Issuu

OSTRO POHJALAISTEN OSAKUNTIEN YHTEINEN JÄSENLEHTI - 3/2022 FUKSINUMERO

2 Ostro / Pohjalainen Valtuuskunta Töölönkatu 3 A 5. krs 00100 https://pohjalaiset.fi/ostro/pohjalaisten.ostro@helsinki.fiHELSINKI

3 SISÄLLYS Pohjalaisten Osakuntien (PPO, EPO ja VN) yhteinen jäsenlehti Päätoimittaja - Chefredaktör: Toimittajat - Redäktörs: Taitto ja ulkoasu - Grafisk-omgivning: Kannen Paino:Takakannenkuva/Omslagsbild:kuva/Bakreomslagsbild: Iida CasperPuljuEnckell, Suvi Kettunen, Johanna Lintula, Riku Kuusijärvi, Topias Olkkonen & Jakob Hom Casper Enckell & Iida Pulju Johanna Lintula Johanna Lintula Picaset Oy KOLUMNI:AJANKOHTAISTAPÄÄKIRJOITUSIidaPuljuToimitusVOIKO OSAKUNTA OTTAA MITENBOTTALTATÖÖLÖNCasperKANTAA?EnckellALEPA-KIERROSTopiasOlkkonenKUULTUACasperEnckellOSAKUNTALAISET ASUVAT? Casper HAASTATTELUSSAEnckell TIMO LAITILA Iida KULUNEENPulju VAASASSAYHTEISPOHJALAISTAMURTEISIINMATKALLAEDUSTUSRETKIÄKESÄNRikuKuusijärviOSTROBOTNIANTopiasOlkkonenKESÄRIEMUAJohannaLintula222018108546 OSAKUNNANSVENSKA-BOTTA-SVENSKASUOMI-BOTTA-SUOMIBOTTASAMÖSTERBOTTNISKHETGULISENSVASAOSAKUNTAPOHJOIS-POHJALAINENOSAKUNTAETELÄ-POHJALAINENMUISTOJAFUKSILIITE:MENNEESTÄSuviKettunenNATIONGUIDETILLJakobHolmTUTUKSICasperEnckellToimitusToimitusKERHOJACasperEnckell24 30272632343638399 4035

Tervehdys erityisesti teille uudet osakuntalaiset! Neljä vuotta sitten näihin aikoihin saavuin pienenä fuksina Helsinkiin. Tuntuu hassulta ja kovin nostalgiselta palata vuosien takaisiin tuntemuksiini, sillä aikaa on ehtinyt kulua sen verran, että jollain tapaa tuntuu kuin muistelisin jonkun toisen kokemuksia. Olin innoissani, mutta aivan hukassa. (Niin kyllä olen edelleen) Opiskelu Helsingissä oli ollut tavoitteeni pikkulapsesta saakka ja nyt se unelma oli vihdoin käsillä. Jännitti. Olen jo useamman kerran kirjoittanut Ostroon omista fuksikokemuksistani ja siitä, kuinka alkujännitys ja epävarmuus muuttui lopulta oman paikkansa löytämiseksi. En aio tylsistytä teitä enempää näillä muistelmilla omasta ensimmäisestä vuodestani yliopistossa. Varsinkaan siksi, että lehdestä löytyy paljon mielenkiintoisempiakin kokemuksia aiheesta. Fuksiliitteestä löydätte paljon vanhempien opiskelijoiden vinkkejä ja elämänviisauksia teidän ensimmäiseen opiskeluvuoteenne. Vaikka sitä voi nyt olla vaikea uskoa, ennen kuin huomaattekaan, tekin suunnistatte täysin luontevasti yliopistomaailmassa, ettekä voi enää kuvitella asuvanne missään muualla. Saattaapa eteenne tulla sekin päivä, kun käytätte lauseissane sanaa spora ihan tuosta vain, täysin epäironisesti. Kaikki tämä on vielä joskus edessänne, mutta nauttikaa nyt tästä ihanasta uutuudenviehätyksestä ja sekavuudesta, jota fuksivuosi pitää sisällään. Tarttukaa rohkeasti teille aukeaviin tilaisuuksiin älkääkä pelätkö tehdä muutamia virheitäkin. Fukseina teillä on kaikki apu ja turva tukenanne vanhemmilta opiskelijoilta. Haluaisin muistuttaa teitä myös siitä, ettei fuksivuoden ”epäonnistumistakaan” tarvitse pelätä. Kaikki kertovat teille nyt omista upeista kokemuksistaan ja järjestötoiminnan hienoudesta, mutta muistakaa, ettei se haittaa, jos oma ala tuntuukin vieraalta tai jos et löydäkään uutta parasta kaveriasi heti orientaatioviikolla. Fuksivuoden ei tarvitse olla yhtä juhlaa. Mieltään saa muuttaa ja asiat vievät aikaa. Järjestötoimintaakin kerkeää liittyä vähän myöhemmin, jos se nyt tuntuu vieraalta. Älkää siis ottako tätä elämänmuutosta liian vakavasti!

PÄÄKIRJOITUS

Itse olen tänä vuonna päässyt seuraamaan erityisen läheltä uusien fuksien saapumista yliopistolle, sillä olen tuutoroinut oman ainejärjestöni ihania uusia opiskelijoita. Muutaman viikon kuluttua pääsen taas itse kokemaan eräänlaisen orientaatioviikon uuden opiskelijan näkökulmasta, kun lähden suorittamaan kauan odotettua vaihtoani. Kenties minunkin pitäisi napata, jokin lehden vinkeistä matkaani.

Vilpittömän auttamisenhalun lisäksi tavoitteenamme on tietysti perin itsekkäästi houkutella teidät osakuntien maailmaan, mutta uskokaa kun sanon, että meillä on hyvät tarkoitusperät. Osakunnat ovat ainutlaatuisia järjestöjä yliopistomaailmassa ja kaukaa pohjoisesta tulleille fukseille mitä mainioin lääke koti-ikävään. Osakunnilla on paljon muutakin tarjottavaa kuin asuntoja tai lounasetuja.

TervetuloaIidaHelsinkiin!

Yliopistomaailmaan sopeutumistanne helpottaaksemme olemme perinteiseen tapaan koonneet Ostron fuksinumeroon teille kattavan tietopaketin osakunnasta ja fuksielämästä.

Olen varma, että jokainen vanhempi osakuntalainen voi helposti kertoa sinulle kymmenen hyvää syytä kuulua osakuntaan ja sitäkin enemmän hauskoja muistoja osakuntataipaleeltaan. Kaipaatpa elämääsi sitten harrastuksia, juhlia, yleistä hengailupaikkaa tai vaikuttamismahdollisuuksia, osakunta on siihen sopiva paikka. Ohjelmatarjonta on sen verran laaja, että kaikki löytävät jotain itselleen sopivaa.

Tule siis rohkeasti mukaan syksyn tapahtumiin ja aloita oma osakuntataipaleesi!

Osakuntatiloja remontissa, evakossa ja asutettuna Kesän aikana Ostrobotnian osakuntatilat ovat jälleen olleet myllerryksen keskellä. Viidennen kerroksen WC-tilat on uusittu ja osakuntatilojen seinät on uusittu. Myös Klubihuoneessa on tehty saneeraustöitä. Pohjalaisia odottavat entistä eheämmät osakuntatilat syksyllä. Pohjalaisen osakuntien ulkopuolella on myös myllerrystä: Hämäläis-Osakunnan tiloissa majaillut Satakuntalainen Osakunta on palannut omaan taloonsa vuoden kestäneen peruskorjauksen jälkeen ja viettää uusitun talon 70-vuotisjuhlia. Ostron toimitus haluaa välittää lämpimät onnittelut uusista Uudentiloista!ylioppilastalon

hissiremontista johtuen suuri osa Helsingin yliopiston osakunnista toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Syksyn edetessä jää nähtäväksi pääsevätkö ”uuden” osakunnat palaamaan tiloihinsa aikataulussa.

CASPER ENCKELL AJANKOHTAISTA Ennen oli parempia lauluja ja pöytäjuhlia eikä mitään sitsejä. PöytäjuhlijaPilalla.(25.7.2022 klo 13.32) TEKSTARIPALSTA Lähetä tekstiviestejä toimitukselle tai ilmianna Bottalla kuulemasi hassu lausahdus tai sitaatti! Kerran ajettiin autoa hiton lujaa puuhun. (Augustin osti ja hän juo ja laulaa). Ei nähty unta tai mitään, ne vaan murheet hävis kokonaan. Bruderlein (30.8.2022 klo 11.05) PPO:n kesäretkeä vietettiin tänä vuonna Kuusamossa 17.-19.6 KUVAT: JOHANNA LINTULA Seuraa Ostroa@ostrolehtiInstagramissa!

OSAKUNTA OTTAA KANTAA?

Keskustelussa lukiessani sain pienimuotoisen oivalluksen: keskustelussa nimittäin koettiin edustajistopolitiikan suurimmaksi paheeksi poliittisuuden. Jodelin keskustelu ei jäänyt ainoastaan tähän, vaan uhkaksi nähtiin peräti osakuntien Argumenttipolitisoituminen.jäi kuitenkin hieman ontumaan, sillä politiikan merkitys on moniselitteinen. Koin, että kiistaksi nähtiin juuri puoluepoliittisiksi mielletyt kiistakysymykset, joiden ei nähdä yhdistävän koko ylioppilaskuntaa. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen ja monilla tavoin myös hyvinkin pohdittava ajatus, mutta jäin kuitenkin pohtimaan osakuntien asemaa. Osakuntien kannanotot ajankohtaisiin asioihin nähtiin joidenkin keskustelijoiden toimesta politikointina. Erityisesti keskustelua heräsi Ukrainan sodan tuomitsemisesta. Itse lukeudun siihen kastiin, joka ei näe sodan tuomitsemista kovinkaan politisoituneena, varsinkaan kun Ukrainan tukena on koko läntinen maailma. Pohjalaisten osakuntien vuosijuhlissa nähtiin asiaan liittyviä kannanottoja asiaan liittyen ja lahjoituksia on tehty. PPO:ssa yleiskokous päätti 1000 € lisälahjoituksen tekemisestä. Asia oli herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan hallituksen kokouksessa aiemmin. Nykytilanne koskettaa meitä kaikkia, ja nykyisessä kriisissä on omalta osaltaan kyse itsenäisten valtioiden suvereenisuuden puolustamisesta. Oli kuitenkin elintärkeää, että aloite käytiin läpi juuri yleiskokouksessa, jossa päätösvalta on kaikilla Historiallisestiosakuntalaisilla.katsottuna

Jodelin varsin aktiivisella @osakunnat-kanavalla velloi muutama kuukausi takaperin kiivastakin keskustelua herättänyt keskustelu osakuntien politikoinnista ja yliopistopolitiikasta ylipäänsä. Keskustelun aloitus oli ajoitettu varsin pian sen jälkeen, kun HYY:n edustajisto päätti kasvipohjaisen ruoan tarjoamisesta omissa tapahtumissaan (HYY:n omat vuosijuhlat ja Tämäkokoukset).edustajistossakin

Anonyymin keskustelusovelluksen,

poliittisuus ja osakunnat ovat kulkeneet usein käsi kädessä, kuitenkin aikaa heijastaen. Ensimmäisen maailmansodan aikana osakunnat osallistuivat peräti maanpetokselliseen ja maanalaiseen toimintaan jääkäriliikkeen muodossa. Tätäkin ennen osakunnat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan sivistyksen kokoontumispaikka, jossa vaalittiin maakuntaOsakuntienkansallisidentiteettiä.historiasta

laajaa keskustelua herättänyt päätös oli myös varsin kiistelty Jodelin puolella. Aloite oli ollut pöydällä hieman eri muodossa ja joutui hylätyksi, mutta hieman muutetussa muodossa aloite hyväksyttiin. Kasvipohjaisuudesta voidaan poiketa mm. allergioihin pohjaten. Temaattisesti keskustelu velloi myös toisen tematiikan kanssa: edustajistopolitiikka ja vaikuttaminen HYY:n kautta eivät valitettavasti saa kovinkaan laajaa kannatusta yliopiston jäsenistössä. Äänestysprosentti on viimeisen 10 vuoden aikana noin 35 % molemmin puolin. Viime vaaleissa trendi on ollut laskeva. Voimmekin tältä pohjalta hieman valitettavasti analysoida ettei edustajistopolitiikka kiinnosta kovinkaan monta edes äänestämisen vertaa, vaikka se koskettaa kaikkia ylioppilaskunnan jäseniä.

CASPER KOLUMNI:ENCKELLVOIKO

löytyy myös radikalisaatiota, joka yhdisti ja jakoi osakuntalaisia. Erityisesti 1930-luvulla Lapuan liike ja Akateeminen Karjala-Seura saivat paljon kaikupohjaa pohjalaisissa. Oikeistoaktivismia harjoitettiin kyseenalaisin keinoin, jotka tahrasivat myös osakuntien mainetta: suhteet Viroon kärsivät vuosijuhlaedustajien rankan puheen seurauksena ja PPO:n kunniajäsen, presidentti K. J. Ståhlberg kidnapattiin Lapuan liikkeen toimesta. Sotien jälkeen tämä suuntaus ymmärrettävästi painui pois. Oli peräti pelkoja osakuntien lakkauttamisesta Näidenneuvostovastaisina.kuuluisimpien ja usein kyseenalaisen poliittisuuden ohessa on myös vähemmän puhuttuja ja vielä tänäkin päivänä näkyvää vaikuttamista. Lähes kaikki näistä liittyvät kotiseutuyhteyteen. Ensimmäisenä mainittakoon pitkäjänteinen työ kansantutkimuksen parissa ja julkaisutoiminta. Toisekseen monet pohjoissuomalaiset opiskelijat voivat kiittää pitkäjänteistä lobbaamistyötä jonka seurauksena maakuntayliopistoja perustettiin.

alueensa ”lähettiläinä” mahdollisuus parantaa kotialueensa näkyvyyttä pääkaupunkiseudulla. Samaten osakunnilla on resursseja ja kontakteja tuoda kanta-alueen asioita enemmänkin esille niin muulle yleisölle kuin poliitikoillekkin. Uskon myös, että tämä on juuri sellaista politiikkaa, jonka takana jokainen osakuntalainen voi olla.

Suosittelen henkilökohtaisesti ehdolle lähtemistä, sekä myös äänestämistä. Olipa tukemasi ryhmä mikä tahansa. Valta HYY:ssä on sen jäsenillä: äänestäminen ja ehdolle lähteminen on merkittävin keino vaikuttaa juuri siihen, mitä edustajistossa päätetään.

Museovirasto(CCcommons-lisenssillä)

PPO

Tulevan yhteisen tapahtuman teemana on erityisesti opiskelijoita koskevat asiat, sillä puheenaiheena on työllistyminen, asuminen ja pohjoisen elinvoimaisuus.

Vastineeksi tästä kaikesta pohjalaiset pääsevät antamaan omia mielipiteitään esimerkiksi Oulun houkuttelevuudesta tai huoliaan työllisyydestä.

Paikalle kannattaa ilmaantua kuulemaan työmahdollisuuksista, tai vaikka nauttimaan osakuntalaisille ilmaisista ruokatarjoiluista ja viinistä.

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 5.10.2022 klo 1720 Bottan Topelius-kabinetissa. Lämmin suositus!

Palaan lopuksi vielä tänä syksynä pidettäviin edustajistovaaleihin: osakunnat eivät suinkaan ole edustajistopoliittisesti puolueettomia, vaan ne tukevat Osakuntalaisen Unionin ja SNÄf:in toimintaa. Ryhmät ovat kuitenkin puoluepoliittisesti sitoutumattomia ja ajavat etenkin kaikkia opiskelijoita hyödyttäviä asioita.

Osakunnissa yhteiskunnallinen toiminta on ollut herättelyn alla jo vuosia, mutta alan nähdä kehityskulkua kohti suurempaa vaikuttavuutta. Ainakin PPO:ssa pyörät ovat pyörineet. Asiapitoisemmat ja ehkä kuivemmatkin teemat saavat jäsenistölle kivaa vastapainoa juhlinnalle, sitä kuitenkaan korvaamatta. Pohjois-Suomen edustajien kanssa keskusteltaessa luotiin aihio Oulun kaupungin kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka johti yhteisen tapahtuman suunnitteluun. Toiveena on lisäksi, että jatkossa päästäisiin tekemisiin toisissakin merkeissä ja myös muiden yhteistyötahojen kanssa.

Jodelin keskusteluista heräsi itselleni pohdintaa, että yhtenä kriisinä nähtiin radikalisaatiouhkakuvien lisäksi puoluepolitisoituminen, joka oli yliopistoliikkeessä suuri muutos 1960-luvun lopussa. Tähän liittyykin suurin oivallus siitä, mikä voisi olla osakuntien ekologinen lokero puhuttaessa kannanotoista: sen pitää olla jotain joka yhdistää. Osakuntien tapauksessa tämä voisi olla kotiseutuyhteys ja opiskelijoiden asema. Etenkin pohjalaiset osakunnat edustavat juuri niitä, jotka ovat muuttaneet näin keskimäärin sanottuna kaikista kauimmaksi omalta kotiseudultaan opintojen perässä. Vieras kaupunki ja usein vieraat tavat luovat kulttuurishokin. On myös heitä, jotka haluavat päästä pakoon kotiseudultaan, mutta kuitenkin löytävät tiensä Pohjois-Suomenosakunnalle.

kaupungit ja maakuntaliitot järjestivät yhdessä yhteisen strategian julkistamistilaisuuden, jossa käsiteltiin PPO:n kanta-alueen tulevaisuudennäkymiä. Eräänä suurena asiana oli korkeakoulutettujen työvoimapula, joka sai muutamat paikalle eksyneet pohjoispohjalaiset hämmästymään. Opiskelijoita huomatessaan seminaarin järjestäjät päättivät nykäistä Lopultahihasta.

kävikin ilmi, että osakuntalaiset ovat juuri niitä, joiden mielipidettä halutaan kuulla kantaalueella. Useat meistä ovat poismuuttajia ja pääsemme vertailemaan uutta kotikaupunkia kotiseutumme. Kanta-alueen toimijoilla on taas insentiivi saada paluumuuttajia tai peräti uusia muuttajia ja kehittää alueen Osakuntalaisillahoukuttelevuutta.onoman

Kierroksen aloitti tuttu ja turvallinen Töölönkadun Alepa. Hattuja kyseisessä kaupassa ei ollut, mutta pohjakaava oli mukavan nelikulmainen ja selkeä. Sommittelu, valikoima ja sijainti saivat arvostukseni, kuten Myleensäkin.atka seuraavaan Alepaan, Hesperiankadulle alkoi mukavassa kesäsäässä. Paikalle päästyäni yhdessä nurkassa kiilsi himoittua kultaa: Alepan aurinkolippoja.

Harmiksi niiden serkkuja, kalastajanhattuja, ei löytynyt.

Matka jatkui vaarallisen lähelle toisten osakuntien reviiriä: DGO:n läheiseen Mechelininkadun Alepaan. Tämä laitos sijaitsi oletettavasti vanhalla huoltoasemalla, jonka päälle asetettu valtava 24H -kyltti ansaitsi arvostukseni. Sen ansiosta nälkäinen ja väsynyt opiskelija huomaa yön pikkutunneillakin kyseisen ravitsemusliikkeen olevan auki koko yön. Kooltaan se oli valtava, muttei sisältänyt lakkeja eikä lippojakaan. Paikallinen eläinlajisto oli jälleen ilahduttavaa: suuri ja kiharakarvainen ja todella söpö koira tuli vastaan Alepaan kulkiessa.

Kierroksen päätteeksi päädyin jälleen samaan osoitteeseen, Töölönkatu 3:een Ostrobotnialle. Yhtään lakkia ei löytynyt, mutta Alepojen kiertely oli mukava tutustumiskierros lähialueiden vähittäiskauppojen laajaan monipuolisuuteen. Kiertämättä jäivät vain pohjoisimmat Mannerheimintien ja Runeberginkadun Alepat, jotka sijaitsevat melkein Meilahdessa. Seuraava kierros voisikin suuntautua kilpailijaan eli K-markettien tuotantoon.

TEKSTI: TOPIAS OLKKONEN

Matkalla oli vielä kaksi tuttua kohdetta, Kampin ja Kampin keskuksen Alepat. Kamppi oli pieni ja selkeä, muttei sisältänyt edes lippoja. Mikäli vapun juhlinta kuitenkin kiinnostaa vielä kesälläkin, kyseisestä Alepasta löytää simaa siihen tarpeeseen.

Kampin keskuksen ruuhkaisa Alepa kauppakeskuksen vilinässä oli myös ennestään tuttu. Lakkeja tai lippoja ei löytynyt, mikä oli odotettavissa.

Kesän ollessa kuumimmillaan heinäkuun puolessavälissä satuin mätänemään tapani mukaan Ostrobotnialla. Helteissä väsähtänyttä ylioppilasta saattoi tylsänä iltapäivänä liikuttaa Salongin sohvalta vain kesän himotuin muoti-ilmiö: lähikauppaketju Alepan lanseeraama keltainen kalastajanhattu. Kyseisen aarteen etsintä sai minut nousemaan ja kiertämään seitsemän Töölön yhdeksästä Alepasta. Mukana tullut hyötyliikunta oli hyvä lisä muuten laiskistuneelle osakuntalaiselle.

Töölön

Tämän Alepan pohjakaava ja sijoittelu oli kuitenkin kummallisen kaareva ja ahtaat käytävät hieman inhottivat.

Seuraava Alepa, Töölöntorin Alepa, sijaitsi huomattavasti pohjoisempana kauniilla aukiolla pohjoisessa Töölössä.

Samalla pohdin, moneenko turvakameraan mahdan jäädä kiinni ja ovatko Alepojen turvakamerat yhteydessä toisiinsa. Yritin olla näyttämättä liikaa myymälävarkaalta harhaillessani eksyneen näköisenä ympäriinsä.

Se myös muistutti pohjakaavaltaan ja ahtaiden hyllyjensä takia paremman väen K-kauppoja, eikä tuntunut yhtä kotoisalta. Edellisen Alepan mietteet siitä, näytinkö myymälävarkaalta harhaillessani ympäriinsä nousivat mieleeni, kun myyjä katseli minua hieman kummeksuen. Lakkeja ei ollut missään, ei edes aurinkolippoja. Paikallinen eläimistö kuitenkin ilahdutti, kun vastaani käveli söpö koira. Caloniuksenkadun Alepaan siirtyessä koin jännittävän kohtauksen, kun taksi ajoi hurjaa vauhtia edestäni. Kyseinen Alepa onkin niille, jotka haluavat kokea hurjia hetkiä: päästäkseen sinne täytyy ylittää peräti kaksi vilkasta katua ja niiden katutyöt. Pohjakaava oli jälleen mielenkiintoinen: se haarautui kahteen saman pituiseen haaraan. Alepa onkin lähikauppojen ameba, se tunkeutuu minne vain mahtuu ja täyttää tilan aina samoilla tuotteilla rainbow’n mehuista paistopisteen rasvaherkkuihin ja tuoreista leivistä tonnikalapurkkeihin. Sen sopeutuvuus on hämmästyttävää. Ainut kilpailija samassa suurkaupungin ekologisessa lokerossa onkin K-Market, joka tosin suosii saaliikseen varakkaampaa väkeä. Hyllyssä tosin oli vain aurinkolippoja, ei lakkeja.

Alepa-kierros

9 BOTTALLA KUULTUA ”EPO:n vujut kesällä - tulee varmaanKuraattorisoijapoloneesi?”enteilee*** ”Mun pitäisi päästä toalettiin” Valokuvaaja Lintsillä vuoristoradan jälkeen*** ”Missäs täällä on vessa?” Asuntovastaava kahvikupin jälkeen Lintsillä*** ”Kommunismi on yhtä hyvä idea kuin se että kaikki siivoais omat astiansa salongissa” Muuan kirjastossa opiskeleva ****** ”Älä juo mun kokista, lorppa!” Muuan varapuheenjohtaja*** ”On tutkittuja havaintoja siitä, että ruotsin puhuminen johtaa ruotsin puhumiseen.” Väsynyt civis Etelä-Pohjalaisen Osakunnan vujujatkoilla kello 9:05. *** ”Puheenjohtaja toivoo kuusysiä” Marsunjalkajuhlissa kuultua (nimi muutettu)*** ”Kusipaska, heitä rööki!” SatOlainen herättyään tupakkahuoneestaBottan*** ”Tää näyttää ihan siltä kun on emännöimässä sillistä.” Emäntä emerita katsoo Game of Thronesia*** ”Minä olen ihmisroskis!” Anon. Salonki-NPC***

Kämpän esittely Kämppäni on 17,5 neliön yksiö B-talosta. Käytävältä avautuu näkymä olohuoneen puolelle ja kylpytilat löytyvät heti oikealta. Keittötaso taittuu kätevästi käytävän jatkeena ja ikkunasta on suora näköyhteys viime vuonna valmistuneeseen Huippuun (D-talo), joka onneksi peittää Auringon aika hyvin kesäpäivinä. Kauanko olet asunut osakunnan kämpässä?

3B HAASTATELTU:YKSIÖ

Olen majaillut osakunnan kämpässä noin puolentoista vuoden ajan. Miksi hait osakunnan asuntoa? Aiemmin asuin HOAS:in kolmen hengen solussa ja minulla oli käynyt huono tuuri kämppisten kanssa. Kyllästyin siivoamaan toisten jälkiä ja maksamaan toisten ruokia, joten halusin muuttaa muualle. Onnekseni kuulin kaverini kautta osakunnan asunnoista ja pian hakemuksen jättämisen jälkeen minulle tarjottiin kämppää Vallilasta.

RIKU KUUSIJÄRVI MITEN OSAKUNTALAISET ASUVAT?

RAUTALAMMINTIEVALLILAASUNTOESITTELY

Sisustusvinkkisi?

Mitä pelkistetympi, sen parempi. Kaikesta turhasta kannattaa hankkiutua eroon, ja yksinkertainen on kaunista. Lempiasia asunnossasi Lempiasia asunnossani on sen järkevä pohjaratkaisu. Se mahdollistaa tarvittavan määrän kaappitilaa ja järkevänmuotoisen olo-/makuuhuoneen sijoittelun asuntoon.

Sisustusratkaisuni on varsin pelkistetty. Kaikki huonekaluni vuodesohvaa lukuun ottamatta ovat kotopuolesta tuotuja, enkä ole ostanut oikeastaan mitään uutta Helsingistä. Seinillä olisi vielä tilaa vaikkapa tauluille, mutta en juurikaan piittaa moisesta.

Suosittelisitko asuntoa muille? Ehdottomasti! Hinta-laatusuhteeltaan parempaa saa etsiä, ja kulkuyhteydet ovat loistavat. Lentokenttäbussikin kulkee Rautalammintien ohi läpi vuorokauden, joten kotiin on aina helppo päästä. Miten olet sisutanut asunnon?

Mistä pidät asunnossasi? Mistä et pidä? Parhaita puolia osakunnan kämpässä on ennen kaikkea sen keskeinen sijainti. Se on kävelymatkan päästä esimerkiksi Pasilasta, Kumpulan kampuksesta ja Arabian kauppakeskuksesta. Keskustaankaan ei ole turhan pitkä matka, joten kauniina kesäpäivinä kävely on myös varteenotettava vaihtoehto. Myös opiskelijaystävällinen vuokra on todella suuri etu. Se mistä asunnossa en pidä, on yliherkkä palohälytysjärjestelmä, joka saattaa laueta herkästi esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä. Toki spontaanit poistumisharjoitukset pitävät huolen siitä, että asukkaat osaavat toimia ripeästi myös tositilanteen sattuessa.

RAUTALAMMINTIEVALLILAASUNTOESITTELY

Miksi hait osakunnan asuntoa?

AINO KROOK

Olen asunut osakunnan kämpissä yhteensä noin 2,5 vuotta, joista vuoden nykyisessä asunnossani.

Kämpän esittely 29 neliöinen yksiö sijaitsee 2021 valmistuneessa Rautalammintien Huipussa. Kämpässä on tilava kylpyhuone ja eteisessä hyvin kaappitilaa tavaroille. Keittiö sijaitsee kylppärin vieressä huoneen toisessa reunassa. Isot ikkunat ja ranskalainen parveke ovat keittiötä vastapäätä. Kauanko olet asunut osakunnan kämpässä?

HAASTATELTU:YKSIÖ

Kaipasin HOAS:in solussa omaa tilaa ja rauhaa. Asuin ennen Itä-Helsingissä melko kaukana kaikesta, joten halusin myös lähemmäs keskustaa ja kavereita. Myös Helsingin hinnoilla halpa vuokra innosti muuttamaan.

Sisustusvinkkisi? Osakuntanauha(t) ja ylioppilaslakki on jokaisen osakuntalaiskodin tärkeitä sisustusesineitä. Suosittelisitko asuntoa muille?

Suosittelisin ehdottomasti! Mielestäni asunnot ovat yksi parhaista osakunnan jäseneduista. Lempiasia asunnossasi Asunnon hyvä kunto ja edellisen kämpän pikkukeittiön jälkeen tykkään erityisesti täysikokoisesta jääkaapista ja hellasta!

Mistä pidät asunnossasi? Mistä et pidä? Parhaita puolia on ehdottomasti asunnon hyvä kunto ja sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella. On myös kivaa, että naapurissa ja naapuritaloissa asuu paljon osakuntakavereita. Huonoina puolina melko pieni keittiö ja jotkin mielenkiintoiset rakennusratkaisut. Miten olet sisutanut asunnon? Olen saanut huonekaluilla rajattua erilliset alueet ”olohuoneelle” ja sängylle, joten kämppä ei tunnu yhdeltä isolta tilalta. Opiskelijabudjetista johtuen melko paljon huonekaluja on ostettu Ikeasta, mutta kasvien ja sisustustavaroiden avulla kämpästä on saanut varsin kodikkaan.

Kämpän esittely Asun 31 neliön parvekekämpässä kolmannen kerroksen pohjoispäässä. Asunto on melko pitkä, joten sisään astuessa saattaa tuntea olevansa jonkinlaisessa tunnelissa. Ovelta katsottuna vasemmalla on avokeittiö ja oikealla WC. Tila on jaettu Huipun tapaan lattian mustilla raidoilla. Asunnon päässä on suuret ikkunat ja ovi parvekkeelle. Kauanko olet asunut osakunnan kämpässä? Olen asunut Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kämpässä Rautalammintien Huipussa viime vuoden syyskuusta.

Mistä pidät asunnossasi? Mistä et pidä? Huippu on vastavalmistunut ja toistaiseksi hyväkuntoinen talo. Sijainti on parempi kuin esimerkiksi Itä-Helsingin solussa, jossa asuin aiemmin. Nämä huomioon ottaen vuokrasta ei myöskään voi valittaa. Asun nyt myös ensimmäistä kertaa yksin, joten oma rauha on plussaa. Paljon valittamisen aihetta ei ole, paitsi ehkä se, etten pysy enää laskuissa siitä, monestiko häkkivarastoon on murtauduttu. Asuntoon näkee ehkä vähän liian hyvin ulkoa ja kaappitilasta oli pulaa ennen uusien hyllyjen hankkimista.

EETU RANTAKANGAS

Olin juuri palannut vaihtolukukaudeltani Virosta ja olin käytännössä asunnoton (mutta en koditon).

RAUTALAMMINTIEVALLILAASUNTOESITTELY

HAASTATELTU:YKSIÖ

Miksi hait osakunnan asuntoa?

Seuraa Ostroa@ostrolehtiInstagramissa!

Suosittelisitko asuntoa muille? Suosittelisin ja olen suositellut. Vaikka en haluakaan mainostaa vain osakuntien asuntopuolta. Miten olet sisutanut asunnon? Asunnossani huomaa varmaan ensimmäiseksi kirjapinot, täytetyn lokin, terraarion, tai isännän hätävarat. Ulkoa katsoessa ehkä parvekkeen sinisen riippumaton, tai kasvini. Pyörivän vaatekaapin löysin torista. Ruokapöytäni ja muutaman tuolin olen tehnyt Lappajärven lukion puukäsityötunneilla. Loput tuolit ovat kylpylähotelli Kivitipun vanhoja. Jääkaapin oveen olen kiinnittänyt tärkeitä osakuntakuvia. Seinälle olen ripustanut mm. Perämeren kartan, osakuntanauhani ja äitini ristipistoja. Sisustusvinkkisi? SatOlainen (Satakuntalaisen Osakunnan jäsen) sohvalla on toimiva sisustuselementti. Lempiasia asunnossasi Pidän siitä, miten kämppä on minun näköiseni. Asuntoa tutkimalla yleensä arvaa ainakin mitä opiskelen, ja minut tunteva voisi arvata Eetun elävän täällä. Yksittäisistä asioista valitsisin kirjahyllyni, riippumattoni tai niiden yhdistelmän.

Asunto on periaatteessa “one of its kind”, sillä se on täysin peruskorjattu. Asunnosta siis löytyy keraaminen liesi, iso uuni ja normaalikokoinen jääkaappi-pakastinkombo.

Kämpän esittely Asun varsin kivan kokoisessa 32,5 neliön kaksiossa B-talossa. Heti ulko-oven vieressä on säilytystilaa ja vastapäätä löytyy peruskorjattu WC-tila suihkuineen ja kuivauskiskot. Huoneet ovat suunnilleen samankokoiset, joista toinen soveltuu etenkin keittiö- ja olohuonekäyttöön ja toinen makuuhuoneeksi.

HAASTATELTU:KAKSIO

Asuin osakunnan fuksiasunnossa Kampissa noin vuoden ja olen asunut kaksi vuotta nykyisessä asunnossani. Miksi hait osakunnan asuntoa?

Asuin aivan kauhujen HOAS:in soluasunnossa, jossa siivouskäytänteet ja nukkumaanmenoajat eivä olleet yhteensopivia. Pääsinkin nopeasti muuttamaan Kamppiin osakunnan silloiseen fuksiasuntoon (nykyään vapaasti haettava solu!). Nautin tuosta asunnosta paljon, mutta muutin vähäksi aikaa HOAS:ille isompaan kaksioon Malminkartanossa. Sijainti kuitenkin veti puoleensa ja sain osakunnan kaksion Vallilasta.

CASPER ENCKELL

RAUTALAMMINTIEVALLILAASUNTOESITTELY

Kauanko olet asunut osakunnan kämpässä?

Mistä pidät asunnossasi? Mistä et pidä? Minulla kävi aika hyvä tuuri ja sain peruskorjatun kaksion Vallilan B-talosta. Sijainti on aivan lyömätön ja vuokra huokea. Oma asuntoni on teoriassa pohjakerroksessa, josta johtuen en viitsi pitää sälekaihtimia auki. Myös pitkään jatkuneet pihatyömaat aivan ikkunan vieressä ovat herättäneet minut jo varhain aamulla. Silti pakettina asunto on aivan huikea! Suosittelisitko asuntoa muille? Totta kai! Yöllä tänne pääsee kätevästi riippumatta vuorokaudenajasta, vuokra on alhainen ja naapuritkin ovat tuttuja! Miten olet sisutanut asunnon? Tein keittiötilasta yhdistetyn keittiö-olohuoneen, joka toimii kahtena sopivana kokonaisuutena. Huoneessa on pelikonsoli, sohva, iso kirjahylly ja naapureita toivottavasti häiritsemätön kotiteatteri. Tämä huone soveltuu myös yöpöymiseen vuodesohvan ansiosta. Makuuhuoneessa on sänky, kaappeja säilytykseen, tietokonenurkkaus sekä erikoinen sisustusratkaisu, joka muodostuu käyttämättömästä pesukoneesta pöytänä (asunnossa ei pesukonepaikkaa) ja juomakaapista. Sängystä voi siis suoraan ryömiä nesteytyksen äärelle. Huonekalut ovat lähes poikkeuksetta Ikeaa. Sisustusvinkkisi? Osakunta/opiskelija-alttari on must have, etenkin aktiivisella osakuntaciviksellä. Lempiasia asunnossasi Ehkä juomakaappi, mutta osakunta-alttaria on kiva katsella. Peruskorjattu asuntokin on ihan jees.

Mitä asuntotyyppejä löytyy ja mistä? Kaikki kohteet on esitelty PV:n nettisivuilta löytyvästä Kämppä-sivustolla eli sieltä kannattaa katsoa. Yleisesti voi sanoa, että asuntoja löytyy kolmesta kohteesta: Vallilasta, Patolasta ja Tapulikaupungista, jota tuttavallisesti myös Puistolaksi kutsutaan, koska se on Puistolan juna-aseman läheisyydessä. Vallila keskittyy enimmäkseen pieniin

Lisäpisteitä asuntohakemuksessa saa esimerkiksi osakuntaaktiivisuudesta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että pitää olla virkailija tai hallituksessa. Tähän lasketaan tietysti myös PV:n virkailijat. Se, että vain hengailee osakunnalla ei tuo lisäpisteitä. Aktiivinen ja vastuullinen rooli kerhoissa, esimerkiksi puheenjohtajuus, tuo joitain lisäpisteitä, mutta koska kerhoja voi perustaa kuka tahansa ja niitä on hyvin eritasoisia, niissä toimimisesta ei saa niin paljoa pisteitä.

HAASTATTELUSSA: ASUNTOSIHTEERI TIMO LAITILA

Miten olet päätynyt tähän tehtävään? Oletko ollut aiemmin osakunta- aktiivina? Taustaltani olen EPO:lainen. Olen toiminut muun muassa 2003 EPO:n hallituksen puheenjohtajana ja ollut muutenkin aktiivisesti mukana osakunnassa ja PV:ssä. Vuodesta 2006 lähtien olen toiminut Talosäätiön työntekijänä asuntosihteerinä.

Asunnon saamiseen vaikuttaa myös se kuinka suuri asunnontarve on. Olemme yleishyödyllinen järjestö ja osa asunnoistamme on ARA-säädösten alla, mikä tarkoittaa sitä, että korostetaan asunnontarvetta sekä varallisuutta ja tuloja. Koska kyseessä on opiskelija-asunnot myös opintomenestys tietysti vaikuttaa pisteytykseen. Kysymme siis hakijoilta opintosuoritusotetta ja katsomme miten hyvin opinnot ovat edenneet. Päätoiminen opiskelu on osakunnan jäsenyyden lisäksi ainoa asumiskriteeri, joka tulee täyttää koko asumisajan. Päätoimisen opiskelijan statuksen saa meillä 25 opintopisteellä lukuvuodessa, eli hyvin maltillisellakin opintomenestyksellä pärjää. Korona-aikana emme ole tehneet ollenkaan asumisoikeuden tarkistuksia, mutta nyt syksyllä asukkaiden tulee taas todistaa, että täyttävät edelleen asumiseen vaadittavat kriteerit.

HAASTATTELIJAT: IIDA PULJU & CASPER ENCKELL TEKSTI:IIDA PULJU

Miten osakunnat ovat muuttuneet vuosien varrella? En tiedä ovatko osakunnat oikeastaan muuttuneet niin paljoa vuosien saatossa. Tuntuu, että aivan samanlaisia bileitä täällä järjestetään kuin ennenkin. Toki tilat ovat muuttuneet. Silloin kun itse olin aktiivinen jäsen osakunta toimi Ostrobotnian kolmannessa kerroksessa. Olin aikoinani myös EPO:n 100-vuotisjuhlan juhlamestari yhdessä Outi Terhiön kanssa ja juuri silloin satasten aikoihin olimme muuttamassa tänne viidenteen kerrokseen. Olisikohan vuosijuhlien jatkot jo peräti pidetty täällä. Asuntopuolella muutoksia on tullut siten, että olemme saaneet lisää kohteita. Yksi iso muutos on myös se, että asuntotoimisto muutti takaisin Ostrobotnialle. Sehän oli aikoinaan täällä viidennen kerroksen toimistokäytävällä, missä oli silloin myös PV:n toimisto ja kirjasto. 2000-luvun alussa, kun Vallilan B ja C talot remontoitiin totaalisesti, päätettiin jostain syystä, että asuntotoimisto siirtyy myös sinne. Ja nyt melkein 22 vuotta myöhemmin olemme palanneet takaisin Ostrobotnialle. Se on hyvä muutos, sillä valitettavasti meillä on ollut jonkin verran vain asukasjäseniä, jotka ovat asuneet ”osuuskunnan” kämpissä, eikä heillä ole ollut muuta kontaktia osakuntaan. Nyt kun asuntotoimisto on täällä he joutuvat kuitenkin tulemaan Bottalle. Sekin on kiva, että salonki on ihan tässä vieressä. Se onkin yksi uusi buumi, että osakunnalle tullaan vaan hengailemaan. Jos kehitys jatkuu samanlaisena niin ajatus ”koti keskellä Helsinkiä” alkaa saada oikeasti merkityksen. Mikä on yleisin kysymys jota sinulta kysytään? Ihan yksinkertaisuudessaan varmaan se, että milloin saan asunnon. Hakemuksen jättämisen jälkeen kysellään sijoitusta jonossa ja siihen liittyen sitä, että milloin nyt saan sen asunnon.

Sitä ihmiset eivät usein ymmärrä. Asuntojono muodostuu siis pisteytyksen perusteella. Jokaiset osakunnat pisteyttävät itse omat asuntohakemuksensa. Pistejärjestelmän on julkisesti nähtävillä valtuuskunnan ohjesäännöissä. On olemassa myös ns. lisäohje, joka ei ole julkinen ja jolla pyritään saamaan jonot mahdollisimman tasapuolisiksi ja oikeudenmukaisiksi EPO:n, PPO:n ja VN:n kesken.

Fuksit saavat hakemukseensa automaattisesti perustason opintopisteet, eli he ovat siten samalla viivalla muiden kanssa. Fukseja ei mitenkään erityisesti suosita pisteytyksessä, mutta tietty määrä asuntoja pyritään aina jakamaan uusille opiskelijoille ja lisäksi heidän asumistarpeensa on automaattisesti korkea, sillä he ovat käytännössä asunnottomia, kun tulevat maakunnista Helsinkiin. Siten he ovat etusijalla Helsingissä jo asuviin opiskelijoihin.

Kauanko asuntoa joutuu jonottamaan? Saako fuksi asunnon nopeasti? Tähän on haastavaa vastata, sillä jonotusajalla ei sinänsä ole mitään tekemistä asunnon saamisen kanssa. Meillä on asuntojono, joka uusitaan kolmen kuukauden välein, jolloin saapuneet hakemukset pisteytetään. Vaikka olisit ollut jonossa kolme vuotta se ei itsessään tuo sinulle lisäpisteitä.

Jos kiinnostuit, laita viestiä osoitteeseen pohjalaisten.ostro@gmail.com ja kerro juttuideoistasi.

19 asuntoihin. Pääasiassa siellä on yksiöitä, mutta myös muutama suurempi kohde. Patolasta ja Tapulikaupungista löytyy enemmän isoja asuntoja, mutta sielläkin on esimerkiksi PPO:lla pienempiä yksiöitä tarjolla. Näiden lisäksi on tietysti Kampissa sijaitseva Domus Academica eli tuttavallisemmin Domma, josta löytyy EPO:lta ja PPO:lta tällaisia nimikkopaikkoja, joihin valitaan asukkaat meidän jonoista. Ne ovat soluasuntoja, joten ne eivät ole viime vuosina olleet erityisen kysyttyjä. Tänä vuonna tosin niihinkin on tullut taas hakemuksia.

Elääkö sisälläsi oman elämänsä tutkiva journalisti? Pursuavatko pöytälaatikkosi tarinoita? Onko valokuvaus intohimosi?

Ostro-tidning söker nya, ivriga skribenter, fotografer och illustratörer till sin verksamhet! Ingen tidigare erfarenhet krävs, det räcker med en iver att pröva sina vingar inom journalistbranschen.

Ostroon ei myöskään tarvitse sitoutua täysipäiväisesti, vaan juttuja voi kirjoittaa oman aikataulun mukaan enemmän tai vähemmän.

MUKAAN OSTROON?

Mitkä ovat osakuntien asuntojen myyntivaltteja? Miksi asuntoa kannattaa hakea osakunnalta?

Virallisia päätöksiä ei ole tehty, mutta remontteja on sunnitteilla vanhempiin kohteisiin. Vielä ei ole tietoa remonttien laajuudesta tai siitä, milloin ne toteutetaan. Vallilassahan on nyt käynnissä piharemontti, joka on häirinnyt asukkaita paljonkin. Varsinkin remontin tietyissä vaiheissa porausäänet pitivät huolen siitä, että ei ainakaan vahingossa päässyt nukkumaan luennon ohi. Muissa kohteissa ei tällä hetkellä ole meneillään mitään suurempaa.

Miksi heitit fuksin mun civiskämppään?

Aikaisempaa kokemusta lehtityöstä ei tarvitse löytyä. Riittää, että olet innokas kokeilemaan taitojasi journalismin saralla.

Asunnot ovat edullisia ja hyvillä paikoilla. Sijainnit useisiin kampusalueisiin nähden ovat kätevät. Asunnon myös saa heti pidemmäksi aikaa ja tarvittaessa asunnossa voi todennäköisesti asua vaikka koko opiskelujen ajan.

Bor det inom dig en grävande journalist? Svämmar din skrivbordslåda över av historier? Eller är fotografering din passion?

Till Ostro behöver man inte heller förbinda sig på heltid, utan man kan i stort sett producera innehåll enligt sin egen tidtabell. Kontakta pohjalaisten.ostro@gmail.com och berätta om dina artikelidéer om du blev intresserad!

Ohjesääntöjä on nyt uudistettu niin, että vuokrasopimukset tehdään toistaiseksi voimassa olevina. Aiemmin ne olivat vuoden määräaikaisia, minkä jälkeen voitiin kirjoittaa maksimissaan kahden vuoden jatkosopimus. Uudistus on tuonut mielenrauhaa opiskelijoille, kun asunto luvataan heti pidemmäksi aikaa. Nykyään sitten pidetään vain asumisoikeudentarkistuksia. Osakunnan asuntoja voi hakea myös yhdessä esimerkiksi kaverin, puolison tai lapsen kanssa. Tällöin riittää, että vain toinen hakijoista täyttää asumiskriteerit eli on osakunnan jäsen ja päätoiminen opiskelija. Minkälainen on asuntojen vuokrataso? Esimerkiksi verrattuna HOAS:iin tai yksityisiin Osakunnan asunnot ovat edullinen vaihtoehto. Käsitykseni mukaan esimerkiksi Vallilassa 20 neliön yksiöstä voi helposti maksaa 700 euroa kuukaudessa, kun meillä hinta on vähän yli 300 euroa. Uudiskohteissa vuokra on isompi, koska ne ovat suurempia, mutta neliöhinnat ovat niissäkin hyvin edullisia. Luulisin, että hintataso on aika vastaava HOAS:in ja muiden vastaavien säätiöiden kanssa.

Onko odotettavissa muutoksia tai laajempia remontteja asuntojen suhteen?

Civiksellä oli varmaan asumisaika täynnä :D Ei se sen monimutkaisempaa ole, meillä on kuitenkin säännöt.

Ainejärjestöt vievät usein voimakkaasti mukanaan opintojen alkuvaiheessa ja fuksit viettävät paljon aikaa omalla laitoksellaan. Osakunnat ovat siitä mukavia, että tänne voi tulla myös vähän myöhemmin. Eli ei haittaa, vaikka et olisi ollut täällä heti alussa aktiivinen. Osakuntafuksiuden voi kokea hyvin vaikka toisenakin opiskeluvuotena ja kokea sen kautta ensimmäisen vuoden jutut ikään kuin toisen kerran. Itse aktivoiduin osakuntatoiminnassa kunnolla vasta parin vuoden jälkeen ja sitä kautta olen täällä vieläkin, vähän kalustoksi jääneenä.

Mitä neuvon antaisit fukseille nyt alkutaipaleella Helsingissä?

Ostro etsii toimitukseensa uusia innokkaita kirjoittajia, kuvaajia ja kuvittajia.

Seuraavana päivänä aamupalan jälkeen oli mahdollisuus lähteä seikkailemaan saarella pyöräillen. Myöhemmin iltapäivällä oli vuorossa opastettu kierros, joka kattoi niin paikallismuseoon, ortodoksiseen kirkkoon kuin saaren eteläpäässä olevaan majakkaan tutustumista. Lopuksi pääsimme vielä kiertoajelulle edellä mainitun lava-auton kyytiin. Iltasella oli vuorossa lisää ruokaa ja Seltsin kesäpäiville perinteinen tietovisa, joka oli toki haastava, mutta tarjosi hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa muun muassa järjestön historiasta. Päivän toisena teemana oli leikkimielinen veto siitä, saammeko juotua kaikki majapaikkaan tuodut oluet pois. Itse hävisin vedon, mutta väitän edelleen, että olisimme saaneet homman hoidettua, ellemme olisi lähteneet viettämään iltaa paikalliseen kyläbaariin. On kuitenkin todettava, että tämä oli Kihnun saari eteläpään majakasta käsin

20 Kuluneen kesän edustusretkiä

Heinäkuussa

TEKSTIkuvattunaJAKUVA:

RIKU KUUSIJÄRVI

joukko osakuntalaisia sai mahdollisuuden vierailla kahden pohjalaisten ystävyysjärjestön luona Baltiassa. Alkukuusta pääsimme mukaan Eesti Üliõpilaste Seltsin kesäpäiville, jotka tänä vuonna suuntautuivat Kihnun saarelle. Kihnu sijaitsee noin 40 kilometriä Pärnusta lounaaseen, ja sinne pääsee kätevästi esimerkiksi lautalla Munalaiun satamasta. Lauttamatka kestää reilun tunnin, ja lautalle voi viedä auton tai vaikkapa polkupyörän mukanaan. Jälkimmäinen matkustusmuoto onkin erittäin käytännöllinen ja suositeltava saaren kiertämiseen kauniina kesäpäivinä. Pyöriä voi myös vuokrata paikan päältä. Saarelle päästyämme meitä odotti paikallinen perinteinen joukkomatkustuksen muoto eli lavaauto. Sillä meidät kuljetettiin leirintäalueelle, jossa majoittuminen oli mahdollista joko teltoissa tai pienissä mökeissä. Majoitusalueen puitteet olivat loistavat, ja sieltä löytyi erilliset suihku-, sauna- ja keittiötilat. Asetuimme siis aloilleen, ja osa porukasta lähti tutkimaan läheistä uimarantaa. Myöhemmin kävimme tutustumassa paikallisiin puoteihin, joista löytyi mitä mielenkiintoisimpia esineitä, kuten saaren ainoa karhupumppu, viimeinen suppilo ja kaikkein suurin lusikka. Loppuilta kuluikin saunomisen, iltapalan ja vapaamuotoisen oleskelun merkeissä. Vielä yöllä innostuimme laulamaan senioreiden kanssa siihen malliin, että saimme parikin kohteliasta kehotusta siirtää serenadimme sivummalle, sillä toiset yrittivät saada unen päästä kiinni.

KUVA: S!K!

OsakuntalaisiaSELGAjaselgalaisia

Lähtöpäivänä toimimme varsin ripeästi, sillä lautta takaisin mantereelle lähti jo aamukymmeneltä. Maihin päästyämme suuntasimme kohti Tarttoa, emme tosin suorinta mahdollista reittiä, sillä matka sinne kesti yhteensä yli 14 tuntia. Todettakoon, että Kihnun saari on mitä mainioin matkakohde, jos haluaa tutustua Viron vähemmän turistien valtaamiin kohteisiin.

Myöhemmässä vaiheessa kuuta olimme hieman erilaisella kokoonpanolla matkalla Baltiassa, kun saavuimme Riikaan eräänä kesäisenä lauantaina. Aiemmin keväällä Tartossa tapaamamme EÜS:in ystävyysjärjestö Fraternitas Lataviensiksen jäsen piti meille päiväkierroksen Riikan tärkeimmistä nähtävyyksistä. Illan tultua suuntasimmekin edustamaan samana päivänä pidetyille Etelä-Pohjalaisen Osakunnan ystävyysjärjestö Studenšu korporācija Selgan vuosijuhlille.

vuosijuhlailtana Anna palautetta lehdestä!

Ostronpohjalaisten.ostro@gmail.comtoimitusottaanöyrästivastaanrisujajaruusujasekäkehitysehdotuksia.Lähetäviestiäotsikolla“Palaute”ylläolevaanosoitteeseen.

21 kannattava ratkaisu, sillä harvassa paikkaa näkee nykyään yhtä kyläyhteisöllistä meininkiä. Tunnelma oli katossa aina aamun pikkutunneille asti, ja paikalla oli paljon paikallisia lapsista vanhuksiin.

Juhlilla meitä odotti lämmin vastaanotto, vaikkemme kukaan olleet toisiamme ennen tavannutkaan. Toimme tervehdyksen Suomesta pienen lahjan kera, minkä jälkeen esitimme juhlayleisölle ennalta harjoitellun kappaleen Ievan polkka, josta he kovasti pitivät. Ilta täyttyi jutustelusta, yhteislaulusta (niin latvialaisesta kuin eteläpohjalaisesta) ja hyvästä ruoasta. Vanhemmat selgalaiset myös kaiholla muistelivat kahdentoista vuoden takaisia Porthan-juhlia, joilla olivat viime kerran Helsingissä olleet. Myös Riika oli positiivinen yllätys, ja toivonkin, että suhteemme latvialaisiin ystäviimme olisivat tulevaisuudessa läheisempiä.

Mikäli haluaa keskipohjalaisemman kokemuksen, voi myös kokeilla vokaaliyhtymän -oa muuttamista muotoon -ua. Esimerkkinä mainittakoon muodon maitoa muuttaminen muotoon maitua. (Olen itse keskipohjalaisittain puhuvana saanut kuittailua tästä, myös muiden pohjalaisten suusta.)

KUVA:IIDA PULJU

TEKSTI: TOPIAS OLKKONEN Matkalla OstrObOtnian Murteisiin Osa 1: Yleiset

Pohjalaisten osakuntien laaja kanta-alue käsittää valtavan määrän maata, ihmisiä ja puhetapoja. Helsingin alueella puhekieli kääntyy joillakin yleissuomeen tai Helsingin puhekieleen, mutta onneksi osakunnilla asetelma on toinen ja omien murteiden säilyttäminen onnistuu helpommin. Pohjalaisia murteita on useita ja niiden piirteiden tunnistaminen auttaa paitsi ymmärtämään murteita kokonaisuutena, myös kommunikoimaan pohjalaisessa ympäristössä. Lähtekäämme siis tutustumaan pohjalaisten osakuntien laajaan murretarjontaan!

Esimerkkilause kaikilla piirteillä voisi olla: Kattotaan yhessä komioita juhulia ja juuaan hyvvää kahavia. (Yleisiä läntisiä piirteitä lauseessa ovat d:n häviäminen ja diftongin uo muuttuminen muotoon uu)

murteista on kaikissa peräpohjolan murteissa merkkinä yleiskielen d:n katoaminen tai muuttuminen siirtymä-äänteeksi, kuten muodossa saada – saaja/saaha ja genetiivimuoto vuojen sekä verbi käyä (käydä). Kuitenkaan Savon murre ei tule läpi diftongeissa, jotka pysyvät kiltisti yleiskielisinä: työmies on peräpohjolassakin työmies eikä Kuitenkintyämiäs.

Pohjalaismurteissa on lukuisia yhteneviä piirteitä, jotka ovat näkyvillä aina Alahärmästä Kilpisjärvelle asti, ja joiden tunteminen auttaa käsittämään pohjalaisten varsin moninaisia puheparsia. Kyseiset piirteet ovat kaikille pohjalaismurteille yhteisiä, eli kotiseutuidentiteetin esille tuominen onnistuu varsin hyvin Helsingin ympäristössä. (Allekirjoittanut on puhunut varsin leveää pohjanmaata ja saanut kuulla monien ei-pohjalaisten suusta: ”Voi, miten hauska murre sulla on!”) Yhteisiin piirteisiin kuuluu kaikkialla pohojammaalla niin kutsuttu svaavokaali eli ”loisvokaali”, jonka tunkeminen sanoihin on yleistä kaikkialla. Yleinen Bottalla kuultu lause ”Nyt ois sitä kahavetta tai kahavia” sisältää juuri tuon kyseisen vokaalin. Svaavokaalia kannattaa käyttää runsaasti, mikäli haluaa kuulostaa pohojalaiselta. Toinen yleispohjalainen piirre on muissakin murteissa laajalle levinnyt sanan konsonanttien venyttäminen eli yleisgeminaatio, ylleisgeminaatio näin pohojalaisittain. Hämmentääksesi helsinkiläisiä voi esimerkiksi tilata Unicafessa kallaa tai kannaa ja katsoa, ymmärtääkö ruuanlaittaja murrettasi. Myös tämän viljeleminen on olennaista pohjalaisessa puhetavassa, onhan se ihan Konsonantteihinkivvaa. kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota, sillä hyvin yleinen piirre on myös läntisten murteiden konsonanttiyhtymän ts muuttuminen muotoon tt: kattotaan. Eräs vähemmän yleinen piirre on sanojen jälkitavun -ea/-eä vokaaliyhtymän muuttuminen muotoon -ia/-iä Esimerkkeinä voisi mainita sanat korkea, nopea ja hopea (korkia, nopia ja hopia).

Peräpohjolan murteet Ensimmäisenä tutustumme tarkemmin murrealueista pohjoisimpaan: peräpohjolan murteisiin. Kyseinen murrealue kattaa koko Lapin seudun saamelaisalueita lukuun ottamatta ja on kiintoisa sekoitus itäisiä, läntisiä ja pohjalaisia murrepiirteitä. Länsi- ja Itä-Lapin murteet poikkeava paljon toisistaan, ja niiden murteet ovat hyvinkin erilaisia. Osakunnalla Länsi-Lapin murre on yleisempää ja siihen keskitytään tässä lehtijutussa. Pohjalaismurteiden yleisgeminaatio, svaavokaali ja tavujen -ea/-eä päätteen muuttuminen muotoon -ia/-iä ovat myös peräpohjolan murteissa yleisiä ja murrealue sisältää myös omia Savolaisistapiirteitään.

Länsi- ja Itä-Lapissa on murteiden suhteen eroja: sananalkuiset konsonanttiyhtymät ovat yleisempiä lännessä kuin idässä: sanat lasi, ruunu ja läppi (lapsi Lapin murteissa) voidaan Länsi-Lapissa esittää muodoissa klasi, kruunu ja kläppi. Tämä piirre ei kuitenkaan ole enää kovin Inessiivinyleinen.

eli -ssa -päätteisen sijamuodon muoto vaihtelee myös: pääosin Meri-Lapissa, kuten Kemissä ja Torniossa ja esimerkiksi Rovaniemellä voi kuulla muotoa täsä Piirteet Ja PerÄPOHJOla

Civis Niko Kolehmainen, PPO, laulunjohtaja, Tornio 1.Lainasanat meänkielestä, kuten värkätä, ruukata, pahki, mie-persoonapronomini puheessa, yleisgeminaatio, -pi -pääte, sanat hellu (heila), läppi (lapsi) ja pörssi 2.H:n(lompakko).päältä puhumista en käytä enkä muotoa tykönä. Toisaalta myös mie häviää nopeasti Helsingissä muuttuen muotoon mä. 3.Muutettuani Helsinkiin sanottiin, että säilytä murteesi vaikkei tunnistanut sitä. 4.PPO:lla on paljon torniolaisia, joista jotkut puhuvat torniolaisittain.

3.Fuksivuonna opiskelukaveri erotti murteen muttei osannut tunnistaa sitä. Joku toinen arveli murteen perusteella kotiseuduksi Tampereen.

3. Miten muut ovat kommentoineet murrettasi, jos 4.ovat?Miten

2. Mitä murrepiirteitä/sanastoa tiedät olevan oman seutusi puheessa, muttet niitä itse käytä?

paljon olet havainnut Ostrobotnialla oman alueesi murteiden käyttöä? Civis Johanna Lintula, PPO, Rovaniemi 1.Ruotsalaisia lainasanoja, mie-pronomini sanan minä tilalla, yleisgeminaatio (tekkee), -pi -pääte (käypi, tekkeepi, pittääpi), 2.En puhu h:n päältä, en käytä muotoa tykönä (luona), toisaalta h:n päältä puhuminen tarttuu kotona.

23 kyläsä. Nykyisin kaikkein yleisin muoto on kuitenkin tässä Useinkylässä.karikatyyrimäisesti

Lappiin liitetty ja Napapiirin sankareissakin kuultu murrepiirre on h:n päältä puhuminen: Viijään läpit koulhuun ja lamphaat laitumelle. Piirre on vanhahtava, ja voi esiintyä myös muodoissa kouluhun ja lampahat. Kuitenkin kyseinen piirre on nykyisin lähinnä maaseudun asukkaiden ja vanhemman väen käytössä eikä kaupungeissa sitä juuri kuule, vaikka hauskalta se kuulostaakin. Sama koskee sanan sisäisen v:n katoa (hyvä, ruvetaan – hyä, ruetaan) sekä persoonapronominien t-päätteitä: met tehemmä, tet tuletta. Sole poka mikhään! Meemikästä peräpohjolan murretta voisi puhua sekoittamalla pohjalaisia murrepiirteitä ja tunkemalla h:ta joka tavun väliin, mutta Lapin seudun murteiden puhuminen on monimuotoisuudessaan viisaampaa jättää alueen puheenparren oikeasti tunteville. Luontonsa tapaan Lapin murre on kesytön, ja sitä ymmärtää parhaiten vain paikallinen. Turistien ja muiden ulkopuolisten on parempi vain ihailla sitä etäältä. Seuraavaksi haastattelussa kaksi Lapin seudun murteiden puhujaa, molemmat osakunnalla yleisiä kävijöitä. Lapin murteiden jälkeen siirrymme etelämpään. Seuraavassa Ostrossa pääsemme tutustumaan pohjalaisten murteiden savolaisempaan päähän, Kainuun murteisiin sekä rannikon merimiessanaston aarreaittaan eli Oulun murresanastoon.

4.Osakunnalla on Rovaniemeläisiä, ja he ovat puhuneet jonkin verran seudun murretta.

Rovaniemen ja Tornion vaakunat

KUVAT:WIKIMEDIA COMMONS

Kysymykset: 1. Mitä oman seutusi murrepiirteitä/sanastoa huomaat omassa puheessasi?

24 YHTEISPOHJALAISTA KESÄRIEMUA

VAASASSA

Lauantaiaamuna 16. heinäkuuta suuntasin päärautatieasemalle ja sitä kautta kohti Pohjanmaata, tarkemmin sanottuna Vaasaa. Olin käynyt kaupungissa viimeksi suunnilleen vaahtosammuttimen kokoisena ja edelliseltä reissulta mielessäni oli kirkkaimpana vierailu sittemmin maan tasalle laitetussa Wasalandiassa, kuinkas muutenkaan. Tällä kertaa tuossa varsin kaksikielisessä rannikkokaupungissa järjestettäisiin sisarosakuntamme Vasa Nationin sommarfest eli kesäjuhla, johon olin lähinnä hetken mielijohteesta päättänyt ilmoittautua yhdessä kahden muun PohjoisPohjanmaan vahvistuksen kanssa. Käytimme matkustusajan muun muassa laulukirjojemme selailuun ja niistä löytyvien kappaleiden kääntämiseen, mikä osoittautui nopeasti yllättävän haastavaksi. Itse kuulin esimerkiksi vasta hetki sitten ”O, alte Burschenherrlichkeit” -kappaleen ruotsinkielisestä vastineesta ja oli muutenkin hauskaa pysähtyä kerrankin ajatuksella pohtimaan, mitä niissä sitsipöydissä tuleekaan lauleskeltua. Odotimme siis selvästi jo innokkaina illan pöytäjuhlaa ja lauluja sekä tietysti mahtavaa yhteispohjalaista seuraa, joka meitä määränpäässä odottelisi. Jossain vaiheessa matkaa kesäsade alkoi piiskata Pohjanmaan halki kiitävän junamme ikkunoihin ja saimmekin tiedon muuttuneesta ohjelmasta: epävakaan sään vuoksi osa illalle suunnitellusta tekemisestä oli siirretty sisätiloihin.

Huvitusta etenkin allekirjoittaneessa aiheutti mukana vetämämme korillinen Saku-olutta eli tuttavallisemmin ”Talon vihreää”. Toiminnalle oli kuitenkin varsin järkeenkäypä selitys: kesäjuhlan teema kuului ”Ursäkta, jag kom visst fel”, eli päälle tulikin pukea jotain tilanteeseen sopimatonta ikään kuin olisi eksynyt väärään paikkaan. Eräs pukuun sonnustautunut seurueemme jäsen oli nimittäin matkalla Viroon Eesti Üliopilaste Seltsiin, ei suinkaan Vaasaan! Olin itsekin pohtinut jos jonkinmoista asuvaihtoehtoa aina ratsastusvarusteisiin saakka, mutta päädyin pitämään linjani hieman hillitympänä. Olin toki hieman ylipukeutunut rentoon kesäjuhlaan housupuvussa ja ruusukkeet rinnassa. Totesinkin myöhemmin vaatevalintaani muille esitellessäni ”jag har årsfestkläder på mig”.

Perille saavuttuamme pääsimme lähes paikallisen oppaan huomaan, sillä pohjoispohjalaisesta delegaatiostamme yksi oli aiemmin opiskellut paikkakunnalla. Oli mukavaa, että matkassa oli paikkoja hieman enemmän tunteva – kaupunkiin eksyminen tosin tuskin muutenkaan olisi ollut todennäköistä. Matkalla kohti juhlapaikkaa kävimme syömässä ja ruotsia pääsi kuin pääsikin ensitöikseen käyttämään paikallisen Hesburgerin vessassa! Näimme kävelyä jatkaessamme muun muassa kaupungintalon, kirkon, kauniita puistoja sekä ”Vaasan kuuluisan hotellin”. Jäimme hetkeksi tutkailemaan paikkaa lukien infotaulujen tekstejä Antti Isotalosta ja Antti Rannanjärvestä. Vankila tosiaan oli yllättävän vaikuttava ulkomuodoltaan ja Vaasassa oli muutenkin useita kauniita, vanhoja rakennuksia, joita olisi voinut jäädä katselemaan pidemmäksikin aikaa.

TEKSTI KUVAT:JOHANNA

LINTULA

Matkalla kohti juhlapaikkaa.

Naurunpyrskähdyksiltä ei ollut toivoakaan välttyä, aika riensi kuten pöytäjuhlissa usein käy ja ennen kuin huomasimmekaan, pärähtivät kaiuttimista soimaan ikivihreät ”Sommartider” sekä ”Sommaren är kort”. Viimeksi mainitun toteaa varmasti jokainen näihin aikoihin vuodesta ja otimmekin kaiken irti kesäyöstä ensin juhlapaikalla ja sitten Vaasan keskustassa jatkoja viettäen. Vaikka olimme niin sanotusti vieraana suomenkielisestä osakunnasta ja kotoisin eri puolilta maata, näillä rajoilla on Ostrobotnialla yleensäkin tapana hämärtyä, ja niin totesin jälleen käyneen. Pohdin myös, kuinka spontaanit päähänpistot usein johtavat kokemuksiin, joita ei ilman ennakkoluulotonta asennetta, pientä heittäytymistä ja tietenkin yhteispohjalaista yhteishenkeä olisi voinut saada. Yhden sellaisen tunsin taas osakuntatoiminnan ansiosta päässeeni kokemaan.

Sitsipöytä SingSingissä.

Juhla vietettiin entisessä satamatyöntekijöiden asuntola SingSingissä. Pukukoodi osoittautui onnistuneeksi ja paikalta pystyi huomaamaan esimerkiksi urheilukilpailuun matkaa tekevän, vasta kahviaan kylpytakissa hörppivän henkilön, uimarin, papin sekä polttarisankarin. Olipa paikalle eksynyt eräs EPO:n kesäretkelle aikovakin! Lämmittelynä pelasimme ölkubbia – ei ”ölgubbea”, kuten itse ensin kuulin - ja ulkoilun korvaajana toimi beer pong. Nimesimme joukkueemme mielikuvituksemme äärimmilleen virittäen ja tottelimme nimeä ”De finskspråkiga”. Turnaus ei omalta osaltamme mennyt aivan kuten Strömsössä, mutta tärkeintä ei tietenkään ollut voittaa. Pelailu pohjalaisella joukolla sujui mukavasti ja oli antoisaa keskustella myös muiden kuin osakuntalaisten kanssa esimerkiksi opiskelusuunnitelmista. Jokainen vieras sai tuoda juhlaan avecin eli muodostimme varsin sekalaisen - ja kaksikielisen! - seurakunnan. Alkumaljoja seurasivat sitsit ja herkuttelimme kesäisesti hampurilaisilla ja jäätelöllä snapseja ja niihin liittyviä lauluja unohtamatta. Pöytäjuhlaan kuului ruokailun ja juttelun lisäksi ohjelmanumero, jolloin saimme lyhyesti esitellä itsemme ja asumme.

FUKSILIITE2022 Seuraaville sivuille olemme koonneet teitä rakkaita fukseja ajatellen kattavan tietopaketin, joka auttaa teidät alkuun opinnoissanne ja osakuntaelämässä.

1. När gick du med i nation? Jag gick med 2010, direkt efter gymnasiet, när jag började studera på Hanken i Helsingfors.

MUISTOJA MENNEESTÄ

Ostro kokosi yhteen pohjalaisten fuksikuvia ja muistoja omasta fuksivuodesta sekä osakuntatapahtumista.

2. Varför gick du med i Vasa nation (VN)? Jag kände till VN eftersom min bror hade gått med året innan.Han var redan aktiv och med i styrelsen så när jag hade fått veta att jag blivit antagen till Hanken fick jag som "present" ett gulis-halarmärke av honom. Jag skrev in mig på en chillkväll i Möykkä, träffade många blivande vänner och på den vägen är det. :)

Varmasti meille jokaiselle fuksivuosi on ollut jollain tapaa merkittävä ja se on jättänyt jälkeensä paljon erilaisia muistoja. Yliopiston aloittamiseen liittyy paljon erilaisia odotuksia, toiveita ja tunteita, jotka kohdistuvat niin koulunkäyntiin, opiskelijarientoihin kuin omaan itseensäkin. Fuksivuoden koittaessa elämässä alkaa uusi vaihe, joka kannattaa ottaa vastaan avoimin ja uteliain mielin.

Mitt tips: Bli aktiv på nationen! Då får du både erfarenheter för framtida (arbets)liv och framför allt vänner för livet.

3. Vilket är ditt favoritminne från nation? Svårt att välja ett när jag varit med så pass länge att det finns flera goda minnen. Ett av mina senaste mer överraskande minnen var när jag fick veta att Estlands president och EÜS-alumn Alar Karis ska besöka Botta i samband med ett statsbesök. Vi välkomnade Karis till nation och åt middag tillsammans efter hans möte med Sauli Niinistö och Boris Johnson. Jag hade äran att tillsammans med EPO och PPO överräcka nationsfärgerna åt president Karis. Det var något jag aldrig trodde skulle hända som kurator och nationsmedlem men något jag inte kommer att glömma.

SUVI KETTUNEN

27 Camilla Martin

2. Miksi päätit liittyä Etelä-Pohjalaiseen Osakuntaan (EPO)? Olen kotoisin kanta-alueelta, ja muutama vuotta aiemmin opintonsa aloittanut kaveri vei minut kirjautumaan. Näköjään olen viihtynyt.

Vinkki fukseille: Kaikille osakunnan reissuille, niin kesäretkille kuin ulkomaan matkoille, kannattaa aina lähteä mukaan!

2. Why did you decide to join PPO?

1. Milloin liityit osakuntaan? Liityin osakuntaan syksyllä 2011 heti avajaiskarnevaalien jälkeen.

My favorite memory is the ball on Friday in Tartu; the place was breathtaking and so much fun!!

1. When did you join the nation?

2. Miksi päätit liittyä Pohjois-Pohjalaiseen Osakuntaan (PPO)? Waka Wanhana aikana, kun yliopiston hyväksymiskirjeet tuli postitse, oli kirjeen mukana esite osakunnista. Jotenkin esitteen perusteella ymmärsin, että osakuntiin kuuluminen olisi vähän niinkuin puolipakollista. Hyvin toiminutta markkinointia siis! Myös oma ainejärjestöni oli melko epäaktiivinen, ja PPO:n toiminnassa pääsin mukaan bileisiin ja todelliseen opiskelijaelämään, jota olin Helsingissä opiskelusta odottanutkin.

I joined PPO in February 2022, and attended my first event in March 2022.

Anni Haapalainen

Ksusha Rychkova

I joined so I can meet new people and make friends, also to get a good apartment.

Oskari Raivio 1. Milloin liityit osakuntaan? Syksyllä 2008.

3. Lempimuistosi osakuntatoiminnasta? Näitä on 11 vuoden ajalta kertynyt tosi paljon. Vuosijuhlat, sillikset, kesäretket, ulkomaan edustusreissut, stipendiaattilukukausi Tartossa… Ehkä juuri nyt ykköseksi nousee kuitenkin rakastuminen Bottalla. (Ja vielä epolaiseen!)

3. Lempimuistosi osakuntatoiminnasta? Vaikea laittaa järjestykseen, mutta sanotaan vaikka ensimmäinen kesäretki Vaasaan, jolla poikettiin yöllisellä visiitillä Vasa Nationin Närpiön kesäretkelle. Vinkki fukseille: Käy tapahtumissa, tutustu, vihastu ja ihastu.

3. What is your favourite memory?

3.Lempimuistosi osakuntatoiminnasta? Tämä on paha. Vaihtolukukauteeni Tartossa liittyy paljon hyviä muistoja. Kärkipäässä se, kun sain ystävyysjärjestömme värit. Muuten lempparimuistot liittyvät yhteisosakuntalaiseen toimintaan ja yhdessä tehtyihin reissuihin. Viimeksi kävin osakuntakavereiden kanssa ensimmäistä kertaa Puolassa. Toivon, että uusia osakuntamuistoja tulee ja säilyy vielä paljon!

2.Miksi liityit EPO:n?

Erityisesti yhteispohjalainen lautapelikerho Yppeli toimi rentona porttina osakuntaan.

Olen kotoisin kanta-alueelta, mutta sen lisäksi olen aina viihtynyt Bottalla hyvin. Fuksimajureita voi kiittää.

2. Varför gick du med i Vasa nation (VN)? Jag fick höra om VN via deras lägenhetsutbud och gick därför med i nation för att söka bostad. Jag blev aktiv inom nationen för att jag fann en varm gemenskap på Botta.

Alexander Lindroos 1. När gick du med i nation? Jag gick med i Vasa nation hösten 2019.

2. Miksi päätit liittyä PPO:n? Nykyinen puheenjohtaja Casper oli kaveri ainejärjestöstä ja puhui mukaan toimintaan.

Vinkki fukseille: 24/7 Alepa utanför Botta säljer rabatterad bulla hela natten.

Liityin EPO:n 2019 syksyllä. Maksoin kuitenkin ensin vuoden SavOn jäsenmaksua kirjautumatta koskaan jäseneksi.

3. Lempimuistosi osakuntatoiminnasta? Airuthommat Filosofisen tiedekunnan promootiossa tänä keväänä. Muiden osakuntien ihaniin ihmisiin tutustumista pönötyksen jaetun trauman kautta, tohtoreiden käskemistä ja aamunkoitto senaatintorilla laulaen neljän päivän miltei yhtäjaksoisen uurastuksen jälkeen. En voisi enempää suositella!

29 Lauri Kunnas 1. Milloin liityit osakuntaan? Aika alussa fuksivuotta 2018 mut en käynyt tapahtumissa kunnolla kun vasta keväällä 2019.

Vinkki fukseille: Sitseillä on erinomaisen hauskaa myös holittomana t. 50 sitsit ilman tippaakaan :-) Eetu Rantakangas

3. Vilket är ditt favoritminne från nation? Årsfesterna på Botta och representationsresor utomlands hör till de varmaste minnena.

Vinkki fukseille: Edustaminen on hauskaa!

1. Milloin liityit osakuntaan?

30 Huippua, että olet löytänyt tiesi Etelä-Pohjalaiseen Osakuntaan. Olet lämpimästi tervetullut meidän moninaiseen joukkoomme! Alku saattaa aina olla jännittävää ja oman paikan löytäminen uudessa opiskelijayhteisössä voi mietityttää. Se on normaalia, kun ihmiset, tavat, perinteet, tila ja kaikki on uutta. Voin kuitenkin melkein luvata, että Bottalla on jo paikka sinua odottamassa. Syksyllä 2019 saavuin itse osakuntafuksina Ostrobotnialle. Olin jo mielessäni päättänyt, että tänne haluan kuulua. Tästä arvokkaasta, jo pitkän historian nähneestä opiskelijajärjestöstä haluan löytää itselleni jotain merkityksellistä. Ja vähänpä tiesin silloin mitä kaikkea pääsisin vielä osakunnalla kokemaan. Epäilemättä opiskelijaelämäni kohokohtia ovat olleet epolaisten seurassa nautitut pöytäjuhlat, matkat ulkomaille edustamaan omaa osakuntaa, kesäretket, ekskursiot ja monet muut seikkailut ja pitkän kaavan mukaan vietetyt illat. Osakunta toki tarjoaa jäsenilleen vaikka mitä etuja: asuntoja, ravintolaetuja, stipendejä, tapahtumia, excuja, tilat jäsenten käyttöön hyvällä sijainnilla ynnä muuta. Se, mikä tästä kaikesta tekee kuitenkin merkityksellistä on ystävät, kaikki uudet tuttavuudet ja yhteisöllisyys.

On myös uskomatonta, mitä kaikkea matkan varrella voi oppia niin toiminnasta kuin itsestään ja yhteisöstä. Siksi vinkkini sinulle uusi osakuntalainen onkin, että lähde avoimin mielin mukaan tälle matkalle. Uskalla kokeilla ja kokea – et tule katumaan!

Aino epo-pj@helsinki.fiHallituksenOjaluomapuheenjohtaja OSAKUNTA

ETELÄ-POHJALAINEN

Hei uusi osakuntalainen! KUVA: SARA RINNE

Toivottavasti näemme Ostrobotnialla!

Fuksimajureiden esittelyt

Fuksitiimi: KUVA: MARKUS SILTAMÄKI

Moro kaikki uudet osakuntalaiset! Mä oon Aaro Lassila, toinen EPO:n tämän vuoden fuksimajureista. Oon kotosin Kuortaneelta, idyllisestä pikkupitäjästä Seinäjoen kupeesta. Mulla lähtee käyntiin kolmas vuosi ympäristö- ja elintarviketalouden opintojen parissa, ja toinen vuosi osakuntalaisena. Tiesin jo Helsinkiin muuttaessani, että haluan liittyä osakuntaan, ja koronan kurittaman fuksivuoden jälkeen osakunnan toimintaan mukaan lähteminen sujuikin helposti ja uudet tyypit otettiin lämpimästi vastaan. Botta on kuin pala kotiseutua ihan Helsingin ytimessä. Osakunta tuo mukavaa vaihtelua oman opiskelualan ainejärjestön tapahtumiin, ja sen kautta on saanut tutustua monien eri alojen opiskelijoihin. Bottalla et koskaan jää yksin, vaan aina löytyy joku, jolle mennä höpöttelemään. Me fuksimajurit ja fuksitiimi ollaan myös aina käytettävissä, jos tulee kysyttävää tai haluaa juttuseuraa. Mut tavoittaa myös sähköpostilla aaro.lassila@helsinki.fi. Toivottavasti innostut lähtemään mukaan tuleviin juttuihin! Tervetuloa EteläPohjalaiseen Osakuntaan! Moikka osakuntafuksi! Oon Anni, kolmannen vuoden kulttuurien tutkimuksen opiskelija ja toimin tänä vuonna osakunnalla toisena fuksimajurina! Niin kuin jo suurin osa EPO:sta tuntuu olevan, olen kotoisin Kurikasta. Osakuntaan lähdin mukaan heti opintojen alussa ja osakunnalla vietetty aika on vain lisääntynyt opintojen edetessä. Osakunnalla oli heti alusta asti rento ja avoin meininki, ja toimintaan oli helppoa lähteä mukaan. Osakunnalla on itselleni erityisen tärkeä rooli opiskelun tasapainottamisessa. Kaikille löytyy varmasti mielekästä tekemistä esimerkiksi mahtavien juhlien, lautapeli- tai leffailtojen, liikunta- ja kulttuuriekskursioiden tai monipuolisen kerhotoiminnan kautta (kaikille kurikkalaisille ja kurikkamielisille suosittelen erityisesti Kurikka-kerhoon liittymistä). Kannattaa siis lähteä matalalla kynnyksellä mukaan toimintaan ja syksyn fuksitapahtumat ovatkin tähän mainio paikka aloittaa! Parasta osakunnalla on mielestäni mahdollisuudet poikkitieteellisiin kohtaamisiin. Osakunta tarjoaa upeat mahdollisuuden tutustua ihmisiin erilaisista opiskelutaustoista. Onkin mahtavaa päästä tutustumaan teihin uusiin fukseihin syksyn tapahtumien merkeissä! Jos tulee jotain kysymyksiä osakuntaan liittyen niin muhun voi ottaa yhteyttä sähköpostilla anni.ilona.harri@gmail.com Tervetuloa Osakunnalle ja nähdään Bottalla!

Uusi osakuntalainen - Kaikki on avointa! Voit nauttia PPO:sta ja Bottasta juuri sillä tavoin miten haluat. Erityisinä tärppinä voin mainita jokakeskiviikkoiset osakunta-illat ja syyskuun lopussa järjestettävät fuksipäivälliset. Myös EPO:n ja VN:n tapahtumissa kannattaa käydä pyörähtämässä jos vain aikaa riittää! Suosittelen myös hakemaan osakuntalaisen avainta, jos Salongissa hengailu tai kirjastossa opiskelu kiinnostaa. Jos uuden toiminnan järjestäminen kiinnostaa, tai jos sinulla on kehitysideoita osakunnan toimintaa kohtaan, voit olla minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä. Bottalla Hallituksentavataan!puheenjohtaja, osakuntafuksi vm. 2018 Casper

KUVA:ppo-pj(at)helsinki.fiEnckellJOHANNALINTULA

POHJOIS-POHJALAINEN OSAKUNTA Hei uusi osakuntafuksi!

Olet tehnyt vallan mainion valinnan valitsessasi Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan. Osakunnan jäsenenenä pääset osaksi aivan huikeaa yhteisöä ja pääset nauttimaan runsaista jäseneduista. PPO ja osakunnat ylipäänsä ovat paikka asua, sosialisoida, syödä lounasta, jutella kahvin äärellä, juhlia ja opiskella. Vapaa-ajan harrastuksia on runsaasti saatavilla niin kuoroista moninaisiin kerhoihimme. Liityin itse osakuntaan halvan lounaan ja asunnon perässä. Kaverini sai kuitenkin minut houkuteltua osallistumaan yhteen lautapelikerhon tapaamiseen. Tämän jälkeen olenkin ollut lähes kiinteä osa talon irtaimistoa. Taisimpa jossain vaiheessa todeta, etten ryhtyisi mihinkään virkaan. Tämä vallan mainio yhteisö tempaisi minut mukaansa ja päivääkään en ole katunut.

Fuksimajurin tervehdys

Oon Iina ja oon Pohjois-Pohjalaisen osakunnan Mullafuksimajuri.alkaa

nyt syksyllä 5. vuosi osakunnalla. Opiskelin aiemmin lingvistiikkaa Helsingin yliopistolla, mutta vaihdoin alaa ja opiskelen nyt toista vuotta sosionomiksi Metropolialla. Oon kotoisin Oulusta ja vapaa-ajalla tykkään pelailla ja urheilla. Toivotan kaikki uudet pohjalaiset fuksit erittäin tervetulleeksi meille Bottalle ja tulkaa ihmeessä juttelemaan tai kysymään mitä Mullevain! voi laittaa myös sähköpostia osoitteeseen ppo-fuksi@helsinki.fi!

Moikka!

Vasa nation är vardagsrummet för alla österbottniskt sinnade studeranden i huvudstadsregionen, en liten oas av Pampas som håller (hem-)längtan till landet borta.

Varmt väälkumi till nationen gulisar, gamyler och allt däremellan. Ett stort grattis till alla nya studeranden till studieplatsen i Helsingfors och ditt fenomenala val att bli medlem i Vasa nation. Med en sådan rivstart garanteras du en enastående studietid!

Vi erbjuder ett mångsidigt programutbud för våra medlemmar med bland annat sitsar, kultur- och idrottsevenemang – garanterat alltid i gemytligt österbottniskt sällskap. Vi ordnar programkvällar nästan varje torsdag, stig in och häng på!

Alexandra Styrelseordförande,Pensar nation

Vasa

VASA NATION

En hälsning till nya och gamla nationsmedlemmar

På nationen har jag alltid känt mig välkommen, ända sedan jag började mina studier år 2018, och jag hoppas innerligt att du gulis även kommer att känna dig hemma här, det är ju trots allt studielivet som gör studietiden den bästa av tider. Välkommen till nationslivet, och välkommen hem!

TEXT: JAKOB HOLM

GULISENS GUIDE TILL SAMÖSTERBOTTNISKHET

Det tog inte länge förrän jag anmälde mig till min första PPO-sitz, och nu i efterhand är jag faktiskt lite stolt över att jag lyckades alstra det mod som krävdes för att gå på fest med okänt folk vars språk jag inte riktigt behärskade. Det är ingen hemlighet att alkoholen skänker både mod och språkkunskaper, faktiskt till den graden att jag vid skedet då punschen serveras redan anser mig själv tala en så gott som flytande finska. Det handlar egentligen mest om att ta sig över den där första tröskeln för att våga börja prata och umgås. Jag vet att det inte alltid känns så lätt, men därför värmer det också om hjärtat varje gång jag ser en nationsmedlem – finskeller svenskspråkig – våga ta klivet över språkgränsen.

Mitt svar till den anonyma undraren hittas genom hela denna text, och det sammanfattas bäst så här: Låt det vara en självklarhet att vi som delar traditioner, historia, och inte minst ett hus också umgås, festar, sjunger och bastar tillsammans!

Efter dylika äventyr hos systernationerna är det också lätt att återvända till den egna nationen och sätta fingret på allt det fina som finns på hemmaplan. Glädjen i att få tala sin egen dialekt och sitt modersmål kan inte underskattas, inte heller lyckan i att arbeit i laag på detta modersmål. Vasa nations sitzkultur värderar jag också högt, och våra egna, betydligt rappare vasungavisor står i fin kontrast till sina stundom tålamodsprövande finska motsvarigheter. Min poäng är inte att gräset skulle vara grönare på någondera sida, utan att vi i mångfalden lär oss att se och uppskatta varandras skillnader, men också likheter. Kanske lär vi oss något av varandra på köpet. Mervärde är ordet.

är inte – och kan inte vara – ett sporadiskt fenomen som framträder endast några gånger om året. Tvärtom är den närvarande hela tiden: varje gång Svinnsta skär sjungs mer eller mindre korrekt på en PPO-sitz; varje gång en VN-gulis kastar mera löylyä på bastukaminen i Möykkä; varje gång vi möts vid porten till vårt gemensamma hus på Tölögatan 3A.

När jag efter vårens samösterbottniska vappensitz gick igenom mina sångböcker, såg jag att någon på sidan 323 i mitt exemplar av Pohjois-pohjalaisten laulukirja skrivit så här: ”Varför har du en finsk bok?!?!”

35 Gulis! Fuksi!

Du har blivit medlem i en av de tre österbottniska nationerna vid Helsingfors universitet – grattis! Du har fått tag i det senaste numret av vår gemensamma tidskrift Ostro –imponerande! Mitt egna gulisår är över och i egenskap av fjolis, även civis på studentlatin, bär jag ett visst ansvar för att de nya ynglingarna på Botta hittar sin plats och känner sig som en del av det nyfunna nationslivet. Därför delar jag gärna med mig av några fina minnen och lärdomar från mitt eget gulisår.

Det var en helg i februari, natten mellan lördag och söndag. Efterfest på Vasa nation. Också en gulis kan bli trött, och jag var beredd att med mina sista krafter ta mig hem till egen säng istället för att fortsätta vegetera i en av klubbrummets soffor. Jag kom inte ens halvvägs till dörren förrän jag möttes av ett gäng PPO:are som vänligen lät veta att bastun var under uppvärmning och att jag gärna fick göra dem sällskap.

Sedan dagen då jag vågade för första gången har jag hunnit delta i många evenemang hos systernationerna. Medlemmarna i EPO och PPO imponerar ständigt med sin ihärdighet och vilja att bjuda på sig själva. Är det antiksitz kommer man utan tvekan till bords insvept i ett toga-lakan (och enbart detta toga-lakan); är det memmasitz ska varenda maträtt självklart tillredas med det bruna guldet som basingrediens; är det genomdrag av hela PPO:s tegelsten till sångbok ska det banne mig vara genomdrag även om det tar 8 timmar.

Den anda jag vill beskriva kallas för samösterbottniskhet, och den tar sig också uttryck i form av evenemang och fester som ordnas och firas gemensamt. Porthanfesten firas till minne av de tre österbottniska nationernas gemensamma ursprung i Österbottniska avdelningen, och Österbottniska Översättningsklubben (ÖÖK) är ett klubb som ordnar tvåspråkiga evenemang på Botta. En samösterbottnisk höjdpunkt för mig var vårterminens resa till den estniska vännationen EÜS 150+2:a årsfest. Allt detta sätter guldkant på Mennationslivet.samösterbottniskheten

Trots bortförklaringen på knagglig finska, att jag säkert skulle hinna somna innan bastun ens var varm, så fann jag mig efter en kort stund likväl i Bottas katakomber bland svettiga finnar som sjöng främmande sånger och använde uttrycket huutista så fritt att jag inte ens genom uteslutningsmetoden kunde förstå vad det skulle betyda. Jag vill ändå inte påstå att det var frågan om någon kulturchock, för trots min något klena finska, och som enda vasunge närvarande, kände jag mig ändå välkommen och på något vis som hemma.

OSTROBOTNIA ELI BOTTA TUTUKSI

Tämän lisäksi kaikkia tilankäyttäjiä suositellaan ja avaimenhaltijoita edellytetään tutustumista Ostrobotnian manuaaliin osoitteessa ostrobotnia.fi/manual. Tervetuloa, niin juhlissa kuin muutenkin!

1912 avattu ”Botta”-lempinimellä tunnettu Ostrobotnia-talo on kolmen pohjalaisen osakunnan yhteinen koti keskellä Helsingin Töölöä. Olemalla osakuntasi jäsen, olet tervetullut viettämään aikaasi tässä Helsingin pohjalaiselämän pyhäkössä. Käytössäsi ovat seuraavaksi esiteltävät tilat niin vapaa-aikana kuin tapahtumissakin. Osakunnat majailevat talon viidennessä kerroksessa alempien ollessa vuokrattuina muille toimijoille kuten Kokoomukselle ja pohjalaisten osakuntien omistamalle ravintolayhtiölle. Tilankäyttö Tiloissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita Pohjalaisen Valtuuskunnan ohjeistuksen mukaiseksi. Nämä säännöt voit löytää Valtuuskunnan verkkosivuilta (https://pohjalaiset.fi/fi/saannot). Tämän lisäksi osaa tilois ta koskevat erilliset säännöt, jotka ovat luettavissa tilojen yhteydessä.

PohjalaistenPiirustus: Talosäätiö Ostrobotnia

Ostrobotnia talo Vuonna

37 Salonki Salonki on osakunta-arjen kehto: tässä olohuoneessa vilisee elämää ympäri vuorokauden. Salongissa voit keittää kahvia osakuntien piikkiin, katsella televisi ota, pelata pleikkarilla tai keskustella ajankohtaisista asioista osakuntalaisten kanssa. Salongin yhteydessä toimii myös Pohjalaisten Talo säätiö Ostrobotnian toimisto ja pohjalaisten yhteinen Salonkiasuntotoimisto.ontäysin bilekäytöstä vapaa tila ja on avoinna joka päivä. Pidäthän Salongin aina siistinä! Toimistokäytävä ja Osakuntien toimistot Aulan vierestä voit löytää pienen käytävän, jonka varrella on järjestyksessä EPO:n, PPO:n ja VN:n toimistot. Päivystysaikoina voit liittyä osakuntaan sekä ostaa haalarimerkkejä tai muita myyntituotteita.

Toimistokäytävällä on myös ilmoitustaulu, jota päivitetään säännöllisen epäsäännöllisesti. Ostrobotnian kirjasto Osakuntakerroksesta löytyy myös Ostrobotnian kirjas to, josta löytyy kirjallisuutta niin viihde- kuin opiskelu Kirjastokäyttöön.on

myös hiljainen ja bilekäytöstä rauhoitettu opiskelutila, josta avautuu upea näköala Kansallismu seoon.

Keittiö Keittiö on usein ahkerassa käytössä syksyn tapah tumien yhteydessä. Tapahtumien ulkopuolella voit hyödyntää keittiövälineitä ja syödä tapahtumista ylijääneitä ruokia - kunhan muistat tiskata jälkesi! Klubihuone Viidennen kerroksen Klubihuoneessa järjestetään Etu-Töölön parhaat bileet ja kovimmat beerpong-tur naukset. Kun klubihuone ei ole bilekäytössä, se mu kautuu yhteiseen hengailuun. Klubihuoneesta löydät myös biljardipöydän sekä naapuruston mummoja häiritsevät äänentoistolaitteet. Teatteri Teatteri on nimensä mukaisesti avarampi oleskelu tila. Siellä voit Salongin tapaan katsella telkkaria ja pelata Playstationia tai vaan löhötä sohvilla. Bileissä teatteri soveltuu rauhallisempaan oleskeluun. Teatteri on usein myös sunnuntaihengailujen pito paikka. Elokuvanautinnot takaa videotykki ja enem män kuin riittävä äänentoisto. Möykkä-sauna Möykkä sijaitsee Ostrobotnian kellarissa, jonne kuljetaan sisäpihan kautta. Saunan ja pukuhuoneen lisäksi löytyvät keittiö ja biletilat, joissa ilta sujuu railakkaasti. Monet osakuntakerroksesta alkaneet juhlat päättyvät ennemmin, tai yleensä aika paljon myöhemmin, Möykkään.

TEKSTI: CASPER ENCKELL KUVAT: TOPIAS OLKKONEN SALONKI ILTAVALAISTUKSESSA TÄLTÄ NÄYTTÄÄ TEATTERISSA

Fuksimajurit pitävät nimensä mukaisesti fukseista hyvää huolta järjestämällä mm. osakunnille yhteisiä tapahtumia yhdessä Fuksivastaavien kanssa.

Ostrobotnian tutkinto on Helsingin yössä tapahtuva viuhahtelu, jossa eri tutkintoasteet ovat suoritettavissa matkan pituuden perusteella. Parttenkoliaaset eli partsut on epolaisten sadonkorjuujuhla yleensä lokakuussa. Jussipaitoja ja kansallispukuja ei katsota kieroon!

Möykkääntyminen on Bottaantumista muistuttava ilmiö, jota ilmenee osakuntatilojen sijaan Möykässä. Osakunnan sääntömääräinen kokous on EPO:n määräajoin pidettävä kokous, jossa päätetään osakunnan asioista. Tarjoilut ja tärkeät päätettävät asiat eivät jätä ketään kylmäksi.

Jaskan grilli on töölöläinen kulttuuri-ilmiö, jonne tullaan kauempaakin yöpurtavan toivossa. Täältä saat herkullisia ateriakokonaisuuksia huokeaan hintaan.. Kekri on PPO:laisten perinnejuhla syksyllä. Kuraattori eli Q on se vanha osakunta-aktiivi, joka yhä vain tietää, osaa ja on mukana toiminnassa. Kuraattori valvoo osakunnan toimintaa rautaisella otteellaan ja on samalla lempeä lapsenvahti.

Gönua - Hämis eli Hämäläis-Osakunta kirjoitettuna yksi vasemmalta Halko tarkoittaa hallituksen kokousta. Inspehtori on yliopiston professori, joka katsoo osakuntalaisten perään, jajonka apu on monessa visaisessa kysymyksessä tarpeen.Inspehtorit löydät osakuntien nettisivuilta.

Smollis on vanhojen, muttei liian vanhojen osakuntalaisten laulunlopetushuuto.

Urkki eli St. Urho’s Pub on osakuntalaisten kantapaikka, joka sijaitsee kätevästi Ostrobotnia talon yhteydessä. Kuraattorien ja puheenjohtajien nimikkotuoppien maistaminen on osa osakuntalaisen yleissivistystä.

BOTTAN SANAKIRJA:

LIMA-Liian Innokkaat Möykkä Aktiivit-yhteispohjalainen saunakerho, viettää aikaa usein Möykässä. Manala on legendaarinen ravintola ja baari Bottan yhteydessä.

Civis /kiivis/ on vanhempi osakuntalainen, joka toivoisi vieläkin olevansa pikkuinen fuksi, mutta on jo auttamattomasti ylittänyt tuon autuaan osakuntaiän. Civikseltä voit kysyä ihan mitä vaan, luottamuksella – ja hän saattaa toisinaan tietää vastauksenkin.

Fiducit on fuksien tai tosi vanhojen osakuntalaisten laulunlopetushuuto. Fuksi olet juuri sinä, hyvä ensimmäisen vuoden osakuntalainen. Nuorin ja kaunein.

Yhteispohjalainen tarkoittaa kaikkien kolmen osakunnan (PPO, EPO ja VN) jäsenille tarkoitettua toimintaa.

Emäntä ja isäntä ovat osakunnan kodin henki ja selkäranka. Pitävät jöötä ja muistuttavat siten ehkä vanhempiasi. Kyseessä on virkailijanimi, jossa sukupuolella ei ole sinänsä tekemistä itse viran kanssa. Kirves ja kaulin sopivat käteen kuin käteen.

Porthan-juhla on yhteispohjalainen kakkosjuhla, järjestetään yleensä marraskuussa. PPO eli Pohjois-Pohjalainen osakunta.

PV on Pohjalainen valtuuskunta eli pohjalaisten osakuntien yhteistyöelin, joka koostuu osakuntalaista. PV pyörittää talon toimintaa ja tekee yhteispohjalaista työtä eli yhteistyötä. Rapiiri on laulunjohtajan miekka. Pelottava kapistus, jolla johdetaan laulua ja pidetään riehakkaat juhlijat herran pöytäjuhlien tuoksinnassa. Sillis on herkkuaamiainen, joka tarjoillaan vuosijuhlien jälkeisenä päivänä.

Airut on lippuvahti osakunnan vuosijuhlissa tai muussa tärkeässä tapahtumassa. Sana ”airut” taipuu kuin olut. Akateeminen vartti tarkoittaa sitä, että yliopiston luennot alkavat aina vartin yli. Jos luento on merkitty alkavaksi klo 14, alkaa se siis klo 14.15. Bottaantuminen eli förbottande on ilmiö, jossa fuksi tai civis huomaa viettävänsä viikossa enemmän aikaa Bottalla kuin kotonaan. Varoituksen sana: paluuta ei enää tässä vaiheessa ole.

SUOMI-BOTTA-SUOMI

Vasung on virallinen lempinimi Vasa Nationin jäsenistä.

EPO eli Etelä-Pohjalainen osakunta. Myös yleinen eteläpohjalaisten kutsuhuuto. Excu eli excursio on opintomatka, jolle lähdetään porukalla oppimaan uutta elämästä ja maailmasta.

Laulukirja on jokaisen osakuntalaisen taskusta löytyvä kokoelma maakunta-, pöytäjuhla- ja sillislauluja sekä jopa iskelmiä. Kokeneimmat eivät laulujen sanoja tarvitse, vaan uskovat osaavansa kipaleet jo ulkoa. Oman laulukirjansa voi laittaa pöytäjuhlissa kiertämään ja sen sivuille raapustellaan terveisiä omistajalle. Laulukirjasta laulua johtaa kunnioitettu laulunjohtaja rapiireineen.

Möykkä tarkoittaa kellarikerroksen seurustelutiloja saunoineen. Kaikki juhlat päättyvät ennemmin tai myöhemmin Möykkään.

Seniori tai Sennu on jo valmistunut osakuntalainen, joka kuitenkin yhä syystä tai toisesta pyörii Bottalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Ks. bottaantuminen. Stippe tarkoittaa stipendiaattia eli pohjalaisten parissa lukukauden viettävää Tarton yliopiston kasvattia. Stippe on myös meiltä Viroon lähtevä osakuntalainen. Sähköpostilista on näppärä tapa pysyä kartalla osakunnan tapahtumista. Sähköpostilistalle liittymiseen löydät ohjeet osakuntien nettisivuilta.

VN eli Vasa Nation. Vuosijuhla eli vujut on osakunnan suurin tilaisuus eli ykkösjuhla.

Yleiskokous eli ylko on PPO:n tärkein tilaisuus, jossa päätetään talon asioista. Tarjolla kahvia ja pullaa sekä ylettömän tärkeää ja toisinaan painavaakin asiaa.

Inspektorn är en professor på Helsingfors universitet och är länken mellan universitetet och nationen, tar hand om nationsmedlemmarna och kommer med goda råd då det behövs. Du hittar mer information om inspektorerna på nationernas hemsidor.

39 Akademiska kvarten syftar på att universitetets föreläsningar börjar kvart över. Om det står att föreläsningen börjar kl. 14, börjar den alltså kl. 14.15. Men står det 14.00 ska du infinna dig prick. Botta alltså Ostrobotniahuset. Se även Ostrobotniahuset. EPO, alltså Etelä-Pohjalainen Osakunta. E-postlista är ett smidigt sätt att hålla koll på det viktigaste som händer på nationen. På nationernas hemsidor hittar du instruktioner för hur du prenumererar på listorna. Excu alltså exkursion eller studiebesök, är när ett gäng far i väg för att lära sig någonting nytt om livet och världen. Fiduci är gulisarnas slutkläm efter snapsvisor. Förbottande, alltså Bottaantuminen, är det fenomenet då en gulis eller juniormedlem (se: civis) märker att hen tillbringar mer tid på Botta än hemma. I det här skedet finns ingen återvändo, du är officiellt förbottad. Gulnäbb, eller gulis, alltså du, kära första årets nationsmedlem. Yngst och vackrast. Gulnäbbsansvarig sköter, som namnet säger, om gulisarna genom att ordna trevliga program och fungerar som ett nationsstorasyskon.

Porthanfesten är den samösterbottniska årsfesten som ordnas i november.

Programkvällar är Vasa nations evenemang som ordnas nästan varje vecka.

Stippe är en stipendiat, alltså en person från Tartu universitet, som tillbringar en utbytestermin vid Helsingfors universitet och på Botta. En stippe kan också vara en österbottnisk nationsmedlem som åker på utbyte till Tartu och vår vännation där.

Klubbhövdning och värdinna är de som sköter mat och dryck på våra fester. De har koll på allt och påminner kanske lite om dina föräldrar. Det är alltså fråga om funktionärsposter som, trots namnen, är könsneutrala. Yxor och kavlar passar i alla sorters händer! Klubbrummet används för friare umgänge. Där finns också klubbhövdingarnas ”koppi”.

Nationsmöte är Vasa nations högsta beslutande organ. Nationsmöte ordnas en gång i månaden, viktiga beslut tas och det bjuds på mat, kaffe och gott sällskap. Alla nationsmedlemmar i alla åldrar är välkomna! Osakunnan sääntömääräinen kokous är EPOs återkommande möte, där det beslutas om viktiga nationsärenden. Ostro är de österbottniska nationernas gemensamma e-publikation. Alla nationsmedlemmar får gärna komma med idéer, skapa innehåll och bidra med bilder till Ostrotidningen.

Samösterbottniskt syftar på verksamhet som riktar sig till medlemmar i alla de tre österbottniska nationerna (PPO, EPO och VN).

Kostnaden för att delta på programkvällar hålls till det lägsta möjliga och är ofta gratis.

Österbottniska Delegationen, eller ÖD, är de österbottniska nationernas samarbetsorgan och består av nationsmedlemmar. ÖD sköter det mesta kring våra gemensamma utrymmen och utför samösterbottniskt arbete – samarbete.

Urkki, alltså St. Urho’s Pub är nationsmedlemmarnas stamställe och finns –till allas vår glädje – i Ostrobotniahuset.

Vasung är det officiella namnet på Vasa nations medlemmar.

Ostrobotniaexamen, kan genomföras i Helsingforsnatten. Du uppnår olika nivåer beroende på resans längd. Förvirrad? Fråga en äldre nationsaktiv.

Parttenkoliaaset är EPOs skördefest som oftast hålls i oktober. Äger du en jussipaita eller en folkdräkt är detta ett perfekt tillfälle att gräva fram dem! PPO, alltså Pohjois-Pohjalainen osakunta.

Senior är en utexaminerad nationsmedlem som av en eller annan orsak syns till på Botta eller dess närmiljö. Se även: förbottande.

Sillis är en läcker frukost som ordnas morgonen efter årsfesterna.

SVENSKA-BOTTA-SVENSKA

VN, alltså Vasa nation.

Yleiskokous, eller ylko, är PPOs viktigaste möte, där det tas beslut om viktiga nations- och husärenden. Mötesdeltagarna bjuds på kaffe och bulla och diskuterar viktiga och stundvis tyngre ärenden.

Kurator, eller Q, är en gammal nationsaktiv som vet det mesta om nationsverksamheten. Kuratorn ger goda råd när det behövs (och ibland när det inte behövs). Manala är den legendariska restaurangen och baren i Ostrobotniahuset. Marskalker är fanvakter på nationens årsfest eller på andra viktiga evenemang. Mötesrummet används, som namnet säger, för nationernas, ÖD:s och kommittéernas möten. Via mötesrummet kommer du också till klubbarnas skåputrymme samt rökrummet. Nationens värja är sångledarens svärd. Håller du i värjan är du chef över festen. Med den leder du sången och håller koll på de muntra festdeltagarna.

Styrelsemöte (fin: halko) är tillfället då styrelsen träffas och bestämmer om och funderar på nationsverksamheten.

Sångboken är ett måste för varje nationsmedlem. I den hittar du alla viktiga och mindre viktiga sånger som sjungs på diverse fester. Under sitser kan du i sångboken samla hälsningar av dina bordsgrannar, eller till och med hela bordet. Sångledaren är den som har bäst koll på sångboken och leder sånger under sitser med värjan i högsta hugg.

Årsfesten (fin. vuosijuhla eller vuju) är nationens största och bästa fest!

Jaskas grill är ett kulturfenomen i stadsdelen Tölö och finns strax utanför vårt nationshus. Hit kommer folk långväga ifrån för att få en prisvärd matbit – speciellt gott nattetid. Junior, eller civis, /kiivis/, är en äldre nationsmedlem som drömmer sig tillbaka till gulislivet, men som tyvärr redan överskridit den underbara nationsåldern. Juniorerna kan du fråga om vad som helst – de vet vad du går igenom och kan svara på det mesta! Kekri är PPOs traditionella fest, som ordnas på hösten.

Smollis är juniorernas slutkläm efter snapsvisor.

ÖÖK - ÖSTERBOTTNISKA ÖVERSÄTTNINGSKLUBBEN

Pohjalaisten Osakuntien Laulajat eli POL on sekakuoro, jonka tavoitteena on ylläpitää monipuolista ja korkeatasoista lauluperinnettä sekä tehdä tunnetuksi erityisesti pohjalaista musiikkia. Kullekin kuorokaudelle valitsemme teeman, jonka ympärille konsertti kootaan. Ohjelmistomme ulottuu renessanssimusiikista kevyeen musiikkiin, ja luonnollisena osana repertuaaria ovat pohjalaissäveltäjien, kuten Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan, teokset.

LIMA - LIIAN INNOKKAAT MÖYKKÄ-AKTIIVIT

POHJALAINEN MAANPUOLUSTUSKERHO - PMPK Kerho järjestää yhteispohjalaista maanpuolustushenkistä toimintaa. Kerho ei kuitenkaan ole reserviläiskerho, vaan järjestää monipuolista tapahtumatoimintaa niin ulkoilutapahtumista sitseihin ja excursioihin, kuten museoihin. Jos minkäänlainen metsässä pyöriminen tai hyötytaidoissa kouluttautuminen kiinnostaa, niin kannattaa liittyä! YPPELI Yhteispohjalainen lautapelikerho, joka järjestää hyvin aktiivisesti ja monipuolisesti lautapeli-iltoja Ostrobotnialla. Kerhon omistamat pelikokoelmat ovat hyvin laajat ja sisältävät kaikenlaista korttipeleistä seurapeleihin. Perinteisten lautapelien lisäksi YPPELin Telegramkanavalla organisoidaan roolipeli-iltoja ja verkkopelimeininkejä.

40 OSAKUNTIEN KERHOJA LYHYESTI

Pohjalaisen Valtuuskunnan kerho, jossa vi talar svenskan och finskan yhtä aikaa, träffa gurkamopederna, ordnar fester och sitsar på maanantai Vuosittainen möte järjestetään Vasa Hörnanissa Porthan-festeillä kl. 02:00. Erikoisina tapahtumina är många slumpfesten outoihin aikoihin ja grillibileet.

Pohjalaisten tanssikerho järjestää kursseja kolmella taitotasolla. Alkeiskursseille voi osallistua joko yksin tai parin karssa ja aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Kurssit lähtevät liikkeelle perusteista ja asiantunteva opettaja ottaa huomioon kunkin kurssilaisen tason. Alkeiskurssin jälkeen tansseja voi jatkaa jatkokurssilla. Perinteisten lavatanssien, kuten valssin ja foxtrotin lisäksi kursseilla opitaan muita mielenkiintoisia lajeja, joita ovat olleet muun muassa West Coast Swing ja sensuelli lattaritanssi Bachata. Kurssilaiset ovat automaattisesti myös tanssikerhon jäseniä ja pääsevät nauttimaan kerhon kuukausittain järjestettävistä tanssibileistä, joissa uusia tanssitaitojaan pääsee esittelemään. Tarkista kurssitarjonta sivuilta: https://tanssikerho.pohjalaiset.fi/ ja liity myös Facebookryhmään ”Pohjalaisten tanssikerho”

POHJALAISTEN TANSSIKERHO

osakuntien aktiivisin ja yhteisosakuntalaisin. Möykkä on hyvin vetovoimainen saunatila ja se näkyy! (EPO) KURIKKA-KERHO Kurikka-kerho on keväällä 2022 uudelleen perustettu Etelä-Pohjalaisen osakunnan maakuntakerho. Osakunnan kurikkalaiset olivat sitä mieltä, että maakunnan suurin kunta tarvitsee oman kerhon, jossa voidaan tavata kurikkalaisia, keskustella, jakaa muistoja ja lukea Kurikkalehden mielipidepalstaa. Kerhoon ja kerhon toimintaan ovat tervetulleita liittymään kaikki pohjalaiset osakuntalaiset. Kerhon tarkoituksena on vaalia Kurikka-henkeä ja suhteita kanta-alueeseen. Kurikka-kerhossa pääset tapaamaan toisia kurikkamielisiä pohjalaisista osakunnista. (EPO) UAPS - URKIN ALTAAN PURJEHDUSSEURA Etelä-Pohjalaisen Osakunnan alainen kerho, joka vaalii pohjalaisia purjehdusperinteitä. Mukaan ovat tervettuleita kaikki pohjalaiset ja pohjalaismieliset! (VN) KÖREN VASSJUNGARNA Vassjungarna är namnet på nationens egen kör, som har verkat från och till under många år. Kören övar oftast på onsdagar, och uppträder vid nationens festligheter. På nationens årsfest i februari 2020 hade kören sitt första uppträdande efter en 10 årig artistisk paus. (PPO) KAINUUN KERHO Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan vanhin kerho, joka perustettiin jo vuonna 1953. Kerho järjestää aktiivisesti Kainuu-henkisiä tapahtumia joihin ovat kaikki tervetulleita. Erikoisimpia tapahtumia ovat vappuna järjestettävä vappuvademecum ja moninaiset saunaillat vaihtelevin teemoin. (PPO) LAPIN LUPPO Lapin lupon maakuntakerhossa kokoontuu Lapista tulleet tai ihan vain lapinmieleiset jäsenet yhteen. Vuosittaisena ohjelmanamme on järjestää erilaisia sitsejä ja yhteistä tekemistä kuten syksyn rapujuhlat ja poronkäristysteemaiset Poropeijaiset. Kerho valmistaa myös omaa elinvoimaista juomaa, lömppiä, joka on monen pohjoispohjalaisen suosikkijuoma. (PPO) OULUN TOIVO Oulun Toivo on Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan ainoa kaupunnikerho, jonka tavoitteena on järjestää nimensä mukaisesti monipuolisia tapahtumia oululaisessa seurassa. Jokavuotisiin tapahtumiin kuuluvat myös vapun lähtölaukaus: Pre-Wappu Franzénin lakituksineen, ja loppuvuodesta pidettävät vuosijuhulat. Kerho kokoontuu myös satunnaisin aikavälein Oulussa. Osana jälkimmäistä on perinteinen tapaninpäivän känkkyexcursio. (PPO) JOKILAAKSOLAISET Nimensä mukaisesti Jokilaaksolaiset edustavat Pohjois-Pohjalaisen osakunnan eteläisintä aluetta, jokilaaksojen aluetta. Jokilaaksolaiset toivottavat toimintaansa tervetulleeksi kaikki osakunnan eteläiset jäsenet, jokilaaksomieliset sekä maakuntakerhoihin kuulumattomat pohjalaiset.Jokilaaksolaisilta löytyy historiaa monen vuoden takaa. Kerho vietti kuitenkin useamman vuoden hiljaiseloa, kunnes se herätettiin taas henkiin keväällä 2021. Nyt kerho on palannut entistä suurempana ja eläväisempänä innokkaiden toimijoiden ansiosta. (PPO) KRIMINAALIKLUBI Kriminaaliklubi on Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisen osakunnan juristikerho. Vuonna 1920 perustettu Kriminaaliklubi on Suomen juristikerhoista vanhin ja perinteikkäin. Klubin jäseneksi pääseminen edellyttää opiskelua Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan jäsenyyttä, sekä vahvoja ja pysyviä siteitä Pohjois-Pohjanmaahan, Kainuuseen tai Lappiin.

On yhteispohjalainen saunakerho, joka viettää nimensä mukaisesti lähes yksinomaan aikaa Möykässä. Tapahtumatarjonnan ohella kerhon Telegram-ryhmässä järjestetään hyvin paljon vapaamuotoista saunomista. Päivittäisessä osakuntaelämässä kerho on kenties

YHTEISPOHJALAINEN PANOSEURA Vuonna 2021 perustettu uusi kerho, jonka päätavoitteena on vaalia yhteispohjalaista olutkulttuuria niin oman oluen tekemisestä oluthenkisen toiminnan järjestämiseen. KOKKOLA AMIGOS Kokkola-Amigos on yhteispohjalainen kerho, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen Kokkolasta ja sen lähiympäristöstä tulleita pohjalaisia opiskelijoita, järjestää Kokkola-aiheisia tapahtumia ja ylläpitää kokkolalaista mentaliteettia. Kerho toimii samalla Keski-Pohjanmaan epävirallisena maakuntakerhona. Kerho järjestää jäsenilleen erilaisia tapahtumia erilaisista saunaillosta sekä illanvietoista aina Kokkolaan suuntautuvaan kesäretkeen. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki Kokkolasekä Keski-Pohjanmaamieliset.

POHJALAISTEN OSAKUNTIEN LAULAJAT (POL)

KUVA: OTTO UUSIPAIKKA

42 POHOJOSESSATULEVAISUUS Tule hyvän ruuan ja juoman äärelle Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan ja Oulun kaupungin tilaisuuteen kuulemaan mitä pohjoisella on tarjottavana. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. POHJOIS-POHJALAISEN OSAKUNNAN JA OULUN KAUPUNGIN YHTEISTILAISUUS KE 5.10.2022 KLO 17–20 BOTTA, TOPELIUS-KABINETTI

Lähetä tekstiviestejä toimitukselle tai ilmianna Bottalla kuulemasi hassu lausahdus tai sitaatti! Seuraava Ostro joulukuussa!ilmestyy Haluaisitko kirjoittaa tai kuvata? Tule mukaan toimitukseen! KUVA: CASPER ENCKELL