Satakuntalaisten PK - yritysten turvallisuusjohtamisen kysely
YRITYSTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA
YRITYSTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää PK-yritysten johdon näkemyksiä turvallisuusjohtamisesta ja kartoittaa keskeisiä turvallisuusjohtamisen kehittämistarpeita satakuntalaisissa yrityksissä. Kyselyn toteutti New Forte Oy.
Kyselyn kohderyhmänä olivat satakunnan alueella toimivat teollisuusalan PK -
yritykset joiden liikevaihto oli n. 400 000 € ja joilla olisi vähintään 10 työntekijää.
Suurin vastausprosentti 42 % saatiin yli 10 – 20 milj. liikevaihdon omaavilta yrityksiltä.
Kysely toteutettiin osana Yritysturvallisuuden kehittämisohjelma –hanketta, jota rahoittaa Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella. Hankkeen toteuttajia ovat Prizztech Oy, Tampereen Yliopisto Porin Yksikkö ja Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue.
Kyselyn mukaan yritysten käyttöturvatiedotteiden ajantasaisuus, laitteiden ja työvälineiden CE- merkinnät, koneturvallisuus, turvavarusteet ja perehdytys vaikuttaisivat olevan kunnossa.
Turvallisuusjohtamista, turvallisuusohjeistusten ylläpitoa ja päivittäistä turvallisuustyötä koskevat vastuut näyttäisivät olevan myös selkeästi määriteltyjä ja henkilöstön turvallisuusasenteiden arvioitiin olevan hyvällä tasolla.
Hieman yli puolet yrityksistä ilmoitti tekevänsä säännöllistä turvallisuusriskien arviointia. Tapaturmien määrä (v. 2020) vaihteli kyselyyn vastanneissa yrityksissä 010 tapaturman välillä. Työsuojelutoimikunta oli yli puolella vastanneista yrityksistä ja osa yrityksistä ilmoitti osallistuvansa myös muiden yritysten toimikuntien kokouksiin. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että yritykseen on nimetty työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelusta vastaava henkilö.
Yrityksissä koettiin olevan tarvetta informaatiolle turvallisuusjohtamisen kehittämisen näkökulmasta seuraavista aiheista: koneturvallisuus, työtyöturvallisuusohjeet, työohjeet, perehdytys ja riskien arviointi. Lisätiedon tarvetta arvioitiin olevan turvallisuusjohtamisen kokonaisuudesta, henkilöstön osallistumisen kehittämisestä sekä kyber- ja digiturvallisuudesta. Myös koulutustarve onnettomuustilanteisiin varautumisesta ja henkilöstön osallistumisen kehittämisestä tuli esille.
Haastatteluissa tuli esille kehittämistarpeita myös ulkomaisen työvoiman perehdytyksessä, omaan alaan liittyvässä turvallisuuskoulutuksessa sekä lyhyiden projektien riskien arvioinnissa. Työtapaturmista aiheutuvien kustannusten seurannassa nähtiin jonkin verran kehittämistarvetta. Usean toimipisteen yrityksissä koetaan olevan haasteita yhtenäisen turvallisuuskulttuurin luomisessa ja yhtenäisten käytäntöjen noudattamisessa. Alihankintaa tuottavilta yrityksiltä voidaan edellyttää osallistumista tilaajayrityksen omaan turvallisuuskoulutukseen.
Yhteenvetona kyselyn pohjalta voidaan todeta, että yritysten kyber- ja digiturvallisuudessa, onnettomuustilanteisiin harjoittelussa ja onnettomuustilanteisiin varautumisessa näyttäisi olevan eniten puutteita. Lisäksi vastauksissa nostettiin kehittämisen kohteiksi henkilöstön osallistaminen turvallisuusasioiden kehittämiseen ja riskien hallintaan.
Kyselyn mukaan yrityksillä vaikuttaisi olevan vain vähäisesti käytössään sovelluspohjaisia välineitä riskien hallintaan. Työohjeiden ajantasaisuuden osalta tunnistettiin jonkin verran puutteita eikä osa vastaajista osannut arvioida ohjeiden ajantasaisuuden nykytilannetta kyselyyn vastatessaan. Tapaturmista aiheutuvien kustannusten seurannassa kehittävää koettiin olevan yli puolessa vastanneista yrityksistä.
Kyselyn kohderyhmänä olivat satakunnan alueella toimivat teollisuusalan PKyritykset joiden liikevaihto oli n. 400 000 € ja joilla olisi vähintään 10 työntekijää.
Suurin vastausprosentti 42 % saatiin yli 10 – 20 milj. liikevaihdon omaavilta yrityksiltä.
Kysely tehtiin sähköisellä Webropol kyselyjärjestelmällä ajalla 4.1. – 4.5.2022.
Kysely lähetettiin 86 PK-yritykselle Satakuntaan.
Vastauksia saatiin 14, jolloin vastausprosentti oli 16 %. Vastaajista oli metallialan yrityksiä 72 %, rakennusteollisuuden alan 14 %, kemianteollisuuden alan 7 % ja muut alat 7 %. Lisäksi kuusi yritystä osallistui haastatteluun.
Kysely käsitteli seuraavia turvallisuusjohtamiseen ja työturvallisuuteen liittyviä aiheita 13 eri turvallisuustekijän osalta:
Perehdytys, riskien hallinta ja arviointi, koneturvallisuus, työtapaturmien määrä, työturvallisuusohjeet, työohjeet ja onnettomuustilanteisiin varautuminen.
Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin seuranta ja mittaaminen.
Henkilöstön suhtautuminen turvallisuusvaatimuksiin ja ohjeisiin.
Turvallisuusjohtamisen, turvallisuusohjeistusten ylläpidon ja päivittäisen turvallisuustyön vastuiden määrittely.
Toimintaa koskevien yleisten turvallisuusmääräysten ja odotusten täyttämisen haasteellisuus sekä vastaajan itsensä kokemana että vastaajan arvio henkilöstön kokemuksesta.
Turvallisuuteen liittyvät kehittämistarpeet sekä turvallisuutta koskevan koulutuksen, lisätiedon ja informaation tarve.
Vastaajista 29% ilmoitti vuoden 2020 yrityksessä tapahtuneiden tapaturmien määräksi 0 tapaturmaa,
64% vastaajista 1-5 tapaturmaa ja 7% välillä 6-10 tapaturmaa.
Onko yrityksen toimintaa koskevien yleisten turvallisuusmääräysten ja odotusten täyttäminen mielestänne haastavaa?
Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä
Kyselyn mukaan yrityksiä koskevien turvallisuusmääräysten ja odotusten täyttämisessä koetaan jonkin verran haasteita. Yrityksiltä kysyttiin, onko yritysten toimintaa koskevien yleisten turvallisuusmääräysten ja odotusten täyttäminen haastavaa. Vastaajista osittain samaa mieltä oli yli 65%, ei samaa eikä eri mieltä noin 7% ja osittain eri mieltä noin 28%.
Ovatko vastuut turvallisuusjohtamisen, turvallisuusohjeistusten ylläpidon ja päivittäisen turvallisuustyön osalta yrityksessänne selkeästi määritelty?
Kyselyn mukaan turvallisuusjohtamista, turvallisuusohjeistusten ylläpitoa ja päivittäistä turvallisuustyötä
koskevat vastuut on määritelty selkeästi.
Yritysten turvallisuuteen liittyviä kehittämistarpeita kartoitettiin kyselyssä yhteensä 13 eri turvallisuustekijän osalta. Näistä kolmen osa-alueen osalta turvallisuustekijöissä ei tullut kyselyssä esille kehitettävää ja vastaajista yli 85 % arvioi, että käyttöturvatiedotteiden ajantasaisuus, koneturvallisuus ja perehdytys on kunnossa.
Suurimmaksi kehittämiskohteeksi vastausten perusteella nousi tarve henkilöstön osallistumisen kehittämiseen turvallisuutta koskevissa asioissa. Tämän osalta kehittämistarpeesta ilmoitti 86 % vastaajista.
Vastausten perusteella kehittämistarpeita tunnisti suurin osa vastaajista myös kyber- ja digiturvallisuuden, onnettomuustilanteisiin varautumisen ja onnettomuustilanteiden harjoittelun osalta.
Tarkemmat tiedot turvallisuuteen liittyvistä kehitystarpeista seuraavassa taulukossa
TURVALLISUUSHAVAINNOT, PUUTTUMINEN EPÄKOHTIIN TYÖOHJEET
KÄYTTÖTURVATIEDOTTEET
samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
Kyselyn mukaan yritysten henkilöstön turvallisuusasenteita pidetään hyvinä. Yrityksiltä kysyttiin, onko
henkilöstön suhtautuminen turvallisuusvaatimuksiin ja ohjeisiin hyvällä tasolla. Vastaajista yli 90 % oli
täysin samaa tai osittain samaa mieltä.
Vastanneiden arvio yrityksen henkilöstön kokemasta turvallisuusmääräysten ja odotusten täyttämisen haasteellisuudesta. Lähes puolet vastaajista arvioi, että henkilöstö kokee turvallisuusmääräysten ja odotusten täyttämisen olevan jossain määrin haasteellista. Lähes puolet kuitenkin arvioi, ettei henkilöstö koe tässä juurikaan haasteita. Vastauksia kysymykseen tuli 13.
Yritysten turvallisuustoimenpiteisiin liittyviä käytäntöjä kartoitettiin kyselyssä neljältä eri osa -alueelta. Kaikki vastaajat ilmoittivat turvavarusteiden olevan kunnossa. Vastaajista yli 90 % ilmoitti myös toteuttavansa henkilöstön perehdytysohjelmaa. Ajantasaisissa työohjeissa tunnisti puutteita 14 % vastaajista eikä 7 % osannut arvioida työohjeiden ajantasaisuuden tämän hetkistä tilannetta. Henkilöstön turvallisuusohjeiden olemassaolosta työhön liittyvää matkustamista varten ilmoitti vain 7 % vastaajista. Tämä ei todennäköisesti kuitenkaan kerro turvallisuuteen liittyvästä puutteesta vaan kyse voi olla siitä, että yrityksen työntekijät eivät matkusta työssään koska työn tekeminen tapahtuu pääsääntöisesti kiinteästi työpaikalla.
Vastaajista 64 % ilmoitti yrityksessään toimivasta työsuojelutoimikunnasta. Haastateltavista yrityksistä osa osallistuu myös muiden yritysten työsuojelutoimikuntien kokouksiin. Vastaajista 79 % ilmoitti, että työpaikalle on nimetty työsuojeluvaltuutettu ja 93 % puolestaan ilmoitti, että yritykseen on nimetty työsuojelusta vastaava henkilö.
Vastaajista 10 ilmoitti käyttävänsä työturvallisuuden seurantaan tapaturmataajuutta, 11 tapaturmien määrää ja
vaaratilanteiden määrää 9. Vastaajista 9 katsoi olevan kehitettävää tapaturmista aiheutuvien kustannusten seurannassa.
Onko riskien arviointiin käytössä jokin sovellus? Jos on niin mitä sovellusta käytetään?
Tehdäänkö riskienarviointia säännöllisesti?
Onko käytössä olevat laitteet ja työvälineet CE-merkittyjä?
Vastaajista 13 ilmoitti, että yritysten laitteet ja työvälineet olivat CE-merkittyjä. Vastaajista 9 ilmoitti tekevänsä
säännöllisesti riskien arviointia. Yrityksistä 5 käyttää kyselyn mukaan riskienhallintaan välineenä sovelluksia kuten Hoksu, Elmeri+, Turva Arvi ja yhdellä yrityksellä oli käytössä itse kehitetty excel-pohjainen tietokanta.
Vastaajista 6 ilmoitti, että käytössä ei ole sovellusta riskien arviointiin.
Yritysten näkemyksiä turvallisuuteen liittyvän koulutuksen, lisätiedon tai infon tarpeesta kartoitettiin kyselyssä yhteensä 13 eri turvallisuustekijän osalta. Näistä seitsemän vastaajaa toivoi infoa koneturvallisuudesta ja työtyöturvallisuusohjeista. Kuusi vastaajista toivoi infoa työohjeista, perehdytyksestä ja riskien arvioinnista.
Vastaajista kuusi toivoi lisätietoa turvallisuusjohtamisen kokonaisuudesta, henkilöstön osallistumisen kehittämisestä sekä kyber- ja digiturvallisuudesta.
Koulutuksesta onnettomuustilanteisiin varautumisesta ja henkilöstön osallistumisen kehittämisestä oli kiinnostunut neljä vastaajaa.
Tarkemmat tiedot turvallisuuteen liittyvistä koulutuksen, lisätiedon ja infon tarpeesta seuraavassa taulukossa
KOULUTUSTA
LISÄTIETOA
INFOA
RISKIEN HALLINTA
TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOKONAISUUS
TURVALLISUUSHAVAINNOT, PUUTTUMINEN EPÄKOHTIIN
KEMIKAALITURVALLISUUS
ONNETTOMUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN
ONNETTOMUUSTILANTEISIIN HARJOITTELU
HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN KEHITTÄMISEEN
KYBERTURVALLISUUS / DIGITURVALLISUUS