Poesian kirjat kevät 2025

Osuuskunta Poesia

Tekstin Talo

Lintulahdenkatu 3 00530 Helsinki

+358 44 7177 409 info@poesia.fi

Myynti, tuotanto, viestintä Ilja Lehtinen ilja.lehtinen@poesia.fi

Arvostelukappaleet tiedotus@poesia.fi

Poesia on syksyllä 2010 perustettu osuuskuntamuotoinen kustantamo. Julkaisemme monimuotoista runoutta ja lisäksi muuta poeettisesti kiehtovaa ja keskittymistä vaativaa kirjallisuutta: kokeilevaa proosaa, esseistiikkaa, taiteen filosofiaa sekä lajien välillä liikkuvia teoksia.

Kirjoitettu runous on älyn, mielikuvituksen, aistien ja tunteiden hiljaista purkautumista tekstihahmoihin. Se saattaa olla kirjoitettua, mutta on olemassa syttyäkseen viimein luennan keskittyneisyydessä.

Runoudelle ei ole tarkoituksenmukaista asettaa kaikenkattavaa projektia, sillä enemmän kuin yksi runous meillä on yhä erilaistuvia runouksia. Yhteistä niille tuntuu kuitenkin olevan merkityksen, merkityksellisyyden ja miksei merkillisyydenkin mahdollisuus. Näinä aikoina usko merkityksen mahdollisuuteen on uhattuna mitä moninaisimmin tavoin.

Siinä missä Nicoleta Esinencun Edistyssinfonia edustaa katalogissamme herättelevää, uudelleentarkastelevaa poliittista energiaa (ja siten jatkaa Poesian hieman poliittisempien julkaisujen säiettä mm. Kathy Ackerin ja Nanni Balestrinin vanavedessä), ovat kevään katalogin kolme runoteosta olemassa edellä mainitun uskon vuoksi, siitä kumpuavina ja sitä varten. Kristian Blombergin Sukupolvialus, Aki Salmelan ~ (Tilde) ja Erkka Filanderin Siemenholvi kutsuvat lukijat ottamaan osaa runouden mahdollisuuksien punnitsemiseen hauraalta jalansijalta: ne yrittivät saavuttaa jotakin niin runoudelle ominaista, ettei siinä oikeastaan ole mitään järkeä. Kukin näistä teoksista nojaa omalla tavallaan runouden kaikkein hiljaisimpaan alueeseen ja on valmis odottamaan siellä pitkän aikaa tullakseen luetuksi.

Lyhyesti: ne ovat teoksia, jotka väistävät haltuunottoa ja kirjallisen kentän nopeutta. Tässä luottamuksessaan runon ja lukemisen yhteiseen tilaan, tuon tilan tärkeyteen, ne toivottavasti valavat keräämäänsä luottamusta myös lukijaan.

Olli­Pekka Tennilä, Poesian toimitus

Kuva: Olli-Pekka Tennilä

Kristian Blomberg (s. 1975) on jyväskyläläinen runoilija, Poesian perustajajäsen ja sen tämänhetkinen puheenjohtaja. Hänen neljännelle teokselleen Kaikessa hiljaisuudessa (2019) myönnettiin Einari Vuorela ­ palkinto (2020) ja kolmannelle teokselleen Valokaaria (2015) Kalevi Jäntin ja Nihil Interitin ­ runouspalkinnot. Blombergin toinen teos itsekseen muuttuva (2011) oli ehdolla Yleisradion Tanssiva karhu ja Einari Vuorela ­ palkintojen saajaksi. Blombergin suomentama René Charin Hypnoksen muistikirja (2009) voitti Vuoden Aforismikirja ­ palkinnon. Charin lisäksi Blomberg on kääntänyt muun muassa Anne Carsonia sekä Aram Saroyanin minimalistisia runoja yhdessä Harry Salmenniemen kanssa. Hän on toiminut myös runouslehti Tuli&Savun päätoimittajana ja toimittajana. Viime vuosina hän on keskittynyt nykyrunoutta ja sen erilaisia runomuotoja käsitteleviin esseisiin sekä laajoihin esseistisiin kritiikkeihin. Hänen toistaiseksi uusin teoksensa on Olli-Pekka Tennilän kanssa yhdessä kirjoitettu fragmentin poetiikkaa käsittelevä Poesiavihko Itseään täydentävä raunio (2023).

SUKUPOLVIALUS

Kristian

Blomberg

Sukupolvialus. Tähtien väliset etäisyydet. Tuhannet ja taas tuhannet vuodet.

Scifi­kirjallisuus on pitkään punninnut ihmiskunnan tulevaisuuden ja ajan kysymyksiä sukupolvialus­käsitteen kautta. Avaruusalus, jonka kulkema matka on niin mittaamattoman pitkä, että lukuisat sukupolvet ehtivät syntyä ja kuolla ennen perille pääsyä, vertautuu myös ylisukupolviseen työhön omalla avaruudessa liikkuvalla aluksellamme, Maalla: katedraalien rakennus, arkistojen säilytys, tulevaisuuden pelastus.

Kristian Blombergin viides runokirja on tekijänsä vuosikymmeniä kestäneen tieteiskirjallisuuteen ja formalistiseen runouteen paneutumisen häikäisevä lopputulos. Teoksesta hehkuu ilo ja nautinto genrekirjallisuuden sanastoa ja topoksia kohtaan sekä lajin mahdollistama syvä ja palautettu suhde nykyhetken todellisuuteen, jota haaveet ja kuvitelmat tulevaisuudesta jo etukäteen mittaavat ja muovaavat. Blombergin runoissa scifi ei esiinny tarinoina vaan ajatuksellisina tilanteina ja viipyvinä, genrensä ainutlaatuisina tunnelmina, jotka symbolistisen runouden tavoin tuntuvat merkitsevän itsessään enemmän kuin yksikään tarina. Formalistisissa runomuodoissaan sekä kielensä lyyrisellä voimalla Sukupolvialus näyttää, mitä tässä ajassa elävä ja perinteensä tunteva runous voi vaikuttavimmillaan olla. Ja vaikuttavuudesta nimenomaan on kyse: miten elää täällä.

Viimeistään teoksen viimeisen osaston kolmen kosmisen nopeuden taidonnäyte osoittaa, että Sukupolvialus on tämän nuoren vuosikymmenen ihmeellisimpiä runoteoksia. Blombergin herkkävireinen ja kaunis kieli näyttää, että tieteisfiktio ja runous voivat lopulta laulaa samasta aiheesta: sielusta.

Muinainen ohjuspuolustusnäyttö, yökiikarit, uloskäynti. Etsimme kaunista tappiota, mutta tappiota emme etsi. Etsimme klorofyllin taajuutta.”

ISBN: 978­952­305­231­4 Kansi: Tommi Musturi Sidottu, pehmeäkantinen 160mmx200mm, 128 sivua Kirjastoluokka 82.2

Ilmestyy tammikuussa 2025 ”Kaikki mikä kertautuu kun ajattelemme vihreää.

EDISTYSSINFONIA

Nicoleta Esinencu & teatru-spălătorie

Suomentanut Tuukka Tuomasjukka

“Suomi, mene vittuun.”

Nicoleta Esinencun ja teatru­spălătorie­teatterin Edistyssinfonia on 2020­luvun suomalaista työväenkirjallisuutta: moldovalaisen teatteriryhmän kirjoittama dokumentaarinen monologinäytelmä, jossa tullaan korona­aikana töihin Suomeen.

Katse Euroopan ja valtahierarkioiden toiselta laidalta eroaa selvästi omastamme. Työläisille esitetty vaatimus kiitollisuudesta sivuutetaan ivalla, ja siirtotyöläisten kohtelu esitetään nykyaikaisena orjuutena.

Edistyssinfonia näyttää, kuinka syleilemme edistyksen ja sivistyksen ihanteita huolimatta siitä, mitä niiden kääntöpuolella tapahtuu. Samalla se yhdistää Suomen isompiin, esimerkiksi Saksassa nähtäviin ongelmiin idän ja lännen suhteesta. Lisäksi se peilaa viiltävästi aikamme sokeaa yksilöuskoa laajempiin valtarakenteisiin. Teoksen lopussa tehdään hengitysharjoitus ja haaveillaan toisenlaisesta Euroopasta. Siinä roolit käännettäisiin toisin, ja itä kyykyttäisi länttä: suomalaiset poimivat moldovalaisten kurkut, italialaiset hoitavat moldovalaisten ikäihmiset, norjalaiset ompelevat moldovalaisten vaatteet.

Laajasti Keski­Eurooppan teatterilavoilla esitetty teos saapuu Suomeen Tuukka Tuomasjukan käännöksenä. Teos sisältää suomentajan taustoittavat jälkisanat sekä Nicoleta Esinencun varta vasten suomalaiselle yleisölle kirjoittaman esipuheen.

“Jokainen liikenevä käsipari on tarpeen, mutta eivät sinun kätesi.

Eivät sinun kätesi, Suomi!”

ISBN: 978­952­305­233­8

Kansi: Olli­Pekka Tennilä Nidottu, pehmeäkantinen 130mmx205 mm, 60 sivua Kirjastoluokka 83.2 Ilmestyy helmikuussa

Nicoleta Esinencu (s. 1978) on yksi Moldovan arvostetuimpia teatterintekijöitä. Vuonna 2010 hän perusti itsenäisen teatru­spălătorie­teatterin, joka on esittänyt teoksiaan laajasti ympäri Eurooppaa.

Tuukka Tuomasjukka (s. 1994) on Tampereella asuva toimittaja, kustannustoimittaja ja romaniankielisen kirjallisuuden kääntäjä. Hän on kääntänyt romanialaista ja moldovalaista teatteria, runoutta ja lyhytproosaa.

Kuva: Ramin Mazur.

Kuvassa (vasemmalta oikealle): Kira Semjonov, Nora Dorogan, Doriana Talmazan, Nicoleta Esinencu ja Artjom Zavadovski

“Nicoleta Esinencun näytelmässä kerrotut vierastyöläisten kokemukset eivät ole mieltä ylentävää luettavaa suomalaiselle. Kuumeisesti sykkivä puhekonsertti antaa äänen EU:n odotushuoneeseen suljettujen ihmisten kokemuksille, joita täytyy kuulla ennen kuin Euroopalle voi suunnitella tulevaisuutta.” Maria Säkö

~ (TILDE)

Aki Salmela

Tilde tarkoittaa kirjoitusjärjestelmään kuuluvaa merkkiä, joka tunnetaan myös aaltoviivana.

Aki Salmelan melankolinen merkkiteos pohtii kielen mahdollisuuksia maailmassa aforistisen kuulauden ja fragmentille ominaisen kytkeytymisen muodoissa.

Tildessä Salmela kirjautuu sisään olemisen ja olemattomuuden, merkityksen mahdollisuuden ja tämän merkillisyyden dialektiikkaa pohtivaan runouteen. Vanhenemisen, katoavaisuuden, havainnon ja muistamisen teemat avautuvat meditatiiviseen, seesteiseen mutta levollisen surumieliseen tilaan. Se toimii hieman kuin syksyinen vuodenaika, jota huomaa ikävöineensä.

Tilde on mestarillisuuteen yltävä teos.

Lintu, jonka ääni muistuttaa öljyämätöntä ovea

kun se avautuu ja sulkeutuu yhä uudelleen. ~

Kun koetan tunnistaa jotain asiaa, mieleni hakee sille ennakkotapausta kokemusteni varastosta, ja tarjoaa auliisti väärää analogiaa.

Kerta toisensa jälkeen vastaus oli “yksinäisyys” vaikka kysymys vaihtui jatkuvasti.

ISBN: 978­952­305­234­5

Kansi: Olli­Pekka Tennilä Sidottu, kovakantinen 148mmx210mm, 120 sivua

Kirjastoluokka 82.2

Ilmestyy huhtikuussa

Aki Salmela (s.1976) on helsinkiläinen runoilija, joka on saanut teoksistaan mm. Kalevi Jäntin palkinnon ja Yleisradion Tanssiva karhu ­palkinnon. Salmela on suomentanut laajasti runoutta ja muuta kirjallisuutta, mm. Paul Celania, John Ashberya, Charles Bernsteinia, Lydia Davisia, Anne Carsonia, Ron Sillimania, Aloysius Bernardia, Russell Edsonia ja Charles Simicia. Poesia on julkaissut aiemmin Salmelalta Rae Armantrout ­suomennoksen Kunhan sanon, sekä hänen omat vihkomuotoiset teoksensa Hiekkapäiväkirjat (Poesiavihkot#9) sekä Muotokuvia ja kuinka pitää niistä (Poesiavihkot#22).

Kuva: Aki Salmela

Tuhansia vuosia kiviä, joissa nimiä

Erkka Filander (s.1993) on Turussa asuva runoilija ja Poesiavihkojen päätoimittaja. Filanderin esikoisteos Heräämisen valkea myrsky (2013) palkittiin vuoden parhaana esikoisteoksena Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla ja oli ehdokkaana The European Poet of Freedom ­palkintoon 2018. Hänen toinen runoteoksensa Torso (2016) voitti Tommy Tabermann ­palkinnon ja oli ehdolla Tanssiva karhu ­runopalkintoon. Hänen viimeisin julkaistu teoksensa on Adoraatio (Poesiavihkot, 2018), vihkomuotoinen runoelma Johannes Kastajan ikonografiasta, kieltäytymisesä ja pyhän himosta.

niin kauan kuin

kasvavaa kuumaa kuin yhä useampi atomi kääntäisi liekkisisuksensa esiin sameista salmivesistä polut

aina suortuvistasi pisaroi oliviin kostea mehu

Filander aikoo käyttää tulevat vuotensa selvittääkseen, voisiko kauneus sittenkin pelastaa meidät.

tule tähän asumukseen

joka on jätetty ylläpitääkseen vehryitten virvat kudetta hulmuaa, heijettä vehmaat uskomme, että voisi ja näin käy

vastaherännyt keho, lihasten jokelteleva tähän-tulo, kun kasteen hallit kohoavat, kun maa vyöryy palavaa kohti

Kuva: Olli-Pekka Tennilä

korren

verran

horsmain kohottamat lapsuudet taittuivat, laahautuivat jättävää kesää pitkin käytävänään

vapisevat

kutsuttua

virta oli jo repäissyt

kalkkeumia, tukoksia; kerran ne olivat sinisistä taivaista täydet

tuo mahtava suolisto elänyt

väitteen

SIEMENHOLVI

Erkka Filander

Siemenholvi on sukupolvensa lahjakkaimpana pidetyn runoilijan Erkka Filanderin monumentti painetulle sanalle. Teoksen huolellisesti työstetty arkkitehtuuri kuljettaa länsimaista kulttuuria säestävään tuhoutumisen kuvastoon ja juuriltaan siirtymiseen, sekä näistä johtuviin muistamisen tapoihin: rituaaleihin ja kirjallisuuteen. Näin teos varastoi jälkiä siitä, millaista maailmaa suomenkielinen runous on voinut meissä kaiuttaa. Samalla se kysyy, mitä on alkanut jäädä kapenevien tyylirekisterien ulkopuolelle, millaisessa sävyssä me sen johdosta ajattelemme ja voiko tuota sävyä enää muuttaa.

Filander voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon hurmioituneella teoksellaan Heräämisen valkea myrsky (2013). Tämän jälkeen hän on määrätietoisesti perehtynyt eri vuosisatojen kirjallisuuteen ja kirjalliseen ajatteluun. Siemenholvin runokieli on tämän myötä palimpsestimäistä eli muistumista koostuvaa, samanaikaisesti sumeaa ja tarkkaa, kuin peilaten tapoja joilla suuret kysymykset meissä aihioituvat ja lopulta leimahtavat. Heti ei voi tietää, mikä päätyy olemaan merkitsevää, mutta Filander kätilöi luottamusta merkityksen salaisiin reitteihin klassisesta säerunoudesta muistuttavalla lempeydellä. Näissä jaksoissaan Siemenholvi on yhtä paljon lyriikan perinteen mukaista puhetta minulta sinulle kuin se toisaalla on näkyperinteen mukaista puhetta kaikkeudelta ikuisuudelle.

Teoksen poikkeuksellinen kunnianhimo yltää myös sen mittakaavaan. Kirjaesine on klassisten koodeksien mittaan leikattu (300mmx400mm) ja sellaisena kuin temppeli tai kirjallinen vastine huippuvuorilla sijaitsevalle siemenpankille. Se on keino säilyttää ja muistaa mahdollisuuksia. Että kirjallisuus oli lukemista. Juuri minussa syttyvää ihmettä.

”Syvyydessään ja voimassaan ainutlaatuinen, hämmästyttävä runouden suurteos. Pyhiinvaellus valtavien sivujen ja suuren runouden halki.” Harry Salmenniemi

ISBN: 978­952­305­230­7 Kansi: Erkka Filander & Olli­Pekka Tennilä Sidottu, kovakantinen 300mmx400mm, 300 sivua Kirjastoluokka 82.2 Ilmestyy toukokuussa

2024

Balestrini, Nanni: Haluamme kaiken, suom. Janne Löppönen

Carson, Anne: Punaisen omaelämäkerta, suom. Kristiina Drews Hyvärinen Lassi: Vieras metsä

Lehikoinen, Tiina:Mutta armo on kukka joka laulaa Luoma­aho, Ville: Teoria

Rilke, Rainer Maria: Kuvien kirja, suom. Arja Meski Schalansky, Judith: Kadotettujen katalogi, suom. Suvi Valli Salminen, Antti: Summa Tunguska

Poesiavihkot:

#45 Walter Sallinen, Klaus Maunuksela: Manuaali

#44 Kathy Acker: New York City 1979, suom. Sini Silveri

#43 Terhi Forssén, Lea Kalenius: Harvat tuntevat meren niin kuin hän ­

Duras muunnelmia

#42 Lysis

2023

Hujanen, Touko & Salminen, Antti: Lantun henki – Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä

Viljanen, Taneli: Pimeä kuu

Väänänen, Mikko: Q

Etelämäki, Vesa: Raja

Mäkipuro, Joel: Periferia

Sallinen, Elina: Kehät

Pekkanen, Reetta: Katkaistut tulppaanit

Vairinen, Virpi: Antiluuppi

Alanen, Virpi: Lento

Poesiavihkot:

#41 Pauliina Haasjoki: Filigrania

#40 Robert Glück: Pitkä muistiinpano uuskerronnasta

#38 Christian Dotremont: Ivalo. Tekstejä Saamenmaalta, suom. Timo

Kaitaro, Janne Salo, Sami Sjöberg

#39 Henriikka Tavi: Pinnan alla – epälibretto

2022

Kyrklund, Willy: Aigaion – Matka Tabasiin, suom. Niko­Matti Ahti

Mehtonen, Päivi: Abstraktin kirjallisuuden loisto ja kurjuus

Kilalea, Katherine: Ok, herra Field, suom. Erkki Vainikkala

Kulmala, Juha: RESET

Hautala, Pauli: Katseen maanosat

Laaksonen, Mari: Degne

Vallila, Petra: ehkä

Simpura, Riikka: Painottomuus

Carson, Anne: Eros, katkeransuloinen, suom. Tommi Nuopponen & Aki

Salmela

Oswald, Alice: Muistomerkki, suom. Tommi Nuopponen

Poesiavihkot:

#37Kristian Blomberg & Olli­Pekka Tennilä: Itseään täydentävä raunio –fragmentin poetiikkaa (ilmestyi 2023)

#36 Jyrki Heikkinen: Kaksi kieltä

#35 Carlos Lievonen: Holorefraktio

#34 Tuomas Taskinen: Ohipuhuttu valitus

#33 Paavo Kässi: Kyborgi nimeltä Mu / Kyborgi nimeltä Ada

Erra, Satu: Hetkenä minä

Tapio, Pauli: Tyhjä, suuri ja öinen – Valituksia

Valli, Suvi: Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja

Rantakari, Kaija: Salit

Heikkinen, Jyrki: Kopra­Trans Christensen, Inger: Alfabet Valoaalto, Kaarina: Äimän käki

Pathirane, Henrik: olem

Carson, Anne: Lyhyet luennot, suom. Aki Salmela Haukka, Juhani & Mattila, Lauri Antti: Etsitkö töitä?

Poesiavihkot:

#32 Hope Mirrlees: Pariisi,suom. Paula Hotti

#31 James Meetze: Salatieteet, suom. Kaija Rantakari

#30 Reetta Pekkanen: Salakuljetuksia

#29 Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta #28 Raisa Marjamäki: Viimeinen talvi

Schalansky, Judith: Kaukaisten saarten atlas, suom. Marko Niemi Silveri, Sini: Titaanidisko Valoaalto, Kaarina: Banana Split Lahti, Vesa: Laulaisit minulle mustakärki Marjamäki, Raisa: Ihmeellistä käyttäytymistä Hei, Lauri: Paperi – lalivit

Tennilä, Olli­Pekka: Lemmonommel

Vairinen, Virpi: Kaikki tapahtuu niin paljon

Viljanen, Taneli: Varjoja, usvaa

Luoma­Aho, V. S.: Safar

Poesiavihkot:

#27 Homeromanteion, toim. Reko Tikka

#26 Anne Carson: Albertine­harjoitus, suom. Kristian Blomberg

#25 Lauri Rikala: Ei tästä maailmasta

#24 Jaakko Pallasvuo: Luostari

#23 Markku Eskelinen: Kirjallisuus Käyttöohje

2019

Salminen, Antti: Mir

Teittinen, Jouni: Sydäntasku

Pekkanen, Reetta: Kärhi

Blomberg, Kristian: Kaikessa hiljaisuudessa

Lehikoinen, Tiina: Terra Nova

Haasjoki, Pauliina: Himmeä sininen piste

Tomi, Anna: Huomisen vieras

Riitta: Ei ole turhaa

Särkiö, Auli: Vedenpeitto

Kokko, Karri: Käsialoja

Keats, John: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä, suom. Leevi Lehto

Baudelaire, Charles: Kielletyt runot, suom. Antti Nylén

Poesiavihkot:

#22 Anne Carson, Aki Salmela, Gertrude Stein: Muotokuvia ja kuinka pitää niistä, suom. Aki Salmela

#21 Harry Salmenniemi: Absurdes Berliner Tagebuch

#20 kölö

#19 Marco Munaro: Avattu granaattiomena, suom. Jouni Inkala

#18 Ester Nuori Leppä: Lauluja avaruudesta

2018

Ahvenjärvi, Kaisa (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta, suom. Kaisa Ahvenjärvi

Helin, Hannu: Alisiin ylisiin

Hyvärinen, Lassi: Tuuli ja kissa

Kontro, Miia: Tunnustus

Luoma­aho, V. S.: Luonteita

Rantakari, Kaija: Koko meren laajuus

Rikala, Lauri: Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti

Salminen, Antti: Mir

Seume, Johann Gottfried: Kesä 1805, suom. Suvi Valli

Poesiavihkot:

#17 Erkka Filander: Adoraatio

#16 Riikka Ala­Hakula: Kaupunkikaleidoskooppi

#15 Virpi Vairinen: Maisemia joihin pelot sopivat

#14 Marissa Mehr: Budapest­sarja: matkaopas

2017

Armantrout, Rae: Kunhan sanon, suom. Aki Salmela

Heikkinen, Jyrki: Hietasalo

Nielsen, Ulrika: Perikato, suom. Marko Niemi

Salo, Timo: Mutta ennen muuta

Tapio, Pauli: Varpuset ja aika

Tennilä, Olli­Pekka: Ololo (uusintapainos)

Vartiainen, Jyri: Ystävä

Poesiavihkot:

#13 Georges Perec: Talvinen matka

#12 Kiinalainen yksisarvinen, koonnut Thomas L. Rowe, suomentanut Raisa Marjamäki

#11 Anna Helle: Preeria, nummet

#10 Mikko Supponen: Kellon ympäri kahdessatoista tunnissa

#9 Aki Salmela: Hiekkapäiväkirja

#8 Tuulikki Poutiainen: Kantaja

2016

Filander, Erkka: Torso

Jacob, Max: Runoja noppapikarista ja muita tekstejä, suom. Tommi Nuopponen

Kainulainen, Siru: Runon tuntu

Lehikoinen, Tiina: Multa Luoma­aho, V. S.: Mantra

Långström, Minna & Mononen, Sini: Sulaminen / Att smälta / To melt Pessoa, Fernando: Minä, aina vieras, suom. Janne Löppönen & Harry Salmenniemi

Tavi, Henriikka: Kaksitoista

Tavi, Henriikka (toim.): Kolmetoista (13/12)

Tennilä, Olli­Pekka: Ontto harmaa

Vartiainen, Jyri: Aurinko

Poesiavihkot:

#7 Teemu Manninen: Hautausmaa

#6 Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi

#5 Risto Niemi­Pynttäri: Almanakka

#4 Auli Särkiö: Ruohosinfonia

2015

Björling, Gunnar: Auringonvihreä, suom.

Pauliina Haasjoki & Peter Mickwitz

Blomberg, Kristian: Valokaaria

Joutsijärvi, Jonimatti: Ohjattua kerhotoimintaa niille joiden

sydämessä läikkyy

Laihinen, Marko: Halokehrät

Ranne, Katriina (toim.): Korallia ja suolakiteitä. Afrikkalaisen runouden antologia, suom. Katriina Ranne

Rantakari, Kaija: Mikado

Rubinštein, Lev: Sankarin ilmestyminen, suom. Tomi Huttunen Salminen, Antti: Kokeellisuudesta. Historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään

Poesiavihkot:

#3 Christian Bök: Kaksi pistettä vokaalin päällä

#2 Virpi Alanen: Löytöretkue

#1 Penjami Lehto: Puutarhassa

2014

Brygger, Mikael: Tuuliatlas

Duras, Marguerite: Nimetön intohimo, suom. Aura Sevón Huttunen, Tomi (toim.): Venäläisen avantgarden manifestit Marjamäki, Raisa: Ei kenenkään laituri

Maurin, A. & Wohlfahrt, T. (toim.): VERSschmuggel. SäkeenVERSoja

Muuan mies: Lämmetä, hämmentyä

Pekkanen, Reetta: Pieniä kovia nuppuja

Salminen, Antti: Lomonosovin moottori

Vähänen, Juhana: Nymfaion

2013

Byggmästar, Eva­Stina: Locus amoenus, suom. Marko Niemi Filander, Erkka: Heräämisen valkea myrsky

Helin, Hannu: Kaikki kaikessa

Nieminen, Juho, Nurmi, Aura & Salonen, Kasper (toim.): Lava­antologia

Lehikoinen, Tiina: Samaan aikaan toisaalla Luoma­aho, V. S.: Kronologi

Pink, Sam: Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen, suom. V. S. Luoma­aho

Tavi, Henriikka: Toukokuu (12/12)

Tavi, Henriikka: Joulukuu (11/12)

Tiekso, Tanja: Todellista musiikkia. Kokeellisuuden idea musiikin avantgardemanifesteissa

2012

Alanen, Virpi: Ystävätär K

Heikkinen, Tytti: Moulin Extra Beauté

Joensuu, Juri: Menetelmät, kokeet, koneet. Proseduraalisuus poetiikassa, kirjallisuushistoriassa ja suomalaisessa kokeellisessa kirjallisuudessa Joensuu, Juri: Valohuppu

Lease, Joseph: Hajonnut maailma, suom. Mari Koski Manninen, Teemu: Paha äiti

Alanen, Virpi & Toivio, Miia (toim.): Puheenvuoroja. Nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta

Sipilä, J. P.: Sudenolento ja muita videorunoja

Tavi, Henriikka: Marraskuu (10/12)

Tavi, Henriikka: Syyskuu (9/12)

Tavi, Henriikka: Lokakuu (8/12)

Tavi, Henriikka & Brygger, Mikael: Elokuu (7/12)

Tavi, Henriikka: Heinäkuu (6/12)

Tavi, Henriikka: Kesäkuu (5/12)

Tavi, Henriikka: Huhtikuu (4/12)

Tavi, Henriikka: Maaliskuu (3/12)

Tavi, Henriikka: Helmikuu (2/12)

Tavi, Henriikka: Tammikuu (1/12)

Tennilä, Olli­Pekka: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista

Toivio, Miia & Niemi, Marko: Suut

Zavjalov, Sergei: Joulupaasto, suom. Jukka Mallinen

2011

Blomberg, Kristian: Itsekseen muuttuva Koski, Mari: Sch

Lehikoinen, Tiina: Isoympyräkatu

Luoma­aho, V. S.: Remora

Norðdahl, Eiríkur Örn: Booby, be quiet!

Nummela, Janne & Nuopponen, Tommi & Viikilä, Jukka: Ensyklopedia

Tavi, Henriikka & Brygger, Mikael: Tekstinauhoja – In large, well­organized termite colonies

Joensuu, Juri, Niemi, Marko & Salmenniemi, Harry (toim.): Vastakaanon. Suomalainen kokeellinen runous 2000–2010

poEsia-sarja

Karri Kokko: Toisaalta (2010)

Teemu Manninen: Futurama (2010)

Mikael Brygger: Valikoima asteroideja (2010)

Henriikka Tavi: Sanakirja (2010)

Kristian Blomberg: Puhekuplia (2009)

V.S. Luoma­aho: Ruumiita (2009)

Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista (2009)

Tytti Heikkinen: Täytetyn eläimen lämpö (2008)