Poesian kirjat kevät 2024

POESIAN KIRJAT KEVÄT 2024

POESIAN KIRJAT KEVÄT 2024

Osuuskunta Poesia Tekstin Talo Lintulahdenkatu 3 00530 Helsinki +358 44 7177 409 info@poesia.fi Myynti, tuotanto, viestintä Ilja Lehtinen ilja.lehtinen@poesia.fi Arvostelukappaleet tiedotus@poesia.fi Käsikirjoitukset kasikirjoitukset@poesia.fi

Poesia on syksyllä 2010 perustettu osuuskuntamuotoinen kustan­ tamo. Julkaisemme monimuotoista runoutta ja lisäksi muuta poeet­ tisesti kiehtovaa ja keskittymistä vaativaa kirjallisuutta: kokeilevaa proosaa, esseistiikkaa, taiteen filosofiaa sekä lajien välillä liikkuvia teoksia.

Kevään 2024 aikana Poesia julkaisee neljä kiinnostavaa kirjaa. Kauden avaa kansainvälisesti tunnetun saksalaisen nykykirjaili­ jan ja graafisen suunnittelijan Judith Schalanskyn teos Kadotet­ tujen katalogi (alkup. Verzeichnis einiger Verluste, suom. Suvi Valli). Esseen ja fiktion välimaastossa liikkuva kirja kuvaa maapallolta kadonneita asioita. Schalanskyn edellinen teos Kaukaisten saarten atlas (Poesia 2020, suom. Marko Niemi) kuljetti lukijaa ympäri maailman 50 eri saarelle ja oli arvostelumenestys. Nyt keskiössä ovat muistin, muistamattomuuden ja tuhoutumisen teemat. Kuu­ dennen joukkosukupuuton aikana uusi teos on mitä ajankohtaisin. Toinen kiinnostava käännöstuttavuus on modernin runouden klassikon Rainer Maria Rilken (1875–1926) Kuvien kirja (alkup. Das Buch der Bilder, suom. Arja Meski). Teos heijastaa Rilken kehitystä runoilijana – kuinka tämä siirtyi vielä romanttisesti painottuneesta varhaistuotannostaan tavoittelemaan runoissaan esineiden sielua, ja toisaalta pyrki kirjoittamaan näkyvän näkymättömäksi. Rilken runoissa elämän yksityiskohdat hehkuvat. Kotimaisen runouden saralla tarjoamme kaksi omalakista teosta. Lassi Hyvärisen Vieras metsä on vireeltään romanttinen, valaisevien unien runoelma metsästä. Tiedollisen tutkimisen sijaan runoissa on läsnä vieras. Kokoelman kieli on aistivaa ja tajunnal­ lista, ja se johdattaa näkyjen äärelle. Tiina Lehikoisen Mutta armo on kukka joka laulaa porautuu puo­ lestaan ihmisyyden ja kulttuurimme eri kerrostumiin. Kokoelma tuulettaa pyhimystarinoita, ja eetos elämän perustana olevan moni­ naisuuden puolesta on läsnä teoksessa myös muodon tasolla. Laajat säemuotoiset runot yhdistyvät niukkaan laulullisuuteen, ja suurten kertomusten sijaan armo löytyy jokapäiväisestä, erilajisten rinnak­ kain hengityksestä. Avartavia kohtaamisia kielessä!

Jos ihmissuku itsessään halutaan ymmärtää Jumalan maailmaa arkistoivaksi elimeksi joka vaalii maailmankaikkeuden tietoisuutta, kuten joskus on ehdotettu, niin kirjoitettujen ja julkaistujen kirjojen myriadit näyttäytyvät silloin yrityksinä täyttää tuo hyödytön velvollisuus ja vangita ilmiöiden loputtomuus oman lopullisuutensa sisään – lukuun ottamatta tietenkin Jumalan itsensä tai hänen lukemattomien emanaatioittensa teoksia.

Kuva: Andreas Schmidt

KADOTETTUJEN KATALOGI Judith Schalansky Suomentanut Suvi Valli

Judith Schalanskyn Kadotettujen katalogi (Verzeichnis einiger ­Verluste) käsittelee maapallolta kadonneita asioita. Esseen ja fiktion välimaastossa liikkuva teos koostuu kahdesta­ toista luvusta, joista kukin on omistettu yksittäiselle kadonneelle. Menetettyjen listalle kuuluvat muun muassa sukupuuttoon kuollut kaspiantiikeri, uponnut Tuanakin saari, kadonneet Sapfon runot ja Murnaun mykkäelokuva. Teoksessa kuvataan häviämistä ja mene­ tyksiä eri muodoissaan, muistamista ja unohtamista, tuhovoimaa ja säilytysviettiä. Olennainen käsite on raunio, utooppinen paikka, jossa men­ neisyys ja tulevaisuus kohtaavat. Raunio on myös eräänlainen kir­ jallisuuden metafora, tila, jossa kuolleet puhuvat ja ajallisuuden rajat kumoutuvat.

Judith Schalansky (s. Greifswaldissa, DDR:ssä 1980) on palkittu saksalainen kirjailija ja graafinen suunnittelija, jonka teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Häneltä on aiemmin suomennettu teok­ set Kirahvin kaula (Tammi 2013, suom. Ilona Nykyri) sekä Kaukais­ ten saarten atlas (Poesia 2020, suom. Marko Niemi). Schalansky työskentelee vapaana kirjailijana ja kirjasuunnittelijana Berliinissä ja toimittaa Matthes und Seitz -kustantamon arvostettua luon­ toaiheista Naturkunden-kirjasarjaa. Suvi Valli on jyväskyläläinen runoilija, esseisti ja kääntäjä. Hänen edellinen laaja käännöstyönsä, saksalaisen Johann Gottfried Seumen matkakirja Kesä 1805, ilmestyi vuonna 2018 Poesialta.

ISBN 978-952-305-217-8 Kansi Judith Schalansky / Olli-Pekka Tennilä Taitto: Kristian Blomberg Koko: 120 x 220 mm Kovakantinen, sidottu 252 sivua Luokka 80.2 Ilmestyy tammikuussa 2024

Kuva: Marko Niemi

ja aina joku eksyy, löytää oven ja astuu tuntemattomaan, pihaan, jossa pallot eivät vieri, vaan peruuttavat talot seisovat harjallaan, tähdet sammuvat kipinä hiuksissaan hän kulkee, sulkee silmänsä kulkeutuu maailmalla, kaltaistensa joukossa

Tiina Lehikoinen (s. 1982) on lajien välisillä rajoilla viihtyvä kir­ jailija ja kuvataiteilija. Hänen tuotantonsa sisältää kuusi kiitettyä runokokoelmaa, kaksi lyhytproosateosta ja esseihtivän romaa­ nin. Lehikoiselle on myönnetty Vuoden aforismikirja -palkinto ja Tam­pereen kaupungin kirjallisuuspalkinto ja lisäksi hänen teok­ siaan ovat olleet Runeberg-, Tanssiva Karhu - ja Tiiliskivi-palkinto­ ehdokkaana. Koulutukseltaan hän on filosofian ja taiteen maisteri. Lehikoinen on päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua ja verkkole­ hti Noesista sekä opettanut vuosia luovaa kirjoittamista.

MUTTA ARMO ON KUKKA JOKA LAULAA Tiina Lehikoinen Mutta armo on kukka joka laulaa on Tiina Lehikoisen odotettu seit­ semäs runokokoelma. Teos porautuu ihmisyyden ja kulttuurimme eri kerrostumiin väkevällä otteella. Runojen keskiössä ovat toisaalta armoon, anteeksiantoon ja rakkauteen kietoutuvat kysymykset, toisaalta taas ihmislajin julmuus sekä uhraamisen, katumuksen ja hurskas­ telun teemat. Kokoelma tuulettaa pyhimystarinoita ja sukupuolittuneita puh­ tauskultteja, jotka ovat yhä vallankäytön muoto. Pikemminkin armo löytyy jokapäiväisestä. Sieltä, missä auringon kiertolaiset ek­ sistoivat ja elävät. Eetos elämän perustana olevan moninaisuuden puolesta on läsnä kokoelmassa myös muodon tasolla. Lehikoinen yhdistää kiinnosta­ vasti ja runouden traditiota kunnioittaen laajoja säemuotoisia runo­ ja niukkaan laulullisuuteen ja toisaalta proosarunoja aforistiikkaan. Eräänä inspiraation lähteenä kokoelmalle ovat olleet italialaisen filosofin Emanuele Coccian ajatukset. Coccian mukaan jokainen kasvi keksii kosmisen tason, jolla ei ole aineen ja fantasian eikä mie­ len ja ruumiin vastakohtaisuuksia. Myös Lehikoisen runoissa raja ulkoisen ja sisäisen välillä on häilyvä ja dikotomista ajattelua purka­ va. Kokoelma ehdottaa, että kenties näennäisesti pienin ja välissä virtaava ovatkin kaikkein merkityksellisintä, myös planeettamme kannalta.

ISBN 978-952-305-215-4 Kansi: Tiina Lehikoinen Taitto: Jouni Teittinen Koko: 133 mm x 216 mm Kovakantinen, sidottu 136 sivua Luokka 82.2 Ilmestyy helmikuussa 2024

Kuva: Saara Hyvärinen

Lassi Hyvärinen (s. 1981) on uudistanut ja rikastanut kotimaista runokenttää esikoiskokoelmastaan Riippuvat puutarhat (2008) lähtien. Hänen toinen runoteoksensa Keisarin tie (2012) palkit­ tiin Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnolla ja se oli myös ehdok­ kaana Runeberg-palkinnon saajaksi. Hyvärisen edellinen koko­ elma, sadun­omaisella logiikalla toimiva Tuuli ja kissa (2018) voitti Tanssiva karhu -palkinnon ja oli arvostelu­menestys.

VIERAS METSÄ Lassi Hyvärinen Vieras metsä on omaperäisen ja palkitun Lassi Hyvärisen neljäs runokirja. Vireeltään romanttinen kokoelma liikkuu kielessä kuin metsässä: rauhallisesti, tehden havaintoja kuin ohimennen, mutta myös outo­ ja rasahduksia aiheuttaen. Vai tulevatko rasahdukset sittenkin siel­ tä, missä metsä ja vieraus ovat tuoksujen ja kuumuuden tavoin yhtä? Tiedollisen tutkimisen tai paljastamisen sijaan voisi puhua valai­ sevien unien runoelmasta. Teoksen kieli on aistivaa ja tajunnallista, kaunista. Käsitteiden sijaan se päästää itseensä näkyjä.

Voisin kävellä pimeässä loputtomiin jos vain olisi tarpeeksi pimeyttä suunnistaa muurahaispesien lämmön perusteella kun ilmassa viuhuu ties mitä havahtua äänekkäisiin ajatuksiin ajatella kuin myrskyyn tottunut kulkuri ja jos pensaat ja puut asettuvat pimeä itsessään myrskyää

ISBN 978-952-305-220-8 Kansi: Olli-Pekka Tennilä Taitto: Kristian Blomberg Koko: 130 mm x 200 mm Sidottu 56 sivua Luokka 82.2 Ilmestyy helmikuussa 2024

KUVIEN KIRJA Rainer Maria Rilke Suomentanut Arja Meski Kuvien kirja (alkup. Das Buch der Bilder) heijastaa Rainer Maria Rilken kehitystä runoilijana hänen varhaistuotannostaan aina Uusien runojen (alkup. Neue Gedichte) ilmestymisen vuoteen 1907 saakka. Rilkessä oli herännyt kaipuu nähdä esineiden, luomusten sieluun, ja niin hän kehitti edelleen ajatustaan esineiden muun­ tamisesta taiteeksi, näkyvän muuntamisesta näkymättömäksi. Vaikka Rilke toteutti kuuluisaa esinerunouttaan varsinaisesti vasta keskimmäisen luomiskautensa myöhemmissä teoksissa, esine­runouden keskittyneisyys on jo vahvasti läsnä Kuvien kirjassa, hänen taiteilijatiensä siirtymäteoksessa. Kuvien kirjan runoissa Rilke kaivautuu maisemakokemuksiin, lapsuusmuistoihin, vanhoihin legendoihin ja kaupunkien näkymät­ tömiin hahmoihin, syrjittyihin. Rilken kuvien ja maisemien hienon­ hienot muutokset, maan ihmeiden hiukkastason siirtymät, antavat kirjalle kestävää merkitystä. Teos sisältää myös suomentaja Arja Meskin laajan kommen­ taarin, joka taustoittaa runojen syntyhistoriaa, tulkintatraditiota ja Rilken arkkiteemojen kypsymistä luomiskaudesta toiseen.

ISBN 978-952-305-216-1 Kansi: Olli-Pekka Tennilä Taitto: Henriikka Tavi Koko: 135 mm x210 mm Kovakantinen, sidottu 250 sivua Luokka 82.2 Ilmestyy maaliskuussa 2024

Rainer Maria Rilke (1875–1926) syntyi Itävalta-Unkariin kuu­ luneessa Prahassa saksankieliseen perheeseen. Hän tunsi runouden kutsumuksen jo varhain ja matkusteli Eurooppaa ­ristiin rastiin eri kielten, kulttuurien ja taidesuuntien vaikutus­ piirissä, perin­ teen ja modernin vedenjakajalla. Hänen tuotantonsa on tapana jakaa kolmeen osaan: varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen luomiskauteen. Siirtyessään Kuvien kirjan syntyaikoihin toiseen luomiskauteensa Rilke otti askelen kohti etsimäänsä näkyvän taakse näkemistä, joka oli tekevä hänestä saksankielisen kulttuurin merkittävimpiä runoilijoita. Hänen rakentamansa avoin maail­ mankuva antaa aihetta syvällisiin, elämänkatsomuksellisiin poh­ dintoihin yhä uusille lukijoille. Hän ei lakannut kysymästä: mikä on pysyvää? Arja Meski on Tukholmassa asuva suomentaja. Hän on aiemmin suomentanut Rainer Maria Rilkeltä Duinon elegioita (ntamo 2015).

Minun tarvitsee vain muistaa mitä tapahtuu, kun suihkulähteiden äärelle saan, – silloin tunnen putoamisen painon, jossa vedet näen uudestaan: ja tiedän alaspäin taipuvista oksista, pienin liekein palavista äänistä, lammista, jotka tylsistyneinä ja hylättyinä vain reunojaan heijastivat, iltataivaista, jotka hiiltyneistä länsimetsistä erkanivat, toisin kaareutuivat, tummuivat ja olivat kuin ei maailma olisi miksi ne sitä luulivat…

KATALOGIARKISTO 2023

Hujanen, Touko & Salminen, Antti: Lantun henki – Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä Viljanen, Taneli: Pimeä kuu Väänänen, Mikko: Q Etelämäki, Vesa: Raja Mäkipuro, Joel: Periferia Sallinen, Elina: Kehät Pekkanen, Reetta: Katkaistut tulppaanit Vairinen, Virpi: Antiluuppi Alanen, Virpi: Lento Poesiavihkot: #38 Christian Dotremont: Ivalo. Tekstejä Saamenmaalta, suom. Timo Kaitaro, Janne Salo, Sami Sjöberg #39 Henriikka Tavi: Pinnan alla – epälibretto

2022

Kyrklund, Willy: Aigaion – Matka Tabasiin, suom. Niko-Matti Ahti Mehtonen, Päivi: Abstraktin kirjallisuuden loisto ja kurjuus Kilalea, Katherine: Ok, herra Field, suom. Erkki Vainikkala Kulmala, Juha: RESET Hautala, Pauli: Katseen maanosat Laaksonen, Mari: Degne Vallila, Petra: ehkä Simpura, Riikka: Painottomuus Carson, Anne: Eros, katkeransuloinen, suom. Tommi Nuopponen & Aki Salmela Oswald, Alice: Muistomerkki, suom. Tommi Nuopponen Poesiavihkot: #37Kristian Blomberg & Olli-Pekka Tennilä: Itseään täydentävä raunio – fragmentin poetiikkaa (ilmestyi 2023) #36 Jyrki Heikkinen: Kaksi kieltä #35 Carlos Lievonen: Holorefraktio #34 Tuomas Taskinen: Ohipuhuttu valitus #33 Paavo Kässi: Kyborgi nimeltä Mu / Kyborgi nimeltä Ada

2021

Erra, Satu: Hetkenä minä Tapio, Pauli: Tyhjä, suuri ja öinen – Valituksia Valli, Suvi: Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja Rantakari, Kaija: Salit Heikkinen, Jyrki: Kopra-Trans Christensen, Inger: Alfabet Valoaalto, Kaarina: Äimän käki Pathirane, Henrik: olem Carson, Anne: Lyhyet luennot, suom. Aki Salmela

Haukka, Juhani & Mattila, Lauri Antti: Etsitkö töitä? Poesiavihkot: #32 Hope Mirrlees: Pariisi,suom. Paula Hotti #31 James Meetze: Salatieteet, suom. Kaija Rantakari #30 Reetta Pekkanen: Salakuljetuksia #29 Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta #28 Raisa Marjamäki: Viimeinen talvi 2020 Schalansky, Judith: Kaukaisten saarten atlas, suom. Marko Niemi Silveri, Sini: Titaanidisko Valoaalto, Kaarina: Banana Split Lahti, Vesa: Laulaisit minulle mustakärki Marjamäki, Raisa: Ihmeellistä käyttäytymistä Hei, Lauri: Paperi – lalivit Tennilä, Olli-Pekka: Lemmonommel Vairinen, Virpi: Kaikki tapahtuu niin paljon Viljanen, Taneli: Varjoja, usvaa Luoma-Aho, V. S.: Safar Poesiavihkot: #27 Homeromanteion, toim. Reko Tikka #26 Anne Carson: Albertine-harjoitus, suom. Kristian Blomberg #25 Lauri Rikala: Ei tästä maailmasta #24 Jaakko Pallasvuo: Luostari #23 Markku Eskelinen: Kirjallisuus Käyttöohje

2019

Salminen, Antti: Mir Teittinen, Jouni: Sydäntasku Pekkanen, Reetta: Kärhi Blomberg, Kristian: Kaikessa hiljaisuudessa Lehikoinen, Tiina: Terra Nova Haasjoki, Pauliina: Himmeä sininen piste Tomi, Anna: Huomisen vieras Riitta: Ei ole turhaa Särkiö, Auli: Vedenpeitto Kokko, Karri: Käsialoja Keats, John: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä, suom. Leevi Lehto Baudelaire, Charles: Kielletyt runot, suom. Antti Nylén Poesiavihkot: #22 Anne Carson, Aki Salmela, Gertrude Stein: Muotokuvia ja kuinka pitää niistä, suom. Aki Salmela #21 Harry Salmenniemi: Absurdes Berliner Tagebuch #20 kölö #19 Marco Munaro: Avattu granaattiomena, suom. Jouni Inkala #18 Ester Nuori Leppä: Lauluja avaruudesta

2018

Ahvenjärvi, Kaisa (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta, suom. Kaisa Ahvenjärvi Helin, Hannu: Alisiin ylisiin Hyvärinen, Lassi: Tuuli ja kissa Kontro, Miia: Tunnustus Luoma-aho, V. S.: Luonteita Rantakari, Kaija: Koko meren laajuus Rikala, Lauri: Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti Salminen, Antti: Mir Seume, Johann Gottfried: Kesä 1805, suom. Suvi Valli Poesiavihkot: #17 Erkka Filander: Adoraatio #16 Riikka Ala-Hakula: Kaupunkikaleidoskooppi #15 Virpi Vairinen: Maisemia joihin pelot sopivat #14 Marissa Mehr: Budapest-sarja: matkaopas

2017

Armantrout, Rae: Kunhan sanon, suom. Aki Salmela Heikkinen, Jyrki: Hietasalo Nielsen, Ulrika: Perikato, suom. Marko Niemi Salo, Timo: Mutta ennen muuta Tapio, Pauli: Varpuset ja aika Tennilä, Olli-Pekka: Ololo (uusintapainos) Vartiainen, Jyri: Ystävä Poesiavihkot: #13 Georges Perec: Talvinen matka #12 Kiinalainen yksisarvinen, koonnut Thomas L. Rowe, suomentanut Raisa Marjamäki #11 Anna Helle: Preeria, nummet #10 Mikko Supponen: Kellon ympäri kahdessatoista tunnissa #9 Aki Salmela: Hiekkapäiväkirja #8 Tuulikki Poutiainen: Kantaja

2016

Filander, Erkka: Torso Jacob, Max: Runoja noppapikarista ja muita tekstejä, suom. Tommi Nuopponen Kainulainen, Siru: Runon tuntu Lehikoinen, Tiina: Multa Luoma-aho, V. S.: Mantra Långström, Minna & Mononen, Sini: Sulaminen / Att smälta / To melt Pessoa, Fernando: Minä, aina vieras, suom. Janne Löppönen & Harry Salmenniemi Tavi, Henriikka: Kaksitoista Tavi, Henriikka (toim.): Kolmetoista (13/12) Tennilä, Olli-Pekka: Ontto harmaa Vartiainen, Jyri: Aurinko Poesiavihkot: #7 Teemu Manninen: Hautausmaa

#6 Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi #5 Risto Niemi-Pynttäri: Almanakka #4 Auli Särkiö: Ruohosinfonia

2015

Björling, Gunnar: Auringonvihreä, suom. Pauliina Haasjoki & Peter Mickwitz Blomberg, Kristian: Valokaaria Joutsijärvi, Jonimatti: Ohjattua kerhotoimintaa niille joiden sydämessä läikkyy Laihinen, Marko: Halokehrät Ranne, Katriina (toim.): Korallia ja suolakiteitä. Afrikkalaisen runouden antologia, suom. Katriina Ranne Rantakari, Kaija: Mikado Rubinštein, Lev: Sankarin ilmestyminen, suom. Tomi Huttunen Salminen, Antti: Kokeellisuudesta. Historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään Poesiavihkot: #3 Christian Bök: Kaksi pistettä vokaalin päällä #2 Virpi Alanen: Löytöretkue #1 Penjami Lehto: Puutarhassa

2014

Brygger, Mikael: Tuuliatlas Duras, Marguerite: Nimetön intohimo, suom. Aura Sevón Huttunen, Tomi (toim.): Venäläisen avantgarden manifestit Marjamäki, Raisa: Ei kenenkään laituri Maurin, A. & Wohlfahrt, T. (toim.): VERSschmuggel. SäkeenVERSoja Muuan mies: Lämmetä, hämmentyä Pekkanen, Reetta: Pieniä kovia nuppuja Salminen, Antti: Lomonosovin moottori Vähänen, Juhana: Nymfaion

2013

Byggmästar, Eva-Stina: Locus amoenus, suom. Marko Niemi Filander, Erkka: Heräämisen valkea myrsky Helin, Hannu: Kaikki kaikessa Nieminen, Juho, Nurmi, Aura & Salonen, Kasper (toim.): Lava-antologia Lehikoinen, Tiina: Samaan aikaan toisaalla Luoma-aho, V. S.: Kronologi Pink, Sam: Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen, suom. V. S. Luoma-aho Tavi, Henriikka: Toukokuu (12/12) Tavi, Henriikka: Joulukuu (11/12) Tiekso, Tanja: Todellista musiikkia. Kokeellisuuden idea musiikin avantgardemanifesteissa

2012

Alanen, Virpi: Ystävätär K Heikkinen, Tytti: Moulin Extra Beauté Joensuu, Juri: Menetelmät, kokeet, koneet. Proseduraalisuus poetiikassa, kirjallisuushistoriassa ja suomalaisessa kokeellisessa kirjallisuudessa Joensuu, Juri: Valohuppu Lease, Joseph: Hajonnut maailma, suom. Mari Koski Manninen, Teemu: Paha äiti Alanen, Virpi & Toivio, Miia (toim.): Puheenvuoroja. Nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta Sipilä, J. P.: Sudenolento ja muita videorunoja Tavi, Henriikka: Marraskuu (10/12) Tavi, Henriikka: Syyskuu (9/12) Tavi, Henriikka: Lokakuu (8/12) Tavi, Henriikka & Brygger, Mikael: Elokuu (7/12) Tavi, Henriikka: Heinäkuu (6/12) Tavi, Henriikka: Kesäkuu (5/12) Tavi, Henriikka: Huhtikuu (4/12) Tavi, Henriikka: Maaliskuu (3/12) Tavi, Henriikka: Helmikuu (2/12) Tavi, Henriikka: Tammikuu (1/12) Tennilä, Olli-Pekka: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista Toivio, Miia & Niemi, Marko: Suut Zavjalov, Sergei: Joulupaasto, suom. Jukka Mallinen

2011

Blomberg, Kristian: Itsekseen muuttuva Koski, Mari: Sch Lehikoinen, Tiina: Isoympyräkatu Luoma-aho, V. S.: Remora Norðdahl, Eiríkur Örn: Booby, be quiet! Nummela, Janne & Nuopponen, Tommi & Viikilä, Jukka: Ensyklopedia Tavi, Henriikka & Brygger, Mikael: Tekstinauhoja – In large, well-organized termite colonies Joensuu, Juri, Niemi, Marko & Salmenniemi, Harry (toim.): Vasta­ kaanon. Suomalainen kokeellinen runous 2000–2010

poEsia-sarja

Karri Kokko: Toisaalta (2010) Teemu Manninen: Futurama (2010) Mikael Brygger: Valikoima asteroideja (2010) Henriikka Tavi: Sanakirja (2010) Kristian Blomberg: Puhekuplia (2009) V.S. Luoma-aho: Ruumiita (2009) Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista (2009) Tytti Heikkinen: Täytetyn eläimen lämpö (2008)