Poesian kirjat 2024

Osuuskunta Poesia

Tekstin Talo Lintulahdenkatu 3 00530 Helsinki

+358 44 7177 409 info@poesia.fi

Myynti, tuotanto, viestintä Ilja Lehtinen ilja.lehtinen@poesia.fi

Arvostelukappaleet tiedotus@poesia.fi

Käsikirjoitukset kasikirjoitukset@poesia.fi

Poesia on syksyllä 2010 perustettu osuuskuntamuotoinen kustantamo. Julkaisemme monimuotoista runoutta ja lisäksi muuta poeettisesti kiehtovaa ja keskittymistä vaativaa kirjallisuutta: kokeilevaa proosaa, esseistiikkaa, taiteen filosofiaa sekä lajien välillä liikkuvia teoksia.

SYKSY 2024

– Se juo vain sulavaa lunta.

– Mikä?

– Vesi.

– Aivan.

– Sade on kuin aplodeja. Myös sade alkaa yksittäisistä osumista.

– Yleensä.

– Yleensä, mutta toisinaan spontaanisti.

– Jos sillä on jokin pinta johon osua.

– Jos sillä on jokin pinta johon osua, kyllä.

– Kuten oksa tai kivi. Ja sade kivellä.

– Kivi sateella.

– Ilman pintaa sade on yksikätinen. Mikä on sekin ok.

– Oksaton.

– Siivetön.

– Sikäli ok. Jade.

TEORIA

V.S. Luoma-aho

Uudessa teoksessaan V. S. Luoma-aho siirtää painopistettä genrefiktion lävistämästä todellisuudesta kaupunkiluontoon. Teoria on ironinen ja vieraantunut, mutta nyt myös yhä painotetummin huolehtiva ja kaunis. Ilmaisun suhteen kokoelma luottaa rytmiin, dialogiin ja vaihteluun. Se liikkuu niin abstraktiuteen saakka tarkoissa ja kielen avulla muodostavissa havainnoissa, joissa puut hajoavat väreiksi ja suhinaksi, kuin tekijälleen ominaisissa pistoissa: ”Se, miltä se maistuu, on osa sinua”.

V.S. Luoma-aho (s. 1984) on Helsingissä asuva kirjoittaja. Poesia on julkaissut häneltä aiemmin kuusi runoteosta ja Kosmos kaksi novellikokoelmaa. Runokirjoista Kronologi sai Vuoden aforismikirja -palkinnon vuonna 2013 ja oli ehdolla Einari Vuorela -runouspalkinnon saajaksi vuonna 2014. Mantra (2016) oli ehdolla Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Luoma-aho on myös suomentanut Sam Pinkin kulttiteoksen Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen (Poesia 2013).

ISBN 978-952-305-222-2

Kansi: Tommi Musturi

Taitto: Kristian Blomberg

Koko: 140 x 200 mm

Kovakantinen, sidottu 96 sivua

Luokka 84.2 Ilmestyy elokuussa

SUMMA TUNGUSKA

Antti Salminen

Kesäkuun 30. päivä 1908 Siperiassa, nykyisen Evenkian alueella, räjähtää käsittämättömästi. Sijoiltaan suistuneessa lähitulevaisuudessa joukko tutkijoita lähtee paikalle löytääkseen jotakin, mikä on kätketty maailman alusta asti. Kylmä retki muuttuu asteittain pyhiinvaellukseksi ja tuntematon osoittautuu entistäkin käsittämättömämmäksi.

Summa Tunguska päättää Salmisen moninkertaisesti palkitun ja kiitetyn Olosuhteet-trilogian. Tutkimusretki Tunguskaan yhdistää aiempien osien, Lomonosovin moottorin ja MIR:n, maailmoja ja pureutuu kivikunnan tiedostamattomaan.

– Niin harva syntyy! Ja koska syntymättömät kuvittelevat eloisasti elävänsä, kärsimys ei lakkaa!

– Tarvitset sinäkin pohjattoman astian johon kirkastaa rakkautesi.

– Jossa kärsimys kerää muotoa. Enää kasvatan huutoa, sellaista joka herättäisi…

– Jonkin sinun vanhoista ja sairaista jumalistasi. Että jokin sellainen voima rientäisi apuun.

– Sellaiset ovat kidutettuja voimia.

– En odota, en toivo, en pyydä.

– Mutta sitä sinä tahdot. Ja siksi sen saat.

– Ja sinusta tulee kivi, jota kukaan ei voi siirtää.

Antti Salminen (s. 1983) on tamperelainen filosofi, runoilija, tietokirjailija, kirjallisuudentutkija sekä kirjoittamisen professori Taideyliopistossa.

ISBN 978-952-305-221-5

Kuvitus: Johan L. Pii

Kansi: Olli-Pekka Tennilä

Taitto: Olli-Pekka Tennilä

Koko: 176 mm× 250mm

Sidottu 250 sivua

Luokka 84.2

Ilmestyy elokuussa

Piirros: Johan L. Pii

Kuva: Olli-Pekka Tennilä

Halusin tehdä jotakin. Olin valmis tekemään mitä tahansa. Mutta oli selvää että mitä tahansa ei tarkoittanut työläisenä jatkamista. Sillä sanalla oli nyt paha kaiku. Se tarkoitti sen saman paskaelämän jatkamista jota olin elänyt tähän asti. Miksi minä välittäisin työstä eihän se ollut koskaan huvittanut eikä kiinnostanut minua. Mitä minä työllä tekisin jos siitä ei saanut edes riittävästi rahaa mukavaan elämään. Nyt olin ymmärtänyt kaiken olin kokeillut kaikkia mahdollisia tapoja elää. Ennen olin halunnut sopia joukkoon mutta sitten tajusin että myös järjestelmän sisällä joutuisin aina maksamaan. Kaikenlaisella elämällä oli hintansa.

ISBN 978-952-305-223-9

Kansi: Olli-Pekka Tennilä

Taitto: Jouni Teittinen

Koko: 190 mm x 134 mm Kovakantinen, sidottu 200 sivua

Luokka 84.2

Ilmestyy syyskuussa

Taustalla ote Nanni Balestrinin teoksesta: Potere operaio (1969)

HALUAMME KAIKEN

Nanni Balestrini

Suomentanut Janne Löppönen

Nanni Balestrinin vimmainen teos Haluamme kaiken (Vogliamo tutto, 1971) on merkittävin 1960-luvun radikaaleja yhteiskunnallisia liikkeitä käsittelevä italialainen romaani. Teos kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa, jonne romaanin kertoja on muuttanut työn perässä köyhästä Etelä-Italiasta. Kun tehtaan brutaaleissa oloissa työvoiman ja työnantajien välinen konflikti leimahtaa, yksilön kapinointi vaihtuu yhteiseen työtaisteluun ja minäkerronta sulautuu työläisten kollektiiviseen ääneen, hikeen ja katujen kyynelkaasuun.

”Haluamme kaiken on luultavasti Italian 1960-luvun kirjallisuuden tärkein teos” (Franco ”Bifo” Berardi)

Nanni Balestrini (1935-2019) oli kirjailija ja kokeellinen runoilija, joka kuului italialaista kirjallisuutta uudistaneeseen Neoavanguardia-liikkeeseen. Häntä pidetään yhtenä 1960- ja 1970-lukujen tärkeimmistä italialaisista kirjailijoista.

Janne Löppönen on suomentaja ja kriitikko, joka on erikoistunut italian- ja portugalinkieliseen kirjallisuuteen.

PUNAISEN OMAELÄMÄKERTA

Anne Carson

Suomentanut Kristiina Drews

Punaisen omaelämäkerta (työnimi, alkuteos Autobiography of Red, 1998) on Anne Carsonin tunnetuimpia teoksia. Se on uudelleenkirjoitus Herakleen kymmenennestä uroteosta, jossa Herakles saa tehtäväkseen kolmipäisen Geryon-jättiläisen karjan hakemisen, mutta päätyy lopulta myös surmaamaan tämän. Carsonin teoksessa asetelmaa hämmennetään kokeellisen kirjallisuuden keinoin. Antiikin fragmentit vuotavat nykyhetkeen, eräänlaiseksi aikakausien, sukupuolisten halujen ja sananmukaisesti lajien kolmiodraamaksi.

Muodoltaan teos on omaperäinen säeromaani, jonka tekstihahmo kaiuttaa antiikin epiikan tilallista tuntua, sen toismaailmallisuutta. Fantastisia asioita voi tapahtua, ja niiden myötä tapahtuu vieläkin ihmeellisempiä asioita. Ihmeellisintä on kuitenkin Carsonin teosten syvä inhimillisyys.

Merkittävimpiin nykykirjailijoihin lukeutuva Anne Carson on syntynyt Kanadassa ja elättää itsensä opettamalla muinaiskreikkaa. Carsonille on myönnetty teoksistaan lukuisia merkittäviä palkintoja, näistä viimeisimpinä Iso-Britannian Poetry Book Societyn T.S. Eliot -palkinto sekä The Los Angeles Timesin kirjallisuuspalkinto.

Kristiina Drews on kielellisesti herkkävaistoinen ja useasti palkittu suomentaja. Hänen tunnetuimpiin käännöksiinsä lukeutuu

Margaret Atwoodin, Vladimir Nabokovin ja Ali Smithin teoksia. Vuonna 1989 Drews sai valtion kääntäjäpalkinnon, vuonna 1998 Mikael Agricola -palkinnon ja 2015 hän sai Gummeruksen Kaarlen päivän tunnustuksen englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentamisesta.

ISBN 978-952-305-225-3

Kansi: Olli-Pekka Tennilä

Taitto: Kristian Blomberg Kovakantinen, sidottu 170 sivua

Luokka 84.2.; 82.2. Ilmestyy lokakuussa

KEVÄT 2024

Jos ihmissuku itsessään halutaan ymmärtää

Jumalan maailmaa arkistoivaksi elimeksi joka vaalii maailmankaikkeuden tietoisuutta, kuten joskus on ehdotettu, niin kirjoitettujen ja julkaistujen kirjojen myriadit näyttäytyvät silloin yrityksinä täyttää tuo hyödytön velvollisuus ja vangita ilmiöiden loputtomuus oman lopullisuutensa sisään – lukuun ottamatta tietenkin Jumalan itsensä tai hänen lukemattomien emanaatioittensa teoksia.

Kuva: Andreas Schmidt

KADOTETTUJEN KATALOGI

Judith Schalansky

Suomentanut Suvi Valli

Judith Schalanskyn Kadotettujen katalogi (Verzeichnis einiger Verluste) käsittelee maapallolta kadonneita asioita.

Esseen ja fiktion välimaastossa liikkuva teos koostuu kahdestatoista luvusta, joista kukin on omistettu yksittäiselle kadonneelle. Menetettyjen listalle kuuluvat muun muassa sukupuuttoon kuollut kaspiantiikeri, uponnut Tuanakin saari, kadonneet Sapfon runot ja Murnaun mykkäelokuva. Teoksessa kuvataan häviämistä ja menetyksiä eri muodoissaan, muistamista ja unohtamista, tuhovoimaa ja säilytysviettiä.

Olennainen käsite on raunio, utooppinen paikka, jossa menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat. Raunio on myös eräänlainen kirjallisuuden metafora, tila, jossa kuolleet puhuvat ja ajallisuuden rajat kumoutuvat.

Judith Schalansky (s. Greifswaldissa, DDR:ssä 1980) on palkittu saksalainen kirjailija ja graafinen suunnittelija, jonka teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Häneltä on aiemmin suomennettu teokset Kirahvin kaula (Tammi 2013, suom. Ilona Nykyri) sekä Kaukaisten saarten atlas (Poesia 2020, suom. Marko Niemi). Schalansky työskentelee vapaana kirjailijana ja kirjasuunnittelijana Berliinissä ja toimittaa Matthes und Seitz -kustantamon arvostettua luontoaiheista Naturkunden-kirjasarjaa.

Suvi Valli on jyväskyläläinen runoilija, esseisti ja kääntäjä. Hänen edellinen laaja käännöstyönsä, saksalaisen Johann Gottfried Seumen matkakirja Kesä 1805, ilmestyi vuonna 2018 Poesialta.

ISBN 978-952-305-217-8

Kansi Judith Schalansky / Olli-Pekka Tennilä

Taitto: Kristian Blomberg

Koko: 120 x 220 mm

Kovakantinen, sidottu 252 sivua

Luokka 80.2

Ilmestyy tammikuussa 2024

ja aina joku eksyy, löytää oven ja astuu tuntemattomaan, pihaan, jossa pallot eivät vieri, vaan peruuttavat

talot seisovat harjallaan, tähdet sammuvat kipinä hiuksissaan hän kulkee, sulkee silmänsä

kulkeutuu maailmalla, kaltaistensa joukossa

Tiina Lehikoinen (s. 1982) on lajien välisillä rajoilla viihtyvä kirjailija ja kuvataiteilija. Hänen tuotantonsa sisältää kuusi kiitettyä runokokoelmaa, kaksi lyhytproosateosta ja esseihtivän romaanin. Lehikoiselle on myönnetty Vuoden aforismikirja -palkinto ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto ja lisäksi hänen teoksiaan ovat olleet Runeberg-, Tanssiva Karhu - ja Tiiliskivi-palkintoehdokkaana. Koulutukseltaan hän on filosofian ja taiteen maisteri. Lehikoinen on päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua ja verkkolehti Noesista sekä opettanut vuosia luovaa kirjoittamista.

Kuva: Marko Niemi

MUTTA ARMO ON KUKKA JOKA LAULAA

Tiina Lehikoinen

Mutta armo on kukka joka laulaa on Tiina Lehikoisen odotettu seitsemäs runokokoelma.

Teos porautuu ihmisyyden ja kulttuurimme eri kerrostumiin väkevällä otteella. Runojen keskiössä ovat toisaalta armoon, anteeksiantoon ja rakkauteen kietoutuvat kysymykset, toisaalta taas ihmislajin julmuus sekä uhraamisen, katumuksen ja hurskastelun teemat.

Kokoelma tuulettaa pyhimystarinoita ja sukupuolittuneita puhtauskultteja, jotka ovat yhä vallankäytön muoto. Pikemminkin armo löytyy jokapäiväisestä. Sieltä, missä auringon kiertolaiset eksistoivat ja elävät.

Eetos elämän perustana olevan moninaisuuden puolesta on läsnä kokoelmassa myös muodon tasolla. Lehikoinen yhdistää kiinnostavasti ja runouden traditiota kunnioittaen laajoja säemuotoisia runoja niukkaan laulullisuuteen ja toisaalta proosarunoja aforistiikkaan.

Eräänä inspiraation lähteenä kokoelmalle ovat olleet italialaisen filosofin Emanuele Coccian ajatukset. Coccian mukaan jokainen kasvi keksii kosmisen tason, jolla ei ole aineen ja fantasian eikä mielen ja ruumiin vastakohtaisuuksia. Myös Lehikoisen runoissa raja ulkoisen ja sisäisen välillä on häilyvä ja dikotomista ajattelua purkava. Kokoelma ehdottaa, että kenties näennäisesti pienin ja välissä virtaava ovatkin kaikkein merkityksellisintä, myös planeettamme kannalta.

ISBN 978-952-305-215-4

Kansi: Tiina Lehikoinen

Taitto: Jouni Teittinen

Koko: 133 mm x 216 mm

Kovakantinen, sidottu 136 sivua

Luokka 82.2

Ilmestyy helmikuussa 2024

Lassi Hyvärinen (s. 1981) on uudistanut ja rikastanut kotimaista runokenttää esikoiskokoelmastaan Riippuvat puutarhat (2008) lähtien. Hänen toinen runoteoksensa Keisarin tie (2012) palkittiin Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnolla ja se oli myös ehdokkaana Runeberg-palkinnon saajaksi. Hyvärisen edellinen kokoelma, sadunomaisella logiikalla toimiva Tuuli ja kissa (2018) voitti Tanssiva karhu -palkinnon ja oli arvostelumenestys.

Kuva: Saara Hyvärinen

VIERAS METSÄ

Lassi Hyvärinen

Vieras metsä on omaperäisen ja palkitun Lassi Hyvärisen neljäs runokirja.

Vireeltään romanttinen kokoelma liikkuu kielessä kuin metsässä: rauhallisesti, tehden havaintoja kuin ohimennen, mutta myös outoja rasahduksia aiheuttaen. Vai tulevatko rasahdukset sittenkin sieltä, missä metsä ja vieraus ovat tuoksujen ja kuumuuden tavoin yhtä?

Tiedollisen tutkimisen tai paljastamisen sijaan voisi puhua valaisevien unien runoelmasta. Teoksen kieli on aistivaa ja tajunnallista, kaunista. Käsitteiden sijaan se päästää itseensä näkyjä.

Voisin kävellä pimeässä loputtomiin jos vain olisi tarpeeksi pimeyttä

suunnistaa muurahaispesien lämmön perusteella kun ilmassa viuhuu ties mitä

havahtua äänekkäisiin ajatuksiin ajatella kuin myrskyyn tottunut kulkuri

ja jos pensaat ja puut asettuvat pimeä itsessään myrskyää

ISBN 978-952-305-220-8

Kansi: Olli-Pekka Tennilä

Taitto: Kristian Blomberg

Koko: 130 mm x 200 mm

Sidottu

56 sivua

Luokka 82.2

Ilmestyy helmikuussa 2024

KUVIEN KIRJA

Rainer Maria Rilke

Suomentanut Arja Meski

Kuvien kirja (alkup. Das Buch der Bilder) heijastaa Rainer Maria Rilken kehitystä runoilijana hänen varhaistuotannostaan aina Uusien runojen (alkup. Neue Gedichte) ilmestymisen vuoteen 1907 saakka. Rilkessä oli herännyt kaipuu nähdä esineiden, luomusten sieluun, ja niin hän kehitti edelleen ajatustaan esineiden muuntamisesta taiteeksi, näkyvän muuntamisesta näkymättömäksi.

Vaikka Rilke toteutti kuuluisaa esinerunouttaan varsinaisesti vasta keskimmäisen luomiskautensa myöhemmissä teoksissa, esinerunouden keskittyneisyys on jo vahvasti läsnä Kuvien kirjassa, hänen taiteilijatiensä siirtymäteoksessa.

Kuvien kirjan runoissa Rilke kaivautuu maisemakokemuksiin, lapsuusmuistoihin, vanhoihin legendoihin ja kaupunkien näkymättömiin hahmoihin, syrjittyihin. Rilken kuvien ja maisemien hienonhienot muutokset, maan ihmeiden hiukkastason siirtymät, antavat kirjalle kestävää merkitystä.

Teos sisältää myös suomentaja Arja Meskin laajan kommentaarin, joka taustoittaa runojen syntyhistoriaa, tulkintatraditiota ja Rilken arkkiteemojen kypsymistä luomiskaudesta toiseen.

ISBN 978-952-305-216-1

Kansi: Olli-Pekka Tennilä

Taitto: Henriikka Tavi

Koko: 135 mm x210 mm

Kovakantinen, sidottu

250 sivua

Luokka 82.2

Ilmestyy kesäkuussa 2024

Rainer Maria Rilke (1875–1926) syntyi Itävalta-Unkariin kuuluneessa Prahassa saksankieliseen perheeseen. Hän tunsi runouden kutsumuksen jo varhain ja matkusteli Eurooppaa ristiin rastiin eri kielten, kulttuurien ja taidesuuntien vaikutuspiirissä, perinteen ja modernin vedenjakajalla. Hänen tuotantonsa on tapana jakaa kolmeen osaan: varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen luomiskauteen. Siirtyessään Kuvien kirjan syntyaikoihin toiseen luomiskauteensa Rilke otti askelen kohti etsimäänsä näkyvän taakse näkemistä, joka oli tekevä hänestä saksankielisen kulttuurin merkittävimpiä runoilijoita. Hänen rakentamansa avoin maailmankuva antaa aihetta syvällisiin, elämänkatsomuksellisiin pohdintoihin yhä uusille lukijoille. Hän ei lakannut kysymästä: mikä on pysyvää?

Arja Meski on Tukholmassa asuva suomentaja. Hän on aiemmin suomentanut Rainer Maria Rilkeltä Duinon elegioita (ntamo 2015).

Minun tarvitsee vain muistaa mitä tapahtuu, kun suihkulähteiden äärelle saan, –silloin tunnen putoamisen painon, jossa vedet näen uudestaan: ja tiedän alaspäin taipuvista oksista, pienin liekein palavista äänistä, lammista, jotka tylsistyneinä ja hylättyinä vain reunojaan heijastivat, iltataivaista, jotka hiiltyneistä länsimetsistä erkanivat, toisin kaareutuivat, tummuivat ja olivat kuin ei maailma olisi miksi ne sitä luulivat…

2023

Hujanen, Touko & Salminen, Antti: Lantun henki – Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä

Viljanen, Taneli: Pimeä kuu

Väänänen, Mikko: Q

Etelämäki, Vesa: Raja

Mäkipuro, Joel: Periferia

Sallinen, Elina: Kehät

Pekkanen, Reetta: Katkaistut tulppaanit

Vairinen, Virpi: Antiluuppi

Alanen, Virpi: Lento

Poesiavihkot:

#41 Pauliina Haasjoki: Filigrania

#40 Robert Glück: Pitkä muistiinpano uuskerronnasta

#38 Christian Dotremont: Ivalo. Tekstejä Saamenmaalta, suom. Timo

Kaitaro, Janne Salo, Sami Sjöberg

#39 Henriikka Tavi: Pinnan alla – epälibretto

2022

Kyrklund, Willy: Aigaion – Matka Tabasiin, suom. Niko-Matti Ahti

Mehtonen, Päivi: Abstraktin kirjallisuuden loisto ja kurjuus

Kilalea, Katherine: Ok, herra Field, suom. Erkki Vainikkala

Kulmala, Juha: RESET

Hautala, Pauli: Katseen maanosat

Laaksonen, Mari: Degne

Vallila, Petra: ehkä

Simpura, Riikka: Painottomuus

Carson, Anne: Eros, katkeransuloinen, suom. Tommi Nuopponen & Aki

Salmela

Oswald, Alice: Muistomerkki, suom. Tommi Nuopponen

Poesiavihkot:

#37Kristian Blomberg & Olli-Pekka Tennilä: Itseään täydentävä raunio –fragmentin poetiikkaa (ilmestyi 2023)

#36 Jyrki Heikkinen: Kaksi kieltä

#35 Carlos Lievonen: Holorefraktio

#34 Tuomas Taskinen: Ohipuhuttu valitus

#33 Paavo Kässi: Kyborgi nimeltä Mu / Kyborgi nimeltä Ada

2021

Erra, Satu: Hetkenä minä

Tapio, Pauli: Tyhjä, suuri ja öinen – Valituksia

Valli, Suvi: Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja

Rantakari, Kaija: Salit

Heikkinen, Jyrki: Kopra-Trans

Christensen, Inger: Alfabet

Valoaalto, Kaarina: Äimän käki

Pathirane, Henrik: olem

Carson, Anne: Lyhyet luennot, suom. Aki Salmela

Haukka, Juhani & Mattila, Lauri Antti: Etsitkö töitä?

Poesiavihkot:

#32 Hope Mirrlees: Pariisi,suom. Paula Hotti

#31 James Meetze: Salatieteet, suom. Kaija Rantakari

#30 Reetta Pekkanen: Salakuljetuksia

#29 Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta

#28 Raisa Marjamäki: Viimeinen talvi

2020

Schalansky, Judith: Kaukaisten saarten atlas, suom. Marko Niemi

Silveri, Sini: Titaanidisko

Valoaalto, Kaarina: Banana Split

Lahti, Vesa: Laulaisit minulle mustakärki

Marjamäki, Raisa: Ihmeellistä käyttäytymistä

Hei, Lauri: Paperi – lalivit

Tennilä, Olli-Pekka: Lemmonommel

Vairinen, Virpi: Kaikki tapahtuu niin paljon

Viljanen, Taneli: Varjoja, usvaa

Luoma-Aho, V. S.: Safar

Poesiavihkot:

#27 Homeromanteion, toim. Reko Tikka

#26 Anne Carson: Albertine-harjoitus, suom. Kristian Blomberg

#25 Lauri Rikala: Ei tästä maailmasta

#24 Jaakko Pallasvuo: Luostari

#23 Markku Eskelinen: Kirjallisuus Käyttöohje

2019

Salminen, Antti: Mir

Teittinen, Jouni: Sydäntasku

Pekkanen, Reetta: Kärhi

Blomberg, Kristian: Kaikessa hiljaisuudessa

Lehikoinen, Tiina: Terra Nova

Haasjoki, Pauliina: Himmeä sininen piste

Tomi, Anna: Huomisen vieras

Riitta: Ei ole turhaa

Särkiö, Auli: Vedenpeitto

Kokko, Karri: Käsialoja

Keats, John: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä, suom. Leevi Lehto

Baudelaire, Charles: Kielletyt runot, suom. Antti Nylén

Poesiavihkot:

#22 Anne Carson, Aki Salmela, Gertrude Stein: Muotokuvia ja kuinka pitää niistä, suom. Aki Salmela

#21 Harry Salmenniemi: Absurdes Berliner Tagebuch #20 kölö

#19 Marco Munaro: Avattu granaattiomena, suom. Jouni Inkala

#18 Ester Nuori Leppä: Lauluja avaruudesta

2018

Ahvenjärvi, Kaisa (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta, suom. Kaisa Ahvenjärvi

Helin, Hannu: Alisiin ylisiin

Hyvärinen, Lassi: Tuuli ja kissa

Kontro, Miia: Tunnustus

Luoma-aho, V. S.: Luonteita

Rantakari, Kaija: Koko meren laajuus

Rikala, Lauri: Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti

Salminen, Antti: Mir

Seume, Johann Gottfried: Kesä 1805, suom. Suvi Valli

Poesiavihkot:

#17 Erkka Filander: Adoraatio

#16 Riikka Ala-Hakula: Kaupunkikaleidoskooppi

#15 Virpi Vairinen: Maisemia joihin pelot sopivat

#14 Marissa Mehr: Budapest-sarja: matkaopas

2017

Armantrout, Rae: Kunhan sanon, suom. Aki Salmela

Heikkinen, Jyrki: Hietasalo

Nielsen, Ulrika: Perikato, suom. Marko Niemi

Salo, Timo: Mutta ennen muuta

Tapio, Pauli: Varpuset ja aika

Tennilä, Olli-Pekka: Ololo (uusintapainos)

Vartiainen, Jyri: Ystävä

Poesiavihkot:

#13 Georges Perec: Talvinen matka

#12 Kiinalainen yksisarvinen, koonnut Thomas L. Rowe, suomentanut Raisa Marjamäki

#11 Anna Helle: Preeria, nummet

#10 Mikko Supponen: Kellon ympäri kahdessatoista tunnissa

#9 Aki Salmela: Hiekkapäiväkirja

#8 Tuulikki Poutiainen: Kantaja

2016

Filander, Erkka: Torso

Jacob, Max: Runoja noppapikarista ja muita tekstejä, suom. Tommi Nuopponen

Kainulainen, Siru: Runon tuntu

Lehikoinen, Tiina: Multa

Luoma-aho, V. S.: Mantra

Långström, Minna & Mononen, Sini: Sulaminen / Att smälta / To melt

Pessoa, Fernando: Minä, aina vieras, suom. Janne Löppönen & Harry Salmenniemi

Tavi, Henriikka: Kaksitoista

Tavi, Henriikka (toim.): Kolmetoista (13/12)

Tennilä, Olli-Pekka: Ontto harmaa

Vartiainen, Jyri: Aurinko

Poesiavihkot:

#7 Teemu Manninen: Hautausmaa

#6 Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi

#5 Risto Niemi-Pynttäri: Almanakka

#4 Auli Särkiö: Ruohosinfonia

2015

Björling, Gunnar: Auringonvihreä, suom.

Pauliina Haasjoki & Peter Mickwitz

Blomberg, Kristian: Valokaaria

Joutsijärvi, Jonimatti: Ohjattua kerhotoimintaa niille joiden sydämessä läikkyy

Laihinen, Marko: Halokehrät

Ranne, Katriina (toim.): Korallia ja suolakiteitä. Afrikkalaisen runouden antologia, suom. Katriina Ranne

Rantakari, Kaija: Mikado

Rubinštein, Lev: Sankarin ilmestyminen, suom. Tomi Huttunen

Salminen, Antti: Kokeellisuudesta. Historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään

Poesiavihkot:

#3 Christian Bök: Kaksi pistettä vokaalin päällä

#2 Virpi Alanen: Löytöretkue

#1 Penjami Lehto: Puutarhassa

2014

Brygger, Mikael: Tuuliatlas

Duras, Marguerite: Nimetön intohimo, suom. Aura Sevón

Huttunen, Tomi (toim.): Venäläisen avantgarden manifestit

Marjamäki, Raisa: Ei kenenkään laituri

Maurin, A. & Wohlfahrt, T. (toim.): VERSschmuggel. SäkeenVERSoja

Muuan mies: Lämmetä, hämmentyä

Pekkanen, Reetta: Pieniä kovia nuppuja

Salminen, Antti: Lomonosovin moottori

Vähänen, Juhana: Nymfaion

2013

Byggmästar, Eva-Stina: Locus amoenus, suom. Marko Niemi

Filander, Erkka: Heräämisen valkea myrsky

Helin, Hannu: Kaikki kaikessa

Nieminen, Juho, Nurmi, Aura & Salonen, Kasper (toim.): Lava-antologia Lehikoinen, Tiina: Samaan aikaan toisaalla Luoma-aho, V. S.: Kronologi

Pink, Sam: Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen, suom. V. S. Luoma-aho

Tavi, Henriikka: Toukokuu (12/12)

Tavi, Henriikka: Joulukuu (11/12)

Tiekso, Tanja: Todellista musiikkia. Kokeellisuuden idea musiikin avantgardemanifesteissa

Alanen, Virpi: Ystävätär K

Heikkinen, Tytti: Moulin Extra Beauté

Joensuu, Juri: Menetelmät, kokeet, koneet. Proseduraalisuus poetiikassa, kirjallisuushistoriassa ja suomalaisessa kokeellisessa kirjallisuudessa

Joensuu, Juri: Valohuppu

Lease, Joseph: Hajonnut maailma, suom. Mari Koski

Manninen, Teemu: Paha äiti

Alanen, Virpi & Toivio, Miia (toim.): Puheenvuoroja. Nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta

Sipilä, J. P.: Sudenolento ja muita videorunoja

Tavi, Henriikka: Marraskuu (10/12)

Tavi, Henriikka: Syyskuu (9/12)

Tavi, Henriikka: Lokakuu (8/12)

Tavi, Henriikka & Brygger, Mikael: Elokuu (7/12)

Tavi, Henriikka: Heinäkuu (6/12)

Tavi, Henriikka: Kesäkuu (5/12)

Tavi, Henriikka: Huhtikuu (4/12)

Tavi, Henriikka: Maaliskuu (3/12)

Tavi, Henriikka: Helmikuu (2/12)

Tavi, Henriikka: Tammikuu (1/12)

Tennilä, Olli-Pekka: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista

Toivio, Miia & Niemi, Marko: Suut

Zavjalov, Sergei: Joulupaasto, suom. Jukka Mallinen

2011

Blomberg, Kristian: Itsekseen muuttuva

Koski, Mari: Sch

Lehikoinen, Tiina: Isoympyräkatu

Luoma-aho, V. S.: Remora

Norðdahl, Eiríkur Örn: Booby, be quiet!

Nummela, Janne & Nuopponen, Tommi & Viikilä, Jukka: Ensyklopedia

Tavi, Henriikka & Brygger, Mikael: Tekstinauhoja – In large, well-organized termite colonies

Joensuu, Juri, Niemi, Marko & Salmenniemi, Harry (toim.): Vastakaanon. Suomalainen kokeellinen runous 2000–2010

poEsia-sarja

Karri Kokko: Toisaalta (2010)

Teemu Manninen: Futurama (2010)

Mikael Brygger: Valikoima asteroideja (2010)

Henriikka Tavi: Sanakirja (2010)

Kristian Blomberg: Puhekuplia (2009)

V.S. Luoma-aho: Ruumiita (2009)

Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista (2009)

Tytti Heikkinen: Täytetyn eläimen lämpö (2008)