Tuomas Puumalainen
Lieksa - Suomen rasismipääkaupunki 2011
ros
ic a: M
!
Kuv
! % %
rt
lipA
ce C
ffi oft O
% # H
Nuorempana miehen alkuna tapasin viettää kesälomia Lieksan kauniissa maisemissa. Harva paikka jättää yhtä pysyvät muistot, kuin Pielisjärven kauniit rantamaisemat. Lapsena sitä jaksoi soudella, kalastaa tai uida noilla rannoilla kaiken päivää. Kenties jonain päivänä vielä palaan noille rannoille omien lapsieni kanssa nauttimaan noista rauhallisista kesäilloista. Tällä hetkellä Lieksaan vetää enää ajoittaiset sukujuhlat ja tulevaisuudessa kenties muutamat hautajaiset. Tunnustan, etten ollut ajatellut noita kesiä ennen kuin luin uutiset Lieksan suuresta facebook-skandaalista. Ensimmäiset tuntemukset olivat sekoitus tyrmistyneisyyttä ja huvittuneisuutta. Vieläkö tällaisia ihmisiä löytyy nopeasti kansainvälistyvästä suomenmaasta? Vastaus tähän on valitettavasti kyllä, ainakin kymmenkunta. Vaikka kaikki nopeasti tuomitsevat, syystäkin, rasistiset kirjoitukset, olisi median hyvä myös pureutua koko episodin taustoihin. Lieksa on kuoleva kaupunki, jos sitä voi enää kaupungiksi sanoa. Väkiluku on tippunut kuin se proverbiaalinen lehmän häntä jo pitkään ja teollisuus sekä palvelusektori on vähentänyt väkeä rajusti. Nuoret lähtevät opiskelemaan suurempiin asutuskeskuksiin
22
