Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 1/2022 by Pirkanmaan Yrittäjät

NRO 1 1.2.2022

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

75. vsk. • jakelu 150.000 kpl

Melkein lähti henki, kun Tatusta tuli pullon vanki

s. 18

Kansanedustaja ja kaima innostuivat yritysvierailemaan urakalla

Tatu Varpukari ehti menettää alkoholin takia lähes kaiken. Pohjakosketuksensa hän koki alkuvuodesta 2018, jolloin hänet oli puolen vuoden jokapäiväisen ryyppäämisen seurauksena viety teho-osastolle. Siitä asti korkki on pysynyt kiinni, koska vaihtoehtoa ei oikein ole.

s. 12

Ei ole oikomishoitokaan kuin ennen

Kerran kontrollinsa menettäneellä alkoholistilla kun sama ralli jatkuisi siitä, mihin se edeltävällä kerralla päättyi. Selvittyään ja selviydyttyään Tatu päätti valjastaa oman kokemuksensa alkoholismista ja toisaalta liikeelämästä yritysideaksi.

s. 9

s.28

Keijolle tulee kesällä täyteen kuusikymmentä vuotta peltihommia

Kovia kolhuja

s.26

Korona on ajanut yrittäjäja muusikkopariskunta Heini ja Pentti Hietasen tuplavaikeuksiin. Keikkojen lisäksi se on hiljentänyt tehokkaasti myös heidän Vesijärven rannalla sijaitsevan edustussaunan vuokrausta. Kelan minimipäivärahat ja pienet valtiolta saadut koronatuet tulivat taiteilijaperheelle tutuiksi. Periksi ei kuitenkaan ole annettu.

s.4

Näin yrittäjäehdokkaat pärjäsivät aluevaaleissa

KAIKKI AJONEUVOTEIPPA UKS E T Y KS I LÖ LL I SE S T I SUU NNI T T E L USTA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.ﬁ www.ajaksline.ﬁ

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKIRJOITUS 1.2.2022

Velkajärjestelylakiin on tulossa yrittäjien kauan kaipaamia parannuksia

uoden 2022 alkua on värittänyt epätietoisuus. Jo kohta kaksi vuotta kiusanamme ollut korona jyllää edelleen, maailmanpolitiikassa on edetty varsin voimakkaaseen sanankäyttöön, ja viime viikolla pörssitkin lähtivät melkoiseen alamäkeen ympäri palloa. Tosin jos siirrytään globaalista näkymästä astetta lähemmäksi, on alkuvuosi pitänyt sisällään myös hyviä uutisia. Esimerkiksi työllisyys meillä Suomessa on huomattavasti parempi kuin vuosi sitten. Yrittäjäjärjestön tekemästä vaikuttamistyöstäkin saatiin alkuvuodesta kuulla hyvää. Suomen hallitus esitti nimittäin tammikuussa eduskunnalle useampiakin muutoksia, joilla helpotettaisiin velka-ahdinkoon ajautuneiden yrittäjien asemaa. Yrittäjät on vaikuttanut määrätietoisesti nyt esitettyjen muutosten toteutumiseen. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään heinäkuussa. Käytännössä hallituksen esitys parantaisi konkurssin tehneen ja ylivelkaantuneen yrittäjän pääsemistä kohtuullises-

sa ajassa vapaaksi aikaisemman yritystoiminnan veloistaan ja pääsyä velkajärjestelyyn. Jatkossa liiketoiminnan laajuutta ei katsota velkajärjestelyn esteeksi, eikä esteenä olisi jatkossa sekään, että yrittäjä työllistäisi enintään kaksi ulkopuolista työntekijää. Tärkeää ja huomionarvoista esityksessä on sekin, että parannuksissa esitetään myös yksityisen elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn pääsyä ilman vaadetta yritystoiminnan alasajoon. Nykyään kun velkajärjestelyyn pääseminen on ollut mahdollista vain yritystoiminnan lopettamisen jälkeen. Tästä syystä elinkeinoharjoittajien velkajärjestelyyn onkin Suomessa tähän saakka hakeuduttu aniharvoin. Pääsääntöisesti entinen yrittäjä maksaisi vanhoja velkojaan pois kolme vuotta. Taloudellisesti hän pääsisi tämän jälkeen aloittamaan elämänsä puhtaalta pöydältä. Yrittäjä pääsisi siis jatkossa takaisin jaloilleen nykytilannetta helpommin – samaan tapaan kuin monessa muussa maassa. Eikä kyllä hetkeäkään liian aikaisin.Aiemmin laki kun on ollut paitsi tiukka myös epäselvä.

Asia on luonnollisesti erittäin tärkeä konkurssiin ajautuneelle, tai ylivelkaantuneelle yrittäjälle, mutta on hyvä muistaa, että asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Yrityksen konkurssi on nimittäin asia, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat aina paljon varsinaista yrittäjää kauemmaksi. Mitä aikaisemmin tilapäisiin talousongelmiin pystytään puuttumaan, sitä todennäköisemmin sekä yritys että työpaikat voidaan pelastaa. Tämän lisäksi varsin todennäköistä on, että myös velkojien mahdollisuus perittäviensä saamiseen kasvaa. Lopuksi haluan onnitella kaikkia, etenkin jäsenyrittäjiämme, jotka valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Lähes joka neljäs uusi valtuutettu täällä Pirkanmaalla on yrittäjä. Tästä voi lukea lisää sivulta kuusi.

Janne Vuorinen päätoimittaja

HELMIKUU 2022

SISÄLTÖ

Yhteistoimintalaki meni uusiksi – tämä siitä pitää tietää

s. 5

Aluejärjestölle myönnettiin ympäristösertifikaatti

s. 5

Lakilaarin aiheena julkiset hankinnat

s. 6

Täsmän myyntivaltti on kiinteä hinnoittelu

s. 14

4H-järjestön yrittäjyyskasvatustyö palkittiin

s. 20

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysbuumi jatkuu

s. 22

Vuorovaikutustaidot kunniaan

s. 23

Kaukajärven Yrittäjät on nelikymppinen

s. 24

Lounasvieraana museojohtaja Pauli Sivonen

s. 25

● JAKELU

Posti Jakelumäärä 150 000 kpl

Aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● JAKELUPÄIVYSTYS ● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Janne Vuorinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

● MEDIAMYYNTI

s.14

s.25

s. 20

s. 24

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen (vanhempainvapaalla) Myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA Sanoma Manu Tampere 2022 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Heku Oy p. 010 681 781 ● AINEISTOT

aineistot@dorimedia.fi

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Asiantuntija palveluksessasi.

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Pirkanmaalla yrittäjiä nousi mukavasti aluevaltuustoon Historian ensimmäisissä aluevaaleissa Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon valittiin 79 aluevaltuutettua, joista lähes 23 prosenttia on yrittäjiä. Se on keskiarvoa enemmän, sillä koko Suomen aluevaltuutetuista joka viides on yrittäjä. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Janne Vuorisen mukaan aluevaalitulos on Pirkanmaan kannalta hyvä. – Yrittäjät tietävät, että laadukkaat sote-palvelut turvataan suomalaisille järkevin kustannuksin vain monituottajamallilla, jossa hyödynnetään julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen osaamista. Yrittäjät haluavat vastakkainasettelun sijasta vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistyötä, puheenjohtaja toteaa ja muistuttaa, että aluevaalit olivat hyvinvointivaalien lisäksi myös talousvaalit. – Uudet hyvinvointialueet eivät saa johtaa sote-menojen paisumiseen. On tärkeää huolehtia kestävästä julkisesta taloudesta ja ottaa välittömästi käyttöön yhteinen, läpinäkyvä kustannuslaskentamalli, jotta julkisten ja yksityisten tuottajien palveluita on mahdollista vertailla samoilla kriteereillä, Vuorinen jatkaa.

hyvinvointialueiden palvelustrategian ytimessä tulee olla palveluiden tuottaminen monituottajamallilla. – On syytä muistaa, että alan 400 000 ammattilaisesta 88 000 työskentelee yksityisellä sektorilla, ja peräti neljä viidestä sote-alan yrityksestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Aluevaltuuston ratkaisuilla on monestakin näkökulmasta katsottuna merkittävä vaikutus koko alueen elinvoimaisuuteen, Virtanen tiivistää. Maaliskuussa 2022 työnsä aloittavassa Pirkanmaan aluevaltuustossa yrittäjävaltuutettuja on eniten keskustalla ja toiseksi eniten kokoomuksella ja perussuomalaisilla. Koko maassa eniten yrittäjävaltuutettuja on kokoomuksella, toiseksi eniten keskustalla ja kolmanneksi eniten perussuomalaisilla.

Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa

Liian moni nukkui Suomessa järjestettiin tammikuussa historian ensimmäiset aluevaalit. Äänestysinto niissä jäi oletusten mukaan alhaiseksi, sillä koko maassa vai 47,5 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Pirkanmaalla äänestettiin hieman ahkerammin, mutta eipä vaan täälläkään rikottu edes 50 prosentin rajaa. Ainoastaan europarlamentaarikkoja valitessa ovat vaalit kiinnostaneet vielä vähemmän, mutta jopa kuntavaalien äänestysinnosta jäätiin vielä nyt aika kauas.

uoluepoliittisesti vaaleissa oli yksi selvä voittaja, sillä kokoomus nousi loppuviimein aika selvälläkin marginaalilla valtakunnan ykköspuolueeksi. Tyytyväinen hymy kasvoillaan vaali-illasta silti saattoi lähteä kotiin myös Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, joka palautti nyt puolueensa selvästi mukaan kolmen sakkiin.

Näin jakaantuivat valtuustopaikat Pirkanmaalla

Kokoomus jyräsi selvään voittoon myös Pirkanmaalla ja keräsi täällä peräti yli neljänneksen kaikista äänistä (25,8). Se riitti vaaleissa 21 aluevaltuustopaikkaan. Yhtä selvä kakkonen oli sdp, joka sekin pinnisti päälle 20 prosentin (22,1). Tällä lohkeaa 18 valtuustopaikkaa.

Valtakunnallisesti hyvin menestynyt keskusta ei ole ollut Pirkanmaalla vahvoilla viime aikoina, eikä se saanut käännettyä kelkkaa myöskään aluevaaleissa. Pirkanmaalla keskusta oli vasta kuudenneksi suurin, sillä sen ohi hurahtivat (tässä järjestyksessä) niin perussuomalaiset, vasemmistoliitto kuin vihreätkin. Joskin näiden kaikkien välillä äänestyserot olivat vaatimattomat etenkin paikkamäärissä. Perussuomalaiset ja vasemmisto saavat tulevaan aluevaltuustoon kumpainenkin yhdeksän edustajaa, vihreät ja keskusta kahdeksan. Lähes kuuden prosentin kannatukseen (5,9) yltänyt kristillisdemokraattinen puolue sai valtuustoon neljä edustajaa. Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle saivat molemmat yhden paikan valtuustossa. Kaikkiaan Pirkanmaan aluevaltuustoon va-

littiin 79 henkeä.

Peräti kymmenen kuntaa jäi ilman edustajaa

Ennen vaaleja moni pelkäsi tamperelaisten dominanssia. Ihan varteenotettavissakin veikkauksissa puhuttiin yli 50 tamperelaisvaltuutetusta. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Tampereelta aluevaltuustoon nousi nyt 40 edustajaa. Toisaalta se vaalituloksesta käy auttamatta ilmi, että aika moni kunta ja jopa kaupunki jäi nyt tyystin ilman edustajaa. Pirkanmaalla lista oli pitkänpuoleinen, sillä kaikkiaan ilman edustajia jäi yhdeksän paikkakuntaa: Akaa, Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuhmoinen, Mänttä-Vilppula, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Virrat. Näistä esimerkiksi Akaassa asukkaita on peräti yli 16 000.

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Uusi yhteistoimintalaki tuli, oletko valmis? Lakiuudistus aiheuttaa aina kysymyksiä siitä, mikä muuttuu ja mitä uusia vastuita ja velvoitteita meille työnantajille on tulossa. Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden vaihteessa, eikä lakiin liity merkittäviä siirtymäaikoja. Huojentavaa on, että kaikki ei muuttunut mutta jotain kylläkin. Uusia velvoitteitakin tuli ja osa on sellaisia, jotka työnantajien tulee huomioida heti, kirjoittaa Juha Tuominen. Uusi yhteistoimintalaki jakaantuu kolmeen osaan 1) jatkuva vuoropuhelu 2) muutosneuvottelut sekä 3) henkilöstön hallintoedustus. Tässä artikkelissa keskitytään kahteen ensimmäiseen. Laki velvoittaa, kuten aikaisemminkin, yli 20 henkeä säännöllisesti työllistäviä työnantajayrityksiä. Yli 30 henkeä työllistäville on varattu pari tiukennusta. Henkilöstön hallintoedustusta koskeva lain 5.luku velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 150 työntekijää. Henkilöstön hallintoedustus tarkoittaa henkilöstön edustajan asettamista yhtiön toimielimeen, jossa käsitellään keskeisiä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Vuoropuhelun teemoilla on laaja kirjo

Lain suurin muutos on työnantajan velvoite käydä jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Vuoropuhelu on tarkoitus toteuttaa edustuksellisesti. Vuoropuhelua on käytävä neljännesvuosittain, jos työntekijöitä on säännönmukaisesti yli 30 ja kaksi

kertaa vuodessa, jos työntekijöitä on vähintään 20. Vuoropuheluvelvoitteeseen ei liity siirtymäaikaa. Jatkuvan vuoropuhelun on tarkoitus edistää muun muassa tiedonkulkua, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Työnantaja voi myös nostaa esille ennakolta kehityskulkuja ja seikkoja, jotka voivat myöhemmin johtaa jopa muutosneuvotteluiden aloittamiseen. Vuoropuhelun piiriin kuuluvien teemojen kirjo on varsin laaja. Tarkoituksena on, että työnantaja ja henkilöstö voivat yhdessä harkita, mitkä kysymykset ovat keskeisiä juuri heille ja sillä hetkellä. Vuoropuhelussa on käsiteltävä esimerkiksi taloudellista tilannetta ja kehitysnäkymiä, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja työvoiman käyttötapoja sekä henkilöstön osaamistarpeita.

Kehittämissuunnitelman kanssa ei kannata vitkastella

Työnantajan on, yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa, päivitettävä

vuoden siirtymäajan kuluessa vanhan lain mukaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat työyhteisön kehittämissuunnitelmaksi. Työ kannattaa kuitenkin aloittaa heti, sillä työyhteisön kehittämissuunnitelma toimii vuoropuhelun tärkeänä apuvälineenä. Kehittämissuunnitelmassa tulee huomioida mm. työvoiman käyttötavat, osaamistarpeet ja työhyvinvointi. Kehittämissuunnitelmassa tulee myös kuvata nykytilanne ja ennakoitavissa olevat kehityskulut sekä kehittämisen päämäärät, erityisesti henkilöstön osaamistarpeiden ja työhyvinvoinnin osalta. Kehittämissuunnitelma ei ole kerran kirjoitettava asiakirja vaan jatkuvasti päivitettävä kehittämisen työkalu.

Yt-neuvotteluista tuli muutosneuvotteluja

Muutosneuvottelut on käytävä laissa määrättyjen menettelytapasäännösten mukaisesti, jos työnantaja harkitsee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai

muuttaa työntekijän tai työntekijöiden työsopimuksen olennaista ehtoa. Muutosneuvottelut on käytävä myös silloin, kun työnantaja harkitsee tekevänsä työnjohtovallan nojalla yhden tai useamman työntekijän asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia. Tällaiset muutokset voivat koskea vaikkapa työtehtäviä tai työmenetelmiä. Aikaisempaan lakiin verrattuna erilaiset neuvottelut koskien henkilöstövaikutuksia on tuotu samaan lukuun. Myöskin terminologiaa on muutettu, nyt puhutaan muutosneuvotteluista, ei yhteistoimintamenettelystä. Laissa tarkennetaan ajankohtaa, koska muutosneuvottelut tulisi aloittaa. Ilmaisu harkitsee tarkoittaisi vaihetta, jossa työnantaja kykenee yksilöimään suunnittelemansa toimenpiteen ja siihen liittyvät henkilöstövaikutukset. Työantajalla saa olla neuvotteluesitys. Neuvotteluesitys ei tarkoita sitä, että seuraukset olisi jo päätetty. Työnantajan pitää kuitenkin voida tosiasiallisesti tehdä muutoksia esitettyyn.

ARTIKKELIN ON KIRJOITTANUT KTM, lakiekonomi ja yrittäjä Juha Tuominen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyydestä. Juhalla on yhdessä kaksoisveljensä Jarin kanssa kaksi yritystä; Lakiekonomit Oy sekä Suomen Lakitilitoimisto Oy. Sattumoisin tässä lehdessä pääsee ääneen myös hänen veljensä (s.18-19.)

Pirkanmaan Yrittäjillä on nyt

Ekokompassi-sertifikaatti Pirkanmaan Yrittäjille myönnettiin loppuvuodesta 2021 Ekokompassi-sertifikaatti. Se on osoitus sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan ja oman toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten järjestelmälliseen vähentämiseen. Sertifikaatti myönnettiin aluejärjestölle joulukuussa tehdyn auditoinnin jälkeen.

itoutuminen ympäristöohjelmaan ja tavoitteisiin on nostettu Pirkanmaan Yrittäjissä tavoitteeksi jo syksyllä 2020. Tällöin ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen panostaminen kirjattiin osaksi järjestön strategiaa. – Päätös oman ympäristösertifikaatin hakemisesta tehtiin käytännössä heti tämän jälkeen, tiivistää järjestösihteeri Tanja Mäkynen. Hän on vastannut ympäristösertifikaatin osalta käytännön työstä. Pirkanmaan Yrittäjien valitsema Ekokompassi ei ole ainoa yrityksille tai organisaatioille suunnattu ympäristöjärjestelmä. Se kuitenkin koettiin Pirkanmaan Yrittäjille parhaiten sopivaksi. – Päädyimme Ekokompassiin, koska se tuntui soveltuvan nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille ja organisaatioille. Tämä oli meille looginen ratkaisu, koska myös jäsenkuntamme koostuu valtaosalta mikro- ja pk-yrityksistä, Mäkynen selkeyttää. Myös kustannuksiltaan merkki soveltuu hyvin pk-yrityksille. Taloudellisesti Ekokompassi-merkin saavuttamisen kustannukset Pirkanmaan Yrittäjien osalta olivat noin 3000 euroa. Aluejärjestössä sertifiointiin lähdettiin monestakin syystä. Yksi

merkittävimmistä on nyt jatkuvasti koko yhteiskunnassa lisääntyvä ympäristötietoisuus. – Esimerkiksi oppilaitosvierailuilla yksi toistuva kysymys on jo useamman vuoden ollut, mitä me järjestönä teemme näiden asioiden eteen. Nyt meillä on siihen hyvä vastaus, Mäkynen kertoo. – He ovat kuitenkin niitä tulevaisuuden yrittäjiä, Mäkynen jatkaa. Sertifiointi eteni kahdessa osassa. Ensin kartoitettiin nykytarpeet ja nykytila, minkä pohjalta tehtiin yhdessä Ekokompassin asiantuntijan kanssa lista muutosta vaativista asioista sekä määriteltiin potentiaaliset kehityskohdat. – Asiantuntijaorganisaationa meillä sertifikaatissa mainittu työ painottuu erityisesti yrittäjien ja yritysten neuvontaan ympäristöasioissa ja eritoten viestintään, kertoo Mäkynen. Tehtyjen muutosten pohjalta Pirkanmaan Yrittäjissä toteutettiin auditointi. Siinä käytiin läpi yhdistyksessä tehdyt toimenpiteet ja korjattiin asioita, jotka eivät vielä olleet kunnossa. Virallinen sertifikaatti, eli todistus tehdystä työstä, myönnettiin Pirkanmaan Yrittäjille joulukuun lopulla. Tanja Mäkynen myöntää, että yksittäisessä toimistossa tehtävillä toimenpiteillä ei maailmaa pelasteta. Hän kuitenkin uskoo, että aluejärjestön nyt esittämällä yksittäisellä esi-

merkillä on huomattavasti tätä yksittäistä tekoa merkittävämpiä vaikutuksia. Hän huomauttaa, että pk-yritykset ovat avainasemassa kestävän kehityksen suunnannäyttäjinä esimerkiksi uusien toimintatapojen, tuotteiden ja palveluiden innovoinnissa. – Meille on erityisen tärkeää, että yritykset otetaan huomioon ympäristöön liittyvässä lainsäädännössä ja hankkeissa tarjoamalla heille riittävästi tukea tarvittavien muutosten tekemiseen, Mäkynen kertoo ja huomauttaa, että Ekokompassi on yksi hyvä tapa lähteä tätä edistämään. – Tiedämme nyt, minkälainen prosessi on ja mitä sen saamiseksi pitää ottaa huomioon. Enemmän kuin mielelläni jaan tätä tietoutta myös muille, hän kertoo. Pirkanmaan Yrittäjät vaikuttaa myös useassa Pirkanmaalla toimivassa ympäristöä koskevassa hankkeessa ja työryhmässä. Näitä ovat esimerkiksi Pirkanmaan ilmastotiekartan yhteistyöryhmä ja Canemure-alueyhteistyöryhmä, vuoden vaihteessa päättynyt, kiertotalouteen keskittynyt Kierto-hankkeen ohjausryhmä, sekä pienten kaupunkien ekologisia liikenneratkaisuja kehittänyt yhteispohjoismaalainen työryhmä.

Järjestösihteeri Tanja Mäkynen on ollut vetovastuussa Ekokompassi-ympäristö sertifikaattiin liittyvästä hakuprosessista.

Pirkanmaan Yrittäjien toimistolle Kehräsaareen saapuvat jäsenyrittäjät ja muut sidosryhmät huomaavat muutokset käytännössä esimerkiksi siinä, että toimistolla on luovuttu tyystin kertakäyttöastioiden käytöstä. Myös kierrätystä tehostettiin merkittävästi aiemmasta.

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

ALUEVAALIN TULOSÄLÄHRYS

Aluevaalit ovat tätä kirjoitettaessa vasta tulossa, ja kun Älähdys julkaistaan, on vaalitulos tiedossa. Älähtäjä on siis tällä kerralla silmäillyt tulevaisuuteen ja päivitellyt vaalikarjan vaikeaa valintatilannetta.

loitetaan äänestysvilkkaudesta. Se on nimittäin kaikkein tärkein vaalien lopputuloksista, sillä sen kautta selviää koko valtakunnallisen hallinto-organisaation olemassaolon oikeutus. Laaditaan siis taulukko, josta voidaan päätellä vaalien ja hallintoratkaisun kelpoisuus maksajien eli kansalaisten mielestä: Äänestysprosentti alle 50% = Vaalit ja koko hallintohärveli on kansan mielestä tarpeeton, ja sillä ei ole oikeutusta olemassaololle. Äänestysprosentti 50–60% = Vaaleilla ja koko hallintohärvelillä ei kansan valtaosan mielestä ole perusteltua tarvetta olemassaololleen tai ainakin se on siinä määrin kyseenalainen, ettei sitä tuossa muodossa voi hyväksyä. Äänestysprosentti yli 60 % = Kansa on antanut selkeän tukensa ja myös verorahoitusoikeuden sekä vaaleille että hallintohärvelille ja pulinat pois.

Lukijalle jää oikeus pohtia, missä nuo prosenttirajat hänen mielestään ovat.

Demokratian katoaminen

Minkä tahansa vaalien äänestysprosentin laskiessa alle 50 prosenttiin, on ajauduttu tilanteeseen, jossa demokratiaa ei enää ole ja on siirrytty korporaatiokleptokratiaan. Sana tarkoittaa sitä, että valta on siirtynyt kansalta korporaatioille kuten puolueille, etujärjestöille, lobbareille ja niin edelleen. Heidän toimintansa ei enää ole yhteisten varojen käytöstä päättämistä yhteiseksi eduksi vaan yhteisten varojen varastamista suppean eturyhmän käyttöön. Korporaatiokleptokratian seuraavat kehitysasteet ovat tavallisesti sananvapauden rajoittaminen ja diktaattorin valinta eturyhmien päällyshenkilöksi. Tämä kehitys on tuttu esimerkiksi entisistä IVY-maista. Oikeastaan kaikissa vaaleissa puolueen kannatusprosentit olisi syytä kertoa äänestysprosentilla, jolloin näkisimme suoraan niiden todelliset kannatusluvut. Jos siis puolue saa vaaleissa 20 %:n äänisaaliin ja äänestysprosentti on 60 %, saadaan puolueen todelliseksi kannatukseksi 12 %. Tämä laskutapa osoittaa sen, että Suomessa on ollut vain harvoin todellinen enemmistö kansan asioita hoitamassa.

oikein ole tunnistaneet vaalien äänestysperusteita. Tässä muutama kysymys, joiden avulla voi jälkikäteen analysoida omaa äänestämistään: Mistä asiasta nyt oikeastaan äänestettiin? Miten mahdolliset vaalien voittajat asioista päätettäessä toimivat ja mistä asioista alueilla päätetään ja mistä taas eduskunnassa? Mikä politiikka alueilla olisi äänestäjälle edullisinta, vasemmistolainen, oikeistolainen, keskustalainen vai joku ihan muu? Ketä äänestin ja miksi? Meppiä, Ministeriä, Ammattipoliitikkoa, Julkkista, Asiantuntijaa, Paikkakuntalaista, Kaveria vai ketä? Äänestinkö puoluetta vai henkilöä ja millä perusteella? Mikä näkökulma nousee valitsemani ehdokkaan työssä edelle: paikallisuus, politiikka, talous, asiantuntemus, vai mikä? Voiko käydä niin, että naapurialueella saavutetaan oleellisesti parempi palveluiden hinta-laatusuhde? Kannattaisiko muuttaa sinne?

Kansalaiset ovat hämmenKenen äänestäminen nostaa nyksen vallassa? Kaikesta päätellen kansalaiset eivät

verotusta ja kenen alentaa sitä?

Ketä äänestämällä vanhusten lakanat vaihdetaan nopeimmin vahingon satuttua (tämä on se oikea hoitajamitoitus)? Ketä äänestämällä pääsen nopeimmin, varmimmin laadukkaaseen hoitoon enkä joudu kitumaan hoitojonoissa vuositolkulla? Onko uskottavaa, että aluevaaleissa valitut henkilöt ylipäätään omaavat riittävän osaamisen erittäin spesifisten asioiden päättämiseksi? Sitäkin ihmettelen, miten voi olla mahdollista, että kunnanvaltuustoissa, eduskunnassa, europarlamentissa ja jopa ministereinä istuvat henkilöt ehtivät hoitamaan laadukkaasti tehtävät, mikäli tulevat aluevaaleissa valituiksi? Eivätkö edes Suomen eduskunta ja ministeriöt työllistä edustajia ja ministereitä kokoaikaisesti, vaikka käsiteltävien asioiden paperipinoista ja hallituksen jatkuvista ilta- ja yöistunnoista toisin voisi kuvitella?

Poliittinen lopputulos

Mitä voidaan päätellä aluevaalien poliittisesta lopputuloksesta? Vastaus on erittäin selkeä, niistä ei voi päätellä yhtään mitään, ja mitä alhaisempi äänestysvilkkaus sitä merkityksettömämpi on myös poliittinen lopputulos. Poliittiset kommentaat-

torit voivat jättää TV vaali-iltojen hypetyksen ja ”asiantuntevan” kommentoinnin analyyseineen kokonaan tekemättä, sillä sille ei ole perusteita eikä vaaleissa synny oikeastaan minkäänlaista käyttökelpoista aineistoa kommentoinnin pohjaksi. Syynä tähän on kansan hämmennystila ja tiedonpuute äänestyspäätöksen tekemiseksi, jolloin valinnat ovat satunnaisia ja eriperusteisia. Todennäköisimmin kuitenkin jopa akateemisen tason kommentaattorit ovat esittäneet varmat ennusteet seuraavien eduskuntavaalien lopputuloksista ja puolueiden syöksykierteestä tai uljaasta menestyksestä heti tulosten tultua. Kaikkein irvokkaimmat kommentit kuullaan poliitikoilta, jotka vapaasti tulkitsevat omaa ja puolueensa menestystä tai tappiota. Tiedetason asiantuntijat tarvitsevat rauhoittavia katsellessaan televisiosta tätä farssikomediaa.

Taloudellinen lopputulos

Ainoa varma lopputulos on se että julkisen sektorin SOTE- ja hallintomenot kasvavat merkittävästi, ja sitä kautta Suomen hintakilpailukyky avoimilla markkinoilla huononee enti sestään l

LAKILAARI HAGLEX OY / JARMO HAGMAN

Yrityksemme on osallistumassa ensimmäistä kertaa julkiseen hankintaan avoimessa menettelyssä. Selailin verkosta vanhoja tarjouspyyntöjä ja ne näyttivät todella monimutkaisilta. Onko jotain erityistä, mitä meidän kannattaisi ottaa huomioon ennen tarjouksen jättämistä? Julkisten hankintojen tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja turvata yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita tai palveluita tarjouskilpailuissa. Julkisiin hankintoihin liittyvä menettely saattaa kuitenkin yllättää muodollisuudellaan ensimmäistä kertaa mukana olevan. Hankintayksikkö laatii tarjouspyyntöaineiston, joka sisältää usein ison määrän liitteitä. Tarjoajan kannattaa tutustua asiakirjoihin, kuten sopimusluonnoksiin, huolellisesti. Mikäli aineiston perusteella tarjoajalle herää kysymyksiä, niitä voi toimittaa hankintayksikölle tarjouspyynnössä ilmoitettuun aikaan mennessä. Tämä mahdollisuus kannattaa rohkeasti hyödyntää lisätietojen saamiseksi. Tarjouspyynnössä hankintayksikkö asettaa tarjo-

Päivystys 24h p. 03-2133 303

PISPALASI OY Käyräkuja 30, Vuorentausta

ajalle usein erilaisia soveltuvuutta koskevia vaatimuksia. Soveltuvuusvaatimukset kohdistuvat tarjoajan taloudelliseen ja tekniseen kelpoisuuteen esimerkiksi liikevaihdon ja referenssien muodossa. Lisäksi tarjouspyyntö sisältää varsinaiseen hankinnan kohteeseen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Tarjoajan kannattaa olla tarkkana näiden vaatimusten täyttymisestä. Usein tarjouspyynnössä on lisäksi määritelty laadullisia vertailutekijöitä, joista saa lisäpisteitä. Laadullisia vertailutekijöitä voivat olla esimerkiksi lisäominaisuudet, ammattitaitovaatimukset, palvelutasoehdot tai resurssivaatimukset Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan ole pakollisia. Tarjouksen jättämisen tärkeimpänä nyrkkisääntönä voidaan pitää huolellisuutta. Tarjousasiakirjat pitää

täyttää kilpailutusjärjestelmässä tarkasti niin, että jokaiseen kohtaan vastataan tarjouspyynnön ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kaikki pyydetyt liitteet pitää huolellisesti sisällyttää mukaan tarjoukseen. Huolellisuudella varmistatte sen, ettei tarjoustanne tulkita tarjouspyynnön vastaiseksi puhtaasta vahingosta johtuen. Hankintamenettelyssä annetut tarjoukset ovat lähtökohtaisesti lopullisia ja niiden täsmentäminen on tarkkaan rajattua. Tarjousajan päättymisen jälkeen hankintayksikkö tekee tarjousten tarkastamisen ja vertailun jälkeen kirjallisen hankintapäätöksen. Tämä toimitetaan tarjouskisaan osallistuneille tahoille. Mikäli ensimmäisellä kerralla ette tule valituksi, niin vertailuun on hyvä tutustua seuraavia kilpailutuksia silmällä pitäen.

nössä hankintayksikkö ilmoittaa, miten hinta ja laatu tarjouskilpailussa määräytyvät eli miten hinnan painoarvo lasketaan ja miten laadun painoarvo lasketaan. Ennen tarjouksen jättämistä tarjoajan kannattaa mahdollisuuksien mukaan yrittää arvioida, mitkä omat laatupisteet olisivat ja miten tuote tai palvelu kannattaa hinnoitella laatupisteet huomioiden.

PUISET TRUKKILAVAT PARKANOSTA

www.mersupurkaamo.fi

www.mb-varaosatjahuolto.fi

MERSUkoRjAAMo • MB Star diagnosistesteri

Ilmastointihuolto 85,• •MB Star diagnosistesteri Jarrunesteiden vaihdot • ••Huollot, MB-varaosat ja remontit Huollot ja remontit MB-Varaosat ja huolto Venetmäki Oy Venetmäki MB-Varaosat ja huolto Nahkatehtaantie 10, Viiala Nahkatehtaantie Ark. 9.00–17.00. Puh. 040 140 6000 10, Viiala

Selaamissani tarjouspyynnöissä todetaan usein, että hankinnan hinta-laatusuhde on esimerkiksi 60-40. Mitä tämä tarkoittaa? Hankintayksikkö määrittää hankintaan vertailuperusteet painottaen joko hintaa tai laatua. Hinta-60-40 tarkoittaa sitä, että hankintayksikkö tässä tapauksessa antaa suuremman painoarvon hinnalle. Tarjouspyyn-

Ark. 9.00-17.00. Puh. 040 140 6000

FIN, EUR JA KERTAKÄYTTÖLAVAT SEKÄ LAVAKAULUKSET Kankarintie 35–19 Puh. 0400 383 860 parlava@parlava.fi

www.parlava.fi

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Yellow Service Oy 40 vuotta! 40

Yrityksemme täyttää 40 vuotta 1. helmikuuta 2022. Juhlistamme koko vuotta 2022 erikoistarjouksilla. Tervetuloa myymälöihimme tai verkkokauppaamme tutustumaan juhlavuoden tarjouksiin.

vuotta

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme 40 vuodesta! WD 3 akkukäyttöinen monitoimi-imuri

- märkä- & kuivaimurointiin + puhallus - käyttöaika n. 70 m² / lataus - 36V, 2,5 Ah vaihdettava li-ion akku

229,50 Cif Professional Alcohol Spray

- 750 ml sumutinpullo - desinfioiva, 77% etanoli - huuhteluvapaa

4,90

Oxivir Excel Wipes 12 x 30 kpl/pss

- puhdistus & desinfektiopyyhe (20 x 27 cm) - tehoaa bakteereihin, viruksiin ja hiivoihin - CE-merkitty

37,20

T 11/1 classic HEPA pölynimuri

- kuivaimuri ammattikäyttöön - H14 suodatin vakiona - 7,5 litran pölypussi

169,-

Vileda Microtuff Easy mikrokuitupyyhe

- 50 kpl/pkt, pesu 90-asteessa - laadukas lyhytkäyttöinen mikrokuitupyyhe

19,-

Hinnat sis. alv 24%. Nouda myymälästämme tai tilaa verkkokaupasta.

JÄRKEVÄMPI MERKKIHUOLTO 96% Positiivisia

Nuutisarankatu 6, 33900 Tampere www.rsh.ﬁ info@rsh.ﬁ

020 7661 000 Ma-Pe 7.00-17.00

●

Kuukauden PIENTÄ kansaa vaivaa pahoinvoinnin ongelma. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee ahdistuksen ja masennuksen oireita. Lähes puolet suomalaisista arvioi työnsä niin vaativaksi ja kiireiseksi, että pelkää kuormittuvansa liikaa. Elämästä puuttuu väljyyttä. Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila Kanava-lehdessä 1/22 YHTIÖIDEN tulostasot ovat jatkaneet nousuaan, vaikka maailma ympärillä riehuu. Korona kummittelee ja Venäjä uhittelee. Iloinen 20-lku rykii eteenpäin. Velvoitetyöllistetty-kolumni tammikuun Arvopaperi-lehdessä MILLENIAALIT ovat niin köyhiä, että jos ne saavat lapsia, niillä ei ole muita leikkikaluja kuin sukuelimensä, joka sekin paljastuu vääräksi. Jyrki Lehtola Image-lehdessä 1/2022 ALOITTELEVILLA valtuustoilla on jännät paikat. Aika isoja asioita joudutaan aikataulun vuoksi lyömään kiireellä lukkoon. Kuntaliiton Sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen Kuntalehdessä 1/2022 MINUSTA hienointa Suomessa on suomen kieli. Se on mageinta, että meillä on kieli, joka on arkaaisen latinamainen, että on paljon taivutusja sijamuotoja. Mutta muuten en ole nationalisti. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen HS Kuukausiliitteessä 1/2022 MITEN korkea inflaatio ja miten korkeat korot? Riippuu siitä, tunnistavatko talous- ja raha politiikan päättäjät uuden tilanteen ja osaavatko he toimia sen mukaisesti. Kun katson poliittista tilannetta meillä ja muualla, en olisi siitä ihan varma. Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Kauppalehden Optiossa 16.12. KUN alkoholi ottaa vallan, se muuttaa ihmistä ja ihmissuhteita. Silloin seuraksi tulevat ihmiset, joille juominen on yhtä tärkeää. Ei tarvitse kohdata ristiriitoja yhteiskunnan normien kanssa eikä omia häpeän ja syyllisyyden tunteita, koska toiset juovat samalla tavoin. Päihdeterapeutti ja riippuvuusasiantuntija Juha Lantz Seura-lehdessä 20.1. EU-LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ on yleistä, että komissiolle annetaan valtuudet tarkentaa sääntelyä. Yhtä lailla yleistä on, että kun muste on kuivunut, komissiosta tehdään kotimaan yleisön edessä syntipukki. Toimittaja Annu Marjanen Suomen kuvalehdessä 21.1.

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

POIMINNAT SUOMESSA on tällä hetkellä koko Euroopan tiukimmat ravintolarajoitukset. Nykyrajoitukset eivät ole oikeasuhteisiä, eivätkä ne myöskään isossa kuvassa toimi.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

LUKIJAKILPAILU

Ravintolayhtiö NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström Talouselämä-lehdessä 2/2021 POSITIIVISEN palautteen voima on hurja. Itselläni on ollut aina vaikeaa olla tyytyväinen omaan tekemiseeni. Se heijastuu väistämättä myös siihen, miten muiden tekemisiä arvioi. Hallitusammattilainen, Koneen ex-henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas Tekniikka&Talous-lehdessä 21.1. VÄESTÖNTUTKIMUSTEN mukaan 60-85 prosenttia aikuisista on kokenut jonkun mielenterveyden häiriön. Tulokset ovat kääntäneet ajatuksen mielenterveydestä päälaelleen: on epätavallista selvitä läpi elämän ilman minkään laisia mielenterveyden haasteita. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Tiede-lehdessä 1/2022 VÄLILLÄ elämä vie yllättäen tai omien sörssimisten tuloksena kaikki voimat. On lähdettävä siitä, että riittää, kun selviää päivästä toiseen. Sitten tulee parempia aikoja, joina voi olla tukena, kun joku toinen rämpii. Toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty Ylen kolumni 19.1. TULEEKO joskus aika, jolloin taivastellaan tämän päivän somettumista? Somettumisella tarkoitan tapaa, jollamedia on nyt antautunut analytiikan ja algoritmien rengiksi samaan tapaan kuin se nöyristeli aikoinaan Neuvostoliiton edessä. Toimittaja ja kirjailija Matti Mörttisen Ylen kolumni 14.1. YLEINEN ilmapiiri huokuu epävarmuutta ja osa yrityksistä kärsii koronasta paljon, mutta kokonaistalouden mittareilla elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen Helsingin Sanomissa 26.1. SOTEVAALIT eivät oikein kiinnostaneet nuoria ja terveitä kaupunkilaisia. Tilanne olisi ollut toinen, jos hyvinvointialueille olisi siirretty myös päivähoito. (Toivottavasti ei koskaan siirretä.) Osmo Soininvaara blogissaan 24.1.

Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 18.2.2022 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi Kilpailun voitti edeltävällä kerralla

Pirkko Kauppinen Ruovesi

Tulevassa kisassa voi voittaa Hyvinvointilahjakortin LumosNox-hoitolaan

Joulukuun vastaukset olivat: Sivu 9 – Business Kangasala Sivu 17 – Datko Sivu 22 – Tampere Missio

postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro:

Ajatuksia vuoden vaihtuessa keisiä kysymyksiä maassamme ovat mm. miten taata vakaat valuuttakurssiolot 1990-luvulla. Niin kansantaloudellinenkin kuin rahoitustaloudellinenkin toimintaympäristömme on täysin erilainen kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Kun tavaroiden, palvelusten ja tuotannontekijöiden markkinat yhtenäistyvät, täysin itsenäisen rahapolitiikan harjoittaminen on mahdotonta. Muutosten murrosta riittää, kun Suomen rahoituspalvelut ovat sopeutumassa kansainväliseen integraatioon ja samalla koko toimiala etsii identiteettiään tilanteessa, jossa maamme valuuttasäännöstely on muutamassa vuodessa purettu. Pitkään maassamme vallinneen sääntelykauden ajatusmallit eivät häviä nopeasti. Sopeutuminen ja sopeuttaminen on kuitenkin välttämätöntä. Huolimatta siitä, miten Suomen EY-jäsenyyden kanssa käy, eivät valuuttakurssit siirry historiaan. Huomattava osa ulkomaankaupasta käydään muilla kuin EY-maiden valuutoilla. Riskeiltä suojautuminen pysyy tietyssä määrin ajankohtaisena asiana, olupa sitten maamme käypä valuutta markka tai ecu.

MATKAKASSIN

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

puhelin:

Viime vuosi oli hyvin jännittävä ja tapahtumarikas. Sekä maamme että yritysten taloudellisia rakenteita ovat ravistaneet monet myrskyt. Marraskuussa tpahtuneen devalvaation jälkeen ovat yritykset yhä perustellummin, konkreettisten kokemusten jälkeen pohtineet omaa valuuttastrategiaansa ja valuuttoihin liittyviä riskejä. Nämä asiat pysyvät ajankohtaisina vielä kauan. EY:n piirissä pidetyssä Maastrichtin kokouksessa päätettiin aikataulusta, jonka mukaan Euroopan rahaunioni etenee. Rahaunionin kolmevaiheiseksi suunniteltu aikataulu vie useita vuosia. Mikäli yksimielisyyttä ei löydy, voi rahaunionin toteutuminen siirtyä tämän vuosikymmenen loppupuolelle. Monta erimielisyyttä täytyy ratkaista ennen kuin llaan tilanteessa, jossa valuuttakurssit on lukittu, saatu aikaan yhteinen raha- ja valuuttapolitiikka sekä mahdollinen yhteinen valuutta. Rahaunioni merkitsisi sitä, että yksittäisen jäsenmaiden omaa maataan koskeva finanssipolitiikkaan liittyvä päätäntävalta supistuisi. Jännittävää on seurata, minkä kannan Suomi ottaa EY-jäsenyyteen. Kes-

tyylikkään Vinga of Sweden

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

vuotta sitten

IRMA KUOSA-KUMAR kirjoitti lehdessä valuuttoihin liittyvistä riskeistä sekä pohti myös Suomen mahdollista jäsenyyttä Euroopan Yhteisössä ja kenties myös rahaliitossa, joka oli 30 vuotta sitten suunnittelupöydällä. Mahdollisen yhteisvaluutan nimi oli muuten tuolloin vielä ecu. Mainospuolella ainakin autokauppa ja vakuutusala olivat lähteneet melko hyvin ilmoittelemaan.

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Tatu meinasi juoda itsensä hengiltä – selvisi ja haluaa nyt auttaa myös muita selviytymään Tatu Varpukarin syksyllä perustama yritys, Selvä Elämä Oy, kytkeytyy pitkälti hänen omiin kokemuksiinsa. Vielä nelisen vuotta sitten hän nimittäin kirjaimellisesti taisteli elämästään sairaalan teho-osastolla. Sinne hän oli päätynyt viimeisimmän puolen vuoden erittäin rajun juomaputken seurauksena. Tatun yrityksen päällimmäisenä tavoitteena on, että kukaan ei joutuisi yhtä pitkälle omassa juomakierteessään kuin hän.

os mietitään yhteiskunnallisia ongelmia Suomessa, on alkoholismi aivan omissa sfääreissään. Se nimittäin koskettaa tavalla tai toisella jokaista suomalaista. Meistä jokaisella on suvussa tai vähintäänkin työkaverina tai ystäväpiirissä joku, jolle alkoholista on tullut ongelma. Tästä huolimatta mielikuvissa alkoholisti on edelleen usein se veneen alla nukkuva puliukko tai -akka. Se sotkee pahasti kokonaiskuvaa, sillä kyseessä on korkeintaankin jäävuoren huippu. Varovaistenkin arvioiden mukaan Suomessa on peräti 300 000 työssä käyvää alkoholistia. Siis ulkoisesti ihan siistejä palkansaajia ja perheenisiä ja -äitejä. Tatu Varpukari tietää tämän hyvin, koska hän oli pitkään yksi heistä. Aloitetaan siis hänen tarinastaan.

Hyvä käsi

Jos olisit aikanaan ollut Tatun luokkakaveri, hän tuskin olisi ollut ensimmäinen veikkaukseesi siitä, kuka luokasta tulee tekemään elämässään pahimmat mokat. Päinvastoin, olisit hyvinkin saattanut olla jopa vähän kateellinen. Tatulta nimittäin tuntui luonnistuvan kaikki. Yli yhdeksän keskiarvolla läpi koko kouluputkensa purjehtinut Tatu oli siinä si-

vussa myös kilpaurheilija (tennis ja salibandy), ja olipa häntä siunattu myös sävelkorvalla. Niin, tietysti menestystarinaan kuului sekin, että armeijassa hänestä tehtiin reservin vänrikki, luonnollisesti sissikomppaniassa. Vastakkaisen sukupuolen parissakin hän tuntui olevan teini-iästä lähtien kovin suosittu. Tatu myöntää itsekin, että hänelle osui elämän pelikortteja jaettaessa kyllä enemmän kuin kohtuullisen hyvä käsi. Maisteriksi Tampereen yliopistossa itsensä päntänneen miehen menestys jatkui myös työelämään siirryttäessä. Ei kestänyt aikaakaan, kun tuotepäälliköstä oli jo tehty jo johtaja. Samassa suhteessa kasvoivat myös vastuu, alaisten määrä sekä tietysti myös se liksa. Sitä moni ei tosin huomannut, että samalla kasvoivat myös Tatun rankan työn vastapainoksi tarvitsemat alkoholiannokset. Kaikki tämä kuitenkin tapahtui hyvin hissukseen ja taatusti varjossa. Niin hissukseen, ettei hän sitä alkuun itsekään huomannut. Jatkuu seuraavalla sivulla →

Tatu Varpukari sai välit selväksi alkoholisminsa kanssa vuonna 2018 ja on siitä eteenpäin taivaltanut eteenpäin askel ja päivä kerrallaan. Oli Tatu koettanut raitistua omatoimisesti monesti aikaisemminkin. Omaa juomistaivaltaan vielä 2010-luvun alussa hän kun kuvailee syklittäiseksi. – OLIN välillä pidempiäkin pätkiä raittina. Parhaimmillaan melkein vuoden. Ajatus täydellisestä lopettamisesta kuitenkin tuntui äärettömän raskaalta, jopa mahdottomalta. Vuosikaudet hän yritti hakea apua sairauteensa, mutta sitä ei tahtonut löytyä.

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Kirkkaammat salit ja koreammat juomat

atu ei kuulu siihen alkoholistien ryhmään, joille taikaliemi olisi kolahtanut kerrasta. Ehei. – Olen ihan järjestelmällisesti kouluttanut itse itseni juopoksi. Vielä teini-iässä minä pikemminkin salaa kaatelin sitä lonkeroa vähän pois ja jotenkin varoin koko asiaa, Tatu kertoo. Ja vaikka alkoholi oli sittemmin alkanutkin maistua, sen käyttö pysyi vielä pitkään hänelle juuri iloisena juhlajuomana. Opiskelijaelämässä vauhtiin päässyt juhliminen jatkui myös työelämässä. Siinä missä aikaisemmin oli ryypiskelty haalarit päällä keskikaljaa Tampereella, työelämä laajensi ottamismahdollisuudet ympäri maailmaa ja yhä kirkkaampiin saleihin. Ja ne juomatkin alkoivat olla sitä jalompaa sorttia. Mutta vaikka juhlia riittikin, juomisessa oli vielä aina mukana maltti. Saattoipa hän monesti olla vielä loppuillasta se porukan selvin.

Myös murheeseen voi ottaa

Tatu myöntää, että on tehnyt havaintonsa vasta jälkeenpäin, mutta näkee tänä päivänä jonkinlaisen käännekohdan tapahtuneen vuonna 2004. Silloin hänen perusterve ja liikunnallinen äitinsä sai vain 63-vuotiaana syöpädiagnoosin, joka oli sitä huonointa mahdollista laatua. Äiti menehtyi kohtalokkaaseen tautiin hyvin nopeasti. – Se oli itselleni oikeastaan ensimmäinen isompi todellinen vastoinkäyminen. Äidin kuolema oli jotenkin liian heavy juttu käsiteltäväksi, ja nyttemmin olen sitä mieltä, että elämäni lähti siitä alkuluisuun. Tuolloin huomasin, että alkoholia saattoi käyttää ilonpidon lisäksi myös tunteiden turruttajana, hän kertoo. Tosin tästäkin oli vielä pitkä matka siihen, mitä tuleman piti.

Onneksi asialla ei ole vielä kiire

Amerikan lääkäriliiton käyttämän, ja hyvin yleisesti käytetyn määritelmän mukaan alkoholismi on krooninen ja hoitamattomana parantumaton kuolemaan johtava sairaus. Eräällä tavalla kyse on siis hyvin pitkäaikaisesta itsemurhan tekemisestä. Tällä tiellä myös Tatu oli. Hän muistelee, että ensimmäistä kertaa hän alkoi olla huolissaan alkoholinkäytöstään noin 2007 tai 2008. – Tuolloin aloin aina hetkittäin ja toistuvasti ajatella, että asialle pitäisi

ehkä tehdä jotain, tai edessä on isoja ongelmia, hän muistelee. Mutta nuo ajatukset oli siinä vaiheessa eloa vielä hyvinkin helppo lakaista maton alle. Vastaväittäjä oli vahvoilla. – Vakuuttelin itselleni, että ihan vielä minun ei tarvitse tehdä mitään. Minähän olen urheilija, minulla on huippuvaimo, mahtava duuni, komea talo ja kaikki asiat reilassa. Että ei tässä ole vielä mikään kiire. Siis sellaista manjana-ajattelua, hän tuumaa. Eikä Tatun ongelmaa kukaan ulkopuolinen vielä huomannutkaan. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näyttäytyi reipas ja atleettinen toimitusjohtaja. Muutenkin hyvää satoi kuin taivaan mannaa, sillä noihin aikoihin selvisi, että perheeseen oli syntymässä esikoinen.

Vauhti kiihtyy

Alkoholismin taudinkuvaan lisätään usein myös sana etenevä. Sillä tarkoitetaan, että käytännössä kerran alkoholistiksi päätynyt on sitä loppuelämänsä. Ei auta, vaikka takana olisi kuukauden, vuoden tai vaikka vuosikymmenen raittius, hyvin nopeasti ollaan takana siinä pisteessä, mihin jäätiin. Sekin piti sataprosenttisesti paikkansa Tatun tapauksessa. Hänestä ei tullut ikinä kohtuukäyttäjää, vaikka hän sitä tosissaan monen monituista kertaa yritti. Viimeistään viime vuosikymmenen alkupuolella hänen alkoholinkäyttönsä oli edennyt siihen pisteeseen, että selviä jaksoja seurasi aina juomaputki. Juomamäärien seuraamiseen olisi sitten vaadittukin jo hindujumalien käsimäärää, sillä alkoholistin toleranssi harjaantuu kovaa tahtia. Humalaan pääsemiseen vaadittiin jo sellaisia annosmääriä, että harjaantumattomalta kaverilta ne olisivat vieneet tajun lisäksi myös hengen.

Moni asia oli mallillaan

Vuosien 2010–2011 aikoihin myös muut alkoivat olla asiasta huolissaan. Siis siitäkin huolimatta, että ulkopuolisen silmin Tatun elämä näytti edelleen erittäin hyvältä. Moni asia olikin superhyvin. – Olimme yhdessä entisen työpaikkani johtoryhmän kanssa perustaneet uuden firman, ja minusta oli tullut isä, hän muistelee. Enemmän tai vähemmän suoria vinkkejä ja kehotuksia mahdollisesta hoitoon hakeutumisesta tuli sekä työkavereilta

TÄYDEN PALVELUN PESULA TAMPEREEN LIELAHDESSA! Ilmainen nouto 15 km pesulasta.

Teivaalantie 7, 33400 Tampere Puh. 045 110 6651 Hinnaston löydät täältä:

www.lielahdenpesula.com

RIIPPUVUUSSAIRAUS KÄVI Tatulle kalliiksi. – Minun alkoholismini oli niin totaalista, että liioittelematta totean, että menetin sen myötä ihan kaiken mitä olin saanut, niin perheen, terveyden kuin taloudenkin.

että vaimolta. – Ehkäpä itselläni oli jo tuolloin jonkinlainen ymmärrys tai aavistus siitä, että yksin en tässä taistelussa pärjää. Toisaalta olin kuitenkin ärsyyntynyt, että muut koettivat puuttua minun elämääni, hän tuumaa. Tätä aikaa seurasikin eräänlainen on–off-vaihe, jossa ryyppykausien väliin mahtui edelleen myös niitä kuivia jaksoja.

män tai vähemmän muiden mieliksi. En siis itseni vuoksi, joka on kuitenkin aina ehdoton syy raitistumiseen. Itse kävin hoidoissa osittain siksi, että saisin rauhan juoda lisää, hän kertoo. Alkoholistikielellä hän ei ollut vielä saavuttanut omaa henkilökohtaista pohjaansa. Vielä oli mahdollista tippua aika monta kerrosta alaspäin.

Alkoholistin kangastus

Mahdoton ajatus

Pisin raitis kausi kesti 10 kuukautta, tätä lyhyempiä oli useampikin. Se pisin tipaton pätkä oli luonnollisesti toivottu ja hyvä asia, mutta samaan aikaan myös melkoinen kangastus. – Tällainen pitkä raitis pätkä kun antoi minulle selvän vakuuden siitä, että alkoholi ei määrännyt minua vaan minä määräsin alkoholia. Siis, että minä kyllä hallitsen tämän homman, hän myöntää ja lisää tämän olevan yksi alkoholismin tyypillisimmistä ja vaarallisimmista piirteistä. – Minä, joka olin aina tottunut saavuttamaan kaiken todella haluamani, en suostunut myöntämään, että olisi asiaa, jolle minä en pärjäisi. Kymmenen kuukauden raittius siis todisti, että minä olin kuningas, ei alkoholi.

Tatun omien sanojen mukaan toimitusjohtajasta ja urheilijasta oli tullut ”… kuset housussa kossua litkivä ihmisraunio”. Tässä vaiheessa hänellä alkoi olla jo rutiinia putka- ja katkokäynteihin sekä selviämisasemalla vierailuihin. Melkein olisivat voineet kanta-asiakaskortin hänelle lahjoittaa. Ja vaikka ihmiskeho onkin hämmästyttävän sopeutumiskykyinen organismi, jossain silläkin rajat tulevat vastaan. Pian putkareissut nimittäin vaihtuivat sairaalareissuihin, joita oli niitäkin pian takana jo useampi.

– Aina niiden päätyttyä olin ajatellut, että tämän pahemmaksi asiat eivät voi mennä, mutta se osoittautui kerta toisensa jälkeen harhaluuloksi, hän myöntää. Alkoholismi-taudin vakavuudesta kertoo aika paljon se, että ajatus alkoholin jättämisestä kokonaan pysyi edelleen Tatun omassa mielessä poissuljettuna. Alkoholista kun oli tullut se ainoa todellinen ja pysyvä rakas tässä muuten niin epäreiluksi ja ilkeäksi osoittautuneessa maailmassa. Hän oli päätynyt tilanteeseen, missä hän sekä eli juodakseen, että joi elääkseen. Alkoholismin tutkijat puhuvat tästä vaiheesta alkoholistin myöhäisvaiheena. Ja tähän vaiheeseen päätyneillä addikteilla tarina harvemmin saa iloista loppua.

Teho-osastolla tuli pohja vastaan

Tatun tapauksessa se pohja tuli vastaan alkuvuodesta 2018. Hän oli päätynyt Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla. Sen ver-

Raitistumisen halu ei voi lähteä kuin itsestä

Vuosikymmenen rullatessa eteenpäin mentiinkin sitten vain ja ainoastaan alamäkeä. Ensin lähti se ensimmäinen työpaikka, sitten toinen ja niin edelleen. – Kun sain itseni, työn ja ihmissuhteet juuri jollain tavalla kuntoon, se sama kuvio toistui puolen vuoden tai vuoden päästä, Varpukari kuvailee. Vaimo sai pysyvästi tarpeekseen vuonna 2013. Näin kävi, vaikka Tatu oli edelleen aina juomaputkien välissä tosissaan yrittänyt raitistumista. Ex-vaimolleen Tatu antaa 10 pistettä. – Kukaan ei olisi voinut yrittää auttaa enempää. Sen synkän havainnon Tatu teki jo tuolloin, että työterveydellä oli oikeasti riippuvuussairauksiin hyvin vähän annettavaa. Tatu kertoo koettaneensa myös esimerkiksi AA-ryhmiä, mutta nekään eivät tuolloin, kovasta halusta huolimatta kolahtaneet. Tosin nyttemmin Tatu tietää syynkin. – Tein tuolloin kaiken enem-

NÄIN HEIKKOON kuntoon Tatu Varpukari onnistui itsensä saamaan. Kuva on otettu Tampereen keskussairaalassa, minne Tatu oli päätynyt puolen vuoden jokapäiväisen läträämisen jälkeen.

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

ran huonoon kuntoon Tatu oli onnistunut itsensä juomaan, että sairaalaan hänet joutuivat viemään hänen isänsä ja veljensä. Heille kerrottiin, että välttämättä Tatu ei tästä enää selviä. Kaikkea tätä oli edeltänyt puolen vuoden juomaputki, jonka aikana hän ei ollut nähnyt yhtään selvää päivää, ei edes tuntia. Konjakki ja kossu olivat olleet käytännössä miehen ainoa ravinnonlähde. Tässä todellisessa loppusyöksyssä kun alkoholisti ei usein muista tai pysty syömään. Ei tähän finaaliputkeen mitään yksittäistä syytä löydy. Siis mitään yksittäistä laukaisevaa tekijää. – Kyllä se varmasti oli vaan tämä sairaus. Minun alkoholiriippuvuuteni vaan oli saanut tässä vaiheessa aivan helvetilliset mitat.

Ennuste oli huono

Kaikkiaan Tatu pidettiin tuolloin sairaalassa noin 40 päivää. Lähtökunto oli huonompi kuin heikko. – Maksa-arvoni olivat kuin ruumiilla. Lisäksi esimerkiksi kaliumia minulla ei ollut kehossani oikeastaan yhtään, joka jo sekin oli hengenvaarallista. Jälkeenpäin kuulin, että myös kaikki veriarvoni olivat hälyttävän huonot, hän kertoo. Kyseisen sairaalareissun alkuvaiheesta en muista juuri mitään. Ensimmäisen viikon olin täydessä deliriumissa, ja tästä ajasta muistikuvani pohjautuvat oikeastaan täysin isäni sekä parin kaverini kertomuksiin.

Maksa yllätti

Parin viikon sairaalassaolon jälkeen kuului vaihteeksi hyviäkin uutisia. Se maksa, jonka luultiin jo joutuneen kirroosiin, alkoi vasten kaikkia ennakko-odotuksia sittenkin palautumaan. Maksa muuten on kaikista sisäelimistä ainoa, jolla tämä kyky ylipäätään on. – Maksan kunto heikkenee niin, että ensin tulee rasvamaksa, sitten tulehdus ja pahempi tulehdus ja lopulta sitten kirroosi, josta se ei siis enää palaudu. Minun maksani ei enää pitänyt palautua, mutta suureksi onnekseni se alkoi toipua, hän kertoo. Viimeisinä osastopäivinään johtava ylilääkäri kävi ehdottomassa Tatulle diiliä. – Se oli sellainen, että jos ongelmat jatkuvat, niin soittaisin suoraan hänelle. Vastalahjaksi hän kuitenkin pyysi minua testamenttaamaan maksani laboratoriolle. Se kun olisi tieteellisesti kiinnostava, Tatu muistelee ja nyt hymyssä suin.

Selviämisestä selviytymiseen

Se, että Tatu oli saatu takaisin elävien ihmisten kirjoihin, oli kuitenkin vasta alku. Kovin kummoista ponnistuspohjaa hänellä ei sairaalasta pala-

tessa ollut. Ainoastaan vuokrakämppä oli edelleen tallella, siis se sama, jossa hän oli sen loppuhuipennuksensa toteuttanut. Uuden elämän rakentaminen oli aloitettava hitaasti. Oli pakko. Selviämisen jälkeen piti keskittyä selviytymiseen. – Nukkua ja syödä kun jaksoi, niin siihen sai olla tyytyväinen. Fyysinen kuntoni oli sitä luokkaa, että jo sadan metrin kävely otti koville. Lisäksi olin edelleen kirkkaankeltainen koko äijä. Kun olen muutamia kuvia siltä ajalta nähnyt, niin kovin vaikea minun on itseäni niistä tunnistaa. Tai edes ihmiseksi, hän kertoo.

Kerran vielä

Ja vaikka takana oli niitä epäonnistuneita yrityksiä, päätti Tatu kokeilla vielä yhtä. Elokuussa 2019 hän aloitti vuoden kestävän, maksullisen Avominne-riippuvuushoidon. Se oli miehen mukaan käänteentekevä, joskin päätöstä edesauttoi se, että hän tiesi kuntonsa sallivan vain kaksi vaihtoehtoa: raitistuminen tai kuolema. – Hoidossa annoin itselleni ensimmäisen kerran luvan myöntää, että alkoholismi on sairaus ja mä olen sairas, hän kertoo ja myöntää, että kontrolli oli tässä vaiheessa kadonnut jo kokonaan. – Kun kävin läpi historiaani ja mietin, olisinko tehnyt tuon ja tuon typeryyden, tai valehdellut tuostakin ilman alkoholia, vastaus oli aina ei, hän kertoo. Isoin asia hoidossa oli, että sieltä Tatu löysi myös kaksi vertaista.

Kalliiksi tuli – eikä nyt puhuta euroista

Mitään kevyttä kauraa hoitoon kuuluva oman menneisyyden läpikäyminen ei ollut. Pakonomaisuus oli kuitenkin kadonnut. Tunnelin päässä oli sittenkin valo. Tatu myöntää, että alkoholin käyttö tuli hänelle kalliiksi, eikä hän nyt puhu edes rahasta. On Tatu joskus tehnyt summittaisen arvionsa oman juomisensa rahallisista kustannuksista, mutta paljon enemmän häntä kaduttaa se aineeton tuho, mitä hän juomisellaan sai aikaan. – Minun alkoholismini oli niin totaalista, että liioittelematta totean, että menetin sen myötä ihan kaiken mitä olin saanut, niin perheen, terveyden kuin taloudenkin.

Hiljaa hyvä tulee

Päivä päivältä elämä ja asiat alkoivat kuitenkin muuttua parempaan päin. Hitaasti, mutta varmasti. Mikä tärkeintä, myös välit omiin kouluikäisiin poikiin saatiin elvytettyä. Juuri pojat olivat aikanaan olleet suurin yksittäinen tekijä siihen, että Tatu oli ylipäätään vielä elossa. – Siinä viimeisellä putkella viivalla oli päätös siitä, haluanko edelleen elää vai kuolla pois. Poikani olivat eh-

dottomasti suurin yksittäinen tekijä siihen, mikä sai minut haluamaan elää. Heidän takiaan minä sinne sairaalaankin lopulta suostuin lähtemään. Itselläni ei siinä kohdassa ollut juurikaan enää väliä, hän kertoo. Ottaen huomioon, kuinka pohjalla Tatu oli käynyt, paluuta työmaailmaan voidaan pitää nopeana. Tatu kotiutui sairaalasta kesän alkupuolella ja aloitti työnteon jo syyskuussa. Asiakaspalveluun keskittynyt työ tosin oli varsin kaukana niistä aiemmista johtajan tehtävistä, mutta tässä tilanteessa ehdottomasti parempi kuin ei mitään. – Minun oli yksinkertaisesti pakko päästä tekemään jotain, ja toki myös rahallisesti se oli pakkorako, hän myöntää. Loppujen lopuksi työsuhde kesti noin vuoden.

Turhauttava työnhaku

Olon parantumisen myötä Tatu alkoi lähettää oman koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisia työhakemuksia, mutta se osoittautui umpikujaksi kerta toisensa jälkeen. Hakemuksia hän rustasi yli 200. – Suomi on kuitenkin aika pieni maa, ja hyvin tehokkaasti minun tekemiseni olivat kaikkien tiedossa. Kun on riittävän monta johtajanpestiä ryyppäämällä pilannut, niin kovin se tuntui vaikealta, etenkin kun tuolloin raittiuteni oli vielä kuitenkin aika tuore asia, hän tuumaa. Tatu myöntää, että nykyään mahdollisuudet saattaisivat olla jo paremmatkin, mutta toisaalta hakemusten väsäämisen hän kertoo jättäneensä jo tovi sitten. Omat kovat kokemukset alkoholismista ja työnhakuun liittyvät vaikeudet olivat nimittäin pistäneet aivot töihin. Vanha toimelias-Tatu oli loistanut pidemmän aikaa poissaolollaan, mutta nyt se leijui paikalle juuri parahultaisesti. Tatu päätti nimittäin kääntää vastoinkäymisensä voitoksi.

na, alkoholisti ei osaa lopettaa. Netti on pullollaan erilaisia kysymyspatteristoja, joilla asia on helppo selvittää. Isoin haaste on kai kuitenkin, vastaako testeihin rehellisesti vai ei. Alkoholistille juuri tämä on haaste. Kuten vanha lentävä lause sanookin: – Mistä tietää, että alkoholisti valehtelee? – Vastaus: Se avaa suunsa. Tatun tarina jatkuu seuraavassa numerossa.

Selvä Elämä Oy pähkinänkuoressa

TATU HAKI raitistumisensa jälkeen jopa 200 kokemustaan vastaavaa työpaikkaa, mutta huonolla menestyksellä. – Olen monesssa kohtaa sanonut, että mulla on monen mielestä varmaan todella komea cv. Sieltä löytyy niin myyntijohtajaa, liiketoimintajohtajaa kuin toimitusjohtajaakin. Mutta kaikista tästä huolimatta ylivoimaisesti laajin kokemus minulla on ryyppäämisestä ja kaikesta siihen liittyvästä, Varpukari tuumaa. Koska hän oli kuitenkin selviytynyt alkoholismistaan, pystynyt raitistumaan ja jatkamaan elämäänsä tyytyväisenä, päätti hän yhdistää tämän kokemuksensa ja tietämyksensä aiempaan liikeelämäkokemukseen.

lessäni jo aiemmin syntynyttä ajatusta siitä, että ihmisten auttamisen voisi yhdistää järkevästi liiketoimintaan. Nämä molemmat ovat asioita, joissa tiesin olevani hyvä. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, TATU VARPUKARIN KOTIARKISTO

Tatu Varpukarin Selvä Elämä -konsepti syntyi halusta luoda perinteisiä hoitomuotoja tehokkaampi ja kokonaisvaltaisempi tapa auttaa. – Luin tutkimuksia, perehdyin hoitofilosofioihin ja vertailin hoitotuloksia Suomesta ja maailmalta. Keskustelin alan kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa ja kuuntelin heidän näkemyksiään. Ajattelin itseäni juovana alkoholistina ja mietin, mikä minua olisi voinut parhaiten auttaa. Pikkuhiljaa alkoi hahmottua näkemys uudenlaisesta tavasta lähestyä päihdeongelmaa. Pohdintojen tuloksena syntyi ammattimaista vertaistukea ja vertaisvalmennusta, alkoholisteille ja alkoholistien läheisille tarjoava Selvä Elämä oy. Konsepti yhdistää faktoihin perustuvan tiedon, empiiriset kokemukset ja alkoholismin eri hoitomuotojen parhaat käytännöt. Valmennus on aina henkilökohtaista, ihmiseltä ihmiselle, vertaiselta vertaiselle. Konseptin ja valmennusmallin kehittämisestä on vastannut koko Selvä Elämä -tiimi. Tiimiin kuuluu henkisen ja fyysisen valmennuksen ammattilaisia, päihdelääketieteen erikoislääkäri, päihdehuollon ammattilaisia, raitistuneita alkoholisteja ja alkoholistien läheisiä.

Haastattelut poikivat palautetulvan

Jos Tatun tarina kuulostaa tutulta, olet todennäköisesti lukenut siitä aikaisemminkin. Pontta oman yritystoiminnan perustamiseen hän nimittäin sai aikanaan siitä, että antoi raitistumisensa jälkeen kolme ultra-avointa haastattelua asian tiimoilta. Toinen niistä julkaistiin Aamulehdessä ja toinen sitten Duunitori-työnhakupalvelun sivuilla. Kolmas oli viime kesänä Seura-lehdessä. Jutut olivat pitkiä, syväluotaavia ja taatusti kiinnostusta herättäviä. Yhteensä juttuja kun on luettu yli 2 miljoonaa kertaa. Palautetta tuli miehen mukaan valtavasti. – Tämä vahvisti sitä ennakkoajatustani, että alkoholismi koskettaa meistä hyvin montaa. Samalla näistä jutuista tullut palaute vahvisti mie-

ILMAINEN ATIO KONSULTA

Jokainen suurkuluttaja ei ole alkoholisti Alkoholistiksi tullaan juomalla, mutta aivan näin yksiselitteinen asia ei ole. Itse asiassa suurin osa tavallisista ihmisistä saattaa juopotella vaikka kuinka pitkään ja hartaasti, mutta sanan varsinaisessa merkityksessä se ei vielä tarkoita, että ihminen olisi alkoholisti, suurkuluttaja kylläkin. Varsinainen alkoholismi taas on sairaus. Siihen sairastuneelle on kehittynyt alkoholiriippuvuus, alkoholinsietokyky on lisääntynyt ja vieroitusoireita ilmaantuu juomisen loputtua. Hieman yksinkertaistettu-

INVISALIGN GO OIKOMINEN

Läpinäkyvien kalvojen avulla huomaamattomasti ja hellävaraisesti tapahtuva oikomishoito Edistyksellisellä

3D INTRAORAALIKUVAUKSELLA voit jo konsultaatiokäynnillä nähdä, miltä lopputulos näyttää Myös aikuisille

ksela Satu Hannu äri hammaslääk

Keskustori 5 A, 3 krs. 33100 Tampere

VARAA AIKASI 03 223 440

TATU VARPUKARI kertoo tänä päivänä olevansa tyytyväinen mies. Lisäksi hän onnistui luomaan itsellensä työn, jolla hän tietää olevan merkitystä. – Tässä yhdistyy niin monta asiaa hyvällä tavalla. Ensinnäkin minulla on halu auttaa ihmisiä, jotka tämän ongelman kanssa joutuvat taistelemaan. Alkoholismin koko kurjuuden läpikäyneenä minulla on tieto ja ymmärrys siitä, kuinka vähän tästä ongelmasta edelleen tiedetään ja kuinka vähän sitä ymmärretään. Tämä koskettaa todella suurta joukkoa. Toisaalta uskon ymmärtäväni liiketoiminnasta ja bisneksestä aika paljon, ja tässä roolissa näen tässä mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan saralla, jossa ei ole nyt tarpeeksi tarjontaa.

Laboratoriopalvelut myös ilman lääkärin lähetettä. TÄLLÄ KOODILLA Terveyden kattava vuosikatsastus laboratoriopaketti

OTA KOODI N! TALTEE

122 € (norm. 131 €)

Koodi: TER2022 Etu voimassa 31.3.2022 asti

pisaralab.fi

asiakaspalvelu@pisaralab.fi puh. 044 491 6810

●

Tiistai 1. helmiKUUTA 2022

Asiaa oikomishoidoista – ne onnistuvat nykyään myös ilman metallia

Keskustorilla Tampereen ydinkeskustassa toimiva hammaslääkäriasema Torin Hammas aloitti viime vuonna uudentyyppiset oikomishoidot. Niissä ei käytetä perinteisesti oikomiseen liitettyjä metallisia kiskoja, vaan käytössä ovat hampaiden päälle asetettavat läpinäkyvät kalvot. Niitä käytetään yleensä noin puolen vuoden ajan, aina välillä kalvoja vaihtaen. Näin voidaan korjata virhepuremia ja -asentoja ja varmistaa muutenkin näyttävä hymy. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti jutteli asiasta lisää Satu Hannukselan kanssa.

atu Hannuksela ei ole erikoishoitojen kanssa tekemisissä ensimmäistä kerta. Hän aloitti hammasimplanttien teon jo heti yrittäjäuransa alkuvaiheessa 90-luvulla. Muutenkin Sadulle on lisäoppi maistunut aina. – Yhä vieläkin opiskelen ja käyn

kursseilla tullakseni yhä paremmaksi, Satu tuumaa.

Oikomishoidolla on Suomessa verraten lyhyt historia

Oikomishoidot ovat kuitenkin tyystin uusi juttu. Monella tämän leh-

den lukijoista saattaa olla omakohtaisia kokemuksia oikomishoidosta, eli ortodontiasta. Suomessa oikomishoidolla on tosin moneen maahan verrattuna varsin lyhyt historia. Ortodontian yliopistollillinen koulutus alkoi meillä vasta 80-luvun alkupuolella, ja varhaisimmat tiedot lasten ja nuorten hampaiden oikomishoidoista terveyskeskuksissa on kirjattu 70-luvun puoliväliin. Täysi-ikäisille niitä on ollut tarjolla vielä tätäkin lyhyemmän ajan. Ja niistä on vastannut käytännössä sataprosenttisesti yksityinen sektori.

Metalli vaihtui muoviin, mutta mekanismi on sama

Hannukselan nyt käyttämä metodi on kaukana aiemmista käytetyistä suuhun asennetuista kiinteistä kojeista. Siis niistä, joita moni koululainen oppi suorastaan inhoamaan. Hannukselan käyttämässä Invisaling-menetelmässä on pääosassa läpinäkyvät muoviset kalvot, mikä tekee hoidosta hyvin huomaamattoman. Periaatteessa kyse on kuitenkin aivan samasta asiasta kuin aikaisemmin. – Nämä käytettävät kalvot toimivat biomekaniikaltaan samoin kun kiinteät kojeet, sillä ne liikuttavat hammasta tietyn määrän tiettyyn suuntaan hoitosuunnitelman mukaisesti, Hannuksela esittelee.

Skanneri antaa ennen ja jälkeen -kuvat

Lopputuloksesta varsin luotettava kuva saadaan jo konsultaatiokäynnillä, jossa potilaan hampaat kuvataan 3D-skannerilla. Sellaisen Hannuksela allekirjoittaneellekin teki, noin niin kuin asiaa demonstroidakseen.

Hammaslääkärin toimenpiteeksi tämä skannaus on harvinaisen miellyttävä kokemus, sillä suuhun asetettava skanneri ei tunnu juurikaan mutta kuuluu hurinana. Käytännössä kuva asiakkaan suusta piirtyy Sadun käyttämälle näytölle reaaliaikaisesti ja äärimmäisen tarkoilla mitoilla. Tovi siinä tosin menee, sillä kone on hyvin tarkka sen suhteen, että suusta saatava kuva on juuri eikä melkein. Näytöltä hammaslääkäri näkee koko ajan kohdat, joihin skannausohjelma vaatii vielä enemmän informaatiota. Korkeintaan kymmenen minuuttia myöhemmin näyttö kertoo, että nyt ollaan valmiit. Sen jälkeen oikomismenetelmä tuottaa simulaattorilla alustavan kuvan siitä, miltä hampaat näyttäisivät hoidon jälkeen.

Laiskuus kostautui

Omat hampaani on aikanaan oiottu kouluhammaslääkärissä, joten lähtökohta voisi olla huonompikin. Se tosin näkyy, että aikanaan käytin minulle annettua, kahden hampaan väliin kiinnitettyjen koukkujen väliin tarkoitettua kumista lenksua vähän heikonpuoleisesti. On tälle hoidolle nimikin: ristikumiveto. Oman heikon suoritukseni takia aivan haluttuun lopputulokseen ei silloin päästy. – Kuten kuvasta näkyy, sinulla on edelleen lievä syväpurenta, jonka myötä alahampaasi ottavat kiinni etuhampaiden takareunaan, Satu analysoi ja näyttää kuvista etuhampaideni takaosaan muodostuneita selviä kuoppia. Hoito ei siis omassa tapauksessani olisi pelkästään esteettinen, vaan siihen liittyisi myös muita hyötyjä. Selvä kun on, että ne vääristyneen purennan aiheuttamat kuopat ovat jatkossa sellaiset, joista

erittäin todennäköisesti aiheutuu myös muita hammashuolia jossakin vaiheessa matkaa.

Kalvoja pitää sitten myös käyttää

Jotta hoito etenee oikein ja turvallisesti, potilas käy kerran kuukaudessa kontrollissa. Siinä paitsi tarkistetaan, että hampaat liikkuvat suussa oikein myös tehdään pientä hienosäätöä. – Siis tehdään tarvittavat lisäkiillotukset ja niin edelleen. Niin ja tietysti potilas saa mukaan uudet kalvot, Hannuksela kertoo. Pinnaaminen ei tässäkään hoidossa kannata. Yhtälailla kuin silloin teininä, myös tätä aparaattia, joskin toisenlaista, pitää oikeasti myös pitää. Potilaan käyttämät kalvot ovat hänen suussaan ympäri vuorokauden. Ne otetaan pois ainoastaan ruokailujen ja hampaidenpesun ajaksi.

Keskimäärin kalvohoito kestää kuusi kuukautta

Oikomishoito on aina yksilöllinen prosessi, ja lopullinen hoitosuunnitelma tehdään yhdessä erikoishammaslääkärin kanssa. Lopputulokseen pääsemisen pituus siis vaihtelee, tosin melko vähän. – Keskimäärin hoito kestää puoli vuotta. Se on aika, jonka puitteissa lähes aina päästään maaliin. Harvinaisemmissa tapauksissa hoito kestää jopa vuoden, yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta riippuen, Hannuksela kertoo. Erilaisia kalvosarjoja potilaalle tulee yleisimmissä tapauksissa noin 20, joten yhdellä kalvolla pärjää reilun viikon. Kalvot teetetään aina tismalleen potilaiden hampaiden mukaan, joten ne on helppo sekä laittaa

PIRITA HEISKALA on yksi tyytyväisistä asiakkaista. Hän poseeraa kuvassa kalvot suussa. Koska kalvot ovat läpinäkyvät, ulkoisesti hoito on todella huomaamaton.

Innovaation kaava

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLAHELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLAHELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE