Karjalan kielen asema Janne Waris Virallinen Suomi ei vieläkään tunne eikä tunnusta karjalan kieltä Suomessa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnitti budjettimietinnössään vuonna 2001 (VaVM 37/2001 vp.) huomiota karjalan kielen kehittämiseen: Virallinen
esitti toimenpiteitä karjalan kielen aseman parantamiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa.
Jeskasen mukaan karjalankielisiä on Suomessa noin viisi tuhatta (4921) henkeä. Jeskanen ehdottaa Suomi ei ensiksikin, että karjalan kieli lisätään lakiin ja vieläkään tunnusta “Tavoitteena on karjalan asetukseen Kotimaisten karjalan kieltä” kielen elvyttäminen ja kielten tutkimuslaitoksesta karjalan kielen aseman ja siten se tunnustetaan vahvistaminen Suomessa virallisesti kotimaiseksi sekä yhteistyö rajantakaisen kieleksi. Toinen Jeskasen karjalankielisen väestön kanssa. Merkittävä ehdotuksista on, että perustetaan karjalan osa karjalaisväestöä on puhunut karjalaa kielen neuvottelukunta. Muita kotimaisia ylivuosituhannen ajan. Karjalaa puhui 1930- vähemmistökieliä varten on ollut omat luvun lopulla sittemmin luovutetuissa Raja- neuvottelu- tai valtuuskuntansa jo vuosikausia, Karjalan pitäjissä jopa vuosikymmeniä. arviolta 30 000 Unescon mukaan karjalan Unescon mukaan karjalan kieli on - 40 000 henkeä. Nykyisin karjalan kieli on Suomessa erittäin Suomessa erittäin uhanalainen, kielen taitajia Venäjällä vain uhanalainen. Asteei ole Suomessa uhanalainen” ero johtuu siitä, että Venäjällä on tilastoitu, mutta vielä karjalaa puhuvia lapsia. valiokunnalle esitettyjen Lähteet: Jeskanen, Matti arvioiden mukaan useampi tuhat puhuu 2004: Karjalan kieli Suomessa -selvityksen karjalan kieltä. Valiokunta pitää tärkeänä aineisto, joka sisältää kyselyvastaukset 196 käynnistää selvitys, jossa kartoitetaan rajakarjalaislähtöiseltä ja 39 vienalais- ja karjalan kielen asema ja tarvittavat aunukselaislähtöiseltä informantilta sekä 11 toimenpiteet karjalan kielen kehittämiseksi rajakarjalaisseuralta. ja vakiinnuttamiseksi.” Monenlaiset karjalaiset : Suomen karjalaisten Marraskuussa 2002 opetusministeriö kielellinen identiteetti. Tekijät Palander, tiedusteli Joensuun yliopiston valmiutta Marjatta (Toimittaja) Nupponen, Anneselvityksen tekemiseen. Matti Jeskanen Maria (Toimittaja) JOENSUUN YLIOPISTO teki selvityksen Joensuun yliopiston KIRJASTO 2005 Studia Carelica humanistica toimeksiannosta valmiiksi toukokuuhun 2004 20 ISBN 9524587076 mennessä. Selvityksen pohjalta yliopisto
“
“
