PÄÄKIRJOITUS KEHITTYVÄ TEKNIIKKA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSAJURINA Toimintaympäristön yksi tärkeä muutosajuri on tekniikan merkityksen nopea kasvu. Rajavartiolaitos on ollut julkishallinnossa edelläkävijä tekniikan hyödyntämisessä. Digitalisaation varaan heittäydyimme jo 1990-luvulla, kun itärajalle ja merialueelle rakennettiin ensimmäiset tekniset valvontajärjestelmät. Se oli pioneerityötä. Vastaavaa ei ollut olemassa. Robotiikkaa olemme hyödyntäneet rajatarkastuksissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Tänä päivänä HelsinkiVantaan lentoasemalla automaatit tekevät yli kaksi miljoonaa rajatarkastusta vuodessa. Automaattilinjastojen määrää lisätään. Uusien partioautojen, maastoajoneuvojen, helikoptereiden ja alusten käyttöönoton myötä Rajavartiolaitoksen operointikyky on aivan uudella tasolla. Ilma-alusten, alusten ja partiotason sensorit tuottavat meille paremman tilannekuvan kuin koskaan ennen. Rajavartijat pystytään nyt varustamaan ajanmukaisilla voimankäyttö- ja suojavälineillä sekä tehtävän mukaisilla pukineilla. Samaan aikaan useita satoja työntekijöitä on vähennetty rajoilta ja rannikolta sekä hallinnosta ja tukipalveluista. Toimitiloja on vähennetty 20 vuodessa selvästi alle puoleen aiemmasta. Resurssileikkauksista huolimatta työn tuottavuus ja vaikuttavuus ovat kasvaneet Rajavartiolaitoksen kaikissa tehtävissä. Tämän on mahdollistanut tekniikan kehitys. Rajavartiolaitoksessa muutos on ollut hallittua ja osaltaan myös menestystarina. Ajankohtaisia toimitilaongelmia
lukuun ottamatta epäonnistumisia teknisissä hankkeissa ei ole ollut, vaikka resurssit ovat olleet monella mittarilla niukat. Onnistumiset eivät ole olleet sattumaa saatikka annettu itsestäänselvyys. Teknillisellä alalla on ollut ammattitaitoisia, omistautuneita ja rohkeita tekijöitä. Kentän kova vaatimustaso on kannustanut teknillistä alaa työssään. Tiedämme, että rajamiehille ja -naisille kelpaa vain paras. Niin sen pitääkin olla. Parhaiten onnistuneissa hankkeissa johtaminen on ollut määrätietoista ja kehitysvastaavien vuoropuhelu kentän kanssa saumatonta. Nyt teknillisen alan johtamista ja henkilöstöä vahvistetaan ja tehtävien vetovoimaa lisätään. Resurssit saatetaan tehtävien edellyttämälle tasolle. Tehtävälleen omistautuneet tekniikan ammattilaiset ovat menestyksemme perusta nyt ja tulevaisuudessa. Mitä suurempi tekniikan hyödyntämisen aste on ja mitä tärkeämmässä tehtävässä sitä käytetään, sitä suurempi on riippuvuutemme tekniikan toimivuudesta. Varamenetelmien pitää olla suunniteltuina ja harjoiteltuina, jos ja kun tekniset järjestelmät pettävät. Tekniikka ja palvelut lisäävät myös riippuvuuttamme ulkopuolisista toimittajista ja valtion yhteisistä palvelutuottajista. Siksipä meidän on oltava vahvoja kaupallisessa valmistelussa ja edunvalvonnassa.
hypätä teknisen kehityksen kelkasta. Käyttöönottopäätösten pitää perustua viileään harkintaan ja huolelliseen analyysiin. Kriittinen keskustelu on valmisteluvaiheessa välttämätöntä. Päätöksen jälkeen etenemme sivuille vilkuilematta. Tekniikan kehitys mullistaa Rajavartiolaitosta tulevina vuosikymmeninä todennäköisesti kiihtyvällä tahdilla. Mitä muutokset ovat ja miten työ muuttuu? Tekeekö rajatarkastaja ensimmäisen linjan rajatarkastuksia 2030-luvulla, ja onko nykyisen kaltainen liikkuva partiointi tarpeen tilannekuvan tuottamiseksi? Minkälaiset resurssit tarvitsemme vaikeampien tilanteiden hallintaa varten? Hoitaako robotiikka pääosan hallintorutiineista? Miten rahoitamme tekniikan käyttö- ja ylläpitokulut ja miten hiilijalanjälki vaikuttaa ratkaisuihimme? Tässä on vain osa kysymyksistä, jotka tulevat yksi kerrallaan ratkaistavaksi. Onneksi muutokset tapahtuvat enemmänkin evoluution kuin revoluution kautta. Sulatteluun jää aikaa. Eversti Jari Tolppanen Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäällikkö
Uudet laitteet voivat lisätä tehokkuutta, mutta lähes poikkeuksetta ne lisäävät myös käyttökustannuksia. Vaikka riskit kasvavat monella tapaa, emme voi
RAJAMME VARTIJAT
3
