Karjalan graniittinen sydän
Ilkka Pölönen
Paula-Kaisa Leppänen
Jo 1800-luvulta, kun nationalismi alkoi nostaa päätään, Pohjois-Karjala on ollut tunnettu jylhistä vaaramaisemistaan ja koskemattomista taigaerämaistaan. Kaduilla kuljeksii kai vieläkin legenda kansasta, joka kamppailee Itä-Suomen metsissä kassaran kanssa luonnonvoimia uhmaten, elämää ja onnea etsien. Tällainen on todellinen, oikea Suomi. Luontomatkailu ja -mielikuvat ovat edelleen merkittävä osa Suomen brändiä, mutta millainen on tuo taiteilijoidenkin ikuistama Suomi, Vaara-Karjala, kaikessa raadollisuudessaan, riisuttuna humanismin purppuraiselta verholta? Pohjois-Karjalan maasto on vaihtelevaa ja monipuolista, ja sen topografia kohoaa ja jylhenee pohjoista kohti mentäessä. Vaarajakson korkeimmat huiput kohoavat paikoin satoja metrejä ympäristöään ylemmäksi. Korkeuden kasvaessa ja siirryttäessä yhä pohjoisemmaksi myös kasvillisuus muuttuu karummaksi. Alueen kallioperä jakautuu karkeasti kahteen osaan. Pohjoisosia hallitsee Tuupovaarasta Juuan kautta Kuopioon kulkevan linjan itä- ja pohjoispuolella sijaitseva
2/2006
16
graniittigneissikompleksi, joka yltää pohjoisessa aina Kuusamon korkeudelle saakka. Kompleksin eteläpuolella kallioperä koostuu Lappeenrannan seudulle saakka lähinnä liuskeista ja gneisseistä. Aivan eteläisin kärki kuuluu harvinaisempaan rapakivigraniittialueeseen. Pohjoisen graniittigneissikompleksin eteläpuolella, Pielisen etelärannalla sijaitsee yksi Suomen tunnetuimmista näkymistä: Kolin huipulta pohjoiseen avautuva harjuinen järvimaisema. Kolin ja Kiihtelysvaaran vaara-alue kohoaakin ympäristöään korkeammalle, kuin oksat vanhassa puulattiassa. Tämä johtuu niiden sisältämästä kestävästä, kvartsiittisesta kallioperästä. Kvartsiitti on hyvin vaaleaa ja lasimaista kiveä. Sitä esiintyy Pohjois-Karjalan lisäksi Suomessa muun muassa Lahden länsipuolella Tiirismaalla ja Kuopion ympäristössä, Oulujärven itäpuolella sekä Lapissa. Jääkauden kuluttavien voimien vuoksi vaarat ja vaarajaksot ovat pääsääntöisesti luode-kaakko suuntautuneita. Kontrastina kestäville Pielisen eteläpuolelta
kvartsiittialueille löytyy myös
Karjalan graniittinen sydän
