Page 1

PORIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

1 /2 0 2 1

P O RI N YRIT TÄ JÄT

40 vuotta juhlalehti


TÄYDEN PALVELUN KULTASEPÄNLIIKE TÄYDEN PALVELUN PALVELUN TÄYDEN KULTASEPÄNLIIKE KULTASEPÄNLIIKE

miitauksia ja tutkimuksia kaikille teille

Meiltä kulta-, hopea- ja timanttikorut, kellot, kummilahjat, kristallit sekä muut lahjatavarat. Korujen tilaustyöt ja korjaukset. kultaa ja hopeaa. kellot, Meiltä kulta-, hopeahopeaja timanttikorut, Meiltä Ostamme kulta-, ja timanttikorut, kellot,

• kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä loadmanilla

kummilahjat,kristallit kristallit sekä sekä muut kummilahjat, muut lahjatavarat. lahjatavarat. Korujen tilaustyöt ja Korujen tilaustyöt ja korjaukset. korjaukset. Ostamme kultaa kultaa ja Ostamme ja hopeaa. hopeaa.

• Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • tie- ja katuverkon inventoinnit • Yksityisteiden perusparannusten suunnitteluun kantavuusmittaukset ja kuntoarviot • siltojen kuntoarviot yksityisteille, metsäteille ja kuntien kaavateille • törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • uusien päällysteiden kitkanmittaus • lasien tummennukset

ITÄPUISTO Pori,ark. ark. 10-17, 10-17, la ITÄPUISTO 5,5,Pori, la 10-14 10-14 www.kultaseppatallberg.fi, kai@kultaseppatallberg.fi www.kultaseppatallberg.fi, kai@kultaseppatallberg.fi

ITÄPUISTO 5, Pori, ark. 10-17, la 10-14 www.kultaseppatallberg.fi, kai@kultaseppatallberg.fi

ASUNTO OY PORIN KULTAHERRA

Rakentaminen alkanut! Satamaidon tontin ensimmäinen kohde, Kultaherra on 8-kerroksinen, 38 huoneiston upea kokonaisuus. Sijainti on omiaan korkean laatutason asumiseen.

”Sinulle valittu ja suunniteltu” Sisustusarkkitehti Katri Perho suunnitteli kohteeseen 5 upeaa tyylisuuntaa, sekä niihin sopivat, valmiiksi valikoidut materiaalit.

Ota yhteyttä asuntomyyntiimme

Luonnos

Marja Mykrä, Myyntijohtaja, LKV, DV Soita 0500 595 999

marja.mykra@mvr-yhtyma.fi

Arvioitu valmistumisaika: 5/2022 Rakentaja, myynti ja markkinointi: MVR-Yhtymä Oy, Valtakatu 22, 28100 PORI

KAIKKI KARHUKORTTELIN VAPAAT HUONEISTOT LÖYDÄT TUTUSTA OSOITTEESTA KARHUKORTTELI.FI 2 – Pyry 1/2021


Porin kaupunki onnittelee

40-VUOTIASTA PORIN YRITTÄJÄT RY:TÄ Kuva Harri Virta 463-VUOTIAALLA Porin kaupungilla on ollut viimeiset neljäkymmentä vuotta kumppaninaan Porin Yrittäjät. Vuonna 1981 maailma ja Pori näyttivät erilaisilta. Globalisoituva talous, yhdentyvä Eurooppa ja kansainvälinen kilpailu eivät vielä olleet edes oven takana. Neuvostoliiton-kauppa kukoisti. Porissa elinvoima rakentui muutaman suuren varaan: Rosenlew, Rauma-Repola, Outokumpu ja Kemira olivat teollisuuskaupungin sydän. Puuvillatehtaan tulipalokin odotti vielä tuloaan. Elettiin vakaata suurteollisuuden aikaa; yrittäjyyden kasvun aika oli edessä. Yhteisen taipaleemme aikana on Suomesta tullut Euroopan Unionin jäsen, markasta on aika jättänyt ja globaalit konsortiot ja konsernit ovat saapuneet meillekin. Samalla myös moni asia muuttunut niin kunta- kuin yrityskentällä. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet, samalla kun olemme

siirtyneet melko suljetusta taloudesta avoimeen globaaliin talouteen. Yritysten ja organisaatioiden keskittyminen ydinosaamiseensa on luonut kasvualustaa pk-yrittäjyydelle. Nämä muutostekijät ovat luoneet yritysten ja kuntien välille uudenlaista yhteistyötä. Vahva julkinen talous tarvitsee yksityisistä yrityksistä lähtevää kasvua. Julkisen puolen keskeisimpiä tehtäviä on yritysten toimintaympäristöstä huolehtiminen. Kohtalonyhteys on selvä: ei menestyvää kuntaa ilman menestyviä, kasvavia ja työllistäviä yrityksiä. Katsaus Porin Yrittäjien vuosien varrella palkittuihin yrityksiin kertoo, kuinka hieno yrityskenttä Porissa toimii. On tärkeää, että yrityksillä on Porin Yrittäjien kaltainen vaikuttajaorganisaatio tukenaan. Vuoden 2017 parhaaksi paikallisyhdistykseksi valittiin Porin Yrittäjät, joten näyttöjä ja

tunnustusta onnistuneesta työstä löytyy. Porin kaupungin ja Porin Yrittäjien seuraavan 40-vuotisen kumppanuusjakson iso yhdessä ratkottava haaste on alueen väestökehitys. Yritysten hyödyntäessä kaupungin toimintaympäristöä kasvualustana saadaan varmasti aikaan loistavia menestystarinoita. Ihmisten saamisessa alueelle kasvua mahdollistamaan tarvitaan myös yhteisiä ponnisteluita positiivisten mielikuvien luomiseksi. Yhteinen positiivinen viesti kaupungistamme on tärkeä yhteistyön muoto myös tulevaisuudessa. Porin kaupungin puolesta toivotan 40-vuotiaalle Porin Yrittäjät ry:lle onnea merkkipäivän johdosta ja menestystä tulevaisuudessakin!

Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja

Näyteikkunateippaukset Autoteippaukset Mainostaulut Julisteet Roll Up telineet

Pyry 1/2021 – 3


Prizztechin toimitusjohtaja Ari Eklund kiittää Porin Yrittäjiä pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä. - Paljon onnea yhdistykselle ja kaikille yrittäjille, hän toivottaa.

1/2 021 Porin Yrittäjien jäsentiedotuslehti 37. vuosikerta Päätoimittaja Mikko Sundell puh. 0400 592 898 mikko@ sundell.fi Julkaisija Oy BM&M Ab, Pori

4 – Pyry 1/2021

Kustantaja Altti Papinsaari puh. 0400 594534 altti.papinsaari@pyrylehti.fi Toimitus Oy BM&M Ab Itsenäisyydenkatu 50 B, 28130 Pori toimitus@pyrylehti.fi www.pyrylehti.fi Mediamyynti Merja Hietaranta-Mäkinen 040 416 3184 merja .hietaranta@pyrylehti.fi

Painopaikka Printhaus Oy, Pori Reklamaatiot Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Seuraava lehti ilmestyy 7.4.2021 Kannessa Marjon Herkkukakun suunnittelema Porin Yrittäjien 40-vuotisjuhlakakku Kuva Hannu Ikonen


A S I A N T U N T I J A H A A S TAT T E L U

Yrittäjä, ole hereillä Monesta suunnasta kuulee tässä ajassa muistutusta yrittäjän valppaudesta muutoksen keskellä. Juuri nyt mikään muu ei ole varmaa kuin muutos. Mutta millainen se on tai tulee olemaan, siitä ei ole vielä kovin tarkkaa käsitystä kenelläkään. Kehittämisyhtiö Prizztech Oy on vuosien ajan ollut yrittäjien tukena ja on sitä nytkin, koronakriisin keskellä. Miten Prizztech auttaa yrittäjää ja yritystä?

Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

KUN KORONATILANNE ALKOI lähes vuosi sitten, Prizztech muutti nopeasti toimintaansa niin, että yrittäjien auttava puhelin aukesi ja toiminnan painopiste siirrettiin koronaneuvontaan. Kun valtion tukihakemusrumba alkoi, prizziläiset auttoivat yrityksiä hakemusten täyttämisessä. Suuri työ oli yksinyrittäjien tukihakemusten käsittelyssä, jonka Prizztech teki kokonaisasiakaskunnilleen. Kohta neljä vuotta Prizztechin peräsimessä on ollut toimitusjohtaja Ari Eklund, jonka mukaan nyt on autettu aivan kaikissa tilanteissa olevia yrityksiä. – Prizztechin fokus on normaaliaikaan yrittäjyyden edistämisessä sekä aloittavissa ja kasvavissa yrityksissä. – Tämä tilanne vaikuttaa niin moneen asiaan, että on ollut tärkeää auttaa kaikkia yrityksiä, hän kertoo.

Yritysten ja elinkeinoelämän taustalla Prizztech on ollut monessa mukana, vaikka se ei julkisuudessa näykään. – Yksi tuore esimerkki on vaikkapa vanadiinitehtaan saaminen Poriin. Se ei ole minkään yksittäisen tahon työn tulos, kyllä tällaisissa isoissa projekteissa aina on monta tekijää, joiden panosta tarvitaan. – Toisaalta meidän tehtävämme on sparrata jo olemassa olevia yrityksiä ja pohtia heidän kanssaan yhdessä mahdollisia uusia suuntia ja liiketoimintamalleja. Prizztechin palveluiden piirissä Porin kaupungin lisäksi on Satakunnan muitakin kuntia, erilaisin palvelupaketein. Näin ollen talossa on laaja käsitys koko alueen elinvoimasta ja mahdollisuus ennakoida, mitä kenties tuleman pitää,

Postiosoite Porin Yrittäjät ry, PL 45, 28101 Pori

sillä Prizztechin yksi pitkäaikaisimmista palveluista on uusien yrittäjien palvelut.

Miten tämän tilanteen jälkeen? Ari Eklund lanseeraa termin epäjatkuvuuskohta. – Se tarkoittaa sitä, että maailman muutoksissa jonkun bisnes kärsii tai jopa katoaa ja jonkun toisen kasvaa. Muutosten merkitys omalle yritykselle on pidettävä mielessä. Tällöin on mahdollista ennakoida ja hyväksyä myös se, että omaa ydinosaamisaluetta pitääkin muuttaa. – On eri tasoja seurata ympäröivää maailmaa. Se voi olla tulevaisuuden tutkimista tai liiketoiminnan tutkimista. Yrityksen sisäisen osaamisen kartoittaminen on hyvin tärkeää. Jos näyttää siltä, että oma bisnes hiipuu, mitä taitoja meillä on jo olemassa. Auttaako ne muuttamaan suuntaa? Oman liiketoiminnan kehittämisestä Eklundilla on konkreettinen esimerkki. – Jos mietitään viime vuoden tuomia muutoksia, kriittiseltä ravintola-alalta on yksi silmiinpistävä ja samalla hyvin toimiva malli, take away ja kotiinkuljetukset. Muutos ei luonnollisesti toimi jokaisessa alan yrityksessä ja onkin tärkeää aina laskea oman yrityksen kulurakennetta. Mutta monella se toimi ja pelasti pahimman yli tai jopa uuden toimintamallin ympärille rakentui pysyvä palvelumuoto. Se mitä Eklund suree, on kahvipöytä- ja käytäväkeskustelut. – Kaipaan spontaaneja tapaamisia, ihmisten kohtaamista.

Prizztech työllistää noin 30 asiantuntijaa, joiden painopisteet on jaettu yhtiön palveluiden osa-alueisiin. – Kunta-asiakkaiden palveluja on nyt uudistettu selkeisiin lohkoihin, joita kunnat voivat ostaa, hän kertoo. – Prizztech tuottaa jatkossa aloittavien yrittäjien neuvontapalvelut yhteistyössä Satakunnan Yrittäjien ja Satakunnan TE-toimiston kanssa Yrityspalvelu Enter Satakunta -brändin alla. Tavoitteena on saada nämä palvelut levitettyä kaikkiin Satakunnan kuntiin. Näin pystymme parhaalla tavalla mahdollistamaan laadukkaan neuvonnan koko maakunnan alueella. – Joskaan pelkästään uusien yritysten määrä ei ole itseisarvo. Mutta se, että yritykset jäävät neuvonnan kautta elämään, on tärkeää. Uusyrityskeskus tavoittelee, että viiden vuoden kuluttua uusi yritys on edelleen elinvoimainen. Ari Eklundin mukaan yritysten elinkaarta tutkitaan säännöllisesti. – Toissa vuonna mitattiin meidän toiminta-alueellamme 92 % aloittaneista yrityksistä oli edelleen olemassa. Se on aivan loistava tulos. Yritysten kasvu- ja kehityspalvelu puolestaan palvelee olemassa olevia yrityksiä. – Kasvun ja kehityksen polulla ollaan tukemassa ja sparraamassa yrityksiä aina kunkin tarpeen mukaan, Eklund muistuttaa. Jos Prizztech on koronavuonna ollut yritysten iholla, on se sitä takuulla myös jatkossa.

Lue tuoreimmat yrittäjäuutiset ja tiedot tapahtumista:

porinyrittajat.fi

Käyntiosoite Isolinnankatu 24, (Herttuantori, 4 krs.) info@porinyrittajat.fi Toimisto arkisin klo 9–15 Sihteeri Nina Huhtamäki Puh. 050 3129 315 nina.huhtamaki@porinyrittajat.fi

Palveluja kunnille, yrityksille ja yrittäjiksi aikoville

TURVAA YRITYKSESI JA KESKITY TÄRKEIMPÄÄN Sosiaalisessa mediassa

Lukitus- ja turvallisuusratkaisut yrityksesi tarpeisiin

PorinYrittajat @porinyrittajat

Keskuskartano (Rautatienpuistokatu 2) 28130 PORI posti@lukkotalo.fi

(02) 6336 511

www.lukkotalo.fi

Pyry 1/2021 – 5


Karri Nieminen voi olla rauhallisin mielin, sillä Porin Konttorihuollon palveluita tarvitaan takuuvarmasti niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

6 – Pyry 1/2021


4 0 V U O T TA J Ä S E N Y R I T Y K S E N Ä

Huoltoa ja toimintavarmuutta arkeen Tämän yrityksen asentamien ja huoltamien laitteiden kanssa olet tekemisissä tavalla tai toisella todennäköisesti lähes päivittäin. Useimmiten vielä niin, ettet edes kiinnitä asiaan sen kummempaa huomiota. Monet meistä kun asioivat kaupassa miltei päivittäin, ja jotkut edelleen sentään silloin tällöin myös pankissa. Porin Konttorihuolto Oy on sitä varten, että palvelut ja toiminnot pelaavat. Teksti Jorma Vesterholm Kuva Aleksi Rimpiläinen

KARRI NIEMINEN on toiminut yrittäjänä Konttorihuollossa aika tarkkaan puolet elämästään eli 25 vuotta, vuodesta 1995 lähtien. Yhtiökumppaninaan hänellä on tällä hetkellä Ilkka Vaara, joka on ollut yrityksessä jo 1980luvulta alkaen. Firman perusti Karrin isä Kalervo Nieminen jo vuonna 1974. Hän jäi eläkkeelle joitakin vuosia sitten. Konttorihuollolla on neljä isoa päämiestä kuten Loomis, RVM-Systems ja Itab Finland, joiden kanssa se tekee yhteistyötä. Asennus- ja huoltotöitä on tarjolla melkoinen kirjo: rahankäsittelylaitteet, vuoropalvelujärjestelmät, kassapöydät, sisääntuloportit, lasiseinäkkeet, pullonpalautusautomaatit sekä nimenomaan kaupoissa vaakakoneet, pesukoneet ja grillit. – Portti heilahtaa automaattisesti, kun tulet kauppaan. Sitä ennen olet saattanut palauttaa pulloja ja tölkkejä automaattiin. Perunat, hedelmät ja muut pitää punnita. Lihatiskille saatat joutua ottamaan vuoronumeron. Ja ostokset maksetaan sitten kassalla. Kauppias tarvitsee pesukonetta ja grilliä, jolla valmistuvat suussa sulavat kana- ja lihaherkut, Karri kertaa kaupan tapahtumia, joissa yhtiö on alati mukana. Pohjakassan teko sekä tilitys hoituvat nykyään koneen avulla. Kun vuoro on ohi, kone laskee, kuinka paljon kassassa on rahaa. Samoin kone täyttää pohjakassan sovitulla summalla. Setelit ja kolikot sujahtavat lokerikkoihin odottamaan seuraavaa käyttäjää. Nykyisin nämä toiminnot ovat pääosin yhden tai muutaman henkilön kontolla. Kokenut työntekijä hoitaa homman varmasti ja nopeasti. Pankeissa toimitaan

saman tyyppisellä periaatteella. Käytettäessä vaikka setelitai kolikkolaskinta siirtyvät varat niin sanottuihin turvakassoihin. Käytännössä voidaan puhua erittäin turvallisista kassakaapeista.

Maakuntansa käytetyin yritys alallaan Satakunta on käytännössä Porin Konttorihuolto Oy:n toiminta-alue. Joskus harvoin työkeikka voi viedä naapurimaakuntaan. Palvelumuotojen osalta voidaan sanoa, että yhtiö on alueensa markkinajohtaja, vaikka alalla toki on joitakin muitakin yrityksiä. Pullonpalautusautomaatit on oiva esimerkki tästä. Huoltotyöt tehdään pääsääntöisesti paikan päällä. Jokin pienempi laite kuten setelinlaskija saatetaan tarvittaessa viedä yhtiön toimipisteeseen Musan Tommilantielle. Toiminnan runkona ovat vuosihuollot, mutta apua annetaan aina tarvittaessa. – Meillä on varastossa aina sellaisia varaosia, joita useimmiten tarvitaan. Niitä tilaamme päämiehiltämme, jotka puolestaan tilaavat ne Saksasta. Ne tulevat yleensä todella nopeasti. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin. Toki, jos esimerkiksi jossakin isossa marketissa tulee huutava hätä, lähdemme kyllä liikkeelle myös viikonloppuna. Olenkin vakuuttunut, että pystymme mainiosti toteuttamaan toimintaperiaatteitamme, jotka ovat nopeus, varmuus, asiakastuntemus ja paikallisuus, Karri Nieminen hehkuttaa. Ala on kehittynyt tasaisesti ja viime aikoina jopa kiihtyvästi. Alkuaikoina huollettavina oli lähinnä kirjoituskoneita ja kolikonlaskimia. Karri Nieminen ja Ilkka Vaara py-

syvät kehityksessä hyvin mukana, sillä päämiehet antavat mielellään koulutusta, kun tarve vaatii. Miehet seuraavat myös itse tarkkaavaisina alan muutoksia.

Vaimo Poriin paluun takana Karri Nieminen hymyilee kertoessaan, että kun yleensä tyttöystävä tai vaimo lähtee miehen mukaan tämän työn myötä, kävi hänelle päinvastoin. Karri on siis kotoisin Porista, missä hän opiskeli hierojaksi. Tämän jälkeen hän harjoitti ammattiaan Turussa, missä myös jatkoi opintojaan. Silloinen tyttöystävä, nykyinen vaimo, oli kuitenkin ehdottanut, että eiköhän me lähdetä sinne Poriin, kun sinun isälläsikin olisi tarjota töitä siinä Porin Konttorihuollossa. Tähän ehdotukseen oli kuulemma ollut helppo suostua. Pariskunnalla on kaksi lasta, joista toinen käy työssä ja toinen opiskelee. Vapaa-aikanaan Karri laskettelee telemarkia lähinnä lähialueen rinteillä ja pelaa tennistä. Porin Konttorihuolto Oy on ollut Porin Yrittäjien jäsen sen alusta alkaen eli 40 vuotta. Karri tunnustaa olevansa enemmän rivijäsen, mutta on useamman kerran ottanut osaa Jazzien aikana Pyry-jazzeihin. Koska hänen työnsä liikkuu isosti rahan ympärillä, piti tietysti kysyä, löytyykö miehen lompakosta käteistä rahaa. – Ei juuri koskaan. Pakko myöntää, että hurjasti hävetti kerran kauan sitten, kun ostin jotain, joka maksoi vaivaiset 50 senttiä. Senkin jouduin maksamaan kortilla. No, onneksi näinkin pienet korttimaksut ovat nykyään jokapäiväisiä, Karri lohduttautuu.

PORIN YRITTÄJIEN JÄSENINÄ ALUSTA ALKAEN Vuodesta 1981 lähtien yhtäjaksoisesti Porin Yrittäjien jäsenenä olleet yritykset: Antinasu & Ratsula Oy Antti Airio Oy Avain Suutari Kilpikaiverrus Vainio Jannelan Puutarha Oy

Heinonen Group Oy Hyttisen Eristysliike Oy Mainospalvelu Ruohonen Ky Porin Huoltohalli Oy Porin Konttorihuolto Oy

Porin Puukaluste Oy Porin Villa ja Peite Oy Ruosniemen Linja-Auto Oy Sähköliike Helle & Helle Oy

Pyry 1/2021 – 7


4 0 V U O T TA J Ä S E N Y R I T Y K S E N Ä

Kaffeella puheenjohtaja Mikko Sundell

Porin Yrittäjien 40. toimintavuosi pitää sisällään juhlaa ympäri vuoden. Niinpä juhlalehden Kaffeella-palstan haastattelu on katettu yhdistyksen puheenjohtajan, Mikko Sundellin, VIP-bussin pöydälle. Kahvin avecina on porilaisille tuttuakin tutumpi masaliisa. Onnea porilaiset yrittäjät, onnea Porin Yrittäjät! Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

ELETÄÄN HAASTEELLISTA, mutta silti mielenkiintoista aikaa. – Koen, että toiveikkuuden ja uskon tulevaan pitää kuulua juuri yrittäjien suusta. Ymmärrän tietysti, että tässä ajassa on myös niitä yrityksiä, joilla hätä on suuri. Silti pitää katsoa eteenpäin ja arvioida, miltä siellä näyttää, puheenjohtaja Sundell määrittelee.

Muutoksesta uuteen nousuun Siirtyminen etäälle muuttaa väistämättä ostokäyttäytymistä monella alalla. – En tarkoita pelkästään verkkokauppoja, sillä uskon, että tuotteiden brändäämisestä ja niiden leviämisestä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, tulee iso markkinakenttä. Aiemmin turuilla ja toreilla tehty kauppa muuttaa muotoaan. – Se, että tuotteista saadaan oman näköisiä, tulee tärkeäksi osaksi. – Sanoisin myös, että tämän kriisin myötä tulleet muutokset eivät ole pelkästään negatiivisia. Vanhan sanonnan mukaan pakko on paras motivaattori. – Jos mietitään, että aiemmin etänä suoritettu palaveri oli aika kankeaa ja outoa. Nyt jokaisessa yrityksessä on osallistuttu tai järjestetty lukuisia tapaamisia etänä. Siitä on tullut osa arkista toimintaa. Ja sen myötä on tullut kustannussäästöjä. – Ajattelen, että jollain tavalla maailma on sen myötä pienentynyt entisestään. Sen sijaan, että on lähdetty ulkomaille palaveroimaan, on voitu käsitellä samat asiat etänä. Siinä säästyy rahan lisäksi myös aikaa. Kohtaamista Sundellkin silti kaipaa. – Jäähän tässä nykytilassa moni iloinen kohtaaminen odottamaan tulevaisuutta. Huomaan itsessäni ja muissakin patoutunutta kohtaamistarvetta. Tässä hetkessä Sundell muistuttaa silti yrittäjiä olemaan valppaina. – Nyt on aika pohtia talon sisällä olevaa osaamista ja sitä, miten sitä pystytään hyödyntämään uudella tavalla.

8 – Pyry 1/2021

Aikaa ja uutta puuhaa Mikko Sundell itse on käyttänyt kuluneen vuoden aikaansa toteuttamalla yrityksen pitkäaikaisen haaveen, uuden oman toimitilan. Nyt Sundellin bussit mahtuvat sisälle hyvin ja halli hohtaa uutuuttaan. – Vaikka meillä liikevaihto putosi yli 50 prosenttia, ajattelimme, että ei tässä passaa jäädä paikoilleen. Nyt on ollut mahdollista kehittää niitä asioita, joiden pohtimiseen ei normaalina arkena ole ollut aikaa. – Lisäksi olen ottanut työn alle vanhan harrasteautoprojektin. Luulen, että olen saanut kunnostettua vanhaa Amazonia viime vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kuuden vuoden aikana yhteensä, hän naurahtaa. Tässä kohtaa Sundell puhuu myös isommasta kuvasta. – Jos ajatellaan ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämistukia viime vuodelta, ensin ajateltiin, että eihän tällaisessa kohdassa kukaan voi mitään kehittää, kun pitää vain selvitä hengissä. Mutta jos nyt tässä kohtaa pohditaan uudelleen, on juuri se kehittämis- ja raportointipaine myös sysäys kohti sellaista kehitystä yrityksissä, joista sataa laariin myöhemmin. – Kun yrittäjät hierovat aivonystyröitään, sieltä syntyy uusia Nokioita, se on varmaa. Varsinkin tutkimus- ja kehitystoiminnoissa, eikä siinä kohtaa maamme rajat pidättele, Sundell pohtii.

Ylpeä yrittäjistä ja tekijöistä Mikko Sundell on innoissaan kuluvasta juhlavuodesta. – Olemme päättäneet, että juhlagaala vietetään Yrittäjän päivän aattona 4.9. tavalla tai toisella. Tämä vuosi on kaikkiaan pyhitetty yrittäjyyden ylistämiselle. Tähän pisteeseen ei olisi päästy ilman aiempien vuosikymmenten yrittäjäluottamushenkilöiden työtä, eikä tässä pysyttäisi ilman nykyisten hallituslaisten ja sihteerin lukuisia työtunteja. Tällä hetkellä Porin Yrittäjät on vajaalla 1400 jäsenellään alueen suurin yrittäjien elinkeinovaikuttaja. Porin Yrittäjien edustajat istuvat niin Porin kaupungin elinkeino-

tiimissä kuin Suomen Yrittäjien hallituksessakin. Iso hyöty on myös kaupunginvaltuustossa istuvista yrittäjävaltuutetuista. – Heitä muuten tarvitaan jälleen tänä keväänä, kun kuntavaalit ovat kohta ovella. – Olen valtavan iloinen, että saan juhlia tätä virstanpylvästä puheenjohtajana, sillä yrityksemme Ruosniemen Linja-autot Oy on ollut jäsenenä koko Porin Yrittäjien olemassaolon ajan. Se tuntuu merkitykselliseltä.

Kaikilla aisteilla Juhlavuosi vietetään nyt aivan aluksi tämän juhlalehden sivuilla, sitten kunnallisvaalien merkeissä. – Kesällä juhlitaan ja loppuvuosi kouluttaudutaan. Mikko Sundell odottaa muiden lailla pandemian helpottavan. – Kyllä tässä alkaa kaivata kohtaamisia. En usko, että kättelytapa palaa välttämättä ollenkaan. Mutta se, että näkee keskustelukumppaninsa kaikki eleet, on jotenkin nyt tullut erityisen tärkeäksi. – Kyllä sekin aika vielä koittaa, että niin ulkoinen kuin sisäinenkin turvallisuus on saanut luottamuksen, jolloin saadaan ja uskalletaan lähteä liikkeelle ja tavata toisiamme. Rupatellaan sitten oikein kunnolla!


K AFFEELL A

Porin Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Sundell suhtautuu valoisalla mielellä niin yhdistyksen juhlavuoteen kuin tulevaan koronan jälkeiseen aikaan. – Kotimaan matkailu korostuu varmasti, Sundell sanoo.

Pyry 1/2021 – 9


.

P.....aKimmo ........

O Y Kivenkovaa Osaamista

MAANRAKENNUSTA AMMATTITAIDOLLA omakotirakentajille ja yrityksille ERITYISOSAAMISTAMME OVAT:

- SALAOJA- JA SADEVESIVERKOSTOT, urakoimme kohteita ympäri vuoden tehokkaan roudan sulatuslaitteiston avulla - PIHAKIVETYKSET / MUURIT / MUURIKIVIAIDAT - UUDISKOHTEIDEN MAANRAKENNUSTYÖT -KALUSTOSSA MYÖS 3D-LAITTEELLA VARUSTELTU KONE

pihakimmo.fi

kimmo@pihakimmo.fi

0400 592 895

40 Satakunnan Yrittäjät onnittelee

juhlavuottaan viettävää Porin Yrittäjät ry:tä! Yrittäjyyden eteen tehty työ vie eteenpäin koko maakuntaa.

Yrittäjien aika on nyt #yrittäjienaika

10 – Pyry 1/2021


Reilu & edullinen uusi katsastusasema Porin Karjarannassa

Pekka Hänninen

PS.

Esa Aarniomäki

Ajanvaraus 24/7: kontiokatsastus.fi • Ja tietysti myös ilman ajanvarausta Esa AarniomäkiKarjarannantie 14, Pori • Puh. 044 728 9000 yrittäjä, katsastusmies

Koti on meille nyt entistäkin tärkeämpi. Värisilmä auttaa unelmissa – olivatpa ne sitten isoja tai pieniä.

LähiTapiola Länsi-Suomi onnittelee 40-vuotiasta Porin Yrittäjät ry:tä!

Meiltä mm. nämä kodinpintojen laatubrändit:

Tavoitat meidät numerosta 030 600 7000 ja verkossa osoitteessa: lahitapiola.fi/yritys.

Värisilmä Pori on porilainen perheyritys. Värisilmällä on rautakauppa-alan tyytyväisimmät asiakkaat toista vuotta peräkkäin.

udella a k

a

Paikalliset asiantuntijamme ovat apunasi aina kun tarvitset.

ra k

LähiTapiola Länsi-Suomi edeltäjineen on toiminut yrittäjän turvana jo yli 130 vuotta.

P o ri

s

t

Lähde: Kaupan liiton Asiakastyytyväisyys 2020 -tutkimus.

Presidentinpuistokatu 12 puh. 02 631 5500 ma–pe 7–18, la 9–14 www.varisilma.fi

Länsi-Suomi

@varisilmapori

Pyry 1/2021 – 11


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Lemmikkiaitan palvelut

KATTAVAT KOKO ELINKAAREN Eläinlääkäriasema Lemmikkiaitta Oy:n tiloissa huokuu rento, mutta osaava tunnelma. Periaatteena on säilyttää päivittäisessä työssä toisiaan tukeva, hyvä meininki. Tämä takaa lemmikkien parhaan mahdollisen hoidon, ja luo luottamusta niiden omistajiin: meiltä saa hyvää palvelua. Teksti Jorma Vesterholm Kuva Aleksi Rimpiläinen

LEMMIKKIAITAN PERUSTI vuonna 2009 Kirsi Hautamäki. Hän toimi pitkään yksin Aittaluodossa. Noin neljän viime vuoden ajan tämä yksityinen klinikka on sijainnut toimivissa, hiljattain myös laajennetuissa tiloissa Karjarannantiellä. Palveluista vastaa nykyään yhtiön omistaja Anna Viljanen. Kirsi lähti aseman palveluksesta reilu vuosi sitten, kun Anna osti hänen osuutensa. Toiminnot ovat kasvaneet ja tehostuneet tasaisesti. Tällä hetkellä asemalla työskentelee kolme eläinlääkäriä ja kolme hoitajaa. Aiemmin yksi eläinlääkäreistä otti potilaita vain yhtenä ja toinen neljänä päivänä viikossa. Aivan hiljattain heidän työnsä on muuttunut jokapäiväiseksi.

Insinööristä eläinlääkäriksi Anna Viljasen tie eläinlääkäriksi ei kulkenut aivan tuttuja ratoja. Hän ehti työskennellä Cimcorpin palveluksessa kymmenisen vuotta tietotekniikan insinöörinä, ennen kuin työuupumus iski. Oli aika miettiä, mitä sitten. Ajatus uranvaihdosta alkoi selkeytyä, kun oma koira sairastui. – Jouduin viemään rakasta lemmikkiäni eläinlääkäreille aina Helsinkiä myöten. Seuratessani heidän toimintaansa kiinnostuin tästä työstä valtavasti. Ilmoittauduin pääsykokeisiin Helsingin Yliopistoon. Valmistauduin niihin todella hyvin ja pääsinkin sisälle opinahjoon heti ensi yrittämällä. Kuuden vuoden opiskelun jälkeen valmistuin eläinlääketieteen lisensiaatiksi. Opintojen alkuvaiheessa tein kesätöitä seminologina eli keinosiementäjänä ja koulun loppuaikoina toimin eläinlääkärin sijaisena. Samoihin aikoihin tutustuin Kirsi Hautamäkeen, ja hän kertoi haluavansa minut töihin juuri Lemmikkiaittaan. Neljä vuotta sitten minusta tuli osaomistaja, ja työt alkoivat toden teolla, Anna selventää reittiään nykyiseen toimenkuvaansa. Neljä viidesosaa hänen työstään koostuu lemmikkien hampaidenhoidosta, loppu taasen leikkauksista ja muusta hoidosta.

Tarpeenmukaiset laitteet ja paljon vakioasiakkaita Lemmikkiaitta hoitaa lähinnä koiria ja kissoja, mutta joskus tarvittaessa myös kaneja ja jyrsijöitä. Laadukkaan

12 – Pyry 1/2021

hoidon takaavat monipuoliset ja ajanmukaiset laitteet ja toimintamahdollisuudet. Käytössä ovat röntgenlaitteisto, inhalaatioanestesia, laboratoriolaitteet yleisimpien verinäytetutkimusten tekemiseen sekä hammasporayksikkö ja hammasröntgen. Työntekijät ovat myös ahkeria koulutuksissa kävijöitä, joten ammattitaito pysyy korkealla tasolla. Vilkkaimpina päivinä, tietysti hoidon laajuudesta riippuen, asemalla voidaan hoitaa päivittäin jopa 20–25 potilasta. Yleensä ne tulevat ajanvarauksen kautta, mutta Anna esimerkiksi muistuttaa tekstiviestein ajankohtaisista hammastarkistuksista. Lisäksi soittaessaan lemmikin omistaja voi saada yksinkertaisia hoito-ohjeita. Samalla päätetään, onko tarpeellista tuoda lemmikki myös klinikalle tarkistettavaksi. Eläinlääkärit huolehtivat hoidosta pääosin, mutta myös hoitajat voivat suorittaa joitakin toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi kynsien leikkuu ja anaalirauhasten tyhjennys. Lisäksi heillä on lupa annostella joitakin lääkkeitä eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Vastaanottoaikojen nyt lisäännyttyä ajan asemalle saa yleensä samana, mutta viimeistään seuraavana päivänä. Anna Viljanen kertoo, että vakioasiakkaita on paljon. – Yhtenä syynä on se, että hoitosuhteesta tulee nopeasti syvä ja luottamuksellinen. Toiseksi potilaan tiedot ovat klinikkakohtaisia eli ne ovat täydellisinä vain asemalla, jossa on käyty. Tämä parantaa ja nopeuttaa hoitoa. Useimmiten potilaat pysyvät rauhallisina, koska omistaja on vieressä, mutta kyllä joskus vilkas kissa voi lähteä hoitopöydältä viilettämään ympäri Lemmikkiaitan tiloja, Anna hymyillen muistelee.

Hyvää yhteistyötä kollegojen kanssa Porissa yksityisiä eläinlääkäriasemia on neljä. Näiden lisäksi pienimuotoisempana toimii kunnallinen eläinlääkäripalvelu. Ilmeisesti loppuvuonna kaupunkiin on tulossa vielä kansainvälisesti toimivan yhtiön klinikka. Anna vakuuttaa kuitenkin, että kilpailun sijaan voidaan puhua yhteistyöstä. – Jos huomaamme, että meillä Lemmikkiaitassa on vaikka kova kiire tai uskomme, että jollakin toisella asemalla on eläinlääkäri, joka on perehtynyt todella syvällisesti esille tulevaan vaivaan, ohjaamme potilaan saamaan

apua sinne. Konsultoimme myös toisiamme toisten asemien henkilökunnan kanssa. Tärkeintä meille on, että potilas saa parhaan mahdollisen hoidon. Leikkausten jälkeen potilas pääsee kotiin heti, kun nukutusaineen vaikutus päättyy. Joskus harvoin se joutuu jäämään joksikin aikaa tarkkailuun. Sekin aika tulee vääjäämättä, kun lemmikistä on pakko luopua. Lemmikkiaitan kautta lopetettu eläin voidaan toimittaa tuhkattavaksi tai sitten omistajat hautaavat sen joko Meri-Porin pieneläinhautausmaalle tai kotipihalleen. Varsinkin talvisin, kun maa on roudassa, tuhkauksen valitsee lemmikin poismenon jälkeen 95 % omistajista.

Lemmikkien määrä on kasvussa Kaiken muun ohella Eläinlääkäriasema Lemmikkiaitta Oy:stä voi ostaa ruokia, lisäravinteita ja hoitotuotteita kuten pesuaineita ja korvapuhdisteita. Ruoka on pääosin erityisravintoa, jota lemmikki tarvitsee, jos se kärsii esimerkiksi suolistovaivoista tai ihon ongelmista. Ongelmista puhuttaessa Anna Viljanen myöntää, että rodunjalostus on osaltaan lisännyt lemmikkien vaikeuksia. – Kyllä moninaiset, pitkäkestoiset vaikeudet ja niiden mukanaan tuomat hoitotoimet ovat runsastuneet. Hoitotarvetta lisää – ja tässä tapauksessa myönteisessä mielessä – myös se, että näin korona-aikaan ihmiset haluavat seurakseen enemmän lemmikkejä, jotka tuovat mukanaan kivaa tekemistä ja mukavaa yhdessäoloa. Anna Viljasen perheessä on kaksi koiraa. Jos ne sattuvat sairastumaan, myöntää Anna menevänsä sen verran lukkoon, että hoidosta saa huolehtia joku kollega. Häntä ei häiritse, vaikka koirien kanssa tulee oltua tekemisissä niin töissä kuin kotonakin. Se tuo pelkästään kaivattua sisältöä elämään. Ajatukset muualle Anna saa siirrettyä harrastuksiensa avulla. Niitä ovat käsityöt. Kutominen on lähellä sydäntä, ja eläinlääkärin käsissä syntyvät myös korut ja kengät. – Työ tuntuu rakkaalta ja mielekkäältä. Hyvä mieli syntyy, kun saa auttaa ja näkee, että siitä iloitsevat niin lemmikit kuin niiden omistajatkin. Eihän tässä voi muuta kuin suhtautua tulevaisuuteen luottavaisin mielin.


Lemmikkiaitan eläinlääkäri Anna Viljanen valmistelee Merja Lehdon 6-vuotiasta Tuuli-koiraa lonkkakuvaukseen.

Pyry 1/2021 – 13


4 0 V U O T TA J Ä S E N Y R I T Y K S E N Ä

Ismo Vainio

Suutarina kuudella vuosikymmenellä Samalla alalla jo 1960-luvun loppupuoliskolta alkaen. Ja pitkän matkan siitä itsenäisenä yrittäjänä. Siinä on sen verran kunnioitusta herättävä työura, että mikäli minulla olisi ollut hattu päässä, olisin riisunut sen pois astuessani sisään Herttuantorilla sijaitsevaan liiketilaan. Ikkunassa lukee AvainSuutari Kilpikaiverrus Vainio eli ASK. Tiskin takana minua odottaa hymyilevä Ismo Vainio. Teksti Jorma Vesterholm • Kuva Aleksi Rimpiläinen

VAINION SUUTARIPERINNE ulottuu niinkin kauas kuin vuoteen 1946. Ismon isä Kaapo tuli kotikonnuiltaan Orivedeltä Poriin tapamaan velipoikaansa. Tänne hän jäi ja perusti suutariliikkeen. Valinta oli looginen, sillä ennen sotia Kaapo oli ollut töissä kenkätehtaassa 14-vuotiaasta lähtien. Yrityksen perustaminen oli tuohon aikaan rankkaa hommaa, sillä kaikki oli kortilla. Sama koski tietysti suutarin hommissa tarvittavia raaka-aineita. Onneksi mies pääsi ”Rosenlewin kirjoille”, mikä helpotti tilannetta. Kaapo löysi Porista myös vaimon, ja Ismo syntyi vuonna 1950, niin kuin hän itse sanoo, nahkakasaan. Isä teki perinteisiä suutarin töitä kenkien ja luistinten parissa. Äiti valmisti pitkävartisia rattirukkasia ja lentäjänlakkeja. Ismo eli mukana yrittäjäperheen elämässä ja kävi koulua. Kun se ei enää kiinnostanut oli aika heittää laukku nurkkaan. Selvää oli, että Ismo siirtyi isänsä oppiin. – Isä oli opettavainen ja kärsivällinen, ei meillä koskaan mitään ihmeempää kärhämää ollut. Töitä riitti paljon. Niin kuin tuohon aikaan ja 1970-luvullakin. Menit nyt vaikka tehtaan portille kysymään, että löytyykö mitään. Vastaus oli usein, että talosta löytyy haalarit, että jos kiinnostaa, niin voit aloittaa vaikka heti. Ei siinä paljon palkkoja kyselty. Työ ja sen tuoma turvallisuuden tunne riittivät hyvin, Ismo muistelee. VAIKKA SUUTARIN työt ovat Ismo Vainiolla jatkuneet läpi elämän, mahtuu matkan varrelle kohtia, jolloin toisenlai-

14 – Pyry 1/2021

nen ratkaisu olisi vienyt toiseen suuntaan. Päästyään toisella yrittämällä kesämieheksi Kaanaan paloasemalle hänelle tarjottiin hyväpalkkaisia sukellushommia, mutta nuori mies sanoi kiitos ei. Paloala kiinnosti, ja Ismo suoritti palomiehen tutkinnon Espoon Palo-opistossa vuonna 1977. Tuttua päätyötään Ismo ei kuitenkaan raaskinut jättää, joten välillä hommia riitti liiaksikin asti. Yö meni palomiehen päivystystoiminnassa, ja aamulla pöydällä odottivat eväät ja lista päivän suutarin töistä. Tässäkin kohtaa voiton vei suutarin ammatti. – Tuttu, turvallinen ja vakaa elämä, siinähän nuo peruspilarit, jotka pitivät minut suutarina. Ei sitä silloin osannut ajatella, että palomiehenä eläkeikä oli tuolloin 55 vuotta. No, eipä tässä mikään kuitenkaan kaduta, Ismo perustelee valintojaan. NUIKKISEN TALOSSA Ismo teki töitä pitkään. Sitten tuli vuoroon, niin kuin hän sanoo, ”liike Etolaa vastapäätä”. Tilat olivat niin suuret, että niissä myös myytiin naisten kenkiä. Täällä vierähti peräti 17 vuotta. Sokoksella Ismo piti liikettä vielä pitempään, 23 vuotta. Hänen lisäkseen palkkalistoilla oli kaksi työntekijää. Poika Jarno autteli myös tarpeen mukaan. Vaikka isä jäi taustalle, veti veri miestä kuitenkin tuttuihin puuhiin. – Säästin isälle aina sen verran puuhaa, että hän sai mielekästä tekemistä aamupäiväksi. Vanhan kansan miehenä hän tuli töihin jo reilu tunti ennen liikkeen avaamista. Hän keitti pannullisen kahvia. Kun itse kiirehdin töihin yhdeksältä, oli

pannu jo tyhjä. ”Kiitos poika kahvista, mennääs hommiin” isä sanoi, Ismo nauraen muistelee. – Eräänä päivänä, täytettyään jo 80, hän laski vasaran pöydälle ja ilmoitti sen olevan sitten siinä. 1980-LUVUN ALETTUA perinteisen suutarintyön oheen alkoi ilmaantua tasaisesti paljon muitakin palveluita. Yksi tärkeimmistä oli avainten teko. Merkki oli tietysti Abloy. Tekoa varten hankittiin oma kone. Tässä yhteydessä Ismo Vainio tutustui toiseen alan mieheen, Mannerbackan Penaan, joka piti Helsingin Stockmannilla suutarinliikettä vuosikymmeniä. Hän oli 1980-luvun puolivälin aikoihin perustanut muutaman kollegansa kanssa yhdistyksen Taitavat Suutarit. Se toimii yhä todella aktiivisena alansa kehittäjänä ja kuuluu Suomen Yrittäjäyhdistykseen. Siihen kuuluu tällä hetkellä likemmäs 30 suutaria. – Olemme kännykällä yhteydessä päivittäin. Milloin joku kysyy, sopisiko tämä liima tähän, miten niitä motocrosssaappaita kannattaisi korjata tai mistä kannattaisi tähän hätään tilata tätä kumitavaraa. Neuvomme toisiamme, kerromme kuulumisia ja tunnemme näin kuuluvamme meille tärkeään ryhmään, Ismo avaa yhdistyksen tarkoitusperiä. Ismo myöntää olleensa aina kiinnostunut alan uusista tuulista. Uudet palvelut ovat kuin huomaamatta liukuneet palvelukonseptiin. Jopa siinä määrin, että jos päätös pitäisi tehdä nyt, ehkä jotkut niistä jäisivät pois. Tehtävien monimuotoisuus


Luistimet teroittuvat Ismon käsissä varmalla otteella hetkessä valmiiksi.

on tuonut mukanaan myös erilaisia ja erikokoisia koneita, joita on yli 20. Osa on yli 30 vuoden takaa, mutta edelleen toimivia ja erinomaisia. AVAINSUUTARI KILPIKAIVERRUS VAINIO on palvellut asiakkaita Herttuantorilla jo seitsemisen vuotta. Perinteistä suutarointia, paljon avaintöitä, luistinten teroitusta, kilpikaiverrusta – työtehtävien kirjo on mittava. Asiakaskunta on pysynyt uskollisena vuosikymmenestä toiseen. Jopa yli valtakunnan rajojen, Ismo kertoo. – Aina silloin tällöin kohtaa henkilöitä, jotka ovat lähtöisin täältäpäin, mutta asuvat nykyisin ulkomailla. Tullessaan kyläilemään kotikonnuilleen he ovat ottaneet mukaan kenkiä, jotka tuovat Ismolle suutariin. Kun hän osaa niin hyvin, eikä täällä oikein ole tekijöitä. Kerrankin eräs lastenlapsi toi mukanaan kenkiä Itävallasta asti. Kyllä suutarin palveluita käyttävät nuoretkin. Joskus tähän liittyy hassuja ja outojakin tarinoita. Ismon mieleen muistuu erään kollegan kertomus nuoresta tytöstä. Suosikkiparista oli toisen kengän kantalappu haljennut. Tyttö oli häpeissään tullut suutarille ja kertonut empineensä tullako vai ei, kun tämä kenkä on nyt rikki. Malttamattomuus on myös nykyään näkyvissä. Usein työn pitäisi tulla valmiiksi saman tien, vaikka hyllyillä korjausta odottaa useampi kenkäpari. Ismoa harmittaa, kun jatkuvasti heitetään pois aivan hyviä kenkiä, joista pienellä laittamisella saisi vielä uuden veroisia. Kun kantavuori kuluu kuvitellaan, että se oli siinä. Uudella, melko edullisella vuorauksella käyttöikää tulisi rutkasti lisää. Tällaisia kenkiä paiskotaan roskiin turhaan tuhansia vuodessa. Toisaalta suutarin on osattava sanoa asiakkaalle, milloin sitä rakasta ja jalkaan niin hyvin sopivaa paria ei enää voi pelastaa. SUOMEN MAASSA suutareita on parisen sataa. Tähän suhteutettuna Porissa tarjontaa on todella paljon. Ismo ei halua patistaa porilaista uutta, suutariksi valmistunutta henkilöä perustamaan yritystä jonnekin muualle, mutta muistuttaa kyllä, että siellä leivän saattaa saada helpommalla. Asiakaskunta löytyy vähemmällä vaivalla siellä, missä palveluja on vain vähän tai ei ollenkaan. - Oppisopimus on tapa saada ja luoda ura, josta minä pidän. Esimerkiksi Saksassa suutarikouluun ei edes pääse, jos ei ole työpaikkaa valmiina. Onhan se nyt järkevää, että välillä istutaan koulunpenkillä ja välillä tehdään töitä. Suomessa – ja tämä koskee monia aloja – suoritetaan kurssi toisensa jälkeen kokeilematta tietoja käytännössä, Ismo kummeksuu. ISMO VAINIO on kuulunut Porin Yrittäjiin alusta alkaen eli 40 vuotta. Tämän hän kokee pelkästään hyvänä asiana. – Alkuvaiheessa pääpaino oli lainvalvonnan asioissa. Siitä on menty hurjasti eteenpäin. Neuvontaa saa monissa ongelmissa, kun vain uskaltaa kysyä. Usein heti, joskus pienellä viiveellä. Tunne on kuitenkin se, että yhdistyksen auttamishalu on rehellistä ja tulee sydämestä, Ismo hehkuttaa. AVAINSUUTARI KILPIKAIVERRUS Vainiossa on haastattelun aikana käynyt useampikin asiakas. Autonavaimeen on vaihdettu patteri, ja muutama kenkäpari on otettu vastaan. Yksi kaipaa venytystä, toinen nastoja. Kun intoa ja palveltavia riittää, ei Ismo Vainio ole vielä lopettelemassa pitkää työuraansa. Vaikka paljastaa asian vilkahtaneen mielessä kerran pari. Ennemminkin pitäisi suunnitella liiketilan siivoamista ja uudelleen järjestelemistä.

Pyry 1/2021 – 15


050 5163578/Kimmo, 050 544 1152/Joni

projektirakentajatjk.fi

Täyden palvelun rakennusliike yrityksille sekä yksityisille

scenegroup.fi

www.nomogroup.fi PORI | HELSINKI | TURKU | TAMPERE | VAASA | LAHTI | OULU

Korkealla tasolla jo neljällä vuosikymmenellä. Katso Facebookista, kuinka työt sujuvat myös talvella.

Tyvenentie 1, Pori • Puh. 02 634 6100 • www.prm.fi

Ajoneuvojen yliteippaukset, ikkunakalvotukset, mainosteippaukset

Mainospinnat, kyltit, opasteet. Suunnittelu, valmistus, asennus

• LVI-asennukset ja huollot • Tarvikemyynti • Putkistosaneeraukset • Pintaputkitukset

ORAS-huoltosopimusliike Vesikalusteiden huolto- ja korjaustyöt Takuuhuoltotyöt

Man Project Oy

Kiinteistöjen ikkunakalvotukset, mainosteippaukset

010 501 3280 | satagrafia.fi 16 – Pyry 1/2021

Katajakuja 5, 28610 Pori Raimo Turpeinen 0400 720 331 raimo@manproject.fi

www.manproject.fi


KOIRIEN TUORERUOKAA

laadukkaista, kotimaisista, raaka-aineista

jäähdytyslaitteiden ja lämpöpumppujen

Tutustu verkkokauppaamme neufrau.fi

myynti • asennus • huolto

Myymälä avoinna: ma ja pe 9-18, ti-to 9-17, la 10-14 Pyhisin ja aattoisin suljettu

Maalaiskunnantie 14, 28760 Pori • P. 050 303 3247, 0400 654 222 www.porinkylmaasennus.fi

Virtasentie 12, Pori neufrau.fi

Suomen Asennus- ja

Teollisuuspalvelut Oy VEIKKO HAAPA-AHO

Toni Vuorinen 0400 232 036 Savipajankatu 10, Pori

050 324 9868

040 723 7841

asennuspalvelut.fi

Kissanmäentie 21, Noormarkku

www.rakennushaapa-aho.fi

kaikki rakennusalan työt

KukkaMylly

(EXC 1-4)

p. 02 6332 707 Itäpuisto 12, 28100 Pori www.rantasenhautaustoimisto.fi

Itäpuisto 12 Pori p. 02 6336 707

Annen LEIPÄPUOTI AMMATTITAITOISET LV-PALVELUT SATAKUNNASSA VUODESTA 1977 P. 02 6313 900 www.vk-lampo.fi

LV-MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO

TEE OIKEA VALINTA

PENTTILÄN KOTILEIPOMO

Hevosenkenkä 8, (Harmaalinna, Pori), puh. 02 646 1396 OMAN UUNIN TUOTTEET

Annen LEIPÄPUOTI

Annen Onnea uunituoretta ja lisäaineetonta Arkeen PENTTILÄN ja juhlaan • Voilla leivotut makeat ja suolaiset leivonnaiset uunituoretta ja lisäaineetonta LEIPÄPUOTI Pyryja pikkuleivät KOTILEIPOMO makeat ja suolaiset leivonnaiset Hevosenkenkä 8, (Harmaalinna, Pori), puh. 02 646 1396 • Tilauksesta täyte- ja voileipäkakut • Voilla leivotut ja pikkuleivät 40-v • Vuohelan gluteenittomat tuotteet Arkeen ja juhlaan Arkeen ja juhlaan

PENTTILÄN KOTILEIPOMO

Hevosenkenkä 8, (Harmaalinna, Pori), puh. 02 646 1396 OMAN UUNIN TUOTTEET

PENTTILÄN KOTILEIPOMO

OMAN UUNIN TUOTTEET

Arkeen ja jajuhlaan • Tilauksesta täytevoileipäkakut

Avoinna: • arkisin 7–16.30 • lauantaisin 9–14

Tommilantie 2 A, Pori puh. 040 750 4030 porinkonttorikone.fi

VARUSTAA JA HUOLTAA SATAKUNTALAISET TOIMISTOT JA NEUVOTTELUTILAT

- Kaikki rakennusalan työt - Vesi- ja palovahinkokorjaukset - Saneeraustyöt - Linjasaneeraukset

uunituoretta ja • Vuohelan gluteenittomat tuotteet uunituoretta jalisäaineetonta lisäaineetonta • Voilla leivotut makeat ja suolaiset leivonnaiset Avoinna: • arkisin 7–16.30 • lauantaisin •ja Voilla leivotut makeat ja suolaiset 9–14 pikkuleivät PORIN EKO-RAKENNUS OY leivonnaiset jajapikkuleivät • Tilauksesta täytevoileipäkakut Varpushaukantie 3, Pori Tilauksesta täyte- ja voileipäkakut ••Vuohelan gluteenittomat tuotteet Avoinna: • arkisin 7–16.30 • lauantaisin 9–14

AVOINNA arkisin 7-16, la 7-13 Hevosenkenkä 8 (Harmaalinna Pori) puh. 02 646 1396

kari.sillanpaa@ekorakennus.fi puh. 050 557 4494

mikko.sillanpaa@ekorakennus.fi puh. 050 433 7227

www.ekorakennus.fi

Taatusti puhdasta jälkeä. Paikallinen Alina tarjoaa siivousapua niin pienille kuin suurille yrityksille. Perusteellinen viikkosiivous auttaa pitämään tilat puhtaana pidempään. Voimme tehdä myös puhdasilmasiivouksen, joka ei päästä pölyä takaisin huoneilmaan – puhdasta ja kosteutettua ilmaa on helpompi hengittää.

Tilaa ilmainen kartoituskäynti.

Alina Pori

Puh. 044 455 6500 pori@alinahoivatiimi.fi

www.alinahoivatiimi.fi Alina on osa Norlandiaa

TYÖSUHDEPYÖRÄT LEASINGILL Ä

AL ANSA AMMATTILAISELTA .

OTA YHTEYTTÄ!

Avoinna: Ma-Pe 10-17 Satakunnankatu 32 P. 040-1627904

Pyry 1/2021 – 17


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

KAKKU kruunaa juhlan

Marjo Moilanen on ollut kakkutaiteilijan urallaan lukuisissa häissä ja muissa juhlissa, järjestänyt kakkukiertueita ja kursseja, kehittänyt reseptiikkaansa, osallistunut kilpailuihin ja vaikka mitä. Juuri ennen oudon koronavuoden alkua, Moilanen painoi jarrua ja vähensi työmääräänsä keskittyen omaan hyvinvointiinsa ennen kaikkien aikojen liikevaihtovuotta 2020. Vaan toisin kävi. Teksti Elina Wallin Kuva Hannu Ikonen

EDESSÄ OLI täyteen buukattu kakkukiertue ympäri Suomea keväällä ja häiden täyttämä kesä. – Vedin antaumuksella henkeä loppuvuodesta 2019. Tiesin, tai luulin tietäväni, mitä tuleman piti, Moilanen kertoo. – Kun kakkukurssikiertueelle julkaistiin uusi päivä jonnekin päin Suomea, se täyttyi heti. Näytti siltä, että edessä on todellakin kaikkien aikojen vuosi.

Kakkuja kaikkiin tarpeisiin Vaikka vuonna 2012 perustetun Marjon Herkkukakun asiakaskunta koostuu pääosin hääpareista, on hänellä myös laaja yritysasiakasjoukko. Kakkukuvia selatessa selviää, että uskomattoman hienoilla kakuilla on juhlittu niin yritysten avajaisia ja syntymäpäiviä. Nyt Marjon kakku juhlistaa Porin Yrittäjiä Pyry-lehden kannessa. – Sitten on tietysti ristiäisiä ja syntymäpäiviä. Hääkakkuja silti kaikkein eniten. Ja niissä variaatioita löytyy makumieltymysten, lempivärien ja vierasmäärän mukaan. – Usein maistelemme hääparin kanssa makuja. Millaisia täytteitä halutaan. Kerroskakussa voi olla eri kerroksissa eri maut. Kaikki onnistuu kyllä, Moilanen lupaa. Siinä sitä lupaamista onkin ollut, kun asiakkaiden tarpeet ovat

18 – Pyry 1/2021

vuosien saatossa vaihdelleet. – Aivan alussa jokunen asiakas halusi laktoosittoman kakun, kunnes markkinat muuttuivat niin, että kaikista kakuista tuli laktoosittomia. Sitten alkoi ilmaantua gluteenittoman kakun tarve. Gluteenittomat leivonnaiset ovat usein unelmankevyitä, kuin pumpulia. Miten ihmeessä sellainen kestää kerroskakussa moussetäytteitä? – Siinä se ammattitaito sitten piileekin, Moilanen nauraa iloisesti. – Siis se, että löytää oikeanlaisen viljattoman tuotteen ja oppii käyttämään sitä, vaatii harjoittelua ja reseptin hiontaa. Nyt olen hionut huippuunsa vegaanisen kakun eli siinä ei ole munaa, maitoa eikä tietysti gelatiinia sisältävää liivatetta.

Sokerikukista tekijä tunnetaan Marjo Moilanen valikoitui hääsuunnittelijan kautta myös Emilia ja Valtteri Bottaksen hääkakun leipojaksi. Sen koristeina oli muun muassa hempeän kauniita sokerikukkia, joista Moilanen tunnetaan. – Totta, voin ihan rehellisesti myöntää, että niitä osaan kyllä tehdä ja niitä opetetaan myös kursseillani. – Kun itse aloitin aikanaan, kakuntekijöitä ei ollut ollenkaan siinä määrin kuin nykyään.

– Nyt olen hionut huippuunsa vegaanisen kakun eli siinä ei ole munaa, maitoa eikä tietysti gelatiinia sisältävää liivatetta.


Kakuntekijä pääsi leikkaamaan luomustaan. Varta vasten Pyry-lehden kansikuvaan suunniteltu trendikäs, vegaaninen suklaakakku.

Moilanen on pohjakoulutukseltaan kokki, mutta ei kondiittori. Työ on opettanut kuitenkin tekijäänsä niin, että hänen kursseillaan käy myös kodiittoripuolen opettajia. – Omalta osaltani olen ollut vaikuttamassa siihen, että kakkuja ja koristeita tehdään nykyisin paljon. Onhan toki opettajien kautta oppi siirtynyt myös kouluihin. Alan arvostus on myös noussut. Marjon Herkkukakun toimintaperiaate on sellainen, että kesän hääparien kanssa käydään yhdessä jo keväällä läpi toiveet kakun suhteen. – Kun hääpari saapuu, saatan itsekseni ajatella, että kyllä nyt pionia tilataan kakun koristeeksi. Ja kun sitten kuuntelen asiakkaan toiveita ja se pioni sieltä tipahtaa, hurraan mielessäni. Osasin aavistaa! – Värit ja toiveet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Ja sitten tietysti trendit tulee ja menee.

Onnistuminen kantaa Kun tulee puhe ikimuistoisesta kakkutilauksesta, Moilanen tietää heti mistä puhutaan. – Kerran lahjoitin Syöpyköiden kautta yhden kakun ja se päätyi pienelle pojalle. Hänen äitinsä kanssa tilausta tehtiin ja sain vapaat kädet. Vinkkinä oli kerrottu vain, että poika pelaa jalkapalloa. – Mulla oli puolipyöreä kakku jo hyydytetty, joten teema sopi hyvin. Kuitenkin juuri ennen koristelua mulle tuli ajatus, että mitä jos kuitenkin tekisin siitä Monsterit Oy – elokuvan vihreän yksisilmäisen monsterin ja siihen vaikka jalkapallo koristeeksi. – Kun äiti sitten tuli hakemaan kakkua, hänelle nousi kyyneleet silmiin, että mistä tiesin valita juuri sen monsterin. Kuulin vasta silloin, että heidän käydessään Amerikassa, poika oli halunnut juuri saman pehmoleluhahmon itselleen.

– Se onnistuminen on jäänyt mieleen ja palaan siihen edelleen tämän tästä. Onnistumisen kaverina kulkee monesti sanonta harjoitus tekee mestarin. Moilanen ei kaihda sanoa ääneen, että joskus haluttuun lopputulokseen tarvitaan kunnon itkut ja sitten taas mennään vaikka hammasta purren. – Kyllä siinä tietää kakkua tehneensä, kun onnistunut lopputulos on vaatinut neljän kakun harjoittelun. Kakun onnistumiseen vaikuttaa niin moni asia, varsinkin, kun raaka-aineet ovat orgaanisia. Ilon puolelle Moilanen on kääntänyt myös koronan mukanaan tuomat tilausten siirtymiset. Omaan hyvinvointiin keskittyminen on antanut paljon. – Nyt mennään pikkuhiljaa kohti kesää. Kurssit lähtee pyörimään rajoitusten mukaan mahdollisesti huhtikuussa. Jos juhlia ei saada vielä tänäkään kesänä järjestettyä, kyllä ne sieltä sitten jossain vaiheessa tulee.

Pyry 1/2021 – 19


4 0 V U O T TA J Ä S E N Y R I T Y K S E N Ä

Eristyksissä

HYTTINEN ON TODELLA HYVÄ Eristystuotteita miettiessä minulle tulee lapsuudesta ensimmäisenä mieleen lasivilla. Jos työmaalla silmä vältti, olivat pikkupojat heti hyppimässä sen päällä, pehmeää kun oli. Illalla olo ei tuntunut yhtä mukavalta, kun ihossa oli pieniä haavoja, ja joka paikka sattui ja kutisi. Hyttisen Eristysliikkeen valikoimaan tutustuessa huomaa, että kehitystä on tapahtunut ja tuotteita on hulppea määrä. Oikea tuote oikeaan paikkaan.

Teksti Jorma Vesterholm Kuva Aleksi Rimpiläinen HYTTISEN ERISTYSLIIKE OY on tunnettu, arvostettu ja vakavarainen yhtiö. Liikevaihto oli viime vuonna noin 2,6 miljoonaa euroa. Asentajina toimivia työntekijöitä on 24. Vaikka ala on kovasti miesvaltainen, löytyy palkkalistoilta myös neljä naista. Ajoittain firma käyttää lisäksi alihankkijoiden palveluksia. Johtoryhmän muodostaa kolmikko Mikko Hyttinen, Tuomas Karhunen ja Esa Alakangas. Mikko on toimitusjohtaja ja hän vastaa myynnistä, laskutuksesta sekä LVI-eristyksistä. Tuomas on Mikon lapsuudenystävä ja luokkakaveri. Hänen kontolleen kuuluvat laskenta sekä teollisuus- ja ilmastointieristykset. Esa toimii varastonhoitajana ja autonkuljettajana. Mikko on jo kolmannen polven yrittäjä. Isoisä Alpo aloitti eristysalalla Porissa vuonna 1957. Tästä voidaan katsoa yhtiön toiminnan alkaneen, vaikka nykyinen nimi tuli tunnetuksi vasta 1960-luvun alkupuolella. Alpon jälkeen johtoon nousi Mikon isä Jarmo. Nelikymppinen Mikko on luotsannut yhtiötä nyt vajaan kymmenen vuoden ajan. Yhtiön toiminnan voi jakaa kolmeen pääosioon eli LVI-eristyksiin ja teollisuudessa tapahtuvaan teollisuuseristykseen, jonka hoitavat ammattitaitoiset eristäjät ja eristyspeltisepät sekä eristeiden ja eristystarvikkeiden myyntiin. Tuotevalikoima sisältää – vain muutama esimerkki mainittuna – villakourut, verkkomatot, PVC-pinnoitteet, styrox-eristeet ja solukumieristeet. Kivivilla on korvannut jo pitkään asbestin. Se yleistyi ripeästi siinä vaiheessa, kun asbestin ikävät terveysvaikutukset paljastuivat ja sitä alettiin poistaa. Kivivillaeristeet hankitaan pitkäaikaiselta yhteistyökumppanilta ja markki-

20 – Pyry 1/2021

najohtaja PAROCilta. Jäähdytyseristeitä saadaan suoraan maahantuojalta vantaalaisyhtiö HL TECHiltä. Tuotteiden moninaisuuden takana on Mikko Hyttisen mukaan osaltaan Suomen sää, ilmasto ja rakennusvaatimukset. – Meillä on neljä eri vuodenaikaa, jotka tuovat mukanaan omat haasteensa. On mietittävä tarkkaan sellaisia asioita kuin jäähdytys-, lämpöja paloeristys. Yksityiskohtaiset palomääräykset asettavat omat haasteensa.

Työntekoprosessi on pysynyt ennallaan Mikko Hyttinen on työskennellyt firmassa jo 13-vuotiaasta lähtien. Monenlaisesta kehityksestä huolimatta alan perustoimintamalli on pysynyt yllättävän samantyylisenä. – Mahdollinen tuleva asiakas lähettää meille tarjouspyynnön kohteestaan, jossa on pohjakuvat sekä työselitys. Laskemme kohteeseen vaadittavat eristeet ja päällysteet asennettuna. Laadimme laskelmat ja lähetämme asiakkaalle tarjouksen eristyksistä. Joskus vastaus, toivottavasti myönteinen, tulee muutamassa tunnissa, joskus asia jää hautumaan ja ratkeaa vasta useamman kuukauden päästä, Mikko avaa prosessin kulkua. Parhaillaan Mikko on laatimassa tarjousta Satasairaalan uuden S-rakennuksen putkieristyksien osalta. Lyhyimmillään töitä on tilauskirjassa vain parin kuukauden päähän, toisinaan selvästi pidemmälle. Hyttisen Eristysliikkeen Mikon ajan suurin kokonaisuus on juuri menossa, kun yhtiön väki paiskii töitä Eurajoen Olkiluodossa. Eristyksiä tehdään niin maan alla loppusijoituspaikassa kuin kapselointitilassakin. Koronatilanne on välillä vähentänyt urakoita, mutta väki on pystytty pi-

tämään koko ajan töissä. Firman työt keskittyvät Länsi-Suomeen, mutta tilauksia tulee ympäri Suomen. Laadukasta eristystyötä on tehty esimerkiksi viimeaikoina Vantaalla, Mäntsälässä, Saarijärvellä, Seinäjoella ja Kauhavalla. Veipä Mikon ja Tuomaksen tie kerran aina Saudi-Arabiaan saakka. Mikko muistuttaa, että töiden kesto voi olla puoli päivää tai monta vuotta. Jokaiseen tehtävään paneudutaan kuitenkin samalla vakavuudella ja antaumuksella. Se kun on sen asiakastyytyväisyyden ja laadun paras tae. Tämä on niitä tekijöitä, joiden myötä Hyttisen Eristysliike Oy on Mikon käsityksen mukaan tämän hetken vanhin toimija alallaan koko Suomessa. Niinpä mainonnalle ei ole ollut niin suurta tarvetta. Pientä sponsorointia yritys on puolestaan harjoittanut.

Aikataulut vaihtelevat Asiakkaiden yhteydenotot eristystöiden osalta vaihtelevat. Joskus ollaan liikkeellä hyvissä ajoin, ja Hyttisen Eristysliikkeen väelle jää hyvin aikaa perehtyä kohteen tarpeisiin. Joskus, onneksi melko harvoin, ilmaantuu pahasti myöhässä oleva asiakas, joka pyytää tarjousta muutaman päivän päähän. Tällöin tulee todella hoppu, mutta kaikesta on aina selvitty. Kiire voi tulla myös varsinaisen toteutuksen osalta. – Nämä eristykset ovat usein niitä viimeisimpiä työkokonaisuuksia, ja jos aikataulut eivät jostain syystä ole pitäneet, niin silloin on pantava hihat heilumaan. Asia, joka monesti unohtuu, on esteettisyys. Näkyviin jäävät putket eivät välttämättä silmää hivele, mutta meiltä löytyy keinoja saada ne näyttämään hienoilta ja sopimaan hyvin yhteen muun kokonaisuuden kanssa, Mikko painottaa eristyksen monipuolisuutta.


Mikko Hyttinen on eristysliikkeen johdossa jo kolmannessa sukupolvessa.

– Pakko sitä on uskoa, että teemme asioita oikein. Porukka saa tehdä mieleistään työtä.

Kalustoa piisaa LVI-eristykseen ja teollisuuseristykseen liittyvät työtehtävät ovat yrityksen kivijalka, puhutaan sitten uudiskohteista tai saneerattavista tiloista. Toimisto, varastotilat ja peltitöihin keskittyvä halli sijaitsevat Peräsimentiellä. Näissä tiloissa on toimittu, pienin korjauksin, jo vuodesta 1969 lähtien. Sen lisäksi, että työntekijöitä on mittava määrä, myös kalustoon on satsattu. On kuorma-auto, trukki, 15 henkilönostinta ja kahdeksan pakettiautoa. Yksi niistä on sähköauto. Se sopii Mikon mielestä hyvin energian säästämiseen tähtäävälle yritykselle. Lisäksi yhtiön rakennusten katoilla on useita aurinkokennoja, joiden tuottamalla sähköllä pärjätään hyvin kaksi kolmasosaa vuodesta. Kaiken tämän lisäksi Mikko on juuri tilannut Saksasta minibussin.

Hyttisellä pysytään Työtyytyväisyys yrityksessä on erittäin hyvä. Mikon toimitusjohtaja-aikana riveistä on lähtenyt vain yksi työntekijä. – Pakko sitä on uskoa, että teemme asioita oikein. Porukka saa tehdä mieleistään työtä. Tietenkin jossakin vaiheessa vaihtuvuutta pakostakin tulee, kun työntekijöillä ikä karttuu. Tämä ei varmaankaan tule olemaan ongelma, sillä yllättävän usein puhelin soi tai joku piipahtaa ovesta sisään kyselemään, löytyisikö töitä. Varsinaisista suoraa täsmäkoulutusta eristysalalla ei ole, joten uusi työntekijä tulee aina opettaa lähtövalmiuksiensa mukaan alan hienouksiin.

Työ ja vapaa onnistuneesti erillään Työmatkaa ei Mikko Hyttisellä ole kuin muutama askel, sillä koti eli omakotitalo sijaitsee päähallin kiinteässä yhteydessä. Tästä huolimatta Mikko pystyy hyvin pitämään työn ja vapaa-ajan toisistaan erillään. Usein lauantaisin hän kyllä myöntää tekevänsä jonkin verran hommia, sillä silloin pystyy keskittymään hyvin, kun puhelin ei koko ajan pirise. Vaimon ja kahden lapsen kanssa tulee vietettyä aikaa, koiran kanssa mies ulkoilee kahdesti päivässä, ja kesäisin aikaa pyhitetään veneilylle. Porin Yrittäjiin Hyttisen Eristysliike Oy on kuulunut alusta pitäen. Muutaman kerran Mikko Hyttinen on kysellyt neuvoa joissakin lakiasioissa, Pyry-lehden hän lukee tietysti aina. Varsinkin tämän kyseisen numeron erityisen tarkasti.

Pyry 1/2021 – 21


Autojen pesut ja fixaukset jo vuodesta 1989

AUTOPESTO www.autopesto.fi

Hevosenkenkä 16, Pori 02 646 3721, 040 517 5081

Juhlat kuin juhlat Satakunnan Pitopalvelu Oy

Nyrhintie 12, 28760 Pori puh. 0400 767 952

www.rakennuspori.fi

puh. 0400 593940 Anne Heilimä

www.ahlaistenkievari.fi

Tasoite- ja maalaustyöt

P. 044 3432 131 www.maalausrantamaki.com

A n na kau n eud en kos ke tta a

www.porinlansituote.fi

Rakennusliike

Rantanen Oy Kotirannantie 2 28330 Pori

puh. 044 589 4940

Palvelemme kaikissa lääkeasioissasi arkisin klo 9-18, la klo 9-16

Lounatuulentie 7, Pori Puh. 02 633 1655

puh. 0400 324 857 j.halme@dnainternet.net

www.porinparveke.fi

Forsval Oy Saukontie 4, 28240 Pori

Puh. 0400 794 967

Eteläpuisto 12, Pori • 044 288 3990

www.hoitolaetelatuuli.fi

IKKUNAMIES OY Maa- ja kiviainesmyynti, kuljetukset: 0400 721974

kuljetusmakivaara.fi

Puh. 02 6302300 Yrjönkatu 18, Pori • Sokos Myös kotiinkuljetuspalvelu!

Maalarimestari Ilkka Tukiainen

puh. 040 765 7113

www.iivarinvärit.fi

Esa Elo Mäntysalontie 39, Pori Puh. 040 7589 668

www.ikkunamies.com

Prizz up your business! Yrittäjät ja yritysten tarpeet ovat Prizztech Oy:n toiminnan lähtökohtana. Palvelumme kattavat yritystoiminnan elinkaaren aina ideasta yrityksen perustamiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdokseen saakka. Ota yhteyttä yritysneuvojiimme osoitteesta

www.prizz.fi/yhteystiedot

22 – Pyry 1/2021

Yrittäjä, mielenkiintoiset koulutukset ja tapahtumat löydät osoitteesta

www.prizz.fi/ tapahtumat


Ruosniemen Linja-auto Oy puh. 02 633 4070 www.sundell.fi

Eteläranta 8 B 10, 28100 PORI puh. 0400 793 893

www.rautanen.fi

Aidat, katokset, penkit, portit mittatilaustyönä Rakennusliike Luvi-Por Oy Itäkeskuksenkaari 7, Pori • 0400 630 424 • www.luvipor.fi

Timo Jullenmaa, 044 519 1916

TERRAME puh. 0400 110 308

terrame.fi

ETELÄPUISTO 19, PORI Puh. 044 231 4111 tai 24/7 ajanvaraus: timma.fi/luovuus

Jani Ylinen, 044 779 7877

PANIMOKAUPPA JA TAP ROOM HYVELÄNTIE 20 LOTSKERI WWW.RUOSNIEMENPANIMO.FI SHOP.RUOSNIEMIBREWERY.COM Pyry 1/2021 – 23


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Monimutkainen tilastotiede

EI OLE TAIKUUTTA Reilut viisi vuotta sitten Harri Ketamo, Marko Laiho sekä Antti Koivisto olivat kaikki sattumalta sellaisessa tilanteessa, jossa miehet virittivät keskustelun yhteisen yrityksen perustamisesta. Ketamo ja Koivisto olivat tehneet pitkään töitä yhdessä, Ketamo ja Laiho puolestaan tunsivat toisensa teknologiapiireistä ja maailman lentokentiltä. Keväällä 2015 kaupparekisteriin merkittiin Headai Oy, joka tunnetaan meillä ja maailmalla vahvana tekoälyosaajana.

Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– MULLA OLI SIINÄ KOHTAA tutkimus- ja kehitystoimintaa oppimiseen ja kirjastoon liittyen, Harri Ketamo kertoo. Hänet tunnettiin tuolloin oppimisen pelillistäjänä. Ketamoa haastateltiin aina, kun haluttiin puhua kansankielisesti asioista, joiden takana on uutta teknologiaa. – Kehittyvä analytiikka oli tulossa, tekoälystä puhuttiin, mutta vain nurkkapöydissä. Me suunniteltiin silloin perustamisvaiheessa, että voisimme tehdä chatbotteja, joilta voi kysyä asioita, Ketamo muistelee. Koska jälkeenpäin on helppo hymähdellä, voi todeta miesten olleen hyvin ajassa kiinni. Onko vielä nettisivuja, joissa ei ole tai joihin ei olisi tarjottu erilaisia botteja? Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Myös tekoälyrintamalla.

Botteja oppilaitoksille opetuksen tueksi Botti on siis se tietokoneohjelma, jonka avulla vaikkapa asiakaspalvelua on kehitetty lukuisissa yrityksissä kysymällä asiakkaalta johdonmukaisesti asioita ja vastausten perusteella asiakas ohjataan oikealle luukulle. Botteja käytetään myös koulutuksiin. – Olemme tehneet koulutusbotteja laajalla skaalalla. Asiakkaitamme on toisen ja kolmannen asteen, sekä yksityiset kouluksen tarjoajat, kertoo Eero Hammais, yksi osakkaista. – Teknologialla voidaan hoitaa rutiineja, hän jatkaa. – Olemme kehittäneet esimerkiksi SalamaAI:n, joka tarjoaa maksuttomia jalkapallobotteja ohjaamaan lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän. 24 – Pyry 1/2021

– Botin taustateknologiaan on käytetty Olympiakomitean tutkimuksia. Tällaisilla on valtava merkitys yksilötasolla, ja kansanterveydellisesti ajateltuna vielä suurempi. Varsinkin juuri nyt korona-aikaan, Laiho kertoo.

Tekoäly arkipäivässä Tekoäly saattaa kuulostaa scifiltä tai salatieteeltä, mitä se ei ensinkään ole. Tekoäly on kenties kankea suomennos, jolla tarkoitetaan teknologiaa, jota voidaan ”opettaa” laajan datapohjan tiedoilla. Kaikilla meillä on käytössä tekoälyä arjessamme ilman, että sitä erikseen edes ajattelee. – Helsingin kaupunki teki ison julkisen kilpailutuksen Oodiin, Helsingin uuteen keskuskirjastoon. Heillä oli halu saada erilaisia tekoälypalveluita. Halusimme mukaan kisaan ja kehitimme Obotti-kirjastosuosittelijan, Laiho kertoo. Obotin toimintaperiaate on botille hyvin tyypillinen. Käyttäjä valitsee mielenkiintoisimman lukuhahmon, joka alkaa tehdä kirjasuosituksia Oodin hyllyillä olevista kirjoista. – Saman tyyppisiä suosituksia on tehty Satakirjaston alueelle.

Ratkaisu 100 -kilpailun voitto Suomen juhlavuonna 2017 Sitra palkitsi haastekilpailussaan Headain puolen miljoonan rahoituksen ratkaisuun, jossa tekoäly kartoittaa osaamista verkon avointa dataa hyödyntämällä. – Ongelmahan on, että osaamista ei tunnisteta. Jos miettii

– Meillä on laaja yhteistyöverkosto ja olemme mukana laajoissa projekteissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.


Ihmiset Headai Oy:n takaa. Edessä Antti Koivisto (vas.) ja Eero Hammais. Takana vasemmalla Marko Laiho sekä Jari Savinainen ja Anu Passi-Rauste etänä. Laitimmaisena oikealla Harri Ketamo.

itseään, ei heti osaa sanallistaa osaamistaan. Eikä edes tiedä, mitä osaa. Tämä tieto on varsinkin juuri nyt hyvin tärkeää yrityksissä. Mistä tiedetään, mitä osaamista on riittävästi, mitä ei? Tämä on mahdollista ratkaista tekoälyn ja laajan pohjadatan avulla, Hammais kertoo. Palkinto toi Headain jälleen mediaan ja ihmisten huulille. Jo aiemmin yritys on niittänyt mainetta kansainvälisesti. – Nyt kolmisen vuotta olemme kehittäneet alustaajattelua, jossa tarjoamme asiakkaillemme pohjadataa. Käytännön esimerkki voisi olla Puolustusvoimilta, Ketamo alustaa. – Porin prikaatista kotiutuville varusmiehille tehdään selväsanainen siviiliprofiili, jossa on kerrottu osaamisesta. Tämä osaamisprofiili on sitten kotiutuneella käytettävissä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Osaamisprofiilia on helppo verrata Satakunnan Ammattikorkeakoulun tai vaikka Vaasan yliopiston profiiliin. – Kun osaamista pystytään tunnistamaan, sitä pystytään

kohdistamaan paremmin. Onhan sillä iso merkitys, jos ajatellaan ekonomisesti ja kansantalouden kannalta, Laiho täydentää.

tulee virrata oikeaan suuntaan. Ja sen toiminen yhteen edellyttää laajaa yhteistyötä.

Datalla näkyväksi ja mitattavaksi

Porista on pitkä matka vain Helsinkiin ja Tukholmaan

Anu Passi-Rauste on niin ikään yksi osakkaista. Hän muistuttaa, ettei Headai toimi kentällä yksin. – Meillä on laaja yhteistyöverkosto ja olemme mukana laajoissa projekteissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yrittäjille tuttu on Talous ja Nuoret TAT, jonka toimintaan kuuluu muun muassa yrityskylä-konsepti. TAT on yksi Headain kumppaneista. – Tuotamme tekoälyn Duunikoutsi-sovellukseen TAT:ille, joka on nuorille suunnattu työelämävalmentaja. Duunikoutsi sai viime vuonna Vuoden parhaan oppimisratkaisun eEemeli-palkinnon, Passi-Rauste kertoo. – Kaikkineen osaaminen pitää saada näkyväksi ja mitattavaksi, jolloin sitä pystytään kohdistamaan oikein. Datan

Headai Oy:n omistajiin kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös Jari Savinainen. Yrityksen sijainti on Pori. – Siis eihän Porista ole pitkä matka kuin Helsinkiin ja Tukholmaan. Kun mittakaava on laajempi, on aivan yhtä pitkälti Porista Piilaaksoon kuin Helsingistäkin, Ketamo muistuttaa. – Sitä paitsi noin henkilökohtaisella tasolla on varsin helppoa, kun lapset ovat vielä pieniä. Täällä on helppo toimia. Passi-Rauste operoi pääkaupunkiseudulta käsin, mikä on ehdoton edellytys. – Kyllä se on niin, että kulloistenkin asiakkaiden mukaan pitää hengittää samaa ilmaa, hän tuumaa.

Pyry 1/2021 – 25


Anette Ahokkaan työhuoneella Porin Uudellakoivistolla on paljon väriä, nahkaa ja akvaario. – Akvaariota katsellessa rentoutuu työn lomassa, hän kertoo. Etualalla Ahokkaan iltapuku ja yrittäjällä itsellään on yllään tietysti oman tuotannon asu.

26 – Pyry 1/2021


J U H L I VA P Y RY L Ä I N E N

Nahka on mun juttu Anette Ahokas oli 17-vuotias marttilalaistyttö, kun hän perusti omaa nimeään kantavan vaatebrändin. Lukio ja vaatetusalan artesaanin paperit olivat molemmat työn alla, kun toiminimen kautta alkoi valmistua myyntiin pieniä kangaskasseja ja muuta sellaista. Nyt Anette Ahokas Design täyttää 10 vuotta ja yrityksellä on oma valmisvaate- ja korumallisto. Matkan varrelle mahtuu lukuisia uniikkeja juhlapukuja, esiintymisasuja, teatteripuvustuksia sekä oma malli Suuressa Käsityölehdessä. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

ALA-ASTEEN AIKOIHIN Ahokas puki nuket ja Barbit itse valmistamiinsa vaatteisiin. – Kaikenlaista tuunausta tein silloin jo omiinkin vaatteisiini. Eihän sitä tietenkään silloin ollut kovin tietoinen mistään, mutta sanoisin, etten ole koskaan kovin vakavasti harkinnut muuta ammattia.

– Vaatteen pitää olla käytännöllinen, mutta myös visuaalisesti kaunis. Vaikka olisi miten vastuullisesti valmistettu vaate ja se makaa kaapissa, ei siinä ole mitään järkeä. Ahokas muistuttaa myös, että juhlavaate ei ole kertakäyttöinen. Sitä voi tarvittaessa myös muokata uuteen uskoon.

Oma kädenjälki

Vastuullisuus ja ideologiat

Anette Ahokkaan suunnittelemissa uniikkiasuissa näkyy vahva oma kädenjälki. – Mukana on usein nahkaa. Koen, että se on itselleni tietynlainen tavaramerkki. – Vaikka kaikissa koruissa on nahkaa, valmisvaatemallistossa sitä ei juuri ole. Arjessa nahan ja kankaan yhdistelmä on työläs huoltaa ja nahkaelementit myös nostavat hintaa usein liikaa. Anette Ahokas Designin valmisvaatteet ja korut myydään tällä hetkellä verkkokaupan kautta, mutta jälleenmyyjien jatkuva kartoittaminen on käynnissä. – Onhan tämä koronatilanne vaikuttanut asiaan melkoisesti, hän sanoo. Ahokas on valmistunut ammattikorkeakoulusta vaatetusalan muotoilijaksi. Oma kädenjälki on saanut vahvistua vuosien varrella opintojen aikana sekä erilaisissa projekteissa.

Nykyisin valinnanvaraa on valtavasti, mitä tulee suuriin linjoihin, kuten siihen, että käytetäänkö keinokuituja vai luonnonmateriaaleja. Mutta sitten kun mennään pintaa syvemmälle, tulee esiin erilaisia huomioon otettavia asioita. – Nahka, jota käytän, on pääasiassa kalannahkaa ja kierrätysnahkaa. Joskin juuri tuli lähetys poronnahkaa, Ahokas sanoo ja vilkaisee sivulleen. Työpöydällä on täyteläisen värisiä, intensiivisiä nahkoja, kuten kiiltävää fuksiaa ja sähkönsinistä. – Poronnahka on aivan ihana materiaali ja nämä valmistetaan Kokkolassa. – Työharjoittelijani selvittää parhaillaan uusia materiaali-innovaatioita. Se on aikaa vievää puuhaa, joten nyt olen innoissani, mitä maailmalta jälleen löytyy. Vuoden päivät sitten Minna Parikka Shoes julkaisi kenkämalliston, jossa nahan korvaa ananaksen lehdistä ruokateollisuuden ylijäämästä valmistettu pinatex. Ahokas esittelee samaa materiaalia. – Ehkä tämä soveltuu joihinkin kohteisiin, mutta on tuskin yhtä kestävää kuin lehmännahka. Tästä ei ole itselläni vielä riittävästi tietoa, miten pinatex toimii meidän olosuhteissamme. Keskustelumme piipahtaa nahoista myös turkiksiin. Ahokas muistuttaa, ettei turkis käsitteenä tarkoita automaattisesti tarhaeläimiä. – Kyllähän turkiksia saadaan myös porosta, riistasta tai lampaasta. Eikä näissä tapauksissa eläin kuole turkin vuok-

Vaatteen tulee istua kantajalleen Vaateteollisuus Suomessa ei ole laisinkaan takavuosien kantimissaan, mutta päätään nostaa juuri pienet kotimaiset merkit, joille tärkeää on vastuullisuus ja omaleimainen lifestyle. – Itse en lopulta seuraa kovin paljon trendejä. Tottakai olen siinä imussa ja saan viitteitä asioista monista paikoista ilman erityistä seuraamista. – Omassa suunnittelussani tähtään siihen, että vaate istuu kantajalleen. Yllättävän paljon vaatteilla voi muokata vartaloa.

si. Toisaalta myös vintageturkikset kellareista kannattaa minun mielestäni ottaa mieluummin käyttöön kuin tarjoilla koiperhosille. Sitten Ahokas huomauttaa ääneen sen, mistä ei juuri puhuta. – Niin, eihän muovista valmistettu tekoturkis nyt ainakaan ole ekologinen vaihtoehto.

Paljon haaveita Nuoreksi yrittäjäksi Ahokkaalla on paljon kokemusta. Kouluaikana hän sai suunnitella yhden puvun Emmagaalaan. – Silti olen sitä mieltä, että aina uusin työ on se, mikä innostaa eniten. On tietysti hienoa, että on saanut olla mukana erilaisissa projekteissa. – Eikä sitä tiedä etukäteen koskaan. Joku koru tai yksittäinen mallistokin voi olla se, mistä jää erityinen onnistumisen tunne. – Huomaan myös, että ajattomuus on hyvin leimallista puvuilleni. Kun varastoissani on pukuja, joita on tehty messuille, näyttelyihin tai muualle, on ne muutamien vuosien kuluttua edelleen yhtä juhlavan näköisiä. Juuri nyt Ahokas haluaa suuntautua valmistamisesta enemmän suunnitteluun. – Koen tärkeäksi, että osaan itse valmistaa sen, mitä suunnittelen. Kokoan parhaillaan ompelijaverkostoa. Toisaalta myös markkinointi ja brändäys kiinnostaa. Ahokas sanoo, että opiskelu houkuttaa edelleen. – Haluaisin myös työllistää muita joko suoraan tai sitten juuri alihankinnan kautta. Ja itse yrittäjyys kiinnostaa. – Isäni on koko elämänsä ollut yrittäjä ja hänen yritystoimintansa on ollut meidän kodin yhteydessä, joten olen nähnyt kyllä ihan kaikki puolet. Mentorointi ja sarjayrittäjyys ovat viime aikoina pyörineet mielessä. Nuorella naisella on selvästi intohimon paloa luovaan alaan, eikä raja-aidat tule olemaan esteenä.

Pyry 1/2021 – 27


Työryhmä koolla. Projekti Ässien kanssa oli antoisa ja muistutti innostavasta työilmapiiristä. Edessä vas. Teemu Tuomi, Tero Rantalainen, Kirsikka Heiska, Mikael Lehtinen. Takana vas. Eero Kemppi, Niklas Ikonen, Jaakko Ruusunen ja Juha Harttunen. Lisäksi työryhmään kuuluivat Ari-Pekka Selin, Pasi Arvonen ja Jukka Pelkonen.

28 – Pyry 1/2021


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Syöttö lapaan boksin ulkopuolelta Juha Harttusella on pitkä kokemus suurten mediakonsernien johtopaikoilta. Hän on nähnyt isoja murroksia, pieniä siirtoja, uudistuksia, aloituksia ja lopetuksia. Kokemukset ovat kasvattaneet hänestä liikkeenjohdon konsultin, joka viettää tänä vuonna yrityksensä ensimmäisiä tasakymppejä. Playmaker Oy on pelintekijä yrityksen muutoskentällisessä.

Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

HUIKAISEVAN AURINKOINEN talvipäivä laittaa silmät sirrilleen, kun pujahdamme Isomäki Areenan ovesta pakkasta pakoon. Syy, miksi olemme tapahtuma-areenalla juontaa juurensa onnistuneeseen projektiin. Ensin kuitenkin pari sanaa positiivisuudesta, uusista näkökulmista, muutostarpeesta ja siitä, missä vaiheessa pelintekijä kutsutaan paikalle.

Katse tulevaisuuteen – Tulen usein siinä vaiheessa neuvottelupöytään mukaan, kun lähdetään hakemaan kasvua strategian keinoin. Mihin aihealueeseen suunnitelma sitten tehdään, siinä on laaja kenttä, Juha Harttunen avaa. – Asiakaskentän laajentaminen, brändin vetovoiman lisääminen, markkinoinnin kohdentaminen, tuote- ja palvelumuotoilu, henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen… – Tärkein asia yritykselle on tunnistaa asiakkaansa. Hyvä olisi muodostaa heistä ostopersoonia, tehdä selkeät määrittelyt. Harttunen ei käytä itsestään sen erityisemmin sanaa konsultti, jos nyt ei sitä erityisesti kaihdakaan. – Tehtäväni ei ole ladella ulkoa opittuja totuuksia, vaan auttaa ajattelemaan uudella tavalla. Haastan, tuon kokemuksia ja näkemyksiä yhteiseen pöytään. Vaiherikkaasta työurastani on jäänyt melko paljon selkäreppuun muillekin jaettavaksi. – Yrityksissä 80 % on henkistä pääomaa ja loput tietotaitoa. Miten yksittäisiä yksilöitä saadaan motivoitua?

Kannustuksen kautta Harttunen nostaa esiin vanhan kunnon SWOT-analyysin, jossa määritellään mahdollisuudet ja uhat sekä vahvuudet ja heikkoudet. – Oma SWOT-analyysini on tietoisesti riisuttu niin, että siinä keskitytään vain positiivisiin asioihin ja vahvistetaan niitä. Haluan luoda innostavan ilmapiirin ja katse on vahvasti tulevaisuudessa. Menneisyyttä ei voida muuttaa, mut-

ta siitä otetaan opiksi ja hyödynnetään kertynyttä dataa. – Usein se vaatii aika paljon pohdintaa ja muutoksia. Mihin keskitytään, mistä saadaan uutta liiketoiminta? On helppo ymmärtää, että organisaatioissa tarvitaan joku, joka tulee tuorein silmin ja ajatuksin mukaan muutokseen. – Muutosprosessissa tarvitaan mukana koko yritys ylhäältä alas. Yhdessä pitää nähdä missä kasvu piilee ja kaikkien pitää päästä ääneen.

Uusi projekti on aina kuin uusi sävelteos – Uuteen tarttuminen on aina kiehtovaa ja henkilökohtaisestikin jännittävää. Enhän minä ole kaikkien alojen asiantuntija, eikä toki tarvitsekaan. Mutta riittävästi pitää aina perehtyä. Harttunen suosittaa myös, että yrityksissä kannattaa suhtautua kaikkiin työntekijöihin mahdollisimman tasapuolisesti. – Olen ollut todistamassa sellaisiakin tapauksia, joissa kesätyöntekijä on otettu mukaan palavereihin ja annettu mahdollisuus kertoa omia näkemyksiä mitä sekä miten kannattaisi kehittää. Tuorein silmin näkee asioita eri valossa. Tämä vaatii rohkeutta yritysjohdolta. – Isossa roolissa ovat asiakkaiden kanssa kommunikoivat työntekijät, siis myynnin väki. Heillä on paljon tietoa ja kutsuisin heitä nykyisin mieluummin brändilähettiläiksi. Asiakkaiden kuunteleminen avaa uusia mahdollisuuksia. Se voi olla vaikkapa panostaminen palvelukehityksessä digitalisuuteen, ympäristöasioihin ja vastuullisuuteen. Lähituotanto saattaa olla se tekijä, jota asiakkaat erityisesti arvostavat.

Mitä pelintekijä voi saada aikaan? Case Ässät: Juha Harttunen kutsuttiin mukaan, kun Ässien liigaorganisaatio alkoi rakentaa päämäärätietoisesti tulevaisuuden kaupallista kilpailustrategiaa. Tätä vauhditti alkanut koronapandemia.

– Aloimme tehdä suunnitelmia uudelta pohjalta. Into ei laantunut, vaikka keväällä kausi päättyi kesken kaiken. Ulkopuolisten harmien ei annettu vaikuttaa. Organisaatiossa nähtiin, että nyt on oikea momentum. – Nyt odotetaan innolla pandemian rauhoittumista, että päästään kunnolla toteutusvaiheeseen. Case Enersense: Juha Harttunen oli yhteensä 3,5 vuotta Enersensen johdon ulkopuolisena asiantuntijana vaiheessa, jossa haluttiin rohkeaa kasvua. Vastuualueina olivat erityisesti strategia-, brändi-, tuote- ja palvelumuotoilu. – Aloitin kesällä 2016, jolloin haluttiin muuttaa strategiaa niin, että lähivuosien aikana liikevaihtoa kasvatetaan rajusti. Tavoitteeksi määriteltiin 200 miljoonan euron liikevaihto. Lähtötilanne oli 27 miljoonaa. – Paljon teimme töitä, jotta muun muassa keväällä 2018 listauduimme Nasdaq Helsinki First North -markkinapaikalle. – Vuoden 2020 aikana Enersense saavutti tuon liikevaihtotavoitteen. Iso rooli on ollut motivoituneella ja osaavalla henkilöstöllä sekä johdon rohkeudella tarttua mahdollisuuksiin. Syntyi kasvutarina, joka on ollut hieno kokemus olla osaltaan mukana.

Megatrendinä yhteiskuntavastuu Juha Harttunen nostaa esiin yhteiskuntavastuullisuuden. Johdon velvollisuutena on ohjata yritystoiminta kannattavaksi, on olosuhde ja markkinatilanne mikä vaan. – Esimerkiksi Ässien kanssa yhteiskuntavastuu nousi vahvasti esiin. Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara aluekehityksessä ja sitä Ässät edustaa parhaimmillaan. Ihmisten kokoaminen yhteen ja sen myötä yhteenkuuluvuuden tunne eivät ole vähäpätöisiä asioita. Lisäksi aikaansaatu elämys tulee bonuksena. Yrityksen työntekijät tuntuvat arvostavan todella paljon sitä, kun työnantaja on mukana yhteisöllisyyden parantamisessa.

Pyry 1/2021 – 29


30 – Pyry 1/2021


Pyry 1/2021 – 31


Elina Korvesta ei pitänyt koskaan tulla yrittäjää. Pitkä työura kuitenkin valmisteli hänestä painetta kestävän yksinyrittäjän.

32 – Pyry 1/2021


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Antiyrittäjästä yrittäjäksi

”En tiedä, sopeutuisinko enää muiden määräämään työrytmiin” Kun Elina Korpi kertoo palkansaajan historiastaan, keskustelussa nousee sanat jumppari, esimies, vastuu ja pitkät työsuhteet. Koskaan hänestä ei pitänyt kuitenkaan tulla yrittäjää. Elämä valmistaa kummasti asioihin, joista itsensä myöhemmin löytää ja se tuntuukin hyvältä. Nyt Korpi on koulutettu hieroja ja yrittäjä. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– JOKA PÄIVÄ AJATTELEN, miten ihmeellistä on saada omia asiakkaita ja että he tulevat uudestaan ja taas uudestaan. Että saan määritellä itse työtahtini, Elina Korpi kuvailee päällimmäisiä tunteitaan.

Tie jumpparista numerotiedusteluun Alkujaan Elina Korpi on fysioterapeutti. – Keskussairaalassa olin jumpparina, niin kuin fysioterapeutteja silloin vielä kutsuttiin, kun sain meidän esikoisen, Mikon. Eletään 1990-luvun puoliväliä. Töitä ei laman kourista päätään nostavassa Suomessa ollut joka oksalla eikä edes joka toisella, joten edessä oli ammatinvaihto. – Jotain töitä kuitenkin piti saada. Pääsin Telen numeropalveluun. Siellä vierähti lopulta 16 vuotta. Siitä 12 vuotta olin ryhmäpäällikkönä. Yrityksen nimi ehti muuttua moneen kertaan. Fonecta se taisi olla pisimpään. – Sitten alkoi tuntua siltä, että olen ollut samoilla sijoilla aika pitkään. Jotain muuta olis kiva tehdä. Päädyin Suomalaiseen kirjakauppaan myymälävastaavaksi. – Vajaan kolmen vuoden kuluttua siirryin Satakunnan Aluetaksiin, jossa olin neljä vuotta. Niinä vuosina kaivoin autotallin perukoilta vanhan hierontapöydän ja ajatus alkoi itää.

Mutta enhän mä osaa! – Kun vähitellen aloin hieroa perheenjäseniä ja kavereita, huomasin innostuvani vanhasta jutusta enemmän, Elina Korpi kertoo. – Ja samalla tajusin, että en kuitenkaan osaa tätä juttua riittävästi. Korpi haki ja pääsi Kokemäelle Sataeduun opiskelemaan hierojaksi. – Tein samaan aikaan vajaata työviikkoa Aluetaksiin ja lopun aikaa kävin koulua. On hienoa, että Koulutusrahas-

ton kautta saa aikuisopiskelijana tukea, hän kiittelee. Puolentoista vuoden kuluttua Korpi oli valmistunut.

Työn imu Vapunaattona 2019 Elina Korpi istui työhaastattelussa Harjavallassa, juuri auenneessa Terveyspankissa. – Muistan sen hetken varmaan lopun ikääni. Siinä työhaastattelun aikana meille, mulle ja kahdelle haastattelijalle, syntyi aivan valtava flow. Yrittäjäpariskunta ja minä olimme silmät innosta loistaen ja siinä hetkessä mulle oli selvää, että perustan toiminimen, vaikken ollut koskaan ajatellut niin tekeväni. – Aloitin Terveyspankissa omalla toiminimelläni hieronnat sekä muutamia seniori- ja keppijumpparyhmiä ennen koronaa. Terveyspankista ja kotivastaanotolta saatu luottamus omaan osaamiseen, asiakaskuntaan ja yrittäjyyteen kasvoi niin, että Korpi on ollut nyt puoli vuotta kokonaan omissa toimitiloissaan Puuvillan vanhassa pääkonttorissa.

Lähipiirin tuki lisää luottamusta – Siihen nähden, miten varmaksi tiesin, ettei minusta tule koskaan yrittäjää, olen yllättävän luottavaisin mielin, Korpi nauraa iloisesti. Pitkä työkokemus lisää rauhallisuutta ja oman paikan löytymistä. – Jos jostain syystä tämä ei vetäisi, niin sitten tehdään jotain muuta. Näin rennosti en todellakaan olisi pystynyt ajattelemaan nuorempana. Että kyllä jollain tavalla elämä johonkin näemmä valmisteleekin, hän filosofoi. Koska Korpi on ehtinyt työelämässä nähdä kaikenlaista, on omien rajojen veto helpompaa. – Olen aina ajatellut, että palkansaajana on äärimmäisen mukavaa olla. Palkka tulee säännöllisesti, samoin lomat ja terveydenhuolto pelaa. Minusta ikään kuin pidetään

huolta. Nyt huomaan, että huolta pitää pitää itse. Siksi olen päättänyt, että en ehdoin tahdoin tee ylipitkiä päiviä ja määritän itselleni lomat. – Hyvä kirjanpitäjä ja lähellä olevat muutamat yrittäjäkollegat ovat myös äärimmäisen tärkeitä palasia tukirenkaassa.

Etätyöläisen selät hoitopöydällä Viime aikoina etätyötä tekevien jumit ovat alkaneet näkyä hierojan pöydällä. Elinan hieronta- ja hyvinvointiklinikka on vastaanottanut yhden jos toisenkin alaselkävaivaisen ja niska-hartiaseudun jumin johtuen huonosta etätyöergonomiasta. – Joku tekee töitä saunassa, toinen kodinhoitohuoneessa, kolmas keittiössä. Mutta sitten tiedän niitäkin, jotka ovat saaneet sähköpöydän työnantajalta. Aika vaihtelevaa on, Korpi kuvailee. Jos hieronta on jollekulle tervetullut aikuiskontakti etätyön lomaan, iloitaan myös siitä, että pääsee hetkeksi pois kotoa. Korven palveluihin kuuluu klassisen hieronnan ohella intialainen päähieronta ja purenta-alueen hoito. – Joskaan en hiero aivan klassisella mallilla, vaan käytän niin sanottuja mobilisoivia ja urheiluhieronnasta tuttuja otteita. Purenta-alueen hoitoa ei Porista saa jokaiselta hierojalta. Korpi on juuri siksi halunnut ottaa sen mukaan palveluihin. Siinä käsitellään niska-hartiaseudun, kaulan alueen lihasten ja rintalihasten lisäksi muuta purenta-alueen lihaksistoa. – Käytännössä siis käsitellään ja hierotaan poskien lihaksia suun sisältä. Se on hoitona hyvin rentouttava ja hoitava, varsinkin jos on jäykkyyttä ja ongelmia purennassa, päänsärkyä tai muuta pään alueen jumia. Hieronnan ohella Korpi antaa mielellään vinkkejä pieniin rentoutuksiin työpäivän lomaan.

Pyry 1/2021 – 33


ÖLJYTUKUSTA saatavilla kaikki voiteluaineet Ojantie 20, Pori Hevosenkenkä 18 H 4, 28430 PORI

Tarjoan asiantuntijapalvelut Tarjoamme asiantuntijapalvelut yritystoiminnan ostoon ostoon ja yritystoiminnan ja myyntiin myyntiin • Yritysvälitys • Yritysten hinta-arviot • Omistajanvaihdoksen suunnittelu ja toteutus • Yrityksen myyntikuntoon saattaminen

Luvianpuistokatu 1, Pori • Kari / 040 506 9855 Luvianpuistokatu 1, Pori • 040Varis 506 9855 / Kari Varis info@yrityskauppatalo.fi

Länsirannikon Öljytukku LÖT​ Oy ​

Länsirannikon Öljytukku Oy

Hevosenkenkä 181445 H 4, 28430 Pori Puhelinmyynti 02-578 ∙ www.lotky.fi Puhelinmyynti∙02 578044 1445 oljytukku@lotky.com puh. 535 1500

Laituritie 14 B, 28240 Pori Puh. 0400 645314 posti@jarmorantamaki.fi

www.lotky.fi

www.jarmorantamaki.fi

oljytukku@lotky.com • puh. 044 535 1500

LÖT​ ​

Meiltä kukat Meiltä elämäsikukat tärkeimpiin elämäsi hetkiin. tärkeimpiin

Länsirannikon Öljytukku Oy

hetkiin

Ammattitaitoista kukkasidontaa Meriporinkukasta!

MERIPORINKUKKA

Harry Gullichsenintie 14, Pori MERIPORINKUKKA puh. 045 229 2530 Harry Gullichsenintie 14, Pori • 045 229 2530

Autohuolto

KYMPIN SÄHKÖ JA RAKENNUS Puh. 050 378 2653

PAIKALLINEN LVI-PALVELU

RAHTU

Palvelut hienotunteisesti

Eteläpuisto 19, Pori www.satakunnanhautaustoimisto.com

Toimisto puh. 02 6415131 • 24 h päivystys puh. 045 1334 840

Karjasillantie 12, Pori

0400 530 118

rahtu@autohuolto.eu

Topi Marjakoski & Antti Toro 044 338 1819 • lvi@mator.fi

www.mator.fi

maanrakennus

OLLI LINJA MYÖS ONGELMAPUIDEN KAATOA

Siirtolaisentie 7, Pori puh. 0400 591 474 www.maanarakennuslinja.fi

34 – Pyry 1/2021

www.pirtinhautauspalvelu.fi puh. 040 173 9866


suomen

FRIITALA TALO - YRITYSTEN KOTI -

Varaa aikasi toimitilaesittelyyn Ari Grahn puh. 044 356 5865

friitalatalo.fi

Kaupungin keskustassa

JUHLAPAIKAKSI PORIN MIES-LAULUN TALO Tutustu pml.fi tai sovi esittely Porin Mies-Laulu ry.

TET CONSULTING Ky RI TIINA E. TOIVONEN Pohjoisranta 11, 28100 Pori puh. 0400 533 573 tiina.toivonen@tetconsulting.fi vastaavan työnjohtajan tehtävät • neuvonta rakennussuunnittelu • puhtaaksi piirtäminen

puh. 0400 421653

PUHDASTA PINTAA YLI 25 VUOTTA 02 649 8010 0400 592 922 Ojantie 8, Pori

Varaa aikasi

www.pome.fi 02-6342 600 www.facebook.com/pomeoy Pyry 1/2021 – 35


Toimitusjohtaja Matti Kiuru kiittelee pitkää yhteistyötä yrittäjien kanssa. – Pankin tulee olla aktiivinen myös yritysasiakkaiden suuntaan, se lisää luottamusta.

36 – Pyry 1/2021


A S I A N T U N T I J A PA L S TA

Pankki on yrittäjän kumppani ylä- ja alamäessä OP Länsi-Suomen toimitusjohtaja Matti Kiuru arvostaa yrittäjät pankin kumppaniksi, onhan suhteen oltava avoimen keskusteleva ja luottamuksellinen. Sekä yritys että pankki voivat hyvin, kun asioista ollaan perille, puolin ja toisin. Tässä haastattelussa katsotaan alueen nykytilaan ja juhlitaan nelikymppistä ystävää, Porin Yrittäjiä. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

KUN MATTI KIURULTA kysytään, millainen pankin tulisi olla yrittäjää kohti, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: – Tavoitettava ja aktiivinen. Monesti kuulee sitä, että asiantuntijoita on vaikeaa tavoittaa ja vakituista ihmistä puhelimen toiseen päähän ei löydy. Me olemme halunneet panostaa siihen, että meiltä vastataan ja yrityksellä on pankissa nimetty yhteyshenkilö. Siten luottamus myös lisääntyy. Toisaalta nykypäivänä ei riitä, että pankki on asiakkailleen vain olemassa. – Kyllä pankin tulee olla myös aktiivinen ja ottaa yhteyttä asiakkaaseen. Näissä yhteydenpidoissa auttaa myös digitaalisuus. Kyky löytää parhaat ratkaisut on tietysti tärkeää, se vaatii osaamista ja ammattitaitoa.

Takana merkillinen vuosi OP Länsi-Suomi on muiden lailla elänyt oudon koronavuoden. – Päällisin puolin meille kuuluu hyvää, vaikka elämme edelleenkin merkillistä aikaa, Kiuru aloittaa. – Sekä pankki että yritykset ovat osoittaneet vahvaa kykyä reagoida muutokseen myllerryksen alkaessa vuosi sitten. – Meillä talon sisällä oli siihen mennessä tehty hyvin vähän etätöitä. Onhan perinteinen ajatuskin, ettei pankkiasioita hoideta kotoa. Pakon edessä piti opetella paljon tekniikkaa ja asioita turvallisuudesta. Pankilla on normaalia huomattavasti raskaammat turvaproseduurit. – Kaikki asiat saatiin kuitenkin hämmästyttävän sutjakkaasti hoidettua. Osittain tämä harppaus tulee muuttamaan työskentelyä pysyvästi. – Ei tietenkään niin, että jatkuvasti kaikki tekisivät etätöitä, mutta siihen siirtyminen satunnaisesti on nyt paljon

helpompaa. Myös talouden kannalta pankilla on takanaan hämmentävä vuosi. – Viime vuoden budjettisuunnittelussa ei tiedetty koronasta mitään. Kuitenkin kulut olivat suurin piirtein normaalit ja tulot jopa hieman korkeammat. Lukujen taakse kätkeytyy toki ennakoimattomia asioita. – Esimerkiksi lainopillisissa palveluissa tuotot jäivät selvästi odotetuista. Se perustuu suoraan siihen, että juridisten sopimusten teko vaatii fyysistä läsnäoloa. – Toisaalta koronan tullessa sijoitustoiminta sukelsi kunnolla, mutta jonkin ajan kuluttua kaupankäynti lähti voimakkaaseen nousuun. – Kaikkinaiseen suojautumiseen syntyi kuluja, mutta asiakastilaisuuksia ei puolestaan saatu järjestettyä. Samankaltaista on pankinkin arki verrattuna moneen yritykseen.

Kohti parempaa Tilanne on poikkeuksellinen, kun liiketoimintoihin vaikuttaa ennakoimattomat asiat. – Viime vuosi oli Satakunnassa tietysti hankala, monen liiketoiminnan teko vaikeutui. Joskaan ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. – Aina voi miettiä myös mihin verrataan. Suomen voidaan todeta pärjänneen verrattain hyvin muihin Euroopan maihin verrattuna. Satakunta taas on pärjännyt hyvin koko Suomeen verrattuna. Meitä piti pinnalla isot ulkomaanvientiin keskittyneet yritykset. – Toisaalta meillä matkailu ei ole niin isossa roolissa kuin Lapissa tai Helsingissä, siksi kolaus ei myöskään ole ollut aivan niin totaalinen. – Asuntokauppaa puolestaan voidaan pitää hyvänä indikaattorina. Se on noussut kesäkuun alun jälkeen, sillä

uusia asuntoluottoja on tehty enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Itse asiassa koko vuosi jäi plussalle edelliseen verrattuna, Matti Kiuru kertoo.

Porissa eväitä ja potentiaalia Paikalliselle tasolle tultaessa Kiurun mukaan meillä on hyvää potentiaalia: – Kyllä täällä eväitä on kehittyä nimenomaan elinvoiman suhteen. Nytkin ollaan kohtuullisen hyvällä tasolla. – Korona itseasiassa nosti esiin tiettyjä signaaleja, kuten sen että Pori on kooltaan sopiva monen kokoisille toimijoille. Vientiteollisuus antaa merkittävän pohjan ja kehittyviin, uusiin teknologioihin perustuvat hankkeet ovat menestyksen lähteitä. Näitä ovat robotiikka ja kiertotalous, esimerkiksi. – Yrityksillä on iso merkitys alueen elinvoimaan. Syntyväthän uudet työpaikat pääosin juuri yrityksiin. Yritystoiminta pysyy vireänä, kun alueella on toimivat julkiset ja yksityiset palvelut. Kaikkineen elinvoima koostuu monesta asiasta, myös koulutuksesta. – Yliopistollinen selvitystyö on hirvittävän tärkeä asia. Laaja ja laadukas koulutustarjonta on maakunnallemme yksi tärkeimpiä elinvoimatekijöitä. – Yksi nouseva trendi on vetovoimatekijät, kuten asuinympäristön elävyys ja elämyksellisyys. Käsi kädessä kulkevat elinvoimatekijöiden lenkit samoin kuin elinvoimaisen yrityksen ja pankin kumppanuus. Siitä päästään juhlan tunnelmaan. – Lämpimät onnittelut Porin Yrittäjille ja kiitokset erinomaisesta yhteistyöstä. Niin pitkä ja vankka kumppanuus, kuin meillä on yrittäjäyhdistyksen kanssa, hyödyttää molempia kumppanuksia, Matti Kiuru summaa ja onnittelee, etänä, kuinkas muuten.

Pyry 1/2021 – 37


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Asiallista palvelua

PIENILLÄ KULUILLA Laskutus- ja perintäalan yritys BRANG perustettiin joitain vuosia sitten tarkoituksenaan tarjota PK-yrityksille samaa palvelua samalla hinnalla, mitä isot yhtiöt saavat muilta toimijoilta. Siinä he ovat myös onnistuneet. Nyt asiakasrekisteristä löytyy laaja skaala pörssiyhtiöstä, kuin lukuisiin PK-yrityksiin. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

BRANGIN LIIKETOIMINTAJOHTAJA Arto Kallio kertoo, että he ovat halunneet tasapäistää palvelujaan: – Se on meille ehdottoman tärkeää, että asiakasyrityksemme koolla ei saa olla merkitystä siihen miten hyvää palvelua meiltä saa.

Täysin kotimainen Yritys on omistuspohjaltaan täysin kotimainen. – Järjestelmämme on niin ikään suomalaista työtä. Olemme saaneet avainlipun kaikkeen toimintaamme, Kallio kertoo. – Pyrimme myös suosimaan omissa hankinnoissa kotimaisuutta, toimitusjohtaja Mona Haataja täydentää. Tällä hetkellä BRANGilla on toimipisteet Porissa ja Turussa. Porissa operoi myyntiedustajat Kari Kaivo-oja ja Sanna Mattila. – Sen myötä meidän asiakkaitamme on laajalti juuri Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Joskin asiakkaitamme on Porista Ilomantsiin ja Inarista Hankoon, Kallio kertoo. – Se, että meidän järjestelmämme skaalautuu hyvin, on tae siitä, että pystymme toimimaan laajasti yrittäjäkentällä.

Että asiakkaamme asiakkaat säilyisivät Monessa kohtaa haastattelua tulee esiin omien asiakkaiden asiakaskunnan tärkeys. – Kyllä meille on todella tärkeää se, että meidän asiakkaillamme on asiakkaita, jotka voivat hyvin. Sehän on kaiken yrityselämän edellytys, Kallio kertoo. – Siksi haluamme olla neuvotteleva osapuoli. Jos ajatel-

38 – Pyry 1/2021

laan, että toimimme perintäalalla, jossa usein on totuttu yksiselitteiseen ja joustamattomaan palveluun etenkin PK-yrityksten osalta, me haluamme olla neuvottelevia. Kun asiakas saa meiltä perintäkirjeen, haluamme konkreettisesti varmistua siitä, että kirje on mennyt perille ja neuvotella tarvittaessa maksupäivästä ja -tavasta. – Kun maksusopimus loppuasiakkaan kanssa on tehty, tietää meidän asiakkaamme, että suoritus on tulossa ja toisaalta loppuasiakas tietää, ettei perinnästä aiheudu ongelmia. Kari Kaivo-oja muistuttaa, että kaikkiin suuntiin asiakassuhteen tulisi jatkua myös perinnän jälkeen.

Inhimillistä perintää Monelle yritykselle on tuttua käyttää tuottavaa työaikaa kirjanpidollisiin valmisteluihin. BRANGin palveluvalikoimaan kuuluu monenlaiset yrittäjän ajankäyttöä helpottavat palvelut. – Tunnetuimmat taloushallinnon ohjelmat ovat Netvisor ja Procountor. Olemme kehittäneet valmiit rajapinnat molempiin ohjelmiin, jolloin näitä ohjelmia käyttävät yritykset saavat meidän palvelumme erittäin helposti käyttöönsä. Rajapinnat ovat valmiina moniin muihinkin laskutusohjelmiin, Kallio kertoo. – BRANGilla on myös oma laskutusohjelma, mikä soveltuu hyvin PK-yrityksille. Ohjelmisto itsessään on ilmainen. Asiakas maksaa vain käyttämästään palvelusta lähetettyjen laskujen määrän mukaisesti. Tällöinkin maksu on pienempi kuin postimaksun verran yhtä laskua kohti. – Hinnoitteluun vaikuttaa meiltä ostettujen palveluiden laajuus. Perintäpalvelut aiheuttavat myös meidän päässäm-

me enemmän työtä. Silti senkään hinnoittelu ei ole kovin kallista verrattuna markkinahintoihin. Sekin edesauttaa meidän loppuasiakkaan pysymistä asiakkaamme kumppanina, Haataja täydentää. BRANG haluaa pitää perintäasiakkaiden puolta antamalla tarvittaessa maksuaikaa, päämiehen kanssa sovittujen raamien puitteissa. Viime vuoden huhtikuussa voimaan tuli verkkolaskulaki, jonka mukaan kaikilla yrityksillä on oikeus saada laskunsa verkkolaskuina. Valmius verkkolaskujen lähettämiseen tulee löytyä. Myös siksi helppokäyttöinen sovellus on enemmän kuin paikallaan. – Uutena palvelunamme on ostolaskupalvelu, jonka avulla yritysten on helppo hoitaa ostolaskunsakin meidän kauttamme, Haataja kertoo.

– Meille on todella tärkeää se, että meidän asiakkaillamme on asiakkaita, jotka voivat hyvin. Sehän on kaiken yrityselämän edellytys.


Brangin tiimi Porissa: etualalla Kari Kaivo-oja ja Sanna Mattila. Takana Brangin toimitusjohtaja Mona Haataja sekä myyntijohtaja Arto Kallio.

Pyry 1/2021 – 39


Kaikki kehon ja mielen hyvinHYVINVOINTICENTER vointiin Valtakatu 4A, Pori • p. 02 637 6061

hyvinvointicenter.fi

Pakkauksia teollisuuden toimijoille ja yrityksille

Satakunnankatu 44, Pori Honkapuistontie 81, Pori 0400 128 883 • sivuhonka.fi

puh. 0400 468 801 Koneistus- ja metallirakennetyöt teräksisen kovalla osaamisella

TERÄSMIES OJALA OY

ILMASTOINTI SALMINEN OY

www.ilmastointisalminen.fi

puh. 040 724 1141 www.teräsmies.com

puh. 040 541 4745 jari.ojalehto@westmet.fi

www.westmet.fi

KONEASENNUS AHOLA OY Teollisuuden kunnossapitoa 24 h. Kaikki metallialan työt ja koneistukset. Karjasillantie 31 • 28220 Pori • 02 641 7771

Korjuuntie 17-19, Herralahti, Pori

puh. 02 6411960 MYÖS RENGASHOTELLI

Puunaulakatu 3, Pori puh. 040 5238506

www.valtaworks.com

Citysiivous Oy - Puhdasta palvelua -

0440-831245 | Rautatienpuistokatu 2 C | www.citysiivous.fi

Konesaumakatot | Lukkosaumakatot | Julkisivupellitykset Sadevesijärjestelmät | Kattoturvatuotteet Ohutlevytyöt | Särmäykset Kaikki rakennuspeltityöt

Kuriirintie 4, Pori, p. 050 575 3434, www.peltipori.fi

Autotransmission

AUTOMAATTIVAIHTEISTOJEN ERIKOISLIIKE Pekka Nätkin • pekka.natkin@autotransmission.fi Pörstiläntie 16, Pori • 02 6486677

www.autotransmission.fi

Asianajaja, varatuomari Tuulia Pirttilä puh. 044 337 4444 tuulia.pirttila@tuuliapirttila.fi

www.tuuliapirttila.fi 40 – Pyry 1/2021


LIIKENNEKOULUTUS TOMI PIETIKÄINEN Kortit moposta rekkaan

0400 599 140

www.feroxglas.fi

ASIANAJOTOIMISTO HANNU KNUUTILA KY Hannu Knuutila

asianajaja, varatuomari 0400 530 835, hannu.knuutila@kvi.fi

www.purkutyotpori.fi

www.kvi.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET EDULLISESTI Vuokrataan muovisia muuttolaatikoita, lisäkantoapu

Satakunnankatu 32, Pori

Vanhakoivistontie 14, Pori Myynti/huolto 045 1951 788

Varastohotelli Pori 0400 728091, 050 573 3830 www.jms-kuljetus.fi

www.kylmäkarhut.com

AUTOKORJAAMO Punnintie 23, Pori • Puh. 0400 825270

Isojoenrannantie 58, Pori | Puh. 02 6393 900 myynti@rantakartano.net | www.rantakartano.net

TURVALLISUUS ON ENEMMÄN KUIN SANA! Asiantuntevaa, paikallista palvelua jo yli 30 vuotta Kulunvalvontajärjestelmät | Lukitusratkaisut | Ovi- ja porttiautomatiikka | Kameravalvonta, rikosilmoittimet | Henkilö- ja potilasturvajärjestelmät | Oviympäristön huoltopalvelut 24/7/365 | Kattavat pääkäyttöpalvelut Palveleva lukitus- ja turvallisuusalan asiantuntija CERTEGO Pori Satakunnankatu 31, 28130 Pori p. 010 700 707 | pori@certego.fi

certego.fi

EDELLÄKÄVIJÄN TURVALLISUUTTA Pyry 1/2021 – 41


Toimitusjohtaja Jussi Holopainen on tyytyväinen mies. Enersense on kasvanut ja kehittynyt viime vuosien aikana juuri siihen suuntaan kuin on suunniteltu.

42 – Pyry 1/2021


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Yksi suurimmista – pääkonttori Porissa Tiesitkö, että yksi porilainen yritys on Suomen suurin sähköverkkojen ja vaikkapa tuulipuistojen rakentaja? Sama yritys on maamme kolmanneksi suurin meriteollisuuden, ydinvoimarakentamisen ja esimerkiksi televerkkojen ja mastojen rakentaja. Edelleen sama yritys on listautunut pörssiin. Kyseessä on yhden miehen yrityksestä massiiviseksi konserniksi kasvanut Enersense International Oyj.

Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– TAKAVUOSINA, KUN ENERSENSE oli alkutaipaleellaan, se opittiin tuntemaan varsinkin meidän alueellamme vahvana työvoimanvälittäjänä Olkiluoto 3 -työmaalle. Yhtiön painopiste oli ulkomaisen työvoiman välityksessä ja tarve oli suurta. Nykyään Enersense operoi uusiutuvien energiaratkaisujen parissa ja työvoiman välitys on enää noin 5–10 prosenttia liikevaihdosta.

Kaikki alkoi Olkiluodosta Aaron Michelin oli Olkiluodossa Siemensin bisneskonsulttina, kun häneltä sattumalta kysyttiin mahdollisuuksia saada lisätyövoimaa. Elettiin vuotta 2005. – Aika nopeasti myös Arevasta tuli asiakas ja siitä se lähti, kertoo osakas ja toimitusjohtaja Jussi Holopainen. – Michelin oli pitkään yhtiössä mukana, kunnes viime vuoden yritysjärjestelyjen myötä toimiva johto ja neljä muuta sijoittajaa ostivat hänen osuutensa. Vuosien saatossa OL3 on luonut globaalin verkoston myös Enersenselle. – Energiasegmentissä se vie meitä edelleen eteenpäin, Holopainen kertoo.

Tasaisesta kasvusta rajuun nousuun Kuten yrittäjät tietävät, mikään tarina ei ole pelkkää tähtipölyä ja nousukiitoa. Usein nousua edeltää notkahdus tai pitkään jatkunut matala kasvu. Enersense ei ole siinä poikkeus. – Jos mietitään, että vuonna 2014 meidän liikevaihtomme oli 11 miljoonaa euroa, vuonna 2019 se oli 242 miljoonaa euroa. Ero on merkittävä ja myös muutokset ovat todella merkittävät. Kasvun syihin perehdytään hetken kuluttua. Enersensessä toimitaan nyt strategian mukaisesti ja tartutaan vain kannattaviin projekteihin. Tällä hetkellä yhtiön palkkalis-

toilla on noin 2400 henkilöä, joista noin 400 on ulkomailla. Jussi Holopaisen tullessa taloon vuonna 2009, toimistossa istui neljä työntekijää ja kaikkiaan enersenseläisiä oli vajaat sata. Kasvua on tapahtunut kaikilla rintamilla.

Pörssikuntoon valmistautumista ja yrityskauppoja Kolme vuotta sitten Enersense osti raumalaisen RB-asennuksen, josta sulauttamisen jälkeen tuli Enersense Works. Sitä kautta yritys sai rajapintaa meriteollisuuteen. Yhtiö alkoi olla pörssikunnossa. Vuonna 2018 kasvu meriteollisuuteen jatkui. Enersense osti yrityksen, josta tuli Enersense Painting ja toimintaympäristö oli Mayerin telakalla Turussa. Samaan aikaan Enersense International Oy:stä tuli Oyj. – Huhtikuussa 2018 listauduimme Helsingin pörssin kevennetylle First North -listalle. Nyt viime syksynä teimme tiedoksiannon, jossa kerroimme selvittävämme mahdollisuuksia päälistalle siirtymisestä, Holopainen sanoo. – Pörssilistattuna yhtiönä olemme enemmän näkyvissä, mikä helpottaa pääomien saamista. Listautumisvaiheessa liikevaihtomme oli noin 48 miljoonaa euroa, vuonna 2019 se oli 58 miljoonaa. Pelkällä tulorahoituksella kasvaminen olisi hitaampaa. – Listautumisvaiheessa laskimme myyntiin 25 prosenttia osakkeista. Listautumishinta oli 5,90 euroa osakkeelta. Matalimmillaan syksyllä 2019 oltiin 1,12 eurossa osakkeelta. Sitten alkoi tapahtua.

Sulautamista ja osakekauppoja Viime vuonna Enersense International Oyj oli Helsingin pörssin kaikkien yhtiöiden suurin omistaja-arvon kasvattaja. – Viime vuoden alussa meidän markkina-arvomme oli

8 miljoonaa euroa, kun se vuoden lopussa oli non 80 miljoonaa euroa. Koko vuosi oli muutenkin hyvin merkittävä. Kesäkuussa annoimme positiivisen tulosvaroituksen, heinäkuussa teimme Empower-kaupan, jonka jälkeen annoimme jälleen uuden tulosvaroituksen ja joulukuussa vielä kolmannen. – Empower oli aika huonossa kunnossa ja teimme siihen 100 miljoonan euron taustajärjestelyt ennen varsinaista kauppaa. Toimme mukanamme muun muassa uusia sijoittajia, joista tunnetuin lienee Kyösti Kakkonen. Viime vuosi toi Enersenselle isojen muutosten lisäksi uuden strategian, jonka mukaan nyt mennään tiukasti eteenpäin. Selkein asia on selvä toimintamalli: – Me tartumme nyt niihin kohteisiin, jotka ovat kannattavia, se on tärkein päämäärä tällä hetkellä. Myös resurssien jousto ja oikea-aikainen käyttö ovat toimivuuden kannalta tärkeitä.

Päästöttömiä energiaratkaisuja Nyt on käynnissä suuri energiamurros, kun samaan aikaan monet tahot haluavat irti fossiilisista järjestelmistä. Tuulivoima on tällä hetkellä yksi kannattavimmista tavoista tuottaa sähköä. Energian varastointimahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti muun muassa akku- ja vetyteknologioiden myötä. Nämä tulevat olemaan avainasemassa energiamurroksen toteutuessa. Enersense operoi kaikkialla Suomessa. Ulkomailla Ranskassa on 100, Baltiassa noin 300–400 työntekijää. – Saksa ja Iso-Britannia ovat meillä nyt kehityskohteita tällä hetkellä. Briteissä on käynnistymässä ydinvoimaprojekti, Holopainen kertoo. Kaikkiaan Enersensen ja koko päästöttömän energiatuotannon alan tulevaisuus on hyvä ja kirkas.

Pyry 1/2021 – 43


Toimitusjohtaja Kai Vainio haluaa, että työympäristö on viihtyisä. Itse työ on tiivistä koneella istumista, joten on piristävää, kun kesken työpäivän voi käydä hiukan purkamassa kireyksiä omassa, pienessä punttisalissa kahvihuoneen kupeessa.

44 – Pyry 1/2021


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Mobiiliapplikaatioita ja ohjelmistokehitystä kivijalasta Toimitusjohtaja ja osakas Kai Vainio esittelee Dyme Solutionsin toimitiloja kävelykadun ja Itäpuiston kulmassa. Tilat ovat tulleet tutuiksi aikanaan Casa Ratsulan kakkoskerroksesta, joskaan nykytiloja ei entiseksi tunnistaisi. Dymessä ollaan haluttu toimitiloista viihtyisät työntekijöilleen sekä helposti lähestyttävät asiakkailleen. Teksti Elina Wallin Kuva Aleksi Rimpiläinen

– KYLLÄ, ME OLEMME halunneet ajatella niin, että meille voi periaatteessa kävellä sisään kuin kivijalkakauppaan juttelemaan vaikkapa mobiiliapplikaatio- ja oman yrityksen ohjelmistokehitystarpeista, Vainio kertoo.

Porilaista osaamista Dymen taustalla on nykyisin kaksi pääomistajaa, Kai Vainio yhdessä Markus Suulan kanssa. Molemmat työskentelevät yrityksessä. Omistajistoon kuuluu myös pienosakas yhtiön pääarkkitehti Kristian Wrang. – Alkujaan meitä oli neljä ja meillä kaikilla on vahva kokemus Porin alueen ohjelmistoyrityksistä. Me silloiset neljä oltiin kaikki sellaisia teknologiaintoilijoita. Päädyimme sitten yhtiökumppaneiksi Dymeen. Sekä Vainio että Suula ovat molemmat porilaisia yliopistokoulutuksen tuotteita ja siten malliesimerkkejä siitä, miten aivovuotoa ei ole tapahtunut, vaan seutukunta on saanut paljon hyvää hyvin toimivan yrityksen muodossa. Dyme työllistää omistajiensa lisäksi 11 muuta huippuammattilaista. Hiljattain Dymestä irrotettiin osa omaksi yhtiökseen ja siihen palataan tuonnempana. – Me halumme on olla jatkuvasti aallonharjalla. Ei ole merkitystä, onko asiakkaan projekti lyhyt- vai pitkäkestoinen tai millä alalla operoidaan. Meillä on osaamista siirtyä toimialoilta toiselle ja vahva teknologiaosaaminen, Vainio kertoo. – Koodaamme räätälöityjä palveluita, moni asiakkaistamme haluaa hyödyntää pilvipalveluja tai luoda uusia, pilvessä toimivia palveluita. Dyme haluaa toimia paikallisesti ja kokee sen suhteellisen helpoksi. – Verkostot ovat täällä erinomaiset ja paikallistuntemus on valttia. Haluamme toteuttaa projekteja satakuntalaisille yrityksille sekä tehdä yhteishankkeita paikallisten yritysten, kuten mainostoimistojen kanssa. Haluamme olla kiinni suoraan asiakasrajapinnassa.

Koodia käsityönä – Sitähän koodaaminen juuri on, käsityötä. Ei ole mitään valmiita palikoita, joita otetaan hyllystä ja kasataan päällekkäin. Siihen pääosin perustuu ohjelmistojen hinnoittelu, siihen kuluu aikaa. – Projektit lähtevät liikkeelle usein start upien kanssa siitä, että uudella yrityksellä on idea ja mahdollisesti jo rahoituskin hankittuna, mutta ei toteuttajaa. Sitten me lähdemme yhdessä hahmottamaan, mistä on kyse ja miten päästään toivottuun ratkaisuun. Toisaalta teollisuus on yksi asiakassegmentti. – Honkajoki Oy on hyvä konkreettinen esimerkki. Yritys käsittelee eläinperäisiä sivutuotteita jalostaen niistä orgaanisia raaka-aineita eri teollisuudenalojen käyttöön, kuten lannoitteisiin, rehuihin ja kosmetiikkaan. – He halusivat hyödyntää pilvipalveluiden mahdollisuuksia omassa tuotannossaan ja siinä me autoimme heitä. – Toisaalta teollisuudessa ja vaikka terveydenhuollossa voidaan tarvita tietoa laitekokonaisuuksien toiminnasta ja ennakoinnista. Käytännössä dataa kerätään pilveen, jossa sitä analysoidaan ja tuloksia käytetään toiminnanohjaukseen. Dymen palvelut räätälöidään aina asiakkaan tarpeeseen sopivaksi.

Oma innovaatio – Nuorisopassi Moni yläkouluikäisen vanhempi tuntee Nuorisopassin. Ideana on nuorten aktivointi, kuten kaupunkien, kuntien, seurojen ja muiden toimijoiden omien liikunta- ja kulttuuripalveluiden etujen tarjoaminen. – Nuorisopassi on alun perin Porin kaupungin kehittämä idea, jonka me veimme mobiilisovellukseen. Se on kasvanut vuosien saatossa niin, että nykyisin se on erinomaisesti toimiva nuorten oma hyvinvointisovellus ja kunnan nuorisotyön työkalu, jota myydään ympäri Suomea. Tämän vuoden alussa Nuorisopassi alkoi elää omaa elä-

määnsä uuden yrityksen omistuksessa. – Nuorisopassi on nyt järjestelmänä sillä tavalla valmis, että pääpaino on siirtynyt myyntiin ja palvelun kehittämiseen. Toki edelleen kehitämme sovellusta tarpeen mukaan. Päätimme eriyttää Nuorisopassin toimintoineen omaksi yrityksekseen. Perustimme Otium Innovationin yhdessä Markuksen sekä Otiumissa vetovastuussa olevan Hanna Kallion kanssa. – Itseasiassa Nuorisopassi on sekin hyvä esimerkki pilvipalvelusta.

Tärkein voima on työyhteisössä Kai Vainio kertoo, miten heillä on täysin tietoisesti haluttu panostaa työyhteisöön. – No vaikkapa tämä kiinteistö. Eihän nämä seinät meille tuota mitään. Mutta tämä paikka on keskellä kaikkea. Meillä on viihtyisät näkymät ja kesällä elämää paljon ympärillä. – Toimitilat on haluttu niin viihtyisiksi, kuin mahdollista. Vainio osoittaa naapuritilaan ja naurahtaa: – Tuo uusi sohva mitoitettiin Markuksen mukaan. Mahtuu siinä sitten vaikka nukkumaan välillä. Toisesta päästä tiloja löytyy pieni punttisali taukojumppaan ja kaksi pientä vetäytymistilaa. – Kerran viikossa koko meidän porukka käy tunnin jumpassa CrossFit Porin salilla. Kaikki muu virkistystoiminta on tauolla koronan vuoksi. Olemme halunneet pitää jumpankin keskellä päivää työajalla. Se on tärkeä osa tiimiytymistä. Senhän me tiedämme kaikki, miten hyvä kello kuuluu kauas. – Viime aikoina olemme saaneet työ- ja työharjoitteluhakemuksia, joissa erikseen on mainittu, että olemme kuulleen hyvästä työilmapiiristänne. Mahtavaa! Dyme onkin rekrytoinut jo tämän vuoden puolella kaksi uutta työntekijää.

Pyry 1/2021 – 45


ILOSA NOMA ! Ol l i Joha n Li nd ro o s o n

V U O DE N KU L TA S E P PÄ

2021

Vuoden Kaunein Sormus

2012

OJL OR I GI NA L S SOR M UKSI I N Yr it t ä jä ko r t i l l a r u ngo n t i ma nti t ve l o i t u k s ett a .

+

Vuoden Kultaseppä Esko Lindroos

2006

Timanttiset E. Lindroos I t ä p u i s t o 7, P o r i p. 044-740 3220 46 – Pyry 1/2021

=

Vuoden Kaunein Sormus

2012

Vuoden Kaunein Sormus

2016

Vuoden Kultaseppä Olli Lindroos

202 1

100%

W W W . O J L . F I

PORILAISTA K ÄSITYÖTÄ


Porin kaupunki tukee jälleen yhdeksäsluokkalaisten palkkaamista PORIN KAUPUNKI TUKEE jokaisen porilaisen yhdeksäsluokkalaisen kesätyötä 170 euron arvoisella henkilökohtaisella kesätyösetelillä, joka jaetaan kevään aikana. Tavoitteena on työllistää mahdollisimman moni porilainen peruskoulunsa päättävä nuori. – Mitä aiemmin nuori saadaan mukaan työelämään, sitä enemmän se tuottaa positiivisia vaikutuksia hänen myöhempään työelämäpolkuunsa. Kesätöiden kautta nuorten kynnys hakeutua tulevina kesinä töihin madaltuu, nuori saa työkokemusta ja pääsee ansaitsemaan omaa rahaa, toteaa Auli Frondelius työllisyysyksikön kesätyöpaikkatuesta. Kesätyöseteliä voi käyttää ajalla 1.5.–30.9.2021 kesätyöhön, jossa työnantajana on yritys, yhdistys, säätiö, seurakunta tai valtion virasto. Kesätyöseteliä voi käyttää missä päin Suomea tapahtuvaan kesätyöhön. Kesätyön kesto tulee olla vähintään kaksi viikkoa siten, että työtuntimäärä on vähintään 30 tuntia viikossa. Vähimmäispalkan on oltava ko. alan työehtosopimuksen mukainen kesätyöntekijän palkka (vähintään kuitenkin 5 euroa/ tunti). Työnantaja hakee tuen kesätyön loputtua kesätyösetelissä olevien ohjeiden mukaisesti. Kesätyöseteliä hoitaa Minna Toveri, p. 044 701 1894, minna.toveri@pori.fi. Työpaikka on Satakunnan Ohjaamossa Promenadikeskuksessa, Yrjönkatu 17, Pori. Päivystysaika Ohjaamossa on torstaisin klo 14–16.

Kesätyöpaikkatukea tarjolla kesätöitä tarjoaville työnantajille Porin kaupunki myöntää jälleen kesätyöpaikkatukea Porissa toimiville työnantajille (yritys, yhdistys, säätiö tai seurakunta), jotka palkkaavat porilaisen 15–20 v. koululaisen tai opiskelijan (synt. 2001–2006) kesätöihin tai porilaisen opiskelijan, joka suorittaa pakollista palkallista harjoittelua.

Pakollista harjoittelua suorittava voi olla yli 20 v. Tuettavan kesätyön pituus voi olla 1–6 viikkoa siten, että työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Kuuden viikon tukimäärä on maksimissaan 510 euroa. Lisätietoja ja hakulomake löytyy Porin kaupungin verkkosivuilta osoitteessa www.pori. fi/tyollisyydenhoito/kesatyollistaminen.

WinNovan kesätyöntekijöillä hieno mahdollisuus edistää opintojaan Porin kaupungille kesäksi työllistyville WinNovan opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta yhdistää kesällä työ ja opiskelu. Heille voidaan tehdä kesätyösopimuksen lisäksi myös kesäoppisopimus. Toimialan esimies solmii oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa lyhyen oppisopimuksen. Tavoitteena on siten nopeuttaa opiskelijan valmistumista sekä aikanaan siirtymistä työelämään. Työn kesto voi olla lyhytkin, vaikkapa vain kaksi viikkoa. Työ voi olla osa-aikainen (min. 25 h/vko). Nuoren tueksi on nimettävä työpaikkaohjaaja. – Opintoina voi suorittaa esimerkiksi jotain seuraavista: Työelämässä toimiminen, asiakaspalvelu, työyhteisössä toimiminen, kahvilapalvelut, tietoteknisen tilan ylläpito tai toiminnalliset menetelmät asiakastyössä, Frondelius luettelee. Näyttöä ei ole välttämätöntä suorittaa kesätyön aikana vaan se voidaan suorittaa opiskelijan palattua oppilaitokselle kesän jälkeen. WinNova nimeää opiskelijalle oppilaitoksen yhteyshenkilön kesätyön ajaksi. WinNova on vahvasti mukana koko ajan tukemassa niin opiskelijaa kuin työpaikkaakin. WinNova hoitaa kesäoppisopimuksen pohjatyöt sekä sopii aikataulun. Nuoren tukeminen opinnoissaan alkaa siitä, että toimalan esimies ottaa yhteyttä WinNovan työelämäpalvelujen palveluvastaava Leena Paleniukseen p. 044 455 7775, leena.palenius@winnova.fi ja yhteystyö voi alkaa.

PORIN YRITTÄJIEN TAPAHTUMAKALENTERI 2021 MAALISKUU Porin Yrittäjien uusien 2.3. jäsenten aamuinfo (Teams) 2.3.

Kasvata yritystäsi dataa ja analytiikkaa hyödyntämällä (etäkoulutus)

9.3.

Porin Yrittäjien hallituksen kokous (Teams)

9.3.

365 päivässä Pörssiin – pörssivalmennuksen kolmas kausi (etäkoulutus)

16.3. Video sisältömarkkinoinnin välineenä (etäkoulutus) 20.3. Lähilauantai – Tue paikallista, osta läheltä! 25.3. Porin Yrittäjien Kuntavaalipaneelitilaisuus Porin raviradalla 26.3. Yhen illan juttu Porissa HUHTIKUU 9.4. Kasvata yritystäsi Youtuben avulla (etäkoulutus) 13.4. Porin Yrittäjien hallituksen kokous 18.4. Kuntavaalit 21.4. Sääntömääräinen kevätkokous ja aamubrunssi TOUKOKUU Vuosiloman keskeisiä 5.5. kysymyksiä (etäkoulutus) 11.5. Porin Yrittäjien hallituksen kokous 25.5. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen (etäkoulutus) KESÄKUU 8.6. Porin Yrittäjien hallituksen kokous HEINÄKUU 10.7. PyryJazz 25 vuotta ELOKUU 5.8. Yrittäjägolf 20 vuotta 10.8. Porin Yrittäjien hallituksen syyskauden avauskokous SYYSKUU Porin Yrittäjien 40-vuotisjuhlat 4.9. 14.9. Porin Yrittäjien hallituksen kokous 23.-26.9. Porin Päivä LOKAKUU 5.10. Kunnallisjohdon seminaari Finlandia-talossa 12.10. Porin Yrittäjien hallituksen kokous MARRASKUU 9.11. Porin Yrittäjien hallituksen kokous 24.11. Sääntömääräinen syyskokous JOULUKUU 10.12. Hallituksien vaihtokokous

Porin Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät myös

www.porinyrittajat.fi Kuva Harry Hykko / Shutterstock.com Pyry 1/2021 – 47


MAGIC of HORSES Kuvat Johanna Sjövall

48 – Pyry 1/2021


Aukeaman kaksi kuvaa ovat Magic of Horses -sarjasta, jolla Porin Yrittäjien jäsenyrittäjä, valokuvaaja Johanna Sjövall voitti marraskuussa 2020 Fotofinlandian eli Suomen suurimman valokuvakilpailun pääpalkinnon. Porin Puuvillassa studiota pitävä Sjövall on toiminut vuodesta 2006 ammattikuvaajana. Valokuvaajan ammattija erikoisammattitutkintojen ohella hänellä on muun muassa Suomen ammattivalokuvaajien myöntämä mestarinarvo.

Pyry 1/2021 – 49


Juhlivat yritykset Yrjönkatu 5, Pori • 050 564 2223 www.asuntopiiri.fi

Rakkaurest kutomissee! Liike Porissa Teljäntorilla, Antinkatu 16 B Puh. 02 633 6013 verkkokauppamme www.lavikko.fi palvelee 24/7

KEITTIÖKALUSTEET | KOMEROT | LIUKUOVET Mikkolantie 17, Pori | puh. 040 550 5152 | kaluste-etappi.fi YKSILÖLLISTÄ tilitoimistoYKSILÖLLISTÄ tilitoimisto- ja ja isännöintipalvelua isännöintipalvelua

www. balanssi. name ValtakatuValtakatu 6, 3. krs. 6, Pori (02) 630puh. 8500 | puh. | www.balanssi.name 3. krs. PORI (02) 630 8500

PIIR-GROUP Oy Kokonaisvaltaista projektiosaamista ja ratkaisuja teollisuuden sähkö- ja automaatiosuunnitteluun

Suunnittelu Keskusvalmistus Robotiikka

CARAVAN- JA KAASULAITEHUOLTO TARVIKEMYYMÄLÄ

Käyttöönotto

Porin Hitsauslaite Oy Sepänpellontie 23, Pori 044 547 8711/myynti, 044 547 8715/huolto www.s-kcaravan.fi

Eteläväylä 20, Pori Puh. 02 635 9002 www.phloy.fi

Perkokuja 1, 28400 Ulvila myynti@piir-group.com — 02 5505100

piir-group.com

CITY TALOHUOLTO OY PAIKALLINEN KIINTEISTÖHUOLLON AMMATTILAINEN PORIN KESKUSTASSA www.citytalohuolto.fi 50 – Pyry 1/2021


OP Kodista arviot haastavistakin kohteista yrityksen eri tarpeisiin. OP Koti Länsi-Suomi palvelee sinua neljällä paikkakunnalla. Löydät meidät Eurasta, Kankaanpäästä, Porista sekä Raumalta. Katso lisää: op-koti.fi/ kiinteistonvalitys/pori Timo Paavilainen

Juha Suomi

kiinteistönvälittäjä LKV Asiantuntija metsä- ja maatilakohteissa. 050 364 5411 timo.paavilainen@op.fi

kiinteistönvälittäjä LKV, AKA, KHK Asiantuntija yrityskohteiden vakuusarvioinneissa. 040 528 5298 juha.suomi@op.fi

’’

Oletpa aloitteleva tai kokenut yrittäjä, meiltä löydät ratkaisut yrityksesi liiketoimintaan. Haluamme tukea yrityksesi toimintaa kaikissa tilanteissa. Yrityspankkimme palvelee niin Porissa, Raumalla kuin Kankaanpäässäkin.

Meidät löydät BEPOPsta

Asiakkuuspäällikkö Sanna Someristo 044 714 1562

Asiakkuusasiantuntija Jussi Kivelä 010 257 0414, 040 670 7170

Asiakkuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi 040 646 2607

Asiakkuusasiantuntija Ritva Sengström 010 257 0571, 044 714 1247

Asiakkuusjohtaja Rami Kuusijoensuu 044 714 1408

Asiakkuusasiantuntija Hanna Uusikauppila 010 257 0338, 040 676 5059

Asiakkuusjohtaja Soila Ranta 044 714 1427

Asiakkuusasiantuntija Sarita Borisoff maksuliike 010 257 0321, 040 683 9402

Asiakkuusjohtaja Tatu Viitamäki 044 714 1404

Asiakkuusneuvoja Emma Pösö maksuliike 010 257 0434, 050 564 0475

Kaikkien OP Länsi-Suomen asiantuntijoiden suorat puhelinnumerot löydät osoitteesta op.fi/lansi-suomi/soitasuoraan

Asiakasneuvoja Ville Aaltonen elinkeinoharjoittajat 010 257 0208

Yrityspankinjohtaja Vesa Rosendahl 044 714 1405 Rahoitusjohtaja Kaj Rautelo OP Yrityspankki 050 072 1530

Pyry 1/2021 – 51


Pyryä Porissa vuodesta 1981 Porin Yrittäjien historiaan mahtuu monenlaista. Ohessa poimintoja vuosien varrelta, 80-luvun alkuvuosista aina uuden vuosituhannen taitteen internet-aikaan asti. 7.1.1981 Porin Yrittäjien perustamistilaisuus Perustamiskirjan allekirjoittivat insinööri Kristian Järvinen, piiritarkastaja Arto Järvenpää ja toimitusjohtaja Teuvo Vesa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi perustamiskokous valitsi insinööri Kristian Järvisen sekä hallitukseen seuraavat yrittäjät: johtaja Kalevi Raussi, toimitusjohtaja Heikki Alamäki, johtaja Kalervo Hannula, puutarhaviljelijä Margareetta Poutala, johtaja Jouko Järvinen, toimitusjohtaja Esa Haavisto, insinööri Seppo Helle, liikkeenharjoittaja Reino Kankainen, toimitusjohtaja Teuvo Vesa, johtaja Esa Fere, kauppias Kullervo Kujanpää, toimitusjohtaja Aarne Kekki, johtaja Jorma Kuutilo, liikkeenharjoittaja Hannu Heino ja toimitusjohtaja Erkki Mäkinen.

1981 Porin Yrittäjät ry:n jäsenmäärä yhdistystä perustettaessa oli 75. Vuoden päättyessä jäsenmäärä oli 169 yritystä.

22.10.1981 sitaatteja kirjelmästä kaupungin jätehuollon kunnallistamiseen Näyttää nimittäin kaupunkimme johdossa olevan voimia, jotka eivät vieläkään ymmärrä yrityksen ja yrittäjän tärkeyttä kaupungillemme. Hyvät Porin poliitikot, teidän käsissänne on kaupunkimme yritysystävällisyyden uskottavuus, sillä te päätätte, lisäättekö vai vähennättekö yrityksiä Porissa.

6.3.1981 lehdistötilaisuus Porin Suomalaisella Klubilla – Porilaisten yrittäjien keskinäisessä yhteistyössä on toki parantamisen varaa. Samoin Porin kaupungin teettämissä työkohteissa ja eri laitosten tavarahankinnoissa Niissä olisi otettava neuvottelevampi ote, painotti johtaja Kalervo Hannula.

9.1.1984 18.5.1983 keskustelutilaisuus kaupungintalolla Porin Yrittäjien kirjaus tiedonkulkuun kaupungin suunnasta liittyen: Kaupungin edustajat tunnustivat unohtaneensa, että kaupungissa on yrittäjäjärjestöjä. Elinkeinoasiamies Aimo Miinalainen totesi ottaneensa niiden sijasta mukaan työvoimatoimiston.

15.10.1985 valitus lääninoikeudelle Porin kaupungin painotuotehankintojen tarjoukset oli pyydetty 1970-luvulta lähtien ainoastaan poliittisin perustein vain kolmelta porilaiselta kirjapainolta. Kun vuosien 1985–86 hankinnat päätettiin samoin perustein, teki Porin Yrittäjät asiasta valituksen kaupunginhallitukselle.

Porin Yrittäjien jäsentoimikunta päätti tehostaa jäsenmäärän kasvua ideoimalla jäsenhankintakampanjan, jossa pääpalkintona oli Rhodoksen matka ja muina palkintoina värimatkatelevisio, matkaparranajokone ja liput kahdelle Porin teatteriin.

Kiitospuheenvuorossaa toimitusjohtaja Erkki Mäkinen totesi suorasukaiseen tapaansa: – Palkkaa pitäisi maksaa tehdystä työstä, ei olemisesta. Nuorille maksetaan liikaa palkkaa heti, kun he tulevat työelämään. Palkka pitäisi olla tuloksen mukainen.

Maaliskuu 1985 10.11.1984 syyskokous Hotelli Otavassa¨ Kokous esitti hallitukselle aloitteen tekemistä kaupungille, että Isolinnankadun jalkakäytävillä pyöräileville merkittäisiin oma kaista liikkeistä tulevien asiakkaiden yliajon estämiseksi.

Maaliskuu 1986 Porin Sanomien haastattelu Porin Yrittäjien uuden puheenjohtajan Aarne Kekin teesit alalle aikovalle ja yrittäjäksi suunnittelevalle: – Teillä pitää olla runsaasti mielikuvitusta! Älkääkä missään nimessä ryhtykö rakennusalalle. Liittykää heti Porin Yrittäjiin!

Pyry-lehti 2/1987 Porin kauppaoppilaitoksen rehtori Esa-Erik Yrjönkoski: – Yrittäjää ei Porissa enää lyödä kuin vierasta sikaa. Nyt on siirrytty yrittäjäystävällisempään suuntaan. Pedagogina kehoitan aina oppilaita yrittämään, mutta totean, että yrittäjän elämä ei ole sellaista kuin luullaan, eli mersulla tai bemarilla ajoa ja etelänmatkoja. Yrittäjä on joka hetki tulosvastuussa itselleen ja yrittäjänä olo on kovempaa kuin toisen renkinä oleminen. Vain 10 % alkavista pienyrityksistä jää eloon.

52 – Pyry 1/2021

12.11.1982 Porin Vuoden Yrittäjä Vesijohtoliike Erkki J. Mäkinen

Kristian Järvisen puheenjohtajakausi synnytti yhdistykselle työkaluksi Pyry-jäsenlehden, joka ilmestyi perustamisvuotena neljänä numerona.

15.10.1986 Porin Yrittäjien puheenjohtaja Aarne Kekki luovutti järjestyksessään toisen pronssiin valetun Sitruunan Porin kaupungin liikennesuunnitteluosastolle. Jäsenäänestyksellä tehty valinta ei jättänyt sijaa jossitelulle.

Teksti- ja sitaattilähteet

Orwo Rekolan / Porin Yrittäjät ry:n kirjasta Pyryä Porissa 30 vuoden ajan


28.9.1987 operaatio liikkeenturva

12.–13.1.1988 esiintymis- ja neuvottelutaidon kurssi

Porin Yrittäjät aloitti kampanjan keskustan liikehuoneistoihin kohdistuvaa ilkivaltaa vastaan. Yhdistys maksoi kahden kuukauden ajan osan kustannuksista, kun palkatut vartiointiliikkeen vartijat kiertelivät keskustan katuja koiran kanssa viikonloppuisin. Normaaleina viikonloppuina on rikottu keskimäärin 3–6 ikkunaa, huipun ollessa yli 10 ikkunaa.

Yhteistyössä Porin Seudun Osuuspankin kanssa järjestettiin kurssi, jossa apuna käytetty videotallenne kustakin osallistujasta arvosteluineen kiinnitti osallistujien huomiota omaan ulkoiseen esiintymiseensä sekä puhetapaan.

Joulukuu 1989 Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden päättyessä oli 538 yritystä.

Kesä 1988 Puheenjohtaja Aarne Kekin kesämietteitä: – Suomessa ei kohta enää mikään kohtaa mitään. Työttömät eivät kohtaa työpaikkoja. Työnantajat eivät kohtaa työntekijöitä. Asunnottomat eivät kohtaa asuntoja. Vuokranantajat eivät kohtaa vuokralaisia. Poikamiehet eivät kohtaa neiti-ihmisiä. Kuitenkin kaikkea on yllin kyllin. On työttömiä, on työvoimapulaa, on asuntoja, on asunnottomia, on miehiä ja naisia.

18.8.1989 kuutamorieha Ahlaisten Kievarissa Ruokailu, ”alcohoolia” sisältävää boolia, monipuolista ohjelmaa, tanssia ja romanttisia jäähyttelyitä kuutamossa.

14.11.1990 hallituksen kokous Päätettiin, että puheenjohtaja laatii kirjelmän Finnairille sekä neuvottelee jatkossa Turku–(Pori)–Oulu–Rovaniemilentoreitin laskeutusehdoista Porissa.

Pyry-lehti 1/1990 puheenjohtaja Kalervo Hannulan kirjoitus: – Pankkilakon aikana taas kerran nähtiin, että keskisuuret ja pienyrittäjät olivat eniten kärsineet osapuolet. Olisi varmaan jo aika miettiä, miten tämä ryhmä voisi käyttää ja näyttää joukkovoimaansa. Kun seuraava kerta tulee, olisimme valmiit lyömään omat korttimme pöytään. Liian kiltisti otetaan vastaan kaikki hankaluudetkin, jotka eivät ainakaan meistä millään tavalla johdu. Taloudelliset menetykset kaikkien hankaluuksien lisäksi koettelivat satoja yrityksiä mm. Satakunnassa. Saamistani puhelinsoitoista sain käsityksen, että nyt on yrittäjien pinna vedetty tosi kireälle.

10.4.1991 kevätkokous SYP:ssä 23.11.1991 syyskokous ja joulujuhla Rantakartanossa Vuoden Yrittäjäksi palkittu Raatihuoneen Kellarin ravintoloitsija Anita Juhola juhlapuheessaan: – Yrittäminen on kokopäivätyötä. Minulta viisi ensimmäistä yrittäjävuotta kuluivat niin, että vaatevarastooni kuuluivat vain työpuku ja yöpuku.

4.4.1992 kevätkokous Suomalaisella Klubilla Puheenjohtaja Erkki Mäkinen: – Ellei pian tehdä jotain, niin meillä Suomessa tulee tekemään 10.000 yritystä konkurssin tänä vuonna. Näiden konkurssien myötä työttömäksi eivät jää vain yrittäjät, vaan melkoinen joukko heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä.

21.11.1992 syyskokous ja pikkujoulu Hotelli Juhana Herttuassa Vuoden Yrittäjäpalkinnolla palkittu Veikko Lehti Oy:n Veikko Lehti: – Olin nuorena poikana apumiehenä roskia ajamassa. Lähdimme aamulla neljän maissa ajoon. Tyhjennysvuorossa oli Matkahuollon luona oleva roskalaatikko, kun sen kansi kesken kaiken avautui yllättäen ja pultsari kömpi unisena esille tokaisten: Aha, te tulittekin jo!

Porin kaupungin katu- ja puistoyksikkö vastaanotti yhdistyksen ensimmäisen Vuoden Ruusu -tunnustuspalkinnon yrittäjien kiitoksena esimerkillisen hyvin hoidetuista puistoista ja viheralueista.

29.1.1993 Satakunnan Kansa: Porin Yrittäjien hallitus pyrkii saamaan jäsenistönsä erittäin harvinaiseen hankkeeseen, kieltäytymiseen työttömyysvakuutusmaksun korotuksen suorittamisesta. Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL sanoutui irti boikotista, mutta muuten boikotti on saanut kannatusta.

Pyry-lehti 2/1993 Puheenjohtaja Erkki Mäkinen: – Lähinnä meillä oli tarkoitus herätellä päättäjiä näkemään, miten ahtaalle ja toivottomaan tilanteeseen he olivat yrittäjät saattaneet. Oli lopulta erittäin tärkeää, että SYKL sitten lopulta ymmärsi, keiden etuja sen on määrä ajaa ja yhtyi boikottiin yrittäjiensä välityksellä.

Pyry 1/2021 – 53


Pyry-lehti 4/1994 talousneuvos Ilmari Holmlund vastaa: Pyry-lehti 1/1994 Päätoimittaja Orwo Rekola:

Miten rentoudut? – Yleensä istun nojatoolis, luen Helsingin Sanomaa ja whisklasi on kädes.

– Meitä tavallisia yrittäjiä, partureita, pizzerian pitäjiä, keskikaljakuppilan isäntiä, autokorjaamon vetäjiä, meitä kyllä riittää ilman, että kaikki liikenevä rahoitus suunnataan muotimaailman keinoin yrittäjäkoulutukseen. Uusia ja todella hyviä ja ammattitaitoisia yrittäjiä syntyisi tavallisille ammattialoille vanhan oppipoikajärjestelmän kautta.

Paras vaimonlepytyskonstisi? – Vaimo on luvialainen ja saanut ankaran kotikasvatuksen, jossa mies on aina ollut perheen pää, joten ei tässä ole konsteja tarvittu. Mitä otat mukaan autiolle saarelle? – Tietysti vaimo ja onki sekä haulikko.

29.4.1994 KTM:n päätös Porin Yrittäjien hakemukseen Porin Yrittäjät ry haki keskustan liikkeiden aukioloaikaan pidennystä ”Mustan Jazzin Yöksi” perjantaiksi 22.7.1994 kello 02.00 saakka. Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyi hakemuksen.

14.11.1995 Porin Yrittäjien syyskokous BePopin kokoustilassa Jouko Elevaaran esitelmästä Yrityksen vahvuus ja menestystekijät: – Auttaakseni kerran mielestäni erästä reilua kaveria, jolta meni kodinkoneliike, talo ja perhe, ostin häneltä liikkeen koko varaston, johon kuului mm. 20 kpl videoita. Maahantuojan edustajalta sain neuvon, että laita lehteen ilmoitus, jossa kerrot myyväsi 4.000 markan videoita 500 markalla kappale. Muuten et niistä eroon pääse, sillä vakinaisetkin kauppiaat myyvät niitä ilman katetta. Mutta ottaessani taas askelta eteenpäin sain ahaa-elämyksen: ”Minäpä rupean järjestämään kodinkonebingoja!” Ja näin sitten tapahtui. Lopputulos oli, että videoiden keskihinnaksi tuli bingossa 7.200 markkaa kappale.

14.5.1996 hallituksen kokous Tapani Mönkkösen esityksestä päätettiin tutkia mahdollisuutta järjestää jäsenkunnalle avec sekä heidän ystävilleen ja tuttavilleen jazzviikolla pienimuotoinen Porin Yrittäjien Jazztapahtuma. Manu Toivonen selvittää ensin Jukka Laakiolta paikkaa ja tarkempaa ajankohtaa ja on sitten yhteydessä huvitoimikuntaan.

27.1.1999 otteita lausunnosta Porin matkakeskuksesta Tutkittuaan vaihtoehtoja Porin linjaautoaseman nykyisellä paikalla tehtävistä muutostöistä tai vaihtoehtoisesti toimintojen siirtämistä nykyisen rautatieaseman yhteyteen yhteisenä matkakeskuksena, on Porin Yrittäjät ry päätynyt yksimielisesti kannattamaan yhteisen matkakeskuksen mallia eräin varauksin. Ainoa haittapuoli Porin oloissa matkakeskuksen sijoittamisessa rautatieasemalle on sen pitkä etäisyys keskustan palveluista, joita varsinkin maakunnan eri puolilta tulevat matkustajat käyttävät. Paikallisliikenteen aikataulujen porrastamisella ja mahdollisesti matkakeskuksen ja kauppatorin välisellä heiluriliikenteellä ongelmaa kuitenkin voidaan lieventää.

54 – Pyry 1/2021

14.1.1997 hallituksen kokous Keskusteltiin julkisuudessa tunteita kuumentaneesta sunnuntaiaukiolosta ja päätettiin Porin Yrittäjien kantana, ettei kauppojen tarvitse olla sunnuntaisin auki, sillä pienet kivijalkaliikkeet eivät siitä hyödy. Väki menee kuitenkin suuriin marketeihin, joissa on monipuolisemmat valikoimat. Markettien lisärakentamiseen otettiin myös kielteinen kanta. Porissa on niitä aivan riittävästi. Lisärakentaminen heikentäisi jälleen pienyritystoimintaa ratkaisevasti.

14.10.1999 hallituksen kokous Erja Salminen esitteli valmistuneet yhdistyksen internetsivut. Ennen Poria vasta kolmella paikallisyhdistyksellä Suomessa on varteenotettavat sivut käytössään.Varsinkin hyötykäyttöön soveltuvia linkkisivuja on Pyryn sivuilla runsaasti. Aloituskustannuksiksi muodostui 17.296 mk.

23.4.1996 kevätkokous Kokouksen jälkeen eläkeläispankinjohtaja Topi Toivanen Kuopiosta viihdytti ja opasti porilaisia yrittäjiä rentoutuksen merkitykseen tehokkuuden ja työtyyväisyyden lisääjänä. Rentoutus saattaa olla parhaimmillaan aivan ratkaiseva tekijä kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja palvelutason kohottamisessa tai säilyttämisessä, vakuutti Topi Toivanen kuulijoille.

9.12.1998 Porin kaupungin joululounas Kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi kutsui Porin Yrittäjien hallituksen joululounaalle kaupungintaloon. Samalla hän kertoi vakuuttavasti Pori-nimisen laivan olevan purjehtimassa oikeaan suuntaan, hieman tosin kallellaan. Kummalle puolelle kallellaan, sitä hän ei suostunut sanomaan.

11.10.1999 nettikauppailtamat Noin kuutisenkymmentä jäsenyritysten edustajaa saapui Merita Pankin kanssa järjestettyyn tilaisuuteen kuulemaan nettikaupan perustamisajatuksia ja tutustumaan internetin mahdollisuuksiin. Kaupankäynti internetissä vilkastuu kaiken aikaa, sillä verkkokauppa ei ole aikaan ja paikkaan sidottua.

14.12.1999 hallituksen kokous Raportoitiin, että Pyryn internetsivuilla on 61 ensimmäisen päivän aikana vieraillut jo 744 kävijää.

Joulukuu 1999 Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden päättyessä oli 717 yritystä.


Mukana Yrittäjän arjessa ja juhlassa jo vuodesta 1972

Ma–pe klo 10–18, la klo 9.30–15 Teljäntori • Puh. 026338 225 • kenkapori.fi

15% ALENNUS 10% ALENNUS 10% ALENNUS NORMAALIHINTAISISTA KENGISTÄ JA HOITOAINEISTA

KOOKENKÄ

5%

ALENNUS + plussat kaupan päälle K-SUPERMARKETIT K-CITYMARKETIT K-MARKETIT

NORMAALIHINTAISISTA VARASTOTUOTTEISTA

INTERSPORT K-RAUTA

KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA AUTOPESUISTA

HUIPPUETU JÄSENILLE Yrittäjävetoiset jäsenkauppiaamme tarjoavat Satakunnan Yrittäjien jäsenedun 2021

NESTE K

SAAT EDUN NÄYTTÄMÄLLÄ JÄSENKORTTIA KASSALLA

Kankaanpää, Pori: Mikkola, Puuvilla, Rauma (Alennus vain elintarvikkeista. Etu koskee myös verkkokauppaostoksia sekä Tilaa ja nouda -palvelua.)

Pori: Siltapuisto, Tiilimäki

Pori, Rauma Eura, Eurajoki: Eurajoen portti, Harjavalta: Mylly, Huittinen: Lautturi, Kokemäki: TeljänPortti, Nakkila: Onnipekka, Pori: Antinkatu, Kampus ja Ruokapori, Rauma: Arena, Säkylä, Ulvila: Hansa

Eura: Kiukainen, Eurajoki: Luotsipoika – Luvia, Honkajoki, Huittinen: Huhkola ja Härkäpakari, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia: Lastula, Merikarvia, Noormarkku: Noormarkku ja Forssintie, Pomarkku: Pomeranssi, Pori: Ahlainen, Hyveläntie, Murtosenmutka, Otavankatu, Pormestarinluoto ja Sirkustori, Rauma: Lapinpata, Monnankatu ja Uotila, Ulvila

Kankaanpää: Lantmännen Agro, Pori: Satakunnankatu, Rauma: Papinhaankatu

Pori: Kauppakeskus Puuvilla

Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Kassalla tulee ajoissa näyttää Suomen Yrittäjien voimassa oleva 2021 jäsenkortti, alennusta ei myönnetä jälkikäteen. Muista käyttää myös Plussa-korttia. Etu ei koske K-Plussa-tarjouksia, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiini-, pantti-, Postin ja Veikkauksen tuotteita, tuotemaisia palveluita eikä polttonesteitä. K-Raudan kivijalkamyymälöissä jäsenkortilla 10 %:n alennus, jolloin ostot eivät kerrytä Plussa-pisteitä. Etu koskee vain normaalihintaisia varastotuotteita.

Päivitämme etuja: satakunnanyrittajat.fi

Pyry 1/2021 – 55


J Ä S E N Y R I T Y S E S I T T E LY S S Ä

Kaarina Pyydönniemi

TEKEE EDELLEEN TÖITÄ TÄYSILLÄ Taloushallinnon, koulutuksen ja konsultoinnin rautainen ammattilainen Kaarina Pyydönniemi on äärimmäisen työteliäs ihminen. Tarkemmin sanottuna hän rakastaa työntekoa. Niinpä hän on tehnyt useampaakin työtä samanaikaisesti. Eläkkeelle hän olisi voinut jäädä, mutta palava halu ja intohimo saavat naisen tekemään pitkiä päiviä yhä uudelleen ja uudelleen. Työstä on tullut myös rakkain harrastus. Kaarina on päättänyt lopettaa vasta sitten, kun töihin meneminen ei enää tuota iloa. Teksti Jorma Vesterholm Kuva Aleksi Rimpiläinen

KANKAANPÄÄSSÄ SYNTYNYT Kaarina Pyydönniemi aloitti työuransa vuonna 1975 verohallinnon palveluksessa, ensin juuri Kankaanpäässä ja myöhemmin Pirkkalassa. Tämän jälkeen hän työskenteli Valkeakosken Tilitoimistossa kirjanpitotehtävissä. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän muutti perheensä kanssa Poriin. Aviomies Raimo tuli silloiselle kauppaoppilaitokselle markkinoinnin yliopettajaksi. Hän oli jo neljä vuotta aiemmin perustanut Raimo Pyydönniemi Ky:n, jonka kirjanpitäjänä ja toimitusjohtajana Kaarina toimi. Raimo teki sekä yksin että ryhmissä mittavan määrän muun muassa markkinoinnin ja tietotekniikan oppikirjoja. Kaarina työskenteli monissa tehtävissä. Pohjolan Kuljetus Oy:ssä hän toimi kirjanpitäjänä vuosina 1983–1984. Satmatic Oy Siemensin talouspäällikön tehtävät olivat hänen taitavissa käsissään vuodet 1989–1998. Porin Kauppaoppilaitoksessa ja myöhemmän Satakunnan Ammattikorkeakoulussa hän työskenteli päätoimisena tuntiopettajana opetusaineinaan muun muassa tilintarkastus, verotus ja laskentatoimi 10 vuotta vuodesta 1988 alkaen. Vuodesta 1989 lähtien mukaan tulivat tilintarkastuksen, verokonsultin ja toimitusjohtajan tehtävät. Tärkeä virstanpylväs oli karkausvuosi 1988. – Silloin sellainen jättiyritys kuin Amer kiinnostui yllättäen oppikirjoja tekevästä yrityksestämme. Sen palveluksessa oli kirjoittajia, kuvittajia, valokuvaajia ja myyntiväkeä. Amer halusi ostaa kaikki Raimo Pyydönniemi Ky:n kustannusoikeudet. No, mehän myimme. Kun minulle jäi enemmän aikaa, otin vastaan lisää työtehtäviä ja haasteita, innosta puhkuen, Kaarina kertoo. Kaarina on työn ohella myös opiskellut. Valmistuttuaan hallintonotaariksi Tampereen Yliopistosta vuonna 1981 hän on suorittanut KLT-kirjanpitäjän, HTM-tilintarkastajan ja HHJ- eli Hyvä hallituksen jäsen tutkinnot. TOINEN TÄRKEÄ, tällä kertaa organisaatiotoiminnallinen muutos tapahtui kymmenisen vuotta sitten

56 – Pyry 1/2021

eli tarkalleen 21.3.2011. Silloin tehtiin yrityskauppa Idman Vilen Grant Thornton Oy:n kanssa. Tilintarkastustoimisto Grant Thornton on suuryritys, joka toimii yli sadassa maassa. Suomessa sillä on konttorit Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä Porissa, jonka yksikön esimiehenä Kaarina Pyydönniemi toimii. Yhtiön toiminta-alue on laaja: tilintarkastus, luennointi, koulutus, konsultointi. Lisäksi se tekee yrityskauppoja, yritysanalyysejä, arvonmäärityksiä ja sukupolvenvaihdoksia. Kaarinan lisäksi töitä paiskii BePopissa tällä hetkellä seitsemän muuta työntekijää. Kaarina kutsuu väkeään innostuneeksi, ystävälliseksi, ammattitaitoiseksi ja toisiaan tukevaksi tiimiksi. Yhtiön toiminta on vakaalla pohjalla. – Minulla on yli 40 vuoden monipuolinen kokemus taloushallinnosta. Käytännönläheinen lähestymistapani kertoa asioista helpottaa oppimista sen haastavissa ongelmissa. Ja yritysten tarpeet pitää huomioida aina hyvin. Ymmärtävä yhteistyö yritysten kanssa on kaiken lähtökohta. Kun yritys voi hyvin niin me voimme hyvin ja päinvastoin. Niin kuin minulla on tapana sanoa, että kun ystävä pyytää, niin huominen on siirtynyt, Kaarina kiteyttää toimintaperiaatteitaan. Tilintarkastustoimisto Idman Vilen Grant Thornton Oy antaa eripituisia koulutuskokonaisuuksia useita satoja tunteja vuodessa ympäri Suomea. Kaarina on saavuttanut vankan ja arvostetun aseman kouluttajana. Verkosto toimii. Yhteistyötahoja ovat yritysten ja oppilaitosten ohella muun muassa isännöintitoimistot, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, yrittäjäyhdistykset ja muutkin yhdistykset sekä tilitoimistot ja tilintarkastajat. Myös yritystä perustamassa olevat henkilöt pyytävät apua. Asiakaskuntaa on jo useasta sukupolvesta. Kaarinan mukaan yritysten tarpeet ja ongelmat ovat melko yhteneväisiä joka puolella maatamme. – Pori ja Satakunta kaipaavat samantyylistä apua kuin pohjoisen tai idän yritykset, kunnat ja muut toimijat. Kaikki lähtee hyvästä yhteisöllisyydestä. Ollaan toisillemme avuksi. Välitetään toisistamme.

YKSI MIELEENPAINUVIMMISTA koulutustapahtumista sattui aikoinaan pohjoisessa. Se tuli Lapin Matkailuyrittäjiltä. Pyyntö oli melko harvinaislaatuinen. Kaarina Pyydönniemen tulisi lentää ensin Helsinkiin ja sieltä Rovaniemelle. Sitten pitäisi vuokrata auto ja ajaa pohjoiseen päin niin kauan, ettei mitään tuntuisi tulevan vastaan. Mutta kyllä siellä on Samperin Savotta. Sieltä Kaarina ottaisi mukaansa avaimen ja jatkaisi luentopaikalle. Toisella avaimella hän pääsisi yöpymispaikkaan Sallantien varrelle. Kaikki muu sopi, mutta Kaarina pyysi järjestämään koulutuksen siinä Samperin Savotassa. Tämä onnistui, ja edessä olivat ikimuistoiset kaksi päivää. – Lopulta tupa oli täpösen täynnä innokkaita ja vastaanottavia, niin useiden lähikuntien yrittäjiä kuin kunnanjohtajiakin. Erääseen kysymykseen vastasin, että en voi olla asiasta SATAvarma. Tämä sana oli kuulijoille täysin outo. Kyllä meitä nauratti, kun eräs heistä ihmetteli, miten satakuntalaiset voivat olla niin ylpeitä omasta maakunnastaan, että käyttävät sanaa SATAvarma. Kun eivät he käyttäneet sanaa LAPPIvarma, Kaarina muistelee. PITKÄ TYÖRUPEAMA on paljastanut sen, että murrosvaiheessa Idman Vilen Grant Thornton Oy:n palveluja kysytään vielä normaalia enemmän. Tämä kävi selväksi niin 1990-luvun laman kuin nyt koronankin aikana. Erilaiset kohderyhmät kaipaavat kipeästi neuvoja ja opastusta. – Yrittäjät haluavat tietää, miten tulisi toimia, kun kassavirta tyrehtyy. Riittävätkö rahat? Mitkä ovat menestyvän yrityksen tunnuspiirteet? Ohjeita kysytään verotuksesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Tällä hetkellä ollaan huolissaan koronan vaikutuksista. Mitä avustuksia voi hakea, miten loppuraportit pitää tehdä? Kaarina kuvailee vaihtelevia vaikeuksia, joihin yrittäjät haluavat selvyyttä. – Pitää muistaa, että tulee olla nöyrä asiakkaista. Silloin voi itse juuri yhtä hyvin kuin asiakkaatkin. Porin Yrittäjien merkityksen Kaarina Pyydönniemi


Kaarina Pyydönniemen pitkän ja yhä jatkuvan uran taustalta löytyy selvä syy: hän viihtyy töissä kuin kotonaan.

näkee merkittävänä. Yrittäjäyhdistykseltä on saatu tukea, ystävyyttä, työtä, verkoston – Kaarina voisi luetella näitä etuja vaikka kuinka paljon. Tiivistetysti kyseessä on hyvin tärkeä yhteistyökumppani. TYÖNTEON OHELLA perhe on ollut Kaarina Pyydönniemelle aina tärkeä. Vaikka aviomies Raimo ei enää

ole keskuudessamme, tuovat iloa kolme lasta ja viisi lastenlasta. Kaarinaa hymyilyttää, kun hän kertoo lastenlapsistaan. Lastenlapset tietävät, että Mamma tykkää kovin olla toimistossa. Heille on hyvin iloinen asia päästä toimistoon. Toimistossa saa Mamman käyntikortteihin tehdä kuitteja, tuhota papereita sekä askarrella liidokkeja ja tavata asiakkaita. Yhtenä henkireikänä toimii

Raimon 1500-luvulla rakennettu sukutila. Se sijaitsee Jämijärvellä järven rannalla. Tilalla on sekä peltoa että metsää. Siellä on myös mökki vuokralaisineen. – Kyllä tämä työntäyteinen elämä pitää minut virkeänä. Uusia haasteita jaksaa ottaa vastaan koko ajan. Uskonpa, että se päivä, jolloin ei enää innosta lähteä töihin, on hyvin, hyvin kaukana.

Pyry 1/2021 – 57


Talouden ja kirjanpidon ammattilaiset palveluksessasi me

em iste : p i Toim orissa ri 4A, P pato i p u a or äk Etel 8100 P 2

PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTA KAIKKIALLA MAAILMASSA Kun tarvitsette tilintarkastajaa, apua verokysymyksiin tai muuta neuvonantoa, ota meihin yhteyttä www.bdo.fi/pori BDO - People helping people achieve their dreams Ari Virolainen, HT, JHT / +358 50 375 5557 Heli Loponen, HT / +358 50 590 4837

Autamme parantamaan yrityksesi kilpailukykyä ja luomaan kestävää kasvua jo tänään! Tilintarkastus-, vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritys- ja rakennejärjestelyt KPMG Oy Ab Gallen-Kallelankatu 8 Pori P: 020 760 3000 E: pori@kpmg.fi kpmg.fi

58 – Pyry 1/2021

Festum tuo meille parempaa ymmärrystä liiketoimintamme kokonaisuudesta. Tämän kaltainen tilitoimisto on kullanarvoinen kumppanuus toimitusjohtajalle. Timo Sarpalinna, NSF Oy

KONSULTOIVA TILITOIMISTO

www.festumaccounting.fi

SUUNNITTELEMME KANSSASI

Verosuunnittelu | Tilinpäätöksen arviointi Maksuvalmius | Kassan tilanne ja näkymä Kehitettävät talousprosessit | Budjetti


Isolinnankatu 21 E, 4. krs, Pori Puh. 0500 320677

 Kirjanpito

ja tilinpäätöspalvelu

• • •

HT –

Isolinnankatu 3 L 50 28100 Pori

AUK TORISOITU TILITOIMISTO

toimisto@tilikuukkari.fi

Antinkatu 11 (2. kerros), Pori | puh. 02 630 6666

ISÄNNÖINTIPALVELUT

puh. 045 162 7996 jenna.abakus@elisanet.fi

info@huhdanmaki.fi | www.huhdanmaki.fi

Taloushallinnon palat paikoilleen ammattilaisen avulla fi

yritysohjaus. Sanna Valkeejärvi, vastaava hoitaja, KTM, KLT-kirjanpitäjä

PORI & NOORMARKKU 050 3129 306 · www.satakunnanyritystili.fi

Pripoli, Tiedepuisto 4, 28600 Pori • p. (02) 641 2711, fax (02) 641 2712 • yritysohjaus@yritysohjaus.fi

Laadukas taloushallinto menestyksen tukena Ota yhteyttä: marko.heino@rantalainen.fi

Pyry 1/2021 – 59


Arvon johto.

Tutulla ja luotettavalla sähköllä on nyt uusi nimi. Oomi Energia. Olemme luottopakkisi sähkö- ja aurinkoasioissa sekä sähköauton latausasioissa. Yrityksesi arvoiset diilit löytyvät osoitteesta oomi.fi/yritykset. Pori Energia sekä kourallinen muita energiayhtiöitä ympäri Suomen ovat pistäneet asiantuntevat päänsä yhteen ja luoneet yhteisen sähkönmyyntiyhtiön Oomin. Yhdessä voimme palvella sinua entistäkin nopeammin ja luotettavammin.


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.