Valmiit avustajakoirat Leon tie avustajakoiraksi

Teksti: Mari Koivisto

Kuvat: Päivi Saarilahti

Leo tuli minulle luonnetestattuna, energisenä ja innokkaana aputassuoppilaana. Tullessaan Leo hallitsi jo varsin monia avustajakoiran perustaitoja, esimerkiksi tavaroiden nostaminen onnistui varsin sujuvasti ja myös seuraaminen oli sujuvaa. Alusta asti nautin siitä, että Leolla riittää energiaa ja innokkuutta niin lenkillä kuin avustamistehtävissäkin. Myös uusien asioiden oppiminen oli ja on edelleen Leolle helppoa ja Leo nauttii selvästi erilaisten tehtävien tekemisestä ja uusien taitojen harjoittelusta.

Varsin pian huomasin kuitenkin, että Leolla oli haasteita rauhoittua ja lisäksi Leo pelkäsi joitain tilanteita ja erikoisesti käyttäytyviä ihmisiä. Tämä toi omat haasteensa Leon koulutusprosessiin. Ensimmäinen käyttöönottotesti ei pettymyksekseni mennyt läpi, vaikka olin tehnyt sen eteen paljon töitä ja olimme treenanneet ahkerasti kouluttajien ohjeilla. Testin jälkeen piti tarkkaan pohtia, mitä tehdään, ja jatkuuko Leon koulutus avustajakoiraksi. Tuumaustauon jälkeen Leon koulutusta päätettiin jatkaa, koska Leolla oli monia vahvuuksia ja lisäksi minulla ja Leolla synkkasi hyvin haasteista huolimatta. Avukseni sain eläintenkouluttaja

(AT) Päivi Saarilahden. Päivin ohjeistuksella harjoittelimme Leolle vaikeita asioita pienin askelin keskittyen aluksi rauhoittumiseen ja siihen, että Leo oppii ymmärtämään paremmin ympäristöään ja erilaisia tilanteita saaden samalla lisää itseluottamusta ja rentoutta työhön ja olemiseen.

Aluksi keskityimme harjoittelemaan rauhoittumista ja ihmisiä rauhallisissa paikoissa, kuten tyhjällä parkkipaikalla, joissa harjoituksia tehtiin etukäteen sovittujen ihmisten kanssa edeten vähitellen vaikeampiin paikkoihin ja tilanteisiin Leon ehdoilla harjoituksia pikkuhiljaa vaikeuttaen. Harjoitukset alkoivat vähitellen tuottaa tulosta ja huomasin, että Leo pärjää hyvin monissa sellaisissa tilanteissa, jotka olivat aiemmin Leolle vaikeita tai pelottavia.

Sain koira-arjen helpottumisesta uskoa ja voimaa jatkaa sinnikkäästi treenejä, vaikka toisinaan harjoittelu edistyi melko pienin askelin ja se vaati paljon sekä aikaa että tois-

”ALUSTA ASTI NAUTIN SIITÄ, ETTÄ LEOLLA

RIITTÄÄ ENERGIAA JA INNOKKUUTTA” toja. Vähitellen opin myös tuntemaan Leon yhä paremmin ja suhteemme syveni entisestään, jolloin myös koiran pientenkin eleiden ja olemuksen lukeminen helpottui. Jatkoin harjoittelua sinnikkäästi Päivin ohjeilla. Lisäksi apunani sekä tukenani oli myös läheisiäni ja avustajani, jolla oli koiraharrastustaustaa.

Päivin kautta löysin ympärilleni myös lisää muita koiraharrastajia ja näin ollen pystyimme pienin askelin lisäämään treenimääriä ja vaikeuttamaan niitä asteittain aina tarkasti Leoa kuunnelleen ja koiran tahtiin edeten. Vaikka treenit olivat varmasti Leolle haasta- via, niin Leo oli aina lähdössä innokkaasti treenaamaan ja olisi halunnut usein mennä treenipaikalle myös silloin, kuin olimme vaikkapa iltalenkillä ja kuljimme uimahallin pihan ohi, jossa usein treenasimme.

Meni kuitenkin melko pitkään, ennen kuin minusta alkoi tuntua, että Leon haasteet on niin pitkälle selätetty, että uskalsin ilmoittaa Leon uudelleen käyttöönottokokeeseen. Se meni tällä kertaa onnistuneesti läpi, eivätkä edellisellä kerralla vaikeat asiat tuottaneet Leolle enää testitilanteessakaan ongelmia. Käyttöönottotesti jännitti minua varsin paljon, koska hylätyn käyttöönottokokeen saa uusia vain yhden kerran ja testi joko hyväksytään tai hylätään.

Tällä hetkellä Leo on minulle mitä parhain ystävä ja personal trainer, joka vie minut säällä kuin säällä pitkille käsipyörälenkeille ja auttaa monissa päivittäisissä tilanteissa, joita on hankala tehdä pyörätuolista käsin. Leo avustaa minua esimerkiksi liikennevalojen tilaamisessa, vaatteiden ja kenkien riisumisessa, esineiden nostamisessa ja kantamisessa, ovien avaamisessa ja sulkemisessa. Yöksi Leo hakeutuu viereen nukkumaan ja tarvittaessa myös rentouttaa jäykät ja spastiset jalat hakeutumalla jalkojeni päälle varovasti nukkumaan. Iltaisin Leo myös usein pyytää minut sohvalle rauhoittumaan ja rentoutumaan. Ja Leo on siitä harvinainen mies, että tykkää shoppailusta!

Leon valmistuminen oli minulle henkisesti iso ja tärkeä asia ja haluankin kannustaa myös myös muita vastaavassa tilanteessa olevia yrittämään ja treenaamaan sinnikkäästi pienin askelin ja omaa koiraa kuunnellen. Monet haasteet ovat mahdollisia voittaa, jos on vaan aikaa, motivaatiota ja voimavaroja riittää vaativaan koirankoulutusprojektiin. Haluan myös kiittää kaikkia teitä, jotka autoitte ja kannustitte minua Leon koulutuksessa. Ilman teidän tukeanne Leon valmistuminen ei olisi ollut mahdollista.