POHJANPOIKA 1/2018
22
siirtymistä sosialismin rakentamisen
noin 1100. Ne koostuivat pääosin
tielle. Uudet proletariaattiset siteet
loppukesällä 1917 Smolenskilaisista
yhdistivät vapaan Suomen vapaaseen
nostoväkijoukoista, jotka vaihdettiin
Venäjään. Myös Lenin samana päivänä
kenttäarmeijan
näki aatteen voittaneen ja yhdistävän
Heidän taistelukykynsä ja – moraalinsa
Suomen lujaan liittoon, joka olisi val-
oli korkeintaan tyydyttävä. Lokakuun
tioliiton perusta. Lenin siis uskoi, että
vallankumous muutti komentajien val-
Suomi olisi tulevan Venäjän osa. Vielä
tuuksia tuomalla kohtalokkaasti pää-
3.2. hän ilmoitti radiossa, että Suomes-
töksentekoon komitean kokouksineen
sa lujittuu työväen hallituksen voitto,
ja komentajaa asetettiin valvomaan
vastavallankumoukselliset
valkoiset
komisaari, jonka sotilaallinen osaami-
on karkotettu pohjoiseen ja työläisten
nen oli vähäinen. Kuri ja toimeenpa-
voitto olisi turvattu. Valkoisen Suomen
nokyky löystyivät. Kun ylimmät käskyt
johdolla ei ollut siis harhakuvia siitä,
tulivat vielä Viipurista asti, johon 42.
että mikäli sota aiottiin voittaa oli toi-
Armeijakunnan esikunta oli sijoitettu,
mittava nopeasti ja aloite oli säilytettä-
oli luotu kehittyvään tilanteeseen häi-
vänopealla toiminnalla itsellä. Aika kävi
riöaltis komentoketju. Armeijakunnan
valkoisia vastaan. Venäjä piti suurim-
esikuntapäällikkö esittikin joukoistaan
pana poliittisena uhkana Saksaa, jonka
26.1.1918 arvion, jossa mielialat to-
kanssa se kävi rauhanneuvotteluja. Se
dettiin välinpitämättömiksi, apaatti-
pelkäsi Saksan sekaantuvan Suomen
siksi ja saamattomiksi. Armeija sai oh-
tilanteeseen. Saksan menestys itärin-
jeeksi Viipurin vallankumoukselliselta
käskyt vielä tavoittivat ne, ennen kuin
tamalla, kuitenkin pakotti Leninin jo
esikunnalta, että mikäli valkoiset eivät
valkoiset katkoivat yhteydet. Voidaan
18.2. tilanteeseen, jossa ainoa mah-
luovuttaisi aseitaan 26.1., joukot julis-
olettaa, että aseiden luovutukset pai-
dollisuus oli pyrkiä nopeasti rauhaan.
tettaisiin sotatilaan sitä vastaan. Kui-
kallisille punaisille tapahtui tammi-
Hän totesi, että ”olemme tehneet voi-
tenkin, koska Venäjän valtiovallan suo-
kuun lopulla uusien proletaaristen
tavamme, auttaneet Suomen vallanku-
ranainen määräys puuttui, katsottiin
solidaaristen siteiden hengessä (aate).
mousta, mutta nyt emme voi. Meidän
että sotatoimiin ei voitu ryhtyä. Myös
Sotilaallisia käskyjä taas noudatettiin,
sotilaista ei ole mihinkään.” Brest-Lito-
luottamus omien joukkojen kykyyn oli
realiteetit huomioiden, antamalla 31.1.
vskin rauhanehtoihin kuului vaatimus,
heikko. Vielä 27.1. annettiin joukoille
ilmoitus kuvernöörille, että sotilaat ei-
että venäläiset joukot ja punakaarti oli
määräys, kumoten alkuperäiset käskyt,
vät sekaantuisi sotaan. Varuskunnan
vedettävä pois Suomesta. Rauha jou-
noudattaa neutraalisuutta suomalais-
joukot toimivat siis pääsääntöisesti
duttiin hyväksymään 3.3.1918.
ten välisissä levottomuuksissa, mikäli
annetun poliittisen ja sotilaallisen oh-
niiden kimppuun ei hyökättäisi. Lisäk-
jauksen mukaisesti.
jalkaväkijoukkoihin.
Hannes Ignatius. Lähde: National Board of Antiquities - Musketti
Venäläisiä sotilaita oli Suomen alueel-
si joukot määrättiin sotavalmiuteen.
la tammikuussa 1918 noin 73000.
Varuskunnan joukkojen toiminnasta
Everstiluutnantti Nenonen ampui 3.2.
Näistä Oulussa valtauksen aikaan oli
voidaan päätellä, että edellä mainitut
valtauksessa tykkeineen varuskuntaan