoholia, jottei häntä voida syyttää seksuaalirikoksista tai ahdistelusta. Pence on kaukaa viisas, sillä syytöksellä on kohteelleen vakavat, usein kohtalokkaat seuraukset. Iso-Britanniassa kansanedustaja Carl Sargeant teki itsemurhan, kun hänet erotettiin ministerin virasta pelkkien ahdistelusyytösten perusteella ilman mahdollisuutta puolustautua.

Koska periaatteella ”syytön, kunnes toisin todistetaan” ei #METOO-hysterian aikakaudella ole julkisessa keskustelussa mitään merkitystä, on miesten turha odottaa syytetyksi joutuessaan oikeutta ja kohtuut-

ta. Heidän kannattaa siis ennaltaehkäistä riski Pencen tapaan hankkimalla todistajia tai äänitallenne, jos puhuvat naiselle, tai jopa välttää naisten kanssa puhumista kokonaan. Tätä on alkanut esiintyä laajemminkin. Tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa 64 prosenttia esimiesasemassa olevista miehistä välttää kahdenkeskisiä tapaamisia naisten kanssa. Koska henkilökohtainen suhde ylemmässä asemassa olevaan on ratkaisevan tärkeää uralla etenemisessä, naiset eivät ilmiön seurauksena etene urallaan yhtä nopeasti kuin miehet.

Tilanne luo myös miesvaltaisille yrityksille naisten kannalta ikävän kannustimen: käytännössä tehokas tapa välttää raiskaus-, ahdistelu- ja häirintäsyytösten tuoma ikävä julkisuus ja sen pakottama oman työntekijän irtisanominen on olla palkkaamatta naisia sikäli, kun se on mahdollista lain puitteissa. Naisen palkkaamatta jättäminen saattaa silloin tällöin johtaa syytteeseen työsyrjinnästä, mutta se on pientä verrattuna siihen myllyyn, joka lähtee pyörimään, jos firman naistyöntekijä liittää työpaikkansa syyllisten listaan. Yrityksillä on paitsi oikeus suojella itseään, myös velvollisuus olla altistamatta työntekijöitään vaaralle.

KIRJAT

Koiramäen Suomen historia Mauri Kunnas (Otava, 2017)

Tuomo Ojala

R AH VAS 4/2018

Maurikunnakselaisittain tyylitelty Tre Kronor-vaakuna ja kuva toisiaan kohti rynnistävistä sotilaista johdattavat lukijan kertomuksen pariin, joka pitää otteessaan alusta loppuun.

Mauri Kunnas on esikoisteoksestaan Suomalaisesta tonttukirjasta (1979) lähtien ollut Suomen rakastetuimpia lastenkirjailijoita – vedoten kuitenkin samalla myös aikuisiin.

Monet meistä ovat myös ehtineet kasvamaan lapsista aikuisiksi Kunnaksen kirjojen parissa. Itse olen saanut ensimmäiset Koiramäkeni ennen kuin osasin lukeakaan. Alaasteella oma Apua Merirosvojani ja kirjaston Vampyyrivaarin tarinat kuluivat lähestulkoon irti kansistaan. Viime jouluna Pukki ilahdutti minua Kunnaksen uutuudella – Koiramäen Suomen historialla – jonka taustatyöhön tämä on käyttänyt vuosia.

Ja tämä taustatyön perinpohjaisuus näkyy.

Historialliset faktat ovat kohdillaan, joskin pahimpia raakuuksia on kevennetty, samoin kuin aiemmassa Koiramäen Martassa ja Ruuneperissä.

Kirja muodostaa kronologisesti etenevän kokonaisuuden uskonpuhdistuksesta ja Kustaa Vaasasta Suomen sotaan ja Vänrikki Stooliin. Kerronta vuorottelee todellisissa ja fiktiivisisssä hahmoissa, kuten kuninkaissa sekä Koiramäkeläisten esivanhemmissa, jotka sattuvat mukaan historian merkkitapauksiin, kuten suomalaisen kirjakielen syntyyn, 30-vuotiseen sotaan tai vaikkapa Wasa-laivan uppoamiseen neitsytristeilyllään.

Kuvitus on erinomaista. Muinaiset kuninkaat ovat nappinenäisinä koirinakin aivan kuin todellisissa muotokuvissaan. Kunnas keventää toisinaan historiaa hienoisella vitsailulla, mutta täysin soveliaisuuden rajoissa. Minua huvittivat ennen kaikkea

määritelmä henkilökohtaisesta suosikkikuninkaastani, Kustaa II Aadolfista: ”Hän oli reipas ja iloinen, aina valmis nauruun, ja tykkäsi tytöistä ja konvehdeista.” sekä Kaarle X Kustaan kuvaaminen ”saksalaisena kaljaveikkona”.

Ennen kaikkea pidän teoksen muodostamasta sukupolvien ketjusta. Prologissa näemme aiemmista Koiramäki-kirjoista tutut Elsan ja Killen ihmettelemässä piirongin laatikosta löytynyttä kaunista kolikkoa.

Fransi-isän mukaan äidin pappa on saanut hopeakolikon itseltään kuninkaalta. Lapset jäävät hämmästelemään tietoa siitä, kuinka heidänkin suvustaan joku on nähnyt ihan oikean kuninkaan ja miettimään, mitähän kaikkea heidänkin sukulaisilleen on aikoinaan tapahtunut. Epilogissa näemme nykyaikaisesti pukeutuneen koiran skeittilaudan ja korvalappustereoiden kanssa kertomassa, kuinka koulussa luettiin Vänrikki Stoolia.

Koiramäen Emil kertoo ylpeänä, kuinka joku hänen muinainen esimummonsa kuulemma oli Ruuneperien perhetuttava.

KUVA: LIINA ISTO

”OMISTETTU NUIJASODAN SANKAREILLE!”

39

Mielipiteet Tässä numerossa kaksi nuorta naista PS-Nuorista puhuu syntyvyyden tärkeydestä.

Vauvakato vaivaa Suomen kansakunta on uhattuna. Syntyvyyden jatkuva, nopea lasku on ongelma, joka täytyy ottaa vakavasti.

Suomessa kuolleisuus on ohittanut syntyvyyden. Suuret ikäluokat vanhenevat ja eläköityvät, eikä uusia yhteiskunnan tukipilareita synny. Suomen kansaa ajatellen oikea ratkaisu huoltosuhteen vinoutumiseen ei ole suomalaisen työvoiman korvaaminen maahanmuuttajilla, sillä Suomi ei pysy Suomena, mikäli syntymättömiä suomalaisia korvataan ulkomaalaisilla. Nykyisen kehityksen jatkuessa tulevaisuuden veronmaksajien taakka tulee olemaan todella raskas, mikäli haluamme säilyttää palveluiden nykyisen tason. Historiallisen matalaan syntyvyyteen täytyy siis löytää ratkaisuja mielellään ennemmin kuin myöhemmin.

Yksi osa ongelmaa on se, että keskimäärin nainen ei saa niin montaa lasta kuin haluaisi. Suomalainen nainen synnyttää keskimäärin 1,65 lasta, mutta haluaisi 2,44 lasta. Lapsiluvun alhaisuuteen voi vaikuttaa ensisynnyttäjien korkea keski-ikä. Suomessa se on 29,1 vuotta – yhtä korkea kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa poliittisesti jonkin verran siten, että verotusta muutetaan enemmän lapsiperheitä suosivaksi. Perheetuuksien parantaminen entisestään ei kuitenkaan tule pelastamaan tilannetta niin kauan, kun nuoret ihmiset pelkäävät elämänsä loppuvan lasten syntyessä. Sen seurauksena uusia lapsiperheitä ei muodostu. Serbiassa onkin ollut käynnissä kampanja, jonka tarkoitus on lämmittää perhe-elämään liittyviä mielikuvia. Voisimme yrittää samaa täällä Suomessa. Asenteiden täytyy muuttua niin, että perhe on päämäärä, johon nuori ihminen pyrkii. Perheen tulisi olla tavoite jokaiselle.

Myös siitä pitäisi puhua, miksi me suomalaisnuoret emme luota omaan tulevaisuuteemme niin, että uskaltaisimme ja haluaisimme perustaa perheen ja kasvattaa lapsia. Päättäjien täytyy miettiä sitä, miten saamme väestömme luottamaan elämään ja siihen, että lapsillamme on hyvä olla. Täytyy miettiä, miten saamme ihmiset lopettamaan sen “oikean hetken” odottamisen. Ei ole sellaista kuin “oikea hetki”, eikä sellaista tule odottamalla.

Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja siitä, mitä sillä tekee. Mutta olisiko meidän nuorten aika herätä siihen, että syntyvyys on ollut nykyistä matalampi ainoastaan nälkävuosina? Hyvinvointivaltiomme ei tule voimaan tulevaisuudessa hyvin, mikäli emme lisäänny. Lapsi, kaksi, mielellään kolme, tulevaisuutta varten. Sitä varten, että Suomessa on suomalaisia myös 200 vuoden kuluttua.

Auri Siika-aho PS-Nuorten hallituksen jäsen

R AH VAS 4/2018

Olkaa esimerkkeinä

40

Periaateohjelmassamme korostetaan perheiden hyvinvoinnin ja syntyvyyden noston tärkeyttä. Suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuton raju lisääntyminen ovat johtamassa väestönvaihdokseen. Suurin osa meistä kokee tämän ongelmaksi.

Syntyvyyttä ei saada nousuun taloudellisilla kannustimilla. Tämä on asia, jota monen on vaikea tajuta tai hyväksyä. Mikään määrä Kelan tukia tai verohelpotuksia tuskin muuttaa ihmisen päätöstä olla hankkimatta lapsia. Meidän pitäisikin saada aikaan täydellinen arvomuutos yhteiskunnassamme, joka korostaa yksilönvapauksia ja vapaata seksiä, ja joka puhuu lapsista lähinnä taakkana.

Monia hirvittää ajatus siitä, että heille huomautettaisiin heidän velvollisuudestaan kansaansa kohtaan: hankkia jälkeläisiä. Puhumme aina vapauksista, mutta emme juuri koskaan velvollisuuksista. Suo-

messa on paljon lasten saantiin kykeneviä ja hyvin toimeentulevia ihmisiä, joita perheen perustaminen ei näytä kuitenkaan juuri kiinnostavan. Eikö perheen perustaminen enää maistu nykyajan nuorille?

Maahanmuuttajia yhdistää usein hyvin konservatiivinen kulttuuri, jossa korostetaan perheen tärkeyttä, eikä yksilönvapauksista paljoa huudella. Ei ole siis ihme, että heidän syntyvyytensä on korkeampi kuin suomalaisten. Monille meistä parasta, mitä voimme tehdä kansamme eteen, on näyttää esimerkkiä perustamalla perhe ja kasvattamalla tuleva sukupolvi kansallismieliseksi.

Jelena Mustaniemi Helsingin piirihallituksen varajäsen

Haluatko kirjoittaa lehteen mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi Rahvas-lehden päätoimittaja Liina Istolle sähköpostitse osoitteeseen liinaveronica@outlook.com. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, osoite ja puhelinnumero. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset sekä tarvittaessa otsikoi, lyhentää ja muokkaa niitä. Maksimimerkkimäärä on 3000.

Twitterissä sanottua Tommi O. Pälve, @TommiPalve, 20. lokakuuta: Jos miehesi turvapaikka on kiinni siitä, menetkö hänen kanssaan alttarille, ja sinulla on enemmän leukoja, kuin teillä kahdella ikäeroa, niin ei mitään hätää; Ikuista rakkauttahan tuollainen tilanne povaa. Aivan varmasti.

Sebastian Tynkkynen, @SebastianTyne, 15. lokakuuta: Luterilainen kirkko vuonna 2018: 1. Kutsuu Perussuomalaiset keskusteluiltaan. 2. Laura Huhtasaari toivoo nuorisoherätystä ja kirkkoja täyteen, koska muuten islam pyyhki yli. 3. Kirkko irtisanoutuu Huhtasaaren puheista. Epätodellista.

Anssi Salmi, @anssal, 20. lokakuuta: Toivottavasti ihmiset ymmärtää, että #ilmastovaali on = Suomen tappaminen viherveroilla, vaikka maamme tekee jo nyt loistavasti töitä ilmaston saralla. Viherveroilla tappaminen on pysäytettävä. Ilmastopolitiikkaa voi tehdä myös järkevästi.

Ville Tavio, @VilleTavio, 11: lokakuuta: Pidän hyvin ongelmallisena, että vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat ovat alkaneet kehottamaan kansalaisia hankaloittamaan viranomaisten toimintaa ja jopa rikkomaan lakia. Oikeuden ottaminen omiin käsiin häiritsee yhteiskuntarauhaa.

Mikael Lith, @mjlith, 17. lokakuuta: Kokoomus on ollut hallituksessa 1987-2017 välillä yhtäjaksoisesti lukuunottamatta vaalikautta 2003-2007. Tuona aikana Suomen julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen on noussut 17.6 prosentista 61.3 prosenttiin. Kokoomus ei ole hyvän taloudenpidon puolella oleva puolue.

Olli Immonen, @ImmonenOlli, 8. lokakuuta: EU-eliitti on suurin syyllinen Euroopan jakautumiseen. Se on ylimielisyydellään kansoja kohtaan ja kansallista suvereniteettia murentavalla politiikallaan ajanut Euroopan kansat puolustuskannalle. Siitä nationalismin nousussa on kyse.

Toimituksen meemivalinta

Henri Hautamäki, @HenriHautamaki, 28. syyskuuta: Sieluttomille materialisteille ihmiset ovat numeroita, yhtenäiset kansakunnat taas ikäviä ilmiöitä jotka hidastavat tavaran, pääoman ja halpatyövoiman liikkumista kansainvälisten finanssipiirien pillin tahtiin.

Samuli Voutila, @SamuliVoutila, 23. syyskuuta: Meitä perussuomalaisia syytetään (jostain ihmeellisestä syystä) ”veljeilystä” Venäjän kanssa, vaikka mitään virallisia tai epävirallisia suhteita ei ole. Ollaan puhuttu maakauppojen vaaroista ja Venäjän toiminnasta pitkään. Silloin(kin) meitä syytettiin rasisteiksi Nico Anton Saramo, @NicoAntonSaramo, 21. syyskuuta: Suomi käyttää tänäkin vuonna 886 miljoonaa euroa #kehitysyhteistyöhön. Tämä on valtava vuosittainen kuluerä, jolla voitaisiin saada aikaan vaikka mitä kotimaassa. Maailman ongelmia sillä on paljon vaikeampi ratkaista.

Marika Sorja, @MarikaSorja, 12. syyskuuta: Nuorten suomalaisten opiskelijoiden pitäis ehdottomasti mennä jonossa esim. turvapaikanhakijoiden edelle. Turvapaikanhakijan ei ole pakko asua tietyllä seudulla, opiskelijan täytyy siedettävien yhteyksien pääs koulustaan.

www.facebook.com/ perussuomalaiset.nuoret

Instagram: @psnuoret

Twitter: @ps_nuoret

Snapchat: psnuoret

Youtube: psnuoret

R AH VAS 4/2018

Seuraa meitä muuallakin sosiaalisessa mediassa!

41

• PIIRIPALSTA •

UUSIMAA

Heihoi ja terveisiä Uudeltamaalta!

Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret ry on vuonna 2010 Perussuomalaisille Nuorille perustettu piiriyhdistys ja olemme suurin ja mahtavin jäsenmäärässä mitattuna. Yhdistyksellä on paljon mukavaa toimintaa ja järjestämme etenkin Ryhtiliikkeitä hyvin aktiivisesti pitkin maakunnan aluetta. Tänä vuonna Ryhtiksiä on ollut Espoossa, Vantaalla, Lohjalla, Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Porvoossa. Muutakin mukavaa toimintaa on ollut, kuten museovierailua, vierailua saksalaisen sotilaan haudalla Leppävaarassa vapaussodan muistamisen merkeissä sekä minigolfia. Viime vuonna järjestimme opintomatkan Brysseliin europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerin vieraaksi.

hetki tulla mukaan toimintaan ja kenties vaikkapa liittyä jonkun ehdokkaan tukitiimiin! Uudellamaalla on ehdolla neljä loistavaa nuorta ehdokasta riveistämme.

Piirin syyskokous pidetään joulukuussa, joten seuraa postiasi ja tule paikalle tutustumaan meihin ja toimintaamme!

Kuuntelemme jäsenistömme toiveita tapahtumien järjestämisessä, joten aina kannattaa olla yhteydessä, jos mielessäsi on jokin kiva vierailukohde tai haluat Ryhtiksen omalle paikkakunnallesi. Ensi vuosi on aktiivinen ja mielenkiintoinen vaalivuosi, joten nyt on loistava

Suvi Karhu Uudenmaan piirin puheenjohtaja

POHJOIS-KARJALA

R AH VAS 4/2018

Pohjois-Karjalan Perussuomalaisten Nuorten aktiivien määrä ja aktiivisuus ovat lähteneet räjähdysmäiseen nousuun kuluvana vuonna.

Piiriimme on muuttanut muilta paikkakunnilta opiskelijoita ja porukkaan on löytäytymässä uusia oma-aloitteisia kasvoja. Aktiivisten jäsenten määrän kasvaessa piirimme tulee kehittymään ja toiminta lisääntymään tasaisesti.

42

Kuluvana vuonna piirimme on järjestänyt mm. menestyksekkäät kevätpäivät toukokuussa ja syyspäivät lokakuussa. Molempiin tapahtumiin tervetulleita olivat kaikki Perussuomalaiset Nuoret kaikista piireistä. Kevätpäivien jälkeen syyskokoukseen saapui entistä enemmän jäseniä, kaukaisimmat Rovaniemeltä, Turusta ja Helsingistä.

Ohjelmaan kuului mm. sääntömääräiset kokoukset, vertaiskoulutusta sekä ruuanlaittoa, saunomista, paljuilua ja laulamista yhdessä.

Vierailimme kevätpäivillä Marjalassa Bunkkerimuseolla ja syyspäivillä kävimme Pohjois-Karjalan museossa Carelicumissa. Kevät- ja syyspäivät järjestettiin Kontiolahdella majatalo Wanhassa Mestassa.

Tällä hetkellä hallitukseemme kuuluvat piirin puheenjohtaja Asseri Kinnunen, varapuheenjohtaja Jouni Jokela ja sihteeri Touko Kivi.

Syyskokouksessa vuodelle 2019 hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Asseri Kinnunen ja hallituksen jäseniksi valittiin Eetu Tuovila, Jarno Lähteenmäki ja Viivi Luoma.

Piirimme on myös aktivoitunut oman Ryhtiliike-tapahtumansa järjestämisessä. Pohjois-Karjalan Ryhtiliikettä kutsutaan nimellä “Karjalan Kajaus”. Karjalan Kajauksia on järjestetty muutaman kerran ja osallistujamäärä on ollut kasvava. Pohjois-Karjalan Perussuomalaisten Nuorten toiminta on nousussa ja hyviä tapahtumia on vielä tulossa.

Asseri Kinnunen Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja

KESKUSTOIMISTO

PIIRIJÄRJESTÖT

Perussuomalaiset Nuoret ry • Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinki www.ps-nuoret.fi • www.facebook.com/perussuomalaiset.nuoret • Instagram: @psnuoret • Twitter: @ps_nuoret • Snapchat: psnuoret • Youtube: psnuoret

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/helsinki

Kaakkois-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/kaakkois-suomi

HALLITUS VUODELLE 2018

Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/uusimaa

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/satakunta

Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjanmaa

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/hame

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/oulu

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Lapin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/lappi

Puheenjohtaja Samuli Voutila • Kuopio samuli.voutila@ps-nuoret.fi 0400 988960 1. varapuheenjohtaja Juha Karjalainen • Helsinki juha.karjalainen@ps-nuoret.fi 0440 120022 2. varapuheenjohtaja Jessica Vahtera • Turku jessica.vahtera@ps-nuoret.fi 044 9954282

Muut hallituksen jäsenet Isaac Witherspone • Lappeenranta isaac.witherspone@gmail.com Auri Siika-aho • Lempäälä aurisiikaaho@gmail.com Antti Eskelinen • Kouvola antties@gmail.com Oskar Viding • Helsinki oskar@viding.fi

3. varapuheenjohtaja Liina Isto • Turku liinaveronica@outlook.com 0440 461234

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Pääsihteeri Marika Sorja • Helsinki sihteeri@ps-nuoret.fi 040 6532960

JÄRJESTÖSIHTEERI Krista Bister kristabister@hotmail.com 045 2767115

IRROITA TÄYTETTY LOMAKE. SULJE (MIKÄLI NÄIN HALUAT) JA LAITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSETTU PUOLESTASI.

PALVELUKORTTI Haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi (15-29 -vuotiaat) Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Haluan liittyä Perussuomalaiset Nuoret ry:n aikuisjäseneksi (30-35-vuotiaat)

SUKUNIMI

ETUNIMET

Jäsenmaksu vuonna 2018 on 20 euroa. Sen suuruus määritellään vuosittain järjestön syyskokouksessa. Aikuisjäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin alle 30-vuotiaalla jäsenellä.

LÄHIOSOITE

Olen yli 35-vuotias ja haluan liittyä kannatusjäseneksi. Jäsenmaksu vuonna 2018 on 20 euroa.

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

Haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden:

KOTIKUNTA

Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

SYNTYMÄAIKA

AMMATTI / TOIMI / KOULUTUS

SUKUNIMI

PUHELIN

ETUNIMI

PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jaseneksi

SÄHKÖPOSTI

Osoitteenmuutos (vanhat tiedot) LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

R AH VAS 4/2018

Ilmainen näytenumero

43

Rakasta maatasi.

Kuva: Pixabay IRROITA TÄYTETTY LOMAKE. SULJE (MIKÄLI NÄIN HALUAT) JA LAITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSETTU PUOLESTASI.

TAITA TÄSTÄ JA NIDO KIINNI

Postimaksu maksettu

Perussuomalaiset Nuoret Tunnus: 5021398 00003 VASTAUSLÄHETYS