PYRY 2/2021

PORIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

2 /2 0 2 1

Porin Yrittäjien kuntavaaliehdokkaat sivut 6-12

AVAIMET HELPOMPAAN ELÄMÄÄN

Asunto Oy Porin Kultaherra Ota yhteyttä asuntomyyntiimme Marja Mykrä, Myyntijohtaja, LKV, DV Soita 0500 595 999

marja.mykra@mvr-yhtyma.fi

KAIKKI VAPAAT HUONEISTOT: KARHUKORTTELI.FI

Asunto Oy Porin Kultaherra, Katariinankatu 4 A. Arvioitu valmistumisaika: 5/2022 Rakentaja, myynti ja markkinointi: MVR-Yhtymä Oy, Valtakatu 22, 28100 PORI

miitauksia ja tutkimuksia kaikille teille

Me katsastamme autosi reilusti & edullisesti

• kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä loadmanilla

Pekka

Esa

• Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • tie- ja katuverkon inventoinnit • Yksityisteiden perusparannusten suunnitteluun kantavuusmittaukset ja kuntoarviot • siltojen kuntoarviot yksityisteille, metsäteille ja kuntien kaavateille • törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • uusien päällysteiden kitkanmittaus • lasien tummennukset

Ajanvaraus 24/7: kontiokatsastus.fi Ja tietysti myös ilman ajanvarausta Karjarannantie 14, Pori • P. 044 728 9000

’’

Oletpa aloitteleva tai kokenut yrittäjä, meiltä löydät ratkaisut yrityksesi liiketoimintaan. Haluamme tukea yrityksesi toimintaa kaikissa tilanteissa. Yrityspankkimme palvelee niin Porissa, Raumalla kuin Kankaanpäässäkin.

Meidät löydät BEPOPsta

Asiakkuuspäällikkö Sanna Someristo 044 714 1562

Asiakkuusasiantuntija Jussi Kivelä 010 257 0414, 040 670 7170

Asiakkuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi 040 646 2607

Asiakkuusasiantuntija Ritva Sengström 010 257 0571, 044 714 1247

Asiakkuusjohtaja Rami Kuusijoensuu 044 714 1408

Asiakkuusasiantuntija Hanna Uusikauppila 010 257 0338, 040 676 5059

Asiakkuusjohtaja Soila Ranta 044 714 1427

Asiakkuusasiantuntija Sarita Borisoff maksuliike 010 257 0321, 040 683 9402

Asiakkuusjohtaja Tatu Viitamäki 044 714 1404

Asiakkuusneuvoja Emma Pösö maksuliike 010 257 0434, 050 564 0475

Kaikkien OP Länsi-Suomen asiantuntijoiden suorat puhelinnumerot löydät osoitteesta op.fi/lansi-suomi/soitasuoraan 2 – Pyry 2/2021

Asiakasneuvoja Ville Aaltonen elinkeinoharjoittajat 010 257 0208, 050 535 8958

Yrityspankinjohtaja Vesa Rosendahl 044 714 1405 Rahoitusjohtaja Kaj Rautelo OP Yrityspankki 050 072 1530

PÄ Ä K I R J O I T U S

Yrittäjät, nyt on aika vaikuttaa! Olen kuunnellut tarkalla korvalla yrittäjiä, kuten Satakunnan suurimman paikallisyhdistyksen puheenjohtajan pitääkin, yrittäen ymmärtää miten meillä juuri nyt menee. Vaikka osalle yrityksistä kuuluu hyvää, ei yrityskentältä haasteita puutu; varsinkaan tapahtuma,- matkailu- ja ravintola-alalla. Onneksi edellä mainitun sektorin yrittäjiltä kuullun perusteella varauksia kesälle on hyvin vetämässä, joka kuulostaa lupaavalta ja luo positiivisia odotuksia tulevaan sesonkiin. Vaikuttaminen on monimutkainen yhtälö tekemistä ja puhumista, jota tehdään monessa paikassa ja eri tasoilla. Itse olen saanut vaikuttaa viime vuosina pääasiassa tämän mahtavan yrittäjärjestömme riveissä. Vaikuttamista tehdään paljon muuallakin, jota yhtenä tärkeimmistä edustavat kaupunkien valtuustot ja lautakunnat. Valtakunnan tasolta annetut poukkoilevat ohjeistukset ovat hämmentäneet itse kutakin. Välillä

hammasta purren on pitänyt yrittää ymmärtää mitä, missä ja miten pitäisi toimia. Vaalien siirtäminen oli myös oma episodinsa, mutta nyt on keskityttyvä ottamaan asiasta kaikki hyvä irti. Haastan kaikki yrittäjät tarttumaan uudelleen avattuihin ehdokaslistoihin 4.5. mennessä. On ensiarvoisen tärkeää saada mahdollisimman monta yrittäjää valvomaan etujamme kunnalliseen päätöksentekoon, jotta yrittäjyys ja yrittäjien merkitys yhteisössämme ei jäisi ilman sille kuuluvaa merkitystä. Iso käsi jo kaikille tämän askeleen ottaneille! Porin Yrittäjät tulee tukemaan omia jäsenehdokkaita, edistäen ja vahvistaen samalla myös yhdistyksemme vaikuttamistyötä. Tulevina vuosina yrittämisen edellytysten säilymisen ja parantumisen parissa riittää paljon tekemistä. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa kiihtyvä keskustelu eduskunnan puolivälikehysriihessä työllisyydestä

ja velkojan maksusta. Kyseisten rahojen repiminen yrittäjien selkänahasta ei ole oikeudenmukaista nyt, eikä tulevaisuudessa. No, paasaus sikseen. Kaikesta huolimatta, kesä tulee varmasti tänäkin vuonna. Yrittäjien jaksaminen on yksi järjestön valtakunnallisista teemoista, joka myös meillä Porin Yrittäjissä on ollut aina kantava ja tärkeä asia. Tapahtumatiimimme suunnittelee jo kiivasti tulevia tapahtumia! Joten tulkaa mukaan, kun se on pian taas mahdollista myös livenä. Yhdessä jaksamme paremmin. Yrittämisen ja auringon täyteistä kevättä!

Mikko Sundell Porin Yrittäjät puheenjohtaja

Näyteikkunateippaukset Autoteippaukset Mainostaulut Julisteet Roll Up telineet

Pyry 2/2021 – 3

Ei kuntaa ilman yrityksiä

Kuntavaalit 13.6.2021. Ennakkoäänestys 26.5.–8.6.2021

2/2 021 Porin Yrittäjien jäsentiedotuslehti 37. vuosikerta Päätoimittaja Mikko Sundell puh. 0400 592 898 mikko@ sundell.fi Julkaisija Oy BM&M Ab, Pori

4 – Pyry 2/2021

Kustantaja Altti Papinsaari puh. 0400 594534 altti.papinsaari@pyrylehti.fi Toimitus Oy BM&M Ab Itsenäisyydenkatu 50 B, 28130 Pori toimitus@pyrylehti.fi www.pyrylehti.fi Mediamyynti Merja Hietaranta-Mäkinen 040 416 3184 merja .hietaranta@pyrylehti.fi

Painopaikka Printhaus Oy, Pori Reklamaatiot Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Seuraava lehti ilmestyy 8.7.2021 Kuva Aleksi Rimpiläinen

Porin Yrittäjien kuntavaaleissa Porissa ehdolla olevat jäsenyrittäjät Taru Anttila, Kokoomus

Henrika Palenius, Kokoomus

Anne Granholm, Vasemmistoliitto

Laura Pullinen, Vihreä liitto

Suvi Heikkilä, Vihreät

Mikael Ropo, Kokoomus

Janne Heilimä, Kokoomus

Teija Ruuhikorpi-Mäki, Kokoomus

Jussi Ihamäki, Kokoomus

Joonas Ryynänen, SDP

Jaakko Jäntti, Vasemmistoliitto

Tiina Stenman, Perussuomalaiset

Marko Järvinen, Sininen Tulevaisuus

Jari Taimi, Kokoomus

Jouko Kairtamo, Kokoomus

Kai Tallberg, Perussuomalaiset

Kimmo Kalliomäki, Liike Nyt

Milka Tommila, Vasemmistoliitto

Sampsa Kataja, Kokoomus

Mika Tuhkanen, Vihreä liitto (sit.)

Mikko Kivinen, Kokoomus Anttivesa Knuuttila, Kokoomus Petri Lahtinen, Kokoomus Jyrki Laine, Kokoomus Janiina Nurmoranta, Keskusta Tuula Nurmoranta, Keskusta

Listassa ovat kaikki Pyry-lehden painopäivämäärään mennessä Porissa ehdolle asettuneet Porin Yrittäjien jäsenet, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojensa julkaisuun sekä vastanneet esitettyyn kysymykseen. Ajantasaiset yrittäjäehdokastiedot voit tarkistaa osoitteesta www.porinyrittajat.fi

Postiosoite Porin Yrittäjät ry, PL 45, 28101 Pori

Miten edistäisin porilaista yrittäjyyttä ja -elinvoimaa?

Lue tuoreimmat yrittäjäuutiset ja tiedot tapahtumista:

porinyrittajat.fi

Käyntiosoite Isolinnankatu 24, Herttuantori, 4. krs. Toimisto arkisin klo 9–15 Sihteeri Nina Huhtamäki Puh. 050 3129 315 nina.huhtamaki@porinyrittajat.fi

Seuraavilla sivuilla yrittäjäehdokkaat vastaavat kysymykseen:

TURVAA YRITYKSESI JA KESKITY TÄRKEIMPÄÄN Sosiaalisessa mediassa

Lukitus- ja turvallisuusratkaisut yrityksesi tarpeisiin

PorinYrittajat @porinyrittajat

Keskuskartano (Rautatienpuistokatu 2) 28130 PORI posti@lukkotalo.fi

(02) 6336 511

www.lukkotalo.fi

Pyry 2/2021 – 5

K U N TAVA A L I E H D O K K A AT VA S TA AVAT

Porin Yrittäjien kuntavaaliehdokkaat vastaavat kysymykseen:

Miten edistäisin porilaista yrittäjyyttä ja -elinvoimaa?

Janne Heilimä, ikä 59, Kokoomus

Taru Anttila, ikä 46, Kokoomus

Suvi Heikkilä, ikä 40, Vihreät

Toimintakulttuurin muokkaaminen yrittäjäystävällisemmäksi olisi tärkeää. Omalta osaltani toisin esille hyödyn siitä, mitä saamme yrityksiltä. Porilaisten pitäisi olla ylpeitä jokaisesta toimivasta yrityksestä kaupungissaan. Yritykset ovat meidän kaikkien etu. Tarkastelisin asioita myös vuosia täällä toimineen yrittäjän silmin ja nostaisin asioita tästäkin näkökulmasta keskusteluun. Konkreettinen vuoropuhelu kaupungin organisaation virkamiesten, päättäjien ja yrittäjien välillä olisi ensi arvoisen tärkeää. Yrittäisin edistää sen hyvää kehittymistä ja vahvistamista.

Minulle on tärkeää edistää pienyrittäjien ja kulttuurialojen yrittäjien toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia. Kirjoitin väitöskirjani kulttuurityöläisten ahdingosta ja perustin yrityksenikin tämän teeman ympärille, joten aihe on minulle erityisen läheinen. Poliittisen päätöksenteon on oltava kestävää ja vastuullista. Päätöksiä on ensiarvoisen tärkeää tehdä katse tiukasti kiinni pitkän tähtäimen vaikutuksissa. Päälleliimatut arvioinnit, mutuilu tai hosuminen eivät synnytä kuin vesipäistä jälkeä. Päätöksenteon pitää olla avointa ja vastavuoroista. On kuunneltava aina myös niitä, joita päätökset koskettavat. Nöyryys on valttia ja yhteisistä asioista päättävällä täytyy olla aina korvat ja sydän auki. Poliitikot eivät voi sanella ylhäältä päin, miten hommat tulee hoitaa, vaan ratkaisut on etsittävä yhdessä asiantuntijoiden ja erityisesti kentän toimijoiden kanssa. Yrittämisen kynnyksiä on madallettava, jotta yhä useampi uskaltaa luoda uutta ja tuottaa työpaikkoja. Vain näin voi syntyä uutta elinvoimaa ja innovaatioita. Yritykset ovat alueensa vetovoimaisuuden avaintekijä, yhdessä rikkaan kulttuurikentän ja koulutusmahdollisuuksien kanssa. Ilman yrityssektoria kunta näivettyisi, ja mukana kuihtuisivat niin kulttuuririennot kuin opinahjotkin. Yrittämiseen panostaminen on kokonaisvaltaisen elintärkeää kuntataloudelle, ja sitä kautta myös kaikkille kunnan palveluille ja toiminnoille. Vain yrittämisen lisääminen voi tuoda lisää verotuloja kunnalle. Kunta voi tarjota yrittäjille monenlaista suoraa tukea ja madaltaa riskejä. Kunta voi esimerkiksi kannustaa innovointiin, tukea lähialueiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä, investoida tulevaisuuden moottoreihin, tarjota yrittäjille hyvinvointipalveluita ja paljon muuta.

Anne Granholm, ikä 61, Vasemmistoliitto Kaupungin hankinnoissa pitää ottaa huomioon myös pienyrittäjät. Koululutuksen ja yrittäjien yhteistyö on tärkeää, että saadaan osaavaa henkilökuntaa. Osaavan työvoiman saatavuus on elinehto kuntien kestävälle elinvoimalle.Tuleva digiratahanke tuo kaivattua vetovoimaa ja mahdollisuutta liikenteen lisäämiselle.

6 – Pyry 2/2021

Hyvällä verkostoitumisella, porilaisesta yrittäjyydestä puhumalla. Yrittäminen on mahdolllista muuallakin, miksei Porissakin. Porin kaupungin pitäisi tarjota mahdollisuutta tulla kaupungiin yrittämään joustavasti ja pienin kustannuksin. Päällimmäisen kaupungin pitäisi ymmärtää se että yrittäjät tarjoavat Porille mahdollisuuden eteenpäin menemiseen, mitä enemmän paikallisia yrityksiä käytetään, niin sitä enemmän on tarjolla työtä yrittäjillä ja työntekijöille.

Jussi Ihamäki, ikä 44, Kokoomus Yrittäjyyttä pitää tukea mahdollisuuksien mukaan ja erityisesti keskustaa pitäisi elävöittää. Kaupungin elinvoimaisuuden kasvamiseen näen kaksi keskeistä tekijää. Ensimmäinen on korkeakoulutuksen kehittäminen, tutkimustyö ja sen sitominen paikalliseen yritystoimintaan. Toinen elinvoimatekijä on yrittäjien, eli työntekijöiden, lisääminen kaupungissamme. Korkeakoulukehittämisen tärkein tehtävä on saada oma yliopisto Poriin, jolloin saamme lisää korkeakouluopiskeiljoita ja samalla harjoittelijoita ja tulevia työntekijöitä kaupunkiimme. Koronakurjimusta lähtisin korjaamaan samalla tavoin, kuin esimerkiksi Helsingissä on tarkoitus tehdä. Eli kaupunki jakaisi tietyn määrän kuntalaisille/kuntatyöntekijöille etuseteleitä, joita pitäisi käyttää tiettyjen yritysten palveluja tai tavaroita ostaessa.

K U N TAVA A L I E H D O K K A AT VA S TA AVAT

Jaakko Jäntti, ikä 51, Vasemmistoliitto

Jouko Kairtamo, ikä 79, Kokoomus

Sampsa Kataja, ikä 49, Kokoomus

Porissa on tällä hetkellä 45 myytävää teollisuustonttia sekä 38 myytävää liiketonttia. Ehdottaisin konsernihallinnolle uuden myynti- ja markkinointiosaston perustamista, jolle sälyttäisin päävastuun tonttien markkinoinnista ja myynnistä. Samalla kartoittaisin tämän hetkiset teollisuuden toimialat ja kohdistaisin markkinointia toimialoja (teollisuuden innovaatiot kuten kierrätys, hiilineutraalit ratkaisut, raaka-aineiden tuotekehitys, ym.) sivuaviin yrityksiin ja alihankkijoihin. Ja jotta paketti olisi houkutteleva, panostaisin uusiin koulutuslinjoihin, tukisin olemassa olevien koulutusten sekä yrityssektorin tiiviimpään yhteistyöhön ja varmistaisin tonttien kilpailukykyisen hinnoittelun. Markkinoisin yrityksille myös Porin seudun vapaa-aika ja peruspalveluita, jotta yritykset työntekijöineen voisivat muodostaa entistä paremman kokonaiskuvan kaupungin mahdollisuuksista tarjota parasta mahdollista liiketoimintaa ottaen samalla huomioon työntekijöiden arjen harrastusmahdollisuudet. Liikenteen osalta pyrkisin kehittämään raideliikenteen nopeuttamista sekä tarkastelisin avoimesti lentoliikenteen kehittämistä yhteistyössä Ilmailuopiston kanssa.

Porin kaupungin palkkalistoilla on liikaa väkeä kaupungin suuruuteen nähden. Yli joka kymmenes vastaantulija on kaupungin palkkalistoilla. Minkään kunnan talous ei kestä tällaista. Kunnan ei pidä tehdä kaikkea itse, vaan sen tulee hyödyntää paikallisia yrittäjiä. Ilman yrittäjiä ei ole palkkatuloja.

Ei ole olemassa elinvoimaista kaupunkia ilman yrityksiä. Yritykset ja elinvoima kulkevat käsi kädessä. Kunnan tulee tarjota yrityksille yhdenvertaiset puitteet toimia kaupungin oman tuotannon ja kolmannen sektorin kanssa. Nyt näin ei Porissa ole, vaan omaa tuotantoa suositaan yritysten ja elinvoiman kustannuksella. Kaupunki on ideologisista syistä yksinkertaisesta päättänyt jättää yksityisiä yrityksiä palvelutarjonnan ulkopuolelle. Se toimii myös toimialoilla, jotka pitäisi jättää kokonaan markkinoiden hoidettavaksi. Tällaisilla aloilla se pystyy hyötymään veroeduista, kulujen alimitoituksesta ja sisäisistä verkoistaan, jotka eivät aina kestä edes päivänvaloa. Kunnan tulee järjestää yrityksille edellytykset kannattavaan liiketoimintaan tarjoamalla nopeat luparatkaisut, kaavoitus, toimipaikkoja ja ylipäätään täyttää yritysten tarpeet tasapuolisesti. Vain jatkuvalla vuoropuhelulla tämä voi onnistua ja sen tulee olla ylimmän kaupunkijohdon ydintehtävä. Yritysvaikutusten arviointi on oltava arkea kaikessa päätöksenteossa. Yleinen elinvoima syntyy kaupungin mahdollistamista tai tilaamista palveluista varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, neuvolasta palveluasuntoihin sekä vilkkaasta tapahtumatarjonnasta ja vapaa-ajanpalveluista. Näitä kaikkia kaupungin ei tosiaan tarvitse tehdä itse, mutta sen tulee myötävaikuttaa siihen, että näille on kaupungissa edellytykset. Yritykset tietävät yleensä paremmin. Kaiken edellytyksenä on myös vakaa toimintaympäristö veroineen ja kuluineen. Verojen korotukset ovat myrkkyä yrittämiselle, työllistämiselle ja elinvoimalle. Verovaroja tulee hoitaa vastuullisesti ja niiden tulee hyödyntää ennen kaikkea porilaista elinkeinoelämää ja elinvoimaa. Kaupungin pitää vetää kotiin päin.

Kimmo Kalliomäki, ikä 39, Liike Nyt Yrittäjät ovat kunnan elinvoiman edustajia. Kunnan tehtävä on luoda mahdollisuuksia yrityksille ja pitää liikenneyhteydet sen puoleen kunnossa. Kateellisuuden ja vastakkainasettelun aika on ohi nyt pitää katsoa tulevaan ja tehdä Porista elinvoimainen ja yrityksille kiinnostava paikka. Kaikki mahdollisuudet tähän on olemassa, loppu riippuu päättäjistä.

Marko Järvinen, ikä 46, Sininen Tulevaisuus Yksinkertaistamalla monimutkaisia kaavoitusprosesseja, sekä painottamalla paikallisuutta hankinnoissa mahdollisimman paljon.Päätöksenteon tulee olla sujuvaa ja nykyistä nopeampaa. Halki, poikki ja pinoon!

Vastaamassa ovat kaikki Pyry-lehden painopäivämäärään mennessä ehdolle asettuneet Porin Yrittäjien jäsenet, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojensa julkaisuun sekä vastanneet esitettyyn kysymykseen. Ajantasaiset yrittäjäehdokkaamme voit tarkistaa osoitteesta www.porinyrittajat.fi

Pyry 2/2021 – 7

K U N TAVA A L I E H D O K K A AT VA S TA AVAT

Porin Yrittäjien kuntavaaliehdokkaat vastaavat kysymykseen:

Miten edistäisin porilaista yrittäjyyttä ja -elinvoimaa?

Petri Lahtinen, ikä 54, Kokoomus

Mikko Kivinen, ikä 37, Kokoomus

Anttivesa Knuuttila, ikä 52, Kokoomus

Porin kaupungin päätöksenteossa yritysvaikutusten arviointia tulee laajentaa merkittävästi nykyisestään kaikilla päätöksenteon tasoilla ja kaupungin henkilökuntaa tulee myös kouluttaa yritysvaikutusten arviointiin yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Lisäksi yritysvaikutusten arvioinnin toteutumista ja onnistumista pitää seurata erilaisin mittarein. Porin kaupunkiorganisaation rakenteita tulee keventää ja kustannussäästöjä hakea yksityistämällä palvelutuotantoa joustavasti toimiville paikallisille yrittäjille ja yrityksille oman massiivisen palkkaarmeijan ylläpitämisen sijaan. Kaupungin ei missään nimessä pidä kilpailla asiakkaista yksityisen sektorin kanssa, vaan toimia liiketoiminnan mahdollistajana. Asukkaiden ostovoimasta pitää huolehtia laittamalla stoppi jatkuville veronkorotuksille ja etsimällä polkuja kohti kevyempää veroäyriä. Talouden säästötarpeista huolimatta elinvoimaa, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta lisääviä strategisia investointeja tulee kuitenkin jatkaa. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan rakentaa itse, vaan kaupungin pitää löytää uusia keinoja kehittää kaupunkia yritysyhteistyön kautta. Perusasiat, kuten toimiva infrastruktuuri, liikenneyhteydet, nopeat ja joustavat lupapalvelut ja koulutusmahdollisuudet täytyy pitää kunnossa. Yyteri, Pori Jazz ja SuomiAreena ovat erinomaisia matkailun helmiä, joihin kannattaa jatkossakin panostaa. Uusia avauksia tarvitaan myös, erityisesti matkailun lisäämiseksi talvikaudella. Yksi tällainen keino olisi luoda puitteet kongressikeskuksen syntymiselle, jonka ympärille voisi syntyä valtava määrä uusia tapahtumia ja liiketoimintaa.

Porissa tulee pitää hyvää huolta kaikista porilaisista, myös yrittäjistä ja yrityksistä. Se ei pelkästään riitä, vaan Poriin pitää saada myös paluumuuttajia ja uusia tulijoita - siis myös yrityksiä. Viimeisen muutaman vuoden aikana kaupungin organisaatiota on muutettu oikeaan suuntaa ja esimerkiksi valtuustokauden alussa tehty toimialauudistus on ollut suunta parempaan. Uskon, että viime vuonna aloittanut elinvoima- ja ympäristötoimiala vahvistaa nimensä mukaisesti kaupungin elinvoimaisuuden kehittymistä. Konkreettisina asioina haluan nostaa avoimen ja suoran vuoropuhelun yrittäjien ja yritysten kanssa elinkeinoelämän tarpeista ja niihin vastaamisesta. Mahdollisimman sujuvat ja käyttäjille yksinkertaiset prosessit vaikkapa lupa-asioissa tai uutta sijoittumispaikkaa etsittäessä. Elinvoimaan tarvitaan vetovoimaa. Kaupungin vetovoimaisuuden kehittäminen tarkoittaa luoksensa kutsuvaa ympäristöä, hyviä koulutus ja työllistymismahdollisuuksia, laadukkaita ja monipuolisia palveluja sekä kohtuullista kustannustasoa - puhutaan sitten verotuksesta tai muusta elämisestä.

8 – Pyry 2/2021

Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6.2021

Kaupungilla pitää olla 1–2 henkilöä, jotka todellakin panostavat yrittäjiin. Paras vaihtoehto olisi, jos löytyisi yrittäjätaustaisia henkilöitä hoitamaan tätä hommaa. Yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa pitäisi tiivistää ja alkaa toteuttamaan selkeästi enemmän tuotekehitykseen suuntautuneita projekteja. Yritystontteja pitäisi jakaa ilmaiseksi, mikäli yritykset haluavat sijoittua Poriin. Kaupungilla pitää olla joku henkilö, joka aktiivisesti kiertää markkinoimassa Poria ja lobbaa kaupunkiamme ympäri Suomea. Tässä asiassa olemme hoitaneet asiat todella heikosti. Satamaan pitäisi saada Tampere osakkaaksi. Se kasvattaisi merkittävästi sataman liikennettä. Tunnin junayhteys Tampereelle ja sieltä edelleen Helsinkiin, lopettaisi spekuloinnin lentoliikenteen tarpeellisuudesta.

Jyrki Laine, ikä 52, Kokoomus Yrityksille pitää luoda hyvät edellytykset toimia ja tuoda hyvinvointia sekä työpaikkoja alueelle. Valtuutettuna ajan Porin saavutettavuuden, yrittämisen ja tapahtumien edellytysten parantamista. Porin veroastetta pitää laskea, jotta yrityksille ja myös yksityisille jää enemmän rahaa laittaa investointeihin ja kiertoon ostoksiin. Rahan käyttö ja yritysten veroasteen lasku luo elinvoimaa ja uusia työpaikkoja sekä positiivisen kierteen kuntaan. Porilaisten yritysten tuotteita ja palveluita pitäisi käyttää Porin kaupungin hankinnoissa. Olen markkinatalouden vahva kannattaja. Yritysten toiminta Porin alueella pitää tehdä houkuttelevaksi ja toimivaksi.

K U N TAVA A L I E H D O K K A AT VA S TA AVAT

Janiina Nurmoranta, ikä 32, Keskusta

Henrika Palenius, ikä 31, Kokoomus

Laura Pullinen, ikä 28, Vihreät

Olisi hyvä järjestää erilaisia verkostoitumistapahtumia saman ja eri alojen edustajien kesken vieläkin enemmän. Pienyrittäjien ja yksinyrittäjien tukeminen tärkeää, jotta eivät jää täysin isompien yritysten jalkoihin. Käsityöyrittäjien arvostusta on lisättävä ja ylläpidettävä. Itse opiskelen koko ajan uutta ja yritän kehittää toimintaani vuosi vuodelta paremmaksi. Yrittäjänä olen itse toiminut jo 13 vuotta ja koen muiden yrittäjien tuen erittäin tärkeäksi ja kaikki yhteistyö on erittäin tervetullutta. Vertaistuesta saa voimaa! Ja suositellaan vieläkin enemmän toisiamme mahdollisille asiakkaille! Yhdessä olemme enemmän!

Kävelykatua on elävöitettävä ja lisättävä keskustan viihtyisyyttä. Parkkimaksujen nosto oli valtuustolta virhe, joka antaa vääränlaisen signaalin keskustassa asioiville asiakkaille ja alueen yrittäjille. Kaupungin vetovoimatekijöiden tulee olla kunnossa, jotta myös lähipaikkakunnilta ja vähän kauempaakin lähdetään asioimaan Poriin matalalla kynnyksellä. Tämän vuoksi nimenomaan yksityisautoiluun ja sen mielekkyyteen on panostettava. Kaupungin tulee myös yksityistää palveluita kustannustehokkaasti. Tein keväällä yhdessä Mikko Kivisen kanssa kuntalaisaloitteen eläinlääkäripalveluiden kilpailuttamisesta, sillä eläinten hyvinvointi ja yksityiset palveluntuottajat ovat minulle sydämen asia. Kilpailutuksissa on suosittava paikallisia palveluntuottajia, jos se on mahdollista kilpailutusrajojen puitteissa Peruskouluissa tulisi panostaa nykyistä enemmän yrittäjyyskasvatukseen. Nuorissa on tulevaisuus, joten toivon Porin täyttyvän yritteliäistä ja rohkeista nuorista. Liian moni kokee vieläkin yrittäjyyden mörkönä, vaikka todellisuudessa yrittäjäksi on mahdollista ryhtyä pienelläkin riskillä. Tavoitteeni on lisätä nuorten ymmärrystä yrittäjyydestä ja mahdollisuuksien mukaan myös madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Tämä tavoite onnistuu vain tiiviillä yhteistyöllä koulujen ja opettajien kanssa. Pyrin tuomaan politiikkaan ajatusta siitä, että yrittäjyys ja ympäristö voivat toimia hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään sulkematta toinen toistaan pois päätöksenteossa. Me tarvitsemme enemmän tämän kaltaista ajattelua nykyisen vastakkainasettelun sijaan kehittääksemme Porista entistä viihtyisämmän ja kilpailukykyisemmän kaupungin. Minusta hyvinvoiva talous on myös ympäristön etu.

Porin tulee olla yrittäjyyden mahdollistaja. Tärkeää on yrittäjämyönteinen ilmapiiri, tiivis yhteistyö sekä yrittäjyyden monimuotoisuuden tunnistaminen. Nuoriin panostaminen on oleellista myös yrittäjyyden näkökulmasta. Valtaosa yrityksistä on pienyrityksiä ja yhä useampi yrittää yksin. Samalla erilaiset työn muodot yleistyvät – kevytyrittäjyys ja sivutoimisuus perinteisen palkkatyön ohella tai sen sijasta ovat varteenotettavia vaihtoehtoja monelle. Tukipalveluissa tulee ymmärtää nyky-yrittäjyyden moninaisuus. Aloittaville yrittäjille tulisi mahdollistaa maksuttomia tai hyvin edullisia toimisto- ja toimitiloja, myös lyhyiksi ajanjaksoiksi. On tärkeää, että Prizztechissä tarjotaan jatkossakin laajat aloittavan yrittäjän palvelut. Palveluille on kuitenkin tarvetta yrittäjyyden monissa eri vaiheissa. Maksutonta tukea ja neuvontaa tulee olla tarjolla myös yrityksen perustamisen jälkeen matalalla kynnyksellä. Oikea-aikainen yrittäjyyskasvatus voi toimia ponnahduslautana yrittäjyyteen. Porissa tehdään jo hyvää työtä yrittäjyyskasvatuksessa, mutta sitä tulee laajentaa määrätietoisesti. Tämän lisäksi tarvitaan myös erityisesti nuorille yrittäjille suunnattua neuvontaa. Nuoria voidaan kannustaa yrittäjyyteen myös tukemalla itse itselleen kesä- tai osa-aikatyön yrittäjänä luovia nuoria. Porin tulisikin tarjota erityisesti nuorille suunnattuja miniyritystukia ja kesätyöseteleitä yrittäjyyteen. Kaupunki yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa voi toimia alustana paitsi yritysten keskinäisen yhteistyön synnyttämiseksi myös oppilaitosten, yritysten ja kaupungin välisen vuoropuhelun mahdollistajana. Innovaatiot syntyvät yhteistyöllä ja yhteistyö synnyttää elinvoimaa. Tulevaisuuteen katsovasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki.

Tuula Nurmoranta, ikä 55, Keskusta Sote-sektorilla asiakkaan valinnanvapauden edistäminen. Julkisen sektorin hankinnat pienemmiksi osiksi, näin useammalla mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Liikenneyhteyksien parantaminen valtateille 2 ja 8, jota kautta yritysten logistiikan helpottaminen. Alueellisen yhteistyön kehittäminen yritysten välillä yhteisillä hankkeilla. Paikallisten yritysten ja lähiruoan suosiminen omalla esimerkillä: näin saadaan työtä ja verotulot omaan kuntaan.

Vastaamassa ovat kaikki Pyry-lehden painopäivämäärään mennessä ehdolle asettuneet Porin Yrittäjien jäsenet, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojensa julkaisuun sekä vastanneet esitettyyn kysymykseen. Ajantasaiset yrittäjäehdokkaamme voit tarkistaa osoitteesta www.porinyrittajat.fi

Pyry 2/2021 – 9

K U N TAVA A L I E H D O K K A AT VA S TA AVAT

Porin Yrittäjien kuntavaaliehdokkaat vastaavat kysymykseen:

Miten edistäisin porilaista yrittäjyyttä ja -elinvoimaa?

Mikael Ropo, ikä 28, Kokoomus

Teija Ruuhikorpi-Mäki, ikä 53, Kokoomus

Joonas Ryynänen, ikä 34, SDP

Haluan Porin olevan entistä yritysmyönteisempi ja elinvoimaisempi kunta. Onnistunut elinkeinopolitiikka takaa kunnalle lisää verotuloja, jotka on mahdollisuus käyttää kuntalaisten parempiin palveluihin. Mitä elinvoimaisempi kunta Pori on sitä paremmat palvelut pystymme tarjoamaan kuntalaisille. Yrittäjät ovat vankka pohja elinvoimalle. On pidettävä huoli siitä, että kunnassa toteutuu yritysvaikutusten arviointi. Yrityksiä tulee kohdella tasapuolisesti. Julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa ja hoitaa laadukkaasti. Infra tulee olla kunnossa, sekä kaavoitus- ja lupaprosessit sujuvia.

Tavoitteena on Pori, jossa on työtä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille, osaavia ihmisiä hyvä ympäristö asua, elää ja yrittää. Pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kehittämmisen tukeminen on avainasemassa, jotta päästään edellä mainittuihin tavoitteisiin. Yritysten kilpailukykyä ja kasvua tulee edistää kaikin tavoin, koska näin saadaan aikaa työllisyyttä. Lupamenettelyt nopeiksi ja ketteriksi. Ei enää veronkorotuksia. Paneudutaan työvoiman kouluttamiseen ja työvoimapulaan. Kiinteää yhteistyötä yrittäjien ja koulutuksen tarjoajien kesken mm. oppisopimuskoulutuksen avulla. Edistetään paikallista sopimista. Tehdään Porista houkutteleva paikka asua ja elää, missä on kaikki palvelut saatavilla ja ajan tasalla hyvä ja toimiva infra. Tuetaan erilaisten hankkeiden, yhteistyömuotojen ja koulutuksen avulla aloittavia yrityksiä, kasvuhakuisia yrityksiä sekä toimintansa murrosvaiheessa olevia yrityksiä mutta myös sukupolvenvaihdokseen valmistautuvia yrityksiä. Yhdessä tekemisen meininkiä! Mahdollistetaan uutta yritystoimintaa luontomatkailutuotteista, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä.

Porilainen yrittäjyys ja elinvoima tarvitsevat rakentavaa ja reilua yhteistyötä. Kunnan ja alueen yritysten yhteisenä tavoitteena tulee olla elinvoimainen ja hyvinvoiva kunta, jossa asukkaat ja yritykset kukoistavat. Pitämällä huolta yritysten toimintaedellytyksistä, pidetään huolta myös alueen asukkaiden hyvinvoinnista. Ensikertalaisena tiedän, että pikavoittoja ei politiikassa jaeta. Olen avoimen ja rakentavan päätöksenteon kannalla. Edistäisin valtuustossa yritysmyönteisyyttä ja haluaisin vaikuttaa esimerkiksi siihen, että kilpailutuksissa huomioitaisiin paikalliset pk-yritykset entistä paremmin. Yritysten osaamista tulisi kaupungin toimesta pitää mahdollisuutena ja hyödyntää paremmin. Rakentava yhteistyö kaupungin, asukkaiden ja yritysten välillä mm. kaavoituksessa takaisi porilaisille yrityksille hyvät kasvumahdollisuudet. Satakunta on merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskus. Yhteistyö alueen yritysten ja korkeakoulujen kanssa on toiminut hyvin. Peruskoulun teknisen työn opettajana olen huolissani siitä, miten tulevaisuudessa Satakuntaan riittää osaajia teknologia -aloille. Panostaisin perusopetuksessa teknologian opetukseen ja käytännön osaamisen nostoon muun muassa pyrkimällä lisäämään teknisen työn opetusta kouluissa. Teknisen työn opetus luo perustaidot ja teknologisen ymmärryksen, jota tarvitaan niin ammatillisessa koulutuksessa, kuin korkeakouluopinnoissa. Molempia osaajia Satakuntaan ja Poriin tarvitaan.

Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6.2021

10 – Pyry 2/2021

K U N TAVA A L I E H D O K K A AT VA S TA AVAT

Tiina Stenman, ikä 52, Perussuomalaiset

Jari Taimi, ikä 61, Kokoomus

Kai Tallberg, ikä 41, Perussuomalaiset

– Kaava- ja lupa-asioissa yrittäjämyönteisyys ja nopea käsittely – Sen mahdollistaminen, että porilaisten yritysten on helppo tarjota palvelujaan/tuotteitaan julkisten hankintojen tarjouskilpailussa – Sen mahdollistaminen, että Porin julkisissa ruokapalveluissa käytettäisiin lähellä tuotettua ruokaa – Vanhusten hoivapalveluissa kuten muissakin sotepalveluissa myös yksityisten palveluntarjoajien palveluiden käyttäminen julkisen ohella – Parkkimaksut keskustasta/osasta keskustaa pois ja 2 h -kiekkopaikkoja tilalle – Julkisen liikenteen saavutettavuus, eli että autottomatkin ihmiset myös haja-asutusalueilta pääsevät keskustaan ja muualle Poriin ostamaan/käyttämään yritysten palveluita – Kaupungin tyhjien liiketilojen vuokraaminen edullisesti etenkin uusille yrittäjille – Sujuvien tietoliikenneyhteyksien mahdollistaminen yrityksille – Neuvontapalveluiden ja verkostoitumisen järjestäminen/mahdollistaminen yrittäjille – Kahviloiden/ravintoloiden/baarien ulkoterassien luvat helpommaksi

Toimin tällä hetkellä Porin Yrittäjät ry:n hallituksessa, jonka puheenjohtajana toimin 2011–2019. Olen Uusyrityskeskus Enter Satakunnan hallituksen puheenjohtaja ja Porin kaupunkikeskusta ry:n (Porikorttelit) hallituksen jäsen. Lisäksi toimin Porin kaupungin työllisyyden ohjausryhmässä ja SPR Porin Konttityön ohjausryhmässä. Elinvoimaisuus on tavoite, johon kaupunki voi pyrkiä panostamalla monenlaisiin asioihin, esimerkiksi talouteen, elinkeinoelämään, koulutukseen, terveydenhuoltoon tai harrastusmahdollisuuksiin. Yritykset taas mahdollistavat sen, että kaupunki voi parantaa elinvoimaisuuttaan työllistämällä ihmisiä, maksamalla veroja, tuottamalla kaupungille palveluita ja tarjoamalla kesätyöpaikkoja opiskelijoille. Elinvoiman ja paikallisen yritystoiminnan välille voidaan siis laittaa yhtäläisyysmerkit. Yritys tarvitsee ensisijaisesti asiakkaita. Porin kaupunki voi parantaa asiakkaiden saamista pyrkimällä hankkimaan tarvitsevansa tuotteet ja palvelut paikallisilta yrityksiltä. Kaupungin täytyy pitää huolta myös siitä, että yritys on liikenteellisesti saavutettavissa. Yrityksen laajenemista kaupunki voi auttaa nopeuttamalla päätösten tekoa, markkinoimalla omia yrityksiään ja ottamalla yritysten edustajia mukaan kehityshankkeisiin ja erilaisiin julkisiin tapaamisiin. Yritykset tarvitsevat toimiakseen myös porilaista kulttuuria. Erilaiset tapahtumat tuovat kaupunkiin ihmisiä, jotka ovat sekä asiakkaita, että mahdollisia yhteistyökumppaneita. Toivonkin, että tukea erilaisiin kulttuuritapahtumiin löytyisi, tuen ei tarvitse olla suoraan suunnattua rahaa, vaan se voi olla vaikkapa tilojen antamista maksutta tai yhden ylimääräisen, maksullisen, linja-autovuoron ajaminen tapahtuman jälkeen.

Alentaisin ensin kynnystä perustaa yritys antamalla esimerkiksi ”starttikupongin”, jolla saisi puolet pois vuokrasta ensimmäiseltä puolelta vuodelta. Toiseksi haluaisin saada lisää yrittäjiä keskustaan, joka on aika kuivunut tällä hetkellä, vaikka poistamalla tai alentamalla parkkimaksuja. Pitäisi myös keksiä, mikä voisi olla Poriin muuttamisen etuja yrityksille, jotta täällä olisi parempi sijainti kuin muualla ja tänne myös muuttaisi yrityksiä. Myös se, että emme päästäisi pois suuria yrityksiä, jotka menestyvät, olisi yksi suuri taistelun aihe kaupungille, sillä niiden kautta tulee paljon työpaikkoja ja verotuloja. Nuoret ovat myös yksi suuri voimavara, joiden työllistyminen tai kyky työllistää itsensä ovat tällä hetkellä avainkysymyksiä.

Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6.2021

Vastaamassa ovat kaikki Pyry-lehden painopäivämäärään mennessä ehdolle asettuneet Porin Yrittäjien jäsenet, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojensa julkaisuun sekä vastanneet esitettyyn kysymykseen. Ajantasaiset yrittäjäehdokkaamme voit tarkistaa osoitteesta www.porinyrittajat.fi

Pyry 2/2021 – 11

K U N TAVA A L I E H D O K K A AT VA S TA AVAT

Porin Yrittäjien kuntavaaliehdokkaat vastaavat kysymykseen:

Miten edistäisin porilaista yrittäjyyttä ja -elinvoimaa?

Milka Tommila, ikä 44, Vasemmistoliitto

Mika Tuhkanen, ikä 48, Vihreät (sit.)

Keventämällä yritysten asiointitaakkaa. Palvelut tulee olla helposti saatavilla ja palveluasioinnin miellyttävää, mieluiten yhden luukun periaatteella. Porin on luotava edellytykset kehittyvälle ja käytännönläheiselle yritystoiminnalle. Maankäytössä ja kaavoituksessa on kyettävä ennakointiin ja tehtävä pitkänäköistä strategista suunnittelua elinkeinopoliittiseen tietoon perustuen. Porin on oltava yritystoiminnan mahdollistaja ja aktiivisesti etsiä erilaisia ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Asenneilmapiiriä on kehitettävä yritysmyönteiseksi ja vuoropuhelua lisättävä. Työllisyyskokeiluissa tulisi yrittäjyys olla vaihtoehtona, heille kenellä on kehityskelpoinen toimintamalli ja halua se toteuttaa. Yritysvaikutusten arviointi on hyvä ottaa osaksi päätöksentekoa. Kunnan elinkeinopalvelujen on vastattava todellista tarvetta ja niitä on jatkuvasti kehitettävä. Elinkeinopalveluissa pk-yritysten digitalisaatiota voidaan tukea ja edistää. Yrittäjäverkostojen tukeminen ja osallistaminen on oltava näkyvä osa Pori-brändissä. Laadukkaat ja luotettavat kuntalaisten peruspalvelut ovat jokaisen yrittäjän etu, oman toiminnan sujuvaan harjoittamiseen. Infran on oltava kunnossa ja ympäristön hyvin hoidettua. Hyvät peruspalvelut ja sijoittaminen koulutukseen ovat myös parasta elinkeinopolitiikkaa. Osaavan työvoiman saatavuus on elinehto kuntien kestävälle elinvoimalle. Hankinnat ovat merkittävä osa Porin kaupungin taloutta ja toiminnallisuutta, vuositasolla yli 300 miljoonaa euroa. Hankinoissa paikallisten yritysten roolia voidaan kasvattaa rajaamalla hankintojen reunaehtoja tarkemmin mm. laadullisesti tai esimerkiksi kestävyyteen perustuen.

Kunnan velvollisuus on luoda elinvoimaiset edellytykset yrittäjyydelle ja elinkeinon harjoittamiselle, sekä varmistettava että kunnan infra on sellaista joka antaa mahdollisuudet yrittämiselle. Yrittäjien ja yritysten tehtävä on luoda elinvoimaa omilla voimavaroillaan näiden pohjalta. Molemmat, sekä kunta että yrittäjät tarvitsevat toisiaan, joten ehjä ja voimakas yhteistyö näiden välillä on välttämätöntä.

12 – Pyry 2/2021

Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6.2021

Vastaamassa ovat kaikki Pyry-lehden painopäivämäärään mennessä ehdolle asettuneet Porin Yrittäjien jäsenet, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojensa julkaisuun sekä vastanneet esitettyyn kysymykseen. Ajantasaiset yrittäjäehdokkaamme voit tarkistaa osoitteesta www.porinyrittajat.fi

Aikataulut ja päivämäärä vuoden 2021 kuntavaaleissa Ehdokashakemusten jättöpäivä 4.5.2021 Ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen 14.5.2021 Äänioikeusrekisteri lainvoimainen 25.5.2021 Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6.2021 klo 16 Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.-8.6.2021 Ennakkoäänestys ulkomailla 2.-5.6.2021 Tulosten vahvistaminen 16.6.2021 Valtuustot aloittavat työnsä 1.8.2021

Ei kuntaa ilman yrityksiä Äänestä yrittäjää.

Kuntavaalit 13.6.2021 www.yrittajat.fi/kuntavaalit

Pyry 2/2021 – 13

J U H L I VA P Y RY L Ä I N E N

Asioiden ajamista ja yrittäjyyttä Kun Markku Asmala sai Asianajajaliiton jäsenyyden Helsingissä 1970-luvun lopulla, ei hän osannut ajatella olevansa 40 vuoden kuluttua osa isoa porilaista asianajotoimistoa yhdessä kollegoidensa kanssa. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– KYLLÄ SE ON lähinnä sattuman satoa, että minusta tuli asianajaja, Markku Asmala kertoo. Porista kotoisin oleva Asmala teki kymmenen vuoden kierroksen varusmiespalveluksineen, opiskeluineen ja auskultoineineen Helsinkiin, kunnes palasi takaisin keväällä 1981. Samaan aikaan hän perusti Poriin oman toimistonsa, Asianajotoimisto Markku Asmalan. – Isäni oli myös juristi, että saattoihan sekin vaikuttaa, mutta ei ollut mitenkään pontimena ammatinvalinnalle. Ammatinvalintatunneilla koulussa sanottiin, että metsänhoitajaksi olisin hyvä, Asmala virnistää.

Kasvua työn lisääntyessä Toimiston kasvattaminen ei ollut tavoitteena, vaikka työkokemusta kertyikin pääkaupunkiseudulta isommasta toimistosta. Kasvu on syntynyt kuin luonnostaan työmäärän lisääntyessä. – Ensin tarvitsin sihteerin, pari vuotta toimiston avaamisen jälkeen. Töitä oli ja pöytä täyttyi niin, että vuonna 1988 Ilkka Härmäläinen tuli mukaan. Tällöin toiminimeni muutettiin yhtiöksi ja meistä molemmista tuli osakkaita, hän kertoo. Ilkka Härmäläinen on ollut 30 vuotta asianajajana, sitä ennen avustavana lakimiehenä. – Itse asiassa tuurasin Rantasila & Viidan asianajotoimistossa Timo Santavuota hänen auskultoidessaan Vammalassa. Kasvua tapahtui myös 90-luvulla, kun Mari Karttunen-Sävelä tuli toimiston palvelukseen. – Olin Helsingissä pankkilakimiehenä ennen kuin muutimme takaisin Poriin 1996. Auskultoin täällä ja esikoiseni äitiysloman jälkeen tulin Markun ja Ilkan toimistoon lakimieheksi lokakuussa 1998. Vuodesta 2001 olen toiminut asianajajana, Karttunen-Sävelä kertoo. – Olin työsuhteessa siihen saakka, kunnes nykyinen toimisto perustettiin vuonna 2009, jolloin yhdistyimme Santavuon toimiston kanssa. Timo Santavuo aloitti uransa tammikuussa 1986 Asianajotoimisto Rantasila & Viita Oy:n avustavana lakimiehenä. – Pekka Rantasilan kuoleman jälkeen perustimme

14 – Pyry 2/2021

Erkki Viidan kanssa Asianajotoimisto Santavuo & Viita Oy:n. Elettiin vuotta 1990, hän kertoo. Santavuo pyöritti omaa toimistoan vuosina 2005-2009. – Työhuoneeni on Teljäntorissa pysynyt samana jo 35 vuoden ajan. Nykyään Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:ssä työskentelee neljän osakkaan ja asianajoassistentti Elina Santalahden lisäksi OTM Essi Santavuo ja asianajaja Tuomas Härmäläinen, jotka ovat jo seuraavaa sukupolvea. Väylä uudelle 40 vuoden uralle on siis aurattu.

’Isä, tulit sitten meille asumaan’ Kun Ilkka Härmäläinen auskultoi vuonna 1987 Vehmaan tuomiokunnassa, koko perhe oli muuttanut opiskelujen jälkeen vain hetkeä aiemmin Turusta takaisin Poriin. Auskultointi kesti vuoden. – Olihan se hiukan hullunkurista, että juuri kun olimme päässeet tänne, minä aloin ajaa päivittäin takaisin Turun suuntaan. – Lähdin ennen kuin poikamme olivat heränneet ja tulin takaisin heidän jo nukkuessaan, Härmäläinen muistelee. – Kun sitten auskultointi tuli valmiiksi, nuorempi poika seisoi eteisessä ja katsoi minua metrin korkeudelta ja tokaisi: ’Isä, tulit sitten meille asumaan.’

Työ ja maailma – kaikki muuttuu Kun keskustelu siirtyy itse työn sisältöön, kaikki nyökyttelevät työn muutokselle. – Ennen oli paljon perheasioita avioeroineen. Nykyisin sen kaltaiset hoidetaan suoraan netissä eikä siinä välttämättä tarvita juristia välissä, Santavuo avaa taustoja. – Entistä rankemmat toimeksiannot ovat meille nykyisin arkipäivää. Markku Asmala kuvaa takavuosien juttumäärää erilaisessa tuomioistuinympäristössä. – Ennen saattoi olla 38 juttua viikossa. Eli siis käytiin pokkaamassa raastuvanoikeudessa 38 kertaa viikon aikana. Juristin työ on nykyisin paljon vaativampaa. – Hyvin avoimin kortein pitää pelata, ennen saa-

tettiin piilotella valttitodistajaa. Nykyisin ei sellainen onnistu, Härmäläinen lisää. Jotain hyvääkin muutoksissa on. – Nykyisin sovitaan aikatauluista ja muusta etukäteen, toisin kuin ennen vanhaan. Se sujuvoittaa työskentelyä, Santavuo toteaa. Nykyisen yhtiön perustamisen jälkeen kukin asianajaja on jossain määrin erikoistunut johonkin. – Konkurssit ja yrityssaneeraukset ovat pääasiassa minulla ja Timolla. Marilla taas on paljon perhe- ja perintöoikeusasioita sekä riita-asioita. Hän on meistä eniten käräjäoikeudessa. Työsuhdeasioita ja yritysjuridiikkaa hoidamme kaikki, Härmäläinen aloittaa. – Avustan myös asianomistajia seksuaalirikosasioissa ja hoidan kaikki toimistomme englanninkieliset toimeksiannot, Karttunen-Sävelä jatkaa. – Minulla on lähinnä sopimus- ja työoikeudellisia asioita, yrityksiin ja niiden omistuksiin ja julkisiin hankintoihin sekä ympäristökysymyksiin liittyviä toimeksiantoja, selvittää Asmala. – Jos on vaikea asia, me saatamme istua kaikki pöydän ympärille pohtimaan sitä. Meillä on kaikilla niin pitkä kokemus, että melkein aina jollakin on joku vinkki jaettavaksi. EU on tuonut mukanaan säädöksiä ja oikeuskäytäntöjä, jotka ovat osana Suomenkin lainsäädäntöä. – Lainsäädännön lisääntyessä tärkeää on oman juridisen osaamisen kehittäminen. Suomen Asianajajaliiton jäsenyyskin edellyttää sitä, Asmala huomauttaa.

Yhteistyössä Porin ja Satakunnan Yrittäjien kanssa Toimistolla on pitkä yhteistyö on niin Porin kuin Satakunnan Yrittäjienkin neuvontapalveluissa. Härmäläinen vastaa Porin Yrittäjien, Asmala ja Karttunen-Sävelä Satakunnan Yrittäjien kysymyksiin. Valtaosin puhelimitse, nykyään myös sähköpostitse annettava Yrittäjäjärjestön lakineuvonta on aloitettu Porissa jo 80-luvulla. – Yrittäjällä on usein asia, joka pitäisi saada selvitettyä mahdollisimman pian. Siksi pyrimme mahdollisimman lyhyisiin vastausaikoihin, Asmala muistuttaa.

Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:n osakkaat tuttuakin tutummassa ympäristössään Porin Teljäntorilla. Etualalla Mari Karttunen-Sävelä ja Markku Asmala. Takana Ilkka Härmäläinen (vas.) ja Timo Santavuo.

40

Pyry 2/2021 – 15

Jessika Halme löysi makramen ja mikään ei ole ollut sen jälkeen entisellään. Käsityöyrittäjä elää tilaustöillä ja kehittää mallistoaan jatkuvasti.

16 – Pyry 2/2021

J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Kriisistä yrittäjyyteen

Jessika on nyt makramemama Neljä vuotta sitten Jessika Halme sairastui selittämättömiin kipuihin, jotka vaativat sairaalahoitoa. Kerta toisensa jälkeen hän makasi piuhoissa. Vuonna 2019 aiheutui menetysten ja sairauksien myötä kriisi, jonka hoidoksi löytyi käsillä tekeminen, keskittyminen muuhun kuin kipuun. Viime vuonna Jessikasta tuli makrameyrittäjä.

Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– OLEN VASTA 23-vuotias ja tiedostan hyvin, että tähän mennessä olen kokenut jo yhden ihmisiän kaikki vaiheet, hän kertoo. Yhden lapsen äitinä ja kahden bonusäitinä voisi ajatella jo olevan riittävästi sumplittavaa. Kaksi vuotta sitten nuori nainen oli taaperon äiti joutuessaan munuaisleikkaukseen. Saman puolen vuoden sisällä hän hautasi läheisiään: isän, mummun ja myöhemmin anopin sekä setvi kotona sattunutta vesivahinkoa.

Makramesta intohimoksi Kriisin keskellä Jessika haki keskusteluapua terapiasta. – Ensimmäinen terapeuttini oli aarre, mutta hänen joutuessaan sairaslomalle, etsin uuden. Tajusin, että olin tehnyt virhelöydön, kun uusi terapeutti tuumasi että liioittelen tunteitani. – Tästä on jo pari vuotta aikaa, mutta sanomisesta jäi niin syvät haavat, etten ole sittemmin päätynyt uudelle hakukierrokselle. Jotain oli pakko keksiä oman olon helpottamiseksi. Käsillä tekeminen on ollut Jessikalle mieluista aiemminkin. – Makrameet oli siinä kohtaa tekemässä tuloaan ja innostuin niistä. No sittenhän siinä kävikin niin, että yhtäkkiä multa alettiin kysyä tekisinkö seinävaatteita tilauksesta. Ai tekisinkö, no totta kai!

Yritys pystyyn ja messuille – En kyllä koskaan ole ajatellut, että minusta tulisi yrittäjä. Mutta niin vain tuli. Toisaalta, en myöskään ole ajatellut, että voisin elättää itseni käsitöillä, Jessika hämmästelee nykyistä elämäntilannettaan. – Tää on mahtavaa! Kun ShinyKnot-yritys oli vasta perustettu, Jessika sai puhelinsoiton Helsingistä. – Eräiltä Helsingin suurilta häämessuilta oli joku

perunut tulonsa ja mulle tarjottiin paikkaa maksutta. Selvisi, että heille on tärkeämpää saada minut töineni sinne kuin paikasta raha. Olin aika puulla päähän lyöty. Messut olivatkin tuoreelle yrittäjälle lottovoitto näkyvyyden kannalta. Häissä käytettävistä vihkikaarista onkin tullut Jessika Halmeen yksi suosituimmista tilaustuotteista.

Solmuista taidekäsityötä Makramee on käsityötekniikka, jossa erilaisten solmujen ja solmuyhdistelmien avulla valmistetaan erilaisia suuria tai pieniä käsitöitä. Tutuinta meille lienee makrameamppelit, joita takavuosikymmeninä roikkui yhden jos toisenkin ikkunoilla. Ilmeisesti makramee on saanut alkunsa jo 1200-luvulla arabien kehittämänä. Nyt makrametyöt ovat vallanneet kotien sisustuksia, kun boho-tyyli on suosiossa. – Aivan valtavasti ihmiset hankkivat nyt makrameetöitä. Niitä kiinnitetään niin makuuhuoneisiin sängynpäädyiksi kuin olohuoneisiin sohvan taakse, Jessika kertoo. Kaikki ShinyKnotin verkkokaupassa myynnissä olevat makrameet ovat Jessikan omia luomuksia ja omia malleja. – En juuri koskaan piirrä mallia paperille vaan annan tulla itsestään. Verkkokaupan sivuilla onkin valtava määrä erikokoisia ja eri näköisiä seinävaatteita. Silmiin pistävää on myös oma kategoriansa vihkikaarille. 1980- ja 1990-luvuilta muistetaan romanttiset kukkakaaret ja tyllikaaret morsiusparin pöydän takana. Sittemmin kaariin on kiinnitetty niin ilmapalloja kuin aitoja kukkiakin. Viime vuosina vihkikaaren virkaa on voinut toimittaa myös varta vasten tehty makrameekaari. – Pidän itse sitä myös ekologisena, sillä juhlan jälkeen kaari voi olla vaikka sängynpäätynä tai lap-

sen rippijuhlissa koristeena tai vaikka kuvaseinänä. Käyttötapoja on monia. Suhtaudun isoihin töihin, kuten vihkikaariinkin taidekäsityötä. Joten siinä mielessä kyse on myös sijoittamisesta taiteeseen, Jessika pohtii.

Nuoren yrittäjän asiakkaat ovat Helsingissä ja Rovaniemellä Suurimmat asiakaskunnat ShinyKnot on saanut Helsingistä ja jostain syystä Rovaniemeltä. Vain noin 20 prosenttia kaikesta myynnistä menee muualle Suomeen. – En tiedä oikein itsekään, miksi Rovaniemelle menee niin paljon tilauksia. Voisiko olla sitten se Lapin luonnon läheisyys, onhan makrameet hyvin luonnonläheisiä, hän pohtii. Asiakas voi tutustua töihin ShinyKnotin verkkokaupassa ja valitan sieltä haluamansa. Mutta myös tilaustöitä tehdään. – Tilaustöissä voidaan yhdistää kolmesta viiteen erilaista mallia verkkokaupassa jo olevista. Ihan sen mukaan, mihin kuvioihin asiakas on mieltynyt. Muutoin verkkokaupan työt ovat uniikkeja. Uniikin määritelmä on maksimissaan kahdeksan kappaletta. – Määrä tulee verottajalta ja siinä minä pysyn. Makrameyrittäjää harmittaa mallien kopiointi, mikä on oneglma kaikissa käsitöissä. – Ihmettelen, minkä kumman ilon tekijälle tuo tehdä toisen mallin mukaan. Eikö olisi mukavaa tehdä oman näköistä, hän pohtii. Kopiointi on moraalisesti väärin ja väärin se on lainkin mukaan silloin, kun töitään myy. Sairastuminen ja kivun kanssa eläminen on muuttanut Jessikan elämän täysin. Tässä kohtaa klisee on tosi, kun pohtii kolikon molempia puolia. Ilman rankkoja kokemuksiaan tie yrittäjyyteen ei olisi auennut kenties koskaan.

Pyry 2/2021 – 17

VENERETKET SELKÄMEREN KANSALLISPUISTOON Timo Lokki puh. 044 500 4142 lokkitimo@hotmail.com

selkamerenveneretket.fi

Citysiivous Oy

(EXC 1-4)

- Puhdasta palvelua -

0440-831245 | Rautatienpuistokatu 2 C | www.citysiivous.fi

Tarjoa lounas yhteistyökumppanillesi tai asiakkaallesi! Osta edullisemmin 10 kpl

aterialippuja 99€ Aterialippu oikeuttaa ruokailuun Mikkolan PizzaBuffassa (norm. 109-125€)

päiv

ämä

ärä

MUUTOT JA KULJETUKSET EDULLISESTI kon

Vuokrataan muovisia muuttolaatikoita, lisäkantoapu

Piz

za

sta il na emat

&

Bu Piz Pizzzaa&&BBuu ffa ffffaa

on ut ja l kons tia hy epp taile vä o matostä P iz ko n jaru isa ta n ns päivä z atai utlem loe ps pa tia ato mäItäräk a & B n ja otisa Liik naut hyväs leppapo aisatap 02 äesku uffa t a t tia e ä hyvästä rru en uooaassta apa fac 9004 ksen Prism leim ebo 29 kaa a M ta a ja 55 ri 6 ik o k päivämäär /PRizaza all , 28 kolaLiik ä vin& ekir 130 een le Itäk toBuff j P ja all oitus 02 9 eskuklsaenmaa Prisma ori Liikeenimleiama ja all ekireki 4 2 kaaailrm Mikko faceb00Piz jorjo itusitus , 2ik813 la ook/za95&5 Buffai a6Pri M sm Itäkes koal0Mik Rakuk Pokol vinsen a r kaa i to a 02 9004 lam ri 6, 28130 Pori 295 facebook/ 5 aailmaM Ravintola ikko maailmala Mikkola

Pizza & Buffa Prisma Mikkola Itäkeskuksenkaari 6, 28130 Pori 029 004 2955 @RavintolamaailmaMikkola 18 – Pyry 2/2021

Kerran käytetyt pahvilaatikot 1,50 €/kpl. Uusia pahvilaatikoita käsikantoaukolla 2,20 €/kpl.

0400 728091, 050 573 3830

jms-kuljetus.fi Satakunnankatu 32, Pori

varastohotellipori.fi

Vanhakoivistontie 14, Pori Myynti/huolto 045 1951 788

www.kylmäkarhut.com

- Kaikki rakennusalan työt - Vesi- ja palovahinkokorjaukset - Saneeraustyöt - Linjasaneeraukset

Kattoremontit yli tuhannen katon kokemuksella! Puh. 040 777 3287 solarkatto.fi

PORIN EKO-RAKENNUS OY Varpushaukantie 3, Pori

kari.sillanpaa@ekorakennus.fi puh. 050 557 4494 mikko.sillanpaa@ekorakennus.fi puh. 050 433 7227

www.ekorakennus.fi

Tarjoan asiantuntijapalvelut Tarjoamme asiantuntijapalvelut yritystoiminnan ostoon ostoon ja yritystoiminnan ja myyntiin myyntiin • Yritysvälitys • Yritysten hinta-arviot • Omistajanvaihdoksen suunnittelu ja toteutus • Yrityksen myyntikuntoon saattaminen

Luvianpuistokatu 1, Pori • Kari / 040 506 9855 Luvianpuistokatu 1, Pori • 040Varis 506 9855 / Kari Varis

KYMPIN SÄHKÖ JA RAKENNUS Puh. 050 378 2653

info@yrityskauppatalo.fi

050 324 9868

Kissanmäentie 21, Noormarkku

kaikki rakennusalan työt

VEIKKO HAAPA-AHO

jäähdytyslaitteiden ja lämpöpumppujen myynti • asennus • huolto Maalaiskunnantie 14, 28760 Pori • P. 050 303 3247, 0400 654 222 www.porinkylmaasennus.fi

040 723 7841 www.rakennushaapa-aho.fi

Yrjönkatu 5, Pori • 050 564 2223 www.asuntopiiri.fi

Pyry 2/2021 – 19

Kaffeella Kari Hannus istuu kaffeella Viikkarissa, Porin V -kaupunginosassa, kotinsa takapihalla. Linnut sirkuttavat ja tunnelma on keväinen, jotenkin toiveikas. Ja sehän sopii, sillä aiheenamme on yrittäjien merkitys kunnallisessa päätöksenteossa. Onhan Kari Hannuksella kokemusta asiasta Porin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana lähes 30 vuoden ajalta. Nyt hän katsoo tilannetta toiselta puolelta pöytää, yrittäjänä itsekin.

Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

YRITTÄJIEN MERKITYS kaupunginvaltuustoissa on aivan merkittävä. Siitä on hyötyä kunnalle, kun mukaan tuodaan talousosaamista ja erilaista ajattelutapaa, Hannus kertoo.

Yrittäjiä valtuustoihin Kari Hannus luettelee kolme seikkaa, mikä tekee juuri yrittäjistä erityisiä päätöksentekijöitä. Ne ovat talous, hankinnat ja elinvoima. – Pääasiahan on, että asettuu ehdolle. Vaikka ei tulisi valituksi, voi päätyä lautakuntiin tai yritysten hallituksiin, joissa tehdään spesifejä päätöksiä ja pääsee syventymään kunnallisen päätöksenteon kiemuroihin ja itse asiaan. – Päättäjillä tulee olla tuntemusta taloudesta. Sitä yrittäjillä on oman kokemuksen kautta. Kukaan ei voi etukäteen osata kunnallistaloutta, mutta sen oppimisessa auttaa taloustaidot. – Toinen tärkeä asia on investoinnit ja siihen liittyy kehittäminen. Siis kehittämiseen investointi on asia, mikä yrittäjillä on hyvin hanskassa. Vaikka hetkelliset kulut olisivat isommat, yrittäjien näkökulma on usein rohkaiseva. Taloudellinen ajattelutapa kokonaisuudessaan on yrittäjien valttikortti.

Sananen hankinnoista ja elinvoimasta Paljon on viime vuosina ollut parran pärinää myös siitä, että kunnalliset hankinnat tehdään isoihin yksiköihin, joissa kokonaistarjoukset on edullisimpia. Niin ikään viime vuosina on hankintalakia muutettu ja selkiytetty niin, että kunnilla on mahdollisuus pilkkoa hankintoja niin, että myös pienemmät yritykset pääsevät tarjouskilpailuihin mukaan. Kunnathan hankkivat paljon erilaisia tavaroita, mutta myös palveluja. Yrittäjä voi tuoda mukaan hankintanäkökulmaa.

20 – Pyry 2/2021

– Mielestäni pienten yritysten tulisi kyetä osallistumaan hankintoihin, Hannus pohtii. Elinvoima aihealueena on edellä mainituista sinänsä erikoisin, että siihen liittyy eniten tunnetta. Tunnetta viihtyvyydestä, toimivuudesta ja yleisestä hyvästä olosta. Kaikki ne vaativat kuitenkin jotain konkreettista: toimivaa infraa, yllättäviä ratkaisuja… – Uskoisin, että yrittäjillä on näkemystä juuri tähän. Kaupungin tehtävä on luoda hyvät puitteet. – Kunnan ja kaupungin kaksi tärkeintä tehtävää ovat mielestäni järjestää hyvät palvelut kuntalaisille ja huolehtia kaupungin elinvoimasta. Kun palvelut toimivat, yrittäjät asettuvat kuntaan ja kun yrityksiä tulee riittävästi ja laajalla skaalalla, syntyy siitä elinvoimaa.

Elinvoima kaupungille on kuin itsestään huolehtiminen yksilölle Jos kaupunki ei pidä elinvoimastaan kiinni eli houkuttele kaupunkiin uusia yrityksiä ja huolehdi niiden hyvinvoinnista jatkossakin, käy samoin kuin yksilölle kun itsestään huolehtiminen jää retuperälle. Yrittäjälle elinvoiman kasvu auttaa omaakin yritystoimintaa. Siksi se on tärkeää aina ja kaikille. Kari Hannus tietää mistä puhuu. Kun hän jäi neljä vuotta sitten eläkkeelle, hänelle oli selvää, ettei yhtäkkiä voi pysähtyä. – Joskus juttelimme entisen kaupunginjohtajan, Martti Sinisalmen kanssa, ja hän silloin muistutti minuakin, että jotain kannattaa itselleen järjestää eläkepäivien varalle. Kun kymmeniä vuosia painaa enemmän kuin 100 lasissa, kannattaa rauhoittua vähitellen. Hannuksen oma tausta on juuri kaavoituksessa. Muun muassa siitä hän vastasi myös kaupungin palkkalistoilla ollessaan.

– Olin myös Maanmittauslaitoksella ennen apulaiskaupunginjohtajuutta Porissa. Nyt kaavoitustyöni ovat lähinnä kaavamuutoksia ja rantakaavoja. Ne ovat pitkiä prosesseja ja yksityisten maanomistajien kannalta tärkeitä, vaikkakin haasteellisia. – Nyt voin tehdä puolipäiväisesti normaalia työtä ennen kuin jään täysipäiväisesti nauttimaan eläkeajasta, Kari Hannus nauraa.

”

– Päättäjillä tulee olla tuntemusta taloudesta. Sitä yrittäjillä on oman kokemuksen kautta.

Kari Hannus otti onkeensa toisen eläköityneen kaupunginjohtajan vinkistä ja järjesti eläkepäivikseen itselleen töitä. Kaavoitusasiat perinpohjin tunteva Hannus auttaa yksityisiä erilaisissa kaavamuutoksissa. Kaffeet nautittiin ravintolasulun vuoksi kotipihassa.

Pyry 2/2021 – 21

Sata rautaa tulessa. Sellainen Riikka Elmgren-Ojala on myös omasta mielestään. Tuoreena yrittäjänä on nyt edessä asiakaskunnan kasvattaminen. – Pysyn vireessä, kun on paljon kaikkea meneillään.

22 – Pyry 2/2021

J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Kaikissa on

JOTAIN HYVÄÄ Riikka Elmgren-Ojala on toiminut pitkään sosiaalityöntekijänä Satasairaalan psykiatrisella poliklinikalla. Vaikka työn raskaus ei sinänsä paina, Elmgren-Ojala halusi rinnalle jotain, mitä voi määrittää itse. Sitä hänelle tarjoaa oma yritys terapiapalvelu HelläHuoma Porin Makholmassa.

Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– SANOTAAN, että parisen vuotta se on pyörinyt mielessä enemmän. Että olis tässä rinnalla jotain, mikä toisi työelämään lisää vapautta. Yrittäjyys ei ole meidän suvussa mitenkään tuttu asia, joten kypsyttely otti aikansa, hän kertoo.

Syvän pään naisia Riikka Elmgren-Ojala opiskeli maisteritutkintonsa rinnalle ensin eläinavusteisen valmentajan koulutuksen ja sen jälkeen edelleen työn ohessa ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin tutkinnon. – Sosiaalityön rinnalla lyhytterapia lähestyy ongelmaa toisesta suunnasta. Suurin ero on se, että lyhytterapiaan hakeudutaan itse ja asiakas saa päättää itse asiakkuuden pituuden ja sisällön. Sosiaalityöntekijän vastaanotolle tullaan, kun asiakkuus on jo olemassa hoitavassa yksikössä ja sosiaalityöntekijän osa on osa muuta hoitotiimiä, Elmgren-Ojala kuvailee. – Olen aina ollut kiinnostunut haasteellisista psykiatrisista sairauksista, kuten psykoosipotilaista. He muodostavat suurimman asiakasryhmän päätyöstäni. Syvä pää kiinnostaa, hän hymyilee. Jos yrittäjyys ei ole verenperintöä, kiinnostus psykiatriaan saattaa olla. Elmgren-Ojalan äiti teki pitkän uran Porin kaupungin psykososiaalisten asumispalveluiden esimiehenä.

Eläimet mielen ja kehon apuna Eläinavusteisen terapian kulmakivi on eläimen hyvinvointi, mikä onkin Elmgren-Ojalalle äärimmäisen tärkeää. Hyvinvoiva eläin on virkeä auttamaan myös ihmistä. Esimerkiksi ratsastusterapia on hyväksytty pari vuotta sitten itsenäiseksi terapiamuodoksi osana Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

– Meillä on kolmivuotias tanskandoggiuros Rocky, jonka kanssa teen eläinavusteista terapiaa. Aina kuitenkin mennään asiakkaan ehdoilla. Eläinavusteisen terapeutin nimikettä voi käyttää ammattilainen, jolla on terapeutin koulutus. – Toki olen avoin kaikille työmuodoille, myös ilman eläintä. – Itse haaveilin lapsena tulevani eläinlääkäriksi, olenhan tämmöinen navetassa kasvanut, hän naurahtaa. Eläimet pyörivät naisen mielessä muutenkin. Yrityksensä kautta hän myös tekee ja myy erilaisia eläinaiheisia tuotteita, joista onkin tullut suosittuja. Toistaiseksi HelläHuoman nettisivuilta löytyy kaikki, niin terapiapalvelut kuin tuotteetkin.

Psykoterapian ja lyhytterapian eroja Kela tukee pitkäkestoista psykoterapiaa, mutta ei lyhytterapiaa. Ensin mainittuun ei pääse helposti eikä nopeasti. Lyhytterapiaan pääsee. Lyhytterapia tulee asiakkaan itse maksettavaksi ja kestää kerrasta kahteenkymmeneen, täysin tapauskohtaisesti. Lyhytterapiassa on kyse lyhytaikaisesta keskusteluavusta erilaisissa kriisitilanteissa tai vaikka omaan itseen tutustumisessa. Voi olla vaikka halu jonkinlaiseen suunnanmuutokseen elämässä, vaikka sinänsä ei mitään kriisiä olisikaan. Keskustelussa ulkopuolisen kanssa on mahdollista saada uusia näkökulmia asioihin ja selkiyttää niitä. – Oma ratkaisukeskeinen terapiani vuosia sitten on ollut merkittävässä roolissa kasvussa siihen, mikä olen nyt, Elmgren-Ojala kertoo. – Keskusteluavun ytimenä on oma motivaatio muutokseen. On oltava valmius tehdä itse töitä muutoksen eteen.

Juuri nyt eletään outoa odotusvaihetta. Ei oikein enää muista millaista oli ennen koronaa, eikä toisaalta ole tietoa, mitä tämän jälkeen tulee olemaan. Riikka Elmgren-Ojala muistuttaakin, että nykyhetkeen vaikuttamalla vaikuttaa myös tulevaisuuteen.

Valtavaa ongelmaa ei tarvita Ongelman löytäminen vain ongelman itsensä takia ei ole terapiaan hakeutumisen pointti. – Masentuneella on usein näköalattomuutta, mitä tietysti vaikuttaa mieleen ja ajatteluun. Mutta keskustelemassa voi käydä myös, jos vaikka ajatukset pyrkivät kiertämään kehää tai haluaa uusia ajatuksia tai pohtia ikään kuin itsensä kanssa ääneen mahdollista elämänmuutosta tai suunnanmuutosta elämässä. Terapiassa konkreettisesti seinillä on korvat. – Terapeutin tehtävänä on tehdä asioita näkyväksi, Elmgren-Ojala kiteyttää.

”

– Keskustelussa ulkopuolisen kanssa on mahdollista saada uusia näkökulmia asioihin ja selkiyttää niitä.

Pyry 2/2021 – 23

Arvon johto.

Tutulla ja luotettavalla sähköllä on nyt uusi nimi. Oomi Energia. Olemme luottopakkisi sähkö- ja aurinkoasioissa sekä sähköauton latausasioissa. Katso tarjouksemme Porin Yrittäjien jäsenille oomi.fi/porinyrittajat. Pori Energia sekä kourallinen muita energiayhtiöitä ympäri Suomen ovat pistäneet asiantuntevat päänsä yhteen ja luoneet yhteisen sähkönmyyntiyhtiön Oomin. Yhdessä voimme palvella sinua entistäkin nopeammin ja luotettavammin.

24 – Pyry 2/2021

Pyry 2/2021 – 25

J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Henkilöstöpalvelujen monipuolinen ja osaava kehittäjä

HR SATA Workway Oy:n toimitusjohtaja Mikko Virtanen ja yrittäjä Teemu Mäkinen vetävät HR Sata Henkilöstötaloa jo viidettä vuotta. Yritys on saanut tänä aikana vahvan aseman alansa toimijana Satakunnassa. Paikallisuuden ohella yksi tärkeä tekijä on halu kehittyä ja uudistua. Nyt panostetaan perustyön lisäksi työnhakujärjestelmän muutokseen ja brändin kirkastamiseen sekä uuteen palvelukokonaisuuteen. Teksti Jorma Vesterholm Kuva Aleksi Rimpiläinen

MIEHET OSTIVAT henkilöstöpalveluihin liittyvän liiketoiminnan Seppo Kaatraselta ja aloittivat yhteisen tiensä vuoden 2017 alusta. Teemu oli toki työskennellyt Kaatrasen firmassa jo muutaman vuoden ajan. Mikko oli liittynyt joukkoon vuoden 2016 alussa. HR Sadan tarjontaan kuuluvat henkilöstövuokraus, rekrytointipalvelu, konsultointi ja ulkoistaminen. Suurin kokonaisuus on nimenomaan henkilöstövuokraus. Henkilöstövuokrauksessa ollaan aktiivisesti yhteydessä niin yritysmaailmaan kuin työntekijöihinkin. HR Sata haluaa tässä olla asiakkailleen ja työntekijöilleen sekä yhdistäjä että mahdollistaja ja myös kumppani. Yritysasiakkaita on useita kymmeniä, työnhakijoita ja -tekijöitä satoja. KORONA TOI mukanaan omat mausteensa myös HR Sadan toimintaan. Ensimmäiseksi muutokset näkyivät palvelualalla, sitten teollisuudessa. Suomen ja Satakunnankin vientivetoisessa teollisuudessa on kuitenkin monenlaisia yrityksiä. – Jokin yhtiö on joutunut lomauttamaan, toinen taas on palkannut lisää työntekijöitä. Syitä on monia. Tilauskirjat ovat voineet olla täynnä pitkäksikin aikaa eteenpäin. Globaalisuus vaikuttaa omalla tavallaan, Mikko ja Teemu kertovat. – Niinhän se on, että vaikeassa tilanteessa yrityksen työntekijöihin kohdistuvat negatiiviset toimenpiteet osuvat helposti juuri vuokratyövoimaan. Toisaalta positiivisetkin asiat näkyvät todella nopeasti, kun tilanne paranee. HR SADAN toimintaperiaate on selkeä. Vuokrattavat työntekijät ovat yrityksen palkkalistoilla. Yhtiö maksaa heille palkan. Tarjolla ovat myös muun

26 – Pyry 2/2021

muassa työterveyshuolto ja vapaa-ajan vakuutus. HR Sata puolestaan laskuttaa yritysasiakkaitaan sopimuskohtaisesti. Avoimien työpaikkojen ilmoittamisessa hyödynnetään työvoimatoimistoja, omia nettisivuja ja verkostoja, sosiaalista mediaa sekä kaupallisia yhteistyökumppaneita. Yritysten ohella toimitaan kiinteässä yhteistyössä myös erilaisten urheiluseurojen ja yhdistysten kuten Porin Ässien, Pesäkarhujen, Musan Salaman ja monikulttuuriyhdistyksen kanssa. Kaikesta tästä syntyy toisiaan tukeva, toimiva palapeli. – Totta kai lyhyet työsuhteet, kiireapulaiset ja kausityöntekijät kuuluvat edelleen arkeen, mutta työsuhteiden kesto on monipuolistunut ja pidentynyt. Jos jokunen vuosi sitten työsuhde oli muutamasta tunnista muutamaan päivään tai viikkoon, puhutaan tällä hetkellä mieluummin puolesta vuodesta. Myös vakituisten työpaikkojen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Yritykset ovat kiinnostuneet hyvistä työntekijöistä ja haluavat pitää heistä kiinni, Mikko Virtanen painottaa. Teemu Mäkinen puolestaan kertoo, että työllistämisprosessi vaihtelee paljon. – Eräänäkin aamuna puhelimeni soi aamukuudelta, ja hätääntynyt yrittäjä kertoi akuutista tilanteesta. Korvaava työntekijä tarvittaisiin mielellään jo parin tunnin päästä. Tämäkin onnistui. No, yleensä aikaa on sentään selvästi enemmän. VIIMEISEN REILUN vuoden aikana Mikolla ja Teemulla on ollut mahdollisuus ja hyvä aika normaalin päivittäisen työn ohella myös miettiä tulevaisuutta. Työnhakujärjestelmän muutos ja uusi brändi ovat valmiina. Työnhakujärjestelmällä on

”

– Totta kai lyhyet työsuhteet, kiireapulaiset ja kausityöntekijät kuuluvat edelleen arkeen, mutta työsuhteiden kesto on monipuolistunut ja pidentynyt.

HR Sata Henkilöstötalo toimii Porissa, Linnakorttelissa, Rosenlewin entisessä pääkonttorissa Etelärannan ja Antinkadun kulmassa. Teemu Mäkinen (vas.) ja Mikko Virtanen (oik.) ovat kehittäneet yritystään hurjasti viimeisen vuoden aikana.

madallettu työnhaun kynnystä ja helpotettu hakemista. Potentiaalisesta työntekijästä saa helpommin tietoa, ja henkilön on myös itse helpompi antaa tietoa itsestään ja hakea töitä. Tärkeintä on tuoda esille osaaminen ja soveltuvuus tiettyihin tehtäviin. Täyttäessään HR Sadan nettisivuilla työhakemusta hakija rastittaa vain tiettyjä perusasioita itsestään. Nämä ohjaavat jatkokysymyksiin, jotka ovat oleellisia juuri kyseisen työn ja hakijan soveltuvuuden kannalta. Vapaamuotoisesti voi lisäksi kertoa itsestään tai liittää mukaan vaikkapa CV:n. Ja mikä on ehdotonta tätä päivää, kaiken voi hoitaa myös mobiililla. Kaikki tämä helpottaa ja nopeuttaa myös itse työhaastattelua, josta ei suinkaan olla luopumassa. – Päämääränä on työnantajan ja -tekijän onnistuneempi kohtaaminen. Lisäksi tärkeät painotukset

tulevat paremmin esille eli mitä työnhakijan on pakko osata, mitä muuta hänen olisi hyvä osata ja mitä mahdollisesti pitää opettaa. Työnantajan kanssa voidaan helposti keskustella muistakin ratkaisumahdollisuuksista, Mikko ja Teemu valottavat uutta prosessia. – Arki helpottuu. Uskomme hakijamäärän näin kasvavan entisestään ja sitähän me haluamme. Toiset yritykset toimivat pitkäjännitteisesti, toiset elävät enemmän hetkessä. Meille tärkeintä on, että saamme ihmisiä töihin oikeille paikoille. HR Sata on halunnut tehdä yhteistyötä näissä asioissa porilaisten osaajien kanssa. Järjestelmäasioissa kumppanina on ollut Hubble Oy ja brändin luomisessa Staart Oy. Se on luonut toimivat sivut ja logon, mahdollistanut mobiilin käytön sekä huolehtii päivityksistä. Taloudellisesti muutosta on auttanut noin

vuosi sitten Business Finlandilta saatu tuki kehittämishankkeisiin. Tuen saaminen on mahdollistanut paikallisten kumppanien käyttämisen kehittämistyössä, jota on tarkoitus tehdä myös jatkossa. Näin luodaan uusia yhteistyötapoja. TYÖN JA YHTEISTYÖN merkitystä korostaa HR Sadan arvo ”Työllä ansaitaan ja yhteistyöllä menestytään”. Toinen toimintaperiaate on, että kaksikon tulee entistä enemmän tuoda esille yritystään ja olla ylpeä itsestään. – Kasvot yhteistyölle – HR Sata. Siihen on hyvä perustaa nyt ja tulevaisuudessa. Meillä molemmilla on vahvana myös se johtava perusajatus, että kun pidämme huolta työntekijöistä ovat asiakkaatkin tyytyväisiä. Uskomme tämän kantavan pitkälle, Mikko ja Teemu vakuuttavat kuin yhdestä suusta.

Pyry 2/2021 – 27

J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Tarkkaan harkittua ja parasta mahdollista

PAINEILMAPALVELUA Mikko Mäntyniemi ja Jani Bly yhdistivät kahdeksan vuotta siten ajatuksensa paineilma-alaan erikoistuneen yrityksen perustamisesta. Yhtiö nimeltä Painepiste Kompressorit aloitti toimintansa, ja pari vuotta sitten osakasjärjestyksen muutoksen myötä se muuttui Satapaine Oy:ksi. Konsepti pysyi pääosin samana, tarjolla on luotettavaa, ratkaisukeskeistä ja yksilöllistä palvelua. Teksti Jorma Vesterholm Kuva Aleksi Rimpiläinen

MIETTIESSÄ, missä paineilmaa tarvitaan, on vastaus yllättävän yksiselkoinen: käytännössä juurikaan mikään prosessi teollisuudessa ei pyöri ilman sitä. Paineilma on toiminnan elinehto. Niinpä Satapaineen asiakaskunta koostuu monesta eri sektorista. Palveluja annetaan niin Pk-yrityksille kuin raskaaseen teollisuuteenkin. Niiden osuus on noin 70 prosenttia. Prosessi- ja elintarviketeollisuuden sekä voimalaitosten osuus puolestaan liikkuu 15-20 prosentin vaiheilla. Satapaine huolehtii esimerkiksi Pori Energian huoltokumppanina sekä Aittaluodon että Kaanaan voimalaitosten paineilma-asemien ylläpidosta.

Ympärivuorokautista palvelua Yrityksen tuotevalikoima kattaa paineilmatekniset ratkaisut laidasta laitaan. On monenlaiseen käyttötarkoitukseen kompressoreja, jälkikäsittelylaitteita, paineilmaputkistoja ja pneumatiikkaa. Paineilmantuottamisen ohella lisäarvoa tuovat muun muassa koko järjestelmää koskevat huolto- ja ylläpitopalvelut. Sekä se, että asiakkaalle pyritään aina räätälöimään käyttötarkoitukseen sopiva järjestelmä. – Myynti, huolto ja kunnossapito toimivat kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Jokaiselle laitteelle on tarkkaan määritetyt ennakkohuoltosuunnitelmat. Ongelmatilanteissa päivystäjämme kiirehtii ripeästi paikan päälle. Tämä palvelu koskee myös muita kuin vakioasiakkaitamme, Mikko Mäntyniemi valottaa yrityksen toimintatapaa. Palvelumallistolla katetaan paineilmantuottamisen edellytykset. Ennakkohuoltosuunnitelmat pitävät sisällään sekä ylläpitoa että raportointia tulevista huoltotehtävistä. Satapaineella on käytettävissään lisäksi etävalvonta. Prosesseja voidaan seurata, ja järjestelmä ilmoittaa esimerkiksi mahdollisesta viasta automaattisesti. Ratkaisuja on tarjolla jokaiselle. Kaiken pyrkimyksenä on, ettei paineilmantuotanto katkea.

28 – Pyry 2/2021

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas on aina hyvissä ajoin tietoinen tulevasta huollontarpeesta. Hänellä on myös etukäteen valmis budjetti työn sisällöstä. Lisäksi asentajat raportoivat jokaisen työtehtävän, jolloin asiakas pysyy tietoisena paineilmalaitteidensa kunnosta huollon jälkeenkin.

Tasokasta laatua ja ylläpitoa Koko Satapaineen toiminta vaatii äärimmäistä suunnitelmallisuutta ja sitoutumista. Tätä toteuttaa yrityksen väki eli lähes päivittäin kentälläkin työskentelevien Mikon ja Janin lisäksi kolme asentajaa sekä toimistossa lankoja täydellisesti hyppysissään pitävä Nina. Tämä mahdollistaa sen, että Porin ja Satakunnan lisäksi asiakkaina on yrityksiä niinkin pohjoisesta kuin Oulusta ja sieltä aina itärajalle asti. Ylläpidettäviä paineilmalaitteita on vuositasolla peräti noin 1 500. – Liikumme jatkuvasti ajan hermolla. Koko systeemiä koskevien mittausten ja kartoitusten kautta pyrimme selvittämään, onko sen hetkinen laitteisto se sopivin mahdollinen. Samalla laitteistoa koskevien mahdollisten muutosten hyötyä punnitaan. – Laitteet ovat arvokkaita, mutta meillä panostetaan ennen kaikkea laatuun ja sen kautta takuuvarmaan toimintaan. Siksi hankimme esimerkiksi kompressorit yhdeltä maailman ykkösnimistä, joka on saksalainen perheyritys nimeltään Kaeser. Kun tähän liitetään hyvä ylläpitomme, on laitteiden elinikä mahdollista moninkertaistaa. Puhutaan jopa 100 000 käyttötunnista eli reilusta kymmenestä vuodesta, Mikko vakuuttaa.

Osana jokapäiväistä prosessia Satapaine on pyrkinyt ja elinkaarensa aikana myös onnistunut iskostamaan sen ajatuksen, että paineilma-asioissa juuri se on Satakunnassa se lähin yhteistyökumppani. Vaikka kyseessä on pienempi

paikallinen toimija, pitää muistaa, että sen resurssit ovat maakunnassa kuitenkin isommat kuin muilla alan kilpailijoilla. Paikallistuntemuksen ohella pieni yksikkö on myös selvästi joustavampi. Sitä on helppo lähestyä, ja sen tavoittaa nopeasti. Mikko puhuu mieluummin siitä, että Satapaine on osa jokapäiväistä, toimivaa prosessia. – Yhtiö luo näkemyksen, missä kunnossa laitteet ovat ja niiden pitää olla. Näin asiakas voi sen puolesta olla rauhallisin mielin. Asiat varmistetaan ja ennakoidaan, suunnitelmat laaditaan mahdollisimman hyvin kutakin käyttötarkoitusta varten ja näin taataan katkeamaton paineilman tuotanto, niin maakunnassa kuin laajemmaltikin, Mikko selventää. – Tekniikka kehittyy ja yhteistyötahon tarpeet muuttuvat. Jossain kohtaa laitteiston päivittäminen tulee vääjäämättä ajankohtaiseksi. Satapaine on silloinkin täysillä mukana.

Tasaisen kasvun tiellä Satapaine Oy on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan joka vuosi keskimäärin 12 %. Viime vuonna se oli noin 1,1 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi on asetettu, että kolmen vuoden kuluttua liikevaihto olisi 1,8 miljoonaa. Tämä tullee vaatimaan lisätyövoiman palkkaamista. – Paineilmatehtäviin ei ole suoraa koulutusta, mutta useammaltakin alalta saa hyvät pohjatiedot. Satapaineessa työntekijöistä hiotaan sitten oman alansa rautaisia ammattilaisia, joihin iskostetaan vastuun ja sen ymmärtämisen kulttuuri. Näin pystytään kumppaneille takaamaan paras toimintamalli ja lopputulos, Mikko Mäntyniemi kiteyttää. Yhä jatkuva korona-aika ei ole vaikuttanut yhtiön toimintaan ainakaan kielteisesti. Tilanne on osittain ohjannut toiminnan erikoistumaan entistä vaativampien tehtävien hallintaan ja mahdollistanut uusien kumppanuuksien syntymisen.

Satapaine Oy on Satakunnan johtava paineilma-alan yritys. Sen tyytyväiset vetäjät Mikko Mäntyniemi ja Jani Bly toimitilojensa varasto- ja tarviketilassa.

Pyry 2/2021 – 29

J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

POKAALISTA PIHAJUHLIIN Tuija Mäkelä on tehnyt pitkän päivätyön palkintojen, muistamisten ja erilaisten kylttien maailmassa. Parikymmenvuotinen ura pitää sisällään palkkatöitä, mutta suurin osa ajasta on yrittäjyyttä. 100palkinnot on tänä vuonna 15-vuotias rippikouluikäinen. Ensimmäinen laatta on kaiverrettu oman yrityksen nimiin vuonna 2006. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

TUIJA MÄKELÄN kohdalla kaikki alkoi Liikekulmasta. Liikekulmana tunnettiin torin laidalla sijaitseva rakennus Antinkadun ja Gallen-Kallelankadun kulmassa. – Olin töissä SLP-Palkinnoissa 2000-luvun alusta, milleniumista silloin kohistiin, Mäkelä muistelee. – Se oli kolmen Satakunnan piirijärjestön oma palkintomyymälä ja silloin maailma muuttui siihen malliin, että järjestöille tuli aika luopua myymälästä. Minä kiinnostuin kaupan hankinnasta. – Mutta suorat kaupat eivät tulleetkaan kyseeseen, vaan myynti piti kilpailuttaa ja siinä se sitten meni toisaalle. Mäkelä ei luovuttanut, vaan päätti yrittää itse.

Palkintoja kisoihin kuin kisoihin 100palkintojen aloittaessa keväällä 2006 oli kesä ja kesälajit edessä. Moni asiakas siirtyi Mäkelän vanavedessä uuden yrityksen asiakkaaksi. – Edelleen urheiluseurat hankkivat mitaleita ja palkintopokaaleja. Sitten on erilaiset yhdistykset, jotka muistavat vaikkapa talkoolaisia tai yritykset hankkivat tyky-päiviinsä palkintoja. Yleensä ollaan ilossa mukana, Tuija Mäkelä sanoo. – Niin ja sitten on kaikenlaiset perheolympialaiset tai kaveriporukoiden omat kisailut, joihin hankitaan palkintoja. Nämähän eivät ole sinänsä kalliita, ennemmin näistä tulee hauska lisä kaveriporukan kemuihin, hän vinkkaa. Paikallinen yhteistyö seurojen, yritysten ja yhdistysten kanssa auttaa tekemään toinen toisilleen tunnettuutta. – Toivon, että käytetään ensisijaisesti paikallista yritystä, kun kerran tarjolla on.

Laatta hyönteishotelliin naurattaa yhä Kun kysyn mieleen jääneintä asiakastilausta, Tuija

30 – Pyry 2/2021

Mäkelä naurahtaa ja kertoo erään asiakkaan tilanneen hyönteishotelliin laatan hotellin avajaisia varten. Kyllä siinä riitti naurua niin asiakkaalle itselleen kuin minullekin. Kullanväriseen kylttiin kaiverrettiin hotellin nimi ja taidettiin tehdä vielä valmiiksi pienet reiät naulaamista varten. 100palkintojen varastoista löytyy kaikenlaista niin, että asiakas voi aivan hyvin suunnitella muistoesineen myös itse. Meillä on täällä erilaisia jalustoja ja kyllä me autetaan kiinnittämisessä ja neuvotaan, miten se kannattaa tehdä ja mihin kiinnitetään laattaa ja niin poispäin. Sillä tavalla saa kyllä hienoja ja yksilöllisiä lahjoja. Myymälän hyllyistä löytyy rutkasti erikokoisia pokaaleja ja lisäksi vaikkapa lasiesineitä. Sitten on erilaisia lemmikeille tarkoitettuja laattoja, kilpailuruusukkeita ja muuta. Tuija Mäkelän palkintokauppa on paikka, josta löytyy ratkaisu monenlaisiin muistamisiin.

Lisäpotkua verkkokaupasta Tällä hetkellä myymälä on koronapandemian vuoksi suljettu ja avataan aina sovitusti asiakkaalle. Haastattelukin sovittiin ajankohtaan, johon oli sovittu palkintojen nouto. Verkkokaupasta saa hyvin tehtyä tilauksen niin tuotteelle kuin kaiverruksellekin. Tilaus noudetaan joko myymälästä tai laitan lähetyksen kuljetukseen. Tilaukset ovatkin yllättäneet Mäkelän. – Välillä on tarvinnut oikein kartasta tarkistaa, että missä päin Suomea on joku paikkakunta. – Selvästi huomaa, että kun verkkokaupassa on hyvät hakusanat ja se löytyy googlesta, kauppoja tehdään todellakin ympäri maata. Alkuhankaluuksien jälkeen nykyinen verkkokauppasovellus toimii nyt mainiosti ja Mäkelä on siihen

oikein tyytyväinen. – Kun tulee uutta tavaraa, saan ne heti laitettua myyntiin.

Kiinakrääsää vai kierrätystä? Takavuosina varsinkin urheiluseuraihmiset muistavat paljousalennukset. Sen johdosta niin pöytästandaarijalkoja kuin joukkuemitalejakin löytyy seura-aktiivien varastoista vielä vuosikymmenten jälkeenkin. – Tänä päivänä yksittäiset mitalit tai palkinnot eivät ole niin kovin kalliita, joten en näe välttämättä järkeväksi hamstrata niitä kenenkään nurkkiin. Mutta jos niitä löytyy niin käyttöön vain. Tottahan niihin saa pelkän kaiverruksen tai omaan viiriin uuden jalan tai mitä vaan. Ei niitä ainakaan kannata pois laittaa vain siksi, että ne ovat vanhoja. Tästä Tuija Mäkelä saa välillä asiakkaalta ensin vieroksuvan katseen ja epäilyn, että miten se kauppiaan kauppa kannattaa jos vähemmän myy. – Siitä huolimatta kannustan tyhjentämään varastoja ensin ja vasta sitten hankitaan uutta. Pokaalien tyyli ja mallit muuttuvat, mutta hitaasti. – Ei näissä mitään erityisempiä trendejä kyllä ole. Ja jos mallistoon tuleekin joku erikoinen avopeltireunainen pokaali, ottaa se aikansa ennen kuin sen joku ostomielessä bongaa. Viime vuosina on vähän enemmän haluttu lasipalkintoja. Tästä päästäänkin valmistukseen ja valmistusmaihin. – Palkinnot tulevat pääsääntöisesti Kiinasta, eurooppalaisten tukkuliikkeiden kautta. Mutta lasiesineet, kuten vesitipan mallinen ”hikipisara” –pysti tulee ruotsalaisesta lasipuhaltamosta. Ja koska ne puhalletaan, kukin yksilö on uniikki. Suomalaista tuotantoa edustaa tyylikkäät ja ajattomat teräksestä valmistetut niin sanotut ”Seita-lautaset”.

Tuija Mäkelä ja pystirivi. Yrittäjä käsittelee pokaaleja ja palkintoja varsin tottuneesti, sillä takana on jo 15-vuotinen yrittäjätaival. Nyt korona-aikana tutummaksi tulee myös muun maan palkintotarve verkkokaupan myötä.

Pyry 2/2021 – 31

Tasoite- ja maalaustyöt

Korkealaatuista automaalausta jo yli 35 vuoden kokemuksella

Automaalaamo SataPinta Oy

P. 044 3432 131 www.maalausrantamaki.com

Uunikatu 7, Pori 0440 597 195

puh. 0400 324 857

puh. 040 541 4745 jari.ojalehto@westmet.fi

j.halme@dnainternet.net

www.porinparveke.fi

www.westmet.fi

lansirannikonremontointi.fi

LÖT​

​Länsirannikon

Öljytukku Oy

ÖLJYTUKUSTA saatavilla kaikki voiteluaineet Ojantie 20, Pori Hevosenkenkä 18 H 4, 28430 PORI

Kulmien laminointi 50 € (norm. 60 €) Tarjous voimassa 30.4.-31.5.2021

Länsirannikon Öljytukku LÖT​ Oy ​

oljytukku@lotky.com • puh. 044 535 1500

www.lotky.fi

LÖT​ ​

Länsirannikon Öljytukku Oy

ILMASTOINTI Puh. 044 231 4111 tai 24/7 ajanvaraus: timma.fi/luovuus

32 – Pyry 2/2021

www.jarmorantamaki.fi

Länsirannikon Öljytukku Oy

Hevosenkenkä 181445 H 4, 28430 Pori Puhelinmyynti 02-578 ∙ www.lotky.fi Puhelinmyynti∙02 578044 1445 oljytukku@lotky.com puh. 535 1500

ETELÄPUISTO 19, PORI

Laituritie 14 B, 28240 Pori Puh. 0400 645314 posti@jarmorantamaki.fi

SALMINEN OY

www.ilmastointisalminen.fi

Nyrhintie 12, 28760 Pori puh. 0400 767 952

www.rakennuspori.fi Meiltä kukat Meiltä elämäsikukat tärkeimpiin elämäsi hetkiin. tärkeimpiin

hetkiin

Ammattitaitoista kukkasidontaa Meriporinkukasta!

MERIPORINKUKKA

Harry Gullichsenintie 14, Pori MERIPORINKUKKA puh. 045 229 2530 Harry Gullichsenintie 14, Pori • 045 229 2530

OLEN EHDOLLA

KAI TALLBERG

Porin Hitsauslaite Oy

Nuoret ja vanhukset ensin!

Eteläväylä 20, Pori Puh. 02 635 9002 www.phloy.fi

Rakennusliike

KOIRIEN TUORERUOKAA

Rantanen Oy

laadukkaista, kotimaisista, raaka-aineista Tutustu verkkokauppaamme neufrau.fi

Myymälä avoinna: ma ja pe 9-18, ti-to 9-17, la 10-14 Pyhisin ja aattoisin suljettu

Virtasentie 12, Pori neufrau.fi

Korkealla tasolla jo neljällä vuosikymmenellä. Katso Facebookista, kuinka työmailla hommat hoituvat.

Tyvenentie 1, Pori • Puh. 02 634 6100 • www.prm.fi

Kotirannantie 2 28330 Pori

Korjuuntie 17-19, Herralahti, Pori puh. 02 641 1960

puh. 044 589 4940

MYÖS RENGASHOTELLI

IKKUNAMIES OY Esa Elo Mäntysalontie 39, 28800 Pori Puh. 040 7589 668

www.ikkunamies.com

Rakennusliike Luvi-Por Oy Itäkeskuksenkaari 7, Pori • 0400 630 424 • www.luvipor.fi

TYÖSUHDEPYÖRÄT LEASINGILL Ä

AL ANSA AMMATTILAISELTA .

OTA YHTEYTTÄ!

Avoinna: Ma-Pe 10-17 Satakunnankatu 32 P. 040-1627904

Pyry 2/2021 – 33

J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

PakuPorilla

KULKEE HYVIN PakuPori Oy:n pyörät ovat alkaneet rullata tosissaan viimeisen parin vuoden aikana. Yrittäjä Erno Koivistoinen on satsannut yksinään toimintaan täysillä ja saanut avukseen kolme mainiota työntekijää. Lisäksi hän on suunnannut tekemisiään joustavasti juuri sinne, missä tarvetta on esiintynyt eniten. Teksti Jorma Vesterholm Kuva Aleksi Rimpiläinen

YRITYKSENÄ PAKUPORI on reilu kymmenvuotias. Nimestään huolimatta se sijaitsee heti Harmaalinnan jälkeen Ulvilassa, Perkokujalla. Sen perusti aikoinaan sarjayrittäjänä tunnetuksi tullut Antti Jalonen, joka on pyöräyttänyt liikkeelle myös muun muassa Cafe Elban, Blind Burgerin ja Torgetin. Vuonna 2015 yrityksen osti itselleen juuri Erno Koivistoinen. – Se oli yhtä kuin yksi pakettiauto ja nettisivut. Vuokrasin autoa sivuhommana, sillä päätyökseni myin noihin aikoihin rahtilaivoja. Kahden työn samanaikainen pyörittäminen oli mahdotonta, joten pistin PakuPorin hautumaan pöytälaatikkoon, Erno selvittää silloista ratkaisuaan. Homma muuttui vuoden 2017 maaliskuussa, kun hän yhtiöitti firman erään tuttavansa kanssa. Silloin hankittiin kolme autoa, nyt niitä on neljä, joista kolmea voi edelleen vuokrata. Yhtiökumppanin kanssa tiet kuitenkin erkanivat melko pian. Runsaan kahden vuoden ajan Erno onkin vastannut kaikesta itse. Varsinkin vuosi 2019 oli hurja. – Isoja riskejä oli otettu, osin myös lainarahalla. Muuttokeikkoja tuli tehtyä niin paljon, että näin jälkeenpäin oikein hirvittää. Mutta kaikesta selvittiin, Erno huokaisee. – Taloudellista taakkaa helpotti uudistus, joka koski taksien ohella myös tieliikenteen tavarakuljetuksia. Kalliista liikenneluvasta luovuttiin, ja tilalle tuli selvästi edullisempi trafi-ilmoitus vuosimaksuineen. Tämä oli hyvä, kalustoa kun löytyi jo.

Kauppakassi ykköstuotteena Pakettiautojen vuokrauksen ja muuttojen sekä muiden yleiskuljetusten ohella Erno otti palveluvalikoimaan aikanaan myös ”Kauppakassi”-toiminnan. Siinä ostokset noudetaan kaupasta ja toimitetaan ostajan kotiovelle. Aluksi näitä keikkoja oli harvakseen, korkeintaan

34 – Pyry 2/2021

pari päivässä, mutta reilu vuosi sitten tuli korona, ja kaikki repesi. Nykyään PakuPori kuljettaa jokaisena arkipäivänä kauppatavaroita katkeamattomana virtana. Se onkin yrityksen tärkein osa-alue tänä päivänä. Palvelumuotoa hyödyntää kaksi Citymarketia ja yksi K-Supermarket. – Kauppakassiin liittyy yksi hauska tapahtuma. Olen yhteistyössä Winnovan kanssa ja otan tasaisesti logistiikka-alan opiskelijoita työharjoitteluun. Vuosi sitten maaliskuisena maanantaina aloitti jälleen yksi opiskelija. Taisin vielä tiistaina pahoitella, että kun on niin hiljaista, ”et ei pääs tekemisen meininkiin”. No, keskiviikkoaamuna pääsi harjoittelija tositoimiin ja oman auton rattiin. Muutos oli monta sataa prosenttia yhdessä yössä, kun Pori painoi paniikkinappulaa.

Monipuolisuus vie eteenpäin – vuokraus piristymässä Erno Koivistoinen myöntää, että mikäli hän haluaisi keskittyä pelkästään pakettiautojen vuokraukseen, tulisi ajoneuvoja olla viisi tai kuusi, ja niiden käyttöaste noin 40 prosenttia. Oikea ratkaisu on ollut laajentaa toimenkuvaa, vaikka vuokrauskin on alkanut taas tasaisesti lisääntyä. PakuPoria hyödyntävät niin yksityiset henkilöt kuin yrityksetkin. Toimintatapa on selkeä: asiakas varaa auton tietyksi aikaa, noutaa avaimet ja auton toimistolta ja palauttaa ne takaisin sinne. Ernolla on töitä siis myös viikonloppuisin, mutta tätä helpottaa se, että mies asuu kätevästi samassa rakennuksessa olevassa saunallisessa kolmiossa. Vuokraaja voi käyttää myös lisäpalveluja. Pahvilaatikoita, jätesäkkejä ja pakkausteippiä on myynnissä huokeaan hintaan. Lisäksi on mahdollista vuokrata nokkakärryt, kuormaliinat ja ajorampit. Lisäkilometrejä saa edullisesti, eikä toisen kuljettajan ilmoittaminenkaan paljon maksa.

Erno Koivistoinen luotsaa kuljetusalan yritystä PakuPoria. Eniten töitä tarjoaa tällä hetkellä ”Kauppakassi” -toiminta.

Tie vie joskus pitkälle Itse ajettavat keikat ovat pääsääntöisesti lähialueilla, mutta kauemmaksikin tarvittaessa mennään. Juuri jokin aika sitten vietiin lasti akkuja Forssaan. Yksi mieleenpainuvimmista reissuista sattui noin vuosi sitten. Hätäiseltä kuulostava mies oli soittanut ja kertonut, että nyt pitäisi nopeasti kuljettaa jokin muutaman sadan kilon moottorinosa Mäntyluodon satamasta Helsinki-Vantaalle. – Keskustelun edetessä selvisi, että kyseessä oli lentokokeen osa, joka oli lähdössä maailmalle rahtikoneen kyydissä. Ja sen arvo oli tuollaiset puoli miljoonaa euroa, Erno naurahtaa. – No, kiireen vilkkaa matkaan. Jouduin kuitenkin odottelemaan satamassa kolme varttia, joten valitsin reitin Tampereen ja moottoritien kautta. Perille ehdittiin ajoissa. Silloin tällöin pitää pikakuljetuksena kuskata myös jokin paketti tai pelkkä kirjekuori. Tähän ei pakettiautoa tarvita, joten Erno hyödyntää tässä kohtaa omaa henkilöautoaan. Hän huoltaa myös hallitiloissaan kaikkia autoja niin pitkälle kuin oma osaaminen riittää.

Vapaata on hankittava tietoisesti PakuPorin vetäminen vie aikaa. Kuten yleensäkin pienyrittäjien, on Ernonkin tietoisesti etsittävä lepoa ja vapaahetkiä. Työntekijät ovat mahdollistaneet sen, ettei hänen tarvitse juurikaan enää lähteä muuttokeikoille. Työpäivän jälkeen katsotaan sähköpostit, ja illasta pyritään pyhittämään levolle muutama tunti. Viikonloputkaan eivät vaadi työaikaa enää entiseen malliin. Tyttöystävä asuu Loimaalla, ja siellä on mukava käydä. Harrastuksiin kuuluu frisbeegolf. – Viime vuoden keväällä oli tarkoitus lähteä viikoksi kisamatkalle, mutta se peruuntui. Lepo teki kyllä muutenkin hyvää. Syksymmällä samanlainen reissu sitten onnistui. Pakumiehen akkuihin tuli kummasti lisää virtaa. Hyppäämme kumpikin samaan aikaan omiin autoihimme. Erno Koivistoisella alkaa työpäivä pakettiauton ratin takana. Minä suuntaan kotiin tietokoneen ääreen.

Pyry 2/2021 – 35

Talouden ja kirjanpidon ammattilaiset

palveluksessasi

Autamme parantamaan yrityksesi kilpailukykyä ja luomaan kestävää kasvua jo tänään! Tilintarkastus-, vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritys- ja rakennejärjestelyt KPMG Oy Ab Gallen-Kallelankatu 8 Pori P: 020 760 3000 E: pori@kpmg.fi

Olemme lähteneet avaamaan tätä meidän pakettiamme sellaisella perussetillä, mitä nykypäivänä jokaisen yhtiön pitäisi odottaa tilitoimistoltaan. Jani Tujunen, Tujunen Yhtiöt Oy / Helmitalot

KONSULTOIVA TILITOIMISTO www.festumaccounting.fi

SUUNNITTELEMME KANSSASI

Verosuunnittelu | Tilinpäätöksen arviointi Maksuvalmius | Kassan tilanne ja näkymä Kehitettävät talousprosessit | Budjetti

kpmg.fi

PALKANLASKENTA | KIRJANPITO | KONSULTOINTI

36 – Pyry 2/2021

YKSILÖLLISTÄ tilitoimistoYKSILÖLLISTÄ tilitoimisto- ja ja isännöintipalvelua isännöintipalvelua

www. balanssi. name ValtakatuValtakatu 6, 3. krs. 6, Pori (02) 630puh. 8500 | puh. | www.balanssi.name 3. krs. PORI (02) 630 8500

 Kirjanpito

ja tilinpäätöspalvelu

•

ISÄNNÖINTIPALVELUT

• •

HT –

Isolinnankatu 3 L 50 28100 Pori

•

toimisto@tilikuukkari.fi

puh. 045 162 7996 jenna.abakus@elisanet.fi

Taloushallinnon palat paikoilleen ammattilaisen avulla fi

yritysohjaus. Sanna Valkeejärvi, vastaava hoitaja, KTM, KLT-kirjanpitäjä Pripoli, Tiedepuisto 4, 28600 Pori • p. (02) 641 2711, fax (02) 641 2712 • yritysohjaus@yritysohjaus.fi

Isolinnankatu 21 E, 4. krs, Pori Puh. 0500 320677

PORI & NOORMARKKU 050 3129 306 · www.satakunnanyritystili.fi

Pyry 2/2021 – 37

Rahoitusjohtaja Kaj Rautelo on pitkän linjan osuuspankkilainen. OP Ryhmän eri tehtävissä hän on ollut kolme vuosikymmentä. Nyt OP Yrityspankissa hän tuntee rannikkoalueen yrityskentän hyvin laajasti.

38 – Pyry 2/2021

A S I A N T U N T I J A PA L S TA

Yritysten rahoittaminen

ASIAKKAAN PARHAAKSI OP Yrityspankin rahoitusjohtaja Kaj Rautelo tietää ja tuntee Satakunnan ja laajemmankin alueen yrityskentän lähestulkoon paremmin kuin ne kuuluisat omat taskunsa. Nykyisin kohde- ja saatavavakuudellisten rahoitusten hoito edellyttää niin asiakasyrityksen kuin pidemmän tuotantoketjunkin tuntemusta. Siitä Rautelolla on vuosikymmenten kokemus. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– TARVE yritysten turvalliseen rahoittamiseen on kasvanut takavuosiin verrattuna. Siihen liittyy vaikkapa vientiyritysten väliset hyvinkin pitkät maksuajat. Tuotannon tulee pyöriä ja raaka-aineita, tarvikkeita ja palkkoja pitää silti maksaa, Rautelo selvittää.

Rahoituksella helpotusta perinteisiin kiinnityksiin Rahoitusjohtaja Kaj Rautelo aloittaa esimerkillä. – Kun normaalisti hankintoja tehdessä kiinnitetään omaisuutta, kohdevakuudellisessa rahoitusmallissa kohde on vakuutena. – Tätä käytetään paljon metalli- ja vientiteollisuudessa sekä kuljetus- ja maanrakennusalalla. – Konkreettinen esimerkki voisi olla vaikkapa miljoonan euron sorvi. – Tällöin kauppasopimuksesta toimitetaan minulle dokumentti. OP Yrityspankki määrittää sille vakuusarvon. Kohde on meillä vakuutena niin kauan kunnes se on maksettu kokonaan, hän yksinkertaistaa tapahtumankulkua. OP Yrityspankki haluaa palvella kaikenkokoisia asiakkaita.

Tunne asiakas, myyjä ja markkinat – Myyjällä on valtavan suuri merkitys, Rautelo muistuttaa ja antaa tyypilliseen tapaansa nappiesimerkin: – Ajatellaanpa vaikka yritystä, joka investoi kuorma-autoon. Meidän tulee olla vakuuttuneita siitä,

että myyjätaho on luotettava eikä ole oletettavissa, että auto hajoaa tuoreeltaan. – Kohdevakuusrahoituksessa sekä myyjä että asiakas selvitetään hyvin tarkkaan juuri luotettavuuden kannalta, mutta tietysti myös yrityksen tilan kannalta. Meillä pitää olla varmuus siitä, että asiakasyritys pystyy maksamaan kohteensa jollain aikavälillä. OP Yrityspankki käy kaikki isommat hankkeet läpi yhdessä asiakkaan kanssa. – Etsimme asiakkaalle parhaan ja tasapainoisimman ratkaisun. Kohdevakuudellisessa rahoituksessa asiakkaan vakuudet säästyvät muihin mahdollisiin investointeihin.

Parakeista pakettiautoihin ja laskuihin Kohdevakuuksista puhuttaessa tarkoitetaan aina irtainta omaisuutta. Nykyään irtain voi silti tarkoittaa myös kiinteistöä, mikäli se on parakkityyppinen. – Oma alueeni koostuu paljon isommasta kuin vain Satakunnan alueesta. Käytännössä asiakkaita on Ahvenanmaalta Pietarsaareen, Rautelo kertoo. – Jollain paikkakunnilla on löydetty hienoja ratkaisuja esimerkiksi parakkikoulujen ja –päiväkotien rahoituksiin kohdevakuudellisella rahoituksella. Nämä projektit ovat haastavia ja niihin on löytynyt paljon positiivisia ratkaisuja. Toinen yritysten kannalta käyttökelpoinen rahoitusmuoto on laskusaatavarahoitus. – Ennen puhuttiin factoringista, Kaj Rautelo selventää.

– Käytännössä pankki ostaa ja rahoittaa laskuja. Tällöin itse lasku on vakuutena. Yritykset käyttävät factoringia silloin, kun jotain tilausta valmistellaan pitkiä aikoja monen työntekijän voimin. Rahaa tarvitaan jo ennen loppulaskun maksupäivää. – Näissä rahoituksissa sekä ostajan, että myyjän tulee olla vakavaraisia. Tällä rahoituksella ei siis pelasteta mitään, vaan autetaan yritystä pyörimään, hän muistuttaa. Kaikki tämä edellyttää, että pankki on asiakkaan iloissa ja suruissa mukana. – Meille on tärkeää, että omista pidetään huolta, Rautelo kiteyttää. OP Yrityspankki on kohde- ja saatavarahoitusten markkinajohtaja niin Satakunnassa kuin koko maassa.

”

– OP Yrityspankki haluaa palvella kaikenkokoisia asiakkaita.

Pyry 2/2021 – 39

Satakunnan ensimmäiset nettimessut toukokuussa

Kuva Hannes Frigård

SATAKUNTALAISILLE pienyrityksille tarjotaan uutta tapaa esitellä omia tuotteita ja palveluita. Ensimmäistä kertaa Satakunnassa järjestettävät nettimessut toteutetaan Facebookissa, joka toimii virtuaalisena messuhallina. Löydä ja osta läheltä! -nettimessut järjestetään 21. – 23. toukokuuta, ja ne tarjoavat myös luentoja ja tietoiskuja. Nettimessujen idea on syntynyt Suomen yrittäjien korona-ajan #ostaläheltä-kampanjan innoittamana, jotta pien- ja yksinyrittäjät saavat mahdollisuuden saada kauppaa ja toimeentuloa, sanoo messutiimin vetäjä, Develooppi Oy:n Tytti Laine (kuvassa). Hän on yrittäjä-valmentajana nähnyt läheltä pienyrittäjien korona-ajan vaikeudet ja ahdingon. Tätä tilannetta helpottamaan nettimessut tarjoavat virtuaalisen torin, jossa myyjät ja ostajat kohtaavat. Tytti Laine korostaa, että messuille osallistuvan yrityksellä ei tarvitse olla mitään erityistä teknistä osaamista, sillä näytteilleasettajia opastetaan, miten messuilla toimitaan, ja alustana on monille tuttu Facebook. Ilmoittautuminen messuille on käynnistynyt ja lisätietoa nettimessuista saa osoitteessa www.lahelta.fi

PORIN YRITTÄJIEN TAPAHTUMAKALENTERI 2021 TOUKOKUU 4.5. Pasi Raution myynnin ja markkinoinnin etäkoulutus: Aika entinen ei koskaan enää palaa (etäkoulutus) 5.5. Vuosiloman keskeisiä kysymyksiä (etäkoulutus) 6.5. Porin Yrittäjien verkostoitumisaamukaffe Yrittäjä yrityksen takana (Teams) 11.5. Porin Yrittäjien kuntavaaliinfo jäsenehdokkaille (Teams) 11.5. Porin Yrittäjien hallituksen kokous (Teams) 11.5. Elisan tunnin tietoiskut: Yrittäjän tietoturva - miten pidät tietosi turvassa? (etäkoulutus) 12.5. Porin Yrittäjien ja Porin kaupungin etäaamukaffeet Kaupunki + yritys on enemmän kuin kaksi (Teams)

18.5. Pasi Raution myynnin ja markkinoinnin etäkoulutus: Aika entinen ei koskaan enää palaa (etäkoulutus) 19.5. Työmatkat työntekijän ja osakkaan verotuksessa (etäkoulutus) 25.5. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen (etäkoulutus) 25.5. Elisan tunnin tietoiskut: Digiliiketoiminnan perusteet (etäkoulutus) 27.5. Oomin ja Porin Yrittäjien energiset etäaamukaffeet (Teams) 28.5. Valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma, Get Together (verkossa) KESÄKUU 2.6. Porin Yrittäjien siirretty sääntömääräinen kevätkokous. Porin Yrittäjien Kuntavaalipaneeli. Yyterin Virkistyshotelli

Porin Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät myös

www.porinyrittajat.fi 40 – Pyry 2/2021

2.6. Tietoisku: Suomi.fi-valtuudet käyttöön (etäkoulutus) 3.-4.6. Kunnallisjohdon verkkoseminaari 2021 8.6. Porin Yrittäjien hallituksen kokous 13.6. Kuntavaalit HEINÄKUU 10.7. Pyry Jazz 25 vuotta Ravintola Klubin sisäpiha ELOKUU 5.8. Yrittäjägolf 20 vuotta Kalafornian kentällä 13.8. Porin Yrittäjien hallituksen kokous SYYSKUU 4.9. Porin Yrittäjien 40-vuotisjuhlat

14.9. Porin Yrittäjien hallituksen kokous 23.-26.9. Porin Päivä LOKAKUU 5.-6.10. Kunnallisjohdon seminaari Finlandia-talossa 12.10. Porin Yrittäjien hallituksen kokous MARRASKUU 9.11. Porin Yrittäjien hallituksen kokous 24.11. Porin Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous JOULUKUU 10.12. Porin Yrittäjien hallituksen kokous

KUKKAKAUPPA

LEIPOMO

VERKKOKAUPPA

AUTOFIKSAAMO

#ostaläheltä #ostporilaiseltyrittäjält #eikuntaailmanyrityksiä

La 10.7.2021 klo 19.00 alkaen Ravintola Klubi, Pori Laita päivämäärä kalenteriin ja seuraa ilmoittelua!

Pyry 2/2021 – 41

A S I A N T U N T I J A H A A S TAT T E L U

Oomi valjastaa

AURINGONSÄTEIDEN ENERGIAN Vielä viime vuosikymmenen alkupuolella aurinkoenergia loisti pienenä tähtenä sähköntuotannon taivaalla. Tämän jälkeen sen suosio on kasvanut komeetan lailla, eikä näkyvissä ole esteitä, miksi kasvu ei voisi jatkua myös tulevaisuudessa. Aurinkoenergian tuotanto on kehittynyt nopeasti, ja samalla siitä on tullut entistä käyttäjäystävällisempi. Sen suurimpia edustajia on Oomi Energia, joka on rakentanut yli 15 prosenttia maamme aurinkoenergiakapasiteetista. Teksti Jorma Vesterholm Kuva Oomi Energia

OOMI ON usean paikallisen sähköyhtiön yhteinen myyntiyritys. Siinä yhdistyvät samanaikaisesti valtakunnalliset, luotettavat toiminnot sekä paikalliset ominaispiirteet ja osaaminen. Pori Energia lähti toimintaan mukaan Oomin aloittaessa vuosi sitten. Vielä tuoreempi oomilainen on asiakkuuspäällikkö Matti Kahikko, jonka pesti alkoi tämän vuoden maaliskuun alussa. Matti toimii Porissa ja Raumalla sekä laajemminkin Satakunnassa ja Länsi-Suomessa. Vaikka työtoverit ovat näin korona-aikaan tulleet tutuiksi lähinnä virtuaalisesti, on Matti heti pystynyt aistimaan, että kasassa on hyvä ja toimiva, noin 50 hengen tiimi. Yhteisten viikkopalaverien ohella kahdenkeskisiä yhteydenottoja on päivittäin. Erilaisia myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä yli kymmenen vuotta tehnyt mies on todella innoissaan. Hänelle selvisi pikaisesti, mitkä tekijät ovat aurinkoenergian räjähdysmäisen kasvun takana. – Alan teknologia on kehittynyt pikavauhdilla pisteeseen, jolloin paras mahdollinen hyöty on saatavilla. Investointien takaisinmaksuaika on saatu laskemaan yrityksissä 6–9 vuoden välille ja yksityisissä kotitalouksissa myös lähelle tätä. – Aurinkoenergiassa yhdistyvät vastuullisuus ja vihreät arvot. Yrityksen on helppo perustella ja myötäelää sähköntuotantoratkaisunsa. Asiakkaalle tämä luo luotettavuutta ja arvostusta. Suomessa aurinkoenergian käyttö keskittyy maalis-lokakuun väliseen aikaan. Yritykset puksuttelevat tasaisesti, mutta kotitalouksissa lämpimänä keskikesän aikana sähköä ei kulu niin paljon. Ollaan paljon ulkona ja mökillä eikä lämmityskustannuksia ole. Paneelit tuottavat sähköä enemmän kuin sitä käytetään. Tämä energia kerääntyy talteen virtuaaliakkuihin, ja sitä voidaan hyödyntää myöhemmin. Tätä ylijäämäsähköä voi myös myydä.

42 – Pyry 2/2021

Oomi nyt ja aina Aurinkoenergian käyttöjärjestelmä käsittää lähinnä kolme osatekijää: paneelit, telineet ja invertterit eli muuntajat paneeleiden ja sähköpääkeskuksen välillä. Oomi käyttää näiden osalta huippuosaajien tuotteita. Telinetekijä on Orima Oy, invertterit hankitaan saksalaiselta SMA:lta. Oomi haluaa pitää projektin omissa käsissään. Sille kuuluvat hankintojen lisäksi myynti, tuotevastuu, suunnittelu ja projektointi. Asennuksessa käytetään hyviksi havaittuja, mieluimmin paikallisia osaajia. Tämä varmistaa toimintavarmuuden sekä kuhunkin kohteeseen parhaiten sopivan katto- ja paikkakohtaisen asennuksen. Näin saadaan aikaan vähin, tarvittava huolto. Asennustyöt sekä yksityisille että yrityksille sujuvat todella nopeasti. Aikaa niihin kuluu vain viidestä kymmeneen päivää. Yksityiskoteihin tehtäviin asennuksiin on haettavissa myös kotitalousvähennys. – Oomin toiminta-ajatuksena on olla pitkään pysyvä myyntiyritys. Asennettu aurinkoenergiakokonaisuus voi toimia helposti jopa useamman kymmenen vuotta. Jos tämän aikana tulee ongelmia tai kysyttävää, voi aina soittaa Oomiin ja saada apua, Matti Kahikko kertoo. – Oomin jatkuvuutta ja luotettavuutta lisää se, että yhtiö antaa tuotteilleen tuotantotakuun jopa 25 vuoden ajalle. Oomi on rakentanut aurinkoenergiakokonaisuuksia monelle tunnetulle yritykselle kuten S-ryhmälle ja Tuurin kyläkauppaan. Koska Vesa Keskinen on tunnettu miljoonatempauksistaan esimerkiksi pilkkikilpailuissa, tuli Tuuriin tietysti rakentaa miljoonan wattipiikin voimala. Kun tällaiset esimerkit yhdistää takuuvarmoihin tuotteisiin, on asiakas helpompi vakuuttaa siitä, että auringolla tuotettu sähkö on erinomainen ja kestävä ratkaisu. – Toimimme sillä tutulla ”Avaimet käteen”

-periaatteella. Kaiken muun ohella autamme asiakasta myös verkkoilmoitusten ja muiden, tarvittavien asiakirjojen tekemisessä, Matti Kahikko lupaa.

Ekologista sähköä pienellä rahalla Aurinkoenergia ei investointina ole mitenkään kallis. Keskiverto omakotitalo tulee toimeen viiden kilowattipiikin voimalalla. Sen kustannukset liikkuvat siinä 6 000–8 000 euron haarukassa. Pienehkö yritys tulee hyvin toimeen 10 kilowattipiikin voimalalla, joka maksaa noin 10 000–12 000 euroa. Summaa ei tarvitse maksaa kerralla. Tässä auttaa OP:n investointirahoitus ja leasing. – Takaisinmaksuajaksi voi sopia vuodesta jopa viiteen vuoteen. Lisäksi Business Finlandilta voi anoa energiatukea, joka on suurimmillaan viidenneksen investointikuluista. Kuukausimaksu ei nouse kovinkaan korkeaksi. Kun samalla säästää sähkölaskussa, tulee investointi maksettua takaisin lähes huomaamatta, Matti muistuttaa. – Aurinkoenergiaa käyttämällä tulet myös omavaraiseksi, eivätkä paljon puhutut siirtohinnat vaikuta sinun sähkölaskuusi. Matti nostaa esille juuri sen, että kun investointikulut on kuitattu, sähkön käytön juoksevat kustannukset aurinkoenergian osalta ovat nolla mahdollisia huoltokuluja lukuun ottamatta. – Eipä siis ihme, että yhä useampi suomalainen yritys ja kotitalous valitsee aurinkoenergian isoksi osaksi sähkönkäyttöään. Näin on myös Porissa ja laajemminkin koko Satakunnassa. Aurinkoenergia tulee kovaa vauhtia mukaan myös muuhun sähkönkäyttöön. Kotipihoilla autojen lämmitystolppia on alettu muuttaa ja rakentaa sitä hyödyntäviksi. Lisäksi sähköautojen lisääntyessä latauspisteet lisääntyvät. Yritysten parkkialueilla odotetaan ja pian myös vaaditaan sellaisia olevan ainakin yksi.

Oomi Energian asiakkuuspäällikkö Matti Kahikko iloitsee aurinkoenergian yhä kasvavasta suosiosta.

Pyry 2/2021 – 43

44 – Pyry 2/2021