Ostro 2/21 Fuksinumero

OSTRO

POHJALAISTEN OSAKUNTIEN YHTEINEN JÄSENLEHTI - 2/21 - FUKSINUMERO

OSTRO

POHJALAISTEN OSAKUNTIEN YHTEINEN JÄSENLEHTI - 2/21 - FUKSINUMERO

SISÄLLYS

Pääkirjoitus Alepa tyhjäksi!

Haastattelussa galleristi Jere Hasunen Helpot nopat Erilaiset opiskeluvinkit Yhteisosakuntalaisuuden jäljillä Hallintohimmelit hukassa Uudistuvat perinteet säilyvät elävinä Ostron toimituksen Jodel-katsaus Pohjalaisilta kuultua

3 4 6 10 11 12 16 19 26 27

SISÄLLYS - FUKSILIITE 29 30 31 33 36 38

EPO:n inspehtorin tervehdys Suomi-Botta-Suomi-sanakirja Svenska-Botta-Svenska EPO:n fuksitiimi esittäytyy PPO:n fuksitiimi esittäytyy VN:s Gulishälsning Pohjalaisten Osakuntien (EPO, PPO ja VN) yhteinen jäsenlehti Päätoimittaja - Chefredaktör: Toimittajat - Redäktörs: Taitto ja ulkoasu - Grafisk-omgivning: Kannen kuva/Omslagsbild: Paino:

Iida Pulju Casper Enckell & Otto Uusipaikka Casper Enckell & Iida Pulju Iida Pulju Picaset Oy

Ostro / Pohjalainen Valtuuskunta Töölönkatu 3 A 5.krs 00100 HELSINKI pohjalaisten.ostro@helsinki.fi https://pohjalaiset.fi/ostro/ 2

PÄÄKIRJOITUS UUSIA ALKUJA Uusista aluista ja puhtaan sivun kääntämisestä puhutaan tyypillisesti tammikuussa, kun uudenvuodenlupaukset ovat vielä tuoreena mielessä, mutta opiskelijan näkökulmasta syksy on se vuoden toinen muutosten ja uusien alkujen ajankohta. Kääntäessämme kalenterista esiin syyskyyn, suurin osa meistä päättää kesätyöläisyyskautensa ja palaa opintojen pariin uuden lukuvuoden ja uusien kurssien merkeissä.

Uusi alku on edessä kuitenkin erityisesti teillä tuoreilla osakuntafukseilla, jotka elätte nyt suurten muutosten aikaa. Jättäessänne pohjoisen kotikonnut kauas taaksenne ja muuttaessanne tänne pääkaupunkimme sykkeeseen, olette samalla astuneet seuraavaan elämänvaiheeseenne, opiskelijaelämään. Tiedämme, että niskaanne kaadetaan nyt järkyttävä määrä uutta infoa ja monet teistä sopeutuvat samalla myös ensimmäistä kertaa yksin asumiseen. Niinpä me Ostron toimituksessa olemme tehneet parhaamme antaaksemme teille pikakurkistuksen osakuntien maailmaan ja auttaaksemme teitä pääsemään mukaan opiskelijaelämän saloihin.

Lehden lopusta löydätte fuksiliitteen, johon olemme keränneet teille hyödyllistä tietoa. Sieltä löydätte muun muassa sanakirjan (s. 30), jonka avulla teidän on helpompi navigoida uusien termien viidakossa. Eikä huolta, vaikka et vielä tunnistaisikaan eroa inspehtorin ja kuraattorin välillä. Osoittaaksemme, ettei kaikkea tarvitse muistaa heti, pyysimme vanhoja osakunta-aktiiveja piirtämään ulkomuistista PPO:n hallintohimmelin, tuon pahamaineisen hallinnon rakenteita selittävän kaavion.

Tuloksia pääsette ihastelemaan sivulta 16.

Uutuus tuntuu nyky-yhteiskunnassa edustavan yhtä tärkeimmistä itseisarvoista, ja vaikka on totta, että elämässä on syytä keskittyä tulevaan, on toisinaan silti hyvä kääntää katse menneeseen ja tutustua tarkemmin pohjalaisiin juuriimme ja perinteisiin, joita esivanhempamme ovat meille säilyttäneet. Kesän helteiden vielä helliessä, kävimme PPO:n emäntien kanssa Suomenlinnassa tekemässä jutun kansallispuvuista. (s. 19) Tiesittekö, että kansallispuvun valinta on itse asiassa hyvin lähellä osakunnan valintaprosessia? Historian havinaa löytyy myös PV:n galleristin haastattelusta (s. 6), jonka kautta pääset tutustumaan Suomen taidehistoriaan ja Bottan taidekokoelmiin.

Uudet alut ovat hienoja, mutta myös pelottavia. Kun oma arki ja vanhat tutut ovat jääneet satojen kilometrien taakse, voi uuteen elämänvaiheeseen astuminen tuntua yksinäiseltä. Osakunnat tarjoavat jäsenilleen monenlaisia aktiviteetteja ja erityisesti fuksien kannattaa ottaa kaikki irti opiskelijaelämän tarjoamista uusista mahdollisuuksista ja lähteä rohkeasti mukaan erilaisiin tapahtumiin ja harrastusryhmiin. Bottalta löydät samassa elämäntilanteessa olevia kohtalontovereita sekä vanhempia pohjalaisia, jotka osoittavat, että alkujärkytysten jälkeen elämä Helsingissä ei ole hullumpaa. Haastan myös vanhemmat pohjalaiset kokeilemaan tänä syksynä jotain uutta. Lähde vaikka yhteisosakuntalaisuuden hengessä tutustumaan muiden osakuntien tapahtumiin. Neuvoja tähän saat Casperilta sivulta 12.

Mukavaa syksyä kaikille!

Iida

Fuksinumeroa kirjoittaessamme emme suinkaan ole unohtaneet myöskään teitä fuksiajan jo auttamattomasti ohittaneita lukijoitamme. Jos opintojen kanssa on jo huomattavissa turnausväsymystä tai jos kesän armoton ruokarahojen tienaaminen painaa vielä jäsenissä, ohjaa toimittajamme Otto teidät hellästi sinne kuuluisalle aidan matalimmalle kohdalle. (s. 10) Uusien alkujen merkeissä pääsette lukemaan myös siitä, kuinka pohjalaiset ottivat vastaan Bottan viereen juuri avautuneen 24/7 Alepan. (s.

4)

3

ALEPA TYHJÄKSI! TEKSTI JA KUVAT: CASPER ENCKELL

Päivä

on elokuun kahdestoista. Tämä päivä tulisi olemaan uusi virstanpylväs pohjalaisten elämässä, sillä Bottan vierestä voi löytää juuri avautuneen 24-h ruokakaupan. Avajaisissa luonnollisesti tultaisiin näkemään pohjalaisia. Päivää on odotettu viime aikoina myös pohjalaisten kovasti edustaman raittiusaatteen puolelta. Uusi kauppa nähtiin näissä piireissä sangen uhkaavana sillä kauppa voisi suistaa pahaa aavistamattomat pohjalaiset tuhon tielle: miksi poistua Bottalta, kun kaikki elämiseen tarvittava löytyy talon sisältä tai sen ympäriltä?

Tämän lisäksi osakuntalaisille tarjoutui mahdollisuus ostaa alkoholijuomia aivan talon vierestä niiden myyntiaikoina.

Tätä viimeistä Pohjois-Pohjalainen Osakunta ja sen kuraattori eivät lopulta sallineet. Ryhdyttiin salaa agitoimistoimiin jotka kohdistuvat niistä kaikista pahimpaan: nimittäin lonkeroon.

Pohjalaiset ja muut vapaaehtoiset uhrautuisivat jalon aatteen puolesta ostamaan sekä hävittämään nämä pahantuomat alkoholijuomat kaikkien muiden puolesta.

Nopeasti syntyikin viekas suunnitelma: salaa ja viekkaasti pohjalaiset yllättäisivät HOK-Elannon työntekijät illalla tapahtuvalla rynnäköllä ja ostaisivat kaupan hyllyt ja varastot tyhjiksi lonkerosta sekä greippilimukasta. Niin kauan kun hyllyt olisivat tyhjiä, olisivat muut turvassa näiden haitallisten substanssien nauttimiselta. Tämä altruismi oli koko tapahtuman taustalla. Me uhrauduimme, ettei teidän tarvitse — kiitos ja kumarrus.

Erityisen merkittävä seikka tyhjennysoperaatiossa oli tapahtuman salaaminen. Otaniemessä Polytekniikkojen Raittiusseura oli yrittänyt vastaavaa tempausta taannoin, mutta tempauksesta kuultuaan Alko oli varautunut ostamalla varastonsa täyteen juomia, joten teekkareita odotti aivan mah-

4

Ä Ä T L Ä S I AS A T T TA A N A S O T A IM O R O S !

A A T SPON N INO A M O L PII

-doton urakka ja yritys epäonnistui. Me emme halunneet tarjota tätä valmistautumisen mahdollisuutta Alepalle. Puskaradiot, kuten eri WhatsApp-kanavat olivatkin tehokkaimmat rekrytointikanavat.

Agitointi ulotettiin niin muihin osakuntiin, kuin naapurivaltioiden ystävyysjärjestöihin. H-hetkeksi oli ilmoitettu avajaispäivänä kello 18:00.

”LUVASSA OLISI SIIS RANKKA VOIMAINMITTELÖ, JOLLA OLISI VAIN YKSI VOITTAJA: JOKO OSUUSKAUPPA TAI OSUUSKAUPPA ILMAN LONKEROA” Pohjalaisten etujoukko oli paikalla jo kello 10:00 ollen kaupan ensimmäiset asiakkaat. Ovella jonottavat mummot tönittiin (vertauskuvallisesti, toim. huom.) pois tieltä ja pohjalaiset ryntäsivät kassalle ensimmäisten lonkeroiden kanssa.

Valitettavasti kassalle rynnistäminen ei mahdollistanut syvempää analyysiä lonkero- ja greippilimukan varastoista kaupan sisällä.

Se tultaisiin näkemään vasta illalla. Luvassa olisi siis rankka voimainmittelö, jolla olisi vain yksi voittaja: joko osuuskauppa tai osuuskauppa ilman lonkeroa. Kello lähestyi vähitellen kuutta. Paikalle oli saapunut sankka joukko ylioppilaita useammasta osakunnasta – niin fukseja, civiksiä kuin senioreitakin.

Juuri ennen ratkaisevaa hetkeä rynnäkkö-osasto muodosti parijonon Alepan eteen laulamaan: Talon laulu, ”Kun veikot kaupungilla harhaan” raikui kaikessa komeudessaan. Laulun päättyminen olisi merkki tyhjennyksen aloittamiselle. Alea iacta est – Arpa on heitetty!

RYNNÄKKÖ ALKAKOON!

TODISTUSAINEISTOA TYHJENTÄMISESTÄ

Kello oli minuutin yli kuusi. Kassalta tuijotettiin tätä valkolakkisten vyöryä hieman epäuskoisesti. Vartija taas katsoi hieman tuimasti, kuitenkin vain hiljaa paheksuen. Ensimmäisillä rynnäköijillä oli vaikeuksia löytää oikea hylly, mutta haparoinnin jälkeen tämä pahuuden alttari oli edessämme. Jaffalonkeroiden ja isompien pakkauksien kohtalo koitti ensimmäisenä. Myös alkoholittomien juomien menekki oli suurta. Tarkemman tarkastelun seurauksena todettiin, ettei greippilimukkaa ollut kaupan valikoimissa edes alkuunsa. Alkoholiton lonkero sai sen sijaan kelvata. Kassalle alkoi muodostua pitkä jono ylioppilaita tarkasti valikoituine juomineen.

Onneksi tavalliset tallaajat osasivat väistyä iskuosaston tieltä itsepalvelukassoille perisuomalaisen jonottamisen sijaan. Taisivat kenties tajuta kuinka suuresta ja vakavasta asiasta oli kyse?

Luonnollisesti heti kaupasta poistuttuaan pohjalaiset alkoivat tuhota näitä vaarallisia nesteitä kaupan edessä. Tässä yhteydessä huomattiin myös välittömän tuhoamisen hyötyseikka: nimittäin tyhjennetyillä tölkeillä voisi ostaa lisää tuhottavaa materiaalia.

Tasaisin väliajoin sisälle ryntäsi lisää raittiusliikkeen edustajia; uhraten itsensä ja oman lompakkonsa tämän pyhän ja jalon aatteen puolesta. Kaupan henkilökunta ei kuitenkaan luovuttanut paineen edessä. Kuultuaan ensi kertaa tempauksesta, eräs myyjistä kertoi, että kyseisen liikkeen varastojen olevan täynnä lonkeroa. Tämän provokaation seurauksena ryhdyttiin hävittämään lonkeroita yhä kovempaan tahtiin. Aikaa oli kulunut noin tunnin verran ja hyllyt eivät olleet vielä tyhjiä. Työtä oli vielä paljon edessä.

Ensimmäinen kierros

ALEPAN VASTAISKU Alepan lupaama vastaisku toteutuikin ja hyllyt alkoivat saada täydennystä varastoista. Osakuntalaisten riemuksi paikalle saapui lisää apuvoimia, jotka ryhtyivät heti töihin kaupan tyhjentämiseksi.

Tölkkejä kumoutui, tilejä tyhjentyi ja promilet nousivat. Kaikesta vaivasta huolimatta hyllyt eivät olleet vielä tyhjiä. Myyjien alkuillan epätoivo oli kääntynyt vahingoniloksi. Kaikkea toivoa ei oltu kuitenkaan menetetty eikä luovuttaminen ollut vaihtoehto.

Ostosreissu kerrallaan uudelleen täytetyt hyllyt ja lisälavat alkoivat vähentyä. Lopulta kaupan edustajissa näkyi puutumisen merkkejä: osaan hyllyistä oli ilmestynyt ”toimitusvaikeuksista” kertovia kylttejä, jotka aiheuttivat osakuntalaisissa suurta hilpeyttä.

PPO-Q ja WiO:n edustusta

Ostron toimittaja kuuli tässä kohtaa kaupan henkilökunnan välisen keskustelun. Kuulemma ryntäystä ei oltu osattu odottaa ja nyt eurolavan päällä olevat lonkerot olisivat kaupan viimeiset. Toimittaja tokaisi lakonisesti osakuntien vievän nekin parempiin suihin. Lopullinen voitto oli hyvin lähellä ja koko operaation perusedellytys eli täydellinen yllätysetu oli saavutettu.

Tyhjennysvimma saavutti tämän tiedon seurauksena huippunsa.

Osa kulutti tähän jaloon tarkoitukseen kolminumeroisia summia.

Vain viimeinen ryntäys ja voitto olisi varma!

Lopulta, kello 20:08 – koitti riemukas hetki: kaupan hyllyt olivat tyhjiä. Työ oli ollut niin perusteellista ettei lonkeroa löytynyt kaupasta seuraavana päivänäkään. Ei sillä, että se olisi enää kenellekään osanottajalle maistunut. Sitäpaitsi, kaikkea ostettua materiaalia ei saatu hävitettyä seuraavan yönkään aikana.

Kuten aina, voi tässäkin kysyä siitä mitä tästä jäi käteen? – Ainakin useampi muovipussillinen lonkeroa ja unohtumattomat muistot näin historiallisesta kohtaamisesta. Tapahtuma vaikutti merkitsevän uuden symbioottisen yhteiselon alkua Töölönkadulla.

Kuparitalon Alepa tulee pohjalaisille oletettavasti hyvin tutuksi ja pohjalaiset jäivät varmasti jo nyt hyvin muistiin kaupan henkilökunnalle – niin hyvässä kuin pahassakin.

Kysymykseksi kuitenkin jää se, tuleeko tästä tempauksesta perinne?

Kenties, mutta tällä kertaa voiton vei osakuntalaisten raittiusaate (kauppias ilman lonkeroa). Jatko jää kuitenkin yhtä epäselväksi kuin tyhjennystä seurannut yö...

Kadulla oli juhlatunnelma

” Toi

mitu

svai

keu k

sia” 5

”Vanhimmat teokset ovat 1800-luvun alusta ja uusimmat 2000-luvun alusta. Teoksia löytyy siis hyvin laajalti ja käytännössä koko pohjalaisten historian ajalta.”

6

HAASTATTELUSSA GALLERISTI Haastattelussa Galleristi Jere Hasunen

JERE HASUNEN TEKSTI JA KUVAT: IIDA PULJU PV:n ja osakuntien taidekokoelmat kattavat suuren osan Suomen taidehistoriaa. Galleristi Jere Hasunen on laittanut tuulemaan ja uudistanut Bottan Galleriaa monin tavoin.

Kerro itsestäsi: Olen kotoisin Pohjanmaalta Vähäkyrön kunnasta. Se on nykyään osa Vaasaa, mutta miellän itseni edelleen vähäkyröläiseksi.

Muutin Helsinkiin nelisen vuotta sitten opiskelemaan kuva- ja mediataidetta Pekka Halosen akatemiaan ja valmistuin kuvaartesaaniksi. Viime syksynä aloitin konservoinnin opinnot Metropoliassa ja siinä samassa liityin myös Etelä-Pohjalaiseen Osakuntaan.

Taide ja musiikki ovat aina olleet minulle se oma juttu. Välillä haaveilin muusikon ammatista, mutta se jäi taka-alalle ja valmistuin ammattitaiteilijaksi. Nyt konservoinnin kautta pääsen työskentelemään taas eri tavalla taiteen parissa ja museokentällä.

Miten päädyit galleristin virkaan?

Fuksina aloitin heti EPO:n valokuvaajana ja sitten kuulin huhua, että galleristin virka olisi vapautumassa. Ajattelin, että se voisi sopia minulle hyvin oman koulutuksen ja kiinnostusten takia. Keväällä sitten hain virkaa ja sen saatuani alkoi monia projekteja, joista suuri osa on vielä jossain määrin kesken.

Millaisia tehtäviä galleristin virkaan kuuluu?

Silloin kun kuulin galleristin virasta, minulle mainostettiin sitä niin, että se on virka, jossa saa tehdä ihan niin paljon kuin itse haluaa tai jaksaa. Kuitenkin koska minulla on alan koulutus olen tehnyt mielelläni paljon ja hommaa onkin myös löytynyt.

Millaisia taidekokoelmia osakunnilla ja PV:llä on?

Taidekokoelmat ovat sekä PV:n että osakuntien. Meillä on aiemman galleristin tekemä inventaariolista, jossa on eritelty mitkä teokset ovat PV:n, PPO:n, EPO:n tai VN:n omistamia.

Listaukset on ilmeisesti tehty noin 5 vuotta sitten silloisen galleristin toimesta ja ne ovat kyllä olleet taivaanlahja gallerian dokumentoinnissa. Käsittääkseni silloinen galleristi teki melkoisen urakan käydessään teokset ja niiden historian läpi esimerkiksi vanhoja osakuntalaisia haastattelemalla.

Etualalla Porthan -juhlista tuttu inspehtorin tuoli ja miekka.

Itse olen kuullut, että pohjalaisilla olisi Suomen suurin yksityinen muotokuvakokoelma, mutta en osaa sanoa pitääkö tämä tieto täysin paikkaansa. Joka tapauksessa kyseessä on laaja kokoelma, jonka teoksista suurin osa on inspehtorien ja kunniajäsenten muotokuvia. Lisäksi kokoelmissa on jonkin verran maisemamaalauksia sekä veistoksia, taide-esineitä ja huonekaluja. Esimerkiksi historiallisia pokaaleita on paljon.

Vanhimmat teokset ovat 1800-luvun alusta ja uusimmat 2000-luvun alusta. Teoksia löytyy siis hyvin laajalti ja käytännössä koko pohjalaisten historian ajalta.

Kokoelmiin hankitaan vieläkin uusia teoksia, ja tulevaisuudessa kun teoksia hankitaan kunniajäsenestä olen ideoinut että työ annettaisiin julkisen haun kautta jollekin nuorelle taiteilijalle.

Näin voisimme samalla tukea korona-ajan kurittamia nuoria taiteilijoita.

7

Miten esillä olevat taideteokset valitaan?

Tästä en ole täysin varma. Kuraattorien ja muiden kanssa jutellessani olen saanut sellaisen käsityksen, että esillä oleviin teoksiin haluttaisiin enemmän vaihtelua. Toisaalta jotkut vanhat civikset haluavat, että tietyt teokset ovat esillä, sillä ne ovat aina ennekin olleet esillä.

Minusta galleriassa on paljon hienoja tauluja, jotka eivät ole päässeet esille ja olisi kiva saada niitä enemmän näkyville tänne osakuntatiloihin. Lisäksi kokoelmista on teoksia esillä Manalassa ja juhlakerroksessa, ja niitäkään ei välttämättä tule usein nähtyä.

Millaisia uusia galleristina?

projekteja

olet

aloittanut

Galleria oli aiemmin melko huonossa kunnossa eivätkä esimerkiksi teosten pakkausmateriaalit olleet teoksille hyviä. Niinpä pakkasimme teoksia uudestaan ja samalla kartoitimme niiden kuntoa. Täydensimme inventaariolistaa ja merkitsimme teokset nyt ensimmäistä kertaa niin, että jokaisella on oma yksilöllinen koodi, jolla sen tunnistaa.

Järjestelmä on samanlainen kuin museoissa. Nyt kun gallerian teokset on saatu käytyä läpi, olisi tarkoitus siirtyä muissa tiloissa oleviin teoksiin ja dokumentoida ja merkitä ne omilla tunnuksillaan inventaariolistaan.

Yksi projekti, mikä olisi tarkoitus käynnistää kunnolla nyt syksyllä on gallerian oma Instagram-tili. Sitä kautta galleriassa olevia teoksia saisi enemmän yleisön nähtäville ja samalla osakunnat saisivat mainosta. Tämä on kuitenkin hienoa historiaa. Teoksia löytyy Turun akatemian ajoista nykypäivään ja se on pitkä aika Suomen taidehistoriaa.

Tilin ajatuksena olisi kertoa tauluista suomeksi ja ruotsiksi ja siinä tulee aiemman galleristin tekemän taidelistauksen informaatio olemaan valtavana apuna.

Gallerian veistoksia

Lisäksi ajatuksenani olisi tehdä kirjallisia ohjeita siitä, miten teoksia tulee galleriassa säilyttää. Eli esimerkiksi se, että niiden pitää olla kokojärjestyksessä, kuva ja selkäpuoli vastakkain, suurimpaan nojaten. Nämä ovat asioita, joita ei tule ajatelleeksi ilman alan koulutusta. Onneksi kuitenkin aina löytyy joku, jolta kysyä. Itse erikoistun itseasiassa epäorgaanisten materiaalien konservointiin ja taulujen kanssa työskennellessä olen konsultoinut maalaustaiteen konservoinnin opettajaani.

Hommaa on paljon ja tarkoituksenani olisikin hakea vielä toista kautta galleristin virassa, jotta olisi enemmän aikaa tehdä kaikki työt loppuun.

Seuraa Pohjalaista Galleriaa Instagramissa: @pohjalainen_galleria Pohjalaisen Valtuuskunnan Instagram: @pohjalainenvaltuuskunta 8

Galleristi esittelee Leevi Madetojan muotokuva.

Madetoja oli aikoinaan PPO:n laulunjohtaja.

9

HELPOT NOPAT TEKSTI: OTTO UUSIPAIKKA

Vaivaako

Kansaneläkelaitos opintotuen opintopisterajoista?

Häiritseekö asuntosihteeri tai HOAS asumisen jatkuvuutta? Puuttuuko tutkinnosta parin opintopisteen aukko vapaavalintaisissa eikä motivaatio ole juuri parhaimmasta päästä?

Ei hätää, sillä opintopisteongelmiin on tarjolla lukuisia helppoja ja nopeita, joskin valitettavan kertakäyttöisiä ratkaisuja. Suurin osa listatuista kursseista on Helsingin yliopiston järjestämiä, mutta joistakin nettikursseista nopat saa talteen vähäisellä vaivalla muuallakin. Kurssien suoritusajat on testattu rimaa hipovan läpipääsyn menetelmällä ja ovat täten vain suuntaa-antavia alarajoja jos tähtää täysien pisteiden suorituksiin.

(6 op) Myynnin verkkokurssi AYME-018 Wanha Aalto-yliopistonkin puolella tunnettu klassikkokurssi, jonka viimeisellä järjestyskerralla Aallossa opiskelijoita oli suorittamassa peräti 1200 kappaletta. Kurssilla käsitellään myyntiä ja suoritustapana on nettitentti. Aikaa arvosanaan neljä (4) kului hieman alle tunti ja noppia kertyi peräti kuusi (6) kappaletta. Kurssia järjestetään kesäisin.

(5 op / kurssi) Johdatus yhteiskuntatilastotieteisiin 1 ja 2 Taas kerran kokonaan nettitehtävillä suoritettava kurssi. Aiheena kurssilla on hyvinkin yllättävästi tilastotiede.

Kursseista saa molemmista 5 opintopistettä ja molemmat suoritetaan kokonaan nettitehtävillä. Aikaa molempien suorittamiseen kului noin seitsemisen tuntia. Kurssia järjestetään vähän pitkin vuotta.

(2 op) Elements of AI Hauska verkkokurssi aiheenaan tekoälyn alkuaineet. Vähäisillä pohjatiedoilla tunnin-parin työmaa naputella läpi, mutta täysin maallikollekin pitäisi läpipääsyyn tarvittavan tiedon upota päähän päivässä. Kaksi opintopistettä ja ympäri vuoden

10

(2 op) Ethics of AI Em. kurssin jatko-osa, joka käsittelee vähän samoja asioita mutta vähän etikan näkökulmasta. Vähän työläämpi kuin edellinen episodi, mutta tämäkin on suoritettavissa päivässä. Kaksi opintopistettä ja kurssi pyörii ympäri vuoden.

(1-2 op) Lukiomatematiikan kertaus Törkeä määrä nettitehtäviä, joskin luonteeltaan lukiomatematiikkaa kertaavia. Tehtävien määrällä valittavissa joko yksi tai kaksi opintopistettä. Jokusen tunnin homma, järjestetään ympäri vuoden.

(1 op) Suomalainen metsä Nopea ja kiva katsanto suomalaiseen metsään ja vähän ekologian näkökulmaa. Verkkokurssin vaativin suoritukseen vaadittava osa on kuvan kanssa kertoa omasta metsäkokemuksestaan kurssin keskustelualueella.

Pari tuntia ja yksi opintopiste.

(2 op) Starting up Jos tykkää pöhinästä ja helpoista nopista, on tämä juuri näppärän sopiva kurssi, mutta pelkät helpot nopat vaatii jonkin verran pöhinämielentilaan pääsyä. Päivän homma ja kaksi opintopistettä.

Legendat tietävät kertoa myös joistakin taianomaisista korkeakoulu/tiedekuntakohtaisista kurssikoodeista, joilla saa jokusen opintopisteen parin sivun esseellä ja jonkinmuotoisella todistuksella aktiivisesta yhdistystoiminnasta tai ihan (alaan liittyvissä) töissä käymisellä. Eräässä läheisessä säätiöyliopistossa tällaisilla kursseilla saattaa kuitata yhteensä peräti 21 opintopistettä.

KOLUMNI:

TOISENLAISET OPISKELUVINKIT

Mukaan Ostroon?

Elääkö sisälläsi tutkiva journalisti, joka haluaa paljastaa yhteiskuntamme epäkohtia? Oletko sinä se, joka selvittää, kuka jättää jälkeensä kaaoksen Bottan keittiössä.

Oletko aikamme moderni Eino Leino, jonka pöytälaatikot pursuavat runoja ja tarinoita. Oletko odottanut tilaisuutta saada tuotoksesi muiden luettaviksi?

Onko valokuvaus tai piirtäminen intohimosi?

Haluaisitko päästä nauttimaan hilpeistä toimituskokouksistamme?

Ostro etsii joukkoonsa uusia kirjoittajia, kuvaajia ja kuvittajia. Ilmianna itsesi ja kerro juttuideoistasi laittamalla meille viestiä Instagramissa @ostrolehti tai sähköpostia osoitteesseen pohjalaisten.ostro@gmail.com

Päiväkirjan kirjoittaminen on raskasta. Maailmassa, jossa muutamalla swaippauksella pääsee pakoon niin stalkkerieksää kuin opiskelustressiä, näyttäytyy omien tunteiden sanallistaminen vaivalloisena työmaana. Mutta se kannattaa. Vanhoja päiväkirjoja selaillessaan saattaa nimittäin löytää helmiä, kuten kandikeväänä itselleni laatimat opiskeluvinkit. Esittelen niksien parhaat palat, jotta fuksit voivat ottaa ne käyttöön jo ensimmäisessä periodissa: ”Kurssien perehdyttävä kirjallisuus, joka tulee lukea ennen ensimmäistä luentoa, on ajanhaaskausta. Sehän käydään ensimmäisellä luennolla seikkaperäisesti läpi, ja saat kaiken tarvittavan tiedon pähkinänkuoressa.” (Tarkemmin ajateltuna lääkisopiskelijat, älkää te skipatko lukuosuuksia.

Haluan pitää omatuntoni puhtaana hoitovirheistä.) ”Jos sinulla ei ole aiheeseen sen kummempaa tarttumapintaa, teeskentele asiantuntijuutta, kirjoita sellaista, mitä opettaja todennäköisesti odottaa. Opettele mahdollisimman monta kiinnostusta ilmentävää fraasia, ja nakkele niitä etenkin kuolettavan tylsiin esseisiin.

Pakottaudu olemaan teksteissäsi kriittinen silloinkin, kun haluaisit paiskata läppärin seinään ja korkata erikoisoluen.

Mukiinmenevän oppimispäiväkirjan resepti: viljele tasaiseen vuorotahtiin ’tämä oli minulle uutta’ ja ’tätä olemme käyneet kurssilla x’.” ”Jos haluaa suoriutua tehtävistä nopeasti ja tehokkaasti, on omat mielipiteet syytä heittää romukoppaan, ja korvata ne valheellisen ylitsevuotavalla mielenkiinnolla. Eivät ne huomaa eroa. Omia ajatuksia voi laukoa vaikka sitten vanhainkodissa.”

TEKSTI: VICTORIA JOELA

11

YHTEISOSAKUNTALAISUUDEN JÄLJILLÄ TEKSTI JA KUVAT: CASPER ENCKELL

Helsingin yliopiston osakunnista voi kuulua kerrallaan niistä vain yhteen. Väistämättä moni päätyy pohtimaan omaa osakuntavalintaansa. Vaikuttimia osakunnan valintaan voi olla useita niin kotiseudusta sukujuuriin ja jäsenetuihin. Tästä huolimatta yhteen osakuntaan kuuluminen ei missään nimessä tarkoita sitä, etteikö muiden osakuntien tapahtumista ja toiminnasta pääsisi nauttimaan.

J

o Ostrobotnialla väistämättä törmää muiden pohjalaisten osakuntien edustajiin heti ensi päivistä lähtien. Yhteispohjalaisen hengen mukaisesti kaikki voivat aina tuntea olonsa tervetulleeksi talon sisällä osakuntaan katsomatta.

Tätä yhteispohjalaisuutta harvemmin kuitenkin mainostetaan sitä, mitä kaikkea on tarjolla talon ulkopuolella.

edustamassa osakuntaani Filosofisen tiedekunnan promootiossa jossa pääsin tutustumaan eri osakuntien edustajiin. Tämän kokemuksen myötä päätin lähetä edustaman PPO:ta muiden osakuntien vuosijuhliin, sillä tunsin jo useammasta osakunnasta porukkaa. Myöhemmin kehiin astui isännän virka, jonka puitteissa on paljon yhteisosakuntalaista yhteistyötä.

Eksyttäessä Bottan ulkopuolelle, moni voi tuntea olonsa hieman orvoksi ja vieraaksi, mutta muiden osakuntien tapahtumiin lähteminen on lähes aina positiivinen mahdollisuus. Osakuntalaisuus on itsessään jo sellainen side joka yhdistää pohjalaisenkin suurempaan yliopistomaailmaan.

Muiden osakuntien tapahtumissa voi kokea itsensä tervetulleeksi ja kolmen osakuntavuoden aikana en ole koskaan tuntenut oloani vieraaksi edustaessani muiden osakuntien tapahtumissa.

Lopulta päädyinkin osakuntien ns. “kattojärjestöön” Osakuntien Yhteisvaltuuskuntaan hallituksen jäseneksi.

Tämä on hyvä ääriesimerkki osakuntaporttiteoriasta, jota ei välttämättä tarvitse noudattaa, vaan muualle voi tulla vain katselemaan muiden osakuntien menoa, se ei velvoita mihinkään.

Itse pohdin edustamista 12

muiden osakuntien tapahtumissa jo pitkään. Olin fuksivuonna

Muissa osakunnissa (ja miksei myös muissa järjestöissä) vääjäämättä törmää erilaisiin perinteisiin ja käytänteisiin. Tapahtumien etiketit, laulut ja jopa itse tapahtumat poikkeavat eri osakuntien välillä.

Samalla voi kuitenkin havaita kaikissa jotain tuttua ja samaa. Juuri tämä on yhteisosakuntalaisuuden

hienoin asia, sillä pääsee kokemaan jotain aivan uutta, uudessa porukassa - mutta kuitenkin jollakin tavoin tutussa ympäristössä.

Ymmärrettävistä syistä edustaminen jäi omalta osaa tauolle vuoden 2020 alun jälkeen. Tilanteen helpottuessa ainakin jotenkin kesällä 2021 päädyin oman osakunnan kesäretken jälkeen Yhteisosakuntalaiselle mökkiviikonlopulle Hämäläis-Osakunnan mökille Oittiin, jossa oli noin 80 eri osakuntien edustajaa nauttimassa kauniista kesäilmasta. Tapahtuma oli erittäin hauska sitseineen ja oheisohjelmineen.

Pohjalaisiakin oli tullut paikalle varsin suurin määrin.

Edustaminen ei päättynyt lainkaan siihen, vaan päädyin sieltä lähes suoraan Savolaisen Osakunnan kesäretkelle eli tervikselle, tervahöyryristeilylle. Sanottakoon tästä tapahtumasta se, että tällä kertaa se kesti keskiviikosta sunnuntaihin eli kersuntain verran. Voidaankin kysyä miten jaksoin pitää tämmöisen putken?

Ensinkin mitä mainioimman seuran takia. Niin aamuyöllä kuin aamulla varhain oli viihdyttävää matkaseuraa. Ihan muunkin sisältönsä suhteen tapahtumat jäivät hyvin mieleen. Harva voi kertoa seilanneensa Saimaata historiallisella höyrylaivalta valkolakkisessa seurassa. Maisematkin olivat kuin suoraan postikorteista järvimaisemineen.

Välillä olo tuntui hieman ulkopuoliselta perinteiden keskellä, mutta avoimin mielin ja ”fuksiasenteella” tapahtuma oli erittäin mielekäs. Vertaistukea oli myöskin saatavilla, sillä sattuneista syystä lähes koko OYV:n hallitus ja suuri osa toimikuntalaisista osallistui tapahtumaan.

Teimme myös samoin yhteisosakuntalaisin voimin hassunhauskan jäynätempauksen viemällä Hämäläis-Osakunnan kauniin kukkotaulun heidän mökiltään risteilylle.

Saimme tällä aikaan omanlaisensa some-ilmiön, jota voi seurata Instagramissa tililtä @operaatio_kalakukko.

Kesä 2021 olisi ollut hyvin tylsä ilman yhteisosakuntalaisia tapahtumia. Pohjalaisilla oli myös lähes viikottain toimintaa omissa tiloissaan, mutta välillä kaipasin tuttuja myös talon ulkopuolelta. Tiedän, että näin tulee olemaan myös jatkossa.

Ps. Jos lähdet edustamaan toisen osakunnan vuosijuhlille tai muihin isompiin juhliin, kannattaa siitä kertoa osakuntasi hallitukselle! Voit päästä edustamaan osakuntaa, joka tarkoittaa sitä että osa ainakin osa osallistumismaksusta voidaan korvata.

Kuva Tervikseltä 2021. S/S Mikko kuljetti retkikansaa ympäri Saimaata. Vierailimme mm. Savonlinnassa, Rantasalmella, Savonrannassa ja Enonkoskella.

Järjestötietoutta

PV/ÖD - Pohjalainen Valtuuskunta - Österbottniska Delegationen • • • •

Pohjalaisten osakuntien yhteistyöelin Jäseninä EPO, VN & PPO Tapahtumatoiminta, pohjalaisten yhteistyö, osakuntatilat, Ostro-lehti ( jota juuri luet!)

Tapahtumia ovat mm. Porthan-juhla, kaudenavajaiset, joulupäivälliset ja Vappusitsit.

OYV/NSD - Osakuntien Yhteisvaltuuskunta - Nationernas Samdelegation • • • •

Osakuntien yhteistyöelin. Osakuntien yhteiset asiat niin rekrytoiminnasta tapahtumiin.

Jäseninä kaikki HY:n ja Aallon osakunnat Tapahtumia ovat mm. Suursitsit, sitsilaulukonsertti, fuksipuisto ja osakuntaapprot.

Toimikuntien toimintaan voi osallistua kuka tahansa

”Unioni” - Osakuntalainen Unioni • •

Suomenkielisten osakuntien sidosjärjestö, etenkin HYYn edustajiston suuntaan.

Välillä tapahtumatoimintaa ja vaalitilaisuuksia.

SNÄf - Svenska Nationer och Ämnesföreningen •

Unionin ruotsinkielinen vastine. Jäseninä ruotsinkieliset osakunnat ja ainejärjestöt

13

14

SITSILAULUKONSERTTI

Savolaisen Osakunnan Soitannollinen Seura SOSSu järjestää helmikuussa Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan (OYV) kanssa ennennäkemättömän sitsilaulukonsertin, joka kokoaa kaikki pääkaupunkiseudun 16 osakuntaa yhteisen pöydän ääreen Vanhalle ylioppilastalolle. Tässä uniikissa sitsilaulukonsertissa pääset laulamaan kunkin osakunnan rakkaimpia sitsilauluja SOSSun säestämänä, samalla tutustuen eri osakuntien sitsiperinteisiin. Illan aikana nautitaan tietenkin myös kolmen ruokalajin illallinen, kuten sitseihin kuuluu!

Sitsilaulukonsertin taiteellisesta toteutuksesta vastaa SOSSun kapellimestari Susanna “LoLa III” Rantakylä, joka kertoo tapahtuman taustasta näin: “Yliopisto-opinnot aloitettuani ihastuin heti osakunnilla vallitsevaan sitsikulttuuriin. Etenkin omalla osakunnallani SavOlla sitsaaminen on ollut myös musiikillisesti mielekästä, sillä laulutaitoisia löytyy huomattava määrä! SOSSun taiteellisten johtajien salaisena haaveena on pitkään ollut ‘Dinner and a show’ -ajatuksella järjestettävä konsertti, joten astuttuani kapellimestarin tehtävään päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Nyt järjestettävä sitsilaulukonsertti yhdistää kolme minulle rakasta asiaa: perinteikkäät sitsilaulut, opiskelijaorkesteritoiminnan ja ystävät yli osakuntarajojen.“ Tapahtuma on avoin niin fukseille, civiksille kuin sennuillekin, ja toivon, että saamme kaikki halukkaat mahtumaan Vanhalle.

Ilmoitamme sitsien tarkan hinnan marraskuussa, kun tapahtuman ilmoittautuminen avataan osakunnille. Pyrimme järjestämään tapahtuman mahdollisimman opiskelijaystävälliseen hintaan.

Seuraamme tarkasti THL:n ohjeistuksia ja määräyksiä tapahtuman järjestämisen suhteen ja tiedotamme mahdollisista muutoksista tarpeen mukaan.

Nähdään sitsilaulukonsertissa helmikuussa!

Toimikunnan puolesta, Suvituulia “Ele” Valta Sitsilaulukonsertin tuottaja 15

Kaavio: Jouni Pöyliö

16

Kunnianeuvoskunta [PPO]

Senioriyhdistykset

Pohjalaisten Osakuntien hallintokaavio

Hallitus

Kannatusjäsenet

Osakuntalainen Unioni ry 1986

nim. 2 jäs.

nim. 2 jäs

Sijoitusomaisuuden hoito

Valio- ja toimikunnat

[Q+2/6+2/6/osak]

sisustus, kerhotoiminta

[Ob - lehti, kirjasto, galleria, Porthan-juhla, asuntolapaikat,

- pohj. osakuntien yhteiset tehtävät

[PV/ÖD]

Österbottniska Delegationen

Pohjalainen Valtuuskunta

Yhteiset kerhot

Järjestötoiminta [viihde- ja kulttuurintuotanto, jäsenpalvelut]

Hoitokunta

Hoitokunta

Stipendirahasto -nimikkorahastoja, ei eriteltyinä

[Pohjalainen Osakunta 1643]

Pohjois-Pohjalainen Osakunta [PPO]

Vasa nation [Vn]

Etelä-Pohjalainen Osakunta [EPO]

Tukirahasto

nim. 2/osak nim. 5/30- 14/30/osak [3v]

valinta yleisillä jäsenvaaleilla

nim. 1/11

Hallitus

Hallintoneuvosto

nim. 1/15+1/15 ed.

-kiinteistönhoito

Hallitus

Edustajisto [60 jäs]

Hallitus

Muut luott.elimet

Hallitus

omistus 40 % - 40 % - 20 %

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta [HYY] 1868

Ostrobotnia [PTO]

Pohjalaisten Talosäätiö

Asiamies - isännöitsijä

1942 [Kiinteimistö-oy Ostrobotnia 1910]

nim. 2/osak

Osakuntien yhteisvaltuuskunta ry Nationernas Samdelegation rf [ OYV /NSD]

1970 - ravintolatoiminta

Hallitus

Toimitusjohtaja

Oy Botta Ab

Svenska Nationer och Ämnesföreningar SNÄF

Sidosjärjestöt

Ostrobotnia-kiinteistön hallinta

[YOAS] 1961

Hallitus

nim. 1 / 2 [2+2v]

nim. I + 1/3 jäs.

Valio- ja toimikunnat

Hallitus ja virk.

Hallitus

Artin Säätiö

- PPO & KO

1964 - edistää opiskelun edellytyksiä

Asiamies Avustava asiamies

Hallitus

Hallitus

- ohella - VN, NN, ÅN, ÖFN

[Maapadontie 2, Patola]

Kiinteistö-oy Maapadontie 2

- ohella KY 25 %

Bostadstiftelse [SSBS]

omistaa 50 %

omistaa 4,4 %

1970 [Maapadontie 5, Patola]

Kiinteistö-oy Artti

Hallitus

- ohella KO, KSO, Helsingin Keskipohjalaiset ry

Svenska Studenters

Hallitus

Mäkelänrinne 5A, Vallila - PPO, EPO, WiO, KO

nim. Q + 2 jäs. [3v]

Kerhot

omistaa 25 %

1966 [Rautalammintie 3 B + C]

Kiinteistö-oy Osakunta

Hallitus

- ohella HYS ja HO 50 %

1978 [Puistola]

Kiinteistö-oy Kämnerintie 7

omistaa 63,1 %

Ylioppilasasuntolasäätiö

omistaa 50 %

[kaavion ulkopuolella Domuksen nimikkopaikat EPO & PPO]

Asuntolapalvelut

HALLINTOHIMMELIT HALLINTOHIMMELIT HUKASSA HUKASSA TEKSTI: CASPER ENCKELL Kuka tämän talon nyt omistaakaan? Miten osakunnat ja Ostrobotnia-talo pyörii? Miten varojenhankintaa tehdään? Miten kaikkia asuntoja hallinnoidaan? Miten osakunta liittyy edustajistoon ja muihin osakuntiin? - Ei huolta. Sillä kukaan ei tarkkaan sanoen tiedä kaikkea!

Ostro-lehti pyrki selvittämään talon hallinnon takana olevia verkostoja ja sai aikaan seuraavanlaisia hallintohimmeleitä. Toimitus haastoi eri tason virkailijoita niin PPO:ssa kuin talosäätiössäkin piirtämään kaavakuvan PPO:n hallinnosta. Kaavakuvissa väistämättä tulisi näkymään se, miten pohjalaiset osakunnat ja Pohjalainen Valtuuskunta toimivat.

Enemmittä puheitta, annamme kaavioiden puhua:

Talosäätiön puheenjohtajan taidonnäyte, joka kuvaa myös talosäätiön toimintaa.

MIKÄ IHMEEN HALLINTOHIMMELI? Hallintohimmeli on PPO:n ja pohjalaisten osakuntien hallintoa selittävä piirros, jonka on aikoinaan luonut Jouni Pöyliö. Voit tutustua siihen tarkemmin viereisellä sivulla.

Tämä kaavio kummittelee osakunnan virkailijoiden ja sidosryhmäläisten vuosittaisissa perehdytystilaisuuksissa.

Muutaman osakuntavuoden jälkeen kaavio näyttää entistä tutummalta ja muistuttaa vähemmän hieroglyfejä.

Talosäätiön hallinto-assistentin näkemys, jossa useita osakuntalaisille läheisiä asioita.

17

PPO:n kuraattorin hyvin kattava hallintohimmeli.

Roskakorista pelastettu PPO:n puheenjohtajan hallintohimmeli.

Seuraa Ostroa Instagramissa @ostrolehti

PPO:n varapuheenjohtajan eli allekirjoittaneen toivoton räpellys.

18

UUDISTUVAT PERINTEET SÄILYVÄT ELÄVINÄ TEKSTI JA KUVAT: IIDA PULJU

19

Aino Krook ja Suvi Jokinen kulkevat edelläni kansallispuvut päällään aurinkoisessa Suomenlinnassa ja ihmiset antavat meille kohteliaasti tietä kapeilla kävelypoluilla. Ohikulkijat kuiskailevat toisilleen jotain kansallispuvuista. Joku kuuluu tunnistavan Jokisen puvun Siikajokilaakson puvuksi ja kohta toinen kysyy rohkeasti ”Mistä päin tuo puku on?”. Taidetaan meitä luulla myös alueen työntekijöiksi, sillä niin pontevasti turistipariskunta kyselee, mistä löytyisi lähin vessa.

Jokinen ja Krook kertovat tällaisten reaktioiden olevan tyypillisiä, kun kulkee kansallispuvun kanssa.

Ihmiset ovat uteliaita ja aina löytyy joku, joka haluaa kuulla miltä alueelta puku on, mistä se on hankittu ja onko kantaja peräti itse ommellut asunsa. Tämä on heidän mielestään yksi kansallispukujen hienouksista.

J

okisen tummasävyinen puku on Siikajokilaakson kansallispuku, jonka hänen äitinsä on alun perin tehnyt itselleen 90-luvun alussa. – Kansallispuvut menevät vähän muotiaalloissa ja tulevat aina välillä pinnalle. 90-luvulla monet tekivät itse kansallispukuja esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla, Jokinen kertoo. Hänen vanhempansa menivät aikoinaan myös naimisiin kansallispuvuissa ja niinpä puku on toiminut myös hänen äitinsä hääpukuna. Nyt 30 vuotta myöhemmin äidin kansallispuku on siirtynyt tyttärelle.

Krookin sininen puku on maantieteellisesti Jokisen puvun naapuri. Hänellä on Kalajokilaakson tarkistamaton puku, mikä tarkoittaa sitä, että puku on tyypiltään samankaltainen Kalajokilaakson virallisen puvun kanssa, mutta sitä ei ole tehty aivan tarkkojen ohjeiden mukaan.

Krook osti puvun Facebookin kansallispukuryhmästä. Hän oli aiemmin käyttänyt kuorossa ystävältä lainattua Kokkolan kansallispukua ja päätti, että haluaa itselleen oman kotiseutunsa

20

puvun. Krook on kotoisin Alavieskasta ja koska Alavieskalla ei ole omaa virallista pukua, oli Kalajokilaakso se lähin. – Halusin ehdottomasti Kalajokilaakson puvun ja sitten näin tämän huutokaupassa. Niitä on yleisesti liikkeellä tosi vähän.

Laitoin vielä hälytyksen puhelimeen viittä minuuttia ennen kuin huutokauppa loppuu, että kerkeän tekemään viimeisen tarjouksen, Krook kertoo.

Krook ja Jokinen kertovat, että monilla osakuntalaisilla itse asiassa on kansallispukuja, mutta niiden käyttö tuntuu jostain syystä haastavalta. – Monet eivät vain ole ajatelleet, että niitä voisi käyttää. Kai niiden käyttäminen tuntuu jotenkin vaikealta, mutta eihän se itseasiassa ole, Jokinen sanoo.

Kansallispukua voi käytännössä käyttää kaikissa juhlissa, aina ristiäisistä linnanjuhliin. Yleisimmin kansallispukuja käytetään perhetapahtumissa, kuten häissä tai rippi- ja ylioppilasjuhlissa.

–Kansallispukua voidaan myös hieman muutella tilanteesta riippuen ja esimerkiksi hautajaisissa kansallispukua käytetään

usein mustan huivin, essun tai tykkimyssyn kanssa, Krook kertoo. Jokinen ja Krook mainitsevat myös isommat osakunnan juhlat, kuten vuosijuhlat tai itsenäisyyspäivän juhlan, joihin kansallispuku on oiva asuvalinta. – Kansallispuku on kätevä juhla-asu opiskelijalle, jos juhlia on paljon. Jos ostaisi aina eri mekon, tulisivat juhlat kalliiksi, Jokinen sanoo.

Kansallispukukaan ei silti kertaostoksena ole halvimmasta päästä, ainakaan jos ei satu olemaan niin onnekas, että sellainen löytyisi mummon varastosta. Jokinen ja Krook neuvovat seuraamaan nettihuutokauppoja ja Facebookin kansallispukuryhmää, joista kansallispukuja tai niiden osia voi ostaa käytettynä. Käytetyn puvun ostamiseen kannattaa varata noin 300 euroa ja jos puvun haluaa ostaa uutena, täytyy rahaa löytyä muutaman tuhannen euron edestä. – Uutena ostaessa on se etu, että siinä saa kerralla kaikki osat ja ne ovat käyttämättömiä, Krook sanoo.

Kansallispuvun voi tehdä myös itse ja monet kansalaisopistot järjestävät kursseja, joilla pukujen ompelua opetetaan.

Perinteisesti kansallispuvut ommellaan käsin, eikä ompelukonetta saa käyttää. – Esimerkiksi meidän molempien puvuissa on lankanapit, sillä muovisia nappeja tai esimerkiksi vetoketjuja ei periaatteessa puvuissa saisi käyttää, Jokinen sanoo. Usein puvuissa kuitenkin on päädytty omaleimaisiin ratkaisuihin ja niissä näkee esimerkiksi neppareita sivuissa tai suuria taskuja alushameissa. – Periaatteessa tällaiset ei kuulu kansallispukuun, mutta ne tekevät asuista huomattavasti monipuolisempia ja helppokäyttöisempiä. Jos se tarkoittaa, että pukua siksi käytetään enemmän, niin minusta nämä ovat vain hyviä muutoksia, Jokinen sanoo.

Kansallispukujen eri osia on sallittua pitää myös erikseen, ja rennommissa juhlissa monet käyttävätkin erikseen vaikkapa vain puvun hametta tai liiviä normaaleiden vaatteiden kanssa, jolloin puvun käyttö monipuolistuu. Jokinen huomauttaa, että eri kansallispukujen osia ei tulisi kuitenkaan perinteen mukaan sekoittaa keskenään. – Eli en voisi käyttää ristiin osia vaikkapa Rovaniemen ja Siikajokilaakson puvusta, hän selventää. Vaikka kansallispuvun käyttämistä ei kukaan virallisesti valvo, ovat jotkut hyvin tarkkoja esimerkiksi siitä, millaisia kenkiä puvun kanssa voi käyttää ja onko pukua sopivaa käyttää meikattuna tai kynnet lakattuina.

Tytöt ovat yhtä mieltä siitä, että perinteiden kuuluu elää tai ne kuolevat pois. – Nämä säännöt ovat hyviä ohjenuoria, mutta niitä ei minusta tarvitse noudattaa sokeasti. Kun perinteistä tehdään vähemmän tiukkoja ne aukeavat useammille ihmisille.

Monesta voi tuntua, että he eivät uskalla käyttää kansallispukua, koska eivät tunne kaikkia sääntöjä, heillä ei ole kaikkia puvun osia tai tuntuu vaikka vieraalta käyttää tykkimyssyä, mutta kyllä kansallispuku kuuluu ihan kaikille, Jokinen sanoo.

Vaikka Jokinen ja Krook kannattavat perinteiden uudistamista, he arvostavat suuresti vuosisatojen takaista esiäitien käsityötaitoa, jota kansallispukuperinne Suomessa vaalii. – Siinä mielessä on hyvä, että pukuja ommellaan käsin ja niiden ompelua opetetaan erilaisilla kursseilla. Se on sellaista taitoa, jota harva enää nykyään harrastaa tai osaa, Jokinen sanoo. Hän tunnustaa, että itse osaa ommella hädin tuskin suoraa viivaa, mutta onneksi hänellä on ompelutaitoinen äiti.

FAKTA: Kansallispuvut Kansallispukujen mallit perustuvat perinteisiin juhlaasuihin, joita talonpoikaisväestö käytti 1700–1800-luvuilla.

Kansallispukujen virallisia malleja on koottu vuosikymmenien ajan pitkien tutkimusprosessien kautta. Ensimmäiset puvut koottiin 1800-luvun lopulla kansallisromantiikan hengessä Nykyään Suomesta löytyy noin 400 erilaista kansallispukumallia. Pukujen mallit perustuvat alueensa tyypilliseen pukeutumiseen ja alueelliset erot näkyvät selvästi.

Kansallispuku on kokonaisuus, joka koostu eri vaatekappaleista, kuten liivistä, päähineestä ja koruista.

Kansallispuku sopii asuksi kaikkiin juhlatilaisuuksiin.

Tyypillisesti kansallispukua käytetään perhejuhlissa, kuten häissä tai ylioppilasjuhlissa.

LÄHTEET: Suomen kansallispukukeskus.fi Kaukonen Toini-Inkeri: Suomalaiset kansallispuvut, WSOY, 1985.

kansanpuvut

ja

21

Jokinen onkin äitinsä kanssa suunnitellut, että hänelle tehtäisiin aivan oma kansallispuku. Hän on kotoisin Oulusta, mutta koska kotiseudun puku on melko yksinkertainen ja yksivärinen, on pukumallia etsitty myös muualta suvun alueelta.

projekti, ettei mallia voi vaihtaa kesken kaiken. Jokisen äidin ompelutaitoa on hyödynnetty kevään aikana myös osakunnan emännän pukuun sopivan tykkimyssyn tekemiseen, mikä on jo yksinään ollut suuritöinen projekti.

Suomesta löytyy noin 400 erilaista kansallispukumallia ja puvuissa näkeekin selvästi alueelliset vaihtelut. Krook kertoo, että pohjoispohjanmaan puvut ovat tyypillisesti melko yksinkertaisia, mutta Itä-Suomen puvut ovat koristeellisempia ja niissä näkyy selvästi Venäjän vaikutus. Ruotsinkielisillä alueilla kansallispuvut ovat tyypillisesti hyvin värikkäitä. Itä- ja LänsiSuomen erot näkyvät selvästi myös erilaisissa hattumalleissa.

Krook ja Jokinen huomauttavat, että kansallispukuja ei tule sekoittaa saamenpukuihin. Kansallispukuja saa käyttää kuka vaan ja puvun voi valita oman mieltymyksen mukaan. Jokinen naurahtaa, että kansallispuvun valinta muistuttaa paljon osakunnan valintaprosessia: – Yleensä ihmiset valitsevat oman synnyinpaikan tai vanhempien kotiseudun perusteella, mutta on aivan sallittua valita se, mikä on nätti ja kiva.

Emännän puku on Rovaniemen kansallispuku, joka kulkee PPO:n emännän viran mukana ja jota emännät voivat käyttää edustustilaisuuksissa. Jokinen ja Krook hoitavat yhdessä PPO:n emännän virkaa tänä vuonna ja ovat siis päässeet käyttämään myös emännän pukua. Kumpikaan ei tiedä, miten puku aikoinaan on osakunnalle päätynyt, mutta siitä ollaan varmoja, että se on ollut Bottalla pitkään. – Ehkä joku on aikoinaan lahjoittanut oman pukunsa osakunnalle. Todella hienoa kuitenkin, että se on meillä, sillä se on todella arvokas puku, Jokinen sanoo.

Jokisen oman pukumallin mietinnässä kärkikolmikko on vielä harkinnassa. – Puvun tekeminen on kuitenkin niin suuri

22

Mikä kansallispuvuissa sitten on hienointa?

Krook korostaa sitä, että kansallispuvut ovat erilainen juhlaasu verrattuna johonkin tavalliseen mekkoon. Niihin liittyy perinteitä ja ne herättävät aina keskustelua esimerkiksi puvun alkuperästä.

– Ja ohan ne nyt komian näkösiä, Jokinen tiivistää.

”Suomesta löytyy noin 400 erilaista kansallispukumallia ja puvuissa näkeekin selvästi alueelliset vaihtelut.

Pohjoispohjanmaan puvut ovat tyypillisesti melko yksinkertaisia, mutta Itä-Suomen puvut ovat koristeellisempia ja niissä näkyy selvästi Venäjän vaikutus. Ruotsinkielisillä alueilla kansallispuvut ovat tyypillisesti hyvin värikkäitä.”

KUVA: CASPER ENCKELL

23

KUVA: CASPER ENCKELL

YHTEISOSAKUNTALAINEN KANSALLISPUKU-PIKNIK JÄRJESTETTIIN 5.8

Elokuun ensimmäisellä viikolla ympäri Suomea järjestettiin erilaisia kansallispukutuuletuksia kansallispuvun syntymäpäivän kunniaksi.

5.8 Järjestettiin myös yhteisosakunnallinen kansallispuku-piknik Hesperian puistossa.

24

KUVA: CASPER ENCKELL

Miksi kansallispuvun syntymäpäivää juhlitaan 5.8?

5.8.1885 Venäjän keisaripari vieraili Suomessa.

Keisarinnalle lahjoitettiin suomalaista käsityötä edustava vene, jonka soutivat paikalle yhdeksän kansallispukuihin pukeutunutta nuorta naista.

Tapahtuma sai aikanaan osakseen paljon huomiota ja päivää alettiin juhlia kansallispuvun syntymäpäivänä.

Kansallispuvun syntymäpäivän kunniaksi elokuun ensimmäisellä viikolla järjestetään kansallispuvun tuuletustapahtumia ympäri Suomea.

Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä käyttämään kansallispukuja ja tuoda niitä esille.

LÄHDE: Suomen kansallispukukeskus.fi

KUVA: IIDA PULJU

KUVA: CASPER ENCKELL

25

OSTRON TOIMITUKSEN JODEL-KATSAUS

Bileet herättivät keskustelua

Bottalle kaivattiin...

EPOlaisuutta parhaimillaan

PPO-rakkautta

EPOn vujuja vietettiin...

Hauska juttu, hei!

Pelastakaa PPO:lainen Vantaalta!

Osakuntarakkautta ... niin että katto tärähtää! #juoksututkinto #cumlaude 26

Pohjalaisilta kuultua 2/21 ”Lupaan olla kännissä ja juoda sampanjaa” PPO:n emäntä

”Vitut mistään panojazzista kun voi kuunnella Urho Kekkosta lukemassa Suomen lakia” Yhteiskunnallisen valiokunnan pj. kesäretkellä

”Sun ei tartte olla mikään fyysikko tanssiakses ilman paitaa pöydällä” Anonyymi PPOlainen kesäretkellä

”Olen kännissä, mutta en niin kännissä” Hallitusvirkailija kesäretkellä

”En sylkäissyt lasiin”

Toinen anon. PPOlainen kesäretken sitseillä

”Nälkä tulee, jos pitää syödä” Puheenjohtajan viisaus kesäretkellä

”Pannari sytty tuleen!”

PPO:n emäntä kesäretkellä

”Normaalisti en tykkää oluesta, mutta nyt kyllä maistuu” Varapuheenjohtaja olutpöydässä

”Never stop the madness ja kohta vedetään taas” Varapj. hetkeä myöhemmin

”Toivottavasti kaikilta ottaa tänään eteen” EPO:n isäntä olutpöydässä

”Eteen ottaminen on mun lempiasia nykyään” Kuraattori olutpöydässä

27

FUKSILIITE

28

EPO:N INSPEHTORIN FUKSITERVEHDYS

Hyvät pohojalaaset, ja eritoten fuksit!

Uusi lukuvuosi rakkaassa alma materissamme on taas pyörähtämässä käyntiin, ja sen mukana myös kesälaitumilla olleet osakuntalaiset palailevat niin opinto- kuin osakuntaaskareidensakin pariin. Tätä kirjoittaessa on vielä epävarmaa, voidaanko lähiopetus yliopistolla aloittaa pandemiatilanteen takia, mutta ainakin 1. ja 2. vuoden opiskelijoille tämä mahdollisuus pyritään tarjoamaan, toivottavasti tämä toteutuu.

Kesän aikanakin on kuitenkin tapahtunut, ja erityisesti mainitsemisen arvoista on osakuntien uusimman asuntorakennusprojektin valmistuminen Vallilaan Rautalammintielle. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että pystymme entistä paremmin tarjoamaan mukavia asumisvaihtoehtoja osakuntalaisille. *** Opintonsa nyt aloittaville fukseille koittaa elämässä uusi vaihe, kun siirrytään enemmän tai vähemman itsenäisen elämisen alkuun täällä pääkaupunkiseudulla. Viimeinkin pääsee kokeilemaan omien siipiensä kantavuutta! Kuten monet nyt opintonsa aloittavat tietävät, opintojen lisäksi opiskelijoille on tarjolla monenlaisia muitakin rientoja, esim. ainejärjestöjen toiminta. Nämä tarjoavat mukavaa vaihtelua opinnoissa puurtamiseen, ja ovat itse asiassa niitä tärkeimpiä kanavia sosiaaliseen verkostoitumiseen ja uusien ystävien hankintaa.

Miten osakunnat sitten eroavat ainejärjestöistä? Kummassakinhan on kyse opiskelijoiden omaehtoisista aktiviteeteista. Isossa kuvassa tärkein ero lienee se, että osakunnat ovat osa pitkää, aina keskiajan eurooppalaisiin yliopistoihin ulottuvaa akateemista jatkumoa sekä se, että Helsingin yliopiston osakunnat, päinvastoin kuin ainejärjestöt, ovat virallisestikin osa Helsingin yliopistoa. Pohjalaiset osakunnat ovat myös vauraita, eli ne pystyvät tarjoamaan jäsenilleen tukea monenlaisten tapahtumien toteuttamiseen.

*** Sattumoisin itselläni tulee nyt kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun kirjauduin EPO:n jäseneksi. Päivämäärä oli 4. 9. 1981, ja edelleen muistan elävästi kun hieman arkaillen astuin osakunnan toimistoon ja esitin HY:n ylioppilaskunnan maksukuitin johon oli ruksattu EPOn jäsenmaksu maksetuksi. Pääsihteeri tarkisti kuitin ja aukaisi pöydällä valmiina olevan ison juhlavanmustan jäsenmatrikkelin, johon sitten kirjoitin tarvittavat tiedot ja kuittasin ne allekirjoituksellani. Minusta oli tullut osakunnan jäsen! Enpä silloin vielä tiennyt, miten paljon tuo asia tulisi elämääni muuttamaan…

Haluan toivottaa kaikki, niin pohjalaiset kuin pohjalaismielisetkin opiskelijat tervetulleiksi pohjalaisiin osakuntiin, olipa valintasi sitten EPO, PPO tai VN. Tavataan Ostrobotnialla!

Tomi Taira Inspehtori Etelä-Pohjalainen Osakunta

Toiminnan keskiössä ovatkin teidän itsenne tekemät asiat, oli kyseessä sitten orkesterin kokoaminen, surffauskilpailun järjestäminen tai paneelikeskustelun järjestäminen. Toimintaa voi harrastaa monella eri tasolla. Ja koska osakuntaan kuuluu opiskelijoita monilta eri aloilta, toiminta poikkeaa jo tämänkin takia oppiainekohtaisten opiskelijajärjestöjen toiminnasta.

Osakunnassa toimiminen tarjoaakin erinomaisen tavan tutustua muiden alojen opiskelijoihin, joihin ei todennäköisesti muuten tulisi törmättyä. Samalla saat hyvää kokemusta asioiden yhteisestä eteenpäinviemisestä!

Sokerina pohjalla ovat sitten viralliset akateemiset juhlamme: Syksyn Porthan-juhla ja pohjalaisten osakuntien vuosijuhlat keväällä. Jos et ole aiemmin kekkaloinut frakissa (näitä voi vuokratakin, omaa ei tarvita!) tai juhlallisessa iltapuvussa, niin älä jätä näitä väliin! Samalla tulet oppineeksi muodollisten pöytäjuhlien tapa- ja pukeutumiskoodit; näitäkin taitoja moni tulee tarvitsemaan eikä niitä oikein missään varsinaisesti opeteta.

Ja muita, matalamman profiilin illanistujaisia riittää lähes joka viikonlopulle.

EPOn tuleva inspehtori vuosijuhlien jatkoilla v. 1983

29

Suomi-Botta-Suomi Airut on lippuvahti osakunnan vuosijuhlissa tai muussa tärkeässä tapahtumassa.

Akateeminen vartti tarkoittaa sitä, että yliopiston luennot alkavat aina vartin yli. Jos luento on merkitty alkavaksi klo 14, alkaa se siis klo 14.15.

Botta eli Ostrobotnia-talo. Ks. Ostrobotnia-talo.

Bottaantuminen eli förbottande on ilmiö, jossa fuksi tai civis huomaa viettävänsä viikossa enemmän aikaa Bottalla kuin kotonaan. Varoituksen sana: paluuta ei enää tässä vaiheessa ole...

Civis /kiivis/ on vanhempi osakuntalainen, joka toivoisi vieläkin olevansa pikkuinen fuksi, mutta on jo auttamattomasti ylittänyt tuon autuaan osakuntaiän. Civikseltä voit kysyä ihan mitä vaan, luottamuksella – ja hän saattaa toisinaan tietää vastauksenkin.

Emäntä ja isäntä ovat osakunnan kodin henki ja selkäranka.

Pitävät jöötä ja muistuttavat siten ehkä vanhempiasi. Kyseessä on virkailijanimi, jossa sukupuolella ei ole sinänsä tekemistä itse viran kanssa. Kirves ja kaulin sopivat käteen kuin käteen.

EPO eli Etelä-Pohjalainen osakunta.

Excu eli excursio on opintomatka, jolle lähdetään porukalla oppimaan uutta elämästä ja maailmasta.

Fiducit on fuksien laulunlopetushuuto.

Fuksi olet juuri sinä, hyvä ensimmäisen vuoden osakuntalainen.

Nuorin ja kaunein.

Fuksimajuri ja fuksivaliokunnan puheenjohtaja pitävät nimensä mukaisesti fukseista hyvää huolta järjestämällä mm. osakunnille yhteisiä tapahtumia.

Halko tarkoittaa hallituksen kokousta.

Inspehtori on yliopiston professori, joka katsoo osakuntalaisten perään, ja jonka apu on monessa visaisessa kysymyksessä tarpeen.Inspehtorit löydät osakuntien nettisivuilta.

Jaskan grilli on töölöläinen kulttuuri-ilmiö, jonne tullaan kauempaakin yöpurtavan toivossa. Täältä saat herkullisia ateriakokonaisuuksia huokeaan hintaan.

Juhlasali on nimensä mukaisesti suurimpien juhlien ja bileiden näyttämö. Lisäksi siellä järjestetään Pohjalaisten Tanssikerhojen ja Pohjalaisten Osakuntien Laulajien harjoitukset.

Kekri on PPO:laisten perinnejuhla syksyllä.

Klubihuone on tarkoitettu vapaampaan hengailuun ja sieltä löytyy mm. sohvia. Klubihuoneessa on myös isännänkoppi.

30

Kokoushuone toimii nimensä mukaisesti osakuntien ja valtuuskunnan kokousten pitopaikkana. Lisäksi sieltä on pääsy kerhokaapeille sekä tupakkahuoneeseen.

Kuraattori eli Q on se vanha osakunta-aktiivi, joka yhä vain tietää, osaa ja on mukana toiminnassa. Kuraattori valvoo osakunnan toimintaa rautaisella otteellaan ja on samalla lempeä lapsenvahti.

Laulukirja on jokaisen osakuntalaisen taskusta löytyvä kokoelma maakunta-, pöytäjuhla- ja sillislauluja sekä jopa iskelmiä. Kokeneimmat eivät laulujen sanoja tarvitse, vaan uskovat osaavansa kipaleet jo ulkoa. Oman laulukirjansa voi laittaa pöytäjuhlissa kiertämään ja sen sivuille raapustellaan terveisiä omistajalle. Laulukirjasta laulua johtaa kunnioitettu laulunjohtaja rapiireineen.

Manala on legendaarinen ravintola ja baari Bottan yhteydessä.

Möykkä tarkoittaa kellarikerroksen seurustelutiloja saunoineen.

Kaikki juhlat päättyvät ennemmin tai myöhemmin Möykkään.

Osakunnan sääntömääräinen kokous on EPO:n määräajoin pidettävä kokous, jossa päätetään osakunnan asioista. Tarjoilut ja tärkeät päätettävät asiat eivät jätä ketään kylmäksi.

Ostro on pohjalaisten yhteinen osakuntalehti. Kaikki osakuntalaiset ovat erittäin tervetulleita ideoimaan, luomaan sisältöä ja lähettämään valokuviaan Ostroon.

Ostrobotnia-talo on meidän jokaisen ikioma kakkoskoti keskellä Helsinkiä. Sijaitsee Töölössä kovin vaatimattomasti Eduskuntatalon ja Kansallismuseon tienoilla.

Ostrobotnian tutkinto on Helsingin yössä tapahtuva viuhahtelu, jossa eri tutkintoasteet ovat suoritettavissa matkan pituuden perusteella.

Parttenkoliaaset on epolaisten sadonkorjuujuhla yleensä lokakuussa. Jussipaitoja ja kansallispukuja ei katsota kieroon!

Porthan-juhla on yhteispohjalainen kakkosjuhla, järjestetään yleensä marraskuussa.

PPO eli Pohjois-Pohjalainen osakunta.

Programkvällar är ett Vasa Nations evenemang som ordnasnästan varje vecka. Kostnaden för att delta på programkvällar hålls till det minsta möjliga och är ofta gratis.

PV on Pohjalainen valtuuskunta eli pohjalaisten osakuntien yhteistyöelin, joka koostuu osakuntalaista. PV pyörittää talon toimintaa ja tekee yhteispohjalaista työtä eli yhteistyötä.

Rapiiri on laulunjohtajan miekka. Pelottava kapistus, jolla

johdetaan laulua ja pidetään riehakkaat juhlijat herran nuhteessa pöytäjuhlien tuoksinnassa.

Sillis on herkkuaamiainen, joka tarjoillaan vuosijuhlien jälkeisenä päivänä.

Smollis on vanhojen osakuntalaisten laulunlopetushuuto.

Sudeettipohjalainen on pohjalaismielinen tai sukujuuriltaan pohjalainen henkilö, joka on kotoisin jostain muualta kuin Pohjanmaalta.

Seniori on jo valmistunut osakuntalainen, joka kuitenkin yhä syystä tai toisesta pyörii Bottalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Ks. bottaantuminen.

Stippe tarkoittaa stipendiaattia eli pohjalaisten parissa lukukauden viettävää Tarton yliopiston kasvattia. Stippe on myös meiltä Viroon lähtevä osakuntalainen.

Sähköpostilista on näppärä tapa pysyä kartalla osakunnan tapahtumista. Sähköpostilistalle liittymiseen löydät ohjeet osakuntien nettisivuilta.

Teatterista löydät osakuntien yhteiset AV-laitteet sekä sohvia ja nojatuolia.

Torsuntai on torstain ja sunnuntain välinen yö, joka vierähtää kuin huomaamatta, mahdollisesti hyvin hatarin muistikuvin, mutta varmasti hyvässä seurassa.

Urkki eli St. Urho’s Pub on osakuntalaisten kantapaikka, joka sijaitsee kätevästi Ostrobotnia talon yhteydessä. Kuraattorien ja puheenjohtajien nimikkotuoppien maistaminen on osa osakuntalaisen yleissivistystä.

Vasung on virallinen lempinimi Vasa Nationin jäsenistä.

VN eli Vasa Nation.

Vuosijuhla eli vujut on osakunnan suurin tilaisuus eli ykkösjuhla.

Yhteispohjalainen tarkoittaa kaikkien kolmen osakunnan (PPO, EPO ja VN) jäsenille tarkoitettua toimintaa.

Yleiskokous eli ylko on PPO:n tärkein tilaisuus, jossa päätetään talon asioista. Tarjolla kahvia ja pullaa sekä ylettömän tärkeää ja toisinaan painavaakin asiaa.

Ylkkäri eli Ylioppilaslehti, joka toimitetaan paperisena kotiin HYYn jäsenille.

Svenska-Botta-Svenska Akademiska kvarten syftar på att universitetets föreläsningar börjar kvart över. Om det står att föreläsningen börjar kl. 14, börjar den alltså kl. 14.15. Men står det 14.00 ska du infinna dig prick.

Förbottande, alltså Bottaantuminen, är det fenomenet då en gulis eller juniormedlem (se: civis) märker att hen tillbringar mer tid på Botta än hemma. I det här skedet finns ingen återvändo, du är officiellt förbottad.

Bonusösterbottning är en person som inte är hemma från Österbotten men som har österbottniskt påbrå eller annars bara är österbottniskt sinnad.

Gulnäbb, eller gulis, alltså du, kära första årets nationsmedlem.

Yngst och vackrast.

Botta alltså Ostrobotniahuset. Se även Ostrobotniahuset.

EPO, alltså Etelä-Pohjalainen osakunta.

E-postlista är ett smidigt sätt att hålla koll på det viktigaste som händer på nationen. På nationernas hemsidor hittar du instruktioner för hur du prenumererar på listorna.

Excu alltså exkursion eller studiebesök, är när ett gäng far i väg för att lära sig någonting nytt om livet och världen.

Festsalen på femte våningen är platsen för våra större fester och sitser. Dessutom håller både Österbottniska dansklubben (POT) och Österbottniska Nationernas Sångare (POL) sina övningar här.

Fiduci är gulisarnas slutkläm efter snapsvisor.

Gulnäbbsansvarig sköter, som namnet säger, om gulisarna genom att ordna trevliga program och fungerar som ett nationsstorasyskon.

Inspektorn är en professor på Helsingfors universitet och är länken mellan universitetet och nationen, tar hand om nationsmedlemmarna och kommer med goda råd då det behövs.

Du hittar mer information om inspektorerna på nationernas hemsidor.

Jaskas grill är ett kulturfenomen i stadsdelen Tölö och finns strax utanför vårt nationshus. Hit kommer folk långväga ifrån för att få en prisvärd matbit – speciellt gott nattetid.

Junior, eller civis, /kiivis/, är en äldre nationsmedlem som drömmer sig tillbaka till gulislivet, men som tyvärr redan överskridit den underbara nationsåldern. Juniorerna kan du fråga

31

om vad som helst – de vet vad du går igenom och kan svara på det mesta!

Kekri är PPOs traditionella fest, som ordnas på hösten.

Klubbhövdning och värdinna är de som sköter mat och dryck på våra fester. De har koll på allt och påminner kanske lite om dina föräldrar. Det är alltså fråga om funktionärsposter som, trots namnen, är könsneutrala. Yxor och kavlar passar i alla sorters händer!

Klubbrummet används för friare umgänge. Där finns också klubbhövdingarnas ”koppi”.

Kurator, eller Q, är en gammal nationsaktiv som vet det mesta om nationsverksamheten. Kuratorn ger goda råd när det behövs (och ibland när det inte behövs).

Manala är den legendariska restaurangen och baren i Ostrobotniahuset.

Marskalker är fanvakter på nationens årsfest eller på andra viktiga evenemang.

Mötesrummet används, som namnet säger, för nationernas, ÖD:s och kommittéernas möten. Via mötesrummet kommer du också till klubbarnas skåputrymme samt rökrummet.

Möykkä är vår källarvåning. Där finns bastu och sällskapsrum.

Alla fester slutar förr eller senare i Möykkä.

Nationens värja är sångledarens svärd. Håller du i värjan är du chef över festen. Med den leder du sången och håller koll på de muntra festdeltagarna.

Nationsmöte är Vasa nations högsta beslutande organ.

Nationsmöte ordnas en gång i månaden, viktiga beslut tas och det bjuds på mat, kaffe och gott sällskap. Alla nationsmedlemmar i alla åldrar är välkomna!

Osakunnan sääntömääräinen kokous är EPOs återkommande möte, där det beslutas om viktiga nationsärenden.

Ostro är de österbottniska nationernas gemensamma publikation. Alla nationsmedlemmar får gärna komma med idéer, skapa innehåll och bidra med bilder till Ostrotidningen.

Ostrobotniahuset är vårt alldeles egna andra hem i centrala Helsingfors. Det finns i Tölö, nära Riksdagshuset och Nationalmuséet.

Ostrobotniaexamen, kan genomföras i Helsingforsnatten. Du uppnår olika nivåer beroende på resans längd. Förvirrad? Fråga en äldre nationsaktiv.

Parttenkoliaaset är EPOs skördefest som oftast hålls i oktober. Äger du en jussipaita eller en nationaldräkt är detta ett perfekt tillfälle att gräva fram dem!

PPO, alltså Pohjois-Pohjalainen osakunta.

Porthanfesten är den samösterbottniska årsfesten som ordnas i november.

32

Programkvällar är Vasa nations evenemang som ordnas nästan varje vecka. Kostnaden för att delta på programkvällar hålls till det lägsta möjliga och är ofta gratis.

Samösterbottniskt syftar på verksamhet som riktar sig till medlemmar i alla de tre österbottniska nationerna (PPO, EPO och VN).

Senior är en utexaminerad nationsmedlem som av en eller annan orsak syns till på Botta eller dess närmiljö. Se även: förbottande.

Sillis är en läcker frukost som ordnas morgonen efter årsfesterna.

Smollis är juniorernas slutkläm efter snapsvisor.

Stippe är en stipendiat, alltså en person från Tartu universitet, som tillbringar en utbytestermin vid Helsingfors universitet och på Botta. En stippe kan också vara en österbottnisk nationsmedlem som åker på utbyte till Tartu och vår vännation där.

Styrelsemöte (fin: halko) är tillfället då styrelsen träffas och bestämmer om och funderar på nationsverksamheten.

Sångboken är ett måste för varje nationsmedlem. I den hittar du alla viktiga och mindre viktiga sånger som sjungs på diverse fester. Under sitser kan du i sångboken samla hälsningar av dina bordsgrannar, eller till och med hela bordet. Sångledaren är den som har bäst koll på sångboken och leder sånger under sitser med värjan i högsta hugg.

Teatern är ett rum på femte våningen där det finns allt från soffor och fotöljer till avancerade tekniska aparater.

Torsöndag är natten mellan torsdag och söndag. Den går så fort så du knappt märker eller minns den, men helt säkert var du på Botta i gott sällskap!

Urkki, alltså St. Urho’s Pub är nationsmedlemmarnas stamställe och finns – till allas vår glädje – i Ostrobotniahuset.

Vasung är det officiella namnet på Vasa nations medlemmar.

VN, alltså Vasa nation.

Yleiskokous, eller ylko, är PPOs viktigaste möte, där det tas beslut om viktiga nations- och husärenden. Mötesdeltagarna bjuds på kaffe och bulla och diskuterar viktiga och stundvis tyngre ärenden.

Ylioppilaslehti är tidningen som ges ut av Studentkåren vid Helsingfors universitet (HUS) och som skickas hem till alla HUS-medlemmar. Årsfesten (fin. vuosijuhla eller vuju) är nationens största och bästa fest! Österbottniska Delegationen, eller ÖD, är de österbottniska nationernas samarbetsorgan och består av nationsmedlemmar. ÖD sköter det mesta kring våra gemensamma utrymmen och utför samösterbottniskt arbete – samarbete.

EPO:n fuksitiimi esittäytyy: Moikka uusi Osakuntalainen!

Mä oon Erja Vaskivuori ja toimin tänä vuonna EPO:n toisena fuksimajurina. Oon kotoisin Kurikasta ja liityin itse Osakuntaan viime syksynä samaan aikaan, kun aloitin opinnot ympäristötieteiden parissa. Osakunnalla tunsin alusta asti kuuluvani joukkoon ja kuluneen vuoden aikana oon saanut tutustua moniin ihaniin osakuntalaisiin, joita en välttämättä muuten olisi koskaan tavannut. Lisäksi Osakunta toi paljon sisältöä muuten ajoittain ankeaan korona-fuksivuoteen ja vuodelta ehti kertymään unohtumattomia muistoja niin Bottalta kuin etätapahtumistakin. Tavoitteena onkin järjestää yhtä ainutlaatuinen syksy uusille fukseille meidän mahtavan fuksitiimin kanssa!

Mun mielestä parhaita asioista Osakunnassa on poikkitieteellisyys ja uusien ihmisten tapaaminen, erilaiset tapahtumat, kerhot sekä ihan vaan Bottalla hengailu! Osakunnalta löytyykin varmasti jokaiselle mielekkäitä aktiviteetteja ja mukaan voi liittyä missä tahansa vaiheessa opintoja, eli ei ole väliä oletko fuksi vai onko takana jo useampi vuosi opintoja. Syksyn tapahtumiin kannattaa siis ehdottomasti tulla matalalla kynnyksellä tutustumaan sekä Osakuntaan että muihin osakuntalaisiin – Etelä-Pohjalaiseen Osakuntaan ja Bottalle jokainen on tervetullut omana itsenään.

Tapahtumien ja muiden aktiviteettien järjestämisen lisäksi me fuksimajurit ja fuksitiimi ollaan teidän fuksien yleinen tuki ja turva, eli meiltä saa tulla kysymään mistä tahansa mieltä askarruttavista asioista tai muuten vaan juttelemaan. Mut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta erja.vaskivuori@gmail.com tai someissa @erjajulia :) Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan, joten älä turhaan jännitä kysymistä!

Tervetuloa Etelä-Pohjalaiseen Osakuntaan!

Heippa uusi osakuntafuksi!

Moi!

Moikka!

Mä olen Aino Ojaluoma ja odotan jo innolla, että pääsee tutustumaan teihin uusiin osakuntalaisiin!

Opiskelen kolmatta vuotta varhaiskasvatuksen opettajaksi. Heti opintojen alussa löysin tieni osakunnalle, sillä poikkitieteellinen meno ja uudet tuttavuudet kiinnostivat.

Omalta isältäni olin myös kuullut hänen opiskeluaikojensa tarinoita Bottalta, enkä olekaan hetkeäkään katunut liittymistä osakuntaan. Aina on ollut tervetullut olo ja löytynyt paljon mukavaa seuraa.

Osakuntatoiminta on tarjonnut aivan huikeaa sisältöä opiskelijaelämään.

Matalalla kynnyksellä voi tulla juttelemaan, toivottavasti nähdään syksyllä!

Tässä Eetu ja vaikka nykyisin asunkin etelässä tunnen itseni vielä vähän pohjalaiseksi. HYllä olen kandivaiheen biologianopiskelija, joka aloittaa nyt kolmannen vuotensa osakunnalla. Näissä ympyröissä pääset tutustumaan ihmisiin, joihin et ehkä missään muualla voisikaan törmätä, joten kannattaa tulla reippaasti mukaan. Olen itsekin aina enemmän tai vähemmän hukassa, joten täältä saat ainakin vertaistukea. :)

Oon Anni, aloittelen nyt syksyllä toista vuotta kulttuurien tutkimuksen opiskeluja Helsingin yliopistossa ja samalla toista vuotta osakunnalla. Oon kotoisin Kurikasta ja osakunta tuntuikin heti omalta paikalta. On ollut tosi mahtavaa huomata, miten hyvin kaikki otetaan mukaan ja miten paljon erilaista tekemistä osakunnalla on!! Ootankin innolla, että pääsen mukaan järjestelemään mahtavia tapahtumia teille fukseille! Kaikille löytyy varmasti jotain!

Toivottavasti nähdään syksyllä!

Syksyllä nähdään!

33

Hei sinä uusi epolainen!

Mooi uudet osakuntafuksit!

Heippa uusi osakuntafuksi!

Olen Sanna Hietamäki ja ylpeä vuoden fuksi 20-21! Tulin osakunnalle maisterifuksina syksyllä 20 ja nyt alkaa toinen vuoteni osakunnalla.

Olen kotoisin Kauhavan Ylihärmästä ja vietän siellä paljon aikaa edelleen.

Opiskelen sosiologiaa ja siksi hakeuduin osakunnan yhteiskunnallisen vastaavan tehtävään, jossa pääsin järjestämään kuntavaalipaneelin keväällä.

Olen lisäksi pohjalaisen valtuuskunnan ohjelmavastaava.

Mä oon Emmi Keski-Nikkola, fuksitiimin kolmas vahvistus Kurikasta.

Opiskelen toista vuotta musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Osakuntaan liittymisestä kunnia ja kiitos kuuluu lukion historian opettajalleni, joka toi kurssilaisia tutustumaan osakuntaan jo lukioaikoina. Osakunnalla on aina tervetullut olo. Erilaisuus on rikkaus, etenkin osakunnalla. Osakunnalla on päässyt tapaamaan muidenkin alojen opiskelijoita ja en ole tavannut vielä ketään, kenen kanssa juttua ei syntyisi.

Osakunnalla olen tällä hetkellä isäntänä, eli kun menojalkaa vipattaa, lähestykää rohkeasti. Fuksitiimimme on tänä vuonna erittäin timanttinen, eikä vain siksi että kurikkalaiset ovat timanttisia. Nähdään osakunnalla <3

Mä olen Kaisla ja opiskelen kriminologiaa Helsingin yliopistossa. Kotoisin olen Seinäjoelta, vaikkakin ehdin asua myös Tampereella jonkun aikaa ennen muuttoa Helsinkiin. Osakunnalla minulla alkaa kolmas vuosi ja fuksitiimissä olemisen lisäksi toimin syksyllä vielä myös Osakunnan pääsihteerinä. Kannattaa tulla rohkeasti vähintään käymään erilaisissa tapahtumissa kurkkaamassa menoa, koska sitä saattaa vaikka jäädä Bottalle, niinkun mulle kävi. Mielestäni parasta Osakunnalla on eri aloilta ja opiskeluvaiheista tulevat ihanat ihmiset, joilta usein saa hyvää vertaistukea omaan opiskelijaelämään. Odotankin jo innolla myös kaikkien uusien fuksien tapaamista ja halutaan tarjota teille mahdollisimman lämmin vastaanotto.

Osakunnassa on parasta se, että varsinkin korona-aikana siellä oli aktiivisesti toimintaa, joten en jäänyt uudessa kaupungissa ollenkaan yksin. Ilman osakuntaa en myöskään olisi päässyt tutustumaan ihmisiin poikkitieteellisesti.

Lämpimästi tervetuloa meidän ihanaan osakuntaamme! <3

Nähdään Bottalla!

Heipä hei kaikki osakuntafuksit ja fuksinmieliset!

Oon Jarkko Kienokoski, toisen vuoden historianopiskelija ja osakuntalainen ja tuun Etelä- Pohjanmaan tuntemattomasta helmestä elikkäs Karijoelta. Löysin osakunnalle jo ensimmäisenä opiskeluvuonnani enkä ole ensimmäisten osakuntatapahtumieni jälkeen katsonut taakseni. Kun viime syksynä orientaation jälkeen ainejärjestötoiminta hiipui nopeasti ja kaikki luennotkin olivat etänä, osakunnasta muodostui nopeasti henkireikä koronan keskellä. Syksyllä muutaman kuukauden aikana löysin osakunnalta paljon uusia kavereita ja vietin Bottalla enemmän aikaan kuin haluaisin edes myöntää :D. Fuksivuosi osakunnalla oli täynnä mahtavia kokemuksia koronasta huolimatta ja toivottavasti me pystytään meidän timanttisen fuksitiimin kanssa järjestämään teille yhtä ikimuistoinen fuksivuosi.

Osakunnan toimintaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Meidän tapahtumista löytyy jokaiselle jotakin – on kuoroa, tanssikerhoa, liikunta- ja kulttuuriexcuja, lautapelikerho, saunailtoja, pöytäjuhlia, opintopiiriä ja paljon muuta. Oletpa sitten tänä syksynä opinnot aloittanut tai jo pidempään koulunpenkillä marinoitunut opiskelija, uudet osakuntalaiset on aina tervetulleita meidän tapahtumiin ja Bottalle. Osakunnalla pääsee tutustumaan kaikenikäisiin ihmisiin monilta eri aloilta ja meidän kohdalla myös kaikista pohjalaisista osakunnista ja juuri porukan kirjavuus on yksi parhaista jutuista osakunnassa. Jos yhtään kiinnostaa lähteä mukaan toimintaan, niin lähde rohkeesti mukaan fuksitapahtumiin katsomaan millainen meininki meillä on.

Jos joku asia mietityttää Osakuntaan, opintoihin tai elämään liittyen, mulle voi laittaa viestiä sähköpostilla (jarkko.kienokoski@helsinki.fi) tai somessa.

Tähän vielä perinteinen lopetus eli tervetuloa Osakuntaan ja nähdään Bottalla!

34

Hellurei!

Moikka!

Oon Otto, tämän timanttisen fuksitiimin teknillinen vahvistus Kokkolasta. Opiskelen viimeistä vuotta kemiantekniikkaa Aalto-yläopiston puolella ja jonkin verran on opintoja alla myös tietojenkäsittelytieteestä Helsingistä.

Oon Eveliina ja opiskelen farmasiaa toista vuotta ja oon viime vuoden osakuntafuksi. Odotan, että pääsen tutustumaan uusiin fukseihin! Osakunta on poikkeusvuoden aikanakin ollut aktiivinen (rajoitukset huomioiden) ja kiva paikka tutustua uusiin ihmisiin. Osakunta on kuin pieni pala Pohjanmaata keskellä Helsinkiä. Aina on ollut tervetullut olo ja mahtava paikka tutustua ihmisiin eri tieteenaloilta.

Osakuntaan tuli liityttyä toissa syksynä hieman puolivahingossa, mutta en ole sitä vielä ehtinyt katua. Toimintaan voi ja kannattaa lähteä mukaan vaikkei olisikaan aivan ensimmäisen vuoden opiskelija. Nähdään todennäköisesti syksyllä Bottalla erinäisten tapahtumien merkeissä ja multa saa ja voi tulla kyselemään tyhmiäkin kysymyksiä tai muuten vain juttelemaan.

Toivottavasti nähdään syksyllä!

Hei moi!

Terve!

Olen Tuomas Pajunpää ja kotoisin Lohtajalta, KeskiPohjanmaalta. Olen viidennen vuoden sähköteekkari Aaltoyliopistosta, jossa opiskelen tällä hetkellä elektroniikan ja nanoteknologian maisteriohjelmassa. Sain kuulla osakunnista ensimmäistä kertaa jo oman fuksivuoden aikana, mutta arkailin osakunnan toimintaan lähtemistä muutaman vuoden ajan.

Lähdin lopulta viime syksynä EPO:n fuksitapahtumiin, ja se oli yksi opiskeluaikojeni parhaista päätöksistä. Älä siis toista virhettäni ja kadu menetettyjä vuosia Bottalla, vaan lähde mukaan tutustumaan osakunnan toimintaan viimeistään heti!

Olen Jani, viimeisen vuoden farmasian opiskelija Helsingin Yliopistolla ja 1. vuoden elintarviketieteiden opiskelija myös Helsingin Yliopistolla. Minua on joskus kuvailtu sanoilla ”sä oot kyl yks helvetin enkeli” (ei se moottoripyöräjengi). Tietyissä piireissä olen jonkin tason äitihahmo, kun taas toisissa piireissä en ole. Vuosia (yliopisto)elämässä on (valitettavasti) kertynyt jo jonkin verran, osakunnalla (valitettavasti) hieman vähemmän.

Osakuntaan kuuluminen on opiskelijaelämässä ainutlaatuinen kokemus, josta et varmasti halua jäädä paitsi. Osakunnan poikkitieteellinen opiskelijayhteisö ja upeat tilat Etu-Töölön parhaalla paikalla pitävät huolen että viihdyt osakunnalla varmasti. Meidän fuksivastaavien tehtävänä on pitää huolta että jokainen teistä fukseista tuntisi olonsa tervetulleeksi osakuntaan ja pääsisi mukaan osakunnan toimintaan.

Nähdään siis Bottalla!

Tänä vuonna toimin EPOn jäsenrekisterinhoitajana ja viime vuoden tapaan fuksitiimin jäsenenä. Päätin lähteä mukaan fuksitiimiin taas tänä vuonna, koska vaihtoehtoja ei annettu.

Se ei kuitenkaan haittaa, koska tämän vuoden fuksitiimi on niin timanttinen, että kannattaa osallistua aina kun mahdollista meidän järjestämiin tapahtumiin ja tulla rohkeasti juttelemaan meille fuksitiimiläisille askarruttavista asioista osakuntaan ja opiskelujen aloitukseen liittyen.

Piiri pieni pyörii, kas siellä fuksitiimi hyörii. Tule toki mukaan.

Osakunnalla tavataan!

35

PPO:n fuksimajurin ja fuksivastaavien tervehdys

Fuksimajuri: Moikka! Minä oon Sara ja oon Pohjois-Pohjalaisen osakunnan fuksimajuri nyt jo toista vuotta putkeen! Mulla alkaa nyt syksyllä kolmas vuosi Helsingin yliopistolla Varhaiskasvatuksen opettajan opintojen parissa. Järjestöjuttujen lisäksi vapaa-ajalla seikkailen millon missäkin muun muassa meripartion ja tanhun parissa.

Toivotan kaikki uudet pohjalaiset fuksit erittäin tervetulleiksi meille Bottalle ja tulkaa ihmeessä juttelemaan tapahtumissa tai sähköpostiakin voi laittaa ppo-fuksi@helsinki.fi! :)

Fuksivastaavat:

Hei! Oon Elina ja oon tänä vuonna osakunnalla fuksivastaavana ja myös taloudenhoitajana. Opiskelen jo monetta vuotta tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa ja valmistuminen alkaa häämöttään jo turhankin lähellä. Vapaa-ajalla harrastukset vaihtelee usein, mutta tällä hetkellä tykkään lenkkeillä, lukea ja laittaa ruokaa sekä syksyllä ois tarkoitus kokeilla kendoa. Toivottavasti nähään osakunnalla syksyllä!

36

Hei! Oon Aino ja yksi PPO:n fuksivastaavista.

Opiskelen kolmatta vuotta elintarviketieteitä Viikissä ja myös kolmannen vuoden osakuntalainen.

Fuksivastaavajuttujen lisäksi oon osakunnan toinen emäntä ja hallituksen jäsen. Toivottavasti nähdään Bottalla!

Hei! Mä oon Miia ja toimin tänä vuonna PPO:n toiminnanhoitajana, ja oon myös yksi fuksivastaavista :) Oon ollut aktiivisesti mukana maakuntakerho Lapin lupon ja Kainuun kerhon toiminnassa.

Aloitan syksyllä toisen vuoden opinnot eläinlääketieteellisessä.

Mulla on kaksi kissaa, Muru ja Mörkö. Vapaa-ajalla osakunta- ja järjestötoiminnan lisäksi tykkään lukea kirjoja ja katsoa sarjoja.

Mulle saa ehdottomasti tulla juttelee kaikissa tapahtumissa, ja myös sähköpostilla voi olla yhteydessä (miia.kariluoto@helsinki.fi).

Nähdään Bottalla!

Terve! Mun nimi on Alexander ja oon kotoisin Oulusta. Olen yksi tämän vuoden Pohjois-Pohjalaisen osakunnan fuksivastaavista.

Opiskelen nyt toista vuotta Farmasiaa Helsingin yliopistolla.

Toimin tällä hetkellä myös HYY:n edustajistossa. Lipaston ulkopuolelta mut voi löytää salilta, frisbeegolf-kentältä sekä pelaamasta tietokoneella tai lautapelien parista. Tervetuloa PPO:lle! Toivottavasti nähdään tapahtumissa.

Moi! Mun nimi on Aleksi ja oon tänä vuonna osakunnan asuntovastaava, yksi fuksivastaavista sekä kaupunnikerho Oulun Toivon puheenjohtaja. Opiskelen Helsingin yliopistossa valtsikassa kolmatta vuotta taloustiedettä. Taloustieteen lisäksi mun harrastuksia on matikan laskarareiden ratkominen, juokseminen ja rock-musiikki.

Minuun voi törmätä syksyn aikana toivottavasti joko Bottalla, Economicumilla tai Kumpulan kampuksella, missä viihdyn kuulemma liiankin hyvin!

Tervetuloa osakunnalle fuksit!

Hei vaan! Oon Annukka ja pyörin osakunnalla jo kuudetta vuotta opiskellen samalla Helsingin yliopistossa köksän opeksi. Helsinkiin olen monen muun pohjoispohjalaisen tavoin muuttanut alun perin Oulusta. Osakunnalla olen ehtinyt kokeilla vähän kaikenlaista aina sitsikeittiöstä erilaisiin kokouksiin, mutta fuksivastaavan hommat on joka vuosi olleet ehdottomasti yksiä parhaimmista.

Osakunnan suurimpia rikkauksia on kaikki mahdollisuudet päästä poikkitieteellisesti tutustumaan erilaisiin ihmisiin, ja sitä (eli teidän uusien fuksien tapaamista) odotan innolla taas tänäkin syksynä!

37

Gulishälsning Kära nationsgulis, Välkommen till Vasa nation, stället för alla österbottniskt sinnade studerande i huvudstadsregionen. Tillsammans med våra systernationer EPO och PPO har vi våra utrymmen på femte våningen i vårt nationshus Ostrobotnia, eller Botta som vi kallar det, i Tölö.

Utöver att nationen ger dig möjlighet att träffa nya vänner stöder vi dessutom medlemmar med förmåner som bostäder, stipendier och studentlunch vid restaurangen Manala. Vi ordnar programkvällar, sitzar och fester och har klubbar och idrottsaktiviteter. Som gulis på nationen får du förmånligare pris på festerna och program riktat till gulisar, ett perfekt sätt att lära känna nya människor i din nya stad.

Fjolåret hade som vi vet sina utmaningar och vi hoppas innerligt att vi i höst kommer kunna träffas som vanligt, och att fjolårets gulisar också får en ny chans till ett gulisår. När du skriver in dig i nationen får du ett infomail varje vecka, men gilla oss på facebook och följ oss på instagram så hittar du säkert alla evenemang. Vi har också en facebookgrupp speciellt för gulisar som du kan gå med i för att hålla dig uppdaterad.

Jag hoppas vi ses i höst, t.ex. 25.9 på vår gulisintagning!

Ida Lillkåll, VN:s gulisansvariga

38

POIMINTOJA: PPO:N CIVISPÄIVÄLLISET 31.7

PALAUTE: Anna palautetta lehdestä!

Ostron toimitus ottaa nöyrästi vastaan risuja ja ruusuja sekä kehitysehdotuksia. Lähetä viestiä otsikolla “Palaute” osoitteeseen pohjalaisten.ostro@gmail.com

seuraa ostroa instagramissa! @ostrolehti

39

40