Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 1/2022

Page 1

NRO 1 1.2.2022

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

75. vsk. • jakelu 150.000 kpl

Melkein lähti henki, kun Tatusta tuli pullon vanki

s. 18

Kansanedustaja ja kaima innostuivat yritysvierailemaan urakalla

Tatu Varpukari ehti menettää alkoholin takia lähes kaiken. Pohjakosketuksensa hän koki alkuvuodesta 2018, jolloin hänet oli puolen vuoden jokapäiväisen ryyppäämisen seurauksena viety teho-osastolle. Siitä asti korkki on pysynyt kiinni, koska vaihtoehtoa ei oikein ole.

s. 12

Ei ole oikomishoitokaan kuin ennen

Kerran kontrollinsa menettäneellä alkoholistilla kun sama ralli jatkuisi siitä, mihin se edeltävällä kerralla päättyi. Selvittyään ja selviydyttyään Tatu päätti valjastaa oman kokemuksensa alkoholismista ja toisaalta liikeelämästä yritysideaksi.

s. 9

s.28

Keijolle tulee kesällä täyteen kuusikymmentä vuotta peltihommia

Kovia kolhuja

s.26

Korona on ajanut yrittäjäja muusikkopariskunta Heini ja Pentti Hietasen tuplavaikeuksiin. Keikkojen lisäksi se on hiljentänyt tehokkaasti myös heidän Vesijärven rannalla sijaitsevan edustussaunan vuokrausta. Kelan minimipäivärahat ja pienet valtiolta saadut koronatuet tulivat taiteilijaperheelle tutuiksi. Periksi ei kuitenkaan ole annettu.

s.4

Näin yrittäjäehdokkaat pärjäsivät aluevaaleissa

KAIKKI AJONEUVOTEIPPA UKS E T Y KS I LÖ LL I SE S T I SUU NNI T T E L USTA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.fi www.ajaksline.fi


2

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKIRJOITUS 1.2.2022

Velkajärjestelylakiin on tulossa yrittäjien kauan kaipaamia parannuksia

V

uoden 2022 alkua on värittänyt epätietoisuus. Jo kohta kaksi vuotta kiusanamme ollut korona jyllää edelleen, maailmanpolitiikassa on edetty varsin voimakkaaseen sanankäyttöön, ja viime viikolla pörssitkin lähtivät melkoiseen alamäkeen ympäri palloa. Tosin jos siirrytään globaalista näkymästä astetta lähemmäksi, on alkuvuosi pitänyt sisällään myös hyviä uutisia. Esimerkiksi työllisyys meillä Suomessa on huomattavasti parempi kuin vuosi sitten. Yrittäjäjärjestön tekemästä vaikuttamistyöstäkin saatiin alkuvuodesta kuulla hyvää. Suomen hallitus esitti nimittäin tammikuussa eduskunnalle useampiakin muutoksia, joilla helpotettaisiin velka-ahdinkoon ajautuneiden yrittäjien asemaa. Yrittäjät on vaikuttanut määrätietoisesti nyt esitettyjen muutosten toteutumiseen. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään heinäkuussa. Käytännössä hallituksen esitys parantaisi konkurssin tehneen ja ylivelkaantuneen yrittäjän pääsemistä kohtuullises-

sa ajassa vapaaksi aikaisemman yritystoiminnan veloistaan ja pääsyä velkajärjestelyyn. Jatkossa liiketoiminnan laajuutta ei katsota velkajärjestelyn esteeksi, eikä esteenä olisi jatkossa sekään, että yrittäjä työllistäisi enintään kaksi ulkopuolista työntekijää. Tärkeää ja huomionarvoista esityksessä on sekin, että parannuksissa esitetään myös yksityisen elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn pääsyä ilman vaadetta yritystoiminnan alasajoon. Nykyään kun velkajärjestelyyn pääseminen on ollut mahdollista vain yritystoiminnan lopettamisen jälkeen. Tästä syystä elinkeinoharjoittajien velkajärjestelyyn onkin Suomessa tähän saakka hakeuduttu aniharvoin. Pääsääntöisesti entinen yrittäjä maksaisi vanhoja velkojaan pois kolme vuotta. Taloudellisesti hän pääsisi tämän jälkeen aloittamaan elämänsä puhtaalta pöydältä. Yrittäjä pääsisi siis jatkossa takaisin jaloilleen nykytilannetta helpommin – samaan tapaan kuin monessa muussa maassa. Eikä kyllä hetkeäkään liian aikaisin.Aiemmin laki kun on ollut paitsi tiukka myös epäselvä.

Asia on luonnollisesti erittäin tärkeä konkurssiin ajautuneelle, tai ylivelkaantuneelle yrittäjälle, mutta on hyvä muistaa, että asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Yrityksen konkurssi on nimittäin asia, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat aina paljon varsinaista yrittäjää kauemmaksi. Mitä aikaisemmin tilapäisiin talousongelmiin pystytään puuttumaan, sitä todennäköisemmin sekä yritys että työpaikat voidaan pelastaa. Tämän lisäksi varsin todennäköistä on, että myös velkojien mahdollisuus perittäviensä saamiseen kasvaa. Lopuksi haluan onnitella kaikkia, etenkin jäsenyrittäjiämme, jotka valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Lähes joka neljäs uusi valtuutettu täällä Pirkanmaalla on yrittäjä. Tästä voi lukea lisää sivulta kuusi.

Janne Vuorinen päätoimittaja

HELMIKUU 2022

SISÄLTÖ

Yhteistoimintalaki meni uusiksi – tämä siitä pitää tietää

s. 5

Aluejärjestölle myönnettiin ympäristösertifikaatti

s. 5

Lakilaarin aiheena julkiset hankinnat

s. 6

Täsmän myyntivaltti on kiinteä hinnoittelu

s. 14

4H-järjestön yrittäjyyskasvatustyö palkittiin

s. 20

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysbuumi jatkuu

s. 22

Vuorovaikutustaidot kunniaan

s. 23

Kaukajärven Yrittäjät on nelikymppinen

s. 24

Lounasvieraana museojohtaja Pauli Sivonen

s. 25

● JAKELU

Posti Jakelumäärä 150 000 kpl

Aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● JAKELUPÄIVYSTYS ● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Janne Vuorinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

● MEDIAMYYNTI

s.14

s.25

s. 20

s. 24

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen (vanhempainvapaalla) Myyntipäälliköt: Erja Joentausta​ p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA Sanoma Manu Tampere 2022 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Heku Oy p. 010 681 781 ● AINEISTOT

aineistot@dorimedia.fi


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Asiantuntija palveluksessasi.

3


4

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Pirkanmaalla yrittäjiä nousi mukavasti aluevaltuustoon Historian ensimmäisissä aluevaaleissa Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon valittiin 79 aluevaltuutettua, joista lähes 23 prosenttia on yrittäjiä. Se on keskiarvoa enemmän, sillä koko Suomen aluevaltuutetuista joka viides on yrittäjä. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Janne Vuorisen mukaan aluevaalitulos on Pirkanmaan kannalta hyvä. – Yrittäjät tietävät, että laadukkaat sote-palvelut turvataan suomalaisille järkevin kustannuksin vain monituottajamallilla, jossa hyödynnetään julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen osaamista. Yrittäjät haluavat vastakkainasettelun sijasta vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistyötä, puheenjohtaja toteaa ja muistuttaa, että aluevaalit olivat hyvinvointivaalien lisäksi myös talousvaalit. – Uudet hyvinvointialueet eivät saa johtaa sote-menojen paisumiseen. On tärkeää huolehtia kestävästä julkisesta taloudesta ja ottaa välittömästi käyttöön yhteinen, läpinäkyvä kustannuslaskentamalli, jotta julkisten ja yksityisten tuottajien palveluita on mahdollista vertailla samoilla kriteereillä, Vuorinen jatkaa.

hyvinvointialueiden palvelustrategian ytimessä tulee olla palveluiden tuottaminen monituottajamallilla. – On syytä muistaa, että alan 400 000 ammattilaisesta 88 000 työskentelee yksityisellä sektorilla, ja peräti neljä viidestä sote-alan yrityksestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Aluevaltuuston ratkaisuilla on monestakin näkökulmasta katsottuna merkittävä vaikutus koko alueen elinvoimaisuuteen, Virtanen tiivistää. Maaliskuussa 2022 työnsä aloittavassa Pirkanmaan aluevaltuustossa yrittäjävaltuutettuja on eniten keskustalla ja toiseksi eniten kokoomuksella ja perussuomalaisilla. Koko maassa eniten yrittäjävaltuutettuja on kokoomuksella, toiseksi eniten keskustalla ja kolmanneksi eniten perussuomalaisilla.

Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa

Liian moni nukkui Suomessa järjestettiin tammikuussa historian ensimmäiset aluevaalit. Äänestysinto niissä jäi oletusten mukaan alhaiseksi, sillä koko maassa vai 47,5 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Pirkanmaalla äänestettiin hieman ahkerammin, mutta eipä vaan täälläkään rikottu edes 50 prosentin rajaa. Ainoastaan europarlamentaarikkoja valitessa ovat vaalit kiinnostaneet vielä vähemmän, mutta jopa kuntavaalien äänestysinnosta jäätiin vielä nyt aika kauas.

P

uoluepoliittisesti vaaleissa oli yksi selvä voittaja, sillä kokoomus nousi loppuviimein aika selvälläkin marginaalilla valtakunnan ykköspuolueeksi. Tyytyväinen hymy kasvoillaan vaali-illasta silti saattoi lähteä kotiin myös Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, joka palautti nyt puolueensa selvästi mukaan kolmen sakkiin.

Näin jakaantuivat valtuustopaikat Pirkanmaalla

Kokoomus jyräsi selvään voittoon myös Pirkanmaalla ja keräsi täällä peräti yli neljänneksen kaikista äänistä (25,8). Se riitti vaaleissa 21 aluevaltuustopaikkaan. Yhtä selvä kakkonen oli sdp, joka sekin pinnisti päälle 20 prosentin (22,1). Tällä lohkeaa 18 valtuustopaikkaa.

Valtakunnallisesti hyvin menestynyt keskusta ei ole ollut Pirkanmaalla vahvoilla viime aikoina, eikä se saanut käännettyä kelkkaa myöskään aluevaaleissa. Pirkanmaalla keskusta oli vasta kuudenneksi suurin, sillä sen ohi hurahtivat (tässä järjestyksessä) niin perussuomalaiset, vasemmistoliitto kuin vihreätkin. Joskin näiden kaikkien välillä äänestyserot olivat vaatimattomat etenkin paikkamäärissä. Perussuomalaiset ja vasemmisto saavat tulevaan aluevaltuustoon kumpainenkin yhdeksän edustajaa, vihreät ja keskusta kahdeksan. Lähes kuuden prosentin kannatukseen (5,9) yltänyt kristillisdemokraattinen puolue sai valtuustoon neljä edustajaa. Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle saivat molemmat yhden paikan valtuustossa. Kaikkiaan Pirkanmaan aluevaltuustoon va-

littiin 79 henkeä.

Peräti kymmenen kuntaa jäi ilman edustajaa

Ennen vaaleja moni pelkäsi tamperelaisten dominanssia. Ihan varteenotettavissakin veikkauksissa puhuttiin yli 50 tamperelaisvaltuutetusta. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Tampereelta aluevaltuustoon nousi nyt 40 edustajaa. Toisaalta se vaalituloksesta käy auttamatta ilmi, että aika moni kunta ja jopa kaupunki jäi nyt tyystin ilman edustajaa. Pirkanmaalla lista oli pitkänpuoleinen, sillä kaikkiaan ilman edustajia jäi yhdeksän paikkakuntaa: Akaa, Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuhmoinen, Mänttä-Vilppula, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Virrat. Näistä esimerkiksi Akaassa asukkaita on peräti yli 16 000.


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

5

Uusi yhteistoimintalaki tuli, oletko valmis? Lakiuudistus aiheuttaa aina kysymyksiä siitä, mikä muuttuu ja mitä uusia vastuita ja velvoitteita meille työnantajille on tulossa. Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden vaihteessa, eikä lakiin liity merkittäviä siirtymäaikoja. Huojentavaa on, että kaikki ei muuttunut mutta jotain kylläkin. Uusia velvoitteitakin tuli ja osa on sellaisia, jotka työnantajien tulee huomioida heti, kirjoittaa Juha Tuominen. Uusi yhteistoimintalaki jakaantuu kolmeen osaan 1) jatkuva vuoropuhelu 2) muutosneuvottelut sekä 3) henkilöstön hallintoedustus. Tässä artikkelissa keskitytään kahteen ensimmäiseen. Laki velvoittaa, kuten aikaisemminkin, yli 20 henkeä säännöllisesti työllistäviä työnantajayrityksiä. Yli 30 henkeä työllistäville on varattu pari tiukennusta. Henkilöstön hallintoedustusta koskeva lain 5.luku velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 150 työntekijää. Henkilöstön hallintoedustus tarkoittaa henkilöstön edustajan asettamista yhtiön toimielimeen, jossa käsitellään keskeisiä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Vuoropuhelun teemoilla on laaja kirjo

Lain suurin muutos on työnantajan velvoite käydä jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Vuoropuhelu on tarkoitus toteuttaa edustuksellisesti. Vuoropuhelua on käytävä neljännesvuosittain, jos työntekijöitä on säännönmukaisesti yli 30 ja kaksi

kertaa vuodessa, jos työntekijöitä on vähintään 20. Vuoropuheluvelvoitteeseen ei liity siirtymäaikaa. Jatkuvan vuoropuhelun on tarkoitus edistää muun muassa tiedonkulkua, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Työnantaja voi myös nostaa esille ennakolta kehityskulkuja ja seikkoja, jotka voivat myöhemmin johtaa jopa muutosneuvotteluiden aloittamiseen. Vuoropuhelun piiriin kuuluvien teemojen kirjo on varsin laaja. Tarkoituksena on, että työnantaja ja henkilöstö voivat yhdessä harkita, mitkä kysymykset ovat keskeisiä juuri heille ja sillä hetkellä. Vuoropuhelussa on käsiteltävä esimerkiksi taloudellista tilannetta ja kehitysnäkymiä, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja työvoiman käyttötapoja sekä henkilöstön osaamistarpeita.

Kehittämissuunnitelman kanssa ei kannata vitkastella

Työnantajan on, yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa, päivitettävä

vuoden siirtymäajan kuluessa vanhan lain mukaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat työyhteisön kehittämissuunnitelmaksi. Työ kannattaa kuitenkin aloittaa heti, sillä työyhteisön kehittämissuunnitelma toimii vuoropuhelun tärkeänä apuvälineenä. Kehittämissuunnitelmassa tulee huomioida mm. työvoiman käyttötavat, osaamistarpeet ja työhyvinvointi. Kehittämissuunnitelmassa tulee myös kuvata nykytilanne ja ennakoitavissa olevat kehityskulut sekä kehittämisen päämäärät, erityisesti henkilöstön osaamistarpeiden ja työhyvinvoinnin osalta. Kehittämissuunnitelma ei ole kerran kirjoitettava asiakirja vaan jatkuvasti päivitettävä kehittämisen työkalu.

Yt-neuvotteluista tuli muutosneuvotteluja

Muutosneuvottelut on käytävä laissa määrättyjen menettelytapasäännösten mukaisesti, jos työnantaja harkitsee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai

muuttaa työntekijän tai työntekijöiden työsopimuksen olennaista ehtoa. Muutosneuvottelut on käytävä myös silloin, kun työnantaja harkitsee tekevänsä työnjohtovallan nojalla yhden tai useamman työntekijän asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia. Tällaiset muutokset voivat koskea vaikkapa työtehtäviä tai työmenetelmiä. Aikaisempaan lakiin verrattuna erilaiset neuvottelut koskien henkilöstövaikutuksia on tuotu samaan lukuun. Myöskin terminologiaa on muutettu, nyt puhutaan muutosneuvotteluista, ei yhteistoimintamenettelystä. Laissa tarkennetaan ajankohtaa, koska muutosneuvottelut tulisi aloittaa. Ilmaisu harkitsee tarkoittaisi vaihetta, jossa työnantaja kykenee yksilöimään suunnittelemansa toimenpiteen ja siihen liittyvät henkilöstövaikutukset. Työantajalla saa olla neuvotteluesitys. Neuvotteluesitys ei tarkoita sitä, että seuraukset olisi jo päätetty. Työnantajan pitää kuitenkin voida tosiasiallisesti tehdä muutoksia esitettyyn.

ARTIKKELIN ON KIRJOITTANUT KTM, lakiekonomi ja yrittäjä Juha Tuominen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyydestä. Juhalla on yhdessä kaksoisveljensä Jarin kanssa kaksi yritystä; Lakiekonomit Oy sekä Suomen Lakitilitoimisto Oy. Sattumoisin tässä lehdessä pääsee ääneen myös hänen veljensä (s.18-19.)

Pirkanmaan Yrittäjillä on nyt

Ekokompassi-sertifikaatti Pirkanmaan Yrittäjille myönnettiin loppuvuodesta 2021 Ekokompassi-sertifikaatti. Se on osoitus sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan ja oman toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten järjestelmälliseen vähentämiseen. Sertifikaatti myönnettiin aluejärjestölle joulukuussa tehdyn auditoinnin jälkeen.

S

itoutuminen ympäristöohjelmaan ja tavoitteisiin on nostettu Pirkanmaan Yrittäjissä tavoitteeksi jo syksyllä 2020. Tällöin ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen panostaminen kirjattiin osaksi järjestön strategiaa. – Päätös oman ympäristösertifikaatin hakemisesta tehtiin käytännössä heti tämän jälkeen, tiivistää järjestösihteeri Tanja Mäkynen. Hän on vastannut ympäristösertifikaatin osalta käytännön työstä. Pirkanmaan Yrittäjien valitsema Ekokompassi ei ole ainoa yrityksille tai organisaatioille suunnattu ympäristöjärjestelmä. Se kuitenkin koettiin Pirkanmaan Yrittäjille parhaiten sopivaksi. – Päädyimme Ekokompassiin, koska se tuntui soveltuvan nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille ja organisaatioille. Tämä oli meille looginen ratkaisu, koska myös jäsenkuntamme koostuu valtaosalta mikro- ja pk-yrityksistä, Mäkynen selkeyttää. Myös kustannuksiltaan merkki soveltuu hyvin pk-yrityksille. Taloudellisesti Ekokompassi-merkin saavuttamisen kustannukset Pirkanmaan Yrittäjien osalta olivat noin 3000 euroa. Aluejärjestössä sertifiointiin lähdettiin monestakin syystä. Yksi

merkittävimmistä on nyt jatkuvasti koko yhteiskunnassa lisääntyvä ympäristötietoisuus. – Esimerkiksi oppilaitosvierailuilla yksi toistuva kysymys on jo useamman vuoden ollut, mitä me järjestönä teemme näiden asioiden eteen. Nyt meillä on siihen hyvä vastaus, Mäkynen kertoo. – He ovat kuitenkin niitä tulevaisuuden yrittäjiä, Mäkynen jatkaa. Sertifiointi eteni kahdessa osassa. Ensin kartoitettiin nykytarpeet ja nykytila, minkä pohjalta tehtiin yhdessä Ekokompassin asiantuntijan kanssa lista muutosta vaativista asioista sekä määriteltiin potentiaaliset kehityskohdat. – Asiantuntijaorganisaationa meillä sertifikaatissa mainittu työ painottuu erityisesti yrittäjien ja yritysten neuvontaan ympäristöasioissa ja eritoten viestintään, kertoo Mäkynen. Tehtyjen muutosten pohjalta Pirkanmaan Yrittäjissä toteutettiin auditointi. Siinä käytiin läpi yhdistyksessä tehdyt toimenpiteet ja korjattiin asioita, jotka eivät vielä olleet kunnossa. Virallinen sertifikaatti, eli todistus tehdystä työstä, myönnettiin Pirkanmaan Yrittäjille joulukuun lopulla. Tanja Mäkynen myöntää, että yksittäisessä toimistossa tehtävillä toimenpiteillä ei maailmaa pelasteta. Hän kuitenkin uskoo, että aluejärjestön nyt esittämällä yksittäisellä esi-

merkillä on huomattavasti tätä yksittäistä tekoa merkittävämpiä vaikutuksia. Hän huomauttaa, että pk-yritykset ovat avainasemassa kestävän kehityksen suunnannäyttäjinä esimerkiksi uusien toimintatapojen, tuotteiden ja palveluiden innovoinnissa. – Meille on erityisen tärkeää, että yritykset otetaan huomioon ympäristöön liittyvässä lainsäädännössä ja hankkeissa tarjoamalla heille riittävästi tukea tarvittavien muutosten tekemiseen, Mäkynen kertoo ja huomauttaa, että Ekokompassi on yksi hyvä tapa lähteä tätä edistämään. – Tiedämme nyt, minkälainen prosessi on ja mitä sen saamiseksi pitää ottaa huomioon. Enemmän kuin mielelläni jaan tätä tietoutta myös muille, hän kertoo. Pirkanmaan Yrittäjät vaikuttaa myös useassa Pirkanmaalla toimivassa ympäristöä koskevassa hankkeessa ja työryhmässä. Näitä ovat esimerkiksi Pirkanmaan ilmastotiekartan yhteistyöryhmä ja Canemure-alueyhteistyöryhmä, vuoden vaihteessa päättynyt, kiertotalouteen keskittynyt Kierto-hankkeen ohjausryhmä, sekä pienten kaupunkien ekologisia liikenneratkaisuja kehittänyt yhteispohjoismaalainen työryhmä.

Järjestösihteeri Tanja Mäkynen on ollut vetovastuussa Ekokompassi-ympäristö­ sertifikaattiin liittyvästä hakuprosessista.

Pirkanmaan Yrittäjien toimistolle Kehräsaareen saapuvat jäsenyrittäjät ja muut sidosryhmät huomaavat muutokset käytännössä esimerkiksi siinä, että toimistolla on luovuttu tyystin kertakäyttöastioiden käytöstä. Myös kierrätystä tehostettiin merkittävästi aiemmasta.


6

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

ALUEVAALIN TULOSÄLÄHRYS

Aluevaalit ovat tätä kirjoitettaessa vasta tulossa, ja kun Älähdys julkaistaan, on vaalitulos tiedossa. Älähtäjä on siis tällä kerralla silmäillyt tulevaisuuteen ja päivitellyt vaalikarjan vaikeaa valintatilannetta.

A

loitetaan äänestysvilkkaudesta. Se on nimittäin kaikkein tärkein vaalien lopputuloksista, sillä sen kautta selviää koko valtakunnallisen hallinto-organisaation olemassaolon oikeutus. Laaditaan siis taulukko, josta voidaan päätellä vaalien ja hallintoratkaisun kelpoisuus maksajien eli kansalaisten mielestä: Äänestysprosentti alle 50% = Vaalit ja koko hallintohärveli on kansan mielestä tarpeeton, ja sillä ei ole oikeutusta olemassaololle. Äänestysprosentti 50–60% = Vaaleilla ja koko hallintohärvelillä ei kansan valtaosan mielestä ole perusteltua tarvetta olemassaololleen tai ainakin se on siinä määrin kyseenalainen, ettei sitä tuossa muodossa voi hyväksyä. Äänestysprosentti yli 60 % = Kansa on antanut selkeän tukensa ja myös verorahoitusoikeuden sekä vaaleille että hallintohärvelille ja pulinat pois.

Lukijalle jää oikeus pohtia, missä nuo prosenttirajat hänen mielestään ovat.

Demokratian katoaminen

Minkä tahansa vaalien äänestysprosentin laskiessa alle 50 prosenttiin, on ajauduttu tilanteeseen, jossa demokratiaa ei enää ole ja on siirrytty korporaatiokleptokratiaan. Sana tarkoittaa sitä, että valta on siirtynyt kansalta korporaatioille kuten puolueille, etujärjestöille, lobbareille ja niin edelleen. Heidän toimintansa ei enää ole yhteisten varojen käytöstä päättämistä yhteiseksi eduksi vaan yhteisten varojen varastamista suppean eturyhmän käyttöön. Korporaatiokleptokratian seuraavat kehitysasteet ovat tavallisesti sananvapauden rajoittaminen ja diktaattorin valinta eturyhmien päällyshenkilöksi. Tämä kehitys on tuttu esimerkiksi entisistä IVY-maista. Oikeastaan kaikissa vaaleissa puolueen kannatusprosentit olisi syytä kertoa äänestysprosentilla, jolloin näkisimme suoraan niiden todelliset kannatusluvut. Jos siis puolue saa vaaleissa 20 %:n äänisaaliin ja äänestysprosentti on 60 %, saadaan puolueen todelliseksi kannatukseksi 12 %. Tämä laskutapa osoittaa sen, että Suomessa on ollut vain harvoin todellinen enemmistö kansan asioita hoitamassa.

oikein ole tunnistaneet vaalien äänestysperusteita. Tässä muutama kysymys, joiden avulla voi jälkikäteen analysoida omaa äänestämistään: Mistä asiasta nyt oikeastaan äänestettiin? Miten mahdolliset vaalien voittajat asioista päätettäessä toimivat ja mistä asioista alueilla päätetään ja mistä taas eduskunnassa? Mikä politiikka alueilla olisi äänestäjälle edullisinta, vasemmistolainen, oikeistolainen, keskustalainen vai joku ihan muu? Ketä äänestin ja miksi? Meppiä, Ministeriä, Ammattipoliitikkoa, Julkkista, Asiantuntijaa, Paikkakuntalaista, Kaveria vai ketä? Äänestinkö puoluetta vai henkilöä ja millä perusteella? Mikä näkökulma nousee valitsemani ehdokkaan työssä edelle: paikallisuus, politiikka, talous, asiantuntemus, vai mikä? Voiko käydä niin, että naapurialueella saavutetaan oleellisesti parempi palveluiden hinta-laatusuhde? Kannattaisiko muuttaa sinne?

Kansalaiset ovat hämmenKenen äänestäminen nostaa nyksen vallassa? Kaikesta päätellen kansalaiset eivät

verotusta ja kenen alentaa sitä?

Ketä äänestämällä vanhusten lakanat vaihdetaan nopeimmin vahingon satuttua (tämä on se oikea hoitajamitoitus)? Ketä äänestämällä pääsen nopeimmin, varmimmin laadukkaaseen hoitoon enkä joudu kitumaan hoitojonoissa vuositolkulla? Onko uskottavaa, että aluevaaleissa valitut henkilöt ylipäätään omaavat riittävän osaamisen erittäin spesifisten asioiden päättämiseksi? Sitäkin ihmettelen, miten voi olla mahdollista, että kunnanvaltuustoissa, eduskunnassa, europarlamentissa ja jopa ministereinä istuvat henkilöt ehtivät hoitamaan laadukkaasti tehtävät, mikäli tulevat aluevaaleissa valituiksi? Eivätkö edes Suomen eduskunta ja ministeriöt työllistä edustajia ja ministereitä kokoaikaisesti, vaikka käsiteltävien asioiden paperipinoista ja hallituksen jatkuvista ilta- ja yöistunnoista toisin voisi kuvitella?

Poliittinen lopputulos

Mitä voidaan päätellä aluevaalien poliittisesta lopputuloksesta? Vastaus on erittäin selkeä, niistä ei voi päätellä yhtään mitään, ja mitä alhaisempi äänestysvilkkaus sitä merkityksettömämpi on myös poliittinen lopputulos. Poliittiset kommentaat-

torit voivat jättää TV vaali-iltojen hypetyksen ja ”asiantuntevan” kommentoinnin analyyseineen kokonaan tekemättä, sillä sille ei ole perusteita eikä vaaleissa synny oikeastaan minkäänlaista käyttökelpoista aineistoa kommentoinnin pohjaksi. Syynä tähän on kansan hämmennystila ja tiedonpuute äänestyspäätöksen tekemiseksi, jolloin valinnat ovat satunnaisia ja eriperusteisia. Todennäköisimmin kuitenkin jopa akateemisen tason kommentaattorit ovat esittäneet varmat ennusteet seuraavien eduskuntavaalien lopputuloksista ja puolueiden syöksykierteestä tai uljaasta menestyksestä heti tulosten tultua. Kaikkein irvokkaimmat kommentit kuullaan poliitikoilta, jotka vapaasti tulkitsevat omaa ja puolueensa menestystä tai tappiota. Tiedetason asiantuntijat tarvitsevat rauhoittavia katsellessaan televisiosta tätä farssikomediaa.

Taloudellinen lopputulos

Ainoa varma lopputulos on se että julkisen sektorin SOTE- ja hallintomenot kasvavat merkittävästi, ja sitä kautta Suomen hintakilpailukyky avoimilla markkinoilla huononee enti­ sestään l

LAKILAARI HAGLEX OY / JARMO HAGMAN

Yrityksemme on osallistumassa ensimmäistä kertaa julkiseen hankintaan avoimessa menettelyssä. Selailin verkosta vanhoja tarjouspyyntöjä ja ne näyttivät todella monimutkaisilta. Onko jotain erityistä, mitä meidän kannattaisi ottaa huomioon ennen tarjouksen jättämistä? Julkisten hankintojen tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja turvata yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita tai palveluita tarjouskilpailuissa. Julkisiin hankintoihin liittyvä menettely saattaa kuitenkin yllättää muodollisuudellaan ensimmäistä kertaa mukana olevan. Hankintayksikkö laatii tarjouspyyntöaineiston, joka sisältää usein ison määrän liitteitä. Tarjoajan kannattaa tutustua asiakirjoihin, kuten sopimusluonnoksiin, huolellisesti. Mikäli aineiston perusteella tarjoajalle herää kysymyksiä, niitä voi toimittaa hankintayksikölle tarjouspyynnössä ilmoitettuun aikaan mennessä. Tämä mahdollisuus kannattaa rohkeasti hyödyntää lisätietojen saamiseksi. Tarjouspyynnössä hankintayksikkö asettaa tarjo-

Päivystys 24h p. 03-2133 303

PISPALASI OY Käyräkuja 30, Vuorentausta

ajalle usein erilaisia soveltuvuutta koskevia vaatimuksia. Soveltuvuusvaatimukset kohdistuvat tarjoajan taloudelliseen ja tekniseen kelpoisuuteen esimerkiksi liikevaihdon ja referenssien muodossa. Lisäksi tarjouspyyntö sisältää varsinaiseen hankinnan kohteeseen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Tarjoajan kannattaa olla tarkkana näiden vaatimusten täyttymisestä. Usein tarjouspyynnössä on lisäksi määritelty laadullisia vertailutekijöitä, joista saa lisäpisteitä. Laadullisia vertailutekijöitä voivat olla esimerkiksi lisäominaisuudet, ammattitaitovaatimukset, palvelutasoehdot tai resurssivaatimukset Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan ole pakollisia. Tarjouksen jättämisen tärkeimpänä nyrkkisääntönä voidaan pitää huolellisuutta. Tarjousasiakirjat pitää

täyttää kilpailutusjärjestelmässä tarkasti niin, että jokaiseen kohtaan vastataan tarjouspyynnön ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kaikki pyydetyt liitteet pitää huolellisesti sisällyttää mukaan tarjoukseen. Huolellisuudella varmistatte sen, ettei tarjoustanne tulkita tarjouspyynnön vastaiseksi puhtaasta vahingosta johtuen. Hankintamenettelyssä annetut tarjoukset ovat lähtökohtaisesti lopullisia ja niiden täsmentäminen on tarkkaan rajattua. Tarjousajan päättymisen jälkeen hankintayksikkö tekee tarjousten tarkastamisen ja vertailun jälkeen kirjallisen hankintapäätöksen. Tämä toimitetaan tarjouskisaan osallistuneille tahoille. Mikäli ensimmäisellä kerralla ette tule valituksi, niin vertailuun on hyvä tutustua seuraavia kilpailutuksia silmällä pitäen.

nössä hankintayksikkö ilmoittaa, miten hinta ja laatu tarjouskilpailussa määräytyvät eli miten hinnan painoarvo lasketaan ja miten laadun painoarvo lasketaan. Ennen tarjouksen jättämistä tarjoajan kannattaa mahdollisuuksien mukaan yrittää arvioida, mitkä omat laatupisteet olisivat ja miten tuote tai palvelu kannattaa hinnoitella laatupisteet huomioiden.

PUISET TRUKKILAVAT PARKANOSTA

www.mersupurkaamo.fi

www.mb-varaosatjahuolto.fi

MERSUkoRjAAMo • MB Star diagnosistesteri

Ilmastointihuolto 85,• •MB Star diagnosistesteri Jarrunesteiden vaihdot • ••Huollot, MB-varaosat ja remontit Huollot ja remontit MB-Varaosat ja huolto Venetmäki Oy Venetmäki MB-Varaosat ja huolto Nahkatehtaantie 10, Viiala Nahkatehtaantie Ark. 9.00–17.00. Puh. 040 140 6000 10, Viiala

Selaamissani tarjouspyynnöissä todetaan usein, että hankinnan hinta-laatusuhde on esimerkiksi 60-40. Mitä tämä tarkoittaa? Hankintayksikkö määrittää hankintaan vertailuperusteet painottaen joko hintaa tai laatua. Hinta-60-40 tarkoittaa sitä, että hankintayksikkö tässä tapauksessa antaa suuremman painoarvon hinnalle. Tarjouspyyn-

Oy

Ark. 9.00-17.00. Puh. 040 140 6000

FIN, EUR JA KERTAKÄYTTÖLAVAT SEKÄ LAVAKAULUKSET Kankarintie 35–19 Puh. 0400 383 860 parlava@parlava.fi

www.parlava.fi


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Yellow Service Oy 40 vuotta! 40

Yrityksemme täyttää 40 vuotta 1. helmikuuta 2022. Juhlistamme koko vuotta 2022 erikoistarjouksilla. Tervetuloa myymälöihimme tai verkkokauppaamme tutustumaan juhlavuoden tarjouksiin.

vuotta

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme 40 vuodesta! WD 3 akkukäyttöinen monitoimi-imuri

- märkä- & kuivaimurointiin + puhallus - käyttöaika n. 70 m² / lataus - 36V, 2,5 Ah vaihdettava li-ion akku

229,50 Cif Professional Alcohol Spray

- 750 ml sumutinpullo - desinfioiva, 77% etanoli - huuhteluvapaa

4,90

Oxivir Excel Wipes 12 x 30 kpl/pss

- puhdistus & desinfektiopyyhe (20 x 27 cm) - tehoaa bakteereihin, viruksiin ja hiivoihin - CE-merkitty

37,20

T 11/1 classic HEPA pölynimuri

- kuivaimuri ammattikäyttöön - H14 suodatin vakiona - 7,5 litran pölypussi

169,-

Vileda Microtuff Easy mikrokuitupyyhe

- 50 kpl/pkt, pesu 90-asteessa - laadukas lyhytkäyttöinen mikrokuitupyyhe

19,-

Hinnat sis. alv 24%. Nouda myymälästämme tai tilaa verkkokaupasta.

JÄRKEVÄMPI MERKKIHUOLTO 96% Positiivisia

Nuutisarankatu 6, 33900 Tampere www.rsh.fi info@rsh.fi

020 7661 000 Ma-Pe 7.00-17.00

7


8

Kuukauden PIENTÄ kansaa vaivaa pahoinvoinnin ongelma. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee ahdistuksen ja masennuksen oireita. Lähes puolet suomalaisista arvioi työnsä niin vaativaksi ja kiireiseksi, että pelkää kuormittuvansa liikaa. Elämästä puuttuu väljyyttä. Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila Kanava-lehdessä 1/22 YHTIÖIDEN tulostasot ovat jatkaneet nousuaan, vaikka maailma ympärillä riehuu. Korona kummittelee ja Venäjä uhittelee. Iloinen 20-lku rykii eteenpäin. Velvoitetyöllistetty-kolumni tammikuun Arvopaperi-lehdessä MILLENIAALIT ovat niin köyhiä, että jos ne saavat lapsia, niillä ei ole muita leikkikaluja kuin sukuelimensä, joka sekin paljastuu vääräksi. Jyrki Lehtola Image-lehdessä 1/2022 ALOITTELEVILLA valtuustoilla on jännät paikat. Aika isoja asioita joudutaan aikataulun vuoksi lyömään kiireellä lukkoon. Kuntaliiton Sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen Kuntalehdessä 1/2022 MINUSTA hienointa Suomessa on suomen kieli. Se on mageinta, että meillä on kieli, joka on arkaaisen latinamainen, että on paljon taivutusja sijamuotoja. Mutta muuten en ole nationalisti. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen HS Kuukausiliitteessä 1/2022 MITEN korkea inflaatio ja miten korkeat korot? Riippuu siitä, tunnistavatko talous- ja raha­ politiikan päättäjät uuden tilanteen ja osaavatko he toimia sen mukaisesti. Kun katson poliittista tilannetta meillä ja muualla, en olisi siitä ihan varma. Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Kauppalehden Optiossa 16.12. KUN alkoholi ottaa vallan, se muuttaa ihmistä ja ihmissuhteita. Silloin seuraksi tulevat ihmiset, joille juominen on yhtä tärkeää. Ei tarvitse kohdata ristiriitoja yhteiskunnan normien kanssa eikä omia häpeän ja syyllisyyden tunteita, koska toiset juovat samalla tavoin. Päihdeterapeutti ja riippuvuusasiantuntija Juha Lantz Seura-lehdessä 20.1. EU-LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ on yleistä, että komissiolle annetaan valtuudet tarkentaa sääntelyä. Yhtä lailla yleistä on, että kun muste on kuivunut, komissiosta tehdään kotimaan yleisön edessä syntipukki. Toimittaja Annu Marjanen Suomen kuvalehdessä 21.1.

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

POIMINNAT SUOMESSA on tällä hetkellä koko Euroopan tiukimmat ravintolarajoitukset. Nykyrajoitukset eivät ole oikeasuhteisiä, eivätkä ne myöskään isossa kuvassa toimi.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

LUKIJAKILPAILU

Ravintolayhtiö NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström Talouselämä-lehdessä 2/2021 POSITIIVISEN palautteen voima on hurja. Itselläni on ollut aina vaikeaa olla tyytyväinen omaan tekemiseeni. Se heijastuu väistämättä myös siihen, miten muiden tekemisiä arvioi. Hallitusammattilainen, Koneen ex-henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas Tekniikka&Talous-lehdessä 21.1. VÄESTÖNTUTKIMUSTEN mukaan 60-85 prosenttia aikuisista on kokenut jonkun mielenterveyden häiriön. Tulokset ovat kääntäneet ajatuksen mielenterveydestä päälaelleen: on epätavallista selvitä läpi elämän ilman minkään­ laisia mielenterveyden haasteita. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Tiede-lehdessä 1/2022 VÄLILLÄ elämä vie yllättäen tai omien sörssimisten tuloksena kaikki voimat. On lähdettävä siitä, että riittää, kun selviää päivästä toiseen. Sitten tulee parempia aikoja, joina voi olla tukena, kun joku toinen rämpii. Toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty Ylen kolumni 19.1. TULEEKO joskus aika, jolloin taivastellaan tämän päivän somettumista? Somettumisella tarkoitan tapaa, jollamedia on nyt antautunut analytiikan ja algoritmien rengiksi samaan tapaan kuin se nöyristeli aikoinaan Neuvostoliiton edessä. Toimittaja ja kirjailija Matti Mörttisen Ylen kolumni 14.1. YLEINEN ilmapiiri huokuu epävarmuutta ja osa yrityksistä kärsii koronasta paljon, mutta kokonaistalouden mittareilla elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen Helsingin Sanomissa 26.1. SOTEVAALIT eivät oikein kiinnostaneet nuoria ja terveitä kaupunkilaisia. Tilanne olisi ollut toinen, jos hyvinvointialueille olisi siirretty myös päivähoito. (Toivottavasti ei koskaan siirretä.) Osmo Soininvaara blogissaan 24.1.

Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 18.2.2022 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi Kilpailun voitti edeltävällä kerralla

Pirkko Kauppinen Ruovesi

Tulevassa kisassa voi voittaa Hyvinvointilahjakortin LumosNox-hoitolaan

Joulukuun vastaukset olivat: Sivu 9 – Business Kangasala Sivu 17 – Datko Sivu 22 – Tampere Missio

postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro:

Ajatuksia vuoden vaihtuessa keisiä kysymyksiä maassamme ovat mm. miten taata vakaat valuuttakurssiolot 1990-luvulla. Niin kansantaloudellinenkin kuin rahoitustaloudellinenkin toimintaympäristömme on täysin erilainen kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Kun tavaroiden, palvelusten ja tuotannontekijöiden markkinat yhtenäistyvät, täysin itsenäisen rahapolitiikan harjoittaminen on mahdotonta. Muutosten murrosta riittää, kun Suomen rahoituspalvelut ovat sopeutumassa kansainväliseen integraatioon ja samalla koko toimiala etsii identiteettiään tilanteessa, jossa maamme valuuttasäännöstely on muutamassa vuodessa purettu. Pitkään maassamme vallinneen sääntelykauden ajatusmallit eivät häviä nopeasti. Sopeutuminen ja sopeuttaminen on kuitenkin välttämätöntä. Huolimatta siitä, miten Suomen EY-jäsenyyden kanssa käy, eivät valuuttakurssit siirry historiaan. Huomattava osa ulkomaankaupasta käydään muilla kuin EY-maiden valuutoilla. Riskeiltä suojautuminen pysyy tietyssä määrin ajankohtaisena asiana, olupa sitten maamme käypä valuutta markka tai ecu.

MATKAKASSIN

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

puhelin:

Viime vuosi oli hyvin jännittävä ja tapahtumarikas. Sekä maamme että yritysten taloudellisia rakenteita ovat ravistaneet monet myrskyt. Marraskuussa tpahtuneen devalvaation jälkeen ovat yritykset yhä perustellummin, konkreettisten kokemusten jälkeen pohtineet omaa valuuttastrategiaansa ja valuuttoihin liittyviä riskejä. Nämä asiat pysyvät ajankohtaisina vielä kauan. EY:n piirissä pidetyssä Maastrichtin kokouksessa päätettiin aikataulusta, jonka mukaan Euroopan rahaunioni etenee. Rahaunionin kolmevaiheiseksi suunniteltu aikataulu vie useita vuosia. Mikäli yksimielisyyttä ei löydy, voi rahaunionin toteutuminen siirtyä tämän vuosikymmenen loppupuolelle. Monta erimielisyyttä täytyy ratkaista ennen kuin llaan tilanteessa, jossa valuuttakurssit on lukittu, saatu aikaan yhteinen raha- ja valuuttapolitiikka sekä mahdollinen yhteinen valuutta. Rahaunioni merkitsisi sitä, että yksittäisen jäsenmaiden omaa maataan koskeva finanssipolitiikkaan liittyvä päätäntävalta supistuisi. Jännittävää on seurata, minkä kannan Suomi ottaa EY-jäsenyyteen. Kes-

tyylikkään Vinga of Sweden

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

IRMA KUOSA-KUMAR kirjoitti lehdessä valuuttoihin liittyvistä riskeistä sekä pohti myös Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan Yhteisössä ja kenties myös rahaliitossa, joka oli 30 vuotta sitten suunnittelupöydällä. Mahdollisen yhteisvaluutan nimi oli muuten tuolloin vielä ecu. Mainospuolella ainakin autokauppa ja vakuutusala olivat lähteneet melko hyvin ilmoittelemaan.


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Tatu meinasi juoda itsensä hengiltä – selvisi ja haluaa nyt auttaa myös muita selviytymään Tatu Varpukarin syksyllä perustama yritys, Selvä Elämä Oy, kytkeytyy pitkälti hänen omiin kokemuksiinsa. Vielä nelisen vuotta sitten hän nimittäin kirjaimellisesti taisteli elämästään sairaalan teho-osastolla. Sinne hän oli päätynyt viimeisimmän puolen vuoden erittäin rajun juomaputken seurauksena. Tatun yrityksen päällimmäisenä tavoitteena on, että kukaan ei joutuisi yhtä pitkälle omassa juomakierteessään kuin hän.

J

os mietitään yhteiskunnallisia ongelmia Suomessa, on alkoholismi aivan omissa sfääreissään. Se nimittäin koskettaa tavalla tai toisella jokaista suomalaista. Meistä jokaisella on suvussa tai vähintäänkin työkaverina tai ystäväpiirissä joku, jolle alkoholista on tullut ongelma. Tästä huolimatta mielikuvissa alkoholisti on edelleen usein se veneen alla nukkuva puliukko tai -akka. Se sotkee pahasti kokonaiskuvaa, sillä kyseessä on korkeintaankin jäävuoren huippu. Varovaistenkin arvioiden mukaan Suomessa on peräti 300 000 työssä käyvää alkoholistia. Siis ulkoisesti ihan siistejä palkansaajia ja perheenisiä ja -äitejä. Tatu Varpukari tietää tämän hyvin, koska hän oli pitkään yksi heistä. Aloitetaan siis hänen tarinastaan.

Hyvä käsi

Jos olisit aikanaan ollut Tatun luokkakaveri, hän tuskin olisi ollut ensimmäinen veikkaukseesi siitä, kuka luokasta tulee tekemään elämässään pahimmat mokat. Päinvastoin, olisit hyvinkin saattanut olla jopa vähän kateellinen. Tatulta nimittäin tuntui luonnistuvan kaikki. Yli yhdeksän keskiarvolla läpi koko kouluputkensa purjehtinut Tatu oli siinä si-

vussa myös kilpaurheilija (tennis ja salibandy), ja olipa häntä siunattu myös sävelkorvalla. Niin, tietysti menestystarinaan kuului sekin, että armeijassa hänestä tehtiin reservin vänrikki, luonnollisesti sissikomppaniassa. Vastakkaisen sukupuolen parissakin hän tuntui olevan teini-iästä lähtien kovin suosittu. Tatu myöntää itsekin, että hänelle osui elämän pelikortteja jaettaessa kyllä enemmän kuin kohtuullisen hyvä käsi. Maisteriksi Tampereen yliopistossa itsensä päntänneen miehen menestys jatkui myös työelämään siirryttäessä. Ei kestänyt aikaakaan, kun tuotepäälliköstä oli jo tehty jo johtaja. Samassa suhteessa kasvoivat myös vastuu, alaisten määrä sekä tietysti myös se liksa. Sitä moni ei tosin huomannut, että samalla kasvoivat myös Tatun rankan työn vastapainoksi tarvitsemat alkoholiannokset. Kaikki tämä kuitenkin tapahtui hyvin hissukseen ja taatusti varjossa. Niin hissukseen, ettei hän sitä alkuun itsekään huomannut. Jatkuu seuraavalla sivulla →

Tatu Varpukari sai välit selväksi alkoholisminsa kanssa vuonna 2018 ja on siitä eteenpäin taivaltanut eteenpäin askel ja päivä kerrallaan. Oli Tatu koettanut raitistua omatoimisesti monesti aikaisemminkin. Omaa juomistaivaltaan vielä 2010-luvun alussa hän kun kuvailee syklittäiseksi. – OLIN välillä pidempiäkin pätkiä raittina. Parhaimmillaan melkein vuoden. Ajatus täydellisestä lopettamisesta kuitenkin tuntui äärettömän raskaalta, jopa mahdottomalta. Vuosikaudet hän yritti hakea apua sairauteensa, mutta sitä ei tahtonut löytyä.

9


10

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Kirkkaammat salit ja koreammat juomat

T

atu ei kuulu siihen alkoholistien ryhmään, joille taikaliemi olisi kolahtanut kerrasta. Ehei. – Olen ihan järjestelmällisesti kouluttanut itse itseni juopoksi. Vielä teini-iässä minä pikemminkin salaa kaatelin sitä lonkeroa vähän pois ja jotenkin varoin koko asiaa, Tatu kertoo. Ja vaikka alkoholi oli sittemmin alkanutkin maistua, sen käyttö pysyi vielä pitkään hänelle juuri iloisena juhlajuomana. Opiskelijaelämässä vauhtiin päässyt juhliminen jatkui myös työelämässä. Siinä missä aikaisemmin oli ryypiskelty haalarit päällä keskikaljaa Tampereella, työelämä laajensi ottamismahdollisuudet ympäri maailmaa ja yhä kirkkaampiin saleihin. Ja ne juomatkin alkoivat olla sitä jalompaa sorttia. Mutta vaikka juhlia riittikin, juomisessa oli vielä aina mukana maltti. Saattoipa hän monesti olla vielä loppuillasta se porukan selvin.

Myös murheeseen voi ottaa

Tatu myöntää, että on tehnyt havaintonsa vasta jälkeenpäin, mutta näkee tänä päivänä jonkinlaisen käännekohdan tapahtuneen vuonna 2004. Silloin hänen perusterve ja liikunnallinen äitinsä sai vain 63-vuotiaana syöpädiagnoosin, joka oli sitä huonointa mahdollista laatua. Äiti menehtyi kohtalokkaaseen tautiin hyvin nopeasti. – Se oli itselleni oikeastaan ensimmäinen isompi todellinen vastoinkäyminen. Äidin kuolema oli jotenkin liian heavy juttu käsiteltäväksi, ja nyttemmin olen sitä mieltä, että elämäni lähti siitä alkuluisuun. Tuolloin huomasin, että alkoholia saattoi käyttää ilonpidon lisäksi myös tunteiden turruttajana, hän kertoo. Tosin tästäkin oli vielä pitkä matka siihen, mitä tuleman piti.

Onneksi asialla ei ole vielä kiire

Amerikan lääkäriliiton käyttämän, ja hyvin yleisesti käytetyn määritelmän mukaan alkoholismi on krooninen ja hoitamattomana parantumaton kuolemaan johtava sairaus. Eräällä tavalla kyse on siis hyvin pitkäaikaisesta itsemurhan tekemisestä. Tällä tiellä myös Tatu oli. Hän muistelee, että ensimmäistä kertaa hän alkoi olla huolissaan alkoholinkäytöstään noin 2007 tai 2008. – Tuolloin aloin aina hetkittäin ja toistuvasti ajatella, että asialle pitäisi

ehkä tehdä jotain, tai edessä on isoja ongelmia, hän muistelee. Mutta nuo ajatukset oli siinä vaiheessa eloa vielä hyvinkin helppo lakaista maton alle. Vastaväittäjä oli vahvoilla. – Vakuuttelin itselleni, että ihan vielä minun ei tarvitse tehdä mitään. Minähän olen urheilija, minulla on huippuvaimo, mahtava duuni, komea talo ja kaikki asiat reilassa. Että ei tässä ole vielä mikään kiire. Siis sellaista manjana-ajattelua, hän tuumaa. Eikä Tatun ongelmaa kukaan ulkopuolinen vielä huomannutkaan. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näyttäytyi reipas ja atleettinen toimitusjohtaja. Muutenkin hyvää satoi kuin taivaan mannaa, sillä noihin aikoihin selvisi, että perheeseen oli syntymässä esikoinen.

Vauhti kiihtyy

Alkoholismin taudinkuvaan lisätään usein myös sana etenevä. Sillä tarkoitetaan, että käytännössä kerran alkoholistiksi päätynyt on sitä loppuelämänsä. Ei auta, vaikka takana olisi kuukauden, vuoden tai vaikka vuosikymmenen raittius, hyvin nopeasti ollaan takana siinä pisteessä, mihin jäätiin. Sekin piti sataprosenttisesti paikkansa Tatun tapauksessa. Hänestä ei tullut ikinä kohtuukäyttäjää, vaikka hän sitä tosissaan monen monituista kertaa yritti. Viimeistään viime vuosikymmenen alkupuolella hänen alkoholinkäyttönsä oli edennyt siihen pisteeseen, että selviä jaksoja seurasi aina juomaputki. Juomamäärien seuraamiseen olisi sitten vaadittukin jo hindujumalien käsimäärää, sillä alkoholistin toleranssi harjaantuu kovaa tahtia. Humalaan pääsemiseen vaadittiin jo sellaisia annosmääriä, että harjaantumattomalta kaverilta ne olisivat vieneet tajun lisäksi myös hengen.

Moni asia oli mallillaan

Vuosien 2010–2011 aikoihin myös muut alkoivat olla asiasta huolissaan. Siis siitäkin huolimatta, että ulkopuolisen silmin Tatun elämä näytti edelleen erittäin hyvältä. Moni asia olikin superhyvin. – Olimme yhdessä entisen työpaikkani johtoryhmän kanssa perustaneet uuden firman, ja minusta oli tullut isä, hän muistelee. Enemmän tai vähemmän suoria vinkkejä ja kehotuksia mahdollisesta hoitoon hakeutumisesta tuli sekä työkavereilta

TÄYDEN PALVELUN PESULA TAMPEREEN LIELAHDESSA! Ilmainen nouto 15 km pesulasta.

Teivaalantie 7, 33400 Tampere Puh. 045 110 6651 Hinnaston löydät täältä:

www.lielahdenpesula.com

RIIPPUVUUSSAIRAUS KÄVI Tatulle kalliiksi. – Minun alkoholismini oli niin totaalista, että liioittelematta totean, että menetin sen myötä ihan kaiken mitä olin saanut, niin perheen, terveyden kuin taloudenkin.

että vaimolta. – Ehkäpä itselläni oli jo tuolloin jonkinlainen ymmärrys tai aavistus siitä, että yksin en tässä taistelussa pärjää. Toisaalta olin kuitenkin ärsyyntynyt, että muut koettivat puuttua minun elämääni, hän tuumaa. Tätä aikaa seurasikin eräänlainen on–off-vaihe, jossa ryyppykausien väliin mahtui edelleen myös niitä kuivia jaksoja.

män tai vähemmän muiden mieliksi. En siis itseni vuoksi, joka on kuitenkin aina ehdoton syy raitistumiseen. Itse kävin hoidoissa osittain siksi, että saisin rauhan juoda lisää, hän kertoo. Alkoholistikielellä hän ei ollut vielä saavuttanut omaa henkilökohtaista pohjaansa. Vielä oli mahdollista tippua aika monta kerrosta alaspäin.

Alkoholistin kangastus

Mahdoton ajatus

Pisin raitis kausi kesti 10 kuukautta, tätä lyhyempiä oli useampikin. Se pisin tipaton pätkä oli luonnollisesti toivottu ja hyvä asia, mutta samaan aikaan myös melkoinen kangastus. – Tällainen pitkä raitis pätkä kun antoi minulle selvän vakuuden siitä, että alkoholi ei määrännyt minua vaan minä määräsin alkoholia. Siis, että minä kyllä hallitsen tämän homman, hän myöntää ja lisää tämän olevan yksi alkoholismin tyypillisimmistä ja vaarallisimmista piirteistä. – Minä, joka olin aina tottunut saavuttamaan kaiken todella haluamani, en suostunut myöntämään, että olisi asiaa, jolle minä en pärjäisi. Kymmenen kuukauden raittius siis todisti, että minä olin kuningas, ei alkoholi.

Tatun omien sanojen mukaan toimitusjohtajasta ja urheilijasta oli tullut ”… kuset housussa kossua litkivä ihmisraunio”. Tässä vaiheessa hänellä alkoi olla jo rutiinia putka- ja katkokäynteihin sekä selviämisasemalla vierailuihin. Melkein olisivat voineet kanta-asiakaskortin hänelle lahjoittaa. Ja vaikka ihmiskeho onkin hämmästyttävän sopeutumiskykyinen organismi, jossain silläkin rajat tulevat vastaan. Pian putkareissut nimittäin vaihtuivat sairaalareissuihin, joita oli niitäkin pian takana jo useampi.

– Aina niiden päätyttyä olin ajatellut, että tämän pahemmaksi asiat eivät voi mennä, mutta se osoittautui kerta toisensa jälkeen harhaluuloksi, hän myöntää. Alkoholismi-taudin vakavuudesta kertoo aika paljon se, että ajatus alkoholin jättämisestä kokonaan pysyi edelleen Tatun omassa mielessä poissuljettuna. Alkoholista kun oli tullut se ainoa todellinen ja pysyvä rakas tässä muuten niin epäreiluksi ja ilkeäksi osoittautuneessa maailmassa. Hän oli päätynyt tilanteeseen, missä hän sekä eli juodakseen, että joi elääkseen. Alkoholismin tutkijat puhuvat tästä vaiheesta alkoholistin myöhäisvaiheena. Ja tähän vaiheeseen päätyneillä addikteilla tarina harvemmin saa iloista loppua.

Teho-osastolla tuli pohja vastaan

Tatun tapauksessa se pohja tuli vastaan alkuvuodesta 2018. Hän oli päätynyt Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla. Sen ver-

Raitistumisen halu ei voi lähteä kuin itsestä

Vuosikymmenen rullatessa eteenpäin mentiinkin sitten vain ja ainoastaan alamäkeä. Ensin lähti se ensimmäinen työpaikka, sitten toinen ja niin edelleen. – Kun sain itseni, työn ja ihmissuhteet juuri jollain tavalla kuntoon, se sama kuvio toistui puolen vuoden tai vuoden päästä, Varpukari kuvailee. Vaimo sai pysyvästi tarpeekseen vuonna 2013. Näin kävi, vaikka Tatu oli edelleen aina juomaputkien välissä tosissaan yrittänyt raitistumista. Ex-vaimolleen Tatu antaa 10 pistettä. – Kukaan ei olisi voinut yrittää auttaa enempää. Sen synkän havainnon Tatu teki jo tuolloin, että työterveydellä oli oikeasti riippuvuussairauksiin hyvin vähän annettavaa. Tatu kertoo koettaneensa myös esimerkiksi AA-ryhmiä, mutta nekään eivät tuolloin, kovasta halusta huolimatta kolahtaneet. Tosin nyttemmin Tatu tietää syynkin. – Tein tuolloin kaiken enem-

NÄIN HEIKKOON kuntoon Tatu Varpukari onnistui itsensä saamaan. Kuva on otettu Tampereen keskussairaalassa, minne Tatu oli päätynyt puolen vuoden jokapäiväisen läträämisen jälkeen.


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

ran huonoon kuntoon Tatu oli onnistunut itsensä juomaan, että sairaalaan hänet joutuivat viemään hänen isänsä ja veljensä. Heille kerrottiin, että välttämättä Tatu ei tästä enää selviä. Kaikkea tätä oli edeltänyt puolen vuoden juomaputki, jonka aikana hän ei ollut nähnyt yhtään selvää päivää, ei edes tuntia. Konjakki ja kossu olivat olleet käytännössä miehen ainoa ravinnonlähde. Tässä todellisessa loppusyöksyssä kun alkoholisti ei usein muista tai pysty syömään. Ei tähän finaaliputkeen mitään yksittäistä syytä löydy. Siis mitään yksittäistä laukaisevaa tekijää. – Kyllä se varmasti oli vaan tämä sairaus. Minun alkoholiriippuvuuteni vaan oli saanut tässä vaiheessa aivan helvetilliset mitat.

Ennuste oli huono

Kaikkiaan Tatu pidettiin tuolloin sairaalassa noin 40 päivää. Lähtökunto oli huonompi kuin heikko. – Maksa-arvoni olivat kuin ruumiilla. Lisäksi esimerkiksi kaliumia minulla ei ollut kehossani oikeastaan yhtään, joka jo sekin oli hengenvaarallista. Jälkeenpäin kuulin, että myös kaikki veriarvoni olivat hälyttävän huonot, hän kertoo. Kyseisen sairaalareissun alkuvaiheesta en muista juuri mitään. Ensimmäisen viikon olin täydessä deliriumissa, ja tästä ajasta muistikuvani pohjautuvat oikeastaan täysin isäni sekä parin kaverini kertomuksiin.

Maksa yllätti

Parin viikon sairaalassaolon jälkeen kuului vaihteeksi hyviäkin uutisia. Se maksa, jonka luultiin jo joutuneen kirroosiin, alkoi vasten kaikkia ennakko-odotuksia sittenkin palautumaan. Maksa muuten on kaikista sisäelimistä ainoa, jolla tämä kyky ylipäätään on. – Maksan kunto heikkenee niin, että ensin tulee rasvamaksa, sitten tulehdus ja pahempi tulehdus ja lopulta sitten kirroosi, josta se ei siis enää palaudu. Minun maksani ei enää pitänyt palautua, mutta suureksi onnekseni se alkoi toipua, hän kertoo. Viimeisinä osastopäivinään johtava ylilääkäri kävi ehdottomassa Tatulle diiliä. – Se oli sellainen, että jos ongelmat jatkuvat, niin soittaisin suoraan hänelle. Vastalahjaksi hän kuitenkin pyysi minua testamenttaamaan maksani laboratoriolle. Se kun olisi tieteellisesti kiinnostava, Tatu muistelee ja nyt hymyssä suin.

Selviämisestä selviytymiseen

Se, että Tatu oli saatu takaisin elävien ihmisten kirjoihin, oli kuitenkin vasta alku. Kovin kummoista ponnistuspohjaa hänellä ei sairaalasta pala-

tessa ollut. Ainoastaan vuokrakämppä oli edelleen tallella, siis se sama, jossa hän oli sen loppuhuipennuksensa toteuttanut. Uuden elämän rakentaminen oli aloitettava hitaasti. Oli pakko. Selviämisen jälkeen piti keskittyä selviytymiseen. – Nukkua ja syödä kun jaksoi, niin siihen sai olla tyytyväinen. Fyysinen kuntoni oli sitä luokkaa, että jo sadan metrin kävely otti koville. Lisäksi olin edelleen kirkkaankeltainen koko äijä. Kun olen muutamia kuvia siltä ajalta nähnyt, niin kovin vaikea minun on itseäni niistä tunnistaa. Tai edes ihmiseksi, hän kertoo.

Kerran vielä

Ja vaikka takana oli niitä epäonnistuneita yrityksiä, päätti Tatu kokeilla vielä yhtä. Elokuussa 2019 hän aloitti vuoden kestävän, maksullisen Avominne-riippuvuushoidon. Se oli miehen mukaan käänteentekevä, joskin päätöstä edesauttoi se, että hän tiesi kuntonsa sallivan vain kaksi vaihtoehtoa: raitistuminen tai kuolema. – Hoidossa annoin itselleni ensimmäisen kerran luvan myöntää, että alkoholismi on sairaus ja mä olen sairas, hän kertoo ja myöntää, että kontrolli oli tässä vaiheessa kadonnut jo kokonaan. – Kun kävin läpi historiaani ja mietin, olisinko tehnyt tuon ja tuon typeryyden, tai valehdellut tuostakin ilman alkoholia, vastaus oli aina ei, hän kertoo. Isoin asia hoidossa oli, että sieltä Tatu löysi myös kaksi vertaista.

Kalliiksi tuli – eikä nyt puhuta euroista

Mitään kevyttä kauraa hoitoon kuuluva oman menneisyyden läpikäyminen ei ollut. Pakonomaisuus oli kuitenkin kadonnut. Tunnelin päässä oli sittenkin valo. Tatu myöntää, että alkoholin käyttö tuli hänelle kalliiksi, eikä hän nyt puhu edes rahasta. On Tatu joskus tehnyt summittaisen arvionsa oman juomisensa rahallisista kustannuksista, mutta paljon enemmän häntä kaduttaa se aineeton tuho, mitä hän juomisellaan sai aikaan. – Minun alkoholismini oli niin totaalista, että liioittelematta totean, että menetin sen myötä ihan kaiken mitä olin saanut, niin perheen, terveyden kuin taloudenkin.

Hiljaa hyvä tulee

Päivä päivältä elämä ja asiat alkoivat kuitenkin muuttua parempaan päin. Hitaasti, mutta varmasti. Mikä tärkeintä, myös välit omiin kouluikäisiin poikiin saatiin elvytettyä. Juuri pojat olivat aikanaan olleet suurin yksittäinen tekijä siihen, että Tatu oli ylipäätään vielä elossa. – Siinä viimeisellä putkella viivalla oli päätös siitä, haluanko edelleen elää vai kuolla pois. Poikani olivat eh-

dottomasti suurin yksittäinen tekijä siihen, mikä sai minut haluamaan elää. Heidän takiaan minä sinne sairaalaankin lopulta suostuin lähtemään. Itselläni ei siinä kohdassa ollut juurikaan enää väliä, hän kertoo. Ottaen huomioon, kuinka pohjalla Tatu oli käynyt, paluuta työmaailmaan voidaan pitää nopeana. Tatu kotiutui sairaalasta kesän alkupuolella ja aloitti työnteon jo syyskuussa. Asiakaspalveluun keskittynyt työ tosin oli varsin kaukana niistä aiemmista johtajan tehtävistä, mutta tässä tilanteessa ehdottomasti parempi kuin ei mitään. – Minun oli yksinkertaisesti pakko päästä tekemään jotain, ja toki myös rahallisesti se oli pakkorako, hän myöntää. Loppujen lopuksi työsuhde kesti noin vuoden.

Turhauttava työnhaku

Olon parantumisen myötä Tatu alkoi lähettää oman koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisia työhakemuksia, mutta se osoittautui umpikujaksi kerta toisensa jälkeen. Hakemuksia hän rustasi yli 200. – Suomi on kuitenkin aika pieni maa, ja hyvin tehokkaasti minun tekemiseni olivat kaikkien tiedossa. Kun on riittävän monta johtajanpestiä ryyppäämällä pilannut, niin kovin se tuntui vaikealta, etenkin kun tuolloin raittiuteni oli vielä kuitenkin aika tuore asia, hän tuumaa. Tatu myöntää, että nykyään mahdollisuudet saattaisivat olla jo paremmatkin, mutta toisaalta hakemusten väsäämisen hän kertoo jättäneensä jo tovi sitten. Omat kovat kokemukset alkoholismista ja työnhakuun liittyvät vaikeudet olivat nimittäin pistäneet aivot töihin. Vanha toimelias-Tatu oli loistanut pidemmän aikaa poissaolollaan, mutta nyt se leijui paikalle juuri parahultaisesti. Tatu päätti nimittäin kääntää vastoinkäymisensä voitoksi.

na, alkoholisti ei osaa lopettaa. Netti on pullollaan erilaisia kysymyspatteristoja, joilla asia on helppo selvittää. Isoin haaste on kai kuitenkin, vastaako testeihin rehellisesti vai ei. Alkoholistille juuri tämä on haaste. Kuten vanha lentävä lause sanookin: – Mistä tietää, että alkoholisti valehtelee? – Vastaus: Se avaa suunsa. Tatun tarina jatkuu seuraavassa numerossa.

Selvä Elämä Oy pähkinänkuoressa

TATU HAKI raitistumisensa jälkeen jopa 200 kokemustaan vastaavaa työpaikkaa, mutta huonolla menestyksellä. – Olen monesssa kohtaa sanonut, että mulla on monen mielestä varmaan todella komea cv. Sieltä löytyy niin myyntijohtajaa, liiketoimintajohtajaa kuin toimitusjohtajaakin. Mutta kaikista tästä huolimatta ylivoimaisesti laajin kokemus minulla on ryyppäämisestä ja kaikesta siihen liittyvästä, Varpukari tuumaa. Koska hän oli kuitenkin selviytynyt alkoholismistaan, pystynyt raitistumaan ja jatkamaan elämäänsä tyytyväisenä, päätti hän yhdistää tämän kokemuksensa ja tietämyksensä aiempaan liikeelämäkokemukseen.

lessäni jo aiemmin syntynyttä ajatusta siitä, että ihmisten auttamisen voisi yhdistää järkevästi liiketoimintaan. Nämä molemmat ovat asioita, joissa tiesin olevani hyvä. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, TATU VARPUKARIN KOTIARKISTO

Tatu Varpukarin Selvä Elämä -konsepti syntyi halusta luoda perinteisiä hoitomuotoja tehokkaampi ja kokonaisvaltaisempi tapa auttaa. – Luin tutkimuksia, perehdyin hoitofilosofioihin ja vertailin hoitotuloksia Suomesta ja maailmalta. Keskustelin alan kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa ja kuuntelin heidän näkemyksiään. Ajattelin itseäni juovana alkoholistina ja mietin, mikä minua olisi voinut parhaiten auttaa. Pikkuhiljaa alkoi hahmottua näkemys uudenlaisesta tavasta lähestyä päihdeongelmaa. Pohdintojen tuloksena syntyi ammattimaista vertaistukea ja vertaisvalmennusta, alkoholisteille ja alkoholistien läheisille tarjoava Selvä Elämä oy. Konsepti yhdistää faktoihin perustuvan tiedon, empiiriset kokemukset ja alkoholismin eri hoitomuotojen parhaat käytännöt. Valmennus on aina henkilökohtaista, ihmiseltä ihmiselle, vertaiselta vertaiselle. Konseptin ja valmennusmallin kehittämisestä on vastannut koko Selvä Elämä -tiimi. Tiimiin kuuluu henkisen ja fyysisen valmennuksen ammattilaisia, päihdelääketieteen erikoislääkäri, päihdehuollon ammattilaisia, raitistuneita alkoholisteja ja alkoholistien läheisiä.

Haastattelut poikivat palautetulvan

Jos Tatun tarina kuulostaa tutulta, olet todennäköisesti lukenut siitä aikaisemminkin. Pontta oman yritystoiminnan perustamiseen hän nimittäin sai aikanaan siitä, että antoi raitistumisensa jälkeen kolme ultra-avointa haastattelua asian tiimoilta. Toinen niistä julkaistiin Aamulehdessä ja toinen sitten Duunitori-työnhakupalvelun sivuilla. Kolmas oli viime kesänä Seura-lehdessä. Jutut olivat pitkiä, syväluotaavia ja taatusti kiinnostusta herättäviä. Yhteensä juttuja kun on luettu yli 2 miljoonaa kertaa. Palautetta tuli miehen mukaan valtavasti. – Tämä vahvisti sitä ennakkoajatustani, että alkoholismi koskettaa meistä hyvin montaa. Samalla näistä jutuista tullut palaute vahvisti mie-

ILMAINEN ATIO KONSULTA

Jokainen suurkuluttaja ei ole alkoholisti Alkoholistiksi tullaan juomalla, mutta aivan näin yksiselitteinen asia ei ole. Itse asiassa suurin osa tavallisista ihmisistä saattaa juopotella vaikka kuinka pitkään ja hartaasti, mutta sanan varsinaisessa merkityksessä se ei vielä tarkoita, että ihminen olisi alkoholisti, suurkuluttaja kylläkin. Varsinainen alkoholismi taas on sairaus. Siihen sairastuneelle on kehittynyt alkoholiriippuvuus, alkoholinsietokyky on lisääntynyt ja vieroitusoireita ilmaantuu juomisen loputtua. Hieman yksinkertaistettu-

11

INVISALIGN GO OIKOMINEN

Läpinäkyvien kalvojen avulla huomaamattomasti ja hellävaraisesti tapahtuva oikomishoito Edistyksellisellä

3D INTRAORAALIKUVAUKSELLA voit jo konsultaatiokäynnillä nähdä, miltä lopputulos näyttää Myös aikuisille

ksela Satu Hannu äri hammaslääk

Keskustori 5 A, 3 krs. 33100 Tampere

VARAA AIKASI 03 223 440

TATU VARPUKARI kertoo tänä päivänä olevansa tyytyväinen mies. Lisäksi hän onnistui luomaan itsellensä työn, jolla hän tietää olevan merkitystä. – Tässä yhdistyy niin monta asiaa hyvällä tavalla. Ensinnäkin minulla on halu auttaa ihmisiä, jotka tämän ongelman kanssa joutuvat taistelemaan. Alkoholismin koko kurjuuden läpikäyneenä minulla on tieto ja ymmärrys siitä, kuinka vähän tästä ongelmasta edelleen tiedetään ja kuinka vähän sitä ymmärretään. Tämä koskettaa todella suurta joukkoa. Toisaalta uskon ymmärtäväni liiketoiminnasta ja bisneksestä aika paljon, ja tässä roolissa näen tässä mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan saralla, jossa ei ole nyt tarpeeksi tarjontaa.

Laboratoriopalvelut myös ilman lääkärin lähetettä. TÄLLÄ KOODILLA Terveyden kattava vuosikatsastus laboratoriopaketti

OTA KOODI N! TALTEE

122 € (norm. 131 €)

Koodi: TER2022 Etu voimassa 31.3.2022 asti

pisaralab.fi

asiakaspalvelu@pisaralab.fi puh. 044 491 6810


12

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Asiaa oikomishoidoista – ne onnistuvat nykyään myös ilman metallia

Keskustorilla Tampereen ydinkeskustassa toimiva hammaslääkäriasema Torin Hammas aloitti viime vuonna uudentyyppiset oikomishoidot. Niissä ei käytetä perinteisesti oikomiseen liitettyjä metallisia kiskoja, vaan käytössä ovat hampaiden päälle asetettavat läpinäkyvät kalvot. Niitä käytetään yleensä noin puolen vuoden ajan, aina välillä kalvoja vaihtaen. Näin voidaan korjata virhepuremia ja -asentoja ja varmistaa muutenkin näyttävä hymy. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti jutteli asiasta lisää Satu Hannukselan kanssa.

S

atu Hannuksela ei ole erikoishoitojen kanssa tekemisissä ensimmäistä kerta. Hän aloitti hammasimplanttien teon jo heti yrittäjäuransa alkuvaiheessa 90-luvulla. Muutenkin Sadulle on lisäoppi maistunut aina. – Yhä vieläkin opiskelen ja käyn

kursseilla tullakseni yhä paremmaksi, Satu tuumaa.

Oikomishoidolla on Suomessa verraten lyhyt historia

Oikomishoidot ovat kuitenkin tyystin uusi juttu. Monella tämän leh-

den lukijoista saattaa olla omakohtaisia kokemuksia oikomishoidosta, eli ortodontiasta. Suomessa oikomishoidolla on tosin moneen maahan verrattuna varsin lyhyt historia. Ortodontian yliopistollillinen koulutus alkoi meillä vasta 80-luvun alkupuolella, ja varhaisimmat tiedot lasten ja nuorten hampaiden oikomishoidoista terveyskeskuksissa on kirjattu 70-luvun puoliväliin. Täysi-ikäisille niitä on ollut tarjolla vielä tätäkin lyhyemmän ajan. Ja niistä on vastannut käytännössä sataprosenttisesti yksityinen sektori.

Metalli vaihtui muoviin, mutta mekanismi on sama

Hannukselan nyt käyttämä metodi on kaukana aiemmista käytetyistä suuhun asennetuista kiinteistä kojeista. Siis niistä, joita moni koululainen oppi suorastaan inhoamaan. Hannukselan käyttämässä Invisaling-menetelmässä on pääosassa läpinäkyvät muoviset kalvot, mikä tekee hoidosta hyvin huomaamattoman. Periaatteessa kyse on kuitenkin aivan samasta asiasta kuin aikaisemmin. – Nämä käytettävät kalvot toimivat biomekaniikaltaan samoin kun kiinteät kojeet, sillä ne liikuttavat hammasta tietyn määrän tiettyyn suuntaan hoitosuunnitelman mukaisesti, Hannuksela esittelee.

Skanneri antaa ennen ja jälkeen -kuvat

Lopputuloksesta varsin luotettava kuva saadaan jo konsultaatiokäynnillä, jossa potilaan hampaat kuvataan 3D-skannerilla. Sellaisen Hannuksela allekirjoittaneellekin teki, noin niin kuin asiaa demonstroidakseen.

Hammaslääkärin toimenpiteeksi tämä skannaus on harvinaisen miellyttävä kokemus, sillä suuhun asetettava skanneri ei tunnu juurikaan mutta kuuluu hurinana. Käytännössä kuva asiakkaan suusta piirtyy Sadun käyttämälle näytölle reaaliaikaisesti ja äärimmäisen tarkoilla mitoilla. Tovi siinä tosin menee, sillä kone on hyvin tarkka sen suhteen, että suusta saatava kuva on juuri eikä melkein. Näytöltä hammaslääkäri näkee koko ajan kohdat, joihin skannausohjelma vaatii vielä enemmän informaatiota. Korkeintaan kymmenen minuuttia myöhemmin näyttö kertoo, että nyt ollaan valmiit. Sen jälkeen oikomismenetelmä tuottaa simulaattorilla alustavan kuvan siitä, miltä hampaat näyttäisivät hoidon jälkeen.

Laiskuus kostautui

Omat hampaani on aikanaan oiottu kouluhammaslääkärissä, joten lähtökohta voisi olla huonompikin. Se tosin näkyy, että aikanaan käytin minulle annettua, kahden hampaan väliin kiinnitettyjen koukkujen väliin tarkoitettua kumista lenksua vähän heikonpuoleisesti. On tälle hoidolle nimikin: ristikumiveto. Oman heikon suoritukseni takia aivan haluttuun lopputulokseen ei silloin päästy. – Kuten kuvasta näkyy, sinulla on edelleen lievä syväpurenta, jonka myötä alahampaasi ottavat kiinni etuhampaiden takareunaan, Satu analysoi ja näyttää kuvista etuhampaideni takaosaan muodostuneita selviä kuoppia. Hoito ei siis omassa tapauksessani olisi pelkästään esteettinen, vaan siihen liittyisi myös muita hyötyjä. Selvä kun on, että ne vääristyneen purennan aiheuttamat kuopat ovat jatkossa sellaiset, joista

erittäin todennäköisesti aiheutuu myös muita hammashuolia jossakin vaiheessa matkaa.

Kalvoja pitää sitten myös käyttää

Jotta hoito etenee oikein ja turvallisesti, potilas käy kerran kuukaudessa kontrollissa. Siinä paitsi tarkistetaan, että hampaat liikkuvat suussa oikein myös tehdään pientä hienosäätöä. – Siis tehdään tarvittavat lisäkiillotukset ja niin edelleen. Niin ja tietysti potilas saa mukaan uudet kalvot, Hannuksela kertoo. Pinnaaminen ei tässäkään hoidossa kannata. Yhtälailla kuin silloin teininä, myös tätä aparaattia, joskin toisenlaista, pitää oikeasti myös pitää. Potilaan käyttämät kalvot ovat hänen suussaan ympäri vuorokauden. Ne otetaan pois ainoastaan ruokailujen ja hampaidenpesun ajaksi.

Keskimäärin kalvohoito kestää kuusi kuukautta

Oikomishoito on aina yksilöllinen prosessi, ja lopullinen hoitosuunnitelma tehdään yhdessä erikoishammaslääkärin kanssa. Lopputulokseen pääsemisen pituus siis vaihtelee, tosin melko vähän. – Keskimäärin hoito kestää puoli vuotta. Se on aika, jonka puitteissa lähes aina päästään maaliin. Harvinaisemmissa tapauksissa hoito kestää jopa vuoden, yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta riippuen, Hannuksela kertoo. Erilaisia kalvosarjoja potilaalle tulee yleisimmissä tapauksissa noin 20, joten yhdellä kalvolla pärjää reilun viikon. Kalvot teetetään aina tismalleen potilaiden hampaiden mukaan, joten ne on helppo sekä laittaa

PIRITA HEISKALA on yksi tyytyväisistä asiakkaista. Hän poseeraa kuvassa kalvot suussa. Koska kalvot ovat läpinäkyvät, ulkoisesti hoito on todella huomaamaton.

Innovaation kaava

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLAHELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLAHELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

www.avominne.fiHOITOA PÄIHDE- JA

PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

HELSINKI RIIHIMÄKI KOKKOLA OULU

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

www.avominne.fi HOITOA PÄIHDE- JA

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus. KIRJAMME VIIMEINEN PISARA – toipumisen avaimet. Myös äänikirjana!

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

www.avominne.fi HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

www.avominne.fi

www.avominne.fi

AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

LAHTI TAMPERE FUENGIROLA

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

www.avominne.fi

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

HOITOA PÄIHDE- JA www.avominne.fi PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi

www.avominne.fi Voit käydä avohoidossa myös iltaisin päivätyön ohella.

Avominnellä hoitoa myös Costa del Solissa

Tammikuu 2022

I

hminen on haaveillut lentämisestä tuhansia vuosia. Tästä kerrotaan mm. antiikin Kreikan Ikaros-tarussa. Wrightin veljekset todistivat ensimmäisinä, että lentokone ja ihminen voi lentää moottorin voimalla (1903). Vasta McDonnell Douglasin DC3 lentokone (1935) teki haaveesta ja keksinnöstä innovaation. DC3 oli taloudellisesti ja teknisesti toimiva kokonaisuus, joka aloitti lentomatkustamisen ja lentokoneteollisuuden. Wrightien keksinnöstä innovaatioon kului n. 30 vuotta. Tämä on tavallinen aika teknologisen idean syntymisestä sen laajamittaiseen hyödyntämiseen. DC-3 toi ensimmäistä kertaa yhteen viisi elementtiä, jotka mah-

dollistivat kannattavan lentoliikenteen: säädettävä potkuri, sisäänvedettävä laskuteline, lentokoneen rungon kuorirakenne, radiaali-ilmajäähdytteinen moottori ja siipien kääntyvät laipat. Aiemmista lentokoneista puuttui yksi tai useampi elementeistä, jolloin turvallinen ja kaupallinen lentoliikenne ei vielä mahdollistunut. Yksinään mikään lentokoneen elementeistä ei sinänsä ollut uutta. Ne oli keksitty jo aiemmin. Yleisemmin, yksittäinen teknologinen keksintö on harvoin innovaatio. Muutos tapahtuu vasta kun se liitetään oivaltavasti laajempaan kokonaisuuteen, systeemiin. Näin tapahtuu kerta toisensa jälkeen eri toimialueilla. Systeemiset innovaatiot ovat mielenkiintoisia. Ne syntyvät, kun oikeat elementit kohtaavat ja muodostavat

kokonaisuuksiaan suuremman uudenlaisen ratkaisun. Ratkaisussa on aina jotain tuttua, mutta silti yllättävää ja uutta. Niiden syntyyn liittyy useiden kehityspolkujen ja osaamisalueiden risteäminen. Systeemisen innovaation varsinainen moottori on kuitenkin ympäristössä: yhteiskunnan muutos, kiristynyt kilpailu tai muuttuneet käyttäjätarpeet. Asioiden oivaltava yhdistäminen edellyttää oikea-aikaisuuden lisäksi kokonaisvaltaista ajatusta ongelman ratkaisusta, visiota. Mitä suurempi ongelma, sen voimakkaampi visio tarvitaan. Vuoden 2022 alkumetreillä ympärillämme on useita suuria haasteita, jotka luovat innovaatioille otollista maaperää. Näitä ovat esimerkiksi ilmastokriisi, pitkittyvä koronapande-


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

että ottaa suusta esimerkiksi ruokailujen ajaksi. – Tarvittaessa lisäkalvoja voi tilata myös seuraavat 2x20 kappaletta, hän jatkaa. Hoidon hintaan tämä ei vaikuta.

Maailmassa on hoidettu jo kaksi kertaa Suomen väkimäärä

Mistään prototyyppisestä hoidosta ei ole kyse, sillä vuosien saatossa samalla metodilla on ehditty toteuttaa jo reilut 11 miljoonaa oikomishoitoa. Hoitomuodon innovoinut yhdysvaltalainen Align Technology on perustettu jo 1997. – Idea tähän lähti niin sanotusta retentiokojeesta, joka on siis oikomishoidon tulosta ylläpitävä laite, hän kertoo. Satu Hannuksela teki ensimmäiset kalvohoidot noin puolitoista vuotta sitten. Nyt takana onkin jo aika monta oikomista. – Tällä hetkellä olen itse niin sanotulla Elite-tasolla, joka on yleishammaslääkärille korkein taso tässä tekniikassa, hän kertoo. Kalvohoitojen osalta Hannukselan potilastuoliin on ehtinyt istahtaa asiakkaita laidasta laitaan, niin sukupuolen kuin iänkin suhteen. – Nuorin asiakkaani on ollut 15-vuotias ja vanhin yli seitsemänkymppinen. Enimmäkseen hoidon ovat kuitenkin valinneet nuoret aikuiset ja ylipäätään työssäkäyvät, Hannuksela miettii. Hänen mukaansa hoidon läpikäyneet ovat olleet hyvin tyytyväisiä. – Kaikista eniten heitä on ilahduttanut lopputuloksen lisäksi se, miten vaivaamattomaksi ja huomaamattomaksi hoito on koettu.

Pääasiassa aikuisille

Hannukselan mukaan kalvo-oikomishoito sopii erityisen hyvin lievien tai kohtalaisten ahtauksien ja niihin liittyvien asentovirheiden hoitoon. Invisalign Go –niminen kalvohoito

on suunnattu jo kasvuikänsä päättäneille, eli käytännössä aikuisille ja korkeintaan teini-ikäisille. Hampaiston toinen vaihduntavaihe pitäisi olla valmis ennen hoitoon ryhtymistä. Kansankielellä tämä tarkoittaa, että niiden ensin suuhun pulpahtelevien maitohapaiden olisi pitänyt jo vaihtua niin sanottuihin rautahampaisiin. – Tosin on olemassa myös Invisalign First -hoito, jolla oiotaan vielä kasvuiässä olevien lasten hampaita, Hannuksela huomauttaa. Hannukselan asiakkaista kaikki ovat olleet kuitenkin aikuisia tai teinejä. Aivan kaikissa tapauksissa kalvohoito ei onnistu. Miksi ei? – Koska hampaiden liikkuminen ja oikominen on aina yksilöllistä. Purukaluston huolellinen perustarkastus ennen hoidon aloittamista on siksi välttämätöntä.

joka on aina ilmainen. – Tällä käynnillä potilas saa meiltä lopullisen hinnan. Me emme veloita erikseen mahdollisten uudelleenkiinnityksiä, ja myös mahdollisesti tarvittavat lisäkalvot kuuluvat aina hintaan. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: TORIN HAMMAS

Kova, mutta kilpailukykyinen kustannus

Ilmaiseksi legoja ei kalvoilla saada suoraan riviin, sillä hintaa hoidolle tulee halvimmillaankin noin kolme tuhatta euroa. Ottaen huomioon käyntikertojen määrän, yksilöllisesti 3D-tulostettavien kalvojen määrän sekä lopputuloksen käytännössä elinikäisen vaikutuksen, se ei kuitenkaan ole kohtuuton hinta. Hannuksela haastaa kenet tahansa kilpailuttamaan hinnan, joka on hänen mukaansa hyvin kilpailukykyinen. Tämän ovat hänelle kertoneet myös monet kyseisen toimenpiteen läpikäyneet asiakkaat, jotka hintoja vertaillessa ovat päätyneet Torin hampaaseen. – Pienessä yksityisessä keskuksessamme ei myöskään veloiteta minkäänlaista toimisto- tai käyntimaksua, joten uskallan väittää, että tarjoamamme hinta on erittäin kilpailukykyinen. Tarkan sitovan hinnan saamiseen vaaditaan aina konsultaatiokäynti,

Rappaus-, maalaus- ja pinnoitustyöt sekä remontit SATU HANNUKSELALLE tulee ensi vuonna täyteen 20 vuotta hammaslääkärinä.

Lama ohjasi yrittäjyyteen Satu Hannuksela valmistui hammaslääkäriksi Suomen Turussa vuonna 1993. Ajoitus oli vastavalmistuneen hammasammattilaisen kannalta hieman huono, sillä Suomessa elettiin syvää lamaaikaa. Oikeastaan juuri se teki Sadusta yrittäjän. – Lamaa kun elettiin, terveyskeskuksesta sai ainoastaan lyhyitä, kuukauden tai parin sijaisuuksia, ja työ oli terveyskeskuksessa mielestäni yksipuolista, Hannuksela taustoittaa. Keskustorin toimipisteessä hän on toiminut koko yrittäjäuransa ajan. Aina siitä saakka kun hän perjantaiiltana maaliskuussa 1994 toimintansa aloitti. – Ensimmäinen potilaani oli luonnollisesti tuolloin myös ainoani. Siitä siis lähdettiin, siitä yritys vähitellen kasvoi, ja tyytyväinen olen päätökseeni. Työ yrittäjänä on ollut mielenkiintoista, Hannuksela muistelee.

Vasamajärventie 281, 33450 Siivikkala p. 040 503 2878, www.rappauspalvelu.fi seppo.syrja@rappauspalvelu.fi

RASKAANKALUSTON HUOLLOT JA KAIKKI RASKAANKALUSTON KATSASTUSPALVELUT -

A-jarruluvat D- ja DB-piirturiluvat Varaosat Movalube-rasvarit Hydrauliikkaletkut ja -liittimet Q8- ja 77-öljyt Rautaa pitkänä ja pätkänä Myynti ja asennus

ENNEN JA jälkeen. Kuvaparissa näkyy kalvohoidon avulla saavutettu muutos.

mia, globaalit logistiikkaongelmat, merikonttien jumittuminen vääriin maanosiin, kaupunkien ruuhkautuminen, ikääntyvät yhteiskunnat, yksinäisyys ja kyberrikollisuus. Vastavoimana meillä on ylitsepursuava arsenaali ideoita ja teknologioita, kuten 3D-tulostus, tekoäly, digitaaliset alustat, verkkoyhteisöt, uudet valmistusmateriaalit, kyky luoda globaaleja arvoketjuja ja tehokkaat tuotantoprosessit. Näitä yhdistellen ongelmiin ja tarpeisiin voidaan luoda systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi 3D-tulostus on jo reilusti yli 30-vuotias idea, joten tämäkin teknologia on valmis osallistumaan suuriin tekoihin. On syytä tarttua unelmiin ja muokata ne visioiksi. Sen jälkeen täytyy saada aikaan liike kohti innovaatioi-

13

ta. Eteneminen visiosta toimintaan edellyttää yleensä, että useammat ihmiset jakavat saman kuvan tulevaisuudesta. Yhteisöjen selviytyminen historian eri vaiheissa on aina perustunut jaettuun visioon. Kaadetaan mammutti, rakennetaan silta, tehdään kvanttitietokone. Hyvä jaettu visio innostaa organisaation jokaisen toimijan haluamaan samaa tavoitetta. Jos haluat innovaatioita, älä toimi yksin. Luo organisaation sisäisiä ajatushautomoita kehittämään ja tukemaan kulloinkin esille ponnistavia ideoiden taimia. Rakenna ympärillesi utelias, innostunut ja oppiva tiimi. Innovaatio = (Visio / Ongelma) * (Ratkaisu + Ajoitus) Innovaation kaava

Maahantuonti ja myynti:

Innovaatiotutka on uusi säännöllisesti Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä julkaistava artikkeli. Sen kirjoittaja Pekka Ketola on filosofian tohtori, innovaattori ja tutkija, jolla on yli 20 vuoden käytännön kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehityksestä. Hänen yrityksensä Ideascout Oy:n intohimona on paremman tulevaisuuden rakentaminen.

Mäkelänkankaantie 2 49490 NEUVOTON 05-3435666 (24h) info@hamre.fi www.hamre.fi

Kumitelat heti hyllystä


14

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Kovassa kasvussa olevan työterveysyrityksen valtti on kiinteä hinnoittelu Kahden työterveyslääkärin vuonna 2016 Vantaalla perustama Täsmä Työterveys on kasvanut kovaa tahtia. Ensimmäisen fyysisen toimipisteensä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle yritys sai viime huhtikuussa Tampereella. Yrityksen myyntivalttina on työterveyshuollolle asetettu kiinteä vuosihinta.

T

ampereen työterveysaseman vetäjä, ketjun asiakkuusjohtaja Mia Koskinen oli aikanaan Täsmä Työterveyden ensimmäinen palkattu työntekijä. Silloin toiminta keskittyi vielä puhtaammin pääkaupunkiseudulle. Tampereella Koskinen on nyt asunut kaksi vuotta, mutta alun perin Mäntän kasvattina hän tuntee kaupungin hyvin entuudestaan. Yrittäjyydestäkin hänellä on omakohtaista kokemusta, sillä hän pyöritti aikanaan kotikaupungissaan Mäntässä kahvilaa.

Tuplarooli

Oma yrittäjäkokemus olikin osasyy siihen, että työterveyshoitaja kiinnostui Täsmästä työpaikkana. Häntä pyysi mukaan toinen ketjun perustajalääkäreistä, joka oli entuudestaan tuttu työelämästä. – Työterveyden tarjoaminen kiinteään kuukausihintaan kuulosti entisen yrittäjän korviin kovin hyvältä, koska se helpottaa oman budjetin tekemistä. Oikeastaan olin jo menossa toisaalle hommiin, mutta kun kuulin tästä, suunnitelmat muuttuivat, Koskinen kertoo. Tämä tapahtui helmikuussa 2016. Mia Koskisen rooli yrityksessä on ollut alusta saakka kaksijakoinen. – Työskentelin hoitajana, mutta toisaalta rupesin myös kiertelemään yrityksissä ja myymään meitä, hän taustoittaa. Toden teolla toiminta lähti lentoon, kun yrityksen perustajakaksikko jätti aiemmat työpaikkansa ja keskittyi sataprosenttisesti yritykseensä. Kasvavat asiakasmäärät tarkoittivat myös uusia rekrytointeja, ja niin oli kasvupyörä lähtenyt toden teolla rullaamaan. Kiinteän maksun lisäksi yritys toimi tienraivaajana myös etävastaanottojen suhteen. Täsmän tapauksessa sellaiset aloitettiin jo 2017, eli vuosia ennen pandemiaa. – Noin 80 prosenttia kaikista työterveyskäynneistä pysty-

YRITYKSEN TOIMIPISTE sijaitsee Napparin talossa Hämeenkadulla. Tampereella ovet saatiin auki huhtikuussa 2021. Tampereella vahvuuteen kuuluu yleislääkäri ja työterveyslääkäri sekä viisi työterveyshoitajaa.

tään hoitamaan etävastaanottona, Mia Koskinen kertoo.

Valinnanvaraa riittää

Täsmä tarjoaa työterveyshoitoihin eritasoisia paketteja. Kevyimmillään sopimus pitää sisällään lakisääteiset velvoitteet. Sitä astetta ylempänä löytyy Laaja-niminen palvelukokonaisuus, jonka myötä myös etävastaanotot kuuluvat hintoihin. Sitä seuraavassa Kattavassa kiinteään kuuluvat sitten myös kivijalkakäynnit. Kattavin sopimustaso on Extra, joka pitääkin sitten sisällään kaiken. Siinä kiinteään vuosihintaan kuuluvat myös kaikki laboratoriotestaukset ja kuvantaminen. Täsmä oli ensimmäinen kiinteää hinnoittelua käyttänyt alan toimija. Sittemmin samaan on lähtenyt muutama muukin työterveystalo. Yrityksen sivulta löytyy hintalaskuri, jonka kautta mikä tahansa yritys voi syöttää tietonsa ja saada selkeät hintatiedot eri paketeille.

– Työterveyshoito on kelakorvattavaa, eli siihen käytetyistä kustannuksista noin 50–60 prosenttia korvataan yritykselle takaisin, Koskinen huomauttaa.

Mikä työvoimapula?

Tampereen lääkäriasema on Täsmän kolmas. Aikaisemmat kaksi sijaitsevat Vantaalla Tikkurilassa ja toinen Helsingin keskustassa. Myös Tampereella tilat löytyivät aivan ydinkeskustasta, Hämeenkadun varrelta. Tampereella toiminta on saanut hyvän startin. Asiakkaita on löytynyt mukavasti, ja myös rekrytoinneissa on onnistuttu. Tampereella toiminta pyörii kahden lääkärin ja viiden hoitajan voimin. Ja vaikka työntekijäpula onkin terveydenhuollossa ollut iso haaste, Täsmän toiminnassa se ei ole juuri näkynyt. – Vaikka olemmekin pieni yritys, sana on kiirinyt hyvin, ja me saamme edelleen jatkuvasti työhakemuksia. Tässä auttaa meidän superhyvä

Katso lisää kohteita verkosta! www.metsatilat.fi Jukka Pusa 0400 636 113 toimitusjohtaja, LKV, AKA, kaupanvahvistaja

Sastamala, asemakaavatontteja Vammalan nykyisen liikekeskustan ja valtatien tuntumassa. Punkalaitumentien ja Anolankadun risteyksessä kerros-/ rivitalotontti 500 m valtatieltä. Anolankadun varressa ok-tontteja 1400�2800 m² isolla rakennusoikeudella. Tutustu sivuillamme ja ota yhteyttä. Sastamala, liikehuoneisto, Asemakatu 10, yht. 165 m², tiloissa toimii pizzerialounasravintola. Laajasti remontoitu hyväkuntoinen rakennus ja yhtiö. Hp. 20 000 € � yhtiölaina n. 15 000 € Miika Bucktman 040 557 3947 LKV, KiAT, AKA, kaupanvahvistaja

Ikaalinen, Teijärven pieni rantametsätila 3,2 ha, yleiskaavan rantatontti loivassa rinteessä, rantaa yli 400 metriä. Tarj. 28.1.

Tampere, Teisko Viitapohjan tien lähellä 1,4 ha tontti, jolla ok-talon rakennuspaikka. Rak.oik. jopa 500 m². Hp. 53 000 €

KORONA ON ollut huulilla myös Täsmässä, mutta tietyllä tapaa siihen oli yrityksessä varauduttu jo etuajassa. Tampereen työterveysaseman vetäjä, ketjun asiakkuusjohtaja Mia Koskinen kertoo, että etävastaanotto heillä oli ollut käytössä jo useamman vuoden taudin iskiessä kyntensä Suomeen.

Metsiä myydään talvioloissakin. Tutustu kohteisiin sivuillamme. www.metsatilat.fi

Nyt on hyvä hetki miettiä kevääksi myyntiin maaseudun kiinteistöjä ja aloittaa valmistelut!

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Kiikanojantie 23, Sastamala | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

ilmapiirimme. Muutenkin yrityksessä on panostettu henkilökunnan hyvinvointiin. Palkkaus on vähintäänkin kilpailukykyinen, ja vaikka me olemmekin vielä pieni yritys, meillä on tarjolla kaikki ”ison talon edut”. Tutkimustietokin kyllä puhuu tämän puolesta, työhovinvointikyselyssä Täsmä sai keskiarvon 9,2, joka on melkoisesti alan keskiarvoa (6,9) mairittelevampi.

Kaikenkokoisia asiakkaita

Asiakkuusjohtajan mukaan heidän asiakasyrityksensä ulottuvat laidasta laitaan aina yksinyrittäjistä satojen ihmisten työpaikkoihin. Erityisen tyytyväisiä Täsmän palveluihin on kuitenkin oltu pk-yrityksissä. Mikään yksittäinen toimiala ei asiakkaana nouse selvänä piikkinä, mutta sen Koskinen myöntää, että heidän asiakkainaan on melko paljon ”altisteisia” yrityksiä. Ja kun hän huomaa minun kysymysmerkkiä muistuttavan ilmeeni, selkeyttää hän asian. –Altisteiset yritykset ovat sellaisia, joiden on pakko tehdä lakisääteiset terveystarkastukset määräajoin. Tyypillinen esimerkki ovat työt, joissa tekijä altistuu esimerkiksi melulle tai pölylle tai tekee yötöitä. Laki velvoittaa silloin tekemään tarkastukset 1–5 vuoden välein, hän kertoo. Ja vaikka lakisääteinen työterveysvelvollisuus ei koske yksityisyrittäjiä, vaan ainoastaan työllistäviä yrityksiä, osalle yksinyrittäjistäkin työterveyden ottaminen on ollut käytännössä pakkorako. Tilaajavastuulaki kun määrittelee, että sen saajalla on oltava sekä tapaturmavakuutus että työterveyshuolto. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Pikaruokayrittäjä vakuuttui ensilukemalta Ravintoloitsija Hannu Wiinikainen on tyytyväinen asiakkuuteensa Täsmän kanssa. Hänestä tuli vuonna 2018 solmitulla yrityskaupalla Tampereen alueen McDonalds-ravintoloiden omistaja. Yhteistyö Täsmän kanssa alkoi jo aiemmin pääkaupunkiseudulla, missä hän toimi yhtälailla McDonalds-yrittäjänä. Jo postissa lähetetty esite teki vaikutuksen Hannu Wiinikaiseen. Siihen oli kiteytetty erilaiset palvelupaketit yksinkertaisesti mutta kattavasti. – Se ei ollut perinteinen flyeri, vaan kolmeen osaan taitettuna eräänlainen menu. Sellainen, joita ravintoloissa on etenkin etelässä, itse tapahtumamarkkinoinnin parissa työuransa aloittanut mies muistelee. Selkeyden lisäksi yrittäjä kiinnostui myös ennustettavasta hinnoittelusta ja otti itse yhteyttä palveluntarjoajaan. Uudenlainen lähestymistapa markkinointiin oli miehen mukaan paitsi raikas, myös tuli selvästi tarpeeseen. – Työterveyshoitojen valitseminen on vähän sama kuin vakuutusyhtiön tekemä tarjous. Sivuja ja rivejä on niin paljon, että lopputuloksesta on vaikea saada selvää, hän kertoo. Wiinikainen on koko yrittäjäuransa alusta alkaen pitänyt työterveysasioina keskeisenä työhyvinvoinnin kannalta. Ja se taas on hänen omasta mielestään yrityksen menestyksellekin elinehto.

– Se on minulle sydämen asia, että henkilökunta voi hyvin. Minä uskon hyvin vahvasti, että hyvinvoiva henkilökunta luo myös hyvää liiketoimintaa, ja koen työterveyden tärkeänä osana tässä yhtälössä, ravintoloitsija tuumaa. Työnantajana neljän tamperelaisen ja yhden nokialaisen ravintolan yrittäjä on merkittävä. Hän nimittäin työllistää peräti 330 ihmistä. Ja vaikka heistä iso osa onkin osa-aikaisia, työterveyspalvelut ovat heistä kaikkien käytettävissä. Työvoimavaltaisessa pikaruokapaikassa työntekijöille on krooninen tarve, ja sairauspoissaolot vaikuttavat monen ihmisen aikatauluihin. Tärkeää on, että tekijät saadaan takaisin riviin mahdollisimman nopeasti. Yrittäjä valitsikin tarjolla olevista paketeista sen kaikista kattavimman. Siis sen, joka pitää sisällään niin laboratoriot kuin kuvauksetkin. – Tämän ansiosta saamme hoitoa tarvitseva työntekijämme mahdollisimman nopeasti hoitoon ja kuntoon, hän kertoo. Kat-

VUODESTA 2011 saakka McDonalds yrittäjänä toiminut Hannu Wiinikkainen on keskittänyt työterveysasiansa Täsmään. Hän oli asiakas jo pääkaupunkiseudulla ja oli yhteydessä Täsmään jo, kun hänen ravintoloidensa tamperelaistuminen alkoi olla selvillä. Vielä silloin täällä ei ollut fyysistä toimipistettä, mutta heti kun sellainen aukaistiin, oli yrittäjän valinta helppo. – Olin varmasti yksi ketjun ensimmäisiä asiakkaita koko Tampereella, hän kertoo.

tavan paketin etuna on sekin, että nyt erilaisissa tilanteissa ei tarvitse tehdä erikseen rajanvetoja tämän tai tuon hoidon suhteen. – Jos esimerkiksi jollakin meidän työntekijällämme on vaikka allergiaresepti, joka pitää uusia aika ajoin, tätä kautta me pystym-

me tarjoamaan sen mahdollisuuden henkilökunnalle. Valitsemamme paketti kattaa tosiaan kaiken. Tässä ollaan all in, mutta niin, että ne kustannukset ovat jo etukäteen tiedossamme, Wiinikainen tiivistää.

Radio Musa 100,5 Matkamuistoja Musasta Moni on luopunut matkailusta pandemian vuoksi. Olishan se mukava lähteä, mutta...

Beatia ja Beatlesia

Beatles ja Suomi -ohjelmasarja pyörii Onneksi Radio Musa elvyttää parhaimmat tiistaisin kello 10 matkamuistot ja soittaa kaiken maailman jälkeen ja perjantaimusiikkia: Espanja - Italia - Kreikka sin kello 16.30. Jussi Ranska - Brasilia - Saksa - Viro - Ruotsi - Tuovisen ja Juha Salon Puola ja paljon - paljon muuta. Kuuntele ja sarjassa kuullaan meheviä tarinoita pitkäpalauta ikimuistoiset hetket Musan parissa. tukkien jeejee-vuosilta.

Yrittäjäkahveille!

Musassa kahvitellaan aamulla ja iltapäivisin. Tervetuloa kertomaan oman yrityksen toiminnasta mukavan musiikin lomassa.

Ota yhteys!

Edulliset kampanjat 0400 620036

Seppo Tammilehto täyttää 70 vuotta 7.2. Sydämellisesti onnea! Kevään mittaan kuullaan Pena Teräväisen toimittama Poutapilven poika -sarja.

Radio Musa 100,5 – aikuisten suosikkiradio | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi

15


16

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Uusi Volvo C40 Rech

NYT KOEAJETTAVISS

7,4

s 0-100km/h (alustava)

444

km toimintamatka* sähköllä (alustava)

Uusi Volvo C40 Recharge -täyssähköauto. Alkaen 46.600 €.

Volvo XC60 T8 AWD High Performance 455 hv Nyt koeajettavissa

C40 Recharge on Volvon ensimmäinen täysin sähköinen Cross­ over – ja samalla aito Volvo. Nautit hienostuneesta ajokokemuk­ sesta ja Volvo Cars ­sovelluksen etähallintamahdollisuudesta. Huolenpitopaketti kuuluu hintaan ja sisältää huollot, takuun, tiepal­ velun; halutessasi voit hankkia myös edullisen Volvia­vakuutuksen ja kotilatauslaitteiston. Koeajettavana nelivetoinen Volvo C40 Re­ charge Twin.

Nyt lyömättömään Volvo paketti -hintaan:

699 €/kk** tai 71 915 €

Huomioidaan yhdessä koronatilanne. Noudatamme THL:n ja viranomaisten ohjeistuksia. Käytäthän kasvomaskia ja käsidesiä tullessasi liikkeeseen. Muistetaan turvavälit.

C40 Recharge Core aut: autoveroton hinta 48 000 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, valtion hankintatuki täyssähköautolle ­2.000 €, kokonaishinta 46 600 €. Kokonaishinnassa on huomioitu budjettiriihessä päätetty autoveron poisto sekä valtion hankintatuki. Toimintamatka ja yhdistetty energiankulutus alustavia/vahvistamatta, CO2 0 g/km (WLTP). Volvo Long Range -lataushybridimallisto alkaen (V60 T6 AWD Long Range Core aut): autoveroton hinta 51 100 €, autovero 1 485,74 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 53 185,74 €. EU­yhd. 0,8-1,3 l/100 km, CO2 18-29 g/km. Kuvien autot lisävarustein. *Toimintamatka­ ja kulutusarvot on tarkoitettu ensisijaisesti automallien väliseen vertailuun. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli­ ja ajo­olosuhteet sekä auton kuormaus.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

harge -täyssähköauto

SA KÄYTTÖAUTOSSA

100 %

Google

ei sisällä nahkaa

sisältyy

Volvo Long Range -lataushybridit nyt täällä. Toimintamatka sähköllä jopa 90 km. Kehittyneen akkuteknologian ansiosta toimintamatka sähköllä on jopa 90 km. Long Range ­lataushybridit antavat suuren tehon ilman kompromisseja: T6 350 hv ja T8 High Performance 455 hv. Vakiona on huippuvarustelu ja neliveto.

Toimintamatka sähköllä* jopa

S60 | V60 | XC60 | S90 | V90 | XC90 90 km

88 km

77 km

88 km

87 km

68 km

**Volvo Paketti rahoitusesimerkki: Volvo XC60 T8 AWD Long Range High Performance Inscription Edition aut, hinta 71 914,52 € (sis. toim. kulut), käsiraha 5 050,00 €, sopimusaika 36 kk, kuukausierä 699,48 €, luoton määrä yht. 67 054,52 (sis. perustamismaksun 190,00 €), viimeinen suurempi erä 49 643,24 €. Kuukausierä sisältää koron 2,90 %, perustamismaksun 190,00 € ja käsittelykulun 9,00 €/kk. Luottokustannukset yht. 5 595,42 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 72 459,94 €, todellinen luottohinta 77 509,94 € ja todellinen vuosikorko 3,2 %. Rahoitusesimerkin max. ajokilometrit 30 000 km. Sopimus sisältää määräaikaishuollot ja korjaukset. Sopimuksen lopussa asiakas voi taattua hyvityshintaa vastaan palauttaa auton Santanderille sopimusehtojen mukaisesti. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki.

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa:

Jere Blom, p. 040 7548 601 Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237

Vesa Lehtiö, p. 050 5215 237 Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529

Teemu Luoma, p. 050 4015 473 Henrik Raisio, p. 040 9359 929

17


18

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

YRITYSVIERAILU ALOITETTIIN neuvotteluhuoneesta. Tilaisuutta isännöineiden Marika ja Matti Metsähonkalan Metecno Oy oli aikanaan yksi ensimmäisistä Nokian Kolmenkulmaan muuttaneista yrityksistä.

Eduskunnan tuorein senaattori on lähtenyt tutustumaan yrityskenttään urakalla

– kahden nokialaisen Jarin tuumin on kierretty jo toistakymmentä firmaa Kansanedustaja Jari Kinnunen on tutustunut pirkanmaalaiseen yrityskenttään kovaa tahtia. Syyskuun alussa hän astui ensimmäistä kertaa Eduskuntaan, jonne hän nousi varasijalta Anna-Kaisa Ikosen palattua pestiinsä Tampereen pormestarina. Siitä asti senaattori kiertänyt maakunnan yrityksiä. Yritysturneeta hän on taittanut yhdessä samasta kotikunnasta, Nokialta kotoisin olevan kaimamiehensä Jari Tuomisen kanssa, joka on hänen nimikkoyrittäjänsä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti oli mukana, kun parivaljakko kävi tutustumassa nokialaisen Metecno Oy:n toimintaan.

M

etecnon uudenkarhea toimitila näkyy kauas. Se sijaitsee yhdellä Nokian Kolmenkulman teollisuusalueen korkeimmista kohdista. Silti sinne pääsy ei mene toimittajalta ensimmäisellä kertaa nappiin. Porin tieltä kun ei vielä tässä vaiheessa olekaan autoyhteyttä uudelle yritysalueelle. Google-kartta

ohjaa perille, vaikka se koukkauksen teettääkin. – Et ole ensimmäinen, lohduttaa Metecnon yrittäjä ja toimitusjohtaja Matti Metsähonkala saapuessani perille.

Erityisalana erikoistuminen

Yrityksen neuvotteluhuoneessa ovat

toimitusjohtaja Matti Metsähonkalan lisäksi myös Marika Metsähonkala sekä molemmat Jarit. Yritysesittelyllä aloitetaan. Se onkin tarpeen, sillä avioparia lukuun ottamatta yritys on kaikille uusi tuttavuus. – Valmistamme erikoiskoneita, ja asiakkaamme on kotimainen valmistava teollisuus, Metsähonkala aloittaa. Se selviää selostuksen jatkuessa, että määritelmässä ei ole yhtään Lapinlisää. Täällä tehtävät koneet todellakin täyttävät erikoiskoneen määritelmän. Tuotemerkkejä on kaksi. MeteMAN®-tuotemerkin alla suunnitellaan erikoiskone- ja automaatioratkaisuja teollisuuden tuotantotarpeisiin. MeteCNC-tuotemerkki puolestaan koostuu CNC-ohjatuista koneista ja työstökeskuksista. – Mitään varsinaista pääasiakassegmenttiä meillä ei ole. Pyrimme ratkaisemaan kaikkia haasteita, joihin asiakas ei ole mistään muualta löytänyt ratkaisua.

Melkoinen kattaus masiinoja

METECNO ON erikoistunut erikoiskoneiden suunnitteluun ja valmistukseen. – Me pyrimme ratkaisemaan kaikkia sellaisia haasteita, joihin asiakas ei ole mistään muualta löytänyt ratkaisua, Matti Metsähonkala kertoo esitellessään yhtä yrityksen luomuksista.

Powerpoint-esityksessä nähtävät referenssikoneet kertovat laajasta tuotekirjosta. Yksi esimerkeistä on ydinvoimalan näytekapselien avaamisessa käytetty CNC-jyrsin, jolle asiakkaalta eli VTT:ltä tuli liuta aika kovia vaatimuksia. – Säteilyn takia siitä piti tehdä etä-

Kulttuuritalo Laikussa järjestät myös etä- ja hybriditapahtumat! Lue lisää www.laikku.fi

ohjattava. Ja koska se toimii ahtaissa tiloissa, sen piti olla purettavissa osiin ja kasattavissa paikan päällä, eikä yksittäinen osa saanut painaa yli 500 kiloa, yrittäjä esittelee. Tätä seuraa useampiakin esimerkkejä, kuten erilaisia hitsaussorveja terästeollisuuteen ja nostimia hyvin erilaisiin tarpeisiin. Myöhemmin näytölle ilmestyvät esimerkiksi ketjupussipakkaus- ja kalvosliitoskoneet sekä hyvin ahtaisiin paikkoihin rakennettu nivelpuomikevennin. Näitä seuraa lämmityskaappia, kennosahaa, kokoonpanoprässiä ja niin poispäin. Insinöörisanomien toimittaja varmasti osaisi kirjoittaa niistä paljon enemmän, mutta rehellisesti sanottuna aika monessa kohtaa nyt menee niin sanotusti yli hilseen.

Oma kiinnostus ohjaajana

Kansanedustajaa kiinnostaa, miten yrittäjä on ylipäätään näihin hommiin päätynyt. – Ainakin kovasta mielenkiinnosta tekniikkaan. Olen pienestä pitäen tykännyt haasteiden ratkaisusta, Metsähonkala vastaa. Tänä päivänä mies ei tosin enää ratko niitä yksin. Firma työllistää avioparin lisäksi kymmenen henkeä; seitsemän suunnittelijaa, kaksi asentajaa ja markkinointihenkilön. Kovin on talo insinöörivetoinen. Toimitusjohtaja laskee, että diplomillisia tai diplomitto-

mia insinöörejä on talossa kahdeksan, hän yhtenä heistä.

Osto jää harvoin yhteen koneeseen

Käytännössä Metecnon toimeksiannot alkavat siitä, että heihin otetaan yhteyttä. Parasta ja tehokkainta markkinointi- ja myyntityötä on hyvin tehty työ. – Koetamme olla isosti esillä ja päästä koko kansan tietouteen. Siten meiltä osataan kysyä apua, kun hetki tulee, hän kertoo. Metecnon asiakaskunta on siis valmistava teollisuus ympäri Suomea. Ja tosiaan toimialallisesti laidasta laitaan. – Olipa lopputuote mikä tahansa, niin nämä ovat tyypillisesti sellaisia kohteita, joita on tehty 20 vuotta esimerkiksi kolmen ihmisen voimin, mutta nyt siihen monesti likaiseen ja puuduttavaan työhön ei löydy tekijää, hän kertoo. Siinä mielessä akuutti työvoimapula onkin heille jopa liikevaihtoa kasvattava tekijä. Metecnon koneiden hyödyt ovat ilmeiset. Lyhyimmillään taloudellinen satsaus on maksanut itsensä kasvavana tuotantokapasiteettina takaisin alle puolessa vuodessa.

Nykypäivän kyläseppä

Metsähonkalan mukaan Metecno tarjoaa asiakkaalleen koneet avaimet käteen -periaatteella.


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

– Eli me rakennamme koneen ideasta valmiiksi ja asennamme sekä käyttöönotamme sen. Metecnon suunnittelijat hoitavat perinteisen suunnittelutyön ohella myös tarvittavan lupa- ja hallintaviidakon. Kaikkea ei sentään tehdä talon toimesta, vaan apuna on noin parinkymmeninen, vahvasti pirkanmaalaispainotteinen alihankintaketju. – Runkorakenteet meille tulevat mahdollisimman valmiina eli koneistettuna ja maalattuna. Aiemmin samantyyppiset räätälöidyt koneet syntyivät tuotantoyritysten omasta toimesta tai kyläseppien tekemänä. Alituisesti kiristyvät turvamääräykset ja vaativa automaatio ovat kuitenkin nostaneet vaatimuksia. Myöskin huolto- ja käyttäjäystävällisyyttä vaaditaan koneilta yhä enemmän, jolloin konekokonaisuuden suunnitteluun on panostettava merkittävästi. – Vaikka ne kyläseppien tekemät ratkaisut ovatkin olleet teknisesti hyviä ja tarpeet täyttäviä, eivät ne täytä tämän päivän turvamääräyksiä. Näitä tulee teollisuudessa vastaan jatkuvasti.

”Kouluttajana” naapurikunnan konkariyrittäjä

Metecno perustettiin maaliskuussa 2008. Toiminta starttasi oman kodin yhteydessä olleesta hallista. Itse liikeidea on jalostunut hyvin vähän. – Tein samaa työtä, eli erikoiskoneita silloinkin, mutta tahti oli noin yksi vuodessa, yrittäjä kertoo. Samankaltaista teknistä ongelmanratkaisua hän oli tehnyt jo aiemminkin palkkatyössä. Hän saikin harjoittamaansa toimintaan varsin hyvän opin, sillä hänen edeltävä työntantajansa oli toinen oman elämänsä Pelle Peloton eli Dynasetin perustaja Reijo Karppinen. Matti myöntää, että iskosti Karppiselta joitain oppeja. – Ainakin siinä oppi sen, että roh-

keutta tekemiseen ei saa puuttua, hän hymyilee. Kaikkiaan Matti oli Dynasetin leivissä kuusi vuotta, ja oli muuten ainakaan koko talon ainoa palkattu suunnittelija.

Nykyinen tontti vakuutti kerrasta

Metsähonkala palkkasi itse ensimmäisen työntekijän 2010. Sillä miehityksellä mentiinkin sitten vuoteen 2015, jonka jälkeen palkkauksia onkin tehty tiuhaa tahtia. Nykyiselle tontilleen yritys muutti 2019. Tuotantotila kasvoi merkittävästi, 350 neliöstä yli kaksinkertaiseksi. Yrittäjä ihastui sijaintiin jo ensi katsomalla. Silloin Nokian elinkeinomies Henry Moisio toi hänet paikan päälle ja kertoi, että tässä on teille tontti. Matti oli samaa mieltä. –Taisin allekirjoittaa sopimuksen jo sillä reissulla, hän hymyilee. Kun vierailulla mukana olevat Jarit, nokialaisia hekin, tiedustelevat, oliko kaupungin toiminnasta jotain muuta sanottavaa, antaa toimitusjohtaja kaupungille varsin hyvät arvosanat. – Rakennusvalvonnan suhteen kaikki meni suotuisasti. Ainoastaan ehkä ihmetytti vähän, onko täällä todella tarpeen kerätä talteen hulevedet, kun me ei pelata öljyjen kanssa eikä mitään. Minun mielestäni siinä meni 20–30 000 euroa ihan turhaan, mutta toki ymmärrän, ettei virkamiehellä ole mahdollisuutta vaikuttaa kun laki niin sanoo.

Suunnittelijoita ei puissa kasva

Kun Jarit tiedustelevat yritykseltä kasvutavoitteita, Matti ottaa tuumaustauon. – Kasvu ei ole meille mikään itseisarvo. Pikemminkin pyrimme pitämään toiminnan tappiottomana ja kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, hän kertoo. Se jo kertaalleen toisessa yhteydessä mainittu työvoi-

mapula on sekin yksi mahdollinen jarru. – Osaavia suunnittelijoita ei löydy ihan helposti, hän kertoo. Ei vaikka Pirkanmaa onkin teollisuusvoittoisena maakuntana kutakuinkin paras mahdollinen. – Tämä on kuitenkin spesiaalihommaa, siis että vaikka olisi kuinka hyvä suunnittelemaan joitain huoltotasoja tai muita, mutta CNC-konesuunnittelukokemusta ei välttämättä edes täältä hevillä löydy. Jari Kinnunen kertoo huomanneensa oikeastaan kaikilla yritysvieraillullaan sen tosiseikan, että tekevät kädet ovat Suomesta loppumassa. – Se on aito haaste. Suomi vanhenee, ja tosiasia on, että tekijöitä täytyy löytää lisää. Suomen rahoitusvaje kasvaa sen mukaan, mitä vähemmän meillä tehdään työtä. Toimitusjohtajan mukaan Metecno on tehnyt merkittävän osan rekrytoinneista suoraan koulunpenkiltä. – Hyviä osaajia me olemme sieltä löytäneet. En tosin sano, että kokeneitakaan ei löytyisi, mutta aika usein tämän alan osaajat sattuvat jo olemaan töissä. Yrittäjä myöntää, että heille haettavilla tyypeillä pitää olla juuri ”Pelle Peloton” -henkeä. – Siis sellaista, että haluaa paitsi suunnitella myös vähän kokeilla, hän selkeyttää.

Vaimo tuli remmiin vuosi sitten

Täysipäiväisen suunnittelun Metsähonkola jätti kolmisen vuotta sitten. Firman oli kasvanut silloin jo sellaiseksi, että myynnissä ja muussa paperityössä oli tarpeeksi työtä. – Projektien alkaessa pidettävissä yhteisissä ideariihissä olen mukana monesti alkuvaiheessa, mutta vain siihen saakka, että meillä on antaa asiakkaalle jonkinlainen hinta-arvio. Siihen lopulliseen suunnitteluun nykypäivänä harvemmin osallistun,

hän pohtii. Hänen mainitsemansa ideariihet pidetään yleensä samaisessa neuvotteluhuoneessa, missä nyt istumme. – Niissä käymme läpi projektille asetetut tavoitteet ja visioimme yhdessä, miten homma pitäisi tehdä, Metsähonkala vielä jatkaa. Apuna hallinnollisessa työsavotassa on nykyään vaimo Marika, joka on ollut perheyrityksen leivissä nyt vuoden päivät. – Minun työnsarkaani on ERP:n ylläpito, ostot sekä erilaisten asioiden organisointi yrityksessä, Marika kertoo.

Verotus puhuttaa

Kinnunen kyselee myös mahdollisia viestitarpeita eduskunnan suuntaan. Yrittäjä miettii hetken ja päätyy sitten verotukseen. – Kaikenlainen lisäverotus tietysti mietityttää. Etenkin nykyiseen osinkopolitiikkaan tunnutaan heittelevän välillä kaikenlaisiakin ehdotuksia, jotka pitkäjänteisesti yritystään kehittäneelle yrittäjälle kuulostavat vähintäänkin erikoisilta. En minä siihen ehkä sen kummempia muutoksia vaatisi, pikemminkin saisi pysyä tällaisena, hän tuumaa ja lisää melkein heti perään: – Ylipäätään verotuksen ennakoitavuus on minulle ja varmasti kenelle tahansa yrittäjälle tärkeää. Että voisi suunnitella vähän pidemmällä jänteellä. Myös Jari Tuominen puuttuu tässä vaiheessa puheeseen, sillä ollaan hänelle hyvin tutulla saralla. Yhdessä kaksoisveljensä Juha Tuomisen kanssa pyörittämä Lakitilitoimisto kun pelaa päivästä toiseen yritysten talouden ja verotuksen kanssa. – On hyvä muistaa, että jos yritysverotusta lähdettäisiin kiristämään, kokonaispotti todennäköisesti pikemminkin vähenisi kuin kasvaisi.

Korona ja komponentit murheenkryyneinä

Entäpä miten korona on nokialaisfirmassa näkynyt? – Alkupaniikki oli melkoinen. Meiltä peruttiin jo startattuja projekteja, ja puhelin oli pari kuukautta lähes mykkä. Toisaalta silloin 2020 ei mennyt kuin kesään saakka, kun kysyntä jo alkoi palautua, ja sen jälkeen meillä onkin ollut kysyntää vähintäänkin normaalitasolla, Matti kertoo. Hän myöntää, että koronaa enemmän haittana on ollut viime vuoden aikana pahenemaan päin ollut komponenttipula. – Se on todellinen ongelma. Siinä missä ennen pystyimme ensin suunnittelemaan ja sitten ostamaan, nyt pitää toimia päinvastoin ja päättää heti alussa millä komponenteilla tämä kone tehdään. Myös materiaalien hinnannousua on tarkkailtava.

Tämä on oman työn suola

Vierailun alkaessa kallistua ehtoopuolella tiedustelen vielä, mikä pariskunnan mielestä on kaikista parasta heidän omassa työssään. – Jos vertaan tätä aikaisempiin töihini, niin varmaan se on vaihtelevuus. Tämä on kaikkea muuta kuin puuduttavaa, Marika aloittaa. Matti puolestaan korostaa mahdollisuutta työskennellä kovasti tykkäämänsä asian eli tekniikan parissa. – Monipuolisuus ja tekniikka, joka on minulle eräänlainen rakas harrastus, hän kertoo ja jatkaa olevansa melko vakuuttunut, ettei ole ainoa tässä talossa, jonka vastaus olisi samanlainen. Hän antaa teesilleen vahvistuksen esimerkin kautta. – Monesti firman Whastapp -ryhmässä keskustellaan tuntikin jostain teknisestä innovaatiosta, ja siis työajan ulkopuolella. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tehokasta toimintaa Jari Kinnunen on saanut lyhyessä ajassa tehokkaan tietopaketin pirkanmaalaisesta yrittäjäkentästä. Tästä kiitos kuuluu kaimamies Tuomiselle, joka nimitettiin syyskuussa kansanedustajan nimikkoyrittäjäksi. Toimintatapa on valtakunnallinen, sillä Suomen Yrittäjien jokaisen aluejärjestön hallitus on nimennyt oman alueensa kansanedustajille kontaktihenkilöt, joita tituleerataan nimikkoyrittäjiksi. Idea on, että näin tieto yrityksistä ja yrittäjäjärjestöstä saataisiin kulkemaan paremmin. Jarit ovat tehneet tästä yhteistyöstä hyvin tiivistä. – Sen jälkeen kun eduskuntaan menin, niin melkein joka maanantai olemme tavanneet ja myös käyneet vierailulla eri yrityksissä. Kansanedustaja nostaa toimintamallille peukkunsa ylös ja kertoo, että vierailut on tehty hänelle hyvin helpoiksi. Tulee mieleen eräs

Betonielementtiasennusta

www.elementtiasennukset.fi

manu illallisineen. – Minun on sitten oikeastaan vaan pitänyt pitää huolta siitä, että saavun paikalle. Jari on hoitanut näiden yritysvierailujen osalta sopimiset ennakkoon ja ehdotellut niitä sitten loistavalle eduskunta-avustajalleni Neea Lehmussuolle. – Kyllä tässä on saanut hyvin kattavan business showerin, ja pidän toimintaa hyvin hyödyllisenä. Olen saanut kuulla paitsi menestystarinoita, myös itselleni täysin uusia näkökulmia ja paljon sellaista, mihin meidän eduskunnassa toisiaan pitäisi kiinnittää huomiota, hän kehuu. Kinnusen mukaan nyt tehdyillä, yritysvierailuilla muutama asia on noussut ylitse muiden. – Työvoimapula mietityttää tällä hetkellä erityisesti, hän kertoo. Päällimmäinen tunne vierailuista on kaiken kaikkiaan ollut wau-efekti.

JARIT KINNUNEN ja Tuominen ovat lähteneet kiertämään pirkanmaalaisia yrityksiä oikein urakalla.

– Hitsin paljon potentiaalia tämän maan yrityksistä löytyy. Meillä on valtava määrä erittäin idearikkaita yrittäjiä, jotka ovat

uskaltaneet heittäytyä pois vakityöstään, kuten täälläkin. Kinnunen myöntää havainneensa vierailuillaan senkin, että pitkäjänteistä työtä tekeville yrittäjille vaalikausi on auttamattoman lyhyt aika. – Valitettavasti minusta tuntuu, että me politiikassa ajattelemme asioita turhankin paljon neljän vuoden jaksoissa. Se on aika kaukana siitä, että yrittäjä tekee omassa toiminnassaan monesti elämänmittaista uraa, hän myöntää. Kansanedustaja lisää vielä, että yrittäjien jaksaminen välillä mietityttää. – Yrittäjä on yrittäjä 24/7 ja kantaa aina työssään taloudellista riskiä, toisin kuin vaikka

minä nyt kansanedustajana ja aikaisemmin virkamiehenä. Toivon kovasti, että yrittäjät pitäisivät huolta jaksamisestaan ja että heillä olisi olemassa myös varasuunnitelma sen suhteen, että riskit todentuvat. Elämäntavat täytyisi myös osata suhteuttaa siihen yrittämiseen. Mitä Jari Kinnunen kertoi oppineensa tällä reissulla? – Opin sen, että täällä tunnutaan löytävän ratkaisuja myös lähes mahdottomilta tuntuviin haasteisiin. Kyllä minä tästä aikaisemminkin olen ohi ajanut ja tiennyt tämän hienoksi firmaksi. Se näkemys vahvistui. Tämä on taas yksi paikka, missä sitä hyvinvointia luodaan. Hienoa on myös, että oman väen lisäksi tämä työllistää paljon alihankkijoita. Hieno yritys ja hieno esimerkki!

Seuraava HUUTOKAUPPA 6.2. klo 13

KATSO KUVAT Myös Vantaalla viikoittain nettihuutokauppa Myymme ammattitaidolla kuolinpesät ja muun laadukkaan irtaimen tavaran.

Kysy lisää p. 0400 884 434

19

0207 639 770 • myynti@tarvikekulma.fi • tarvikekulma.fi


20

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

4H-järjestölle myönnettiin

Pirkanmaan Yrittäjyyskasvatusteko-palkinto Pirkanmaan Yrittäjien Yrittäjyyskasvatusteko -palkinto vuosimallia 2021 jaettiin viime vuoden lopulla 4H-järjestön pitkäaikaiselle työlle nuorten yrittäjyyskasvatustoiminnan parissa. Paikalliset 4H-yhdistykset ovat valmentaneet pirkanmaalaisia nuoria 4H-yrittäjiksi jo yli 12 vuoden ajan. Maakunnan parasta yrittäjyyskasvatustekoa etsittiin syksyn aikana julkisilla ilmiannoilla. 4H-yhdistysten toiminta nousi esiin ehdotusten joukosta eri puolilta Pirkanmaata. Tunnustus jaettiin nyt toista kertaa.

4

H-yrittäjyys on paitsi mielekästä harrastustoimintaa, myös tapa kerryttää työkokemusta sekä riskittömästi tutustua siihen, millaista yrittäminen oikein on. 4H-yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa yli 13-vuotias asiasta kiinnostunut nuori. Ainoa vaatimus on 4H-yhdistyksen jäsenyys, joka ei tosin sekään ole hinnalla pilattu. Nuorisojäsenmaksu kuihduttaa lompakkoa ainoastaan 35 euroa, ja se on voimassa yhden vuoden liittymiskuukaudesta lähtien.

Komea kasvukuvaaja

Palkintovalinnan tehnyt raati kehui 4H-yhdistysten toimintaa pitkäjänteisestä toiminnasta yrittäjyyskasvatuksen parissa. – Parhaimmillaan 4H-yrittäjät tuovat piristystä paikkakunnan palvelutarjontaan ja lisäävät sitä kautta kunnan elinvoimaa, kommentoi asiaa palkinnosta kertoneessa tiedotteessa Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen. Hän muistutti myös, että kiinnostus 4H-yrityksiä kohtaan on ollut suurta ja kasvusuuntaista. Kuten oheinen graafikin kertoo, 4H-yritysten määrä on kehittynyt mukavasti. 50 yrityksen raja rikottiin Pirkanmaalla 2014, ja sata meni rikki 2017. Sen jälkeen kaasua on painettu entisestään. Vuoden 2020 aikana Pirkanmaalla toimi jo yli 180 nuorten 4H-yritystä, ja viime vuoden lopulla niitä oli toiminnassa jo huimat 248.

4H-yrityksiä toimii tänä päivänä Pirkanmaalla jo liki 250 kappaletta. Oheisissa kuvissa on hieman osviittaa nuorten yrittäjien ideakirjosta. LaPresson 4H-yrittäjä Aake Salonen Tampereelta on kuvassa kahvikärrynsä kanssa kukkakaupan avajaisissa, KnitsByEmmin Emmi Pouru Sastamalasta on tilausneulonnan työn touhussa ja virtolaisilla 4H-yrittäjillä on meneillään metsän istutus.

yhteistyötä, ja hän uskoo, että palkinnon myötä yhteistyö eri tahojen kanssa laajenee entisestään. – Nuorten 4H-yrittäjien tukena on suuri joukko vapaaehtoisia yritysohjaajia. Osa heistä on paikallisia yrittäjiä.

Onnitteluja sateli

4H-järjestössä tieto palkinnosta otettiin luonnollisesti erittäin hyvillä mielin ja se huomattiin hyvin. – Arvostamme 4H-liitossa huomionosoitusta erittäin korkealle. Tiedote palkinnosta julkaistiin järjestön valtakunnallisilla verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa lukuisissa kanavissa heti joulukuussa. Palkinto sai järjestön sisällä ja sidosryhmissä paljon huomiota, ja onnitteluja sateli, sanoo 4H-liiton palvelujohtaja Päivi Kiviranta. Hänen mukaansa jo nyt pirkanmaalaisten yrittäjäyhdistysten ja kuntien kanssa tehdään paljon hyvää

Aktiivista toimintaa ympäri Pirkanmaata

4H-Yritysten määrän kehitys Pirkanmaalla

kpl 300

248 250 183

200

158 132

150 100 50 0

15

15

23

39

44

46

60

79

94

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Aktiivisen paikallistoiminnan ansiosta järjestön tarjoamat yrityskoulutukset tavoittavat vuosittain satoja pirkanmaalaisia nuoria ympäri maakuntaa. Päivi Kiviranta huomauttaa, että viime vuoden aikana joka ikisessä Pirkanmaan kunnassa toimii vähintään yksi 13–28-vuotiaan nuoren 4H-yritys. Yli kymmenen 4H-yrityksen paikkakuntia on paljon, ja neljässä kunnassa eli Tampereella, Virroilla, Sastamalassa ja Juupajoella toimii jokaisessa peräti yli 20 4H-yritystä. 4H-liiton järjestöpäällikkö Teija Perttulaa toiminnan suosio ei yllätä. Tuote kun tuntuu olevan kunnossa. 4H-yrittäminen tarjoaa nuorille mielekkään ja omia kykyjä vahvistavan harrastuksen ja mahdollisuuden testata yrittäjyyttä ilman varsinaisia riskejä. Eikä sekään haittaa, että samalla on mahdollisuus myös ansaita omaa rahaa. Tärkein nuorelle koituva pääoma on kuitenkin aineetonta. – Nuori oppii 4H-yrittäjänä paljon. Vapaa-ajalla hankitun yrittäjyysosaamisen hyödyntämisen merkitys tulee korostumaan. Vaikka nuori ei aikuistuttuaan päätyisi yrittäjäk-

si, on hänellä varmasti monia tärkeitä taitoja ja kokemuksia takataskussaan, kuvailee Perttula.

Imago kohdillaan

Päivi Kivirannan mukaan 4H-yrittämisellä on hyvä klangi myös asiakkaiden parissa. – Sekä paikalliset yritykset että yksityiset kotitaloudet tilaavat palveluita mielellään nuorilta, kun nuorella on Y-tunnus. Myös alaikäisen nuoren on huoltajan suostumuksella mahdollisuus hankkia itselleen Y-tunnus. Nykyään suurin osa 4H-yrittäjistä sen päätyykin hankkimaan, hän kertoo. Kiviranta ja Perttula ovat molemmat sitä mieltä, että 4H-yritysten liikeideat ovat vuosien saatossa monipuolistuneet ja käyneet entistä luovemmiksi. Ja ajassakin on


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

21

Rakentaminen, yritystontit & toimitilat Alueteemoina Sampo, Lempäälä ja Juupajoki Ilmoittamalla 150 000 talouteen

jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

8.3.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös kuukausittain ilmestyvästä tuhannet yrittäjäjärjestön jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa. Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 25.2. mennessä: soita puh. 041 501 9902 tai https://

selvästi pysytty. – Aluksi nuorten 4H-yritykset tuottivat perinteisesti esimerkiksi pihapalvelua, metsänhoitopalvelua, lemmikkieläinten hoitopalvelua tai lastenhoitoa. Näiden palveluiden rinnalle on syntynyt yrityksiä esim. kahvilatoimintaan, drone-kuvaukseen, puutöihin, hautakivien pesuun, digipalveluihin, aamiaismajoitukseen ja erilaisten tuotteiden valmistamiseen sekä ohjelmapalveluihin, 4H-toimijat kertovat. Yrittäjyyden kasvutarinoistakin on jo päästy Pirkanmaalla nauttimaan. – On nähty, että osalla nuorista 4H-yrittäjistä liiketoiminta kantaa ja kasvaa ja jopa muuttuu harrastuksesta elinkeinoksi. Tamperelainen Juho Urhemaa perusti vuonna 2015 4H-yrityksen Piha-apuri, joka tänä päivänä on Pihuri Oy ja työllistää Juhon lisäksi muitakin nuoria, Kiviranta alleviivaa.

Kesätöissä itsellään

Teija Perttula on hyvillään myös siitä, että yrittäjyystoiminnan tunnettuu-

den lisäännyttyä myös kunnat ovat lähteneet hienosti mukaan tukemaan nuoria yrittäjiä. – Esimerkiksi kesäyritystukea myönnetään tällä hetkellä seitsemässä kunnassa. Tampereen kaupunkiseudulla kunnat sekä Tampereen Kauppayhdistyksen säätiö ovat mukana 4H Business Lab -toiminnassa ja avustavat taloudellisesti yhteisen yrittäjyyskoordinaattorin palkkaamista, hän listaa. 4H-järjestön yrittäjyystoiminnalla on ollut erittäin myönteinen vaikutus myös nuorten työllistämisessä, ja se on tullut tarpeeseen. Erityisesti alaikäisten kesätyöpaikat kun olivat tiukassa jo ennen koronaakin, eikä tauti ole ainakaan helpottanut asiaa. – Erityisesti kuluneen parin vuoden poikkeusoloissa 4H-yrittäjyys on ollut nuorille merkittävä keino työllistyä, Perttula myöntää.

Tuotetaanko yhdessä yrittäjälähtöisiä koulutusratkaisuja yrityksellenne? Kevään startteja henkilöstön osaamisen kehittämiseen:

vaao.fi

Liiketoiminnan at, visualisti 7.3. Liiketoiminnan at, terveydenhuollon sihteeri 4.4. Smart Services, 24.3.

Oppisopimuksella myös pienempiä opintokokonaisuuksia!

Valkeakosken ammattiopisto

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: GRETA OLKKONEN, VILMA POURU JA TOMI ALAKOSKI

Yrittäjyyskasvatus on tärkeää tulevaisuustyötä Pirkanmaan Yrittäjien vuosittain jakamalla Pirkanmaan Yrittäjyyskasvatusteko -kilpailulla halutaan lisätä yrittäjyyskasvatuksen saavutettavuutta, laatua ja vaikuttavuutta ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Samalla kannustetaan maakunnan oppilaitoksia ja muita yrittäjyyskasvatustoimijoita kehittämään yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja vahvistamaan yhteistyötään paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa. Elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen korostaakin yrittäjyyskasvatuksen olevan merkittävää yrittäjyyden puolesta tehtävää työtä, joka on oleellisen tärkeää myös tulevaisuuden kannalta. – Jotta meillä olisi kuntien elinvoimaa ylläpitäviä menestyviä yrityksiä jatkossakin, tarvitaan laadukasta yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyys on houkutteleva vaihtoehto palkkatyölle ja monesti myös avain työllistymiseen. Yrittäjyyskasvatus tukee eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kiinnittymistä työelämään. Yrittäjämäistä työotetta kun tarvitsee jokainen, oli sitten yrittäjä tai ei, hän kertoo. Kilpailuehdotuksista kävi ilahduttavasti ilmi yrittäjyyskasvatuksen monimuotoisuus koko maakunnassa. Arvokasta työtä yrittäjyyskasvatuksen eteen tehdään Pirkanmaalla nimittäin useissa organisaatioissa, projekteissa, yhteistyöverkostoissa ja yksilötasolla rohkeasti uusia toteutustapoja kokeillen. Perinteisten yrittäjyyskasvatustoimijoiden lisäksi myös työelämän suunnasta on nähtävissä vahvaa halukkuutta yhteistyöhön ja toimintaan oman paikallisyhteisön ja sen nuorten parhaaksi. – Yhä useampi paikallinen yrittäjäyhdistys onkin alueellaan aktiivinen yrittäjyyskasvatuksen edistäjä. Voimia on yhdistetty myös kunta- ja yhdistysrajat ylittäen, Virtanen kertoo.

LISÄÄ OSAAMISTA - OPISKELE VERKOSSA Liiketoiminnan at, alk. 8.2. ■ opiskele myyntiä ja markkinointia tai taloushallintoa Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen eat | alk. 1.3. ■ opiskele työvalmentajaksi tai vammaisalan erityisohjaajaksi Vanhustyön eat ■ opiskele mm. ikävalmentajaksi, muistihoitajaksi tai saattohoitajaksi

Erityisruokavaliopalvelujen eat dieettikokki, alk. 7.3. Ravintolan asiakaspalvelun at ■ opiskele tarjoilijaksi tai baarimestariksi Ruokapalvelujen at ■ opiskele ravintola- tai suurtalouskokiksi at = ammattitutkinto | eat = erikoisammattitutkinto

Kuljettajan ammattipätevyyskoulutukset k u l j e t t a j a o p e t u s .f i / s e d u

TARTU MAHDOLLISUUTEEN JA HAE sedu.fi/koulutusha ku HAKIJAPALVELUT

p. 040 830 2275 hakijapalvelut@sedu.fi

Osaavat luovat maailmoja Me SASKY koulutuskuntayhtymässä (Saskyssa) tarjoamme sujuvia polkuja uusille urille. Laaja toiminta-alueemme ja koulutustarjontamme mahdollistavat koulutuksen suunnittelun niin, että alueelliset ja toimialakohtaiset työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan henkilökohtainen opintopolku, jossa huomioidaan aiempi osaaminen.

Sasky on • monipuolinen kouluttaja Pirkanmaalla ja Satakunnassa • vahvojen työelämäyhteyksien edelläkävijä • yhteistyökykyinen ja joustava koulutuksen järjestäjä.


22

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

TAMKista työllistytään hyvin Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistui viime vuonna yhteensä 2040 opiskelijaa yhdeksältä eri koulutuksen alalta. TAMKista valmistuneista noin 75 prosentilla on työpaikka jo valmistumishetkellä. – Vuosi 2021 oli muun muassa koronapandemian vuoksi haastava. Syksyn aikana olemmekin luoneet uudenlaisia opiskelijan opintoja ja hyvinvointia tukevia palveluita, aloittaa koulutuksesta vastaava TAMKin vararehtori Päivi Karttunen. Vaikka opiskeluvuosi olikin poikkeuksellinen, valmistuneiden määrässä se ei näkynyt. Valmistuneiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla. – Syksyn toisella periodilla lokakuussa pystyimme avaamaan korkeakoulun kampukset – terveysturvallisuusohjeita noudattaen – mikä on edistänyt erityisesti käytäntöpainotteisen opetuksen järjestämistä ja opiskelijoiden valmistumista, Karttunen taustoittaa.

lä TAMKista valmistuneista kolmella neljästä on mukavasti työpaikka jo valmistumishetkellä. – Hyvä työllistyminen varmasti kertoo siitä, että meiltä valmistutaan aloille, joissa on työvoimapula. Pelkästään sairaanhoitajia valmistui TAMKissa tänä vuonna 233, eniten kaikista tutkinto-ohjelmista, Karttunen summaa.

Sote-alat ja rakennusala keihäänkärkinä

Korkeakoulujen yhteishaku syksyllä 2022 alkaviin opintoihin alkoi englanninkielisten ohjelmien haulla joulu-tammikuussa. Hakuaika suomenkielisiin koulutuksiin puolestaan starttaa maaliskuussa.

Eniten uusia osaajia työllistyi sosiaali- ja terveysalalle sekä rakennusalalle. Työelämään suuntaavilla AMK-tutkinnoilla on hyvä markkina-arvo, sil-

Vuoden 2021 aikana monialaisen TAMKin ammattikorkeakoulututkinnoista (AMK-tutkinto) valmistui yhteensä 1505 opiskelijaa 17 eri tutkintonimikkeellä: usean erikoisalan insinöörejä, sote-ammattilaisia, tradenomeja, medianomeja, restonomeja, rakennusmestareita ja -arkkitehteja, muusikoita ja musiikkipedagogeja. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK-tutkintoja) suoritettiin 295. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistui 240 opiskelijaa.

olisiko aika k eh i t tää? Oppisopimus on yrittäjälle hyvä väylä kehittää omaa yritystä ja liiketoimintaa. Opiskelun eväät saa heti käyttöön omassa yritystoiminnassa. Oppisopimus on oiva väline myös henkilöstön kouluttamiseen. Lisätiedot: takk.fi/oppisopimus

Valitse näistä • Parempaa bisnestä - Yrittäjän digimarkkinointi, verkko-opinnot 10.3.2022–15.2.2023 • Palvelumuotoilukoulutus, tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 12.4.2022–11.4.2023 • Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 12.4.2022–31.8.2023

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysbuumi jatkuu – niin Suomessa kuin maailmallakin Yhä useampi korkeakouluopiskelija näkee yrittämisen kiinnostavana uravaihtoehtona. Näin päättelee sveitsiläisyliopiston toteuttama laaja tutkimus, jota koordinoi Suomessa Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT eli lyhyemmin LUT-yliopisto

O

piskelijoiden parissa jo viime vuosikymmenen alussa käynnistynyt yrittäjyys- ja startup-buumi on edelleen voimissaan. Entistä useampi korkeakouluopiskelija on kiinnostunut yrittäjyydestä ja kokee yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtona. Tähän lopputuleman päätyi viime vuonna toteutettu Global University Entrepreneurial Spirit Students Survey (GUESSS) -kysely, mikä on yksi maailman suurimmista opiskelijayrittäjyyden tutkimusprojekteista. Sen tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksia ja kokemuksia opiskelujen aikaisesta yrittäjyydestä. Tutkimushanke toteutetaan joka kolmas vuosi, ja sitä johtaa sveitsiläinen St. Gallenin yliopisto. Viime vuoden GUESSS-tutkimukseen saatiin ennätysmäärä vastauksia. Kyselyyn vastasi peräti 260 000

takk.fi/koulutukset

Lisätiedot koulutussuunnittelija Tuija Pohjansaari-Kirmo puh. 044 7906 434, tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi oppisopimuspäällikkö Harri Huhdanpää puh. 044 7906 473, harri.huhdanpaa@takk.fi

Nuorille tulisi yhä enenevässä määrin tarjota kokemuksia ja tarttumapintaa työelämä­ taitojen tuntemukseen, jotta kyetään ylläpitämään työvoiman saantia yrityksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa näitä taitoja pyritään vahvistamaan, sitä enemmän saadaan yritteliäisyydestä eteenpäin työntävä voima.

O

Perusopetuksen opinto-ohjaajat auttavat oppilaita löytämään paikkoja työelämään tutustumisen TET-jaksoille. Viime aikoina käytännön harjoittelupaikkojen saannissa on haasteita riittänyt. – Todellisessa työympäristössä toteutettu TET-jakso voi auttaa nuorta saamaan kipinän omasta alastaan ja tunnistamaan paremmin omia vahvuuksiaan, muistuttaa Pirkanmaan oppilaanohjauksen kehittämishankkeen projektisuunnittelija Marjo von Essen.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi

Suomen osalta GUESSS-hanketta LUT-yliopistossa koordinoinut Katja Lahikainen toteaa, että yrittäjyyskoulutuksella ja korkeakoulujen yrittäjämäisellä kulttuurilla on suuri vaikutus opiskelijoiden aikomuksiin ja toimintaan. – Korkeakoulujen tulee myös luoda positiivista kuvaa yrittäjyydestä niille opiskelijoille, jotka eivät ole siitä kiinnostuneet, sillä yrittäjämäiset taidot ovat nousseet entistä tärkeämmiksi työelämässä, Lahikainen tiivistää.

Nuorille työelämätaitojen turvaamista nneksi viime vuosien aikana on tunnustettu työharjoittelun ja kesätöiden tarjoamisen merkitys. Pandemian aikana on kehitetty luovia ratkaisuja työelämätaitojen vahvistamiseen ja erilaisia etäharjoittelun muotoja on ollut käytössä.

tai löydä omasi osoitteesta

korkeakouluopiskelijaa 58 eri maasta. Suomesta siihen vastasi yli tuhat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vastaajista noin joka neljäs toimii tällä hetkellä yrittäjänä tai suunnittelee oman yrityksen perustamista. Myös oman yrityksen perustaminen viisi vuotta valmistumisen jälkeen on monen opiskelijan haaveissa

Tampere on ottanut käyttöön nettisivuston, jossa on tietoa työhön tutustumisesta sekä työnantajille että oppilaille. Kehitettävän sivuston tavoitteena on esitellä paikallisia yri-

tyksiä ja erilaisia toimialoja monipuolisesti. Näin voidaan rohkaista nuoria hakemaan paikkaa yrityksistä ja aloilta, jotka eivät ole heille vielä tuttuja. Oppilaille voidaan sivuston avulla antaa lisätietoa tehtävistä ja hakumenettelystä.

Viimeaikoina harjoittelupaikkojen saannissa on haasteita riittänyt Työnantajien ja työhön tutustujien yhdistämistä palvelevan sivuston lisäksi TET-jaksoja halutaan kehittää muutoinkin. Palautetta kerätään oppilailta, kouluilta ja työelämän edustajilta. Ilmoita yrityksesi tai työpaikkasi mukaan tarjoamaan TET-paikkoja nuorille ja samalla voit antaa kehitysideasi osoitteessa: www.tetpaikka.fi/tampere

MAKSUTONTA APUA

nuorten rekrytointeihin! WWW.TAMPERE.FI/KESADUUNI

Vastaava sivusto on ollut käytössä jo aiemmin mm. Turussa, joten yrityksiä on nyt siellä mukana selvästi enemmän kuin Tampereella. – Tavoitteena on, että kun 5.-9.9. 2022 vietetään Tampereella Työelämäviikkoa, ollaan syrjäinen rannikkopitäjä jo jätetty taakse yritysten määrässä”, virnuilee yrittäjyyskasvatusta kehittävä opettaja Janne Toivonen. Kaikki koulutusasteet kattavalle Yritteliäs Tampere -verkoston kehittämälle teemaviikolle suunnitellaan työelämän ja eri ikäisten oppijoiden kohtaamisia, joten kaikenlaisten yritysten yhteydenotot ovat enemmän kuin tervetulleita.

OTA YHTEYTTÄ: tetpaikka@tampere.fi yrittelias@tampere.fi


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

23

Vuorovaikutustaidot (työ)elämän peruskivenä Vuorovaikutustaidot ovat tänä päivänä tärkeämpiä kuin koskaan. Vuorovaikutteinen kanssakäyminen on yleisen holtittoman kännykkäkulttuurin lisäksi kaventunut myös korona-pandemian aiheuttaman ”Teams-maailman” vuoksi. Small talk vähenee entisestään, kohdattavat ihmiset ovat kaksiulotteisia, ja itsensä saa näkymättömäksi yhdellä klikkauksella. Olemme aiheestakin huolissamme nuorista, jotka ovat eläneet koronavuodet juuri sitä tärkeintä kehitysvaihetta, jolloin vuorovaikutusta tulisi harjoitella ja saada siitä positiivisia kokemuksia. Kun lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ja muu kanssakäyminen on koulun ohella supistettu minimiin, kärsii perheessä muukin kuin aikuisten työn imu. ”Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja tois-

ten kanssa ja toimia yhdessä.” Näin toteaa MIELI Suomen Mielenterveys ry artikkelissaan Vuorovaikutus-

taitoja voi oppia. Vuorovaikutukseen liitetään vahvasti mm. empatia, ryhmätyöskentely, jämäkkyys, kohtaamisen taidot, kuulluksi tuleminen ja toisen kuunteleminen. Koulujen opetussuunnitelmiin on nykyään sisällytetty vuorovaikutukseen läheisesti liittyvät tunnetaidot. Kouluissa siis opetetaan tunnistamaan miltä itsestä ja toisesta tuntuu, ja mikä näitä tunteita aiheuttaa. Myös tunteiden näyttämistä harjoitellaan, ja sehän ei ole hukkaan heitettyä oppia meille perinteisesti jäyhille suomalaisille! Nuori muodostaa minäkuvaansa ja harjoittelee olemaan osa tiimiä ja yhteiskuntaa. Vuorovaikutustaidot kehittyvät kanssakäymisessä kun rohkaistaan ja kannustetaan toista, ollaan läsnä tarkkaavaisesti, annetaan palautetta tai kuunnellaan myötätuntoisesti. Kyse on arkisesta kanssakäymisestä, pienistä eleistä ja teoista.

TEKSTIN KIRJOITTAJA Noora Bergroth on yrittäjä ja Nuori Yrittäjyys ry:n aluepäällikkö Pirkanmaalla. Noora on seurannut yrittäjyyskasvatuksen kehitystä kouluissa sekä yrittäjyyden suosion kasvua nuorten keskuudessa yli vuosikymmenen ajan. Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa maksuttomia yrittäjyyskasvatuksen ohjelmia jokaiselle kouluasteelle. Vuosi yrittäjänä -ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden harjoitella yrittäjyyttä vuoden ajan koulussa tuettuna ja turvallisesti. Lisätietoja ohjelmasta: www.vuosiyrittajana.fi.

Tutkimusten mukaan vuorovaikutustaidot kehittyvät myös yrittäjyyskasvatuksen menetelmien avulla. Vuosi yrittäjänä -kurssille osallistuneiden kyselyssä käy ilmi, että vastaajista 68% mielestä kurssi kehitti heidän ryhmätyötaitojaan. Kyselyssä ei tarkemmin eritelty ryhmätyötaitoja, mutta on vaikea kuvitella että yritystoimintaa voisi harjoitella

vuoden esimerkiksi ilman empatiaa, kommunikointitaitoja tai tietoista läsnäoloa. Asiakkaita täytyy kohdata myötätuntoisesti ja heidän tarpeensa ja asiansa tulee kuultua vain, jos osaa kuunnella. Siitä on etua, jos tyytymättömän asiakkaan tunnistaa ja osaa kartoittaa sille syyn. Yrittäjän on neuvottelutilanteissa tiedostettava rajansa: olivat ne sitten taloudellisia tai henkisiä, niistä on pidettävä jämptisti kiinni. Kun kovan työn jälkeen onnistutaan yhdessä, kaverin tsemppaaminen ja hyvä palaute tulee kuin itsestään. Samat vuorovaikutuksen säännöt pätevät myös työelämässä. Toimivassa yhteistyöporukassa kannustetaan, ollaan läsnä, kuunnellaan ja tullaan kuulluiksi. Hyvässä tiimissä jokaisen vahvuuksia hyödynnetään, ja erilaiset luonteenpiirteet löytävät paikkansa. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan joka työssä jollain tavalla. Ollaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa tai oman tiimin ja organisaation ulkopuolisten kollegojen kanssa, työskennellään yhdessä sidosryhmien tai samaa asiaa edistävien kesken. Yksilö työskentelee monissa erilaisissa tiimeissä ja porukoissa työelämänsä aikana. Jokainen vuorovaikutustilanne syntyy aina itsensä ja toi-

sen tai useamman henkilön välille. Mitä paremmin vuorovaikutustaitoja lapsena on jo omaksuttu, sitä luontevampaa työskentely erilaisissa tiimeissä on. Ja mikä tärkeintä – sitä enemmän siitä osaa nauttia. l Teksti: NOORA BERGROTH Kuva: PETRA VEIKKOLA

Hyviä kuvia 40 vuotta PROFIILIKUVAUS alk. 39,-

Henkilöstökuvat yrityksen nettisivuille, nimitysuutisiin ym. Profiilikuva CV:hen, Linkediniin www.jukkamakinen.fi

Hallituskatu 11, Tampere

MAINOS Teksti Tanja Meronen Kuva Jouni Nieminen

Monilahjakkuus Aatu Itkonen:

KOULUTUS TUO ITSELUOTTAMUSTA Itkonen kannustaa kokeilemaan monenlaista tekemistä. Näin voi löytää sen, mikä tuntuu parhaimmalta ja luoda omannäköisensä uran.

Aatu Itkonen muutti jo 16-vuotiaana omilleen ja on ehtinyt ikäisekseen paljon. Hän on ammatiltaan taikuri, juontaja, puhuja, malli sekä yrittäjä. Hän viihtyy lavoilla mutta myös niiden takana. Esiintymisen lisäksi esiintymistekniikka ja kuvaaminen kuuluvat Itkosen osaamiseen. Rakkaus esiintymiseen ilmeni Itkosella jo varhain. 13-vuotiaana hän innostui opettelemaan taikatemppuja, veti ensimmäisen näytöksensä lasten synttäreillä ja kehitti taikuudesta itselleen ammatin. Ammatillisen tutkinnon hän hankki Tampereen seudun ammattiopisto Tredun media-alalta ja teki opintoihin kuuluvan työharjoittelunsa Ilta-Sanomille. – Koulusta sai hyvää oppia ja itseluottamusta tekemiseen. Kun alan perusosaaminen on kunnossa,

voi kokeilla monenlaista tekemistä. Siten saa selville, mikä on sitä omannäköistä ja hyvältä tuntuvaa tekemistä, Itkonen avaa valintojaan. Aatu Itkonen on nuorten keskuudessa suosittu sometyöpajojen ja yrittäjyysluentojen vetäjä. Yrittäjyys mahdollistaa hänelle palkkatyötä enemmän vapautta, niin ajankäytöllisesti kuin sisällöllisestikin. Hänen mukaansa yrittäjäksi ryhtyminen on nuorillekin helppoa. – Tyypillisesti yrittäjäksi ryhtyvät keskittyvät yhteen osaamiseen, mutta useat duunaavat monenlaisia juttuja, Itkonen miettii. Itkosen mukaan kannattaa aloittaa rauhassa, eikä pyrkiä heti huipulle. Osaamistaan ja yritystään pitää kehittää koko ajan. Yrittäjyyden nurjia puolia on tietynlainen epävarmuus. Ei voi olla varma, onko huo-

menna töitä. – Pitää kuitenkin näyttää, että tykkää siitä, mitä tekee. Ja olla kiitollinen kaikesta, missä saa olla mukana, Itkonen pohtii. Itkosella on keväällä alkamassa Mystinen Taikailta 2022 -konserttisalikiertue. Hänet nähdään myös televisiossa alkavan kauden Rikkaat ja rahattomat -ohjelmassa. Kiinnostaako kouluttautuminen? Treduun voi hakea yhteishaussa 22.2.–22.3.2022 sekä jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Tietoa hakemisesta www.tredu.fi tredu.haku@tampere.fi 040 170 5649

MAINOS


24

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Kaukajärven Yrittäjille tulee täyteen tasavuosia Jos tautitilanne sallii, Kaukajärven Yrittäjät aikoo juhlistaa toukokuun puolivälissä 40-vuotista taivaltaan. 139 jäsenyrityksen yhdistyksessä työn alla on parhaillaan historiikki. Siitä kopin on ottanut yhdistyksen sihteeri Maage Korpelainen.

KAUKAJÄRVEN YRITTÄJIEN sihteeri Maage Korpelainen on parhaillaan työstämässä järjestön taipaleesta historiikkia. Ohessa muutamia hänen tekemiään arkistolöytöjä.

K

aukajärvi, jota voi pitää Tampereen ensimmäisenä lähiönä, alkoi kohota 1960-luvulla. Nopeasti kasvava Tampere tarvitsi lisää asuintilaa. Sitä saatiin, kun alueen mahtikartanon, Haiharan maa-alueista saatiin aikaan kaupat. Ensimmäiset nostokurjet ilmestyivät silloisille pelloille 60-luvun alkupuolella, ja sitten mentiin eikä meinattu. Vuonna 1967 alueella oli jo posti, pankki ja neuvola, ja yhteiskoulukin avasi ovensa jo 1969. Alle 10 vuodessa oli syntynyt 2500 ihmisen upouusi kaupunginosa. Tämä oli tietysti kuitenkin vasta lämmittelyä. Kun vuosikymmen vaihtui seuraavan kerran, oli asukkaita jo reilut 6500, ja 90-luvun puolivälissä luku oli kasvanut jo 8000 henkeen.

Ensimmäinen kokous Asko Centerissä Juvankatu 4:ssä

Vaikka Kaukajärvelle elinkeinonharjoittajia kertyikin jo alkuvuosista lähtien, Kaukajärven Yrittäjien perusta-

AS I A NAJ N AJO O-T OI MI S TO JA JA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Lexia Asianajotoimisto

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA Tietotie 1 B 143/3, 37600 VALKEAKOSKI puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Jyrki Mantere*, Julia Saraste* Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen, Ari Niemi

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Näsilinnankatu 27 C, 33200 Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori, Eveliina Kunvik. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Asianajotoimisto Jari Hytti

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs 33200 TAMPERE puh. 03 3142 9000 alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*, Maria Ahoniemi, Ilkka Miettinen

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Kiia Korhonen, Assistentti Kati Haapanen

Technopolis Asemakeskus Peltokatu 26 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen*, Merete Lehto, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki

Verstaankatu 3 D 27, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Kuolinpesät, perinnönjaot, avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Iiris Härmä, Otso Etelämäki, Eemeli Vilpponen, Kristina Holmqvist

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Hasudin Hodzic, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Antti Husa*, Timo Jarmas*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Jukka Reilin*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Sinikka Turkki*, Lavinia Husa*, Johanna Tolppanen*, Sanna Soukko*

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

mista piti vielä tovi odotella. Yrittäjien kaupunginosayhdistyksen perustamiskokous pidettiin 15. huhtikuuta 1982 Asko Centerissä Juvankatu 4:ssä. Kaukajärven SYP:n pankinjohtaja Simo Setälä oli lähettänyt kutsun paikallisille yrittäjille. Ensimmäisessä kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Markku Koskenniemi, varapuheenjohtajaksi Hannu Repka ja sihteerinä toimi Simo Setälä. Hallitukseen valittiin Pentti Ahonen, Heimo Hermelä, Merja Jokisalo ja Tuomo Kaukinen. – Hervannan Yrittäjät oli perustettu edeltävänä vuonna, joten ehkäpä se vauhditti intoa myös täällä, melkein naapurissa, Korpelainen kertoo. Hän on tutustunut viime aikoina järjestön historiaan enemmänkin, sillä hänellä on työn alla järjestön 40-vuotisen taipaleen tallennustyö. Ei siitä mitään varsinaista kirjaa ole syntymässä, mutta vähintäänkin esitys virallisissa syntymäpäiväjuhlissa, ja ehkä myös sähköisesti julkaistavaksi.

Pitkäaikaisia puheenjohtajuuksia

Kaukajärven Yrittäjäksi valittiin ensimmäisessä kokouksessa Tammerneon Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskenniemi, joka toimi myöhemmin myös koko aluejärjestön puheenjohtajana. Vuodesta 1982 teh-

tävää on hoitanut vain seitsemän henkilöä. Tammerneon Oy:n Markku Koskenniemi 1982-1984, Tamwork Oy:n Tuomo Kaukinen vuosina 1985-1987, Tampereen paineilma Oy:n Martti Kangas 1989– 1996. Maanrakennus T. Haavisto Oy:n Toivo Haavisto jatkoi vuodet 1997–2004 ja Vihannespalvelu Oy:n Harri Kankaansivu vuodet 2005– 2013. Minna Ojanen Puutyöliike Mikko Ojanen Oy:stä oli puheenjohtajana vuonna 2014 ja nykyisin puheenjohtajana toimii Kumpuniitty Oy:n yrittäjä Arja Lanki, joka aloitti pestissään vuonna 2015.

Kasapäin kuvia

Sihteeri Korpelainen on saanut historiikkiaan varten kasapäin aineistoa. Tukena ovat jo hänen aiemmin työstämänsä historiikki ja vino pino vanhoja kuvia. – Minulla oli iso laatikollinen kuvia, joita olen nyt tässä skannaillut, hän kertoo. Se kuvasulkeisissa on selvinnyt, että paljon ovat kaukajärveläiset yrittäjät ehtineet puuhata yhdessä. – Erilaisia markkinoita ja muita tilaisuuksia on ollut vuosien saatossa täällä todella reippaasti. Silloin ei tietysti ollut Internettiä, joten verkostoituminenkin oli toisenlaista, hän kertoo. Se hieman harmittaa, että viimeisen parin vuoden ajalta ku-

vasaldo onkin laihialaisen laiha. Epidemia kun omalta osaltaan on peruuttanut yhdistyksen suunnittelemia tempauksia harmittavan tehokkaasti jo miltei kaksi vuotta. Kaukajärven kouluille jaettavat Yrittäjä-stipendit ovat kuitenkin toimitettu oppilaille. – Koronan takia mekin ajoitimme juhlamme vasta toukokuulle ja toivomme kovasti, että tuolloin päästäisiin se pitämään. Niin ja syksyllä sitten tiheämminkin. Minulla ainakin on ollut ikävä live-tapaamisia, hän kertoo. On niille juhlille olemassa päiväkin eli 18. toukokuuta. – Jäsenten kannattaa jo nyt pistää päivämäärä muistiin, mutta kutsu siitä lähetetään vielä erikseen. Juhlissa on ohjelmassa musiikkia, hyvää ruokaa ja puheita, ja samalla tämän historiikin lomassa on mukava muistella menneitä, hän kertoo.

Moni kunta jää väkimäärässä taakse

koina riveihin. Ja sekin on hienoa, että myös jo eläköityneet yrittäjät ovat jatkaneet seniorijäseninä, hän kertoo. Aikanaan 60-luvulla nopeasti nousemaan lähtenyt kaupunginosa on jatkanut kasvuaan melkoisiin mittoihin. Jos ja kun mukaan luetaan vielä Kaukajärven kylkeen myöhem-

min syntynyt Annala, asuu Kaukajärvellä tänä päivänä liki 13 000 tamperelaista. Jos kaupunginosa olisi itsenäinen kunta, se olisi väkiluvultaan tänä päivänä koko Pirkanmaan 10. suurin. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: KAUKAJÄRVEN YRITTÄJÄT

K AUK AJÄRVEN YRIT TÄ JÄT

HUONEKALUJEN VERHOILUTYÖT SEKÄ KANGASMYYNTI

Kuten kaikkialla Suomessa, myös Kaukajärven Yrittäjissä pääosa jäsenyrityksistä on yksin- ja pienyrittäjiä. Toisaalta Kaukajärven jäseniksi lukeutuu myös isomman kokoluokan yrityksiä, kuten vaikkapa Tammerneon Oy ja Hämeen TavaraTaxi Oy. – Siitä olen erityisen iloinen, että uusia naisyrittäjiä on tullut viime ai-

Kotien ja julkisten tilojen verhoilutyöt Myös vaahtomuovin myynti

CHARMI-KALUSTE

Puh. (03) 364 0069 myynti@charmikaluste.fi • www.charmikaluste.fi Pukinekatu 6 • Avoinna ma–pe 8.00–16.00

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? LOUNASVIERAS: Pauli Sivonen, Serlachius-museoiden johtaja ASUU: Vilppulassa PERHE: kaksi tytärtä, Verna ja Karla HARRASTUKSET: lukeminen, metsästys, musiikki monin tavoin

VUODEN ENSIMMÄINEN lounasvieras oli Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen

T

apaamisemme sovitaan Pauli Sivosen työpaikalle Gösta-museoon. Museon kartano-osa valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodiksi vuonna 1935. Arkkitehti Jarl Eklundin piirtämän punatiilisen rakennuksen alakerta on palvellut museona vuodesta 1945 lähtien. Museo oli tuolloin maamme kahdeksas taidemuseo. Koko rakennus otettiin taidemuseokäyttöön vuonna 1984. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmat tunnetaan Suomen kultakauden mestareiden teoksista ja Suomen oloissa harvinaisesta vanhan eurooppalaisen

NOPEAT KYSYMYKSET

Maittavan lounaan jälkiruokana nautimme kupposet kahvia ja samalla vieraamme sai vastattavakseen nopeat kysymykset: Mieleisin vuodenaika – alkusyksy Sähköauto – juuri hankimme museon käyttöön Hoitajien rokotuspakko – pakko huono, mutta vastuullisuutta kaipaan Parasta talvessa – rauhallisempi rytmi Airpark – ei meidän hankkeemme Viimeksi luin – Karl Grimbergin mammuttiteosta (22 osaa) ”Kansojen historia” maalaustaiteen kokoelmasta. Taidemuseo Göstan yhteydessä toimii puuarkkitehtuuria edustavassa laajennusosassa Paviljonki, jonka tiloissa monipuoliset näyttelytilat ja Ravintola Gösta, jonka vieraamme siis valitsi lounaspaikakseen. Lounaslistalta Pauli valitsi annoksen, joka sisälsi grillattua maissikananrintaa, sahramirisottoa ja kesäkurpitsaa. Valinta osoittautui herkulliseksi ja maittavaksi. Metsästystä harrastavan vieraamme keittiössä valmistuu usein erilaisia riistaruokia. Myös italialainen keittiö on Paulin mieleen.

Vuoden 2021 kokemukset ja onnistumiset

Kesä 2021 oli ennätysvuosi kävijämäärältään. Yli 150 000 vierailijaa tutustui maailman kuuluisamman katutaiteilijan näyttelyyn Banksy.a visual protest muiden esillä olleiden näyttelyiden ohella. –Varmasti kotimaanmatkailun kasvu pandemia-aikana oli yksi syy hyvään kävijämäärään onnistuneen näyttelyvalinnan lisäksi, toteaa Pauli Sivonen.

Museon talous ei ole suoranaisesti riippuvainen kävijämäärästä, sillä museon rahoituksesta vastaa Serlachiuksen Taidesäätiö, joka on perustettu 1933. Museon asiakasvirta tulee pääosin Uudeltamaalta. Museovieraista jopa 40 prosenttia saapuu sieltä. Kotimaakunta jää hyväksi kakkoseksi, sillä Pirkanmaan osuus kävijöistä on noin 30 prosenttia.

Kesällä 2022 esillä Vahvat Naiset

25

Tulevaan kesään on valmistauduttu

huolella, vaikka korona-aika onkin teettänyt runsaasti työtä näyttelyiden siirtojen ja esilläoloaikojen suhteen. Kesän teemana ovat Vahvat Naiset eli kolmen englantilaisen ja irlantilaisen naistaiteilijan näyttely. Ravintola Gösta järjestää myös Mänttä Food Festival-tapahtuman, jonne tulee ulkolaisia huippukokkeja näyttämään osaamistaan.

RAVINTOLA GÖSTAN lounaalla oli tarjolla grillattua maissikanaa ja sahramirisottoa

Teksti ja kuvat: KARI TOLONEN

MÄNTTÄ -VILPPUL AN YRIT TÄ JÄT

MUSEOJOHTAJA PAULI Sivonen voi olla hyvin tyytyväinen viime vuoden kävijämäärään.

Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla! Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com

Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry


26

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Yrittämisen taito ja tuska Kaikki tuntevat Pirkanmaan maakuntalaulun. Siis minkä? No, Kesäpäivä Kangasalla, tietysti. Mutta kuinka moni tuntee sen alkuperäisen toisen säkeistön: ”Kuin lemmikin sulosilmä, niin kirkas, niin sininen, on välkkyvä Vesijärvi, mi hiljalleen keinuen…” Zachris Topelius inspiroitui Haralanharjulta Vesijärvelle avautuvasta näkymästä niin, että kirjoitti saman tien runon ”Kesäpäivä Kangasalla”. Sanat piirtyivät paperille vuonna 1853. Yksitoista vuotta myöhemmin Gabriel Linsén teki runoon sävelen.

H

ieman toisesta suunnasta katselevat samaa Vesijärveä ja sen hiljaista keinuntaa yrittäjät ja muusikot Heini ja Pentti Hietanen tapaillessaan tulevan esiintymisen ohjelmistoa tai lämmittäessään Rantawirkkulan jyhkeätä edustussaunaa asiakkailleen.

Kitaran varresta konservatorioon

Tampere on paitsi teatteri-, myös

musiikkikaupunki. Musiikkiopiston lisäksi on vielä Konservatorio. Sinne kulkivat nuoren Pentti Hietasen askeleet. Rock-harrastus ei ollut kovin äänihuulia hellivää, mutta musiikki oli saanut miehestä otteen myös klassisen laulun osalta. Kirjastosta löytyi oopperakirjallisuutta, levyjä, jopa nuotteja. Ymmärrystä musiikin kielestä oli löydettävä. Ääntäkin oli: Penttiä pidettiin varsin lupaavana äänimateriaaliltaan.

– Taisi olla vuosi 1980, kun istuin konservatorion käytävällä odottamassa vuoroani musiikin teorian kesäkurssitenttiin. Samalla käytävällä istui nuori nainen samassa tarkoituksessa. Nainen peitti jännityksensä puhumalla kaiken aikaa, minä puolestani yritin olla sanomatta mitään ja keskittyä, Pentti Hietanen muistaa. –Minä taas mietin mikä tuommoinen puhumaton järkäle luulee olevansa, sanoo Heini ajatelleensa. Siitä yhteinen taival oikeastaan lähti. Vuonna 1988 Essenissä, Tampereen ystäväkaupungissa mentiin kihloihin, lisää laulunoppia, ja 1990 laulava ylioppilas ja sairaanhoitajapianisti Ruovedeltä sanoivat tahdon Virtain kirkossa. Uusi yrittäjäpariskunta, itse asiassa tuleva yrittäjäperhe, oli syntynyt.

Monipuolista ammattikoulutusta

RANTAWIRKKULAN JYHKEÄN edustussaunan takka on kuin soitin, taideteos.

VIISI TUNTIA halkoja kiukaan alle – ja asiakkaat saavat ikimuistoiset löylyt.

K ANGASAL AN YRIT TÄ JÄT

– Pari kun olimme, meille sattui tulemaan samanlaisia opiskelu- ja työtarjouksiakin. Ehkä eniten on laittanut miettimään mahdollisuus päästä Ruotsin Kuninkaalliseen Konservatorioon Tukholmaan. Tulimme valituiksi kolmen parhaan joukossa. Kaikki oli selvää asuntoasioita myöten. Samoihin aikoihin tarjottiin minulle solistiharjoittelijan paikkaa Kansallisoopperassa ja Heinille vakituista virkaa Kansallisoopperan kuorossa. –Menimme siitä, mistä aita oli matalin – Helsinkiin, kertoo Pentti. Ooppera ja Helsinki eivät kuitenkaan tuntuneet loppuelämän paikoilta. – Muutimme takaisin Tampereelle ja elimme jonkinlaista etsikkoaikaa. –Jatkoin laulunopettajan virkaani konservatoriolla, ja Pentti pendelöi vielä toisen sopimusvuotensa Helsinkiin, muistaa Heini. Lopulta kä-

Tiia Ennala

TÄNÄÄN EI ole sauna-asiakkaita, siis parhaat päälle ja keikalle!

vimme jatko-opinnoissa töiden ohessa Tukholmassa ja sitten vielä Sveitsin Morgessa – opettajamme oli itse suuri Nikolai Gedda. Syksyllä 1989, kun Saksassa kaadettiin Berliinin muuria, olin Lyypekin Landstheaterissa vierailijana Mozartin Taikahuilussa. Kotimaa voitti jälleen, mutta olinpahan hienoa kokemusta rikkaampi, Heini summaa. Pentti puolestaan oli muutamien oopperaroolien jälkeen varma, että free-lance-laulaja tulee olemaan se oikea ammatti. – Siitäkin huolimatta, että olin saanut tilaisuuden paikata Savonlinnan oopperajuhlilla Seppo Ruohosta Aida-oopperan Radamesina. Sen jälkeen olin ”se tietty” Pentti Hietanen. Rooleja maakuntaoopperoissa riitti vielä seuraavalle vuosikymmenelle tapauksen jälkeen. Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Kvartetti Hietanen syntyy

Sisarukset Iina ja Roosa ovat kasvaneet musiikin ympäröiminä. Niinpä olikin selvää, että syntyi perheyhtye, joka on esiintynyt lukemattomissa tilaisuuksissa laulelmista musikaalisävelmiin ja kirkkokonserteista tarvittaessa aina rokkiin saakka. Siinä, missä Pentti Hietanen on lyömätön, monipuolinen laulaja, Heini Kivimäki-Hietanen pianotaiteilija, taitava säestäjä ja laulunopettaja sekä tyttäret Iina ja Roosa todella monipuolisia musiikin taitajia, ei ihme, että Hietasen perhe on kysytty esiintyjänelikko ja viihdyttäjä melkein missä tahansa. Kvartetin koostumusta oli odotettu kauan. Lopulta Iina putkahti maailmaan 1992 ja Roosa kolme vuotta myöhemmin. Tyttärien musiikkikoulutus alkoi mukavissa merkeissä jo

Leena 041 501 9902

Listoitukset ja karmiasennukset Puh. 0400 355 562

Tällä kupongilla 30.4.2022 asti

(Ovh. 19,90€)

Tällä kupongilla 30.4.2022 asti

(Ovh. 24,90€)

Täydellinen pesuohjelma, mahtava kiilto. Pesee suolat pois myös alustasta!

3

150


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

27

KOLMAS VIRUSVUOSI alkaa. –Kaikki kalenterimerkinnät ovat suurella kysymysmerkillä, Heini sanoo.

TYTTÄRET OVAT usein mukana keikalla. Tässä Iina (kesk.) ja Roosa.

pienenä; Pentti Hietanen sai koelaulun perusteella Tonyn osan Salzburgissa esitetyssä West Side Storyssa. –Saksankieliset puherepliikit opeteltiin tunnollisesti, sanovat Heini ja Pentti. Muutaman kuukauden pesti Itävallassa oli musiikin korkeakoulu. Ensin olin paikalla yksin, sitten, erään loman jälkeen sain perheen mukaani alppien katveeseen. Salzach-joen

varren aika jäi lähtemättömästi mieleen. Kari Lumikerokin kävi vierailulla, samoin tuottajani Juha Tikka, joka oli juuri tuottanut ensimmäisen albumini. West Side Storya seurasi Helsingin kaupunginteatterissa Les Miserablesin Jean Valjeanin osa. –Otin sen niin syvällisesti, että en aina tiennyt olenko Jean Valjean vai Pentti Hie-

KAIKELLA ON paikkansa, niin myös asiakkaitten pyyhkeillä.

K ANGASAL AN YRIT TÄ JÄT

tanen. Operetteja riitti myöhempiinkin vuosiin. Nykyisin kaikki tuntevat koko perhe Hietasen, joka laulaa ja soittaa suvereenisti niin kirkoissa kuin konserttisaleissakin.

Yrittäjä on aina yrittäjä

Tämän vuosituhannen alkupuolella oltiin myymässä Rantawirkkulan tilaa, jonka rannassa katselee Vesijärveä suuri, näyttävä edustussauna. Hietaset ajattelivat, että yleisötilaisuudet ja musiikkiesitykset voisi yhdistää. Saunavieraat saattaisivat pitää musiikillisesta mausteesta löylyjen lomassa. Niinpä neuvottelujen jälkeen kauppa syntyikin – hiukan remonttia, ja sitten vain puita pesään. Yhdessä harjoiteltiin saunojien viihdytystä, myöhemmin mukaan tulivat myös tytöt, loistavat laulajat geeniperimän armosta. Perjantaina, 13. maaliskuuta 2020 katsoi sitten Covid -19, että saunominen loppuu nyt, ja keikoille ei lähdetä. Yhtäkkiä niin supisuomalainen komea sauna Vesijärven rannalla kuin keikatkin ympäri Suomea olivat mennyttä aikaa. Kaikki loppui

kuin seinään. – Kalenteri oli koko keväälle melko täynnä, Heini sanoo. Sitten alkoi puhelin soida, eikä sen ääni koskaan ole ollut yhtä pahaenteinen: likimain jokainen soitto oli keikan tai tilaisuuden peruutus. Mitä nyt? Siinä olikin suuri kysymys purtavaksi monille muillekin yrittäjille. Kelan minimipäivärahat ja pienet valtiolta saadut koronatuet tulivat tutuiksi. Korvaamaton apu oli pankin vastaantulo lainojen lyhennyksissä. Välillä on ollut lyhyitä aikoja, jolloin esiintymisiä ei ole peruttu. Viimeksi ”Tulisten tenorien ja suloisten sopraanojen” konserttisarja ennen joulua. Hietasen perhekin tai sen osa, on sentään nähty ja kuultu marraskuussa Loviisassa, Kangasala-talossa, Imatralla, Turussa, Ruovedellä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Mutta, mutta …kun ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu huomenna. Kalenterin sivuilla on lyijykynämerkintöjä, joiden perässä on suuri kysymysmerkki. Tulevaisuutta emme tiedä, mutta periksi ei anneta.

Toivo elää kuitenkin

Samaan aikaan kun televisio ilmoittaa päivittäin yhä suuremmista tartuntamääristä, on sentään pientä valon pilkahdusta havaittavissa: potentiaalisten konserttivarausten lisäksi parinkymmenen hengen lauteille on tulossa joitakin ryhmiä –ellei niitäkin sitten peruta. Joka tapauksessa Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Hietaset toivovat, että saavat taas työntää rannassa viisi tuntia halkoja kiukaan alle niin, että Aitokiukaan valtava kivimassa antaa yleisölle parastaan. Samalla on mukava avata ääntä iltaa varten. Heini valmistautuu kotona, hiukan ylempänä rinteessä. Joskus tarvitaan tyttäriäkin. Iina tulee läheltä, hän on kauneusalan yrittäjä Kangasalla, Roosa puolestaan suhauttaa Mäntästä yhteiseltä työmaalta kihlattunssa kanssa. Edustussauna odottaa. Kuuluisa Vesijärvi lepää jäälakeutena, pian taas hiljaa keinuen , kuten Topelius sanoi. Valtava kiuas lämpiää, pitopalvelu tuo tavaraa takaovesta, pääovesta tulevat aikanaan vieraat suureen, viihtyisään saunatilaan, jonka oleskelualueen keskelle on rakennettu kuin kruunuksi mestarillisesti tehty, kuparinen takka. Löylyhuoneeseen mahtuu parikymmentä henkeä kerralla Aitokiukaan lämpimään syleilyyn, ranta on halukkaille vieressä, pyyhkeet järjestyksessä ja tarvittaessa ruoka pöydässä. Ja sitten: huippuluokan elävä musiikkiesitys. Mitä muutakaan voi odottaa ooppera- ja operettitähdeltä, pianotaiteilijalta ja kahdelta nykypäivän erinomaiselta viihdelaulajalta! Saunojat ovat raukeita ja tyytyväisiä. Jos tämä rutto sallii. l Teksti: JUHANI VAHTOKARI Kuvat: TIIA ENNALA, JUHANI VAHTOKARI JA HIETASTEN KOTIARKISTO

Leena 041 501 9902

Betonin sahaukset ja poraukset

Annukka Järviö Asiakkuusasiantuntija annukka.jarvio@op.fi p. 010 254 1544

P. 03 2365200 www.mansentimanttisaha.fi

PUIDEN KAATO JA HOITO ●

● ● ● ●

Puiden vaativatkin kaadot ja hoitotoimet (kiipeillen, nostokoneilla) Tonttihakkuut Puiden kuntotutkimukset Kantojen jyrsintä Vihertyöt

Puh. 0400 322 135, 041 313 8587 toimisto@smp-arboristit.fi

www.smp-arboristit.fi

Uskalla yrittää paikallinen pankki tukenasi Yrittäjän on pystyttävä keskittymään omaan liiketoimintaansa. OP Kangasala talouden kumppanina mahdollistaa keskittymisen olennaiseen. Täydellinen yhdistelmä palveluita tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden menestyä liiketoiminnassaan. Yrityksen kasvua tukevat hankinnat sekä yrityksen ja yrittäjän varojen sijoittaminen mahdollistavat yrittäjälle enemmän. Asiointitapoja on lähes yhtä monta kuin on yrittäjiäkin. Voit asioida kanssamme kasvotusten, puhelimitse ja verkkoneuvotteluin - miten sinulle parhaiten sopii. Arkiset asiat hoituvat alan johtavilla mobiilipalveluilla. Ota yhteyttä - meidän suorat yhteystietomme löydät sivuilta op.fi/kangasala


28

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Keijo juhlii kesällä tasavuosia pellin parissa – Työelämässä 60 vuotta tuli täyteen jo viime kesänä

Keijo Siekkinen saavutti viime kesäkuussa melko harvinaisen merkkipaalun. 1. päivä kesäkuuta hänellä tuli nimittäin täyteen 60 vuotta yhtäjaksoista työelämää. Siihen tietysti vaaditaan se, että työt piti aloittaa hyvin nuorena. Keijolla oli ikää mittarissa 15 vuotta, kun hän ensimmäistä kertaa asteli sisään Takon portista. Ja toki tällä vuosimäärällä on työ-uran pitänyt venyä myös toisesta päästä. Vuodesta 1980 saakka peltialan yritystä pyörittänyt Keijo nimittäin painaa edelleen verstaallaan täyttä päivää. Nykyään tosin”enää” kahdeksasta viiteen.

K

S-Pelti löytyy Kangasalan Suinulan kylästä. Se on aikanaan syntynyt junaradan ansiosta. KS-Peltiä kohti ajaessa sivuuttaa pakostakin entisen rautatieaseman. Navigaattori kertoo, että sieltä ei ole enää pitkälti Siekkisten verstaalle. Heistä on syytä puhua monikossa, sillä yritys on Keijon lisäksi työllistänyt jo pitkään hänen vaimonsa Helenan. Hän oli tehnyt firman paperihommat aiemminkin, mutta varsinaisesti hän siirtyi perheyritykseen 80-luvun lopulla.

Muuttohaukka pysähtyi

Työmatka on lyhyt. Talon ja verstaan väliin jää tuskin 50 metriä. Tänne muutettiin, vaikka alun perin silmät oli isketty Ruutanassa sijaitsevaan taloon. Samalla kiinteistövälittäjällä sattui olemaan tämäkin myynnissä. – Vuodesta 1979 asti olemme asuneet täällä, Helena kertoo. Ehkäpä siksi näin pysyvästi aloilleen on asetettu, koska Keijon muuttokiintiö tuli täyteen jo lapsuudessa. – Me kiersimme maata melkoisesti, Keijo kertoo ja listaa useampia asuinpaikkoja niin Keski-Suomesta kuin Pirkanmaaltakin. Keijo ehti kahdeksan kouluvuoden aikana käydä kahdeksaa eri koulua.

Yhden loppu on toisen alku

Keijon ensimmäinen työpaikka oli Takon auto- ja trukkikorjaamo. Elet-

tiin kevättä 1960, jolloin koulu oli Keijon osalta taputeltu. Tuolloin alkaneet hommat jatkuivat myöhemmin suoraan Tampereen Muovi ja muottiin. Siellä meni talvi. – Kevätauringon noustessa tein päätökseni, että ei tämä ole minun hommaani, Keijo muistelee. Pitkään hän ei uutta suuntaa hakenut. – Se taisi olla joku nuorisotyönvälitys tai sellainen, jossa kerrottiin oppipojan paikasta P.J.Harjusen peltisepänliikkeessä, jonne sitten päädyin, hän jatkaa. Niinpä tänä kesänä Keijolle tulee täyteen 60 vuotta myös peltitöissä. Harjusella hän pääsi hyvään oppiin, sillä siellä pääsi heti tekemään hyvin monenlaista. – Kattopeltiseppähän minusta lopulta tuli, mutta sain hyvää oppia esimerkiksi teräsrakenteisiin jo tuolta. Siitä on ollut hyötyä myöhemminkin.

Vähemmän reilu kirjanpitäjä

Taidot kehittyivät saman vuosikymmenen aikana vielä parissa muussakin firmassa Tampereella. Tutuiksi tulivat eritoten ilmastointipellitykset. Vuonna 1970 Keijo halusi kokeilla omia siipiään ja pisti pystyyn ilmastointialan firman. Sitä hän pyöritti seuraavat viisi vuotta, joskin loppu oli tyly. – Kirjanpitäjäni hävisi jossakin vaiheessa kuin tuhka tuuleen ja vei paperit mennessään. Kyllä minä hä-

KUTEN ARVATA saattaa, aivan ensimmäistä listaansa Keijo ei kuvassa tee.

net myöhemmin Itä-Suomeen jäljitin, mutta siinä vaiheessa oli jo myöhäistä. Kuppi oli pistettävä nurin, hän tuumaa. Sen verran Keijo kuitenkin ehti pöyhiä asioita kuntoon, että esimerkiksi luottotietojaan hän ei ikinä menettänyt. Hyvä puoli oli sekin, että töitä tekevälle oli tarjolla. Seuraavat viisi vuotta hän elätti itsensä taas palkkahommissa. Noihin aikoihin elämään tuli myös Helena.

Viisas vihko

Toiminimi KS-Pelti aloitti toimintansa 18. toukokuuta 1980. Alusta asti yrityksen raha-asioista huolehtinut Helena näkee edelleen kaikki ensimmäisen ja seuraavankin toimintavuoden tilaukset. Hänellä on tapana kirjata kaikki kaupat ruutuvihkoon. Tästä tavasta hän ei ole luopunut vieläkään. Nyt hän selailee vihoista sitä ihka ensimmäistä, yrityksen alkuvuodet kattavaa. Rakennus Vairema, jolle Keijo oli tehnyt jonkin verran listatöitä jo aikaisemminkin iltapuhteina, tarjosi hyvän perustan mille rakentaa. Sen lisäksi vihko paljastaa alkupään asiakkaiksi esimerkiksi Rauma-Repolan, Tampellan ja Telen. – Niin ja tietysti yksityisasiakkaita meillä on ollut alusta saakka, yrittäjät toteavat.

Kallis lama

Helena oli kirjoittanut jo toiminnan aloittamiseen vaaditun elinkeinoilmoituksen ja vastannut muutenkin pitkälti yrityksen raha-asioista. Hän oli kuitenkin alkuun vielä töissä aivan toisaalla eli Hatanpään sairaalassa laboratoriossa. Kun hän oli palaamassa töihin viimeiseltä äitiyslomaltaan, päätyi hän irtisanoutumaan. Sitä hän ei ehkä olisi tehnyt, jos olisi tiennyt, mitä tuleman piti. Suomeen nimittäin iski pian syvä lama. Se on ollut ylivoimaisesti yrityksen pahin paikka, ja hyvin lähellä oli, etteikö KS-Pelti ollut kaatujien joukossa. Konkurssiaallossa hekin joutuivat sijaiskärsijöiksi. Saatavia heiltä jäi 580 000 markkaa, pelkästään Rakennusliike Tampe-

reen Hakalta jäi pystyä 200 000.

Pystyssä pysyttiin mutta talo meni

Lamasta selvittiin pitkälti pankkilainan ansiosta, mutta toisaalta se maksoi yrittäjäperheelle omakotitalon. Pitkin 80-lukua he olivat miettineet uuden omakotitalon rakentamista, ja laina sitä varten ehdittiin ottaa oikeastaan juuri hieman ennen lamaa. Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta tosin piti luopua. Rahat tarvittiin selviytymiseen. – Syksyllä 1990 tajusimme, että meiltä loppuvat työt. Meidän oli yk-

sinkertaisesti pakko luopua talosta, Helena kertoo. Se tehtiin loppumetreillä, sillä Keijo oli ehtinyt jo kaivaa tulevalla talolle montun ja valumuotitkin alkoivat olla valmiina. Samalla yrityksen oli pakko myös lomauttaa kaikki kuusi silloista työntekijäänsä. Muustakin piti luopua. Firmaan vain vähän aikaisemmin ostettu pakettiauto ja pienempi kanttikone myytiin pois rahapulassa. Tiukille se meni siltikin. Juuri sen verran Siekkiset saivat haalittua sieltä ja täältä töitä, että elämiseen se riitti. – 1994 nenänpää alkoi olla sen verran valkoisena, että tosissani jo tie-

ONNEKASTA VUOTTA 2022

Kangasalan Yrittäjät ry Ota tiedotuskanavamme seurantaan osoitteessa kangasalansanomat.fi/ kaupallinen-yhteistyo/kangasalanyrittajat

Jo vuodesta 1960

0500 237 652

Ulko- ja sisämaalaukset. Tapetointi ja tasoitetyöt. Huhmarintie 7, 36200 Kangasala • hannu.orell@maalaamoorell.fi www.maalaamo-orell.fi

dustelin sisaruksiltani, josko me pääsisimme muuttamaan vanhempieni asuntoon Ikuriin vuokraa vasten, jos huonosti kävisi, Helena kertoo.

Odottelu kannatti

Sitten yhtäkkiä 1995 kaikki muuttui.

HELENA SIEKKINEN on huolehtinut yrityksen paperiasioista perustamisesta lähtien. Hänen käyttämänsä ruutuvihkot pitävätkin sisällään joka ikisen yrityksen tekemän kaupan. Nyt tarkastelussa on vuosi 1982. Se mahtui vielä ensimmäiseen vihkoon.

K ANGASAL AN YRIT TÄJÄT

MAALAAMO ORELL

KEIJO SIEKKINEN on tehnyt töitä jo reilut 60 vuotta, mutta ei hän sen oikealle eläkkeelle ryhtymisen perään mitenkään haikaile. Klapihommat ja muut kotiaskareet kun ehtii tehdä iltaisinkin.



 Oy

– ALIHANKINTAKONEISTUSTA JA TYÖVÄLINEITÄ –

www.kangasalankopal.com

Töitä alkoi jälleen siunaantua. Niitä suorastaan tulvi. Tämän kertoo Helenan vihkokin. Siihen piirretty kuvaaja laski koko 90-luvun alun ikävästi, mutta vuonna 1995 se ottaa loikan, johon ei vihko meinannut riittää. Tämän kertovat numerotkin. Kun liikevaihto vuonna 1994 oli ollut 250 000 markkaa, oli se jo seuraavana vuonna 618 000 ja vuotta myöhemmin oltiinkin jo lähempänä kahta miljoonaa. Sitkeys palkittiin. – Tämän alan firmoja oli jäljellä 4–5, ja etenkin pienemmät tekijät olivat hävinneet. Niinpä meille tuli asiakkaaksi isoja taloja kuten YIT, Skanska ja NCC, Keijo kertoo. – Ei pidä luovuttaa, mutta kyllä tämä aika paljon nöyrtymistä vaati, summaa Helena tarinan opetuksen. Siekkiset myöntävät, että 90-luvun laman jälkeen yrittäminen on monessa mielessä tuntunut melko helpolta. Sen verran lama on vaikuttanut näihin päiviin saakka, että se omakotihaave piti tosiaan kuopata. Sen 90-luvun lama siis yrittäjille maksoi. Tosin päästiin se asuntounelmakin toteuttamaan, mutta vasta myöhemmin. Sinne muutettiin jouluksi 2007.

Euroviisulavasta kompostoreihin

Siekkisten verstaalla vuosien saatossa ehditty valmistaa monenmoista. Helenan työpöytää koristaa esimerkiksi kuva, jossa koreilee heillä tehty peltimiehen rooliasu. Sen tilasi aikanaan Teatteri 2000 Ihmemaa Oz-näytelmään. Myös televisiolle on tehty paljon rekvisiittaa ja lavasteita aina Rauta-aika-sarjan jättiläiskypärää ja Helsingin euroviisulavan kro-


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

mipeltistä esiintymislavaa myöten. Isompi – ei viihdepuolen – urakka oli aikanaan myös Tampereen ortodoksikirkon kattotyö. Yksi lama-ajan pelastajista oli kompostori. Keijo suunnitteli ensimmäisen sellaisen Helenan pyynnöstä omaan pihaan jo 80-luvun puolessa välissä. Helena ei jäänyt ainokaiseksi asiakkaaksi, sillä pian sen huomasivat myös muut. – Tätä kävimme lama-aikaan myymässä monilla markkinoilla ja messuilla, ja näitä on tehty useampia satoja, Helena kertoo. Kompostorille saatiin aikanaan hyödyllisyysmallisuojakin. Hyvillään Siekkiset miettivät myös vuosien saatossa heillä olleita työntekijöitä. Moni kun on saanut oppinsa alalle Siekkisten perheessä. Ja vaikka työntekijöitä oli parhaimmillaan talossa pitkälti toistakymmentä, heistä kukaan ei ole talon historiassa ikinä lähtenyt pois ovet paukkuen. – Heistä kaikista on jäänyt meille ystäviä, Helena kertoo.

Jatkajan löytyminen olisi ilouutinen

Keijolle tuli eläkeikä täyteen 2011, ja

siitä asti toimintaa on oltu hissukseen ajamassa alas ja asennustyöt on lopetettu. Mutta kun ostajaa ei ole löytynyt, on toiminta jatkunut. Nykyään hallissa puuhaavat vain Siekkiset itse, sillä vakituisia työntekijöitä heillä ei enää ole. Pelti taipuu silti edelleen. Erilaisten rakennuslistojen lisäksi paljon heitä työllistävät edelleen piippujen pellitykset, ja liesikupujakin tehdään melko usein. – Ja siis kaikkea me teemme, mitä ihmiset vaan tilaavat, Keijo huomauttaa. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti pieniä rakennusliikkeitä. Niille valmistetaan asennusvalmiit tuotteet mittojen mukaan. Vaikka yritystoiminnalle edelleen mielellään nähtäisiinkin löytyvän jatkaja, ei Siekkisillä vieläkään mikään tulipalokiire eläkkeelle ole. – En minä oikein tiedä, mitä sitä sitten osaisi tehdä. Että olisiko se vain sitten sitä klapien tekoa ja kävelemistä. Tässä kuitenkin saa touhuta jotain hyödyllistä ja nähdä ihmisiä. Hyvin ne omakotitalon askareet ehtii tehdä iltaisinkin, Keijo miettii. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Kohti kauneutta Laskuista harvat pitävät, varsinkaan silloin kun ne joutuu itse maksamaan. Laskeminen tarkoittaa myös jatkuvaa alaspäinmenoa, siis leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Sanan yhtälö voi suomalaisittain lausua henkeä sisäänpäin vetäen, ja sen jälkeen lysähtäen huokaista. Matematiikasta käytetty sana matikka tuo mieleen pohjalla elelevän limaisen liukkaan kalan, made in Finland. Kaikkein kannustavimmat kielemme sanat eivät siis ole valikoituneet matematiikkaa kuvaamaan. Liekö tämä syy, miksi jotkut verbaalisesti lahjakkaat sitä kouluissa vierastavat? Suomen koulut ovat aikaisemmin olleet Pisa-tuloksissa huipulla, koska meillä on ollut maailman parhaimmat heikot oppilaat. Enää näin ei ole. Suomessa on jo vuonna 2018 (Valtioneuvoston julkaisu Pöysä & Kupiainen) todettu matemaattisten aineiden osaamisessa yli kolminkertaiset erot luokkien välillä Ruotsiin ja Norjaan verrattaessa.

Muka ymmärretään

Yrittäjän on helppo puhua yrittäjälle Helenan ja Keijon työhuoneen seinää koristavat molempien Yrittäjien Timanttiristit. Yrittäjäjärjestöön he ovat kuuluneet lähes koko yrittäjäuransa ajan, ja Helena on ollut aktiivisesti mukana Kangasalan Yrittäjissä. Puheenjohtajanakin hän toimi kaksi vuotta. Jäsenyyden parhaaksi puoleksi molemmat mainitsevat sen tarjoamat verkostoitumismahdollisuudet. – Kyllä se on hyvä olla muu-

takin elämää. Nämä omat ympyrät pakosta käyvät arjessa vähän pieniksi. Yrittäjien kanssa on helppo puhua eri asioista, koska vaikka toimialat olisivatkin aivan eri, monesti ymmärrys asioista on hyvin samanlaista, pariskunta pohtii. Yrittäjäpäivilläkin on tullut käytyä yli 20 vuotta. – Myös sieltä on saatu hirmuisen hyviä kontakteja ympäri maata, Helena kehuu.

Geometrian väittämien todistaminen lopetetaan tradition mukaan ”mikä oli todistettava”, mot. Nyt tämä kirjainyhdistelmä on otettu erään ohjelman otsikoksi, jossa pyritään tuomaan esille epäkohtia, mutta todistaminen jää useimmiten kesken. Eukleides Aleksandrialainen ei varmaankaan tykkäisi tällaisesta nykymaailman menosta. Kun Einstein oli julkaissut suhteellisuusteoriansa, levisi keskusteluihin sananparreksi: ”Niin, kaikkihan on toisaalta suhteellista.” Näin pyrittiin viestimään, että tällaisetkin teoriat ovat puhujalla hyvin hallussa. Baaritiskin ääressä saattaa kuulla tilastotieteen termejä tavoiteltavan: ”Kyllä sää nyt tiedät, millainen keskiverto tyyppi on, ja puolet on vieläkin tyhmempiä.” Osasiko uhoaja tarkoin asiansa?

Piilomatematiikkaa

HELENA JA Keijo ovat tavanneet vuonna 1975 ja naimisissa on oltu vuodesta 1978 alkaen. Tämän päivän elämässä merkittävää roolia näyttelevät Siekkisten neljä lastenlasta, joiden kanssa ollaan tekemisissä usein. Yhteisiä lapsia Siekkisillä on kolme. Keijolla on lisäksi kaksi lasta aiemmasta liitostaan.

TAMPERELAINEN PERHEYRITYS Henkilö- tai pakettiauton määräaikaiskatsastus päästömittauksineen Yrittäjien jäsenkortilla

55€

(norm. 71€)

Pirkanmaan Yrittäjät r.y. jäsen

Sellukatu 28

(Lielahden Gigantin vieressä)

Puh. 010 3222 710 Avoinna ma-to 9-17, pe 8-16 ja la 9-14

www.kymppikatsastus.fi

29

Jotta suurien nollamäärien kirjoittamiselta vältyttäisiin, on otettu käyttöön kerrannaisyksiköiden etuliitteet, joista esimerkiksi giga (miljardi) ja mega (miljoona) mainitaan usein vaikkapa muistikapasiteettien yhteydessä. Sitten kun mennään pieniin päin, ovat tuttuja millit, mikrot ja nanot. Näistä etuliitteistä pahnanpohjimmaisina olivat vielä 1960-luvulla Sveamamman femto ja atto, mutta nyt on otettu mukaan myös vieläkin vaatimattomammat tsepto ja jokto (kvadriljoonasosa). Jotkut markkinoijat pyrkivät hyö-

dyntämään näitä etuliitteitä tuotteissaan. Eräskin ruokapaikka mainosti Megamättöään. Tätäkään viritelmää ei kannata aivan purematta niellä. Jos kyseinen annos painaisi vaikkapa kilon, niin silloin varsinainen perusosa mättö olisi milligramman painoinen. On siinä laadun kanssa vahtimista, jotta nämä kaikki annoksen pikku hiput olisivat tasalaatuisia.

Matematiikkaa varastosta

Matematiikan kehitys on pitkä ja se jatkuu edelleen. Se on alkanut varmaan sormilla ja ehkä varpaillakin laskemisesta. Roomalaisten lukumerkinnät olivat vain hieman parempia kuin tukkijätkän kirjanpito, kunnes arabialaisilta saatiin nolla. Roomalaiset numerot ovat edelleen käytössä, mutta vain järjestyslukuina. Hiekkaan piirrellyistä ympyröistä (joita ei saanut sotkea Arkhimedekseltä) kehittyi geometria. Eräs oiva esimerkki ”varastokehitelmistä” on George Boolen 1800-luvun puolivälissä julkaisema Boolen algebra, joka on nykyaikaisen tietokonearitmetiikan perusta. Hänen kehittämänsä lausekkeet ja laskusäännöt otetiin käyttöön noin sata vuotta myöhemmin, kun ensin oli keksitty transistorit ja niihin perustuvat tietokoneet.

Käsityötä

Minusta matematiikan opiskelu on ainakin alkuun suurelta osalta käsityötä. Kun harjoituksia on riittävästi tehty, niin käsityö jalostuu käsittämiseksi. Kun haetun ratkaisun löytää, niin voi oikaista selkänsä ja katsella sitä hieman etäämpää. Jos ei tunne nyt aivan ratkiriemua, niin ainakin jonkinlaista tyytyväisyyttä. Kun perusteet on opittu, alkaa löytää vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Näinhän kävi tarinan mukaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussille jo pikkupoikana. Opettaja oli antanut tehtäväksi laskea yhteen luvut yhdestä sataan, ja luuli saaneensa vähäksi aikaa työrauhaa. Pikku-Carl palautti paperinsa kuitenkin pikavauhtia ja siinä oli luku 5050. Opettaja pyysi selitystä, kuinka poika oli keksinyt vastauksen niin nopeasti. Gauss sanoi: ”1+100=101, 2+99=101, 3+98=101, ja niin edelleen. Koska tällaisia pareja on sadassa 50 kappaletta, niin lopputulos on 50×101=5050.”

Osaajakerho ”Oskari”

Koska palloilulajien harrastajilla on höntsyjä, voisi mielestäni jo pienille-

Artikkelin on kirjoittanut JUKKA ISOTALO. Kirjoittajalla on kymmenien vuosien kokemus kansainvälisestä kaupasta ja hän on moninkertainen maahanmuuttaja. Jos hänelle ehdottaa, että kerropa hyvä juttu, vastaukseksi saa: ”Pirkanmaan yrityskummit”.

kin laskijoille järjestää kerhotoimintaa, jossa lasketeltaisiin kunnon laskuja ja viihdyttäisiin. Pienimmillä voisi olla mukana mielikuvitushahmoina vaikkapa Mutikan kaksostytöt Summa ja Sigma sekä naapurin pojat Integraalin Arvo ja Reson Anssi. Ehkä siellä voitaisiin ratkaista myös laskutehtävä, joka on vaivannut minua Aleksanterin kansakoulun toiselta luokalta: ”Matti juoksee yhtä lujaa kuin Kalle. Kalle juoksee erään matkan kymmenessä minuutissa. Kauanko he matkaa yhdessä juoksevat?” Siis viitsiikö Matti juosta ollenkaan Kallen kanssa, ja jos juoksee, niin kuinka kauan? Kuka tällaisin seuroja perustaisi? Niissä voisi olla business-ideaa, onhan vähän isommat jo saatu innostumaan koodaamisestakin. Suomen taannoinen Pisa-menestys siivitti suomalaisyrityksiä koulutusvientiin. Pisa-kärkikatraassa pysyminen on edellytys alan kasvulle. Ottaisiko jokin näistä vientiyrityksistä asiakseen pitää myös kotipesämme kunnossa?

Tiivistettyä tietoa

Fyysikko Stephen W. Hawkingia varoitettiin, että jokainen kirjaan laitettu matemaattinen kaava pudottaa myynnin puoleen. Siksi päätin ottaa ohjeesta onkeeni ja panna jutun ainoan kaavan aivan loppuun. Valitsin huipennukseksi Eulerin identiteetin, jota on kutsuttu alallaan maailman kauneimmaksi. Se sitoo toisiinsa useat nykymatematiikan tärkeät luvut: Neperin luvun, ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen piin, imaginaariyksikön sekä perusluvut 1 ja 0. Siinä esiintyvät myös matematiikan kolme tärkeää laskutoimitusta: yhteenlasku, kertolasku ja potenssiin korottaminen. Nauttikaamme: eiπ + 1 = 0.


30

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Yritykset juhlivat

Yrittäjät juhlivat

● 140 VUOTTA

1.1.2022 Walkiakosken apteekki, Valkeakoski ● 70 VUOTTA

25.2.2022 Vilppulan Pukimo Oy, Mänttä-Vilppula ● 50 VUOTTA

1.2.2022 Korjaamo Raimo Leppäkoski,

Hämeenkyrö 5.2.2022 Kivityöliike E. Väisänen Oy, Ylöjärvi ● 40 VUOTTA

1.2.2022 Pirka-Kenkä Oy, Orivesi 1.2.2022 Yellow Service Oy Grönroos, Tampere 1.3.2022 Pirkanmaan TPK-Palvelut Ay, Tampere

● 25 VUOTTA

1.2.2022 Rannikon Aarre Oy, Kangasala 1.7.2022 Vakka-Suomen Remonttipalvelu ky, Akaa ● 20 VUOTTA

1.1.2022 JH Computer Oy, Sastamala 3.2.2022 Reittitiimi Oy, Tampere (Merkkipäivää

vietetään työn parissa. Ikää tulee, mutta vauhti kiihtyy tuorein voimin.) 7.2.2022 Eka-Myynti Oy, Mouhijärvi (Viettää merkkipäivää työn merkeissä) 7.2.2022 Pirkanmaan röntgendiagnostiikka Oy, Tampere 28.2.2022 Taksi Aulikki Johansson, Ikaalinen

● 35 VUOTTA

1.2.2022 Kiikoisten löytöeläinpalvelu, Kiikoinen 1.2.2022 Korttitiimi Oy, Ylöjärvi 1.2.2022 Puukhollari Oy, Orivesi 2.2.2022 Quha Oy, Nokia 6.2.2022 WaveMotor Oy, Kangasala (Viettää

Ruovesi

5.2.2022 Suipa Oy, Kangasala ● 30 VUOTTA

11.2.2022 DDC-Tekniikka Oy, Pirkkala (Juhlimme railakkaasti henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kesken!) 1.3.2022 Autohuolto Isokivijärvi Oy, Virrat ● 26 VUOTTA

16.2.22)

21.2.2022 Kimmo Sasi, Sasi Consulting Oy, Tampere (Merkkipäivää vietetään koronarajoitusten mukaisesti, mutta kuitenkin iloisella mielellä.) 27.2.2022 Aulikki Johansson, Taksi Aulikki Johansson, Ikaalinen 3.3.2022 Tapio Helminen, Traktorivaraosa ja -tarvike Helminen Ky, Tampere (Hiihtämässä Ylläksellä) ● 60 VUOTTA

20.1.2022 Marianne Siukola, Tili Siukola Oy, Nokia 2.2.2022 Merja Rönn, Parkanon Muotikulma Oy /Muotikulma

Jalasjärvi, Kihniö

22.2.2022 Jukka Yrjölä, Toika Oy, Akaa 23.2.2022 Pertti Ratilainen, Tmi Pertti Ratilainen, Lempäälä (Yrittäjä

● 15 VUOTTA

(Vietämme ansaittua talvilomaa perhepiirissä Ylläksen maisemissa)

1.2.2022 Markun kello ja koru Oy, Mänttä ja

● 70 VUOTTA

16.2.2022 Vuokko Hartikainen, Neulokko, Ruovesi (Kakkukahvit

● 10 VUOTTA

merkkipäivää työn merkeissä) 13.2.2022 MS-KONETEKNIIKKA OY, Ruovesi 14.2.2022 Suomi J Sport Ky, Ylöjärvi (Tervetuloa hiihdon erikoisliikkeen 10-vuotisjuhliin, jota vietämme työn merkeissä!) 20.12.2022 Rakennus ja puusepäntyö, Ruovesi

hiihtää tunturissa merkkipäivänä.) 25.2.2022 Jorma Rytkönen, Kiinteistönvälitys Asuntolähde Oy LKV, Tampere 26.2.2022 Jukka Tuominen, Rakennuspalvelu Jukka Tuominen, Tampere ● 50 VUOTTA

17.2.2022 Heli Niemi, Virtain Valomainos Oy, Virrat 21.2.2022 Marko Kallio, MK Digiasennus, Hämeenkyrö

1.2.2022 Verhoiluliike Tuija Jaakkonen, Tampere

Ansiomerkit

Järjestöansiomerkit

● YRITTÄJÄN

● KULTAINEN

● HOPEINEN JÄRJESTÖANSIOMERKKI, 10 VUOTTA

● YRITTÄJÄN

● TYÖNTEKIJÄN

● PRONSSINEN JÄRJESTÖANSIOMERKKI, 5 VUOTTA

TIMANTTIRISTI 40 VUOTTA Lehmus Mika, Lentokuva Vallas Oy, Pirkkala TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA Kiviniemi Pauli, Portaankorvan Puutyö Oy, Ylöjärvi Laalahti Seppo, SAL-product Oy, Tampere

YRITTÄJÄRISTI 20 VUOTTA Lappalainen Virpi, Tampere

Pusa Jukka, Äetsän Yrittäjät ry Veittikoski Liisa, Ylöjärven Yrittäjät ry

HOPEINEN ANSIORISTI, 10 VUOTTA Kiviniemi Jani, Portaankorvan Puutyö Oy, Ylöjärvi

Blom Jarmo, Ylöjärven Yrittäjät ry Meuronen Anu, Ylöjärven Yrittäjät ry Vilén Virpi, Ylöjärven Yrittäjät ry

VERHOILUALAN ERIKOISLIIKKEESTÄ Py-lehden ilmestyminen

2022 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

1.2.

varaukset 21.1.

8.3.

varaukset 25.2.

5.4.

varaukset 25.3.

10.5.

varaukset 29.4.

14.6.

varaukset 3.6.

16.8.

varaukset 5.8.

20.9.

varaukset 9.9.

18.10.

varaukset 7.10.

15.11.

varaukset 4.11.

13.12.

varaukset 2.12.

MYYMME • Patjat, petarit, tyynyt jne. • Huonekalukankaat, yli 3500 eri vaihtoehtoa • Aidot nahat, tekonahat • Koristenyörit, -nauhat, -naulat • Meriheinät, lastuvillat, flokit • Polyesteri-puuvillavanut • Satulavyöt, joustimet • Taustapahvit • Liimat • Äänieristeet

VERHOILEMME JA KORJAAMME • Kodinkalusteet • Julkisen tilan kalusteet • Antiikki- ja tyylikalusteentisöinnit • Vene- ja matkailuajoneuvopatjat • Venekuomut, PVC-ikkuna- ja vetoketju-uusinnat

-kalusteiden erikoisosaaminen • vyötökset, verhoilut • lakkaukset, maalaukset

LEVYMYYNTI JA SAHAUSPALVELU MITTOJEN MUKAAN • Vaahtomuovit • Solumuovit • Luonnonkumit • Limi-puristevaahdot • Vuoteen korokekiilat yms. refluksin hoitoon TUOTTEITAMME • Nostalgia-keinutuolit • Seniorituolit • Kalevala-kalusteet • Yksilölliset sängyt ja patjat mittojen mukaan

MYYMÄLÄ ma–pe 10–17 Puh. 03 345 1520, 0400 835 329 VERSTAS ma–pe 8–16 Puh. 050 405 7607 Kolismaankatu 1, Tampere

Kultainen vasara 2001

verhoiluliike.m.vartiainen@elisanet.fi | www.verhoiluliikevartiainen.com

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: Aldia Oy*

Mattila Taloushallinto Oy*

R-tilipalvelu Oy*

TietoAkseli Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Sarvijaakonkatu 5B, 33540 Tampere puh. 010 2390 880 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Tuomiokirkonkatu 36 A, 33100 Tampere Risto Poussa KLT puh. 0500 464 851 posti@r-tilipalvelu.fi www.r-tilipalvelu.fi

Tampereen toimipiste Åkerlundinkatu 11, Tulli Business Park 33100 Tampere

SolidiaTilit Oy*

Pluscom taloushallinto Oy*

Tilkon Oy*

Postikatu 7, 33100 Tampere Mastontie 4, 33470 Ylöjärvi Tuija Holmala KLT p. 044 551 4457 tuija.holmala@solidiatilit.fi www.solidiatilit.fi

Sammonkatu 19 H, 33540 Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Ikaalisten toimipiste Rahkolankuja 19 39500 Ikaalinen puh. 010 3472 800 myynti@tietoakseli.fi www.tietoakseli.fi

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi


Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Tapahtumakalenteri

YRIT YSPALVELUT

Kodinkoneet-Kylmälaitteet Kiinteistöpesulakoneet Valtuutettu takuu-keskushuolto

Puh.03-2333 200 Rantaperkiön Yrittäjätalo

Kodinkone varaosat-ja tarvikkeet

Lentokentänkatu 9 b A-talo

24 h verkkokauppa piketa.com

• Tulostinvärit ja toimistotarvikkeet •Tulostimet • Tietokoneet •Kaapelit •Paperit •Tarrat • Laukut •Akut tietokoneille • Tietotekniikkahuolto • Toimiston ergonomiatuotteet

Rautatienkatu 19

Yli

30 vuotta

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat.

11.2.2022 Kiwa Live – Tietoturvallisuuspäivä 2022 klo 9-12, Verkkotilaisuus. Tietojen turvallisuudesta ja henkilötietojen suojaamisesta huolehtiminen ovat myös osa yrityksen jatkuvuuden hallintaa. Kiwan virtuaalitapahtuma vie sinut matkalle tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan paikkatiedon ja kumppaniverkoston perspektiiveistä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

yritysten edustajille. Tervetuloa mukaan syömään ja rupattelemaan!

11.3.2022 Facebook- ja Instagrammainonnan tehokoulu Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyrityksille, klo 8.30-10.30, verkossa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

12.2.2022 Oriveden Yrittäjien tempaus klo 18-23, Oriveden kampus. Tervetuloa monipuoliseen tapahtumaan viihtymään Stand Upin, tanssin ja buffetpöydän tarjoilusta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen orivedenyrittajat.fi.

18.3.2022 Linkedin-mainonnan tehokoulu Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyrityksille, klo 8.30-10.30, verkossa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 25.3.2022 Youtube-mainonnan tehokoulu Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyrityksille, klo 8.30-10.30, verkossa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 31.3.2022 Tartu uusiin asiakkaisiin: ota julkiset hankinnat haltuun klo 8.30-9.30, etäkoulutus. Ovatko julkiset hankinnat vielä vieraita tai kaipaatko kertausta perusasioista? Verkkokoulutuksessamme käydään läpi mitä julkiset hankinnat ovat, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat yrittäjälle ja miten kilpailutuksiin kannattaa valmistautua. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

JUUPAJOKI

Tervetuloa Lielahden suurmyymälään! Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere ma–pe 9–17, la 10–14 keittiokauppa.com noblessakeittiot.fi

26.2.2022 Juupajoen Kaivureiden lumenveiston SM-kilpailu klo 9 alkaen, Juupajoella 58-tien varressa, tapahtuma on koko perheen tapahtuma.

NOKIA 15.2.2022 Yrittäjälounas klo 12

alkaen, Steak Time, Harju Center Härkitie 2-4. Yrittäjälounas on avoin kaikille yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille ja

21.-22.5.2022 Messut Nokialla.

Varmista näkyvyys ja varaa jo nyt oma paikkasi 15 000 kävijän perinteisiltä messuilta. Messukoordinaattorin Liisa ”Lissu” Veittikoski tavoitat sähköpostilla info@messutnokialla.fi tai puh. 040 667 1577. ORIVESI

PARKANO 26.2.2022 Parkanon Yrittäjät

järjestää matkan Liiga-otteluun Tappara-HIFK uudelle upealle Nokia Arenalle. Matka on tarkoitettu yrittäjäyhdistyksemme jäsenille (yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen). Käytössämme on oma aitio ruokailuineen ja Timo Mansikkaviita Suomen Tekojäältä on luvannut ennen ottelua esitellä yrityksen halliin toimittamaa tekniikkaa. Ilmoittaudu mukaan sähköpostilla parkanon@yrittajat.fi, paikkoja on rajoitetusti ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 21.1., mikäli tilaa vielä on. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä lähtijöiden nimet ja laskutusosoite. Matkan hinta on 139e/henkilö. Ottelu alkaa klo 16, ilmoitamme bussiaikataulut ym. infon myöhemmin. Bussimatkan sponsorina toimii Parkanon Puupiste Oy. PIRKKALA

tiedot Pirkkalan Yrittäjien uusituilta nettisivuilta, Facebookista tai soita p. 040 580 0759. PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN 25.2.2022 Etäaamukahvit.

Mielenkiintoista ohjelmaa sekä Pälkäneen ja Luopioisten Yrittäjien sekä Pälkäneen kunnan ajankohtaiset asiat. TAMPERE 16.2.2022 Kasvun Eväät yksinyrittäjille – Kickoff klo 18-20, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 22.2.2022 Tietosuojaseminaari klo 8.30-12, Museokeskus Vapriikki, Auditorio Alaverstaanraitti 5, Tampere. Tervetuloa GDPR2DSM-hankkeen järjestämään pk-yrityksille suunnattuun tietosuojaseminaariin Tampereelle! Seminaarissa esittelemme julkaisemaamme tietosuojasivustoa ja sen kyselytyökalua, jonka avulla pkyritykset voivat arvioida tietosuojaansa ja saada vinkkejä sen kehittämiseen. Pirkanmaan Yrittäjät ovat mukana seminaarin järjestelyissä. Tämän lisäksi tietosuojavaltuutetun toimiston sekä paikallisen yrittäjän puheenvuorot antavat yrityksille eväitä tietosuojasta huolehtimiseen. Seminaari päättyy yhteiseen paneelikeskusteluun. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 21-24.4.2022 Tammerkosken Yrittäjien kevätmatka Bratislava-Wien. Lisätiedot info@resviaria.com.

9.2.2022 Pirkkalan Yrittäjien

aamupala ravintola Bufferi, Vaittintie 95 (Golf-radalla) klo 8-9. Yritysesittelyssä Näsimentor Oy sekä Suomen Luxusilma Oy. Tervetuloa herkulliselle aamiaiselle rentoon seuraan myös naapurikuntien edustajat.

2.3.2022 Pirkkalan Yrittäjien

aamupala. Aika ja paikka esiintyjineen varmistuu myöhemmin. Katso tarkemmat

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 8.3.

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Kangasalan Yrittäjät ry Altres Oy Autofix Tampere Oy eZille Villecom Oy Mouhijärven Yrittäjät ry Tmi Jenita Karimäki Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry Seppälän ratsastuskoulu oy Nokian Yrittäjät ry Adaste Oy Hehku Visual Sairaanhoitopalvelu T.K Jylhä Teampa Henkilöstöpalvelut Oy Tmi Kompassia Pirkkalan Yrittäjät ry Arto Grönroos Ajokoulutus ja liikenneohjelmat

31

SX Rakennus Oy Urjalan Yrittäjät ry Mikkonen Niko petteri Valkeakosken Yrittäjät ry Tmi Villaveijarit Vammalan Yrittäjät ry ReDisc TiliTähkä Vesilahden Yrittäjät ry Nuoran Auto ja Kone Oy Ylöjärven Yrittäjät ry Tammerpihat Oy Tmi Palkkafocus Valley Cong Oy ● TAMPEREEN KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Via Design Oy Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry WellnessQ Sammon Yrittäjät ry Kiinteistöhoito- ja remontointi Esa Sivusalo Pyhäloitsu Oy Tmi Heikki Tervo

PALVELEVAA ISÄNNÖINTIÄ! WWW.TAMIS.FI

Tammelanpuiston Yrittäjät ry Helena Riihitupa Oy Tammerkosken Yrittäjät ry Kiinteistöpalvelu Tantere Oy Remontointi Rainer Vilén Oy Solago Oy Terapiakeskus Mielisolmu Oy

Voimakatu 11, 33100 Tampere Puh. 0207 346100 | toimisto@tamis.fi


32

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

MAAILMA TARVITSEE ESIKUVIA. MYÖS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA. Ajat muuttuvat, mutta yksi asia pysyy – Mercedes kulkee kehityksen kärjessä. Täyssähköinen, vauhdilla kasvava Mercedes-EQ-mallisto on vastaus paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden tarpeisiin. Valittavanasi on esimerkiksi kompakti katumaasturi EQA etu- tai nelivetoisena, ylellinen ja nelivetoinen EQC ja jopa kahdeksan hengen tila-auto EQV. Malliston lippulaiva on Mercedeksen täysin uutta täyssähköautojen perusrakennetta edustava EQS, joka tarjoaa enimmillään huikean 738 km toimintamatkan. Lisäksi jopa seitsemän hengen katumaasturi EQB on ennakkomyynnissä ja sedanmalli EQE ennakkovarattavissa. Lue lisää veho.fi/mercedes-eq

Mercedes-EQ-mallisto kokonaishinta alk. 49 300 € (EQA 250)–106 450 € (EQS 350) (sis. alv:n ja toim. kulut 600 €). Malliston CO2-päästöt 0 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 16,7 kWh/100 km (EQS 450+)–21,6 kWh/100 km (EQC 400 4MATIC Business). Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 19 €/kk. Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan autot lisävarustein. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinnat 24.1.2022 hinnaston mukaisesti.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti veho.fi 010 569 3100 | Ma–pe 9–18, la 10–15 Huolto: 010 569 8080 | Ma–pe 7.30–18

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.