Pohjanpoika 1/2018

Maaliskuu 2018

Sisällysluettelo 3 4 6 7 10 12 14 16 18 24 30 32 36

PÄÄKIRJOITUS PERINTEINEN VETERAANIKERÄYS OULUSSA OULUN MAANPUOLUSTUSNAISET TOIMIVAT ORUK UPSEERIMAJA ROKULI - MAJAISÄNNÄN PALSTA MAANPUOLUSTUSTA TUKEMASSA TURVALLISUUSPOLITIIKKAA SANTAHAMINASSA POHJAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKIYHDISTYS OULUN VALTAUKSEN 1918 ERITYISPIIRTEITÄ KANSAINVÄLINEN ARKTISEN SODANKÄYNNIN TALVIKOULUTUS ILMATORJUNTAKOULUTUSTA HIUKKAVAARASSA JÄRJESTÖKENTTÄ TIEDOTTAA POHJANPOIKA LIITE MARTTI ASUNMAA: SUOMEN AJAUTUMINEN VERISEEN SISÄLLISSOTAAN

Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984 Päätoimittaja: Markku Holopainen Toimitussihteeri: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Materiaalin toimitus: markku.holopainen@mail.suomi.net Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12, 90100 OULU www.pohjanpoika.net

KANNEN KUVA: SAMPO PUOSKARI

Pääkirjoitus SAMPO PUOSKARI

PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

Mallia muualta Itsenäisyytemme juhlavuoden jälkeen ei juurikaan ehditä hengähtää, kun kuluva vuosi on sekin täynnä merkkipäiviä. Jääkärien Suomeen tulon 100-vuotisjuhlat vietettiin jo Vaasassa. Puolustusvoimat juhli pitkin vuotta ja jääkärien mukana Suomeen tullut sotilaskotitoiminta täyttää sekin keväällä pyöreitä. Vapaaehtoiselle maanpuolustusväelle riittää siis mukavia tapahtumia.

Laajan maanpuolustuskentän ja esimerkiksi kunnan saumattoman yhteistyön esimerkki oli aivan viime vuoden lopulla pienessä Vimpelin kunnassa, jossa paikallisen reserviupseerikerhon johdolla järjestettiin 28.12. tapahtumakokonaisuus reserviupseerikoulutuksen aloittamisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Vajaan 3000 asukkaan kunnasta oli saatu kiinnostavia esiintyjiä pääjuhlaan, jossa myös puolustusministeri, Reserviupseerikoulun johtaja ja Reserviupseeriliiton puheenjohtaja olivat tervehdysten tuojina.

Vimpelin koulua juhlittiin nimensä mukaisesti vimpeliläisittäin. Uskallan väittää, ettei Pohjois-Pohjanmaalta löydy saman kokoista eikä suurempaakaan kuntaa, jossa poliitikot, viranhaltijat ja vapaaehtoiskenttä puhaltaisi samalla tavalla yhteiseen hiileen. Ei voi muuta kuin ihailla eteläpohjalaisia.

Meilläkin maanpuolustusjärjestöt järjestävät yhteisiä juhlia, joista merkittävimmät ovat Kempeleen maanpuolustusjuhla 4.6. ja maanpuolustusväen itsenäisyysjuhla joulukuun alussa. Kempeleessä järjestelyissä on mukana maanpuolustajien lisäksi muitakin tahoja, mutta itsenäisyysjuhla on ns. omaa tuotantoa.

Isompien ja näyttävämpien tapahtumien järjestäminen maksaa, mikä on luonnollista. Meillä vain vaikuttaa siltä, ettei mistään olla valmiita maksamaan. Hyvää ja halpaa ei kuitenkaan ole. Siltä osin toivoisi kulttuuri-ilmaston muut-

tuvan myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Jos haluamme kerran vuodessa juhlia itsenäisyyttämme arvokkaasti ja hyvästä ohjelmasta nauttien, pitää siitä myös maksaa. Ei meillä niin monia maksullisia juhlia ole, etteikö siihen itse kullakin olisi varaa.

Kyse on tahdosta.

Lopuksi taas viestintäasiaa. Jälleen myönteisen maanpuolustuskeskustelun sekaan tehtiin informaatiovaikuttamisen operaatio. Maassamme on muutama äänekäs poliitikko, jotka toimivat vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja myös viranomaisia vastaan, eli ulkopuolisten voimien tavoitteiden mukaisesti joko tietoisesti tai (tuskin) tietämättään.

Ei voi kuin ihmetellä, miksi he edelleen tekevät näitä ulostulojaan, kun jokainen ymmärtää, että kyse on informaatiosodankäynnistä. He yrittävät vaikuttaa heikentävästi kansalaismielipiteeseen ja näin valmistella maaperää - niin - mille ja kenelle?

POHJANPOIKA 1/2018

4

Perinteinen veteraanikeräys

Oulussa

TEKSTI JA KUVAT: S E P P O S U H O N E N POHJOIS-SUOMEN KILTAPIIRIN KUNNIAPUHEENJOHTAJA

Perinteinen veteraanien hyväksi toteutettu lipaskeräys toteutettiin Oulussa 27. ja 28. helmikuuta markettien ja kauppaliikkeiden ovilla pirteässä pakkassäässä. Keräyksen suorittivat Kainuun prikaatin varusmiehet. Kerääjien kuljetuksesta vastasivat paikalliset maanpuolustusjärjestöjen edustajat. Varusmiehet olivat ensim-

mäisenä keräysiltana Pohjois-Suomen viestipataljoonasta ja toisena iltana Kainuun jääkäripataljoonasta.

Molempina iltoina kerääjinä oli 120 varusmiestä ja – naista.

Keräyksen järjestelystä vastasivat Hannu Seppä Pohjan Pioneerikilta ry:stä ja Jari Maljanen Pohjois-Suo-

men Kiltapiiri ry:stä. Eri maanpuolustusjärjestöistä oli molempina keräysiltoina yli 20 henkilöä omine autoineen kuljettamassa kerääjiä keräyskohteisiin. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto oli antanut käyttöön kolme henkilöpakettiautoa, joihin kuhunkin mahtui 8 kerääjää kuljettajan lisäksi. Myös

Kaksi jääkäriä on suorittamassa lipaskeräystä Power:in Kaakkurin toimipisteen edessä

Varusmiehet kuuntelemassa keräysohjeita Oulu-hallin parkkipaikalla

Kajaanista Ouluun varusmiehiä kuljettaneet bussit veivät kerääjiä kohteisiin. Keräyspaikat ja keräysluvat oli ennalta jaettu ja kysytty sovitun jaon mukaisesti. Keräyskohteina oli yhteensä 56 kauppaliikettä ja markettia Oulun alueella.

Keräyksen vastaava Hannu Seppä toivotti Oulu-hallin parkkipaikalla varusmiehet tervetulleeksi Ouluun ja suorittamaan keräystä. Hän antoi myös lyhyesti ohjeita keräyksen suorittamisesta. Kerääjät jaettiin keräyspisteisiin kuljettaviin autoihin ja matka kohteeseen alkoi. Keräyskoh-

teiden kuljettajat vastasivat keräyspaikkojen valvonnasta ja tarvittaessa lippaiden vaihdosta. Kuljettajat toivat keräyksen päätyttyä kerääjät takaisin Oulu-hallin parkkipaikalle, mistä bussit lähtivät paluumatkalle Kajaaniin. Keräys sujui hyvin huolimatta keräysaikana vallinneesta noin -15-20 °C pakkasesta.

Keräyksen toteutuksessa olivat mukana Oulun Sotilaskotiyhdistys, Pohjois-Suomen kiltapiirin kiltojen jäseniä, paikallisia reserviupseerikerhojen ja reserviläisyhdistysten jäseniä. Keräystä toteutettaessa on

aina oma hommansa saada kuljettajia riittävästi paikalle. Pääsääntöisesti samat henkilöt ovat aina mukana.

Esitämme kiitokset kaikille mukana olleille kuskeille. Samoin esitämme kiitokset myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolle henkilöpakettiautoista ja Kainuun prikaatille keräystä suorittaneista varusmiehistä ja kiitokset tietysti myös reippaille varusmiehille ja – naisille. Esitämme kiitokset kauppaliikkeille ja marketeille erittäin myönteisestä suhtautumisesta keräyksen toteuttamiseen.

POHJANPOIKA 1/2018

6

TEKSTI JA KUVA: P I A- R I I T TA KO RV E N H E I M O OMPN PUHEENJOHTAJA

Oulun maanpuolustusnaiset toimivat Oulun maanpuolustusnaisten toiminnan selkärankana ovat teemalliset jäsenillat. Vuonna 2018 teemana on ”Turvallisuus” laajasti ymmärrettynä.

Vuoden ensimmäisessä jäsenillassa meillä oli puhumassa asianajaja, joka on toiminut turvapaikanhakijoiden kanssa. Helmikuun jäsenillassa aiheena oli varautuminen ja erityisesti kotivara. Kävimme läpi, mitä tapahtuu sähkökatkon sattuessa ja jatkuessa pitkään. Sirpa Aalto esitteli Naisten Valmiusliiton Nas-

ta-harjoituksen Selviytyminen sähköttä -kurssin oppeja tällaisessa tilanteessa. Leena Mikkonen esitteli, mitä kotivaralla tarkoitetaan ja mitä kotoa tulisi löytyä pitkittyneen sähkökatkon kaltaisessa kriisitilanteessa.

Jatkamme turvallisuusteeman käsittelyä vuoden tulevissa jäsenilloissa unohtamatta kuitenkaan rennompaakin yhdessä oloa.

Viime vuonna pidimme isänmaallisten yhteislaulujen tilaisuuden ja

Reserviläispiirien toimitilat soveltuvat mainiosti myös maanpuolustusnaisten kokoontumisiin. teimme päiväretken Rokualle, missä kävimme ulkoilemassa ja saunomassa Rokulilla.

Naisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvussa.

Koulutustarjonta on monipuolista tiedollisesti sekä taidollisesti arjen häiriötilanteisiin sekä poikkeusolojentehtäviin.

Juhlat jatkuvat 2018 TEKSTI: A R I V U O LT E E N A H O OULUN RESERVIUPSEERIKERHO PUHEENJOHTAJA

Suomi 100-juhlavuoden jälkeen ei tullutkaan minkäänlaista krapulaa, koska juhlavuodet jatkuvat tänäkin vuonna. Kerhomme täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 85 vuotta, kun ORUK perustettiin 22.4.1933.

Lippumme naulattiin ja vihittiin käyttöön 22.3.1953, joten se täyttää 65 vuotta. Emme varsinaisesti tänä vuonna juhli, vaan satsaamme vahvemmin täysiin kymmenvuosiin.

Muita merkkipaaluja tälle vuodelle on mm. Suomen Puolustusvoimain 100-vuotisjuhlat ja Suomen tykistö ampui myös ensimmäiset laukaukset Oulussa sata vuotta sitten.

Jos vielä palaan hiukan viime vuoteen, mieleeni jäi todella elävästi yksittäinen tapahtuma. Oulun Intiön hautausmaalla Suomen itsenäi-

syyspäivänä järjestetyssä Suomi 100-vuotistapahtumassa laskettiin reserviläispiirien seppele, jonka laskijoina olivat kerhomme jäsenet 83-vuotias yliluutnantti Matti Pehkonen ja 22-vuotias vänrikki Riikka Haataja. Myönnän, että tapahtuma herkisti niin, että silmät kostuivat.

Tässä seppelpartiossa oli läpileikkaus jäsenistöstämme eli nuoruutta ja kokemusta.

Kerhomme toiminta jatkuu todella vireänä, koska järjestämme tänä vuonna useita jäseniltoja, ammuntoja ja tietysti ne kerhomme tärkeimmät tapahtumat eli Toimintapäivän toukokuussa ja Vänrikkipäivän syyskuussa. Toiminta on jo todella vilkkaassa käynnissä, kun tammikuun alussa pidimme

ensimmäisen kokouksen eli järjestäytymiskokouksen ja sen jälkeen hallitus on kokoontunut jo kaksi kertaa. Toimikunnat ja jaokset ovat myös aktivoituneet ja ensimmäiset kokoukset on jo pidetty ja toiminta tälle vuodelle startattu kaikilla saroilla. Toimikunnissa ja jaoksissa on tilaa halukkaille, jota haluavat olla tiiviimmin mukana kerhon toiminnassa ja pyydän lähestymään joko minua tai toimikunnan/jaoksen vetäjää. Lähestymme vuoden aikana jäsenistöämme myös jäsenkyselyllä, jonka perusteella teemme tarvittavia toimenpiteitä jäsenistömme hyväksi.

Tervetuloa mukaan ja aurinkoisia kevätpäiviä!

POHJANPOIKA 1/2018

8

Kerhon ampumaratavuorot Hiukkavaarassa Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooli- että kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia tai kerhon aseita.

Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.oruk.fi Lisätietoja: timo.niinikoski@oruk.fi Tervetuloa mukaan!

Kuntokortti Reserviläisurheiluliitto (Resul) on siirtynyt sähköiseen kuntokorttijärjestelmään. Jokainen jäsen voi merkitä kuntosuorituksensa sähköiseen kuntokorttiin osoitteessa www.resul.fi.

Reserviläisliikunnan yksi keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää jäsenistönsä maanpuolustustaitoja.

Maanpuolustustaitoihin kuuluvat fyysinen kunto ja kenttätaidot.

Kenttätaitoja ovat suunnistus-, ampuma-, kartanluku-, tulenjohto-, johtamis- ja vaellustaidot.

Oruk kannustaa jäseniään säännölliseen liikuntaharrastuksen ylläpitoon palkitsemalla vuosittain aktiivisimmat kuntoilijat.

Viisi eniten kuntopisteitä kerännyttä palkitaan vuosittain kevätkokouksen yhteydessä. Lisäksi 5 kertaa

yli 150 pistettä keränneet palkitaan mestariluokan mitalilla ja 15 kertaa yli 150 pistettä keränneet suurmestariluokan mitalilla.

Kerhon kotisivuilta löydät myös erinäisiä ohjeita kuntoiluun ja kuntoilun aloittamiseenja: http://www. oruk.fi

Oulun Reserviupseerikerho ry:n yhteystiedot Puheenjohtaja Ari Vuolteenaho

p. 044 5446202

Email info@oruk.fi

Varapuheenjohtaja Jarmo Korhonen p. 050 3306579

Internetsivut www.oruk.fi

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oruk.fi

Facebook www.facebook.com/OulunReserviupseerikerho

ORUK:n perinnetoimikunta tiedottaa ORUK:n perinnetoimikunta hakee RELE-lehden eli Reserviupseerilehden vuosikertoja vuodesta 1980 eteenpäin aina 2000-luvun alkuun saakka, etenkin 1980-luvun lehtiä haetaan. ORUK:n perinnetoimikunta ottaa RELE-lehden vanhoja vuosikertoja (1980-2004) vastaan lahjoituksina tai lainaan määräajaksi digitaaliseen muotoon skannattavaksi. Lisäksi Reserviupseerilehden (eli RELE:n) arkistoiduista vanhoista vuosikerroista 1959-1979 puuttuvat seuraavat numerot:

4/78 6.12.1978 niin sanottu iso rele 1/76 4/73 1/71 4/69 3/67 1/67 3/66 Oulun Reserviupseerikerhon vanhoja jäsensivuja (entinen Reserviupseerilehti eli RELE) ja vuosikertoja on luettavissa kerhon kotisivuilla www.oruk.fi/rele/. Ker

POHJANPOIKA 1/2018

10

- Majaisännän palsta TEKSTI: P E T T E R I N Ä R Ä MAJAUPSEERI – MAJAISÄNTÄ

KUVA: MIKA PAAKKANEN

Upseerimaja Rokuli avasi jälleen maaliskuun alusta ovensa uuteen kauteen. Talviseisokin aikana pesimme matot, verhot ja liinavaatteet sekä kuurasimme majan lattiasta kattoon. Maja odottelee taas siivottuna ja puhtaana keväisiä kävijöitään.

Samalla kun maja avattiin, käynnistyi myös Leader-rahoituksen turvin tehtävän investointihankkeen viimeinen vuosi. Tällä kaudella keskitymme vielä saunarakennuksen vaatimiin korjaustoimiin sekä päärakennuksen ehostustoimiin.

Rahoituksen turvin olemme tähän mennessä uusineet jo liiterin ja puuceen uusine käymälöineen sekä muita pienempiä kohteita.

Maja on vuosi vuodelta entistäkin miellyttävämmässä kunnossa kävijöilleen. Valmiiksihan se ei kai tule koskaan, aina on jotain kehitettävää, joskin vanhassa ja perinteitä vaalivassa hengessä.

Kehitystyötä koordinoin ja toteuttaa Upseerimaja Rokulin majatoimikunta. Toimikuntaan kuuluu tällä hetkellä noin kaksikymmentä aktiivia. Ovi on auki jatkossakin myös muille majatoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. Toiminta talkoineen ja perinteisine tapahtumineen ei ole ollenkaan jäykkäniskaista tai ryppyotsaista. Se on mainio tilaisuus tutustua hauskoihin ihmisiin ja viettää ulkoiluhenkisiä

Esko Junnon suunnittelema Rokuli-logo

päiviä, vaikka koko perheen voimin.

Vuosi 2017 oli kaiketi majan paras vuosi moneen vuosikymmeneen.

Käyttövuorokausia oli pitkästi toistasataa ja uusiakin kävijöitä runsaasti eri kumppaniryhmistä. Maja on selkeästi löytänyt ystävänsä.

Havaintoihin perustuen, kerran majalla käynyt haluaa käydä siellä jatkossakin. Rokuli koukuttaa tunnel-

mallaan kävijänsä, eikä ympäröivä luontokaan säästä ihastumiselta.

Ehkäpä tuosta pitäisi jopa varoittaa uusia majalle tulijoita.

Upseerimaja Rokuli on tarkoitettu Oulun Reserviupseerikerhon jäsenille, muille sisar- ja veljesyhdistysten jäsenille, yritys- ja yhteistyökumppaneillemme sekä muille luvanhaltijoille, noin pääpiirteissään sanottuna.

POHJANPOIKA 1/2018

12

Maanpuolustusta

tukemassa

POHJANPOIKA 1/2018

14

Turvallisuuspolitiikkaa

Santahaminassa TEKSTI JA KUVAT: S E P P O S U H O N E N

Maanpuolustuskiltojen liitto järjesti perinteisen turvallisuuspoliittisen seminaarinsa 3.2. Santahaminassa.

Tämän kertainen teema oli erittäin ajankohtainen: kokonaisturvallisuus, kyberturvallisuus ja tiedustelulaki. Seminaarin avaajana ja puheenjohtajana toimin MPKL:n uusi puheenjohtaja Marko Patrakka.

Aamupäivän aikana Turvallisuuskomitean pääsihteeri, evl, ST Vesa Valtonen päivitti yhteiskunnan turvallisuusstrategia komitean linjausten mukaan. Hänen jälkeensä Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-Aho arvioi valmisteilla olevan tiedustelulain tarvetta Puolustusvoimien näkökulmasta. Aamupäivän luennot päätti Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori, ST Jarmo Limnéll valaisemalla hybridivaikuttamisen vielä hieman hämärää kokonaisuutta.

Aamupäivän panelistit yleisön tentattavana, vasemmalta professori Jarno Limnèll, kenraalimajuri Harri Ohra-Aho ja pääsihteeri Vesa Valtonen

Seminaariyleisöä Santahaminassa

tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Iltapäivän päätteeksi Yleisradion vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen johdatteli seminaarilaiset median rooliin hybridivaikuttamisen kokonaiskentässä.

MPKL:n puheenjohtaja Marko Patrakka avaamassa TURPO 2018 seminaaria.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri everstiluutnantti ST Vesa Valtonen esittelemässä turvallisuus strategian päivitystä.

Iltapäivän session avasi Suojelupoliisin päällikkö, poliisineuvos Antti Pelttari selventämällä verkkovakoilun ja henkilötiedustelun erittäin herkkiä tämän hetken kuvioita Suojelupoliisin näkökulmasta. Tiedustelulaista ja sen etenemisestä siviiliviranomaisen silmin selvensi

Vilkkaan loppukeskustelun jälkeen puheenjohtaja Marko Patrakka kiitti asiantuntijoita erinomaisista alustuksista, yleisöä herpaantumattomasta mielenkiinnosta ja hyvistä kysymyksistä. Erityisen kiitoksen Patrakka osoitti Maanpuolustuskorkeakoululle, jonka tiloissa seminaari sai jälleen kerran arvoisensa puitteet. Oulusta mukana olivat Eva Lindblad, Heikki Hiltula ja Seppo Suhonen.

POHJANPOIKA 1/2018

16

Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys TEKSTI: K A R I A H O K A S

Huhtikuussa 1993 kutsuivat Pohjois-pohjanmaan Reserviupseeripiiri ja silloinen Pohjois-Pohjanmaan Aliupseeripiiri koolle Oulun Kruununmaksiin perustavan kokouksen, jonka tarkoituksen oli perustaa Oulun läänin alueelle vapaaehtoista maanpuolustustyötä laajasti tukeva yhdistys.

Arvovaltaisia tukijoita Ajatuksen työnimellä Oulun läänin Maanpuolustuksen Tukiyhdistys- nimisen yhdistyksen perustamisesta esitti Oulun Sotilasläänin komentaja eversti Aimo Niemenkari sotilasläänin ja alueen elinkeinoelämän edustajien yhteisessä kokouksessa helmikuun alussa vuonna 1993. Hankkeen tukijoiksi lupautuivat tuolloin kokouksessa mukana olleet maaherra Eino Siuruainen ja Pohjoisen Maanpuolustusalueen

komentaja, kenraaliluutnantti Lasse Wächter. Eversti Niemenkarin kuningasajatus oli luoda alueellemme organisaatio, jonka kautta elinkeinoelämän edustajilla ja muilla tukiryhmillä olisi luonteva kanava kohdistaa tukensa vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Erityisesti hän painotti reserviläispiirien julkaisutoiminnan tärkeyttä laajan maanpuolustustyön tunnettuuden lisäämiseksi. Tämä ajatus varmisti piirilehti Pohjanpojan ilmestymisen paperilehtenä useiksi vuosiksi eteenpäin. Merkittävä muutos julkaisukäytäntöön tapahtui vasta vuonna 2013, jolloin Pohjanpoika siirtyi nettiin.

Nimi vaihtuu Kruununmakasiinin kokouksessa perustettiin jo edellä mainittu Oulun läänin Maanpuolustuksen

Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys on ottanut käyttöönsä niin sanotun Tukikärppä-ansiomitalin, joka voidaan myöntää tukiyhdistyksen kautta pitkään ja merkittävästi pohjoispohjalaista maanpuolustustyötä tukeneille henkilöille tai yhteisöille.

Tukiyhdistys ja vahvistettiin sille säännöt. Puhetta kokouksessa johti kauppaneuvos Ilkka Lantto ja Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kauppaneuvos Urho Blomberg ja sihteeriksi Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Kalevi Dunder. Läänijaon mukaisesti jatkettiin 1.1.2010 saakka, jolloin läänit lakkautettiin ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Tuolloin myös Tukiyhdistyksen nimi muutettiin Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistykseksi ja toimialueeksi vahvistettiin Pohjos-Pohjanmaan alue.

veteraanityötä. Kohteina ovat Pohjanpoika-lehti, reserviläispiirien ja -kerhojen toiminta ja muu vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Veteraanien tukeminen erilaisten tilaisuuksien järjestämisellä on yhdistyksen yksi keskeinen toimintamuoto.

Nykyinen toiminta

Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys järjestää erikseen sovittavin ajoin yhteistyössä Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja reservipiirien kanssa maanpuolustusseminaarin. Seminaariin kutsutaan maanpuolustustyön tukijoita. Seminaari kestää yhden päivän ja siitä osallistuja saa yhden korvaavan kertausharjoitusvuorokauden.

Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistyksen tarkoituksena on tukea taloudellisesti Pohjois-Pohjanmaalla vapaaehtoista maanpuolustus- ja

Tukiyhdistys avustaa vuosittain sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan kirkkopäivää, joka toteutetaan tänä vuonna Kempeleessä

2.9. Yhdistys on järjestänyt useiden vuosien ajan myös veteraanien jouluaterian. Tapahtumaa ollaan uudistamassa. Kolmena edellisenä vuotena yhdistys on ollut mukana toteuttamassa yhteistyössä eri tahojen kanssa maanpuolustusväen itsenäisyyspäiväjuhlaa.

Vakituisia tukijoita Yhdistyksellä on lähes 70 ja satunnaisia reilu pari kymmentä. Nykyistä Tukiyhdistystä johtaa puheenjohtajana kunnallisneuvos Kari Ahokas ja varapuheenjohtajana Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Sampo Puoskari.

Sihteerinä on vuodesta 2001 toiminut reserviläispiirien toiminnanjohtaja Markku Holopainen.

POHJANPOIKA 1/2018

18 TEKSTI: K I M M O R A J A L A

Oulun valtauksen 1918 erityispiirteitä Kuluvan vuoden helmikuussa on eri lehdissä ollut paljon ansiokkaita kuvauksia Oulun valtauksen taisteluista.

Myös aikaisemmassa jo ilmestyneessä kirjallisuudessa, kuten kirjoissa Oulun varuskunnan historia (Stig Roudasmaa) ja Oulu varuskuntakaupunkina (toim.

Jouko Vahtola), on ansiokkaita varsinaisen taistelun kuvauksia. Vähemmälle kuvaukselle ovat jääneet eräät valtausta taustoittavat asiat, jotka saavat lukijan ymmärtämään paremmin Oulun valtauksen tapahtumien taustat ja sen merkityksen sisällissodassamme.

Oulun valtauksen tilannekartta valtauksen ajalta.

Lähde: Toim. Donner, Svedlin & Nurmio (1924): Suomen vapaussota osa II–III, s. 311. Kartta piirretty kyseisen mustavalkoisen karttaluonnoksen pohjalta.

Siirretty suomenkielisestä Wikipediasta Commonsiin.

Valtauksen esinäytös: vauhdikasta

suunnitelmansa käskyn 25.1., jossa

miehiin. Tapahtumien vyöryessä eteen-

johtamista ja taistelu aloitteesta sekä

kaikki valmistelut suunnitelman to-

päin myös esikunta nimettiin. Senaatti

valmiudesta

teuttamiseksi tuli olla valmiina 27.1.

antoi vasta 28.1. päätöksen, jolla se

klo 24 mennessä. Käskyn allekirjoitti-

vahvisti Mannerheimin ylipäällikkyy-

Tammikuun alusta alkaneet kahakat

vat Suomen Sotajoukkojen Ylipäällik-

den puolustusvoimien ylipäällikkönä.

ympäri Suomea laajenivat julistuk-

kö kenraaliluutnantti Mannerheim ja

Mannerheim itse nimitti esikuntansa,

sillaan ja toimillaan 27.1.1918 maan

virkaatekevä esikuntapäällikkö ratsu-

jossa hän vahvisti esim. Wetzerin ni-

laajuiseksi sodaksi. Oulun valtaukseen

mestari Hannes Ignatius. Varsinainen

mityksen esikuntapäälliköksi ja Igna-

eniten vaikutti Pohjanmaalla alkanut

esikuntapäällikkö oli eversti Martin

tiuksen nimittämisen kenraalimajoi-

venäläisten varuskuntien aseista rii-

Wetzer. Mistä tämä johtui? Ignatius

tusmestariksi (päämajoitusmestariksi).

suminen. Mannerheim antoi taistelu-

kuului Mannerheimin luotetuimpiin

Käsky oli päivätty 2.2.1918. On huo-

Oulun valtauksessa tuhoutuneen korttelin raunioita.

Oulussa syntyneen taidemaalarin Alex Rappin (1869-1927) maalaus.Wikimedia Commons.

POHJANPOIKA 1/2018

20

Paraati torilla Oulussa 4.2.1918.

Lähde Finlands frihetskrig 1918, vol. II, by Kommittén för frihetskrigets historia, p. 268. Tekijä: Kommittén för frihetskrigets historia 1925. Wikimedia Commons.

mattava, että Ignatius määrättiin Oulua

dan, mm. Savon rintaman ja Itäarmei-

päätellä, että yleistilanteen parhaiten

valtaamaan määrättyjen joukkojen ko-

jan esikuntapäällikkönä ja myös sodan

ymmärtävät ja tilanteeseen soveltu-

mentajaksi 1.2. ja jo 2.2. Ignatius otti

jälkeen arvostetuissa tehtävissä aina

vimmat johtajat siirrettiin nopeasti

joukot johtoonsa Kempeleen alueella.

eroonsa vakinaisesta palveluksesta

tehtävätaktiikka-periaatteella

Hän teki uuden suunnitelman Oulun

vuonna 1928. Myös valtauksessa rat-

västä toiseen, johtuen yleistilanteen

valtaamiseksi, ja kuten tunnettua, 3.2.

kaisevaa roolia näytellyt everstiluut-

tärkeydestä. Oulu, tärkeänä valkoisen

Oulua jo vallattiin! Mannerheim oli ol-

nantti Vilho Nenonen nimitettiin 27.1.

armeijan selusta-alueella sijaitsevana

lut tyytymätön neuvotteluihin, joita oli

Oulun

päälliköksi

kohteena, haluttiin miehittää nopeasti

käyty punaisten kanssa 30.1. - 1.2. sii-

tultuaan Norjasta. Valtauksen jälkeen

aloite säilyttäen. Tyylipisteistä ei väli-

henastisen komentajan eversti Tunzel-

jo 7.2. hänet nimitettiin Pietarsaaren

tetty.

man von Adlerflugin johdolla. Ainoan

tykistökoulun ensimmäiseksi johta-

neuvottelutarjouksen olisi pitänyt olla

jaksi. Hänet nimitettiin edelleen 18.2.

Pohjanmaalla oli noin 5500 venäläis-

ehdoton antautuminen. On kuitenkin

tykistön tarkastajaksi ja Päämajan

tä sotilasta runsaan aseistuksen kera.

merkillepantavaa, että Tunzelman von

ase-esikunnan päälliköksi aina sodan

Ne muodostivat uhan muodostuvalle

Adlerflugin ura jatkui komeana läpi so-

loppuun asti. Tästä kaikesta voimme

valkoiselle armeijalle sen vahvimmal-

suojeluskunnan

tehtä-

la tukialueella. Lisäksi niiden aseistus

tatie kalustoineen edisti joukkojen ja

komppanian päällikköä, jotka olivat

oli välttämätön muodostettavalle suu-

materiaalin kuljetuksia ratkaisevasti ja

palvelleet Venäjän armeijassa ensim-

remmalle armeijalle. Saavutettu voitto

näin samalla mahdollisti aloitteen pi-

mäisessä maailmansodassa. Tilanne oli

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla oli ratkai-

tämisen rautateiden suunnassa. Näin

siis vielä huonompi kuin valkoisilla.

seva. Se saavutettiin neljässä vuoro-

tapahtui juuri valkoisen armeijan ryh-

kaudessa vain 14 kaatuneen hinnalla.

mittyessä kohti Oulua.

Venäläisen varuskunnan passiivisuus Oulun valtauksen ratkaisijana: Miksi

Venäläisiltä saatiin noin 8000 kivääriä, suojeluskunnan

valmius

ja

ässä jäi käyttämättä?

34 konekivääriä, 4 kranaatinheitintä,

Oulun

37 tykkiä ja suuri määrä ampumatar-

aseistus tulevaan taisteluun oli kor-

vikkeita. Saadulla materiaalilla kyettiin

keintaan tyydyttävä. Pohjois-Pohjan-

Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen su-

aseistamaan tulevaa armeijaa ja Oulun

maalla oli käytössä tammikuussa 1918

vereniteetin 31.12.1917 ja sen Keskus-

valtaukseen osallistuvia joukkoja.

144 kivääriä, 10 pistoolia, pikakivää-

komitea vahvisti päätöksen 4.1.1918.

reitä ”oli”, 20 käsikranaattia ja 18000

Kuitenkin valkoiset olivat ”vastaval-

Teiden hoito oli maanomistajien vas-

patruunaa. Tammikuun lopun pienien

lan-kumouksellisia”,

tuulla ja autokanta vaatimaton, joista

venäläisten osastojen aseista riisu-

naisten perustettua oman hallituksen

suorituskykyisimmät oli jo pakko-otet-

minen paransi Oulun suojeluskunnan

28.1.1918. Tämän jälkeen haluttiin tu-

tu valtion käyttöön maailmansodan al-

tilannetta niin, että sillä oli käytössä

kea Suomen sisäistä vallankumousta

kaessa. Yleisin kuljetusväline oli hevo-

yli 200 kivääriä noin 300 miehelleen.

ja vallan siirtoa ”Suomen proletariaa-

nen ja reki. Täten rautateiden merkitys

Myös suojeluskuntien johto ja kou-

tille.” Leninin ajatuksissa vähemmis-

ja käyttö korostui, ainoana sotilaskäyt-

luttajatilanne oli heikko. Käytössä oli

tökansoille annettu itsemääräämisoi-

töön tehokkaasti soveltuvana. Suomen

tammikuun lopulla kaksi jääkäriä ja 12

keus poistaisi kansallishengen ja täten

rataverkosta (4167 km) oli jäämässä yli

vanhaan sotaväkeen kuulunutta kou-

vastakkainasettelua Venäjän kanssa ei

puolet valkoisten puolelle. Suomessa

luttajaa. Valmiutta ei siis voitu pitää

syntyisi. Silloinen kansallisuusasiain

oli vuonna 1918 vetureita 560 ja yk-

hyvänä. Eteläisemmältä Pohjanmaalta

kansankomisaari Josif Stalin esitteli

sityisiä noin 40. Punaisille oli jäämäs-

ja Oulun venäläiseltä varuskunnalta

tavoitteita alkaen vuoden 1918 alus-

sä niistä 434 veturia. Muodostuvan

siis todella tarvittiin johtajia ja aseis-

ta useassa yhteydessä. Venäjä olisi

valkoisen Suomen suurimmat varikot

tusta. Punaisten vahvuus noin 600

omaleimaisiksi kehittyneiden alueiden

sijaitsivat juuri Oulussa (35 veturia) ja

miestä, joilla oli vain vähän aseita. Vas-

unioni, johon kuuluisi ns. reuna-alueil-

Seinäjoella (29). Vaunuja Suomessa oli

ta 28.1. punaiset saivat ensimmäisen

ta, myös Suomi. Stalinin mukaan Venä-

17975, joista oli jäämässä valkoisten

merkittävän määrän: noin 250 kivääriä.

jä antoi itsenäisyyden tunnustuksen

puolelle vain 1050. Pienet konepajat

Tätä seurasi 30.1. 200 kivääriä ja edel-

Suomen nationalistiselle hallitukselle

olivat myös Oulussa ja Vaasassa, ka-

leen 200 kivääriä 31.1., jotka saatiin

”vastoin tahtoaan ja vastenmielisesti

luston korjausta varten. Täten tulevan

venäläisiltä varuskunnasta. Punakaar-

Suomen sosiaalidemokraattien takia,

sodan kuljetustenkin vuoksi taistelu

tin voidaan katsoa olleen nyt aseis-

jotka päättämättömyyden ja käsittä-

rataverkosta ja siinä liikennöivästä ka-

tettu, toki vain kaksi päivää ennen rat-

mättömän pelkuruuden takia eivät

lustosta

korjausmahdollisuuksineen

kaisutaistelua. Sen koulutustilanne oli

olleet ottaneet itselleen valtaa.” Vielä

oli ensiarvoisen tärkeää. Vaasan, Sei-

heikko ja sen mainittavimpina johtaji-

31.1. ulkoasiain kansankomisaari Trots-

näjoen ja Oulun valtaukset olivat myös

na toimivat Buurisodan (1899 - 1902)

ki lähetti sähkeen Suomen hallituksel-

”radanvarsisotaa”. Haltuun saatu rau-

veteraani Lennart Lindgren ja kolme

le, jossa hän tervehti ilolla Suomen

erityisesti

pu-

POHJANPOIKA 1/2018

22

siirtymistä sosialismin rakentamisen

noin 1100. Ne koostuivat pääosin

tielle. Uudet proletariaattiset siteet

loppukesällä 1917 Smolenskilaisista

yhdistivät vapaan Suomen vapaaseen

nostoväkijoukoista, jotka vaihdettiin

Venäjään. Myös Lenin samana päivänä

kenttäarmeijan

näki aatteen voittaneen ja yhdistävän

Heidän taistelukykynsä ja – moraalinsa

Suomen lujaan liittoon, joka olisi val-

oli korkeintaan tyydyttävä. Lokakuun

tioliiton perusta. Lenin siis uskoi, että

vallankumous muutti komentajien val-

Suomi olisi tulevan Venäjän osa. Vielä

tuuksia tuomalla kohtalokkaasti pää-

3.2. hän ilmoitti radiossa, että Suomes-

töksentekoon komitean kokouksineen

sa lujittuu työväen hallituksen voitto,

ja komentajaa asetettiin valvomaan

vastavallankumoukselliset

valkoiset

komisaari, jonka sotilaallinen osaami-

on karkotettu pohjoiseen ja työläisten

nen oli vähäinen. Kuri ja toimeenpa-

voitto olisi turvattu. Valkoisen Suomen

nokyky löystyivät. Kun ylimmät käskyt

johdolla ei ollut siis harhakuvia siitä,

tulivat vielä Viipurista asti, johon 42.

että mikäli sota aiottiin voittaa oli toi-

Armeijakunnan esikunta oli sijoitettu,

mittava nopeasti ja aloite oli säilytettä-

oli luotu kehittyvään tilanteeseen häi-

vänopealla toiminnalla itsellä. Aika kävi

riöaltis komentoketju. Armeijakunnan

valkoisia vastaan. Venäjä piti suurim-

esikuntapäällikkö esittikin joukoistaan

pana poliittisena uhkana Saksaa, jonka

26.1.1918 arvion, jossa mielialat to-

kanssa se kävi rauhanneuvotteluja. Se

dettiin välinpitämättömiksi, apaatti-

pelkäsi Saksan sekaantuvan Suomen

siksi ja saamattomiksi. Armeija sai oh-

tilanteeseen. Saksan menestys itärin-

jeeksi Viipurin vallankumoukselliselta

käskyt vielä tavoittivat ne, ennen kuin

tamalla, kuitenkin pakotti Leninin jo

esikunnalta, että mikäli valkoiset eivät

valkoiset katkoivat yhteydet. Voidaan

18.2. tilanteeseen, jossa ainoa mah-

luovuttaisi aseitaan 26.1., joukot julis-

olettaa, että aseiden luovutukset pai-

dollisuus oli pyrkiä nopeasti rauhaan.

tettaisiin sotatilaan sitä vastaan. Kui-

kallisille punaisille tapahtui tammi-

Hän totesi, että ”olemme tehneet voi-

tenkin, koska Venäjän valtiovallan suo-

kuun lopulla uusien proletaaristen

tavamme, auttaneet Suomen vallanku-

ranainen määräys puuttui, katsottiin

solidaaristen siteiden hengessä (aate).

mousta, mutta nyt emme voi. Meidän

että sotatoimiin ei voitu ryhtyä. Myös

Sotilaallisia käskyjä taas noudatettiin,

sotilaista ei ole mihinkään.” Brest-Lito-

luottamus omien joukkojen kykyyn oli

realiteetit huomioiden, antamalla 31.1.

vskin rauhanehtoihin kuului vaatimus,

heikko. Vielä 27.1. annettiin joukoille

ilmoitus kuvernöörille, että sotilaat ei-

että venäläiset joukot ja punakaarti oli

määräys, kumoten alkuperäiset käskyt,

vät sekaantuisi sotaan. Varuskunnan

vedettävä pois Suomesta. Rauha jou-

noudattaa neutraalisuutta suomalais-

joukot toimivat siis pääsääntöisesti

duttiin hyväksymään 3.3.1918.

ten välisissä levottomuuksissa, mikäli

annetun poliittisen ja sotilaallisen oh-

niiden kimppuun ei hyökättäisi. Lisäk-

jauksen mukaisesti.

jalkaväkijoukkoihin.

Hannes Ignatius.

Lähde: National Board of Antiquities - Musketti

Venäläisiä sotilaita oli Suomen alueel-

si joukot määrättiin sotavalmiuteen.

la tammikuussa 1918 noin 73000.

Varuskunnan joukkojen toiminnasta

Everstiluutnantti Nenonen ampui 3.2.

Näistä Oulussa valtauksen aikaan oli

voidaan päätellä, että edellä mainitut

valtauksessa tykkeineen varuskuntaan

21 ammusta, sytyttäen erään varus-

sodan aikana. Tuntiessamme nyt olo-

Sodan jälkeen hän toimi Sotakoulujen

kunnan rakennuksen palamaan. Tästä

suhteet ja valtaukseen vaikuttaneet

tarkastajana ja yleisesikunnan päällik-

huolimatta venäläiset eivät aktivoitu-

tekijät, voidaan lueteltujen puutteiden

könä. Hän erosi vakinaisesta palveluk-

neet. Tai ehkä juuri Nenosen toimin-

olevan normaalia sodan kitkaa. Käyt-

sesta 23.3.1920. Ignatius ylennettiin

nan takia? Saman päivän iltana varus-

tökelpoisen sotavarustuksen puute

vielä 16.5.1928 kenraaliluutnantiksi

kunta antautui ja sotasaaliiksi saatiin

ja joukkojen tottumattomuus suureh-

vapaussodan 10-vuotisjuhliin liittyen.

noin 2000 kivääriä, 10 konekivääriä,

koon operaatioon, vaikuttivat myös

Hän toimi vielä Talvisodassa ylipäälli-

ammuksia, hevosia, varus- ja elintar-

asiaan. Itseasiassa suora hyökkäys kau-

kön edustajana Torniossa vastaanot-

vikkeita.

punkiin, Ignatiuksen luopuessa aikai-

tamassa ulkomaalaisia vapaaehtoisia

semmin suunnitellusta saarrostavasta

1939 - 1940. Ignatius kuoli Helsingissä

hyökkäyksestä, tuotti siedettävät tap-

3.3.1941.

Valtaus: ”Pohojalaaset tuloo”

piot. Mannerheimin haluama, nopea Valtauksen loppunäytös

30.1. Vaasan asemalta lähteneet junat

aloitteen säilyttävä hyökkäävä, toimin-

keräsivät valkoisten joukkoja radan

ta sisälsi riskejä, jotka päätettiin sietää.

varresta

pohjoiseen.

Yleistilanne kaikessa uhkaavuudes-

Hyökkäys rautatietä pitkin jatkui Ou-

Vaasan lisäksi joukkoja nousi kyytiin

saan suorastaan vaati sitä. Katutaiste-

lusta edelleen pohjoiseen ja 6.2. val-

Laihialta, Tervajoelta, Seinäjoelta, Kau-

lut olivat yleensäkin ottaen erittäin

lattiin Tornio ja maayhteys Ruotsiin

havalta, Härmästä, Pännäisistä ja Kok-

vaativia harjaantuneillekin joukoille.

varmistettiin,

kolasta. Retkikunnan vahvuus kasvoi

On myös otettava huomioon, että kah-

jatkoa ajatellen tärkeänä. Saatiinhan

noin 1600 mieheen. Oulun valtauk-

den päivän neuvotteluissa annettiin

Ruotsista jonkin verran tarvikkeita ja

sen ylivoimaisesti ratkaisevin joukko

aikaa punaisille edelleen aseistautua

aseita. Lisäksi valkoisten tueksi tuli

oli siis pohjalaiset. Valtauksen tappiot

paremmin ja linnoittautua. Viimeistään

vapaaehtoinen yksikkö, jonka vahvuus

olivat siihenastisen syntyneen sodan

tässä vaiheessa esim. karttojen puute

suurimmillaan oli noin 800 miestä.

suurimmat. Valkoiset menettivät 33

olisi pitänyt kyetä hoitamaan.

Igna-

Esikunnissa ja tykistössä palvelevien

kaatunutta, joista pohjalaisia 20. Punai-

tiuksen ura jatkui häikäisevänä, mutta

upseereiden merkitys tulevalle sodal-

sia kaatui 27 miestä ja venäläisiä yksi.

rintamakomentajana hän ei enää ollut,

le oli kuitenkin suurin. Sodassa palveli

Siviileitä menehtyi kahdeksan. Kante-

kuten hänen tasoinen mies ei tyypil-

esimerkiksi Archibald Douglas, joista

lujen jälkeen perustettiin tapahtunutta

lisesti aikaisemminkaan ollut. Oli siis

tuli myöhemmin Ruotsin maavoimien

tutkimaan lautakunta. Arvostelua esi-

kyse tilanteen vaatimasta poikkeuksel-

komentaja. Jo 4.2. pidettiin voitonpa-

tettiin heikosta valmistelusta taiste-

lisesta johtamistoiminnasta. Toki hän-

raati Oulun kauppatorilla. Yleisö lauloi

luun, karttojen puutteesta, yhteyksien

hän olikin myös päämajoitusmestari

Vaasan marssia: ”…Jos vainomies sun

heikkoudesta, tiedustelun puutteesta,

(2.2.) Oulun valtauksen komennuksen

sulkis tien, niin kuolemaan me tais-

majoituksesta ja muonituksesta. Tut-

aikana. Mannerheim säilytti uskonsa

tellaan…kuin Vaasan urhot ainiaan…”.

kintolautakunta esitti loppulausuma-

Ignatiukseen hänen omalla vahvuus-

Valtaus oli päättynyt. Jo 23.2. Oulusta

naan, että Ignatiuksen toiminnassa oli

alueellaan päämajoitusmestarina ja

lähetettiin 1. Rintamakomennus-kunta

puutteita ja esitti toiveenaan, ettei hä-

nimitti tämän everstiksi 18.2. sekä

kohti Satakuntaa. Sota jatkui.

nelle annettaisi vastuullisia tehtäviä

edelleen kenraalimajuriksi 3.5.1918.

hyökkäykseen

jota

pidettiin

sodan

POHJANPOIKA 1/2018

24

TEKSTI JA KUVAT: TA I N A Y L I K A N G A S TIEDOTTAJA - POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI ROVANIEMEN KOULUTUSPAIKKA

Kansainvälinen arktisen sodankäynnin

talvikoulutus

Tammikuun puolessa välissä järjestettiin Jääkäriprikaatissa Sodankylässä kansainvälinen arktisen sodankäynnin talvikoulutus. Kaksi viikkoa kestävään koulutukseen osallistui noin 30 ammattisotilasta Suomesta, Yhdysvalloista, Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista sekä kaksi reserviläistä Suomesta. Koulutuksessa keskityttiin talvisodankäynnin perusteisiin sekä harjoiteltiin jääkärijoukkueen toimintaa.

Nyt järjestettävä kansainvälinen talvikoulutus oli järjestyksessään viides. Aikaisempien vuosien koulutuksiin on osallistunut sotilaita Yhdysvalloista sekä Ruotsista. Kiinnostus arktiseen talvikoulutukseen on kansainvälisesti lisääntynyt. Tänä vuonna eri maiden ammattisotilaiden lisäksi koulutukseen osallistui ensimmäistä kertaa kaksi reserviläistä Suomesta. Yliluutnantti Visa Björn osallistui Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pohjois-Suomen

Ville Vanha valmistautumassa suorittaamaan Vesaisen testin

Vesaisen testin viimeinen tehtävä keittää pakin kannellinen vettä kiehuvaksi

POHJANPOIKA 1/2018

26

maanpuolustuspiirin Oulun koulutuspaikalta ja luutnantti Ville Vanha Rovaniemen koulutuspaikalta.

Koulutus jakaantuu karkeasti kahteen osaan. Ensimmäisen viikon aikana kurssilla opetellaan selviytymis- ja sodankäynnin taitoja talvisissa olosuhteissa. Toisen viikon aikana opittuja taitoja sovelletaan käytännössä. Osallistujia testataan myös ”Vesaisen” testillä, jossa suoritetaan selviytymiseen liittyviä tehtäviä. Koulutuskieli on englanti

ja osallistujat toimivat kansainvälisesti sekajoukkueina.

Selviytyminen talvisissa olosuhteissa Ensimmäisen viikon aikana kurssilaiset harjoittelivat toimintaa talvisissa olosuhteissa. Oikeaoppisen pukeutumisen sekä ravinnon merkitys kasvaa kylmässä. Tulen tekemisen taito on ehdoton selviytyäkseen arktisissa olosuhteissa.

Tulen tekeminen kipinäraudalla tuli

kurssilaisille tutuksi. Myös tilapäismajoitteiden, kuten lumikiepin ja lumikammin, teko lumeen ja siellä yöpyminen on osattava teltan puuttuessa. Esimerkiksi ulkolämpötilan ollessa -27 astetta on sisällä lumikammissa reilusti pari kymmentä astetta lämpimämpää. Tärkeää on saada makuupaikka ylös ovi aukon yläpuolelle, jolloin kammissa on hyvä, joskin kostea, nukkua. Kurssilaiset söivät pääasiassa taistelumuonia. Tarvittaessa luonnosta on myös osattava hyödyntää ravintoa.

Kurssilaiset osallistuivat poroisännän johdolla poron teurastukseen ja ruoan valmistukseen.

Hiihtotaito on tärkeä Hiihtotaito on tärkeä lumisessa maastossa. Kurssilaiset suorittivat hiihtoharjoituksia metsäsukset jalassa esteradalla. Sukset on hallittava hiihdettäessä mäkiä ylös ja alas, kun kannettavana on lisäksi muita varusteita noin 40 kg ja mahdollisesti ahkio vedettävänä. Kurs-

silaiset harjoittelivat myös vesistön ylitystä ja sitä, miten selvitetään voiko vesistön ylittää turvallisesti.

Entä jos kuitenkin jää pettää alta vesistöä ylittäessä? Pelastautumista jäistä harjoiteltiin; sitäkin sukset jalassa.

Ammunta, ansoittaminen sekä linnoittaminen lumeen suojavahvuuksien mukaisesti kuuluvat myös olennaisena osana talvisodankäynnin taitoon. Tampattua lunta täytyy olla 1,5 – 2 m, jotta se suojaa kivää-

Kurssilaisia hiihdon taitoradalla

rikaliiberin luodilta. Tänä vuonna kaksipuoliset simulaattorit olivat ensimmäistä kertaa käytössä harjoiteltaessa hyökkäystaistelua.

Ennen toisen viikon soveltavaa osiota, kurssilaiset suorittivat ”Vesaisen” testin. Testiin kuuluu ammunta, suunnistus, vesistön ylitys,

POHJANPOIKA 1/2018

28

hiihdon taitorata sekä tulenteko kipinäraudalla ja veden keittäminen kiehuvaksi pakin kannella. Testiin käytetty aika mitataan ammunnan aloittamisesta siihen, kun kaikki tehtävät on suoritettu ja pakin kannellinen vettä kiehuu. Liikkuminen suoritetaan metsäsuksilla. Myös ammunnan aikana sukset ovat jalassa. Vesistön ylityksessä täytyy huomioida, että jää voi pettää alta, joten suksien siteitä on löysennettävä ja rinkan kiinnitykset irrotettava, jotta veden varaan joutuessa niistä pääsee helposti eroon. Etelästä ja pohjoisesta tulevien suomalaisten kesken on havaittavissa eroja osaamisessa, saati verrattaessa ulkomaisiin kurssilaisiin. Mukana olleet reserviläiset Visa ja Ville pärjäsivät erinomaisesti ammattisotilaiden rinnalla.

Reserviläiset mukana ensimmäistä kertaa Visa Björn ja Ville Vanha ovat olleet avoimin mielin mukana oppimassa uutta. Molemmat kehuivat niin kouluttajia kuin itse harjoitusta. Päivät ovat olleet pitkiä ja harjoitteita on tehty aamusta iltaan. On ollut haastavaa, kun keskeytyksiä on tullut jonkin verran ryhmästä, jolloin telttamajoituksessa vartiovuorot ja kipinä hoidetaan pienemmällä miehityksellä. Väsymys ja siitä pa-

lautuminen eivät ole tasapainossa, jolloin kuormitus kertautuu.

Ulkomaiset osallistujat ovat olleet mukavia ja keskenään on tultu hyvin toimeen. Ryhmähenki on ollut hyvä, totesivat Visa ja Ville. Kurssin suorittaminen vaatii ennen kaikkea

henkistä kuntoa fyysisen kunnon lisäksi. Hiihtotaidosta on iso apu ja toki fysiikka täytyy olla kunnossa, mutta myös asenne on oltava kohdallaan. Itseään ei kannata uuvuttaa hangessa fyysisellä voimalla vaan tulee edetä rauhallisesti tai-

dolla. Esimerkiksi hiihtäessä on iso viytymiskursseja kohtaan on tiedosero, potkaiseeko kerran vai viidesti, tettu ja tarve kurssien järjestämiseen taittaakseen yhtä pitkän matkan. on olemassa. Tästä johtuen maanpuolustuskoulutusyhdistys tarvitsee Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen aiheeseen kouluttautuneita koulutPohjois-Suomen maanpuolustuspii- tajia, jotta kursseja voidaan järjestää rissä kiinnostus tämänkaltaisia sel- tulevaisuudessa.

Kurssilainen etenemässä hiihdon taitoradalla ryömintäesteellä

POHJANPOIKA 1/2018

30 TEKSTI: T U O M A S L I P P O N E N KURSSINJOHTAJA - ILMATORJUNTAKURSSI HARJOITUKSENJOHTAJA

Ilmatorjuntakoulutusta

Hiukkavaarassa Viikko ennen pääsiäistä järjestettiin Oulun Hiukkavaarassa kaksipäiväinen Ilmatorjuntakurssi 2018.

Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Pohjois-Pohjanmaan Ilmatorjuntakilta yhdessä MPK:n kanssa. Kurssin tavoitteena oli kouluttaa kurssilaisille perustietoa omista ilmatorjuntajärjestelmistä ja vihollisen toimintatavoista sekä kalustosta. Kalustokoulutusrastit ja käytännön harjoitteet tähtäsivät ilmatorjuntakiväärin aseenkäsittelyn ja taisteluteknisten periaatteiden oppimiseen.

Kurssi alkoi lauantai aamuna varustamisen ja alkupuhuttelun jälkeen oppitunneilla nykyaikaisesta ilmauhasta ja ilmasuojelusta, joita seurasi lounaan jälkeen oppitunti ja harjoite ilmavalvontaselosteen seuraamisesta ja kirjaamisesta. Aamupäivän voidaankin katsoa koostuneen jokaiselle taistelijalle kuuluvista perustaistelumenetelmistä.

Iltapäivällä koulutus jatkui rastikou-

lutuksena. Rastit koostuivat ITKK:n käyttöön perehdyttävistä rasteista.

Päivän koulutuksen päätyttyä oli mahdollisuus käyttää Hiukkavaaran Paviljongin saunaa palautumiseen.

Kouluttajia kaivataan Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen puolet kurssilaisista aloittivat ITKK simulaattoriharjoittelun ja

puolet jatkoivat rastikoulutukseen.

Aiheina rasteilla oli ITKK:n asemaanajo sekä lataaminen ja patruunoiden poisto. Kun nämä kaksi rastia oli saatu koulutettua, vaihdettiin simulaattorilta rasteille ja päinvastoin.

Lounaan jälkeen koulutus siirtyi soveltavaan vaiheeseen, jossa tavoitteena oli niputtaa kurssilla opitut asiat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tehtävä oli tiedustella ITKK:n hyvä

Ilmatorjuntakurssille Hiukkavaarassa osallistui 14 kiinnostunutta.

KUVA: PEkka TERVO

tuliasema ja tehdä asemaanajo tiedusteltuun paikkaan. Kurssilaiset kohtasivat harjoituksessa kuvattua vihollista, johon he reagoivat kuten oli koulutettu.

Kurssilta jäätiin lähinnä kaipaamaan kuvapanos- tai paukkupatruuna-ammuntoja, joita ei vielä saatu tukipyynnöstä huolimatta toteutumaan. Tavoitteena se kui-

tenkin tullaan pitämään. Myös ilmatorjuntakouluttajien vähyys saattoi näkyä ajoittain. Siksipä rohkaisenkin kaikkia ilmatorjunnasta kiinnostuneita kouluttajia olemaan yhteydessä tuomas.lipponen@ppitk.fi, mikäli haluatte päästä toimimaan ilmatorjunnan parissa. Palautteen perusteella kurssia tullaan kehittämään ja uusia ideoita on jo nyt tullut esiin. Voi olla, että ensikerralla

lähtötaso huomioidaan ja sijoitus kurssiryhmiin tehdään sen perusteella, mutta suunnittelu on vasta aluillaan.

Kiitos vielä kaikille kurssilaisille kiinnostuksesta, palautteesta ja hyvästä asenteesta sekä muille yhteistyötahoille kiitettävästä yhteistyöstä.

KOKOUSKUTSU OULUN RESERVILÄISET ry Kevätkokous pidetään toimintahuoneistolla Aleksanterinkatu 13A12 20.4. 2018 klo 18.00.

Sääntömääräiset asiat.

Kokouksen alustus Seppo Puolakka: Veteraanitoiminta Oulussa.

Kahvitarjoilu Tervetuloa!

Hallitus

SOTILASRADIOPÄIVÄ 2018 Lauantai 21.4.2018 klo 10.00 – 14.00 Kouvola-talo Varuskuntakatu 11, Kouvola.

Lasse Vihonen: Radio sodissamme 1939 – 1945 Seppo Uro: Jääkäriupseerit Suomen radiotoiminnan kehittäjinä Tarmo Kauppila: Kaukopartioiden viestiliikenne jatkosodassa

VALTAKUNNALLINEN PIONEERI- JA SUOJELUJOTOS

Marski 2018

Pohjan Pioneerikilta ry järjestää perinteisen, vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Pioneeriaselajin Liitto ry:n pääkoulutustapahtuman, Pioneeri- ja suojelujotoksen. Tänä vuonna jotos järjestetään yhteistyössä Iisalmen reserviläisten ja Iisalmen reserviupseereiden Sandelsjotoksen organisaation kanssa. Jotos on kilpailumuodossa toteutettava koulutustilaisuus. Jotos järjestetään 21.-22.7.2018 Iisalmessa, Kainuun Prikaatin tukemana.

Toivotamme tervetulleiksi kaikki reservin pioneerit, suojelumiehet ja muut reserviläiset kamppailemaan MARSKI 2018 -jotoksen voitosta. Luvassa on haasteita joiden avulla kerrataan jo opittua ja opitaan jotain uutta niin aselajiosaamisen kuin yleissotilaallisten tehtävien muodossa.

Partioiden (3-5 henkilöä) on ilmoittauduttava kirjallisesti 31.5.2018 mennessä kilpailuorganisaatiolle: heikki.e.jyrinki(at)gmail.com Ilmoittautumistiedoissa on oltava: 1. Joukkueen nimi, yhdistävä tekijä, taustayhteisö, kurssi (vast), joukkueen yhteyshenkilö 2. Kaikkien osalta täydellinen nimi: sukunimi, etunimet 3. Syntymäaika 4. Osoite 5. Sotilasarvo ja aselaji 6. Mahdolliset ruoka-aineyliherkkyydet 7. Matkapuhelinnumero ja sähköpostiosoite 8. Majoitus- /ruokailutarve 20.7.2018 saapuville kilpailijoille Toimitsijoiksi kutsutaan tehtäviin halukkaita henkilöitä edellisvuosien tapaan. Toimitsijoiksi haluavien on ilmoittauduttava 31.5.2018 kuluessa kirjallisesti em. osoitteeseen ilmoittamalla kohtien 2-7 mukaiset tiedot sekä oman erityisosaamisensa.

Tapahtuma järjestetään puolustusvoimien vapaaehtoisena harjoituksena.

POHPIONP Kainuun Prikaatista tukee jotoksen järjestelyjä.

Toimitsijoiden tulee saapua paikalle 20.7.2018 klo 10.00 mennessä ja kilpailijoiden 21.7.2018 klo 09.00 mennessä. Kilpailijat ja toimitsijat varustetaan tarpeen mukaan.

Vierailijoilla on mahdollisuus tulla tutustumaan jotoksen kulkuun myöhemmin ilmoitettavan aikataulun mukaan. Halukkaat voivat ilmoittautua samaan sähköpostiosoitteeseen, otsikolla ”vieraaksi”.

Jotokseen liittyviä lisätietoja saatte osoitteesta www.pioneerijotos.fi tai sähköpostitse allekirjoituksen osoitteesta.

Pohjan Pioneerikilta ry Heikki Jyrinki Puhelin 040 657 8483 heikki.e.jyrinki(at)gmail.com

KUTSU ESITELMÄTILAISUUTEEN Aluetoimiston luokkahuoneeseen 11.4.2018 klo 18:00 alkaen.

Esitelmässään evl evp Kimmo Rajala syventää tietämystämme Oulun valtauksen erityispiirteistä 3.2.1918.

Rajoitetun tilan vuoksi mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä 6.4. mennessä.

Kahvi- ja munkkitarjoilu.

Tervetuloa.

Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2018 huhtikuu – heinäkuu

Tapahtuma

Paikka

Aika

Sissiradistikurssi PAIKP ammunnat 1 Marssikoulutus Protokollakurssi Sovellettu reserviläisammunnan ( SRA ) kurssi Pistooliammuntakurssi naisille PV:n B -ajolupaperehdytyskurssi Maatilojen varautuminen Häyhä-Tarkka-ammunta PV:n ammunnanjohtajakoulutus MPK:n ammunnanjohtajakoulutus Defendo Green -lähitaistelukurssi 1 Aseenkäsittely ja ampumataitokurssi naisille Tarkka-ammuntapäivä Reserviläisten ampumaharjoittelu ja kuntotestit Tornion reserviläisten ampumataito- ja reserviupseerien johtamispäivä Toimijoiden PVMOODLE koulutus Ylitornion reserviläisten ampumataito- ja reserviupseerien johtamispäivä Varaviestiveron testi Kokonaisturvallisuustapahtuma Reserviläisten kuntotestaus, lihaskuntotesti Tervamarssi 2018 TRA – kurssi Ampumakurssi naisille Kyberturvallisuuskurssi naisille Arjen turvallisuus -kurssi naisille (MNL) Muonion reserviupseerien toimintapäivä Lapin reservipiirien SRA-Piirimestaruuskilpailut Sodankylän Reserviläisten ampumataitopäivä Tankavaara, Linnoittamiskurssi Reserviläisjohtaja 3 Pilot Toimintapäivä 2018

Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Rovaniemi Kainuun prikaati Ylitornio Kainuun prikaati Oulu, Hiukkavaara Kuusamo Sarriojärvi Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Rovaniemen varuskunta Ylitornio Someroharju Laivakangas

06.-08.04.

07.-08.04.

07.04.

07.04.

11.-18.04.

14.04.

14.04.

18.-19.04.

20.-22.04.

20.-22.04.

21.-22.04.

27.-29.04.

28.04.

28.04.

05.-06.05.

05.05

Avoin Ylitornio

05.05.

10.05

Rovaniemi Rovaniemi Tornio Vaala – Oulu Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Muonio Laivakangas Jääkärinkangas Tankavaara Sodankylä, Kyläjärvi Oulu, Hiukkavaara

12.05.

18.05.

18.05.

18.-19.05.

19.-20.05 19.-20.05.

19.-20.05.

19.-20.05.

19.05.

19.05.

19.05.

24.-27.05.

25.-27.05 26.05.

Tapahtuma Paikka Aika Rovaniemen reserviläisten ampumataito- ja Toramon ampumarata 26.05.

Tapahtuma Paikka toiminta 2018 Aika Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin reserviupseerien johtamispäivä Rovaniemen ampumataito- ja Toramon ampumarata 26.05.-25.07.

26.05.

Kalottiottelunreserviläisten karsinta Toramo, Rovaniemi huhtikuu – heinäkuu reserviupseerien Marssikoulutus johtamispäivä Rovaniemi 26.05 Kalottiottelun karsinta Toramo, Rovaniemi Marssikoulutus Rovaniemi 27.05.26.05.-25.07.

Marssikoulutus Rovaniemi MAAKK kuntotesti 1 Oulu 29.05.26.05 Marssikoulutus Rovaniemi MAAKK kuntotesti 2 Oulu 30.05.27.05.

MAAKK kuntotesti 1 Oulu 29.05.

JPR:n Killan PP-marssi JPR 01.-02.06.

Tapahtuma Paikka Aika Lapin reservipiirien Ylitornio 01.06.-01.07.

MAAKK kuntotesti 2piirinmestaruuskilpailut Oulu 30.05.

Sissiradistikurssi Oulu, Hiukkavaara 06.-08.04. palvelusammunnassa JPR:n Killan PP-marssi JPR 01.-02.06.

PAIKP ammunnat 1 Oulu, Hiukkavaara 07.-08.04.

Kunnialaukaukset Oulu, Linnansaari 04.06.

Lapin reservipiirien piirinmestaruuskilpailut Ylitornio Marssikoulutus Rovaniemi 07.04.01.06.-01.07.

Intti tutuksi kehitysvammaisille Sodankylä 08.-09.06. palvelusammunnassa Protokollakurssi Kainuun prikaati 07.04.

HIUKKA 2018 harjoitus Oulu, Hiukkavaara 08.-10.06.

Kunnialaukaukset Oulu, Linnansaari 04.06.

Sovellettu reserviläisammunnan ( SRA ) kurssi Ylitornio 11.-18.04.  Johtokurssi Pistooliammuntakurssi naisille Kainuun prikaati 14.04.08.-09.06.

Intti tutuksi kehitysvammaisille Sodankylä  Esikuntakurssi PV:n B -ajolupaperehdytyskurssi Oulu, Hiukkavaara 14.04.08.-10.06.

HIUKKA 2018 harjoitus Oulu, Hiukkavaara  Perustamiskurssi Maatilojen varautuminen Kuusamo 18.-19.04.  Johtokurssi  Sotilaspoliisikurssi Häyhä-Tarkka-ammunta Sarriojärvi 20.-22.04.  Esikuntakurssi PV:n ammunnanjohtajakoulutus Oulu, Hiukkavaara 20.-22.04.

Maakuntakomppaniakurssi  ammunnanjohtajakoulutus Perustamiskurssi MPK:n Oulu, Hiukkavaara 21.-22.04.  Taisteluensiapukurssi  Sotilaspoliisikurssi Defendo Green -lähitaistelukurssi 1 Oulu, Hiukkavaara 27.-29.04.

Tiedustelukurssi  Maakuntakomppaniakurssi Aseenkäsittely ja ampumataitokurssi Rovaniemen varuskunta 28.04.

Paikallispataljoonan huolto naisille Tarkka-ammuntapäivä Ylitornio 28.04.  Taisteluensiapukurssi Pioneerikurssi Reserviläisten ampumaharjoittelu ja kuntotestit Someroharju 05.-06.05.  Tiedustelukurssi Esikunta- ja viestikomppaniakurssi Tornion reserviläisten ampumataito- ja Laivakangas 05.05  Paikallispataljoonan Ampumataito Mikon-levyke huolto Kainuun prikaati 09.06. reserviupseerien johtamispäivä Ampumataito Falling plates Kainuun prikaati 10.06.  Pioneerikurssi Toimijoiden PVMOODLE koulutus Avoin 05.05.

Marssikoulutus Rovaniemi 15.06.  Esikuntaja viestikomppaniakurssi Ylitornion reserviläisten ampumataito- ja Ylitornio 10.05 Kesäyön marssi Ounasvaaran Stadion 16.06.09.06.

Ampumataito Mikon-levyke Kainuun prikaati reserviupseerien johtamispäivä CISOR Rovaniemi 27.-30.06.

Ampumataito Falling Kainuun prikaati Varaviestiveron testi plates Rovaniemi 12.05.10.06.

Ylä-Lapin kuntomarssi Luosto – Pyhä 07.07.

Marssikoulutus Rovaniemi Kokonaisturvallisuustapahtuma Rovaniemi 18.05.15.06.

Tarkka-ammuntakurssi omin asein Palovaara, Ylitornio 13.-15.07.

Reserviläisten kuntotestaus, lihaskuntotesti Tornio Kesäyön marssi Ounasvaaran Stadion 18.05.16.06.

Tervamarssi 2018 Vaala – Oulu 18.-19.05.

CISOR Rovaniemi 27.-30.06.

TRA – kurssi Oulu, Hiukkavaara 19.-20.05 Ylä-Lapin kuntomarssi Luosto – Pyhä 07.07.

Ampumakurssi naisille Oulu, Hiukkavaara 19.-20.05.

Tarkka-ammuntakurssi omin asein Palovaara, Ylitornio 13.-15.07.

Kyberturvallisuuskurssi naisille Oulu, Hiukkavaara 19.-20.05.

Arjen turvallisuus -kurssi naisille (MNL) Oulu, Hiukkavaara 19.-20.05.

Muonion reserviupseerien toimintapäivä Muonio 19.05.

Lapin reservipiirien SRA-Piirimestaruuskilpailut Laivakangas 19.05.

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri - PL 119, 90101 OULU / puh. 0400 384 234 / pohjois-suomi@mpk.fi Sodankylän Reserviläisten ampumataitopäivä Jääkärinkangas 19.05.

Käyntiosoite: Hiukanreitti 225, 90650 OULU Tankavaara, Linnoittamiskurssi Tankavaara 24.-27.05.

Reserviläisjohtaja 3 Pilot Sodankylä, 25.-27.05 - Turvallisuutta yhdessä - Kyläjärvi Toimintapäivä 2018 Oulu, Hiukkavaara 26.05.

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri - PL 119, 90101 OULU / puh. 0400 384 234 / pohjois-suomi@mpk.fi Käyntiosoite: Hiukanreitti 225, 90650 OULU

POHJANPOIKA LIITE

TEKSTI JA KUVAT: MARTTI ASUNMAA HISTORIAN LEHTORI JA DIDAKTIKKO

Suomen ajautuminen veriseen sisällissotaan Karvaat muistot vuosien 1917‒1918 väkivallasta Suomessa eivät näytä jäävän syrjään edes sadan vuoden jälkeen.

Niitä tuodaan jatkuvasti esiin, yleensä syyttävästi mutta ei kaikkia vaikuttavia syitä huomioon ottaen.

Suomea vuosina 1917‒1918 voi verrata hyvin entiseen emämaahan Ruotsiin, jossa ei syntynyt samantapaista väkivaltaa, vaikka sielläkin Suomen lailla oli maaseudun agraarista köyhälistöä ja teollisuuden työväkeä. Ehkä erot johtuivat siitä, että Ruotsi oli ollut itsenäisenä valtiona monen vuosisadan ajan ja siellä kuninkaan itsevaltaan perustuva hallitusmuoto oli kumottu jo vuonna 1809! Lisäksi siellä oli omaksuttu parlamentaarinen tapa valita hallitus ja tehty tarvittavia uudistuksia sosiaalilainsäädännön alalla.

Sen sijaan Suomessa Ruotsin kuninkaan itsevaltius oli vuonna 1809 vaihdettu Venäjän keisarin itsevaltiuteen, joka antoi hallitsijalle oikeuden nimittää mieleisenä hallitus ja korkeat virkamiehet. Vaikka meillä oli kansanvaltainen eduskunta vuodesta 1907, keisarilla oli valta estää sen hyväksymät lait ja sitä hän käyttikin. Eduskunta oli siis voimaton Suomen kehittämisessä.

Lisäksi Suomi joutui Venäjän vanave-

Vuoden 1917 lopulla Suomessa oli monenlaista liikehdintää. Suojeluskunnat järjestivät Vimpelissä pikakurssin ryhmän- ja joukkueenjohtajille. Niin sanottu Vimpelin koulu oli reserviupseerikoulutuksen lähtölaukaus. Kuva: Sampo Puoskari Martti Asunmaa

POHJANPOIKA LIITE

dessä kärsimään ensimmäisestä maail-

on aina ollut vaarallista jokaiselle sa-

Suomen eduskunta teki päätöksen ir-

mansodasta, kun Ruotsi samaan aikaan

manlaisessa tilanteessa olleelle maal-

taantua Venäjästä ja valitsi silloisten

pysytteli sodan ulkopuolella. Sodat-

le. Suomi ei tehnyt poikkeusta. Lisäksi

voimasuhteiden mukaisen porvarilli-

han ovat aina merkinneet väkivallan

Venäjällä väkivaltaa ylistävät vasem-

sen Svinhufvudin johtaman hallituk-

lisääntymistä ja raaistaneet ihmisiä

mistoradikaalit

alkoivat

sen valmistamaan itsenäisyysjulistus-

aiheuttaen siten kostettavaa. Niinpä it-

vastustaa myös uusia

vallanpitäjiä.

ta. Se hyväksyttiin eduskunnassa 6.12.

senäistyneessä Suomessa ei heti pääs-

Heillä oli kannatusta myös Suomessa.

(bolsevikit)

yksimielisesti, mutta toteuttamistavasta: joko omin päin itsenäisesti tai neu-

ty normaaliin elämänmenoon.

Ei ihme, että Suomen kahtiajako syve-

votellen bolsevikkihallituksen kanssa

Suomen ja Ruotsin erojen mahdol-

ni. Työväestö järjesti lakkoja ja mie-

tuli kova kiista. Vasemmisto oli halukas

lista vaikutuksien selvittely vuosien

lenosoituksia sekä punakaartit harjoit-

yhteistyöhön Venäjän kanssa, mutta

1917‒1918 maamme tapahtumiin oli-

tivat väkivaltaa. Keisarin seuraajana

se hävisi äänestyksessä ja katkeroitui

si saanut olla selittelyn kohteena jo sa-

toiminut väliaikainen hallitus hajotti

tappion johdosta. Se syytti ja vieläkin

dan vuoden ajan!

Suomen vuodesta 1916 vasemmis-

väitetään, että edellinen 1916 valittu

toenemmistöisen eduskunnan ja mää-

eduskunta oli hajotettu laittomasti ja

rääsi uudet vaalit. Niissä eduskun-

Suomen porvarit olivat olleet mukana

nan voimasuhteet kääntyivät takaisin

sitä hajottamassa.

Kiihkeä vuosi 1917 Vuonna 1917 oli Venäjällä monta suur-

porvaripuolueiden eduksi eli vuosina

ta käänteentekevää muutosta, jotka

1907‒1915 vallinneeseen tilantee-

Erimielisyydet kasvoivat punakaartin

vaikuttivat väkivallan lisääntymiseen

seen.

aloittamaksi vallankumoukseksi seuraavan vuoden tammikuun 28. päivänä

Suomessa.

Lisäksi maailmansodan johdosta maas-

ja heti sisällissodaksi. Suojeluskunnat

Tapahtumista ensimmäinen oli Ve-

samme vallitsi elintarvikepula, josta

olivat puolestaan aloittaneet venä-

näjän keisarin kukistuminen vallan-

maan köyhät kärsivät eniten ja jossa

läisten sotajoukkojen aseistariisunnan

kumouksessa

porvarien

elintarvikkeiden tuottajien ja kulutta-

samana päivänä. Oliko venäläisten

toimesta maaliskuussa 1917. Silloin

jien edut olivat vastakkain. Nälkä on

joukkojen väkivaltainen karkottami-

Suomi menetti samalla vallanpitäjälle

aina ollut liikkeelle paneva tekijä.

nen tuolloin enää tarpeellista, on jälki-

liberaalien

käteen vasemmistolaisten tutkijoiden

uskollisen poliisilaitoksen, eikä uutta ehditty saada tilalle. Suomen hallituksella ei siten ollut poliisien eikä ase-

Itsenäisyysjulistus, vallankaappaus ja sisällissota

toimesta tehty kyseenalaiseksi.

Sodan kestäessä kummatkin osapuo-

voimien tarjoamaa turvaa alkaneiden sisäisten levottomuuksien varalle, sillä

Bolsevikkien kaapattua vallan Venäjäl-

let tekivät verisiä laittomuuksia. Pu-

maamme sotaväki oli Venäjän toimes-

lä marraskuussa 1917 näytti siltä, että

nakaartien antauduttua toukokuussa

ta lakkautettu. Niiden tilalle syntyivät

Suomen punakaartit noudattavat Ve-

1918 voittajat kostivat ankarasti, mitä

vapaaehtoiset, toisilleen vihamieliset

näjän esimerkkiä. Mommilan verilöy-

on yleisesti pidetty tarpeettomana,

aseelliset ryhmät, työläisten punakaar-

lyssä toimivat punakaartilaiset yhdes-

tyhmänä ja liiallisena sekä epäoikeu-

tit ja lähinnä talonpojista koostuvat

sä venäläisten sotilaiden kanssa. Tässä

denmukaisena ainakin epäpoliittisten

suojeluskunnat. Tällainen kahtiajako

vaiheessa

kansalaisten osalta.

marraskuun

puolivälissä

Suomen ajautuminen veriseen sisällissotaan

POHJANPOIKA LIITE

valtaiset tutkijat, kirjailijat ja poliitikot eivät ole tarpeeksi laaja-alaisesti käsitelleet näitä aiheita, esimerkiksi itsevaltiutta, itsenäisyyden puutetta ja maailmansotaa, vaan keskittyneet liiaksi yksilöiden muistoihin, joissa on paljon aiheita jatkuvaan vihanpitoon oman maan kansalaisia kohtaan sekä ainesta hyviin taideteoksiin. Taiteellahan voi vaikuttaa ihmisen tiedostamattomiin alueisiin ja saada aikaan haluttuja tunnetiloja, kuten vihaa. Myös se , että väkivaltaa käsitellään sisällissodan osana, vie itsestään siihen, että valkoisista tulee suurin syntipukki ja punaisten väkivalta jo ennen vuotta 1918 jää kokonaisuudesta pois.

Olisi varmaan tarpeellista suositella koko kansaa edustavan asiantuntijaryhmän

(sovintokomitean)

perusta-

mista pyrkimään yhdessä nykyistä so-

Jääkärit ja vuoden 2018 tapahtumat liittyvät olennaisesti toisiinsa. Saksassa koulutettujen noin 2000 jääkärin pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918. Kuva: Sampo Puoskari

Syiden selittelyä on piisannut Syyllisiä veritekoihin etsittiin jo alus-

vinnollisemman ilmapiirin luomiseksi, jotta toisen sadan vuoden jälkeen ei oltaisi enää lainkaan vanhoissa ”poteroissa”.

toiminnan jo vuonna 1917. Samoja nä-

Juuri juhlavuonna 2017 oli sopiva ti-

kökohtia on moni muukin myöhemmin

laisuus pyrkiä kansalaissovintoon, jota

esittänyt.

on jo muutaman kerran yritetty, mutta sitä ei kunnolla yritetty.

ta alkaen. Päiväkirjan perusteella mm. kaukonäköinen ministeri Santeri Alkio

Vaikka molemmat osapuolet olivat teh-

oli sitä mieltä, että Suomessa äärioi-

neet kohtalokkaita virheitä, syytä oli

Nykyihmisiä ei voi syyllistää sadan

keistolaisten ahneus ja siihen liittyvä

myös suomalaisista riippumattomis-

vuoden takaisista vääryyksistä, eikä

haluttomuus parantaa työväestön ase-

sa tekijöissä, jotka vaikuttivat kaiken

tapahtunutta voi jälkikäteen muuttaa

maa ajoivat vasemmistolaisia vallan-

taustalla. Niitä on tässä esitelty mutta

eikä sukujen kokemaa väkivaltaa voi

kumoukseen. Toisaalta hän syytti va-

julkisuudessa ei riittävän painokkaasti.

omaiset unohtaa. Anteeksi antaminen ja silloisen tilanteen tunteminen ja

semmistoapuolueen johtoa siitä, että se oli sallinut punakaartien laittoman

Vaikuttaa kummalliselta, että arvo-

ymmärtäminen voivat auttaa.

Seuraava Pohjanpoika ilmestyy Kesäkuussa 2018