Poleemi 2/20

AJANKOHTAISTA

Historian haamuja Yhiksen kevätmatkalla Ukrainassa Teksti: Sonja Käyhkö

T

untuu absurdilta muistella muutaman viikon takaista Kiovan matkaa ottaen huomioon nykyisen tilanteen, jossa valtioiden rajat ympäri maailmaa ovat sulkeutuneet. Mutta ehkä juuri sitä näinä vaikeina aikoina tarvitsemme, hyvien hetkien muistelemista sekä toivoa, että pääsemme taas pian kokemaan samanlaista iloa, onnea ja vapautta terveinä ja hyvinvoivina.

Tiistaina 3.3.2020 laskeudumme Ukrainan maan kamaralle. Jotkut urheat olivat selviytyneet jo varhain aamulennolle ja löytäneet tiensä jalkapallo-otteluun tai kansallisbalettiin. Meidän jälkijunassa tulleiden ensikosketus Kiovaan oli taksimatka illanhämyiseen kaupunkiin.

Matkustamisesta väsyneenä, mutta odottavaisin mielin lähdimme kävelemään olutmukit kädessämme uuden kaupungin katuja. Vas-

Kuvat: Elisa Perälä ja Annika Belov taamme tuli kirkkaana loistava Pyhän Sofian katedraali, jota koristi ukrainalainen barokkityyli. Ilma oli lämmin ja tunnelma harras.

Päivän valossa kaupungista paljastui upeiden kirkkojen lisäksi pastellin turkoosin väriset talot, historialliset monumentit ja itäeurooppalaiset pikkukujat. Kiova on sekoitus ortodoksista kirkkoarkkitehtuuria ja Itä-Eurooppalaista kaupunkia sekä välähdyksiä Neuvostoliitosta.

Venäjä ja vallankumous Ruusuinen kuva kuitenkin rikkoutui osittain kun astelimme vierailulle Suomen suurlähetystöön ja todellisuus Ukrainan poliittisesta tilanteesta sekä Krimin konfliktista läimäytettiin silmillemme. Ei ole kulunut kuin kuusi vuotta, kun monesti ihailemallamme Maidanin aukiolla tapahtui helmikuussa 2014 vallankumous. Tilanne muuttui veriseksi 18. helmikuuta, mutta protestit olivat alkaneet jo aiemmin marraskuussa 2013. Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš oli päättänyt hylätä assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen Euroopan unionin kanssa ja lähentää taloudellista suhdetta Venäjään. Myös yleinen tyytymättömyys Ukrainan johdon korruptioon ja talousvaikeuksiin johtivat kansalaisten mielenilmauksiin.

Vallankumouksessa kuoli noin 130 ihmistä, joista 18 oli poliiseja. Sen seurauksena presidentti Janukovytš erotettiin. Dramaattisin käänne oli kuitenkin Krimin niemimaan valloittaminen. Vastavetona vallankumoukseen Venäjä liitti Krimin itseensä, mikä myöhemmin laajeni koko Itä-Ukrainan sodaksi.

16

Aluksi Venäjä ei suostunut myöntämään tunnuksettomien sotilaiden olevan sen erikoisjoukkoja. Miehityksen jälkeen tapahtumien kulku eteni nopeasti ja viikon sisällä venäläiset joukot