PYRY 5/2015 by Porin Yrittäjät

PORIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI N:O 5/2015

Uusi vuosi Yyterissä Klo 19-22 päivällisbuffet 22 e / aikuinen Klo 19 alk. Seniorimestarit 2015 karaokesemiﬁnaali yökerhossa / Mäkiturja Klo 21-01 Janne Tulkki ja Tulinen Sydän Klo 24 Ilotulitus rannalla OHJELMAMAKSU 15 e Majoituspaketti 99 e / hlö / vrk / 2hh

Yyterin Aallot

Souvarit

PELIMANNIVIIKONLOPPU Pe 29.1. - Su 31.1.2016

LA 13.2.2016. KLO 21 Ohjelmamaksu 20 e.

Rauhallista Joulua & menestystä uudelle vuodelle! SYDÄMELLISET KIITOKSET ASIAKKAILLEMME JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLEMME KULUNEESTA VUODESTA.

Sipintie 1, 28840 Pori / p. (02) 628 5300 Kylpylä avoinna: ma–la 11–20, su 11–17 info@yyterinkylpyla.ﬁ

www.yyterinkylpyla.ﬁ

3 PÄÄKIRJOITUS

Joulutakin kääntö P

ori on ollut koko vuoden täynnä erilaisia tapahtumia suurelle yleisölle. Myös yrittäjille on ollut sopivia tilaisuuksia ja koulutuksia melko paljon. Olen keskittynyt sellaisiin tapahtumiin, jossa on käsitelty henkilöstöasioita, johtamista ja muuttuvia työtapoja. Parissa marraskuun tilaisuudessa käsiteltiin tulevaisuuden työelämää. Puhuttiin siis uudenlaisesta tavasta tehdä työtä, jossa sitä tehdään intohimolla tunteja laskematta. Esimerkkeinä käytettiin mobiilipelien kehittämistä ja kotona tehtävää etätyötä. Suurinta osaa työstämme ei ikävä kyllä voida tehdä näin, jonkun täytyy olla palvelemassa asiakkaita kasvotusten. Asiakkaina voi olla vaikkapa päivähoidon lapset, joita ei etäältä hoideta. Pääsin joulukuussa kuuntelemaan St1 Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttosen esitelmää. Hänen visionsa tuntuivat hienolta, hän ehdotti tuotekehityksen keskittämistä, koska pienen maan kehittämisrahat eivät riitä laaja-alaiseen kehittämiseen. Lisäksi hän mainitsi, että maailmassa on neljä miljardia ihmistä, joiden tulot ovat alle viisi euroa päivässä. Nämä ihmiset haluavat jääkaapin, television ja auton, kaikkea sitä mitä meillä jo on. Heillä on siis nälkä tehdä töitä, emmekä voi kilpailla heidän kanssaan työn tekemisessä, vaan meidän on kilpailtava osaamisessa. Pelkkä osaaminen ei vielä riitä ja yrityksessä on oltava myös toinen tärkeä toiminto. Se on myynti ja sitä hoitaa myyjä. Myyntihenkisten henkilöiden puute on yksi taantumamme aiheuttaja. Kaikkea mitä teemme, oli se sitten palveluita tai tuotteita, pitää saada kaupaksi maailmalle tai vain naapurin tädille. Olin lokakuun aikana raadissa, jossa kauppakorkeakoulun opiskelijat esittivät yrittäjyyden peruskurssilla kehittelemiänsä innovatiivisia yritysideoita. Kaikilla oli hieno myyntivaihde päällä ja heitä oli ilo katsoa. Tämä tapahtuma antoi minulla toivoa, ehkä työstään innostuneita myyjiä vielä löytyy. Myyjän työ on sosiaalinen ja jos saa kauppaa, niin myös palkitseva. Myynti sekoitetaan usein ostamiseen ja sanotaan, että verkkokaupat ovat kilpailevat myynnin kanssa. Todellisuudessa netti on vain helppo tapa ostaa. Pienenkin yrityksen on nykyisin helppo perustaa verkkokauppa, ja laittaa tuotteensa sinne ostettavaksi, jotta saa aikaa varsinaiseen myyntiin. Varsinainen myyntihän on ratkaisun etsimistä asiakkaan ongelmaan. Joulun alla myyminen ja ostaminen tulee aina esiin keskusteluissa yrittäjien kanssa. Onko pikkujoulujen myynti riittävä? Onko nyt tarpeeksi, mutta ei liikaa, jouluvaloja varastossa? Mikähän on joulun hittituote? Yrittäjät ovat kärsimättömiä ihmisiä, jotka haluavat asioiden tapahtuvan eilen. Maan hallituksestakin huomaa, että sitä johtaa entinen yritysjohtaja. Yksi asia mitä yrittäjältä löytyy, mitä muilla ihmisillä ei ole ja se on, että yön tunteina löytyy aina vaihtoehtoinen suunnitelma. Vaihtoehtoinen suunnitelma käsitetään usein takin kääntämiseksi. Onhan se sitäkin, mutta joskus on turha hakata päätään tiiliseinään. Mikäli et vielä ole keksinyt lahjaa puolisollesi, lapsille tai ystävillesi, niin käy yön pimeinä tunteina kääntämässä takki ja paketoi se joulupaperiin. Ethän kuitenkaan käännä takkia porilaiselta yrittäjältä. Unettomia öitä ja hyvää joulua toivottaa JARI TAIMI puheenjohtaja jari.taimi@pyrylehti.fi

Näyteikkunateippaukset Autoteippaukset Mainostaulut Julisteet Roll Up telineet

Kaffeella

numero 5/2015 Porin Yrittäjien jäsentiedotuslehti 30. vuosikerta Päätoimittaja Jari Taimi puh. 050 5977021 jari.taimi@ pyrylehti.fi Julkaisija Oy BM&M Ab, Pori

Kustantaja Altti Papinsaari puh. 0400 594534 altti.papinsaari@ pyrylehti.fi Toimitus Oy BM&M Ab Itsenäisyydenkatu 50 B, 28130 Pori Puh. (02) 6410616 toimitus@pyrylehti.fi www.pyrylehti.fi

Mediamyynti Jorma Viljanen 0400 560506 ilmoitukset@pyrylehti.fi Painopaikka Brand ID Oy, Pori Reklamaatiot Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

KANSIKUVA: Kuva: Sari Heikkinen

5 Moni yrittäjä pohtii paikallisuuden merkitystä niin tuotteissaan, palveluissaan kuin niiden alkuperässäkin. Missä kohtaa vetää raja kustannustehokkuudessa, kun toisessa vaakakupissa on paikallisuus? Valitsenko kuluttajana tietoisesti paikallisen tuotteen kauempaa tuodun sijaan? Ellen, miksi? Miten maakuntalehti pitää kiinni paikallisuudesta kireistä ajoista huolimatta? TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Elinehtona paikallisuus Kaffeella -vieraamme on Satakunnan Kansan päätoimittaja Tomi Lähdeniemi, joka on tehnyt jo nyt pitkän uran lehtimiehenä. Toimittajasta on kasvanut viidessätoista vuodessa ensin käsittelevä toimittaja, vuoropäällikkö, uutispäällikkö ja viime vuodesta alkaen päätoimittaja. Satakunnan Kansassa hän on ollut yhtäjaksoisesti nyt yli kymmenen vuotta. Siksi perspektiiviä on helppo katsoa tärkeimmästä, paikallisuudesta käsin. – Paikallisuus on lehdelle elinehto, hän toteaa aivan aluksi. – Meille on äärettömän tärkeää Porin seutukunta ja Satakunta kokonaisuudessaan. Kun kunnilla, yrityksillä ja ihmisillä menee hyvin, meilläkin menee hyvin. Korrelaatio on suora. Taloudellisesti vaikeat ajat näkyvät myös Satakunnan Kansassa. Emme elä umpiossa. Lehtitalossa on viime vuosien aikana ollut monenlaista muutosta, joista osa näkyy juttujen sisältöinä lukijalle. Välillä toriparlamentit keskustelevat lehden siirtymisestä Tampere vetoiseksi. Tomi Lähdeniemi huojentaa oloa: – Realismia on se, että lehti ei ole luisumassa Hämeeseen. Satakunnan Kansa on mukana Lännen Mediassa ja hallintopalvelut on keskitetty, mutta meidän toimintamme ydin lepää täällä meillä. Tuotantomme on ääripaikallista ja se näkyy myös Suomen parhaissa lukijamäärissä ja levikkiluvuissa.

Digi, digi, digi Digitalisaatio lisääntyy kaikilla sektoreilla, eikä kukaan vielä tiedä lopputulosta. Sama pätee myös mediamaailmaan. – Yhteiskunnallisesti ongelma on se, että sanomalehdestä on tulossa hyväosaisten tuote. – On havaittavissa, että aikaa seuraavat lukevat lehtiä, katsovat uutisia ja äänestävät. Toinen ryhmä on heitä, jotka eivät seuraa eivätkä äänestä. Kasvava joukko jää karrikoidusti sanottuna yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten se porukka saadaan mukaan, siinä meille kysymys. Lähdeniemi ottaa kantaa myös lehden ilmestymiskertoihin. – Lähivuosina, ehkä viiden, kymmenen vuoden sisällä

PYRY-LEHTI ILMESTYY VUONNA 2016 N:o 1 19.2. N:o 2 15.4. N:o 3 1.7. N:o 4 23.9. N:o 5 16.12.

Postiosoite Porin Yrittäjät ry, PL 45, 28101 PORI Käyntiosoite Isolinnankatu 24, (Herttuantori, 4 krs.) Puh. (02) 6349 915, (arkisin klo 8-16) info@porinyrittajat.fi Sihteeri Nina Huhtamäki nina.huhtamaki@porinyrittajat.fi

lehdet harventavat printtimediansa julkaisupäiviä. Osa siitä korvataan digilehdillä. Olemme murroskohdassa. Myös Satakunnan Kansan on muututtava ajan myötä. – Ensi vuoden aikana yksi kehityskohteistamme on sisältömarkkinointi. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että se tehoaa ihmisiin ja siitä tykätään. Tomi Lähdeniemen mukaan printtimainonta on edelleen voimakasta ja vaikuttavaa. Digimainonta kasvaa koko ajan ja sen vaikuttavuuteen uskotaan. Toisaalta, juuri vaikuttavuuden tutkiminen on vaikeampaa. Siinä printti pärjää edelleen todella hyvin.

Porilainen perisynti horjuu Kautta maailmansivun porilaisia on moitittu kateelliseksi kansaksi. Lähdeniemi nappaa aiheen syrjään kiinni ja kertoo havainnostaan: – Kymmenen vuotta sitten teimme sellaista Maakunnan parhaat –listausta tietyin kriteerein. Kun silloin halusimme tehdä juttua näistä parhaista, kymmenestä viisi kieltäytyi haastattelusta sillä perusteella, että se herättää liikaa kateutta. – Kun nyt otetaan yhteyttä, haluavat yrittäjät kertoa hyvistä uutisistaan. Ainakaan kateudesta ei enää puhuta siinä määrin. Yrittäjät ovat ymmärtäneet yhteiskunnallisen roolinsa tärkeyden eli haluavat kertoa yrityksestään, Lähdeniemi toteaa. Päätoimittaja yhtyy samaan ajatukseen kaduntallaajan kanssa kaupan alan kilpailussa: – Kyllä tässä katuja kun kulkee ja liiketiloja näkee tyhjillään, ymmärtää sen, miten kovaa kilpailu on. Se on raakaa peliä. Viimeisten vuosien aikana Satakunnan Kansankin sivuilla on silloin tällöin nähty juttuja yrittäjistä ja yrityksistä. – Teimme tietoisesti töitä löytääksemme positiivisia yritysjuttujen aiheita. Saimme tehtyä noin kymmenen uutista yritysmaailmasta, kunnes ne jäivät yhden ison ytuutisen jalkoihin. Kyllä se hiukan masensi, pakko myöntää. Tomi Lähdeniemi kiittelee yrittäjiä aktiivisuudesta ja siitä, että medialle kerrotaan, kun yrityksessä tapahtuu jotain positiivista hyvää.

KAUPUNKI JA YRITTÄJÄT

yhteisessä laivassa Määrätietoinen työ tuotti tulosta, kun Pori valittiin Satakunnan yrittäjäaktiivisimmaksi kunnaksi muutamia viikkoja sitten. Merkittäväksi foorumiksi on noussut elinkeinotiimi, jonkalaista ei ennen Porissa ole ollut. Tieto vaihtaa omistajaa ja sitä halutaan viedä edelleen eteenpäin. Porin kaupunki järjestääkin yhdessä Porin Yrittäjien kanssa kaksi workshopia yrittäjille kaupungin hankinta-asioihin liittyen.

TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Yhteistyötä tarvitaan, ja halutaan Porin kaupungin elinkeinojohtaja Kristian Vainio listaa neljä tärkeää tekijää yhteisen hyvän löytymiseen. – Ne ovat voimassaoleva elinvoimaohjelma, mikä tarkoittaa sitä, että kaikilla on tieto yhteisestä päämäärästä. Toinen on elinkeinotiimin toiminta, kolmas yritysvakuutusten arviointi ja neljäs yrittäjäjärjestöjen yhteistyö. Yhteistyön muotoon palataan vielä myöhemmin. Vainio ja Porin Yrittäjien puheenjohtaja Jari Taimi kertovat yhdessä, miten nykymuotoinen yhteistyö sai pontta muutama vuosi sitten. – Elinkeinotiimi syntyi Yrittäjien aloitteesta ja se on kirjattu jo elinkeinopoliittiseen ohjelmaankin. Se ei ole päättävä elin, vaan keskustelu- ja tiedonvaihtofoorumi. Sen puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Taimi kertoo. – On todella tärkeää saada aikaan keskustelua, painottaa Vainio. Silloin saadaan vastauksia päätöksistä heränneisiin kysymyksiin ja asioihin ylipäätään. – Useimmiten puhumalla asiat ratkeavat, miehet toteavat vanhan viisauden pitävän kutinsa.

Yrittäjät helpommin mukaan kilpailuun Yhtenä tärkeänä toimintamuotona niin Vainio kuin Taimikin pitävät yhteistyötä. – Kuluneena vuonna aloitettiin Business Pori 365 –tapahtumat yhdessä Prizztechin kanssa. Ne vetivät hyvin väkeä ja se oli maksutonta osallistujille. Kysymys on tapaamisesta, jossa on laadukkaita puhujia ja yrittäjien mahdollisuus niin verkostoitua kuin esittää kysymyksiäkin. Oleellisena osana mahdollisuuksien avaamista ja ongelmiin vastaamista on myös

tänä vuonna aloitetut ja ensi vuonna jatkettavat workshopit liittyen kaupungin hankintakilpailutuksiin. – Pienhankintarajahan on nykyisin 30 000 euroa, eli siihen saakka kilpailutusta ei tarvitsisi tehdä. Usein se tehdään silti. Toiveena tietysti on, että nämä pienemmätkin hankinnat tehtäisi lähiajattelu edellä, Taimi avaa hankintapolitiikkaa. – Tällöin olisi ehdottoman tärkeää, että yrittäjät myös markkinoisivat itseään! Ei kaupunginkaan henkilöstö voi tietää mistä tarjouksia pyytää, ellei tiedä jonkun yrityksen olevan olemassakaan. Se on hyvä pitää myös mielessä. Se on kahden kauppa. Pienhankintarajat terveyspuolella on peräti 100 000 euroa ja rakennus- ja käyttöönottourakoissa 150 000 euroa. Workshopeissa on tarkoitus kertoa mitä tietoja kaupunki tarvitsee yrityksestä ja kenelle yrittäjän tulisi markkinoida omaa yritystään. – Porin Yrittäjät on lanseerannut kuluttajille jo jokin aika sitten sloganin ”Ost porilaiselt yrittäjält!” Nyt voisikin yrittäjille itselleen lanseerata ”Myy porilaist porilaisel!”, Taimi kiteyttää. Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi kaupungin panostus yliopistokeskuksen kaltaiseen paikkaan, on panostus koko maakuntaan. Hän ei pidä vähäisenä arvoltaan myöskään Puuvillan kauppakeskuksen investointia taloudellisesti haasteellisena aikana. – Se aiheutti paineen myös keskustan kehittämistyölle. Vaikka ymmärrän myös hyvin keskustan pieniä yrityksiä, joille paine on kasvanut tai kasvamassa liian suureksi. Yrittäjän riskit harvoin ovat pieniä, hän toteaa. Yhtä kaikki, keskustelu, ajatusten vaihto ja yhteiset päämäärät ovat nyt jos koskaan tärkeässä asemassa niin yrittäjien kuin kaupunginkin intresseissä. Ensimmäinen workshop järjestetään 1.3.2016 klo 8.30–11.00 Porin kaupungintalolla. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla.

Jari Taimin (vas.) ja Kristian Vainion kelpaa myh채ill채 aktiivisimman titteli채.

KUTSU

TAPAHTUMAT 2016 & TAMMIKUUN KOULUTUKSET

YRITTÄJÄAAMUKAFFEET Tervetuloa Porin Yrittäjien aamukahville Torstaina 14.1. ja 11.2. klo 8.30 (–klo 9.30) Kahvila-ravintola Bepop / Sarpi Yrjönkatu 22, Pori / Bepop 2. krs.

TAPAHTUMAT 2016

Torstaina 14.1. aiheena Kirjanpitolain muutokset 2016 rahoittajan näkökulmasta LÄNSI-SUOMEN OSUUSPANKKI

17.2.

LÄHITAPIOLA ILTAKOULU Pori (puhujana personal trainer, fitness-urheilija ja yrittäjä Jutta Gustafsberg)

13.3.

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN Eurajoki

Ilmoittautumiset: nina.huhtamaki@porinyrittajat.fi tai puh. 050 3129 315

23.–24.4.

SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENRISTEILY Tallinna

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista yrittäjäasioista, vaihtamaan kuulumisia sekä verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa!

11.5.

KEVÄTKOKOUS Merikarvia (Vuoden Nuori yrittäjä)

18.–19.5.

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Pori

20.–22.5.

NUORTEN YRITTÄJIEN GET TOGETHER Jyväskylä

11.–15.7.

SUOMI AREENA 2016 Pori / Suomen Yrittäjät 20 vuotta

5.9.

SUOMALAISEN YRITTÄJÄN PÄIVÄ Aamubrunssit Pori ja Rauma

12.–16.9.

JÄSENMATKA VIINITILALLE Piemonte / Jyrki Sukula

7.–9.10.

VALTAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT Vaasa

2.11.

YRITTÄJÄAKTIIVINEN KUNTASEMINAARI Pori

11.11.

RAVISTAJAT Pori (Vuoden Yrittäjäperhe)

19.11.

SYYSKOKOUS/SYYSGAALA (Vuoden yrittäjä ja vuoden yksinyrittäjä)

Torstaina 11.2. aiheena Työtä ja yhteistyötä PORIN YRITTÄJÄT JA PORIN KAUPUNKI

Aamukahvit suolaisen kanssa tarjoaa:

Suomen Yrittäjien ATKA ! TYÖM ARAS sa ja s DEN P o O U rk e V aan v VARAA . ohjelm ukaan Tutustu udu heti m ta ilmoit

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Pori 18.–19.5.2016 Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat kuntapäättäjää ja yli 20 puhujaa. Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa.

Seminaarin pääteemoja ovat energia, johtajuus ja digitalisaatio

Anu Vehviläinen

Jyrki Mäkynen

Helena Åhman

Kunta NYT

Yrittäjyys luo elinvoimaa

Muutosjohtamisella menestykseen

Timo Aro

Anssi Tuulenmäki

Anssi Kujala

Mullistaako muuttoliike Suomen?

Energiaa kuntastrategiaan

Kenelle kuuluu elinvoima?

Torstaina ohjelmassa myös huippusuositut teemaseminaarit:

ϐ ϐ ϐ ϐ ϐ

Uuden hankintalain top 3 Yrittäjyyttä nuorille – energiaa kuntaan Energia ja biotalous Digitalisaation onnistumisen edellytykset Valinnanvapaus – Suomen malli

NÄHRÄÄ

PORIS!

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja varaa paikkasi nyt. www.kunnallisjohto.fi

KOULUTUKSET TAMMIKUU TYÖLLISTÄMISEN TUET YRITTÄJÄLLE Torstai 14.1. klo 17.30–19.30 Satakunnan Yrittäjien toimisto, Pori, Isolinnankatu 24, 4 krs. Koulutus on maksuton. • Oppisopimus rekrytoinnin ja henkilöstön osaamisen kehittämisen välineenä • TE – toimiston palkkatuki vuonna 2016 • Neuvonta palkkatuen kaavakkeen täyttöön MARKKINOINTI-ILTAMAT –KIERTUE: YRITTÄJÄ, TEE NYT V**TU EDES JOTAIN - MARKKINOI, ÄLÄ MARISE! Torstai 21.1. klo 17.00–21.00 Kankaanpää, Kuntoutuskeskus (Kelankaari 4) Tilaisuus on maksuton. • Konkreettista markkinointiopastusta ja kannustavaa takapuolelle potkimista pienyrittäjille, lue lisää www.markkinointi-iltamat.fi ja ilmoittaudu mukaan! OTA KAIKKI IRTI VERKOSTA JA DIGITAALISUUDESTA Ma 25.1. Pori, klo 18–20 / Ti 26.1. Pori, klo 8–10 Ti 26.1. Rauma, klo 18–20 / Ke 27.1. Rauma, klo 8–10 • Satakunnan Yrittäjien ja Fonectan yhteinen tapahtuma yrittäjille digimarkkinoinnin ja digitalisaation hyödyistä ja mahdollisuuksista. • Tapahtumien tarkemmat paikat vahvistuvat lähempänä ajankohtaa

Yhteistyössä: PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä.

LISÄÄ KOULUTUKSISTA JA TAPAHTUMISTA VOIT LUKEA SATAKUNNAN YRITTÄJIEN TAPAHTUMAKALENTERISTA OSOITTEESSA SATAKUNNANYRITTAJAT.FI TAI FACEBOOKISTA.

Kiitos kaikille vuoden 2015 Porin Yrittäjät ry:n yhteistyökumppaneille

TILAUSAJOT 16 - 65 paikkaisilla busseilla

Sundell Wwww.sundell.fi

02 6334070

iinfo@sundell.fi

Kirjailija, kääntäjä Nina MäkiKihniä innostuu ammatistaan yhä päivittäin. - Olen ollut alalla jo pitkään. Silti tieto ja sen käsitteleminen, puhutaan sitten kääntämisestä tai tiedon tuottamisesta, saavat sukat lähestulkoon pyörimään jaloissa, hän iloitsee ammatin hyviä puolia.

Books in English, på svenska, på norsk, auf Deutsch, magyarul

Tämä haastattelu olisi pitänyt oikeastaan tehdä englanniksi ja kääntää sitten suomeksi. Mikäli haluaisimme työskennellä siinä järjestyksessä kuin haastateltavamme, porilainen kääntäjä-kirjailija Nina Mäki-Kihniä.

TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Erikoisyhdistelmällä kääntäjäksi – Tai paremminkin suomentajaksi, tarkentaa yrittäjä Nina Mäki-Kihniä. – Suomennan sekä asiatekstejä että kirjallisuutta. Koordinoin myös erikielisiä käännöksiä yritysasiakkailleni, taittotöitä myöden. Asiakkaina Mäki-Kihniällä on yritykset. Yhteistyötä asiakkaiden kanssa edustaa myös tuorein aluevaltaus: hevostytöille ja koiraharrastajille suunnatut oppaat sekä fiktiivinen nuorten kirja. Osaamisen tulee olla siis laajaa? – Opiskelin Turun yliopistossa aikanaan sivuaineina ympäristötieteitä ja klassillista arkeologiaa. Se on melko harvinainen yhdistelmä ja laajensi jo lähtökohtaisesti yleistietämystä. – Tarjosin aikanaan työpanostani erääseen yritykseen ja siitä se yrittäjän tie alkoi. Sen jälkeen puskaradio on toiminut häkellyttävän hyvin.

Harrastuksena koirat ja hevoset

vun alussa. Hiljalleen ajatus alkoi syttyä – haluan suomentaa hevoskirjoja! – Kun sitten myöhemmin otin yhteyttä ihan muissa asioissa erääseen toiseen kustantajaan, lähti suunnitelma etenemään. Mäki-Kihniä on kirjoittanut viime vuonna julkaistut Tallitytön käsikirjan, Koko perheen koirakirjan sekä fiktiivisen nuortenromaanin Tallitytön tulikoe, mikä on julkaistu kuudella eri kielellä. Harrastekirjoissa kustantajana on Read.me, jonka tietokirjasuomennoksia Mäki-Kihniä on tehnyt lukuisia.

Renessanssitytön yrittäjäidentiteetti Nina Mäki-Kihniä kuvaa itseään jonkinlaiseksi renessanssitytöksi. – Jos olisin elänyt silloin renessanssiaikaan, olisi voinut tietää kaikesta kaiken. Olen kovin utelias tiedolle ja haluankin aina tietää monesta asiasta! – Niin ja voi, jospa voisi muistaa kaiken sen tiedon, mikä on virrannut käännösten mukana! Se olisi hienoa. Esimerkkinä Mäki-Kihniä kertoo Lippukirjan käännöksestä. – Siinä oli kaikista maailman maista tärkeimmät tiedot

”Olen kovin utelias tiedolle ja haluankin aina tietää monesta asiasta!”

Nina Mäki-Kihniä on harrastanut niin koiria kuin hevosia pitkään. Ala ja sen harrastajat ovat tuttuja. – Suomessa toimi hevoskirjakerho PennyGirl jo 2000-lu-

pääkaupunkeineen ja lipun symboliikkaa tietysti. Tällä hetkellä Mäki-Kihniä on suomentanut yli 200 kirjaa kuluneen 15 vuoden aikana. Yli puolet töistä on silti yhä businessviestinnän kääntämistä. – Erilaiset asiatekstit kattavat suuren osan työajasta. Toisen puolen jakaa romaani- ja tietokirjasuomennokset sekä kirjojen ja tiedejuttujen kirjoittaminen suoraan suomeksi. Tässä kohtaa kääntäjä-kirjailija huomauttaa, että Tallitytön tulikokeen hän kirjoitti suoraan englanniksi, josta se on sitten käännetty suomeksi. – Halusin kokeilla miltä se tuntuu, hän nauraa iloisesti ja siirtyy sujuvasti puheessaan yrittäjyyteen. Hän kertoo varttuneensa yrittäjäperheessä. – Täytin juuri 40 ja tässä vaiheessa voin sanoa, että ihanaa, että saan elää! Yrittäjän vapaus sopii minulle – töitä voi tehdä myös ”iltavuorossa”. Päätetyö on tuonut mukanaan erilaisia vaivoja, joiden kanssa istumatyöläinen on joutunut kamppailemaan. – Nyt teen töitä seisten ja liike todellakin on lääke, hän muistuttaa ja lisää vielä haastattelun loppuun tärkeän seikan: – Yrittäjyys on aika kova laji. Siinä oppii inhimillisyyttä paitsi muita, myös itseään kohtaan. Ja liittyyhän siihen myös uuden oppiminen. Kyllä tämä nöyränä pitää, hän heläyttää ja nauraa iloisesti päälle.

J O 2 5 V U O T TA

Ihmisiltä ihmisille Meillä on kyky nähdä, taito tehdä sekä hinku onnistua. Meille on helppo tulla ja kanssamme on mukava asioida. Mainostoimisto Jabadabaduu on toiminut vuodesta 1990. Toimipisteemme sijaitsevat Porissa, Raumalla, Helsingissä ja Turussa.

13 kuusesta kattokruunukristallien kiillottamiseen, autotallin klanssaamisesta appiukon lahjan miettimiseen. Projektikansion saumat alkavat pullistella... – Älä hätäile. Ratkaisu on olemassa. Laske tavoitetasoa. Mieti, onko kaikki todella tarpeellista. Karsiminen voi olla ratkaisu.

Delegoinnin rikkaus J-projektivastaava on nyt karsinut, mutta kansiossa on edelleen tehtävää yllin ja kyllin. – Kannattaa joko yksin tai porukalla tuumia, mitä kukakin osaa parhaiten. Käytetään hyväksi toistemme erityistaitoja. Yksi on kalaruokien spesialisti, mutta inhoaa leipomista. Toiselta sujuu raakakakun valmistus, mutta fileointiveitsi ei pysy kädessä, Lehtonen konkretisoi. – Sitä paitsi yhdessä tekeminen voi olla myös hauskaa!

Yksinkertainen päätös J-projekti alkaa olla jo aika hyvässä mallissa. Rauno Lehtonen niittaa vielä loppuratkaisun. Silläkin uhalla, että tietää monien epäilevän käskyttämisen voimaa. – Lopeta stressaaminen. Hän muistuttaa, ettei stressi ole ulkoa tuleva, kahlitsematon voima. Voimme itse porttikieltää kutsumattoman jouluvieraan. Lehtonen on toisinnäkemisen taidon puolestapuhuja. – Asioita kannattaa aina katsoa myös toisesta vinkkelistä. Itse käytän usein ongelmatilanteissa kirjavan omenan esimerkkiä. Kun sitä katsoo vaihteeksi jostakin muusta kuin omasta näkökulmasta, väri vaihtuu. Näkökulman vaihtaminen helpottaa J-projektin hallinnassakin. Ketä varten hössötetään? Kuka kaipaa livekalaa? Pitääkö välttämättä saada tuubaa soittava joulupukki? Tuleeko joulu silti, vaikkei jalkalistoja pestäkään sisäpuolelta?

Valittaa saa torstaina

Stressitön J-projekti Joulustressiin purevat perin yksinkertaiset konstit. Organisaatiokonsultti Rauno Lehtosen vinkit sopivat myös yrittäjille!

TEKSTI JA KUVA: MAIJU JUNKO

oulua mainostetaan rauhoittumisen juhlana, mutta moni vuoden loppukirissä hikoileva yrittäjä pitää lausetta lähinnä kettuiluna. Kiireen lisäksi kynnyksen ali punkeaa vielä joulustressikin! Pitkän linjan työnohjaaja ja psykoterapeutti Rauno Lehtonen kuitenkin tietää, että stressi on hallittavissa.

Tavoitetason tarkistus Stressi syntyy kun, että tehtävää on liikaa tai se on liian haastavaa käytettävään aikaan nähden.

– Ihan ensin kannattaa pysähtyä. Riisua turhat rönsyt ja päättää, että jouluun valmistautuminen on kuin mikä tahansa asia maailmassa. Yksi projekti muiden joukossa, vinkkaa Lehtonen. Selvä. Nyt joulu on sisäisessä kalenterissamme merkitty punaisella merkkaustussilla J-projektiksi. – Sitten pysähdytään miettimään, mitä kaikkea projektin hoitamiseen tarvitaan. Ja etenkin, mitkä asiat joulunvalmistelussa ovat olennaisia. Päänupin J-projektin alle alkaa kerääntyä kaikkea

Entä J-projektin valitusoikeus? – Valitus on oikeastaan sisäänrakennettu toive. Suosittelen meille kaikille säännöllistä valittamishetkeä. Esimerkiksi kerran viikossa, torstaisin kello 17–17.30 osapuolet vuodattavat kaikki mahdolliset epäkohdat. Ja sitten niistä vaietaan taas viikoksi. Entä loppuaika?! 167,5 tuntia viikossa! Mitä silloin tehdään?! – Tehokas valitusaika puhdistaa kummasti. Se antaa energiaa ja raivaa tilaa. Pysähtyminen on myös tärkeää. – Seuraa kehoasi, anna ajatusten tulla, tee huomioita, älä moralisoi äläkä arvota. Keskity hengittämiseen ja kuuntele aistejasi. Huomaa kauneus arjessa, lähelläsi: herkkä puun varjo, lähimmäisen ryhdikäs kävelytapa, sateen rytmikäs rummutus... J-projekti on valmis. Hyvää joulua!

Liinaharjan freud lähikuvassa: Nimi: Rauno Lehtonen Ikä: 62 Titteli: organisaatiokonsultti, työnohjaaja, psykoterapeutti, jooganopettaja Yritys: Umpikujasta Rauno Lehtonen Oy Toimitilat: Liinaharjan Umpikuja 5:ssä tai asiakkaan tiloissa. Toimialueena koko Suomi Alalla: 40 vuotta, yrittäjänä 20 vuotta Harrastukset: Salsa vaihtunut joogaan, lisänä lenkkeily ja squash Motto: Umpikujasta viis!

– Oma pukuni on Keski-Suomen tarkistettu malli. Kansallispukuraati on tutkinut uudelleen muun muassa museoon tallennettuja vaatekappaleita ja koonnut mahdollisimman alkuperäistä mukailevan pukukokonaisuuden, Katri Säämäki kertoo.

Ikuinen iltapuku – Kansallispuku on juhlapuku, jota voi käyttää vuosikymmenestä toiseen, lähes missä tilaisuudessa vain, valaisee yrittäjä Katri Säämäki Katrin Ompelimosta.

TEKSTI JA KUVA: MAIJU JUNKO

itkän linjan ompeluammattilainen Katri on erikoistunut kansallispukuihin. – Olen ihaillut kansallispukuja pienestä pitäen. Lopullinen hurahdus tuli kansalaisopiston tykkikoppakurssilla. Hän ei ilmoittautuessaan edes tismalleen tiennyt, mistä on kyse. Ihan niin pihalla Katri sentään ollut kuin hänen ystävänsä ampumaleikeistä innostunut pikkupoika. ”Jee! Tee mullekin tykkikoppa!”

Esiäitimme – puuropäät! – Kurssi oli antoisa ja hurahdin heti, naurahtaa Katri. Tykkimyssyn tekeminen on monivaiheinen prosessi, joka alkaa ruispuuron keittämisellä. Kappaleet leikataan tarkasti ja liimataan puurolla yhteen käyttämällä apuna myös sanomalehteä. Kärsivällisyyttä vaativan, tarkan ja monivaiheisen valmistuksen jälkeen syntyy valmis, kova koppa. – Päälle ommellaan vielä vatiini, joka pehmittää ja silottaa epätasaisuuksia. Vasta tämän päälle pingotetaan ja neulotaan kirjailtu tai sileä silkki.

Naisen oveluus palkitaan Pitsi on olennainen osa myssyä. – Ylellisyysasetus asetti aikoinaan silkin käytölle tarkat rajoituksensa. Rahvaalle annettiin myös tarkat ohjeet, kuinka leveää pitsiä saa käyttää, tietää Katri. Vaatteista ja materiaaleista piti pystyä lukemaan sosiaaliluokka. Mutta ulkonäköön liittyvissä asioissa ihminen, ja etenkin nainen, on ovela. – Naiset keksivät neuloa kaksi määräykset täyttävää pitsiä yhteen! Näin saatiin myssyä reunustamaan huomattavasti näyttävämpi frilla.

Huivin kautta hattuihin Kovakuorinen tykkimyssy kuuluu lähinnä länsisuomalaisiin kansallispukuihin. – Rahvaan myssy juontaa juuren 1600–1700-luvulle, ja se sai vaikutteensa säätyläisten päähineistä. Muoti ja tavat muuttuvat. Tykkimyssyn kopan koko pieneni 1800-luvulle tultaessa ja hävisi käytöstä vuosisadan loppuun mennessä. Hatut yleistyivät: ensin niitä käyttivät vain säätyläiset ja kansannaiset peittivät päänsä huivein. Vasta 1920-30-luvulla hatun käyttö laajeni kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.

Körtit antavat tilaa Kansallispuvun hameen kangas kootaan vyötärölle monille laskoksille. Liivin takaosassa on körtti, laskostettu tai läpällinen helmus. Körttien ansiosta liivi asettuu kauniisti hameen runsaasti poimutetun vyötärön päälle. – Naisen rehevyys oli ennen vanhaan menestyksen merkki, siksi kangasta oli paljon ja se koottiin laskoksille. Tästä on hyötyä, jos vuosien varrella pääsee vaikka vähän kiloja kertymään: pukua on helppo suurentaa mallin kärsimättä, vinkkaa ompelija. Kansallispukuun kuuluu monia asuja ja asusteita, kuten pellavapaita, liivi ja esiliina. Myös monet nauhat kuuluvat kuvioon. – Pukua voi täydentää myös huivilla tai röijyllä eli jakulla.

Ekologinen valinta Kansallispuvun voi teettää vaikka osissa. – Kaikkia osia ei tarvitse saada kerralla. Osia voi koota vähitellen. Katri Säämäki muistuttaa, että käsityönä tehty kansallispuku on hintansa arvoinen. – Kansallispuku maksaa itsensä takaisin, koska puku ei mene koskaan muodista. Se on lisäksi ekologinen: kaikkiin kekkereihin ei tarvitse ostaa uutta vaatetta. Perinteitä kunnioittava, arvokas asu sopii juhlaan kuin juhlaan. Esiäitimme pukivat kansallispuvut juhliin ja etenkin kirkkomatkoille. – Kirkonmäellä ihmiset tapasivat toisiaan. Siellä syynättiin vaatteet, kenellä oli minkäkinlainen pirtanauha tai pitsimalli tykkimyssyssä. Kaikkea ei toki silloinkaan tehty itse. Kiertävät kulkukauppiaat myivät esimerkiksi silkkihuiveja.

Palanen historian ketjua Kansallispukuharrastus ja työ ovat innostaneet Katria opiskelemaan lisää. – Vaatteiden ja muodin historia on kiinnostavaa. Kulttuurihistoria kertoo paljon suomalaisten elämästä, arjesta ja juhlasta sekä käyttäytymissäännöistä. Vaatteet olivat arvokkaita. Ne kestivät vuodesta toiseen ja merkittiin tarkkaan jopa perukirjaan. Käsin ompelu ja etenkin kirjonta on Katrille lähes meditatiivista. – Kirjominen on erittäin rentouttavaa ja palkitsevaa. Käsityötä tehdessä tuntee olevansa osa sukupolvien ketjua. Työ on lähes terapeuttista. Kiireellä ei päästä mihinkään eikä työ joudu hätiköimällä. Tykkimyssyllä ei muuten ole mitään tekemistä raskaan tuliaseen kanssa. Nimitys tulee ruotsinkielen sanasta spets stycke, pitsinpala.

TIETOKONEET - OHEISLAITTEET - OSAT - OHJELMAT SAUNALAHTI GSM - SONERA ADSL JA GSM-LIITTYMÄT lukot ja ovihelat ovensulkijat sarjoitukset avaimet

ovi- ja porttiautomatiikka varmuuslukot painikkeet hälytin- ja turvajärjestelmät

sähköinen lukitus

liukuovikoneistot

summerijärjestelmät ovi- ja porttipuhelimet paloturva- ja kassakaapit asuntojen ja autojen avaukset

Netistä löydät uusimmat hinnastot konepaketeista ja komponenteista sekä tarjouksia yms.

www.mikropasi.fi MIKROPASI, Yrjönkatu 5, 28100 PORI, p. (02) 632 6960

Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! PORIN HANKE KOULUTTAA

Emilia Keittiöt

Satakunnan

• Keittiöt ja komerot • Tasot ja laatat katon alta myös • Hanat • Asennus Saman huoneistoremontit lattiasta kattoon

Esko Lindroos Oy Itäpuisto 7, 28100 Pori, p. 044-740 3220

PYYDÄ TARJOUS:

0400 651842 tai 050 60604

VUODEN ÄJÄ NUORI YRITT 2015

Himotuntie 3, 28220 Pori • posti@emiliakeittiot.fi

PORILAISET YRITTÄJÄJÄSENEMME, JOTKA TARJOAVAT ETUJA YRITTÄJÄKORTILLA 100palkinnot Ahlströmin ruukit Anne’s Cafe Antin Kukka By Johanna Lehtinen Oy Energy Puls Wellness Center Oy Fysioterapia Tuula Paasiaho Oy Gopromo Hammashoitopalvelu SmileStudio Harju Solutions Oy Hiushuone Passion Hoitohuone Duetto Hoitola Etelätuuli Hoitola Kaunis Joutsen Hotelli-Ravintola Amado

Hyvinvointicenter IS-Coaching Isku-Pori kauppias, Jussi Valkama Kaakelikeskus Pori Oy K-citymarket Mikkola K-citymarket Pori Puuvilla Kino / Porispere KivatKehykset K-supermarket City K-supermarket Ruokapori Kultasepänliike Esko Lindroos Oy KuvaBitti Oy Käännöstoimisto Lingo Loistevalmennus Luomuvalokuvaaja Manu Toivonen

Länsirannikon Öljytukku Oy Mainosmasiina Oy Mediatakojat Oy / Radio Pori Optikko Nordling Optikko Uotila Parilla Steak House Piukat Paikat Porin Kalustetalo Oy Porin Kaupunkijuna Oy Porin Konttorikone Oy Porin Villa ja Peite Oy Ratsastus-Varuste Nurmi Ky Ruosniemen linja-auto Oy / Sundell Scene Group Oy Serbus

Sisustusindeco Sisustussuunnittelu Riia Rauhala Sixt Autovuokraamo Suomen Hoivatarvike Oy Sähköliike Helle & Helle Tahtotila Training Tassuväen Tavaratalo Oy Timeless Technology Tmi Järviovi Tmi P. Ruohonen Venepori Oy Viestintätoimisto Kumppania Oy VILA Pori Väripori Oy Yyterin Sinappi Oy

ETULUETTELON LÖYDÄT MYÖS OSOITTEESTA PORINYRITTAJAT.FI/ YRITTAJAKORTTI

17 UUSI PYRYLÄINEN

Kahden yrityksen mies

”Laivakauppoja kun ei tehdä montaa vuodessa, liikumme me juuri silloin kuin asiakas haluaa.”

osittain onnenkantamoisen myötä. – Tein it-keikkaa englanniksi eräälle Porissa asuvalle brittiläiselle. Projekti kesti vuoden päivät ja tulimme tutuiksi. Keväällä tämä herrasmies sitten kysyi kiinnostustani lähteä laivanvälittäjän oppiin hänelle. Mies on tehnyt niitä hommia kolmisen kymmentä vuotta, joten kokemusta löytyy. Mietin asiaa vain hetken ja innostuin. Meitä on kaksi oppipoikaa, jotka olemme opettelemassa laivanvälitystoiminnan kiemuroita. – Tämä on erittäin mielenkiintoista. Pitkästä aikaa voi sanoa, että olen tosi innoissani ja kenties eläkehommassa, jos niin voi tänä päivänä sanoa. Nyt Erno S&P tekee laivanvälitystä alihankintana Nautilus Shipbrokersille.

Pakuja ja uusia kulttuureja

Erno Koivistoisen vuosi on ollut täynnä muutoksia. Keväällä häneltä kysyttiin kiinnostusta ryhtyä laivanvälittäjäksi ja syksyllä hän osti kaverinsa pakettiautovuokrausfirman. Vielä vuosi sitten Koivistoinen oli työtön. Elämä yllättää, kun sitä vähiten osaa odottaa. TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: ALEKSI RIMPILÄINEN

Kollegoja harvalti Erno Koivistoisella ei juuri Suomessa kollegoita ole. Eikä laivanvälitystoiminta maailmallakaan yleisimpien ammattien joukkoon lukeudu. – Kyllä se varma keskustelun avaaja on, kun ammateista tulee puhetta. Olisiko meitä Suomessa yhden käden

sormin laskettava määrä, Koivistoinen ynnää. Laivanvälittäjä on kuin kiinteistönvälittäjä sillä erotuksella, että kohteet ovat ympäri maailmaa ja rahaa liikkuu enemmän. Lisäksi byrokratian, paperitöiden, erilaisten dokumenttien ja sertifikaattien määrä on tyrmistyttävä. Erikoiseen ammattiin Koivistoinen päätyi

Erno Koivistoinen pyörittää myös toista yritystä, PakuPoria. Sen hän osti viime syyskuussa kaveriltaan. – Kaveri postasi facebookiin halukkuudestaan luopua PakuPori -nimisestä pakettiautojen vuokrausfirmastaan. Siitä lähti sen yrityksen kaupanteko. Firma oli ollut vuoden päivät lähinnä pöytälaatikossa, joten sen käynnistämisessä ja asiakaspiirin herättämissä oli suurin työ. Pakettiautoja on kaikkiaan kolme ja niiden varauskirjat on hyvin saatu täytettyä. – Leijonan osan työajasta syö laivanvälitystyöt. Toisinaan se vaatii myös matkustamista. Hiljattain olin Hampurissa, jossa lopulta toimitettiin neljä alusta, mikä on normaalivuoteen nähden vähintään kaksinkertainen määrä. Erno Koivistoinen on silminnähden innoissaan uuden oppimisesta. – Se on niin monitahoista, se oppi. Kuten se, että kaikissa uskonnoissa tai alueilla viikonloppua ei vietetä samaan aikaan kuin meillä. Laivanvälitys on informaatiokauppaa. Se, joka kontrolloi informaatiota ja kenellä on paras informaatio, tekee ne kaupat. – Muslimimaissa viikonloppua vietetään vaihtelevasti torstaina ja perjantaina tai perjantaina ja lauantaina. Kun meillä aloitetaan viikonlopun vietto, alkaakin sähköposti kilahdella. – Kaikkeen pitää olla valmis ja asiakkaiden ehdoilla mennään. Laivakauppoja kun ei tehdä montaa vuodessa, liikumme me juuri silloin kuin asiakas haluaa. Parhaillaan Koivistoinen järjestelee urugualaisten laivanostajien laivantarkastuksia Yhdysvalloissa. – Tämä on valtavan mielenkiintoista, innostunut yrittäjä kertoo.

TIETOKESKUS ON MUUTTANUT PUUVILLAN ALUEELLE ! Muutimme uusiin tiloihin Puuvillan alueelle (vanha kehräämön rakennus), sisäänkäynti kauppakeskuksen sisäänkäyntiä vastapäätä. Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat tutustumaan tiloihimme ja keskustelemaan erilaisista toimintaanne helpottavista tietotekniikkaratkaisuista.

AVOINNA MA-PE klo 8.30 -16.30 PORIN TIETOKESKUS OY

Turku

Rauma

•

Pori

Helsinki

p. 020 7909 740

keep IT simple

Pohjoisranta 11, 28100 PORI

Tampere

•

tietokeskus.com

Salo

Varmista eläketurvasi! Yrittäjä, muistathan huolehtia ajoissa riittävästä eläketurvastasi. Älä alivakuuta itseäsi. Riittävän tasoinen YEL-työtulo parantaa turvaasi myös sairastumisen tai työttömyyden varalta. Ota selvää tai kysy lisää.

www.tyoelake.fi Työeläkkeet yhdessä osoitteessa.

VOISIMMEKO OLLA SINULLE

Se Oikea?

Se oikea, joka huolehtii arjen taloudestasi. Se oikea, jonka kanssa uskallat säästää tai sijoittaa. Se oikea, joka neuvoo ja kuuntelee. Se oikea, palveleva Säästöpankki.

Vesa Saine pankinjohtaja 010 841 5620

Tarja Liikamaa yritysasiantuntija 010 841 5846

Promenadikeskus Yrjönkatu 17, Pori Puh. 010 8415 800 www.saastopankki.fi

Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! Puinnintie 21, 28360 Pori ti-pe 11-18 la 10-14 050 5335679 www.deconella.fi deconella@deconella.fi Instagram: Deconella Facebook: Sisustus Deconella

LOUNAS

• Paras salaattipöytä • 2 lämmintä ruokaa • Päivän keitto • Leikkeet

Itäkeskus, Vanha Prisma • Kysy lisää: 040 531 4577 www.kahvilaroll.fi • LUOTETTAVA PITOPALVELU

Yrjönkatu 15 • 28100 PORI www.sakipa.fi puh. 02 634 4300 Uusi osoite: Gallen-Kallelankatu 13, Pori (kirjastoa vastapäätä) www.100palkinnot.fi | myynti@100palkinnot.fi

KaiKKi raudoitusalan työt

imp-raudoitus oy

p. 02 635 4548 • 040 567 6381

-ho i t o

cia

i ys

kin esiote i p

pia

hiero nta

Kyröläistentie 43, 28130 Pori • www.imp-raudoitus.fi

Tarjoukset ja vinkit

Fysikaalinen hoitolaitos Tuula Paasiaho www.fysiopaasiaho.fi Harry Gullichsenintie 14 | 28800 PORI / Pihlava 02 648 2400

Palvelemme ma-pe 9–20 la 9–17

Karhu Apteekki palvelee Sinua Mikkolan Prismassa Meiltä saat reseptilääkkeet ja itsehoitotuotteet kätevästi kauppareissun yhteydessä.

Autamme Sinua voimaan hyvin! Itäkeskuksenkaari 6, Mikkolan Prisma P. (02) 631 2800 • www.karhuapteekki.fi

Kauniisti kirjoittaen Porissa on ainutlaatuinen tilanne kalligrafian eli kauniisti kirjoittamisen saralla, sillä kaupungissa toimii ainakin kaksi ammattikalligrafia, joilla on oma yritys. Teija Tiilimäki avasi hiljattain työhuoneensa Puuvillaan, Sarikka Vuorenoja työskentelee sivutoimisena yrittäjänä.

TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Iloa oppimisesta – opettamalla Naiset ovat tutustuneet alkujaan vuosia sitten. – Taisi olla niin, että meidän tyttöä vein päiväkerhoon. Sarikka oli siellä ohjaajana, Teija kertoo taustoista. – Minulla oli askarruttajan koulutus pohjalla, kun Teija kertoi lähtevänsä Kankaanpäähän kalligrafiakoulutukseen. Minua alkoi kiinnostaa heti. Olimme askarruttajakoulusta tehneet vierailun Kankaanpään Taidekoulun kalligrafiatunneille ja muistan ajatelleeni silloin, että tänne mä haluan, Sarikka jatkaa. Kun Teija Tiilimäki valmistui Kankaanpään Taidekoulussa, kehotti opettaja menemään Porissa Otsolan Kansalaisopistoon tyrkylle. – Otin vinkistä onkeeni ja menin. Pääsin kurssille opettamaan. Silloin heti alkeisryhmiä tuli kaksi, eikä myöhemminkään ole yhtään kurssia jouduttu perumaan osanottajapulan vuoksi. Eikä kyllä muutenkaan, Teija nauraa. Hänet tunnetaankin innostavana ja innovatiivisena opettajana. Kurssilaiset haluavat vuodesta toiseen olla mukana ja opetella uusia asioita. Yrityksen Teija perusti lähes kymmenen vuotta sitten.

Ideat syntyvät tekemällä Sarikka Vuorenojan yrittäjän taival on vasta aluillaan. Hänen motivaationsa toiminimen perustamiseen pohjautui tarpeeseen. – On paljon helpompaa tehdä tilauksia muillekin kuin yksityisille, kuten yrityksille ja yhteisöille, kun voi laskuttaa. Vaikka päivätyö haukkaa suuren osan ajasta, on säännöllinen opettamistyö ympärivuotista ja ympäri Satakuntaa. Sarikka on pitkän linjan opettaja, sillä hänenkin kalligrafiakurssinsa ovat alkaneet jo 2007. Miten ihmeessä monelle kurssille keksii kaiken tekemisen?

– Ideat syntyvät tekemällä, molemmat naiset toteavat kuin yhdestä suusta. Molemmat seuraavat aktiivisesti mitä maailman käsityörintamalla tapahtuu ja nappaavat ideoita aina sieltä, mistä niitä on saatavissa. – Internetin välityksellä trendit leviävät myös tällä saralla. Ihmiset ovat hyvin tietoisia ja välineitä on nopeatsi saatavana myös Suomesta. Tällä hetkellä Teija opettaa Otsolan lisäksi Loimaan Evankelisessa Kansanopistossa monimuotokoulutuksessa. Sarikka puolestaan maakunnassa, Nakkilassa, Luvialla ja kesällä Eurajoella. Kurssien ansiosta molemmat tunnetaan kalligrafeina tyylistään ja niinikään molemmat toimivat myös Suomen Kalligrafiayhdistyksessä, Teija puheenjohtajana ja Sarikka sihteerinä.

Kirjoittamisesta hyvä olo Teija Tiilimäki ja Sarikka Vuorenoja ovat molemmat suruissaan kouluista loppuvan kaunokirjoituksen puolesta. – Se on ollut luonteva osa käsillä tekemistä. Nyt jää nähtäväksi, mitä uutta muutos tuo. Haluavatko lapset omaehtoisesti silti oppia kaunista kirjoitusta? Sitä emme vielä tiedä. Toivottavasti. Pääasiassa kalligrafiakursseilla on +40-vuotiaita naisia. – Halutaan kirjoittaa kauniisti, sitähän kalligrafia on. Kurssilla opetetaan perusteet ja sen jälkeen voi jo hiukan irrotella. Kirjoittamisesta tulee hyvä olo. Hyvää oloa naiset mukanaan jakavatkin. – Jos itsellä jonkun työn kanssa jumittaa, pitää siirtyä tekemään kokonaan jotain toista juttua. – Samoin kun tekee kurssilaisille jotain malleja, syntyykin heidän kanssaan uusia työskentelytapoja. Opettaminen opettaa valtavasti, he iloitsevat.

Teija Tiilimäen löytää Puuvillan sisäpihalta Galleria Puuvillasta, Café Solon naapurista sekä facebookista Teijan tekemää ja www.taitajat.fi/tt. Sarikka Vuorenojan töihin pääsee tutustumaan sivustolla www.facebook.com/ TmiSarikkaVuorenoja

Kaunokirjoittajat Teija Tiilimäki (vas.) ja Sarikka Vuorenoja.

Työterveyshuollon luotettava kumppani Porissa ja Raumalla

- 100% yritysasiakkaista valitsisi Porin Lääkäritalon todennäköisesti uudelleen kumppaniksi. - 99% voisi suositella Porin Lääkäritalon työterveyshuoltoa. - Onnistuneimmat tekijät: luotettavuus yhteistyökumppanina, kattava ja korkealaatuinen palvelutarjonta sekä hyvä sijainti.

facebook.com/porinlaakaritalo Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori

Ajanvaraus p. 622 622

porinlaakaritalo.fi

Runsaasti pysäköintitilaa Itätullinkadun puolella

22 ASIANTUNTIJAPALSTA

Yritt채j채: kirjanpitolaki muuttuu!

23 Eu-direktiivi muuttaa kirjanpitolakia vuodenvaihteessa. Muutoksen myötä tilinpäätösraportointi kevenee lähes kaikilla suomalaisilla yrityksillä. Sinänsä hallintoa ja sen kuluja vähentävä laki on yrittäjän eduksi. Sidosryhmät, kuten rahoittajat, asiakkaat tai alihankkijat voivat vaatia entiseen tapaan tarkentaa tietoa yrityksen tilinpäätöksestä ja yleisesti yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Citysiivous Oy - Puhdasta palvelua -

0440-831245 | Rautatienpuistokatu 2 C | www.citysiivous.fi

TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Lakimuutoksen taustalla kilpailukyky – Jo pari vuotta sitten on annettu EU-direktiivi, mikä meillä Suomessa vaatii lakimuutoksen. Lakipaketti on parhaillaan eduskunnassa, kertoo Länsi-Suomen Osuuspankin yritysanalyytikko Joni Ruusulaakso. Uuden lain tarkoituksena on helpottaa yrittäjien hallinnollista taakkaa. – Muutoksessa lähdetään siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset pysyvät kilpailussa mukana. Muutoksen tarkoituksena on, että kulurakenne kevenee, Ruusulaakso kertoo.

Pieneksi kirjanpitovelvolliseksi Nykyinen laki määrittelee liikevaihdon, taseen ja henkilöstömäärän mukaan sen, kuka on pieni kirjanpitovelvollinen. Rajat ovat nykyisellään 7,3 milj. euroa (LV), 3,65 milj. euroa (tase) ja 50 (henkilöstömäärä). – Mikäli näistä kolmesta kaksi ylittyy kahdella perättäisellä tilikaudella, yritys ei ole pieni kirjanpitovelvollinen. – Uuden lain myötä rajat nousevat, jolloin lain esitöiden mukaan noin 96% kaikista Suomeen rekisteröidyistä yrityksistä on pieniä kirjanpitovelvollisia. Uudet rajat tulevat olemaan 12 milj. euroa (LV), 6 milj. euroa (tase) ja 50 (henkilöstömäärä). Ruusulaakso luettelee kohtia, joihin muutos vaikuttaa: – Pienen kirjanpitovelvollisen ei tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä, ei toimintakertomusta, ei rahoituslaskelmaa ja myös liitetiedot ovat köykäisemmät.

JäähdytyskoneistoJen

myynti • asennus • huolto

Rahoittaja vaatinee tarkennuksia Vaikka laki menneekin läpi sellaisenaan, voi sidosryhmä tai yrityksen mahdollinen ostaja vaatia tarkempia tietoja päätöstensä tueksi. – Yritysten kanssa voidaan tehdä sopimuksia siitä, mitä tietoja tilinpäätöksessä jatkossakin tarvitaan. Yritysanalyytikko kertoo esimerkin: – Kun tähän saakka taseessa on eritelty esimerkiksi maaomistukset, koneet ja laitteet erikseen, uuden lain myötä pienyrityksillä taseessa on vain aineelliset hyödykkeet ja sen sisällä on kaikki. Se voi vaikuttaa yrityskiinnitysten laskentaan rahoittajilla. Uudessa laissa on vaarana, että informaation määrä pienenee oleellisesti ja sen myötä rahoituspäätöksiä voi olla haasteellista tehdä ilman aiemman kaltaisia, tarkempia tietoja. Varsinkin oikein laadittu konsernitilinpäätös on rahoittajan kannalta tärkeä informaation lähde, Ruusulaakso huomioi. Yrityskauppojen yhteydessä Ruusulaakson mukaan tilinpäätösinformaation vähyydestä voi tulla ongelmia. – Mikäli tilinpäätösinformaatio ei anna kokonaisuudesta tarpeeksi tarkkaa kuvaa, voi ostajaehdokas vaatia tarkempia tietoja tilinpäätöksestä, Joni Ruusulaakso muistuttaa. – Uusi kirjanpitolaki tulee voimaan 1.1.2016 ja se koskee tilikautta, mikä alkaa vuoden 2016 alusta. Yritykset, joiden tilikausi katkeaa keväällä tai kesällä, voivat ne tarpeen mukaan soveltaa uutta lakia.

UUSI KIRJANPITOLAKI KOKORAJA

LIIKEVAIHTO TASE

HENKILÖSTÖ

Suuri yritys

40 MEUR

20 MEUR

250

Pieni yritys ja pieni konserni

12 MEUR

6 MEUR

Mikroyritys

700 t€

350 t€

Preiviikintie 442, 28660 Pori • P. 0400-83 9596,0400-65 4222 www.porinkylmaasennus.com

Talouden ja kirjanpidon

ammattilaiset palveluksessasi

kpmg.fi

Abakus Ky

Taloushallinnon palvelut Isolinnankatu 3 L 50 / Valtakatu 1 (katutaso) 28100 Pori

puh. 02 633 0445 / 050 557 3700 virpi.abakus@nic.fi www.abakus.name

Yksilölliset ja neuvovat palvelumme: - kirjanpito, ym. taloushallinto - veroasiat - yritysten perustaminen - isännöinti - konsultointi ja koulutus

Anne 02 635 9886 Soili 02 635 9885

PK-LASKENTA KY kirjanpitopalvelut | palkanlaskenta

Joustavaa yksilöllistä palvelua Teljänkatu 8 D 1, Pori | (02) 641 8500 Taloushallintoliiton jäsen | www.pk-laskenta.fi

Taloushallinnon palat paikoilleen ammattilaisen avulla fi

yritysohjaus. Sanna Valkeejärvi, vastaava hoitaja, KTM, KLT-kirjanpitäjä Pripoli, Tiedepuisto 4, 28600 Pori • p. (02) 641 2711, fax (02) 641 2712 • yritysohjaus@yritysohjaus.fi

TILINOTA OY Maantiekatu 28 A 7 28120 PORI Puh. (02) 641 1154 arja.niinisalo@pp.nic.fi Luotettava kumppani yrittäjän arjessa

HALLINTOPALVELU FELD OY www.hpfeld.com puh. 044-051 3666

Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori puh: 020 760 3000 email: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Hei!

Olemme moderni sähköiseen taloushallintoon erikoistunut palveluyritys.

kirjanpitopalvelut | palkkapalvelut | konsultointi | ulkoistamispalvelut

Kysy lisää!

www.festum.fi

Festum Accounting Oy Isolinnankatu 22, 28100 PORI puh. 0207 909 700

Tilikuukkari Oy • Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu • Isännöinti

YKSILÖLLISTÄ tilitoimisto- ja isännöintipalvelua www. balanssi. name Antinkatu 15 A, 28100 PORI, puh. (02) 630 8500, fax (02) 646 3382

• Arvonmääritykset • HTM tilintarkastus Kalevanpuisto 56, Pori 02 641 4980 mervi.raitaniemi@ pkcontroller.com

TILI- JA KIRJANPITO

KÖNÖNEN

Harmaalinnantie 2, Pori • (02) 646 3331

Sanbon Oy – yrityksesi talousosasto Valitessasi meidät taloushallinnon kumppaniksesi, voit katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hoidamme kaikki yrityksen talouteen ja hallintoon liittyvät palvelut ammattitaidolla ja luotettavasti – aivan kuin olisimme osa yritystäsi. Sanbon Oy, Erja Alanko Eteläkauppatori 4 A , 4. krs. 28100 PORI p. 040 505 1463 fax +358 2 635 5037 erja.alanko@sanbon.fi www.sanbon.fi

PORIN YRITTÄJIEN

syyskokouksen satoa P

orin Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous Porin Suomalaisella Klubilla 23.11.2015 alkoi keskustelutilaisuudella Porin työllisyysohjelmasta. Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aron ja yrittäjien lisäksi porilaisyrittäjille keskustelemassa olivat kansanedustajat Jaana Laitinen-Pesola ja Ari Jalonen. Puheenjohtaja Jari Taimi esitteli vuoden 2016 toimintasuunnitelmaa, joka koostui kahdesta pääpainopisteestä: työllisyyden parantamisesta ja yhteistyön edistämisestä. Työllisyystilanne Porissa on tällä hetkellä huono ja yrittäjät haluavat kaikin toimin edistää työllistämistä. Yhtenä uutena palveluna jäsenilleen Porin Yrittäjät esitteli työllistämistukihakemusten täyttöavun. Alueellisesta yhteistyöstä yritysten kesken toivotaan myös piristysruisketta sekä yritysten toimintaan, että alueen kehittymiseen.

Syyskokouksen valintoja Jari Taimi (SataCom Oy) valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2016. Jari on toiminut Porin Yrittäjien puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen. Erovuorossa olleista hallitukseen valittiin Niina Etelätalo-Niemi (TNEteläniemi Oy/K-market Ahlainen) ja Sari Mäkitalo (Telamurska Oy). Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin seuraavat Janne Larisuo (Karhuravintolat Oy), Anne Myllymäki (Tilitoimisto Tilinet) ja Susan Råberg-Vikkula (Kiinteistöhuolto Råberg Oy).

Hallituksessa jatkavat: Peppiina Heilä (Verhoomo Mööpelin Unelma), Jukka Hurrila (Länsivalmennus Oy), Ilkka Härmäläinen (Asianajotoimisto Asmala, Härmäläinen & Santavuo), Katja Jussila (KatjaMari), Erja Lindholm (Markkinointi PromediaSata), Mikko Kivinen (Scene Group Oy), Antti Nurmi (Konttorilinja Oy), Mikko Sundell (Ruosniemen Linja-auto Oy/ Sundell), Elina Vahvelainen (Konkari-koti Oy) ja Timo Wallin (Porin Vesibussiristeilyt Oy) Tilintarkastajaksi valittiin KHT Markku Leino, varatilintarkastajaksi HTM Ritva Viljanen ja toiminnantarkastajaksi asianajaja Tuulia Pirttilä. Porin Yrittäjät ry on Satakunnan suurin yrittäjäpaikallisyhdistys noin 1400 jäsenellään.

Porin Yrittäjien hallitus toivottaa Hyvää Joulua & menestystä vuodelle 2016 m/s Charlotta PORIN VESIBUSSIRISTEILYT

Ilkka Härmäläinen

Kalevi Huhtala

Timo Wallin TILAUSAJOT 16 - 65 paikkaisilla busseilla

Mikko Kivinen

Katja Jussila

Jari Taimi

Verhoomo Mööpelin Unelma

Sari Mäkitalo

Peppiina Heilä

Sundell

02 6334070 iinfo@sundell.fi Mikko Sundell

Wwww.sundell.fi

AHLAINEN

Niina Etelätalo-Niemi

Konkari-Koti Oy Elina Vahvelainen

Erja Lindholm Antti Nurmi

Jukka Hurrila

Juha-Matti Ojanperä

Perheessä on voimaa! Harvempi yrittäjätarina alkaa siitä, että perustetaan firma äitiyslomalla pienimuotoista toimintaa varten. Honkasaloilla näin kuitenkin kävi viisitoista vuotta sitten. – Se oli se yrittäjän vapaus, mikä määritti, Merina Honkasalo kertoo. Ilman yritystään Honkasalo olisi täysiaikainen kotiäiti. Mahdollisuus rajata itse työmäärää, motivoi yrittäjäksi.

TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Kuvataiteilija suvussa, hinku itsellä

tutuksi tulleet naivistiset mustavarikset, erilaisissa toimissaan – milloin Merina Honkasalon käly, Anne Karlsson, on kuvataiteilija ja sittemmin myös rumpaleina, milloin lätkäpelin tiimellyksessä. arkkitehti. Honkasalo oli pitkään jo seurannut Karlssonin kädenjälkeä ja oli Jälleen kiihdytyskaistalla sitä mieltä, että kuvista pitää tehdä jotain. Syntyi Timmeri. – Silloin se ikään kuin kulminoitui, että nyt aloitetaan kuvien kanssa Tällä hetkellä Timmeri ottaa spurtteja kiihdytyskaistalla. Into on jälleen kova. työskentely. – Välillä harmittaa, kun tekisi mieli puskea täysillä. Ensi vuonna päästän – Ensin meillä olikin pääasiassa kuvaoikeitseni taas vauhtiin, kun pieninkin lapsistamme uksien myyntiä ja kortteja, niitä valmistettiin saa hoitajan. valtavia määriä. Näin joulun alla Timmeri näkyy messuilla ja Forma Messut oli tuohon aikaan vielä se markkinoilla omien aikataulujensa sallimissa paikka, josta isot toimijat tekivät kahdesti rajoissa. Yksi suosituimmista tuotteista on vuodessa muun muassa lähes kaikki korttihanekokluutiksi nimetty tiskiliina, jonka käänMERINA HONKASALO kintansa. Niin timmeriläisetkin kävivät keväitöpuoli toimii korttina. sin ja syksyisin Helsingin Messukeskuksessa. – Toinen huippusuosittu tuote on nyt ollut – Formassa me myytiin Annen kuvittamia painotuotteita. pipo erilaisin heijastinpainatuksin. Pääasiassa asiakkaitamme on yritykset. Nyt yrityksen alkutaipaleella juuri joulu näyttelikin suurta roolia. menee erilaisia lahjapaketteja: essuja, peflettejä, kluuteja, pipoja, pyyhkeitä. – Kehittelin yhdessä mieheni Timon kanssa tekstejä kortteihin. Sitten – Viime aikoina ollaan tehty myös paljon painatuksia työvaatteisiin. joku keksi pyytää joulujutun yhteyteen runoa. Lopulta runoilin kaikkiin Investointeja, paikallisuutta ja kansainvälistä toimintaa kortteihimme runonpätkiä. Matkan varrella Timmeri on hankkinut erilaisia koneita ja laitteita. Kaasua vai jarrua? – Tulostava leikkuri on uusin hankintamme. Lisäksi meillä on prässit isomPerhe on määrittänyt Timmerin toimintaa alusta saakka. Siksihän se perus- mille tuotteille ja pipoprässi pipoille. Niillä saamme siirtokuvat mihin tahansa tettiinkin, perheen ehdoilla työskentelyyn. Lapsiluku kasvoi vuosien varrella. tekstiiliin. Valmistamme myös canvas-tauluja asiakkaan omista kuvista, – Kun Pori täytti 450-vuotta 2008, oltiin tilanteessa, jossa piti miettiä kuvapankkimme kuvista, Annen maalauksista ja minun valokuvistani. painaako kaasua vai jarrua. Mieli olisi tehnyt kaasupolkimelle. Sitten poh– Jotain pientä teetetään tarvittaessa alihankintana täällä Porissa, joskus dimme mieheni Timon kanssa, että sitä varten yritys perustettiin, että myös myös muualla Suomessa. Osa pipoista tulee kylläkin ulkomailta. jarrun painaminen on mahdollista. – Itselleni tärkeää, että mahdollisuuksien mukaan käytetään paikallisia voimia. Juhlavuoden mainitseminen on siksi oleellista, että niihin aikoiYksityisasiakkaita Timmeri palvelee satunnaisesti. hin Timmeri oli mukana tekemässä Pori-tuotteita: kortteja, julisteita, – Kysyntää on paljon, mutta vielä meillä ei ole ollut mahdollista tehdä papyyhkeitä, pipoja, lippiksiä ja samat Pori-Björneborg rumpalivarik- nostuksia sinne. Suurin osa asiakkaistamme on yrityksiä ja järjestöjä. set seikkailivat myös torin silloisen esiintymislavan somisteissa. – Korttioikeuksia myymme edelleen, myös maailmalle. Papyrus on kansainJarruttelu jatkui muutamia vuosia, sillä 2011 koko perhe teki irtioton arjesta välinen korttivalmistaja Amerikassa. Sen kautta erästä korttiamme myydään ja lähti sapattivuodeksi Englantiin. seitsemässä eri maassa. Frankfurtin messuille meitä ollaan pyydetty myymään – Silloin varasto myytiin joulukortteja lukuun ottamatta tyhjiin. Paluun kuvaoikeuksia, vielä emme ole pystyneet reissua tekemään. jälkeen tehtiin sitä mukaa, kun joku jotain pyysi. Iloinen Merina Honkasalo pyörii työhuoneessaan Asser-poika kainalossaan. Timmerin kädenjälkeä on Anne Karlssonin kuvittamat, Pori-tuotteista – Tää on mun paras työkaveri!, hän naurahtaa.

Sydämet sykkii rakkauden kieltä, olkoon kotinne tulvillaan jouluista mieltä!

Raikkain siivousterveisin: raikas.ﬁ

LUE LEHTI NETISSÄ:

pyrylehti.fi

Kohdataanko? Länsi-Suomen Osuuspankin Yrityspankki Porissa on saanut vahvistusta tiimiinsä. yrityspalvelupäällikkö Sanna Someristo

Uusina henkilöinä ovat aloittaneet yrityspalvelupäällikkö Sanna Someristo sekä yrityspalveluneuvoja Kirsi Rantanen ja 4.1.2016 alkaen yrityspalveluneuvoja Annika Santa-Paavola. He hoitavat muun Yrityspankin joukkueen kanssa yrityksesi asioita monipuolisesti ja ammattitaitoisesti. yrityspalveluneuvoja Kirsi Rantanen

Testaa palveluitamme op.fi:ssä

yrityspalveluneuvoja Annika Santa-Paavola

Iloista Joulua ja energiaa vuodelle 2016

Tämän vuoden joululahjoihin varatut rahat olemme lahjoittaneet Satakunnan Syöpäyhdistys ry:n lapsisyöpäpotilasperheiden Syöpykät-kerhon toimintaan.

Sannan, Kirsin, Annikan ja muut finanssialan ja kiinteistönvälityksen ammattilaiset löydät Porissa BePOPn konttorilta. Varaa henkilökohtainen tapaamisaika ammattilaisillemme numerosta 010 257 0001 tai verkosta op.fi. Katsotaan kaikki asiat kerralla kuntoon. Puhelut OP-Pohjola-ryhmän 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min (sis. alv 24%), matkapuhelimesta 0,0835 €/puhelu + 0,17 €/min (sis. alv 24%). Turvallisen pankki- ja vakuutusasioinnin varmistamiseksi asiakaspuhelut tallennetaan.

Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!

Betoni- ja teräsputkipaalutukset Maanrakennus Osmo W Ojala Ky Rakennusmestari Olavi Ojala, puh. 0400 595 178

Monipuolinen taidekehystämö KEHYSTYKSET Julisteet • maalaukset esineet • käsityöt peilit • valokuvat SISUSTUSTAULUT, GRAFIIKAT JA VALMISKEHYKSET

Eteläkauppatori 2, Pori Puh. (02) 648 0040 Avoinna ma–pe klo 10–17 www.pisonart.fi

TULOS SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ. SIKSI EDISTÄMME TYÖN TEKIJÖIDEN EKIJÖIDEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA. Jokaisessa yrityksessä työntekijän poissaolo näkyy nopeasti tuloksessa. Panostamalla omaan sekä henkilöstösi terveyteen, erveyteen, lveluihin työkykyyn ja työhyvinvointiin ennaltaehkäisevästi varmistat yrityksesi menestyksen. Terveystalo Työtulevaisuuspalveluihin luottavat jo 16 000 työnantajaa ja noin 500 000 työntekijää kautta Suomen. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Marko Valve, puh. 050-365 3171, marko.valve@terveystalo.com

Mia Fagerlund Työterveyshuollon erikoislääkäri

Lue mitä tekemätön työ maksaa www.terveystalo.com/tyokykyjohtaminen Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min (hinta 1.1.2014).

www.terveystalo.com/tyotulevaisuuspalvelut

KATTORISTIKOITA KOTIKULMILTA Kun Juhani Jylli oli rakentamassa hallia Mäntyluodon pikatien, siis valtatie 2:n varteen vuonna 1988 Länsipalkki Oy:n hallia, ei silloin käynyt mielessäkään, että hänestä kasvaa kyseisen yrityksen osakas. Saman vuoden syksyllä Aki Ylituomi tuli yrityksen palvelukseen ja jäi sille tielleen. Miehet ovat nyt valmistaneet valtavan määrän lähialueen kattoristikoita. TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Kilpailtu ala Länsipalkki Oy valmistaa erilaisia kattoristikoita pääasiassa yksityisille rakentajille. Vajaa puolet liikevaihdosta tulee rakennusliikkeistä. Yrittäjät Aki Ylituomi ja Juhani Jylli kertovat ajan muutoksista: – Silloin yrityksen perustamisen aikoihin nousu oli käsittämätöntä. Vauhtia piisasi, kunnes lama pysäytti kerta laakista kaiken. Sen jälkeen nousu lähti jälleen hiljalleen ja jatkui jatkumistaan noin kymmenen vuotta. – Nyt tässä sitten onkin ollut sen vuoden 2008 jälkeen melkoista ihmettelyä maailman tapahtumista. – Surullisinta on se, että nekin, joihin lama ei laisinkaan vaikuta, ovat lopettaneet kuluttamisen. Miehet eivät peräänkuuluta kulutushysteriaa, vaan uskallusta investoida, esimerkiksi rakentaa taloja. – Tänä päivänä meidän alamme on todella kilpailtua. Pitkästä tavarasta tehdään yhä harvemmin taloja ja talopakettifirmoilla on kattoristikoista hyvin tiukat sopimukset isojen toimijoiden kanssa. Meidän ei edes kannata lähteä siihen kisaan. Siitä ei jää voita leivälle. Ei taitaisi jäädä edes sitä leipää, Ylituomi kuvailee. – Me olemmekin sitten päättäneet, että keskitymme erikoisratkaisuihin, autotalleihin ja muihin, Jylli jatkaa.

Hyvässä yhteishengessä – Ei kyllä koskaan ole harmittanut tulla töihin, Ylituomi toteaa, johon Jylli jatkaa: – Meillä on kyllä niin vankka luottamussuhde. Tullaan hyvin toimeen ja meillä on samanlainen huumorintaju. Länsipalkki työllistää yrittäjiensä lisäksi neljä henkeä, ja kesällä enemmän. – Kesä on meidän sesonkiamme ja silloin miehiä tarvitaan ja heiltä tarvitaan kaikenlaista joustoa. Kyllä me

saadaan olla iloisia, että meillä on tosi hyvät työntekijät. Näin talvella, kun töitä on luonnostaankin paljon vähemmän, olemme saaneet hyvin järjesteltyä työkuviot kaikkia miellyttävällä tavalla.

Tarkkaa ja turvallista Kattoristikoista on kuvia ja malleja seinillä. – Viittä perusmallia kattoristikoista tehdään ja sen lisäksi sitten sitä, mitä asiakas tilaa ja se on mahdollista toteuttaa, Ylituomi kertoo jatkaen: – Asiakas tulee meille piirustusten kanssa ja me lähetämme ne sitten Tampereelle, jossa meillä on suunnittelija. Hän tekee rakennesuunnittelun sekä rakennekuvat. Sen jälkeen täällä meidän hallilla tehdään kaikki siihen saakka, kun ristikot rahdataan rakennustyömaalle. Länsipalkilla on 18 metriin saakka leimaamisoikeus, jota Inspecta valvoo. tarkastuksissa tutkitaan muun muassa lujuuksia ja puun kosteutta. Leima antaa ristikolle 10 vuoden takuun. – Aiemmin aina joka 5000. ristikko rahdattiin Tampereelle ja se koeponnistettiin siellä eli liitoksiin kohdistettiin niin paljon painoa, että rakenne saatiin rikki. Siitä saatiin aina lujuusmittaustulos ja tiedettiin, että priimaa pukkaa, Ylituomi kertoo. – Onhan kantavan rakenteen kannettava. Nykyisin sen kaltaisia mittauksia ei enää tehdä, sillä työskentely on muutoin hyvin tarkastettua, eikä tämänkaltaista testausta enää tarvita. – Länsipalkissa työnjako menee niin, että Ylituomi myy ja Jylli valmistaa. Miehillä onkin oivallinen lamalääke: – Nyt on monella alalla hyviä miehiä vapaana ja on aikaa tehdä. Nyt jos koskaan kannattaa rakentaa ja investoida taloudellisesti!

Pitkää perspektiiviä ristikon takaa, Aki Ylituomi (vas.) ja Juhani Jylli.

MEILTÄ AMMATTITAITOISESTI ASENNETTUNA:

• Laadukkaat ilmalämpöpumput käyttövalmiiksi asennettuina • Kaikki peltialan työt, kuten - perinteistä peltisepäntaitoa vaativat huuvat yms. Yrityksellämme on TUKESin lupa kylmäalan - kattopellitykset ja vesikourut - nyt myös puolipyöreinä asennustöihin sekä A-sähköasennustöihin. - kattoturvatuotteet Lisätietoa www.suomenpuhdasilma.fi tai • Kaikki IV-alan työt suunnittelusta asennuksiin - IV-kanavien puhdistukset 040 355 9557 / Saarinen - venttiilien mittaukset ja säädöt SUOMEN PUHDASILMA OY - SIIKAINEN - Futura-ilmanvaihtokoneet sekä keskuspölynimurit

www.te-palvelut.fi/satakunta

Monitaitoinen poliisi uurmaakarina Matti Mäkinen toimi poliisin teknisessä rikostutkimuskeskuksessa parikymmentä vuotta, jäädessään eläkkeelle kuusi vuotta sitten. Eläköidyttyään koko ikänsä kuvankäsittelyä harrastanut mies ryhtyikin pienyrittäjäksi. Hänestä tuli uurmaakari. Pienestä työhuoneesta lähtee tuunattujen kellojen lisäksi suklaarasioita, julisteita, adresseja ja muuta kuvamateriaalia. TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: ALEKSI RIMPILÄINEN

Pitkän linjan kuvankäsittelijä Matti Mäkinen oli yhdeksänvuotias hankkiessaan ensimmäisen valokuvien suurennuskoneen. Rahat siihen oli koottu paperinkeräyksellä. – Siitä se kiinnostus alkoi. Isältä olin saanut lainaksi kameran. Olen tehnyt itse kuvia, tuossa seinällä on edelleen punavalot. Paljon on kehitetty ja sittemmin digitoitu kuvia ja tehty kaikenlaista, hän kertoo. Mäkisen työhönkin liittyi kuvankäsittely: – Niin, rikostutkimuskeskuksessa tutkittiin vakavia rikoksia taltioimalla jäljet ja dokumentoimalla paikat kuvaamalla. Paljon tutkittiin, leikattiin ja muokattiin erilaisia kuvia, mukaan lukien valvontakameranauhat. – Tampereen Poliisikouluun tein aikanaan opetusvideoita ja opetinkin siellä muutaman vuoden videotekniikkaa.

Tarkan kuvan ammattilainen Matti Mäkinen on poliisintarkka työssään. – Tässä oli vähän huonompi tilanne joku aika sitten, kun

tukkuri jota käytän, lakkasi tuomasta maahan kunnon seinäkelloja ja alkoi myydä sen sijaan halpaa rihkamaa. Onneksi sitten löytyi eräs saksalainen valmistaja ja tilaan kelloaihiot suoraan sieltä. Mitään rimpuloita en kehtaa myydä, hän toteaa. Usein Mäkinen valmistaa kellotaulun kuvan itse. Toisinaan se tulee suoraan mainostoimistosta. – Kuvien kanssa on aina pientä haastetta, kun se tehdään asiakkaan omasta kuvasta. Viisarit kun eivät voi lähteä vain keskeltä taulua, hän viittaa ja virnistäen kertoo esimerkkitapauksesta, jossa kello tilattiin syntymäpäiväsankarille. Kellotaulussa oli vuosia täyttävän kuva päästä varpaisiin ja juuri keskelle kellotaulua osui henkilön navanalusseutu. Ei ole kivan näköistä, jos sepaluksesta sojottelee viisari. – Jonkun verran kelloja tilaavat urheiluseurat ja yritysten liiketiloihin ja liikelahjoiksi nämä ovat mitä mainioimpia! Kellotauluun voidaan laittaa mitä tahansa, yrityksen logo tai slogan. Malleja näkee netistä Uurmaakarin sivuilta.

Kaikki lähti liikkeelle jo vuosia sitten, kun Matti Mäkinen ilahdutti ystäviään ja sukulaisiaan suklaarasioilla, joihin hän oli valmistanut kannet.

Monen homman mies Matti Mäkinen on ollut monessa mukana. Poliisiuraan kuuluu myös terroristipommikoulutus ja sen myötä valtavan koulutusmateriaalinipun valmistus poliisien käyttöön. – Poliisissa on aina kussakin laitoksessa vain muutama tepo-koulutettu. Kyllä sitä sen perusteella tietysti ihan erilaisella otteella seuraa maailman tapahtumia. Pariisin iskuun Mäkinen toteaa: – Räjähdysaineita on niin helppoa tehdä. Siitä, miten tilanne etenee, pystyy helpohkosti tunnistamaan millaisia aineita on käytetty. Pariisin tapauksessakin se oli selvää. Harrastuksikseen Mäkinen mainitsee autotallissa roplaamisen ja takavuosien maailmanmatkailun. Hän kuvasi Yleisradiolle vuosia rekka-autojen euroopanmestaruuskilpailuja. – Se oli siihen aikaan, kun Sisu oli vielä niissä kisoissa mukana. Lisäksi kuvasin pitkälti toistakymmentä vuotta Jyväskylän Suurajoja, olin Visa Mäkisen elokuvien järjestäjänä ja kaikenlaista muuta kummallista. – Moneen paikkaan on päätynyt, kun on kiinnostunut asioista. Matti Mäkinen hauskuuttaa yllättävillä harrastuksillaan ja mielenkiintoisilla työprojekteillaan todeten: – Lahjattomat harjottelee ja ohjekirjat on tunareita varten. Mää olen koittanu pyrkii siihe, et teen mitä tykkään ja muut tekkee mitä ny sattuvat ossaamaa. Siinä meille muillekin hyvä ohjenuora tulevaan vuoteen.

Terveyspalveluja porilaisin voimin! Eeva-Maija Alvio yleislääkäri Ilkka Antti-Poika dosentti, ortopedi, käsikirurgi Tuuli-Maria Haula neurologi Jouni Heikkilä dosentti, ortopedi, urheilukirurgi

Anna Liimatta keuhkosairauksien erikoislääkäri

Terje Wäyrynen reumalääkäri Nina Kivelä työfysioterapeutti, urheilufysioterapeutti

Ylermi Luttinen yleislääkäri, urheilulääkäri Veijo Puhjo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Marjo Helle plastiikkakirurgi

Elina Rahtu työterveyshuollon erikoislääkäri

Jaana Ilomäki korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Margarita Tynni sisätautien erikoislääkäri

Helena Kilpi sisätautien erikoislääkäri

Lassi Varjonen ortopedi

Mia Koivu työpsykologi Tiina Nieminen työterveyshoitaja Merita Turunen neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Minna Varjonen fysioterapeutti, lymfaterapeutti

• • • • • • •

Työterveyshuolto Laboratorio Urheilulääkäriasema Korvalääkäriasema Toimenpideyksikkö Fysioterapiayksikkö Merimieslääkäriasema

Gallen-Kallelankatu 5 A, PORI, 2. kerros •AJANVARAUS: 040 195 5970 • www.medipori.fi

HEELLE

Eteläkauppatori 4, Pori | Puh. (02) 633 3579

| www.optikkouotila.fi

LähiTapiola Satakunta toivottaa

HYVÄÄ JOULUA JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA!

Lukkarintien peltiseppä Jackshopin karhulogo ärisee huippustarojen rumpupattereissa. Toejokelaisyritys tuo myös maahan käsintehtyjä symbaaleja suoraan Turkista.

aska Aaltosen läpinäkyvät akryylirummut rummut soivat niin Cheeckin stadionkeikoilla, Jari Sillanpään kiertueella kuin Mikko Hassisen Electro GT Teoston palkintogaalassa. – Megatähtien referenssit ovat tietysti tärkeitä. Ammattilaiset vaativat soittimiltaan luotettavuutta ja laatua, tietää Jaska. Jackshopin tuotteet valtaavat alaa eri musiikkigenreissä. Asiakkaita ovat niin koulut, konservatoriot, sinfoniaorkesterit kuin rokkibänditkin.

TEKSTI JA KUVA: MAIJU JUNKO laisille kaupanteon kannalta aivan liian pitkällä. Siksi kierrän maata ihan mielelläni.

Kustomointia

Yritys on pyörinyt yhdeksisen vuotta. Tänä syksynä Jaska heittäytyi täyspäiväiseksi yrittäjäksi ja jätti kemian alan tuotekehitystyön. Oma yritysidea virisi aikoinaan Englannin-matkalla. Jaska osti lontoolaisesta musakaupassa rumpulehden ja harmitteli, ettei sen esittelemää ”Megatähtien referenssit ovat kamaa ole kukaan äkännyt tuoda Silmästä silmään Suomeen. Miksei siis hän... tietysti tärkeitä. AmmattiLaadun lisäksi hinnan pitää toki Musiikkialan maahantuonti sai laiset vaativat soittimiltaan tuulta purjeisiin. Mallivalikoima on olla kohdallaan. – Haluan pitää myyntiketjun kasvanut ja oma tuotekehittely luotettavuutta ja laatua.” lyhyenä ja säilyttää silmästä sillaajentunut. Perinteisten runkojen mään -kontaktin molempiin suuntiin. Toki periaatteen lisäksi väriä tuovat monet kustomoidut setit. vuoksi teen kauppaa jälleenmyyjäportaaseenkin. Mutta – Oma tuotekehittely on tärkeä osa yrityksen toimintaa. totuus on, että parhaiten rumpuja myyvät rumpalit, siinä Soittimessa pitää olla tunnetta mukana, omaa panosta kuin haitaristit haitareita. ja antaumusta. Nettikaupalla on tärkeä osa, mutta isoin osa myynnistä Häntä harmittaa, että isot brändit ratsastavat mielitulee kuitenkin kentältä. kuvilla ja myyvät keskinkertaisia, jopa kehnoja soittimia. – Esimerkiksi valtio ei osta netistä. Koulujen, orkes– Aloittelijoille tämä voi olla todella pahasta. He eivät terien ja vaikkapa soittokuntien kanssa neuvotellaan välttämättä ymmärrä vaatia parempaa. silmäkkäin. Moni potentiaalinen asiakas haluaa tutustua Käsityötä kaikessa rauhassa soittimiin ja osa haluaa opastustakin. Patteristi tietää myös totuuden stadilaisten Jackshop tunnetaan myös laajasta symbaaliosaamiliikkumahaluista. sesta ja -valikoimasta. Vuonna 2007 Jaska etsi sopivaa – Kyllä Pori vaan on esimerkiksi pääkaupunkiseutusymbaalivalmistajaa. Frankfurtin musiikkimessuilta hän

bongasi turkkilaisen Amedian. – Vanha istanbulilainen käsityötaito ja -kulttuuri elävät maassa vahvana. Taito on tullut kaupunkiin aikanaan armenialaisilta kellonvalajilta, Jaska valisee. Jaska on tuttu vieras turkkilaisessa käsityöpajassa, ja mukaan tarttuu erikoisuuksiakin, viimeksi nelikulmainen symbaali!

Trendejä Musiikkibisneksessä trendeillä on sijansa. Yksi haluaa kromin kiiltoa, toinen bling blingiä. Jackshopin valikoimissa on myös malleja, joissa hehkuu pähkinäpuu tai vaahtera. – Muoti vaihtelee jopa rumpukapuloissa, hän jatkaa ja nappaa hyllystä liidunvalkoiset kapulat.

Uusia tuulia Erityisen iloinen Jaska on yhteistyöstään monipuolisen rumpalin Tomi Salesvuon kanssa. – Salesvuon yritykseltä Musiikkisato Oy:ltä olen saanut paljon mentorointiapua. Lisäksi viritteillä on kiinnostavia tulevaisuudensuunnitelmia. Saa nähdä, mihin suuntaan ovet aukeavat, Jaska toteaa kryptisesti.

Jaa että miksi Jaska? Markku Jaakko Juhani Aaltosta on kutsuttu Jaskaksi pikkupojasta lähtien. – Vanhemmat ovat syypäitä lempinimeen. Olin sellainen luupää, että aina sattui ja tapahtui. Lukkarintien Jaska Jokunen.

Jaska Aaltonen tuo symbaalit suoraan Turkista.

PORIN YRITTÄJIEN

Tapahtumakalenteri Tammikuun hallituksen kokous 12.1.2016 Porin Yrittäjien yrittäjä-aamukahvit 14.1.2016 klo 08.30 kahvilaravintola Bepop. Sarpi 2.krs. Järjestökoulutus Porin Yrittäjien hallitukselle 19.1.2016 Hankintalaki uudistuu - paraneeko pienyrityksen asema? 27.1.2016, Omalla koneellasi (webinaari)

Nuorten Yrittäjien Valtakunnallinen tapahtuma Get Together 20.-22.5.2016, Jyväskylä KESÄKUU Porin Yrittäjien uusien yrittäjäjäsenten ilta Yyterissä 9.6.2016 Kesäkuun hallituksen kokous 14.6.2016 klo 8.00 Yrittäjägolf 21.6.2016, Kalafornian kenttä, Pori

Esite? Kotisivut? Lataa:



TAMMIKUU

ILMAISET OPPAAT AVUKSI SUUNNITTELUUN.

YRITTÄJÄN MAINOSTOIMISTO

maijamedia.com/SHOP Hyödynnä tarjouskoodi: 15%ALENNUS

HEINÄKUU HELMIKUU Helmikuun hallituksen kokous 9.2.2016 Porin Yrittäjien yrittäjä-aamukahvit 11.2.2016, klo 08.30 kahvilaravintola Bepop. Sarpi 2.krs. Porin Yrittäjät /Housut pois -ystävänpäivä förskottiteatteri-ilta 12.2.2016, klo 18, Porin teatteri MAALISKUU Maaliskuun hallituksen kokous 8.3.2016

Porin Yrittäjien perinteinen PYRYJAZZ 11.7.2016 ELOKUU Elokuun hallituksen kokous / syyskauden avaus 12.8.2016 SYYSKUU Syyskuun hallituksen kokous 13.9.2016 Porin Yrittäjät yhteistyökumppaneineen tarjoaa: Koko perheen LASTENPÄIVÄ 25.9.2016, klo 11-14, Pelle Hermannin puisto

HUHTIKUU Huhtikuun hallituksen kokous 12.4.2016 Tilaajavastuulaki uudistui 20.4.2016, omalla koneellasi (webinaari) Porin Yrittäjien kevätkokous/ aamubrunssi 22.4.2016 Suomen suurin yrittäjäristeily m/s Baltic Queenilla Hki-Tallinna-Hki 23.4.-24.4.2016 TOUKOKUU Toukokuun hallituksen kokous 10.5.2015, klo 8.00 Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaari 18.-19.5.2016 Porissa

28330 PORI

LOKAKUU Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 7.-9.10.2016, Vaasa Lokakuun hallituksen kokous 11.10.2016

ATK-Palvelu Myllymäki Oy Kokenutta ja erinomaista tilitoimistopalvelua Antinkatu 16 B, Teljäntori 2. krs 28100 Pori • puh. (02) 6327575

www.atk-palvelumyllymaki.fi

MARRASKUU Marraskuun hallituksen kokous 8.11.2016 Porin Yrittäjien syyskokous/ aamubrunssi 21.11.2016 JOULUKUU Joulukuun hallituksen kokous. 13.12.2016 Porin Yrittäjien jouluinen afterwork/glögihetki 16.12.2016

KULJETUSLIIKE

J.T. RANTANEN OY Pori, puh. 0400-593 136

Länsi-suomen mattotyö oy Suulotintie 21 28610 PORI 61 Puh. 0400 590 691, 040 520 4919 lansisuomenmattotyo.www.fi • Parketit • Matot • Kosteat tilat

YHDESSÄ LUOMME ARVOA. 2015 oli hieno vuosi. Vuoden aikana olemme käsitelleet Stenalla päivittäin jopa 7.700 tonnia jätettä, josta on jalostettu uutta raakaainetta. Yhteistyö kaikkien teidän kanssa mahdollisti tämän. Kiitos kuluneesta vuodesta, hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2016. Yhdessä luomme arvoa - minulle, sinulle, ympäristölle ja koko yhteiskunnalle.

Stena Recycling Oy

Mäkipuistontie 23, 28430 Pori Puh. 010-7780 133 www.stenarecycling.fi

It starts here.

Arkkitehtitoimisto Küttner Ky Hallituskatu 7, 28100 Pori Puh. (02) 633 1490, 633 1660 Fax (02) 633 6257 ark@kuttner.fi

KukkaMylly Itäpuisto 12 Pori p. 02 6336 707

Mies ja kamera. Manu Toivonen on kehitellyt itselleen ainutlaatuisen tittelin. Hän on luomukuvaaja. Se tarkoittaa kuvien aitouden säilyttämistä. Toivonen näkee siinä markkinaa ja onkin tehnyt kuvistaan niin kalentereita, tauluja kuin näyttelyjäkin.

”Porilaiset tahtoo aina takaisin” Kun istahdamme Juhlivan pyryläisen tuoliin, alkaa tarina siitä kun kierros ympäri Suomen päättyy kotikaupunki Poriin. – Porilaiset tahtoo aina takaisin, velmuilee Eija Linnanmäki, MTC Oy:stä, Manu Toivosen elämäntoveri ja yhtiökumppani. MTC muistetaan koulutusyrityksenä Puuvillasta ja jotenkin se liitetään myös nykyisin Porin Kaanaassa sijaitsevaan Garage Gukkenhaimiin ja Aamuhuoneistoihin. Selvitetään hieman miten.

TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: SARI HEIKKINEN

Vaihe yksi Manu Toivosen yritys täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Koska kyseessä ei ole suuri konserni, on vuosien aikana ollut mahdollista tehdä monenlaisia asioita. – Mehän tehdään mitä pyydetään, Toivonen lupaa ja kertoo yrityksensä täyttävän asiakkaiden koulutustarpeita. – Minusta tuntuu, että elämässäni on ollut kolme vaihetta, hän jatkaa. Manu Toivonen kasvoi K-kaupan takahuoneessa, sillä hänen isänsä oli Noormarkussa kauppiaana. Vanhemmat kielsivät ryhtymästä kauppiaaksi. – Mutta meillä on kyllä suvussa kosolti yrittäjiä, että kyllä meidän veressä joku sellainen sukuvika on, Toivonen vitsailee. Ensimmäiseksi työelämänsä vaiheeksi hän kuvaa matkaa kaupungista toiseen hotelli- ja ravintolatöissä. – Haaveilin kokin ammatista. Sitä minusta ei kuitenkaan tullut. Sitä vastoin matkailu- ja ravitsemuspalvelut tulivat nuorena hyvin tutuksi. Olen ollut tarjoilijaharjoittelijana, nissenä, hovimestarina ja ravintolapäällikkönä ympäri maata. Lopulta päädyin S-ryhmän linjapäälliköksi Iisalmeen. Sieltä tultiin sitten Eijan kanssa yhtä jalkaa Poriin. – Se tuntuu varsinkin näin jälkeen päin ajateltuna selkeältä vaiheelta. Silloin opittiin ammatin saloja, tutustuttiin ihmisiin ja kaupunkeihin.

Toinen vaihe

on yrityksessä ollut enimmillään viisi. 1998 on MTC:n historiassa merkittävä vuosi. – Oltiin hullun rohkeita, kun vuokrattiin silloin vielä puolityhjästä Puuvillatehtaasta toimitilat viiden vuoden sopimuksella. Eikä ne pelkät seinät, sinne tarvittiin myös 250 tuolia ja niille pöydät. – Silloin alkoi tiiviimpi yhteistyö oppisopimuskeskuksen ja työvoimatoimiston kanssa. Saimme kilpailun kautta paljon kursseja ja kouluttajia tarvittiin lisää. Kaikkiaan tämä toinen vaihe kesti 14 vuotta. – Lopetimme Puuvillassa keväällä 2012. Se oli iso päätös, jota olimme pohtineet jo jonkin aikaa.

Kolmas vaihe – Olimme alkaneet valmistautua muutokseen jo monta vuotta aiemmin. 2006 ostimme ensimmäisen huoneiston Kaanaan Juhanintieltä. Aamuhuoneistot toimii MTC:n aputoiminimenä ja se vuokraa tällä hetkellä 12 huoneistoa. – Tiesimme, että jossain vaiheessa koulutustoiminta tulee vähenemään. 2012 keväällä tulimme tänne Kaanaaseen. Manu Toivosen nimi lienee tällä hetkellä tunnettu Garage Gukkenhaimista, Aamuhuoneistoista ja siitä, että hän valokuvaa. – Silloin jäi enemmän aikaa myös valokuvaamiselle. Aamuhuoneistot on nyt kuitenkin pääbisness. Huoneenvuokraajia tulee pääasiassa sataman ja Technipin erilaisista työmaista. Nyt tietysti LNG-terminaalin rakennustyöt ovat tuoneet asukkaita. Kesäisin käy perheitä, surffareita, lintubongareita ja lomailijoita. Asiakkaat kyselivät porilaisista nähtävyyksistä ja erilaisista asioita. Siitä sitten taas juontui mieleen perustaa tämä Garage Gukkenhaimi tänne autotalliin. Täällä vierailee vuoden mittaan useita ryhmiä. Tällä hetkellä Toivosta työllistää uuden Pori-luomukuvakalenterin myynti. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja rauhalliselta. – Sen järjettömän kovan kiertämisen jälkeen tällainen rauhallinen tekeminen on oikein hyvä. Edessä siintää erilaisia näyttelyitä ja kirjaprojektia Hannes Tiiran kanssa. – Lomaa tässä odotellaan, Toivonen virnistää ja vakavoituu sitten. – Lomat meillä on pidetty aina. Olen pitänyt mielessä sen, että jos minulla on varaa maksaa työntekijälle lomat, pitää minulla olla varaa maksaa loma myös itselleni. Sitä toivoisin muidenkin yrittäjien pitävän ohjenuoranaan, hän kannustaa.

”Siitä kokemuksesta haluaisin ammentaa muillekin. Että tuleen ei pidä jäädä makaamaan.”

Toiseksi vaiheeksi elämässään Toivonen kuvaa yrityksen perustamista ja kiivaita vuosia Puuvillassa. – Tulimme siis Poriin 1985 ja perustimme MTC Oy:n. Meillä oli siinä vaiheessa yli kymmenvuotinen vankka kokemus hotelli- ja ravintola-alalta. Olin huomannut eri paikoissa, että tietynlaisia koulutustarpeita on joka paikassa. Aloimme rakentaa koulutuksia tiettyihin tarpeisiin. – Meillä oli erinomaiset yhteistyökumppanit, Porin Aikuiskoulutuskeskus, Liisanpuiston ravintolakoulu ja yrittäjien kontaktit. – Kun lama sitten tuli, olin päättänyt että jotenkin tästä selvitään. Jos siihen asti koulutuksia oli ollut hyvin paikallisesti, lähdin laajentamaan reviiriä. Siinä meni vuosia tien päällä. – Siitä kokemuksesta haluaisin ammentaa muillekin. Että tuleen ei pidä jäädä makaamaan. Jos kauppaa ei tule omista nurkista, silloin on lähdettävä muualle. MTC palkkasi 1995 ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. Kaikkiaan tekeviä käsiä