1 minute read

KYSELY SATAKUNTALAISILLE PK-YRITYKSILLE TURVALLISUUSJOHTAMISESTA

 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää PK-yritysten johdon näkemyksiä turvallisuusjohtamisesta ja kartoittaa keskeisiä turvallisuusjohtamisen kehittämistarpeita satakuntalaisissa yrityksissä. Kyselyn toteutti New Forte Oy.

 Kyselyn kohderyhmänä olivat satakunnan alueella toimivat teollisuusalan PK - yritykset joiden liikevaihto oli n. 400 000 € ja joilla olisi vähintään 10 työntekijää.

Suurin vastausprosentti 42 % saatiin yli 10 – 20 milj. liikevaihdon omaavilta yrityksiltä.

 Kysely toteutettiin osana Yritysturvallisuuden kehittämisohjelma –hanketta, jota rahoittaa Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella. Hankkeen toteuttajia ovat Prizztech Oy, Tampereen Yliopisto Porin Yksikkö ja Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue.

Tiivistelm

 Kyselyn mukaan yritysten käyttöturvatiedotteiden ajantasaisuus, laitteiden ja työvälineiden CE- merkinnät, koneturvallisuus, turvavarusteet ja perehdytys vaikuttaisivat olevan kunnossa.

 Turvallisuusjohtamista, turvallisuusohjeistusten ylläpitoa ja päivittäistä turvallisuustyötä koskevat vastuut näyttäisivät olevan myös selkeästi määriteltyjä ja henkilöstön turvallisuusasenteiden arvioitiin olevan hyvällä tasolla.

 Hieman yli puolet yrityksistä ilmoitti tekevänsä säännöllistä turvallisuusriskien arviointia. Tapaturmien määrä (v. 2020) vaihteli kyselyyn vastanneissa yrityksissä 010 tapaturman välillä. Työsuojelutoimikunta oli yli puolella vastanneista yrityksistä ja osa yrityksistä ilmoitti osallistuvansa myös muiden yritysten toimikuntien kokouksiin. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että yritykseen on nimetty työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Tiivistelm

 Yrityksissä koettiin olevan tarvetta informaatiolle turvallisuusjohtamisen kehittämisen näkökulmasta seuraavista aiheista: koneturvallisuus, työtyöturvallisuusohjeet, työohjeet, perehdytys ja riskien arviointi. Lisätiedon tarvetta arvioitiin olevan turvallisuusjohtamisen kokonaisuudesta, henkilöstön osallistumisen kehittämisestä sekä kyber- ja digiturvallisuudesta. Myös koulutustarve onnettomuustilanteisiin varautumisesta ja henkilöstön osallistumisen kehittämisestä tuli esille.

 Haastatteluissa tuli esille kehittämistarpeita myös ulkomaisen työvoiman perehdytyksessä, omaan alaan liittyvässä turvallisuuskoulutuksessa sekä lyhyiden projektien riskien arvioinnissa. Työtapaturmista aiheutuvien kustannusten seurannassa nähtiin jonkin verran kehittämistarvetta. Usean toimipisteen yrityksissä koetaan olevan haasteita yhtenäisen turvallisuuskulttuurin luomisessa ja yhtenäisten käytäntöjen noudattamisessa. Alihankintaa tuottavilta yrityksiltä voidaan edellyttää osallistumista tilaajayrityksen omaan turvallisuuskoulutukseen.

Tiivistelm

 Yhteenvetona kyselyn pohjalta voidaan todeta, että yritysten kyber- ja digiturvallisuudessa, onnettomuustilanteisiin harjoittelussa ja onnettomuustilanteisiin varautumisessa näyttäisi olevan eniten puutteita. Lisäksi vastauksissa nostettiin kehittämisen kohteiksi henkilöstön osallistaminen turvallisuusasioiden kehittämiseen ja riskien hallintaan.

 Kyselyn mukaan yrityksillä vaikuttaisi olevan vain vähäisesti käytössään sovelluspohjaisia välineitä riskien hallintaan. Työohjeiden ajantasaisuuden osalta tunnistettiin jonkin verran puutteita eikä osa vastaajista osannut arvioida ohjeiden ajantasaisuuden nykytilannetta kyselyyn vastatessaan. Tapaturmista aiheutuvien kustannusten seurannassa kehittävää koettiin olevan yli puolessa vastanneista yrityksistä.

Kyselyn Toteutus Ja Sis Lt

 Kyselyn kohderyhmänä olivat satakunnan alueella toimivat teollisuusalan PKyritykset joiden liikevaihto oli n. 400 000 € ja joilla olisi vähintään 10 työntekijää.

 Suurin vastausprosentti 42 % saatiin yli 10 – 20 milj. liikevaihdon omaavilta yrityksiltä.

 Kysely tehtiin sähköisellä Webropol kyselyjärjestelmällä ajalla 4.1. – 4.5.2022.

 Kysely lähetettiin 86 PK-yritykselle Satakuntaan.

 Vastauksia saatiin 14, jolloin vastausprosentti oli 16 %. Vastaajista oli metallialan yrityksiä 72 %, rakennusteollisuuden alan 14 %, kemianteollisuuden alan 7 % ja muut alat 7 %. Lisäksi kuusi yritystä osallistui haastatteluun.