Perhe & Yritys 1/2024

PERINTÖ- & LAHJAVEROTUS

Seuraavaksi selvitetään perintöja lahjaverosta luopumista

PERHEYRITYS -MERKKI

Viestii yrityksen arvoja ja sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

pärnästen perheyritys

Jatkajien erilaiset polut kohtaavat perheyrityksessä

Miia Porkkala

puheenjohtaja

Nurmijärveläiselle Premixille aukesi koronapandemian myötä väylä Yhdysvaltojen markkinoille. Sivu 24

teema

4 Omistamisen arvostus nousuun

10 Katse seuraavaksi perintöverosta luopumiseen

16 Kasva kuin perheyritys

perheyritystarina

24 Premix panostaa tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen

ajassa

20 Pidä työntekijät ja yritys kunnossa ennakoimalla

30 Rakennejärjestelyt perheyrityksessä

kolumni

9 Sekä Suomea että perheyritystä on johdettava ylisukupolvisella otteella

29 Hyvää veronlainsäädäntöä?

Merkillä on merkitys! Broman Groupin Motonet-myymälöissä perheyrittäjyys on vahvasti esillä. Sivu 44

puheenvuoro

15 Mitä isot edellä… Vastuullisuuden vaatimus etenee arvoketjuissa

22 Perheyritysvaltuuskunta vahvistaa liiton strategista kivijalkaa

33 Menestys vaatii kärsivällisyyttä; pidä kiinni voittajista suomalainen omistaja!

35 jäsenextra

36 Hallitusjäsen etsinnässä

39 Nextin polulla: Pärnästen perheyrittäjyys

43 Uutta vaikuttamistoiminnassa

44 Merkillisiä perheyrityksiä

48 Tervetuloa perheyritysten kotiin!

50 Kestävää menestystä Euroopasta

51 Uudet jäsenet

52 Perheyritysten liiton hallitus ja työryhmät 2024

54 Kalenteri 2024

” Suomi ei selviä vain leikkaamalla ja verotusta kiristämällä, vaan yritysten talouskasvua kiihdyttäviin toimiin on tartuttava tosissaan.”

— MINNA VANHALA-HARMANEN, Perheyritysten liitto

Julkaisija: Perheyritysten liitto ry., Salomonkatu 17 A, 00100 Helsinki

Digilehti: Perheyritys.fi Päätoimittaja: Tiina Tikander, Puh. 050 589 0185

Toimituspäällikkö: Sini-Marja Ant-Wuorinen, Puh. 050 560 4938 Art Director: Jenni Ahonen

Tekstit: Katja Alaja, Sini-Marja Ant-Wuorinen, Krista Elo-Pärssinen, Sirpa Manner, Emma Martela, Matti Remes, Riitta Saarinen, Nina Sarén, Tiina Tikander Kuvaajat: Kimmo Niemi, Roni Rekomaa Kansikuva: Roni Rekomaa

Osoitteenmuutokset: jasenpalvelu@perheyritys.fi Painopaikka: Laine Direct, Rauma ISSN-tunnus: 2669-9966

Yhdessä kohti kestävää kotimaista omistajuutta

on tuntunut todella hienolta ”kipparoida” ensimmäistä Perhe & Yritys -lehteäni. Jokainen uusi tekijä tuo jotain omaa mukanaan, niin minäkin. Jatkossa Perhe & Yritys on vahvemmin liiton jäsenlehti. Se keskittyy erityisesti omistamiseen ja perheyrittäjyyteen. Lehti tarttuu yritysten kestävää kasvua vauhdittaviin teemoihin ja tekee näkyväksi kotimaisen omistajuuden eteen tehtävää työtä. Ajankohtainen, inspiroiva, yhdistävä – siinä määreitä, jotka ohjaavat lehden toimitustyötä.

Perhe & Yritys -lehdessä ovat äänessä liiton jäsenyritykset – omistajat, jatkajat, uudet sukupolvet ja kokeneet konkarit sekä liiton luottamushenkilöt, tiimi, yhteistyökumppanit, sidosryhmät ja verkostot. Tänä vuonna lehti ilmestyy painettuna ja verkossa selailtavana näköisversiona kaksi kertaa – nyt keväällä ja syksyn päätteeksi.

Uusi puheenjohtaja Miia Porkkala avaa teemajutussa ajatuksiaan perheyrittäjyydestä ja omistamisesta. Hänellä on vankka halu saada perheyritykset kasvamaan – tuottamaan ja tuomaan hyvää yhteiskuntaan. Se vaatii myös omistajuuden arvonnousua. Yrittäjyydellä on jo hyvä kaiku yhteiskunnassa. Seuraavaksi sama positiivinen muutos on saatava omistajuuden arvostukseen.

Kevään 2024 puhutuin PULSSI-luku

Kuinka paljon lakoista ja ulosmarsseista on aiheutunut yritystoiminnallenne haittaa?

Ei lainkaan haittaa

Jonkin verran haittaa

En osaa sanoa

Melko paljon haittaa

Erittäin paljon haittaa

Petteri Orpon hallitus kiristää verotusta mutta pitää kiinni työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevasta linjastaan. Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, valtiovarainministeriön ylijohtaja Terhi Järvikare ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna VanhalaHarmanen luotaavat hallituksen ratkaisuja perheyritysten kannalta. Otettiinko hallituksen ratkaisuissa riittävästi huomioon kasvua vauhdittavat päätökset?

Uusi juttusarja Nextin polulla kertoo Pärnästen sisarusten Ainon, Mirjan ja Annan kokemuksia oman perheyritysreittinsä muotoutumisesta ja siitä, miten heistä on tullut perheyrityksensä jatkajia. Pärnästen polut perheyrityksen jatkajina ovat olleet kaikkea muuta kuin suoraviivaiset ja samankaltaiset! Ja uudistunut jäsenextra lehden lopussa kutsuu kevätkokoukseen ja -seminaariin Tampereelle torstaina 23.5 sekä tarjoilee tuoreet kuulumiset uudistuneesta Perheyritys -merkistä ja kuvaterveiset liiton tupareista. Perhe & Yritys -lehti on syntynyt upean yhteistyön tuloksena. Kiitänkin lämpimästi jokaista lehden tekemiseen osallistunutta. Toivottavasti lehti tarjoaa hyödyllisiä ja sykähdyttäviä sisältöjä juuri sinulle.

Tiina Tikander Päätoimittaja

P.s. Mistä haluaisit lukea syksyn lehdessä? Vinkkaathan siitä minulle, niin otamme aiheen valmisteluun.

Poliittisista lakoista suurta haittaa perheyrityksille

Perheyritysten liiton PerheyritysPULSSI -kysely keräsi ennätysmäärän vastauksia maaliskuussa – huikeat 165 vastaaja! Upeaa – iso kiitos kaikille! PULSSI sai myös huikean näkyvyyden mediassa. PULSSI nostaa näkyviin sen, että poliittiset lakot ovat vaikuttaneet perheyhtiöiden kasvunäkymiin, toimitusketjuihin ja tulosodotuksiin sekä tilauksiin. Myös rekrytointien lykkääminen näkyy haittalistan kärkisijoilla. Lakoista on seurannut jopa 84 prosentille perheyrityksistä haittaa.

Lähde:

Perheyritykset ovat erityisesti maakunnissa vahvassa veturiroolissa painottaa Perheyritysten liiton puheenjohtaja Miia Porkkala.

Uusi puheenjohtaja Miia Porkkala:

Omistamisen arvostus nousuun

Perheyritysten liiton uudella puheenjohtajalla on kirkas tavoite –omistamisen merkitys ja arvo pitää nähdä yhteiskunnassamme selkeämmin. Samaan aikaan omistajaosaamista pitää kehittää perheyrityksissä aktiivisesti. Kun ajassa uudistuvat perheyritykset voivat paremmin, kasvavat ja luovat lisää työpaikkoja, se vahvistaa koko suomalaista yhteiskuntaa.

TEKSTI TIINA TIKANDER KUVAT RONI REKOMAA GRAAFIT JENNI AHONEN

Jos Perheyritysten liiton hallituksen uuden puheenjohtajan Miia Porkkalan pitää valita mieluisin säätila, se on poutasää. Se merkitsee Miialle tuuletonta ja sateetonta säätä, jossa ei tuiverra eikä porota vaan jossa saa rauhassa ja valppaana valmistautua seuraavaan muutokseen - joka on varmasti aina nurkan takana. Hän on vankka perheyritysten puolestapuhuja ja kokenut itse perheyrittämisen moninaiset mahdollisuudet ja haasteet.

”Aktiivinen jäsenyys, omistajaosaamisen kehittäminen ja perheyritysten roolin ymmärtäminen ja omistajuuden arvostaminen yhteiskunnassa ovat avainasemassa, kun perheyritykset rakentavat kestävää tulevaisuutta”, Miia sanoo.

Hänen mukaansa perheyritysten voima on vahvassa, vaikuttavassa yhteisössä, jonka ääni kuuluu ja tuntuu. ”Perheyritykset eivät ole vain talouden kulmakiviä, vaan myös kulttuurin ja yhteisöllisyyden vahvistajia. Hänellä on vankka

halu saada perheyritykset kasvamaan, tuottamaan ja tuomaan hyvää yhteiskuntaan. Se vaatii myös omistajuuden arvonnousua. Yrittäjyydellä on jo hyvä kaiku yhteiskunnassa, ja seuraavaksi sama muutos on saatava omistajuuden arvostukseen. Mittelstand-kokoluokan perheyritykset eivät synny yhdessä sukupolvessa”, hän linjaa. Perheyritykset ovat erityisesti maakunnissa vahvassa veturiroolissa. ”Perheyritykset ovat alueilla isoja työllistäjiä ja merkittävä osa paikallista identiteettiä ja tarinaa. Omistajien paikallistuntemus on usein ainutlaatuista. Paikkakunnille kiinteästi juurtuneet sukujuuret auttavat näkemään kasvun mahdollisuuksia, arvioimaan riskejä ja investoimaan kestävästi”, Miia kuvaa.

Omistaminen on työtä ”Omalta osaltani olen kiinnittynyt perheyritykseemme eräänlaisen positiivisen ajautumisen kautta. Isämme tuki aikoinaan sitä, että me sisarukset saimme vastuullemme uusia ydinbisneksiä tukevia toimintoja, joita pääsimme kehittämään itsenäisesti. Ennen Rukan toimitusjohtajuutta ehdin vaikuttaa erilaisissa rooleissa ja perustin muun muassa rinneravintoloita ja vähittäismyyntitoimintoja tuntureihin. Perheessämme olemme olleet tosi onnekkaita, sillä isä on luottanut meihin, seuraajiinsa ja antanut myös tehdä virheitä ja oppia niistä”, Miia miettii.

Perheyrityksen omistajuus ja yritystoiminta on jatkuvassa muutoksessa, kun yritys kasvaa, yritysrakenteet kehittyvät ja omistajien roolit muuttuvat. Miian mielestä keskeistä on ymmärtää ja kehittää omistajaosaamista jatkuvasti.

”Omistajaosaaminen edellyttää kykyä navigoida perheen sisäisiä suhteita, ymmärtää perheyrityksen ainutlaatuisuutta ja valmistautua tuleviin sukupolvenvaihdoksiin. Tilanteet ja käytännöt muuttuvat ajan ja sukupolvien myötä. Menestyminen yli sukupolvien ketjun edellyttää omistajilta halua ja kykyä yhteisen omistajatahdon muodostamiseen ja vahvaa paloa kehittää yritystä”, Miia vakuuttaa.

Hän korostaa, että osaaminen ei ole perheyrityksissä pelkästään teknistä tietämystä vaan sisältää myös syvällisen ymmärryksen perheyrityksen dynamiikasta ja siitä, miten omistajuus vaikuttaa yrityksen ja perheen hyvinvointiin.

”Menestyminen yli sukupolvien ketjun edellyttää omistajilta halua ja kykyä yhteisen omistajatahdon muodostamiseen ja vahvaa paloa kehittää yritystä.”

Vaikuttava omistajaohjaus edellyttää selkeitä rakenteita päätöksentekoon, ja sopimista keskinäisistä rooleista ja roolimuutosten pelisäännöistä.

”Perheyrityksessämme olemme päässeet yhdessä työstämään omistajastrategiaa ja hallintarakenteiden kautta yhteistä tahtotilaamme omistajina. Kasvollisena omistajana olen tun-

tenut aidosti henkilökohtaista vastuuta palveluiden ja tuotteiden laadusta sekä henkilöstön hyvinvoinnista, yritysten taloudellisen menestymisen lisäksi”, hän sanoo. ”Vastuullinen omistaja haluaa yrityksen kasvavan, menestyvän ja kehittyvän. Pitkällä tähtäimellä, kun yritys menestyy, niin perhe menestyy. Perheyhteisössä on pystyttävä toteuttamaan päätöksiä tavalla, jotka ovat bisneksen näkökulmasta toimivia. Perheyrityksen omistaminen on työtä, joka vaatii todella paljon vuorovaikutteisuutta ja yhteistä sopimista”, Miia kiteyttää.

Hänen mukaansa perheen pitää myös osata arvioida ja kyseenalaistaa. ”Olemmeko paras omistaja tälle yritykselle vai löytyykö se jostain muualta. Ajassa uudistuminen voi merkitä sitäkin, että omistaja tekee päätöksen muuttaa vaikkapa kokonaan toiselle toimialalle.”

Vetovastuussa vuorollaan ”Omistajatyössä ja johtamisessa meillä Aho Groupissa on ollut tärkeää, että jokainen on vetovastuussa vuorollaan. Rooli omistajahallituksen puheenjohtajana ei ole pelkästään ilo ja kunnia vaan se merkitsee aidosti vastuuta kasvavan perheyrityksen omistajatyön johtamisesta ja kehittämisestä. Päätöksenteko viiden sisaruksen kesken tapahtuu erilaisessa rakenteessa kuin perustajayrittäjän aikaan, ja muutos sisarusomisteisesta yrityksestä kohti serkusten omistamaa yrityskokonaisuutta vaatii taas uudet rakenteet ja pelisäännöt. Kun vetovastuu kiertää, jokainen joutuu myös pohtimaan sitä, miten kantaa vuorollaan vaihtuvan roolinsa”, Miia pohtii.

Miia on kokenut äärimmäisen hyödylliseksi, että perheen lähellä on ulkopuolinen luottoihminen, joka auttaa tarkastelemaan liiketoiminnan jatkuvuutta seuraavan sukupolven etu mielessä. Myös hallitustyössä on Miian mukaan hyvä pitää perheen ulkopuolisia ammattilaisia.

”Ulkopuoliset jäsenet tuovat hallitustyöskentelyyn suurta lisäarvoa. Usein ulkopuolisten mukaantulo auttaa kehittämään liiketoiminnan lisäksi hallintomalleja ja jopa roolituksia. Uudet näkökulmat ja dynamiikka ovat hyödyksi ja vahvistavat perheyrityksen kehitystä, sillä kukaan ei osaa yksin kaikkea. Erilaisista perspektiiveistä on etua”, hän summaa.

”Ensimmäisessä omistajastrategiassa

linjasimme, että yksi tärkeimmistä tehtävistämme on valita parhaat ja osaavat hallitukset omistusyhtiöillemme. Kuusi ensimmäistä vuotta olimme itse parhaita ja osaavimpia. Vauhtiin päästyämme kukaan ei suostuisi palaamaan entiseen! Kehotankin ottamaan perheen ulkopuoliset hallitusjäsenet mukaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.”

Vahvin voima on esimerkissä

Miia kokee perheyritysten liiton tarjoaman valmennuksen, vertaistuen, resurssit ja yhteisön korvaamattomiksi työkaluiksi jäsenilleen, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin valmistautuessa. Hän uskoo, että Perheyritysten liitto voi olla keskeisessä roolissa edistämässä perheyritysten hyvinvointia ja varmistamassa, että niiden ääni kuuluu yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Erityisenä vahvuutena hän korostaa avoimuutta ja luottamusta, jotka ovat läsnä liiton tapahtumissa.

”Luottamuksellisuus on valtavan arvokasta. Aktiivinen osallistuminen valmennuksiin tuo jäsenillemme arvoa ja mahdollisuuden oppia toisiltaan. Jos olisin antanut nuorelle itselleni jonkin neuvon, niin se olisi ollut se, että lähde heti mukaan liiton toimintaan oppimaan ja kuulemaan kaikkea sitä kokemusta, mitä muut jakavat. Kun tulin aktiivisesti liiton toimintaan mukaan, tajusin verkostomme valtavan viisauden ja voimavaran”, Miia hehkuttaa.

Perheen roolit ja roolimuutokset perheyrityksessä

omistus

Omistaja

Hallituksen jäsen

perhe liiketoiminta

Perheenjäsen Operatiivinen rooli

Monimuotoinen perheyritys

yritysrakenne

Serkusten omistama Sisarusten omistama Yksin-omistama

omistusrakenne

Uusi puheenjohtaja on tyytyväinen, jos liiton jäsentyytyväisyys säilyy nykyisellä, erinomaisella tasolla. ”Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten koti. Tavoitteemme on saada mukaan koko ajan uusia, aktiivisia jäseniä. Tukea ja yhteisöllisyyttä, joita pystymme tarjoamaan jäsenyrityksille, ei voi saada mistään muualta. Vahvin voima on esimerkissä – ja meillä liitossa on mahtavia jäseniä. Viemme ylpeinä Suomeen sitoutuneiden ja vastuullisten omistajien ääntä eteenpäin ja vaikutamme siihen, että Suomessa on jatkossakin hyvä yrittää, omistaa ja työllistää.”

Perintö- ja lahjaverotuksen poisto pysyy tavoitteena

Liitossa on hänen mukaansa tehty hyvää edunvalvontaa ja yhteistyötä eri sidosryhmien ja muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. ”Olen isosti kiitollinen kaikesta tästä osaamisesta ja työstä, jota liitossa on tehty. Pyrin omassa roolissani tekemään kasvollista omistajuutta näkyväksi.”

Perheyritysten liiton edunvalvontatyössä jäsenkyselyn mukaan ykkösteemana on edelleen perintö- ja lahjaveron poistaminen, vaikka tavoitteen toteutuminen lähiaikoina näyttäytyy Suomen talouden haastavassa tilanteessa melko mahdottomalta. Perintö- ja lahjaverosta luopuminen on pitkän pelin tavoite.

”Emme kuitenkaan halua profiloitua vain yhden asian liikkeenä vaan toivomme, että keskuudestamme nousee ratkaisuja ja että perheyritykset näyttäytyvät kasvun lähteinä ja merkityksellisinä työllistäjinä. Siksi on tärkeää pitää jatkuvasti esillä perheyritysten roolia ja merkitystä Suomelle.”

Miia katsoo tulevaisuuteen optimistisesti. ”Visio ja sel-

Sijoitusyhtiö

Diversifioitunut yritys

Keskittynyt yritys

hallintarakenne

Omistajajohtoinen

Perheen johtama

Perheen hallitsema

Mukaeltu May, 2017

keä tavoitetila pitää olla ohjaamassa tekemistä. Meillä on hyvä yhteinen tavoite – kestävän suomalaisen omistamisen rakentaminen. Sen saavuttamisen eteen kannattaa tehdä yhdessä töitä.”

MIIA PORKKALA

▶ Perheyritysten liiton 11. puheenjohtaja.

▶ Hänen lempituoksunsa on tuoreen pullan tuoksu, joka vie Kalliorannan lapsuuskesiin.

▶ Keittiössä Miian bravuuri on sienipasta.

▶ Jos hänen pitäisi valita tikku kynnen alla tai sormet oven välissä, hän valitsisi ehdottomasti sormet oven välissä ja perusteluna on: ”Ennemmin kerta kipu kuin jatkuva jomotus.”

▶ Miia Porkkala on yksi Aho Groupin viidestä omistajasta.

▶ Aho Group on suomalainen perheyritys, joka toimii matkailussa ja terveydenhuollossa. Yritysryhmään kuuluvat Rukan ja Pyhän laskettelukeskukset sekä terveyspalveluja tarjoavat Aava, Pikkujätti ja Aisti Health sekä osakkuusyhtiö Docrates.

▶ Porkkalan oma, lähes 30 vuoden operatiivinen työura Rukalla ja Pyhällä päättyi 14 vuoden toimitusjohtajakauden jälkeen.

▶ Nykyään Porkkala toimii useamman terveydenhuoltosektorin yrityksen hallituksessa AhoGroup omistajahallituksen lisäksi.

Sekä Suomea että perheyritystä on johdettava ylisukupolvisella otteella

perheyrittäjyyden perinteeseen kuuluu vahvasti ajatus ylisukupolvisuudesta. Siinä ajatuksessa on paljon tavan suomalaista perua. Arvo, joka sopii heti ”sisun” kylkeen – yhteiskunnallisen keskustelumme ytimeen.

Ylisukupolvinen ajattelu varmistaa, että toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti. Kaikkia eväitä ei syödä kerralla, mutta uusista tavoista toimia saa jokainen sukupolvi kerrallaan innostua.

Perheyritykset ovat usein paikallisyhteisöjen selkäranka ja tunnenkin itse paljon perheyrittäjiä, joille myös oman kotiseudun kehittäminen on ylpeyden asia. Perheyrityksillä on vahva rooli työllisyyden ja ammattitaidon kehittämisessä, mutta myös yrittäjyyteen rohkaisemisessa. Tarinoilla on vahva voima.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kokonaisuutena on paljon samaa kuin perheyritysten tarinassa: yhdessä pärjäämme paremmin. Suomen talouden kannalta on tärkeää vastata myös pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin ja tukea niiden kasvuedellytyksiä.

Itse olisin esimerkiksi suonut myös yritysten kehittämispalveluiden jatkuvan, mutta hallitus päätti toisin. Pk-yritykset hyödyntävät kehittämispalveluita usein juuri yritystoiminnan nivelvaiheissa: toimin-

nan uudistamisessa, markkinoiden kartoituksessa ja omistajanvaihdosten suunnittelussa sekä markkinoinnin kehittämisessä.

Kynnyksiä toiminnan kehittämisessä tulee niin yrityksen liiketoiminnan kasvattamisessa, kansainvälistymispyrkimyksissä kuin sukupolvenvaihdoksissakin. Nivelvaiheissa olisikin tärkeää, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ja yhteiskunnassa yleisesti tunnistettaisiin pitkäjänteisesti toimintaansa kehittävien yritysten haasteet.

Lopulta on kuitenkin keskeistä, että pystymme yhteiskuntana kehittämään yrittäjyyttä ja pienyrityksiä koskevaa lainsäädäntöä niin, että se ottaa huomioon myös perheyritysten erityistarpeet. Tavoitteena on luoda kannustava ja ennakoitava toimintaympäristö, jossa perheyritykset voivat menestyä pitkäjänteisesti.

Toivotan menestystä kaikille perheyrityksille.

Antti Kaikkonen Kansanedustaja kesk.

Katse seuraavaksi perintöverosta luopumiseen

Verotus kiristyy, mutta hallitus pitää myös kiinni työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevasta linjastaan. Seuraavaksi selvitetään perintöja lahjaveron korvaamista luovutusvoittoverolla.

Hallitus päätti kehysriihessään julkisen talouden kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta ja siihen liittyen vaikutuksiltaan noin 1,4 miljardin veronkorotuksista. Valtaosa korotuksista katetaan arvonlisäveron yleisen kannan korotuksella 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Ylijohtaja Terhi Järvikare valtiovarainministeriöstä sanoo, että julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus päätti ottaa käyttöön myös verotoimet. Ne on pyritty kohdistamaan laaja-alaisesti ja niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle.

”Arvonlisävero on hyvin laaja-alainen verolaji. Se koskee kattavasti erilaisia tuotteita ja palveluja”, Järvikare perustelee.

Suuri osa verotusta koskevista päätöksistä on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Yleisen arvonlisäverokannan korotus on sen sijaan tarkoitus ottaa käyttöön jo tämän vuoden syyskuun alusta.

Alv:n nosto vähiten haitallinen veronkorotus

Perheyritysten liiton toimitusjohtajan

Minna Vanhala-Harmasen mielestä olisi ollut toivottavaa, että valtion talouden tasapaino olisi löytynyt ilman veronkorotuksia. Hän lisää, että alv:n korotus on vähemmän haitallinen kuin

työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen. Siitä huolimatta korotus on hänestä kuitenkin liian suuri.

”Olisi ollut parempi, jos alv:ta ei nostettaisi näin paljon. Jos veronkorotuksilta ei voitu välttyä, olisi ollut parempi hakea lisää verotuloja muista kohteista, esimerkiksi säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden verotuksen muuttamisesta”, Vanhala-Harmanen sanoo.

TEKSTI MATTI REMES KUVAT RONI REKOMAA KUVITUKSET ADOBE STOCK

Terhi Järvikare sanoo, että hallituksen verotoimista on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle.

Päätöksen myötä Suomen alv-taso ylittää verrokkimaat. Esimerkiksi Ruotsissa yleinen alv-taso on 25 prosenttia.

Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen sanoo, että veronkorotuksella on väistämättä vaikutuksia etenkin kuluttajille tuotteita ja palveluja tarjoaville yrityksille.

”Alvin korottaminen aiheuttaa yrityksille paineita korottaa hyödykkeiden hintoja. Nähtäväksi jää, miten kuluttajat todennäköisiin hinnankorotuksiin reagoivat”, Ropponen sanoo.

Hyvinvointivaltiolta putosi taloudellinen pohja Ropposen mielestä hallituksen sopeutuspäätökset ovat hyvin perusteltuja, sillä Suomen talous on tällä hetkellä liian pieni kannattelemaan nykyistä hyvinvointivaltiota. Epäsuhta on pakko korjata joko pienentämällä hyvinvointiyhteiskuntaa tai kasvattamalla taloutta.

Tammikuisessa pelastuspaketissaan Etla suositteli muun muassa kasvun tukemista verotuksella eli verotuksen painopisteen muuttamista nykyistä selkeämmin yrittämistä, investointeja ja työllisyyttä tukevaksi.

Ropposen mielestä nopeimmat verokeinot talouskasvun vauhdittamiseen olisivat yritysverotuksen ja marginaaliverojen laskeminen sekä korjaukset pääomatuloverotukseen.

Näihin ei kehysriihessä puututtu.

”Hallituksen oli ratkaistava hankala yhtälö vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Alv:n korottaminen on vähemmän haitallinen talouskasvulle kuin yritys- tai tuloverojen kiristäminen. Siinä mielessä korotuksia on järkevintä tehdä kasvua vähemmän haittaavien verojen kohdalla”

”Lisäksi alv:n korotus kohdistuu tasapuolisesti sekä kotimaisiin että ulkomaisiin hyödykkeisiin, joten se ei samalla tavalla nakerra Suomen kilpailukykyä kuin yritys- ja tuloveron kiristykset”, Ropponen jatkaa.

Myös kasvuun kannustavia keinoja tarvitaan

Menoleikkauksista ja veronkiristyksistä huolimatta VanhalaHarmanen on tyytyväinen siihen, että hallitus on pitänyt kiinni työllistymistä, yrittäjyyttä ja innovaatioita tukevasta asenteesta.

”Suomi ei selviä vain leikkaamalla ja verotusta kiristämällä, vaan yritysten talouskasvua kiihdyttäviin toimiin on tartuttava tosissaan.”

Perheyritysten liiton PULSSI-kyselyn mukaan perheyritysten luottamus Suomen talouteen on painunut erittäin alhaalle. Myös investointiaikeet ovat olleet selvässä laskussa. Maaliskuisessa kyselyssä lähes 40 prosenttia vastaajayrityksistä kertoi investoivansa tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna.

Investointeja jarruttavat Suomen taloudellinen tilanne ja globaali epävarmuus. Vanhala-Harmasen mielestä kehysriihen päätökset valavat uskoa tulevaan.

”Alvin korottaminen aiheuttaa yrityksille paineita korottaa hyödykkeiden hintoja.”

— OLLI ROPPONEN, Etla

”Hallitus pystyi vaikeassa tilanteessa tekemään tarvittavia julkisen talouden sopeutuksia. Samalla tehtiin kasvua edistäviä päätöksiä. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan lisää”, Vanhala-Harmanen sanoo.

Hallitus myös valmistelee määräaikaista verohyvitystä suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville investoinneille, kuten akku- ja vetyhankkeille sekä fossiilivapaalle terästeollisuudelle. Hallituksen mukaan verohyvitys myönnettäisiin vuoden 2025 loppuun mennessä uusille ja toteutettavaksi päätetyille investointihankkeille.

”Verohyvitys on yksi kannustin. Toisaalta yritysten investointeihin vaikuttaa moni muukin asia. Sellainen on esimerkiksi vakaa toimintaympäristö”, Ropponen arvioi.

Perintöverosta luopuminen selvitetään

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yhteisöverokanta pidetään kilpailukykyisellä tasolla, ja verrokkimaissa tapahtuviin verotuksen muutoksiin reagoidaan tarvittaessa. Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa. Myös listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina

”Toivottavasti veronkiristyksiä ei enää tällä hallituskaudella tehdä, vaan hallitus voi keskittyä hallitusohjelman kirjauksiin”, Vanhala-Harmanen toteaa.

Yksi kirjauksista koskee valtioneuvoston selvitystä perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla. Selvitys on määrä tehdä vuoden 2025 aikana.

”Kehysriihestä tuli niin paljon uusia päätöksiä, että joidenkin hal-

litusohjelmassa olevien toimenpiteiden ja selvitysten valmistelua joudutaan lykkäämään. Tähän kyseiseen selvitykseen tämä ei kuitenkaan todennäköisesti vaikuta”, Järvikare sanoo.

Perheyritysten liitto tarjoaa valtioneuvoston selvitykseen taustamateriaalia teettämällä tutkimuksen, jossa tuotetaan tietoa keskeisistä perintö- ja lahjaveron vaikutuksista taloudellisten toimijoiden päätöksiin. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan Ruotsissa ja Norjassa perintöveron poistamisen aikoihin käytyä keskustelua ja muutokseen johtaneita argumentteja. Tutkimus valmistuu tammikuun loppuun mennessä.

”Perheyritysten liiton toiveena on, että Etlan tutkimustulosten perusteella voidaan osoittaa, miten perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverolla on edistänyt pääomien palautumista ja taloudellista toimeliaisuutta Ruotsissa.”

Perintö- ja lahjaverotuksen verokertymä oli Suomessa viime vuonna 1,17 miljardia euroa.

Perintöveron poistamisen seurauksena osa verokertymästä jäisi pois. Pidemmällä aikavälillä kiristyvä luovutusvoittoverotus kompensoisi kuitenkin jonkin osan poistuvasta kertymästä.

”Hallitus pystyi vaikeassa tilanteessa tekemään tarvittavia julkisen talouden sopeutuksia. Samalla tehtiin kasvua edistäviä päätöksiä.”

— MINNA VANHALA-HARMANEN, Perheyritysten liitto

Kestäviä MENESTYSTARINOITA

Asiakkaidemme menestyksen mahdollistaminen ja oikeusturvasta huolehtiminen ovat olemassaolomme perusta. Castrén & Snellman on vaativien asianajopalveluiden edelläkävijä niin yritysjärjestelyissä, riidanratkaisussa kuin kaikilla muillakin liikejuridiikan aloilla. Tehtävänämme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan kestäviä menestystarinoita.

castren.fi

Mitä isot edellä… Vastuullisuuden vaatimus etenee arvoketjuissa

kestävä kehitys on välttämättömyys, ja olen mielissäni voidessani todeta, että aihe tunnistetaan myös pk-yrityksissä alati paremmin. Teetimme vuodenvaihteessa valtakunnallisen pk-yritysten tutkimuksen (n=1020), jossa selvitimme vastuullisuuden merkitystä yrityksille. Vastaus ”Teema on ajankohtainen ja teemme merkittäviä panostuksia” saatiin odotuksia vastaten 46 %:lta keskisuurista yrityksistä. Toisessa laidassa mikroyrityksistä vain 17 % oli panostanut aiheeseen ja 42 % totesi, ettei ole ajankohtainen. Ymmärrettävää sikäli, että pienemmässä yrityskoossa on asiakkaina lähinnä kuluttaja-asiakkaita, jotka eivät vielä merkittävästi valinnoillaan ohjaa yrityksiä edellyttämällä vastuullisuuden toteen näyttämistä.

Suuryritystutkimuksessamme saimme samaan aikaan vahvistuksen sille, että suuryritykset panostavat vahvasti ja monimuotoisesti vastuullisuuteen sekä edellyttävät toimitusketjuiltansa dokumentoitua vastuullisuutta. Tuotanto- ja toimitusketjuissa vastuullisuus on pk-yritykselle kasvava kilpailuetu, koska yli puolet suomalaisista suuryrityksistä kertoo joutuneensa vaihtamaan alihankkijoita kiristyvien vastuullisuusvelvoitteiden takia, ja lähes saman verran suunnittelee muutosten tekemistä lähitulevaisuudessa.

Vastuullisuuteen panostavat pk-yritykset paljastuivat tutkimuksessamme muuta yrityskantaa kasvuhakuisemmiksi ja toiminnallisesti edelläkävijöiksi. Sellaiset yritykset ovat sekä liikekumppaneille että työntekijöille mielenkiintoisempia. Viime kädessä kaikki lähtee ihmisistä, motivoituneista ja merkityksellisyyttä kokevista työntekijöistä. Vaikka vastuullisuusteemassa painottuu ympäristöasiat, voi pk-yrityksen vastuullisuusohjelma perustellusti alkaa työturvallisuudesta, työviihtyvyydestä, pysyvyydestä ja työnantajamaineesta.

Perheyritykset ovat monesti mukana myös uusien yritysten ja liikeideoiden vaikuttajina, omistajina ja päätöksentekijöinä. Vastuullisuuden kulttuuria on mahdollista ja hyödyllistä istuttaa kohdeyrityksiin sekä uusiin alkuihin. Ja vaikka siitä nyt muodostuu lähinnä kilpailuedun optio, joka ei yksin riitä onnistumiseen, yhdistettynä kasvavaan kestävän kehityksen tietoisuuteen ja edessä oleviin raportointivelvoitteisiin (csrd), suunnan näyttäminen on itsessään yhteiskuntavastuullista. Useimmiten asioita kannattaa tehdä myös yhteisten, omaa yritystä suurempien tavoitteiden eteen.

Heikki Peltola Johtaja, OP pk-yritysasiakkaat

Kasva kuin perheyritys

Menestyksekkäästi kasvaneita perheyrityksiä yhdistää pitkä aikajänne ja laadullinen kunnianhimo. Kestävä kasvu edellyttää myös hyvää hallintoa ja perheyrityksen vahvaa identiteettiä.

TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN

Strategiatoimisto Noren sukelsi perheyritysten kasvun taakse haastattelemalla keskisuurten perheyritysten omistajia ja johtoa. Haastattelujen kautta piirtyi kuva siitä, miten perheyritykset ymmärtävät kasvun, millaisia erityispiirteitä ja haasteita kasvussa ilmenee ja miten perheyritysten ainutlaatuinen identiteetti vaikuttaa niiden kasvustrategioihin.

Yksi tutkimukseen osallistuneista perheyrityksistä oli Paree Group Oy, jonka toisen polven omistajat Kimmo Jyllilä ja Annika Jyllilä-Vertigans olivat haastateltavien joukossa. Kimmo on Paree Group Oy:n ja Serres Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Annika toimii tytäryhtiö Vieser Oy:n toimitusjohtajana ja emoyhtiö Paree Groupin hallituksen jäsenenä.

”Vaikka meillä on yrityksissämme useampi rooli, niin pidämme tarkkaan mielessä, milloin puhumme omistajan äänellä ja milloin toimimme muussa roolissa”, selventää Annika.

Paree Group on holding-yhtiö, johon kuuluu sairaanhoidon imupusseja valmistava Serres, lattiakaivoja valmistava Vieser, terveysteknologia-alan yritys Innokas Medical ja terveyshuollon IT-konsulttiyritys Cubist.

Omistaja antaa suunnan

Omistajien aikajänne ulottuu sukupolvelta toiselle, mikä on olennainen osa yrityksen jatkuvuuteen liittyvää keskustelua.

Tämä pitkä aikajänne mahdollistaa laajemman kuvan hahmottamisen ja strategisten päätösten tekemisen. Perheyrityksissä omistajuus on kasvollista, mikä tarkoittaa, että omistajilla on henkilökohtainen ja aktiivinen rooli yrityksen kehittämisessä.

Omistajien rooli kasvussa korostuu heidän kyvyssään vaikuttaa yrityksen pitkän aikavälin suuntaan ja strategiaan. Omistajilla on usein selkeä visio yrityksen kehittämisestä, mikä antaa yritykselle vakautta ja mahdollistaa arvovalintojen tekemisen ja eteenpäin viemisen.

Pareen 50-vuotisjuhlavuosi kirkasti yrityksen olemassaolon tarkoitusta.

”Omistajina katsomme kokonaisuutta. Yritämme katsoa riittävän kaukaa ja riittävän etäälle, jotta pystyisimme auttamaan yritystä eteenpäin. Omistajan tehtävä on varmistaa, että yrityksen suunta pysyy kirkkaana”, kuvailee Kimmo omistajan roolia.

Selvityksen mukaan tämä vastuullinen lähestymistapa kasvuun voi rajoittaa lyhyen aikavälin taloudellista kasvua, mutta sen nähdään johtavan pitkällä aikavälillä parhaaseen lopputulokseen sekä perheen että yrityksen kannalta.

Kasvumotivaation taustalla voi olla myös halu jättää yritys omille lapsille taloudellisesti vakaina ja kestävänä perintönä, mikä korostaa jatkuvuuden ja sukupolvien välisen vastuun merkitystä perheyrityksissä. Perheyritysten ei tarvitse ulosmitata arvoa samalla tavoin kuin muiden yritysten, sillä perheyritysten tavoit-

teessa korostuu jatkuvuuden ja jopa kuolemattomuuden ideaali. Omistajien aikajänne on seuraava sukupolvi.

Kasvu on elinvoimaisuutta

Perheyritysten omistajat ymmärtävät kasvun usein välttämättömyytenä, joka mahdollistaa yrityksen olemassaolon ja kehityksen. Kasvu nähdään keinona maksaa ihmisille

”Omistajina katsomme kokonaisuutta. Yritämme katsoa riittävän kaukaa ja riittävän etäälle, jotta pystyisimme auttamaan yritystä eteenpäin.”

PAREE GROUP

▶ Serres: Sairaanhoidon imupusseja

▶ Vieser: Lattiakaivoja, kansia ja vesilukkoja

▶ Innokas Medical: terveysteknologiaa

▶ Cubist: terveyshuollon IT-konsulttiyritys

▶ Perustettu: 1973

▶ Kotipaikka: Kauhajoki

▶ Toimitusjohtaja: Mika Hagberg

▶ Henkilöstö: 450

▶ Liikevaihto: 82 milj. euroa

▶ Omistus: Kimmo Jyllilä 46,5 %, Annika Jyllilä-Vertigans 46,5 %, Mika Hagberg 5 %, Erkki Jyllilä 2 %, Annel Jyllilä 2%

palkkoja, kehittää uusia tuotteita ja toteuttaa innovaatioita, jotta yritys voi pysyä kilpailukykyisenä ja säilyttää itsenäisyytensä. Sekä Kimmo että Annika jakavat näkemyksen, että yrityksissä täytyy olla vahvaa kasvua.

”Kasvu on yritykselle välttämättömyys. Jos se ei kasva, se näivettyy ainakin suhteessa ympäristöönsä. Markkinajohtajuuden tai vähintään vahvan kakkossijan hakeminen markkinoillaan, on ollut ensimmäisiä asettamiamme omistajaodotuksia yrityksille”, toteaa Annika.

”Näen kasvun elinvoimaisuuden ja osaamisen kasvuna. Meillä on jatkuva halu uudistua, mutta asioita pitää tehdä niin, että olemme pitkällä aikavälillä kannattavia”, jatkaa Kimmo.

Usein perheyritysten omistajien käsitykset kasvusta juontavat juurensa perheyrityksen historiasta ja perustajasta, jotka ovat usein asettaneet kasvun yrityksen dna:han jo varhaisessa vaiheessa.

”Isämme Erkki oli innovatiivinen koneinsinööri. Hän tuli köyhistä oloista maaseudulta ja halusi kunnianhimoisesti parantaa maailmaa”, kuvailee Annika isäänsä.

Perheyritysten omistajat katsovat, että kasvun on oltava kestävää ja vastuullista, mikä tarkoittaa, että kasvua ei tavoitella hinnalla millä hyvänsä, vaan pyritään tekemään "oikeita asioita" esimerkiksi suhteessa työntekijöihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Asioiden oikein tekeminen tarkoittaa paitsi tietynlaisen laadun vaalimista ja eettisesti oikeita valintoja liittyen esimerkiksi lähiyhteisöön, henkilöstöön ja ympäristöön.

Portfolioliiketoiminta kasvustrategiana Holding-yhtiörakenne mahdollistaa erilaisen ja paikoin suurenkin liiketoiminnallisen riskin ottamisen samaan perheyritykseen kuuluvissa erillisissä liiketoiminnoissa.

”Minulla on pääomasijoittajataustaa ja olemme lähteneet rakentamaan portfoliota. Tuomme isomman yrityksen skaalaa pienempien käyttöön. Tarjoamme tukifunktioita, mutta yrityksillä on myös ristikkäistä tekemisestä. Yritykset ovat kuitenkin mahdollisimman itsenäisiä ja saavat rakentaa menestystään omilla eväillään”, selventää Kimmo holding-yhtiön ideaa.

Pareen portfolioyrityksissä ihmiset kuitenkin kokevat olevansa osa jotain isompaa tarinaa ja ymmärtävät oman roolinsa siinä.

”Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa. Yhteinen nimittäjä on jaettu arvopohja, joka mahdollistaa kokonaisuuden rakentamisen”, kirkastaa Kimmo.

Omistajina Kimmo ja Annika tarkastelevat portfolioyrityksiään siitä näkökulmasta, että ovatko he juuri näille liiketoiminnoille parhaita omistajia.

”Haluamme olla paras omistaja niille liiketoiminnoille, mitä meillä on. Emme pidä kynsin hampain kiinni jostakin, jolle joku muu voisi olla parempi omistaja”, selventää Annika.

Panostus perheen ulkopuoliseen osaamiseen Norenin tutkimuksen mukaan keskisuureksi kasvaneita perheyrityksiä yhdistää myös varhainen panostus hyvään hallintotapaan ja perheen ulkopuoliseen osaamiseen. Perheeseen

Annika Jyllilä-Vertigans painottaa, että kasvu on yritykselle välttämättömyys.

kuulumattomat hallituksen jäsenet tuovat perheyritykseen osaamista, jota perustajalla tai omistajilla ei ole.

”Otimme ulkopuolisen osaajan hallitukseen jo alkuaikoina. Isämme on voimakastahtoinen pohjalainen yrittäjä, mutta hän ymmärsi, ettei hän tiedä kaikkea. Isäni toimitusjohtajana valmisteli ja perusteli hallitukselle asioita, eikä käyttänyt hallituksen kokouksissa omistajan valtaa”, avaa Kimmo.

”Pareessa luotetaan siihen, että jokainen haluaa aina tehdä parhaansa. Kontrollia ei siksi tarvitse viedä äärimmilleen. Luottamus ei synny mittareilla ja sääntelyllä.”

Sisarukset jatkavat isänsä toimintamallia.

”Tänään olemme omistajina hallituksessa apuna, emme valvomassa”, toteaa Kimmo.

”Vaikutamme keskustelun kautta muistaen, että hallitus päättää kollektiivina”, Annika jatkaa.

Luottamus kulmakivenä

Keskisuurissa perheyrityksissä vallitsee usein luottamuksen kulttuuri. Perheyrityksissä on pitkiä työntekijäsuhteita, mikä on auttanut luottamuksen rakentamisessa. Omistajat ovat joutuneet luottamaan muihin kasvattaessaan yritystä. Luottamus on mahdollistanut vastuun jakamisen. Luottamuksesta on muodostunut yksi toiminnan kulmakivi.

”Pareessa luotetaan siihen, että jokainen haluaa aina tehdä parhaansa. Kontrollia ei siksi tarvitse viedä äärimmilleen. Luottamus ei synny mittareilla ja sääntelyllä”, sanoo Kimmo. Kumppanuus ja luottamuksen rakentaminen liittyy myös muihin sidosryhmäsuhteisiin.

”Haluamme rakentaa sellaisia bisneksiä, että kaikille arvoketjussa jää sopiva osuus. Tällaisella yhteistyömallilla rakennamme pitkän aikavälin bisnestä”, toteaa Kimmo.

Identiteetti on ymmmärrystä juurista

Perheyrityksen identiteetti eli kertomus siitä, keitä me olemme, on merkittävä kasvun lähde myös sukupolville, joilla on erilaiset henkilökohtaiset ominaisuudet kuin yrityksen aiemmilla sukupolvilla. Vaikeissa tilanteissa identiteettitarinalla saattaa olla ratkaiseva merkitys sille, että yritys kykenee löytämään itsestään halun ja kyvyn kasvaa.

”Viime vuonna Pareen 50-vuotisjuhlavuonna omistajina otimme aktiivisen roolin ja kerroimme johdolle ja henkilöstölle, mikä on meidän olemassaolomme tarkoitus ja minkälaisia asioita haluamme tehdä tulevaisuudessa. Tämä viesti koettiin tosi tärkeäksi”, kertoo Annika.

Omistajilla on historian tuoma syvä tuntemus omas-

ta yrityksestään ja ymmärrys siitä, mikä toimii ja mikä ei. Menneisyyden menestystekijät auttavat hahmottamaan sitä, miten voi menestyä myös nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

Paree Groupissa ymmärretään, miten lattiakaivoja valmistava Vieser ja sairaanhoidon imupusseja valmistava Serres voivat hyötyä toisistaan myös tuotekehityksessä.

”Tuomalla eri liiketoimintoja yhteen voimme rakentaa isompia keskustelupolkuja ja konkreettista yhteistyötä erilaisten ratkaistavien ongelmien ympärille. Voimme siten Pareena ratkaista isompia kokonaisuuksia ja ruokkia senkaltaista innovatiivisuutta, jota meillä oli yhtiön toiminnan alussa”, selventää Annika.

Perheyritysten identiteetti voi myös hidastaa kasvua. Läheiset suhteet henkilöstöön voivat estää ihmisten irtisanomisen tai suomalaisuus hidastaa kansainvälistymistä.

”Tällä hetkellä yksi meidän suurimmista pullonkauloistamme on kansainvälinen ajattelu. Meillä on organisaatiota, hallitusten jäseniä ja jopa yksi kansainvälinen toimitusjohtaja yritysperheen palveluksessa, mutta monin tavoin olemme edelleen supisuomalainen yritys, hyvässä ja pahassa. Yrityksen rakenteita voi toki muuttaa tarkoitusta parhaalla tavalla vastaavaksi nopeastikin, mutta kulttuuri rakentuu vähitellen.”

Keskisuurten perheyritysten kasvutarinat ovat kertomuksia siitä, miten ne tasapainottavat perinteiden ja arvojen vaalimista ja innovaatioiden omaksumista muuttuvassa toimintaympäristössä. Perheyritysten tarinat jatkuvat sukupolvilta toiselle, jos omistajat onnistuvat tässä.

Kasva kuin perheyritys

lue lisää Kasva kuin perheyritys -tutkimuksesta.

NPidä työntekijät ja yritys kunnossa ennakoimalla

Kun liiketoiminta muuttuu, työntekijöiden työkyky ja yrityksen tietoturva voivat heilahtaa pakkaselle, jollei vaikutuksia ole mietitty. Fennian ja Elon työkalujen ja keskustelujen avulla perheyritys saa tähän lisäkädet.

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT ELO FENNIA

uo markkinat vaikuttavat markkinatutkimusten valossa hyviltä. Tuohon toiseen maahan kannattaa mennä vasta muutamien vuosien päästä, jos markkinatilanne kehittyy yhtä myönteisesti kuin tähän asti. Ja sitten on vielä nämä uudet palvelut, joita kehitämme. Niiden lanseeraaminen voi tulla ajankohtaiseksi hyvinkin pian.

Alun kuvitteelliset esimerkit kuvaavat niitä monia liiketoimintamahdollisuuksia ja kehitystoimia, jotka surraavat alati perheyrityksen johdon ja hallituksen mielissä. Hyvä kysymys on, minkä verran niihin liittyviä riskejä pohditaan.

“Tietoisuutta on, sillä perheyrityksille järjestämässämme webinaarissa keskusteltiin vilkkaasti eri riskeistä, kuten henkilöstön työkyvyn ylläpitämisestä ja tietoturvasta. Kaikki eivät kuitenkaan vielä ole kartoittaneet riskejä ja miettineet toimenpiteitä”, vahinkovakuutusyhtiö Fennian johtaja Mikko Huhto kertoo. Hän työskentelee päivittäin yritysasiakkaiden kanssa.

Ei päätöstä ilman henkilövaikutusten arviointia Fennialle läheisen yhteistyökumppanin, työeläkeyhtiö Elon kehittämispäällikkö Päivi Pärkkä toivoo, että perheyrityksissä työkykyasioita pohdittaisiin osana kaikkea päätöksentekoa. Hän vertaa asiaa politiikan tekoon.

“Kun politiikassa tehdään päätöksiä, niiden tueksi tehdään erilaisia arviointeja tapauksen mukaan, ympäristövaikutuksista lapsivaikutuksiin. Voisiko johtoryhmäkin tehdä nopean henkilöstövaikutusten arvioinnin samalla, kun se päättää uudesta liiketoiminnasta?”

Hänen kollegansa, kehittämispäällikkö Noora Poussu painottaa, että työntekijöiden elämä voi mullistua suuresti uuden myötä.

“Jos tuotanto vaikkapa laajenee ja tehtailla siirrytään kaksivuoro- tai jopa kolmivuorotyöhön, työnteko on ihan erilaista. Jos liiketoiminta laajenee ulkomaille, missä tehdas tai toimisto sijaitsee, mistä ja miten työntekijät rekrytoidaan, mikä heitä motivoi ja millaista tukea he odottavat työnantajalta.”

”Tietoisuutta on, sillä perheyrityksille järjestämässämme webinaarissa keskusteltiin vilkkaasti eri riskeistä.”

— MIKKO HUHTO, Fennia

Riskeihin on hyvä varautua siksikin, että elämässä ja työssä sattuu ja tapahtuu.

“Meistä jokaisen työkyky vaihtelee työuran aikana. Sairastumisten ja tapaturmien lisäksi ihmiselle voi tulla eteen avioero, läheisen kuolema tai muu oman elämän kriisi, jolloin voi olla tarve tehdä töitä kevennetysti. Vaikka

Kartoita riskit ja ehkäise niitä

1.  Perheyrityksen edustajana saat Fennialta ja Elolta apua erilaisten yritysriskien kartoittamiseen kätevillä työkaluilla. Erityisesti tietoturva- ja työkykyriskien parempi hallinta on nyt pinnalla.

2. Kartoitusten jälkeen käymme läpi riskit ja pohdimme yhdessä kehitystoimenpiteitä. Mukana on alan parhaita asiantuntijoita, joiden osaaminen nojaa kokemukseen ja tutkimustietoon.

3. Saat kutsuja tilaisuuksiimme, joissa tapaat myös muiden yritysten osaajia.

kuormituksen syy johtuisi omasta elämästä, voi työ ja työyhteisö usein olla se hyvinvointia tuova asia tällaisissa tilanteissa”, Pärkkä sanoo.

Tietoturva-apu päivystää 24/7

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kybersää helmikuulta 2024 kertoo, että Microsoft 365 -tietojenkalastelu on jälleen nostanut päätään. Turvaposteja muistuttavilla huijausviesteillä on yritetty kalastella käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Lisäksi ilmassa on ollut toimitusjohtajahuijauksia ja muita laskutuspetoksia. Cybersecurity Ventures arvioi kyberrikollisuuden kustannusten nousevan kahdeksaan biljoonaan dollariin vuonna 2023. Huhto onkin tullut haastatteluun perheyritysasiakkaan luota, joka havahtui webinaarissa siihen, ettei se ollut kartoittanut tietoturvansa tilaa. Eipä aikaakaan, kun asiakas oli saanut

Fennian asiakaspäälliköltä tietoturvariskien kartoitukseen sopivan työkalun ja kalenteriin oli merkitty seurantakokous, jossa riskit käydään läpi ja pohditaan tietoturvan kehittämistä. Tietoturva edellyttää valveutuneisuutta koko henkilökunnalta.

Jos Fennian asiakkaalla on tietoturvavakuutus, hän saa apua kyberrikoksen sattuessa vuorokauden ympäri. Fennian tietoturva-apu on puhelinpalvelu, jota Fennia tuottaa Elisan ja kyberturvayhtiö Nixun kanssa.

“Asiakkaan ei tarvitse kuin soittaa meille, niin vahingon selvitystyö alkaa. Sen jälkeen tietoturva-ammattilaiset alkavat

ratkoa ongelmaa ja minimoida vahinkoja samalla, kun asiakas voi keskittyä liiketoimintaan”, Huhto korostaa.

Työkyvyn tukemista eri keinoin

Elolta perheyritys saa puolestaan tukea muun muassa työkyvyn johtamiseen liittyvissä asioissa. Riskien kartoitus antaa hyvän pohjan keskustelulle, jossa Elon asiantuntijat tukevat asiakasta. Yhteisenä tavoitteena on löytää vaikuttavat toimenpiteet, joilla työkyvyttömyysriskejä voidaan ehkäistä.

“Pienissä ja keskisuurissa perheyrityksissä ei aina ole erikseen ihmistä, joka keskittyy vain henkilöstöasioihin ja henkilöstön kehittämiseen. Me toimimmekin perheyrityksen kumppanina riskien arvioinnissa ja toimenpiteiden laatimisessa”, Pärkkä sanoo.

Työkyky ja työhyvinvointi kumpuavat esimerkiksi kannustavasta ja aktiivisesta esihenkilötyöstä, selkeistä työn tavoitteista, omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksista, työyhteisön toimivuudesta, turvallisista ja terveellisistä työolosuhteista sekä työkykyä vastaavasta työstä, jossa kuormitustekijät on huomioitu.

“Tutkimus on osoittanut, että hybridityötä eli sekä lähi- että etätyötä tekevät voivat kaikkein parhaiten. Sataprosenttinen etätyö sen sijaan heikentää työhyvinvointia. Tämä on hyvä huomioida työnteon tavoissa, jos hybridityö on mahdollista”, Poussu toteaa.

Elon Päivi Pärkkä ja Noora Poussu

Perheyritysvaltuuskunta vahvistaa liiton strategista kivijalkaa

perheyritysten liiton valtuuskunnassa on noin sata jäsentä. Mukana on kattava kattaus erilaisia jäsenyrityksiä eripuolilta Suomea ja kaikilta toimialoilta. Valtuuskunnan jäsenet ovat tyypillisesti toimitusjohtajia tai hallituksen jäseniä, mutta toki poikkeuksiakin on – me perheyritykset, kun olemme erilaisia.

Valtuuskunta kokoontuu kolme kertaa vuodessa: Kaksi kokouksista on ihan meidän omiamme ja yksi on yhteiskokous EK:n yrittäjävaltuuskunnan kanssa.

Kaikissa kokouksissa oma roolinsa on verkottumisella. Pyrimme järjestämään kokouksen niin, että ennen kokousta tarjottavien kahvien ja kokoustauon aikana voimme tavata vanhoja tuttuja ja oppia tuntemaan uusia. Verkotumme.

Edunvalvonnassa PL:n päätöksenteko etenee niin, että yleensä asiaa käsittelee ensin vaikuttamistyöryhmä ja sen jälkeen asiasta päättää PL:n hallitus. Jos asiaan halutaan laajempi näkemys jäsenistön mielipiteestä, asia voidaan tuoda keskusteluun valtuuskuntaan. Ihannetilanteessa valtuuskunta keskustelee asiasta ensin, sitten vaikuttamistyöryhmä ja lopulta hallitus saa eteensä esityksen, joka perustuu laajaan näkemykseen. Käytännössä valtuuskunta on siis yksi keino, jolla liitto kuuntelee jäseniään. Lopullisen päätöksen tekee aina PL:n hallitus – me muut annamme hallitukselle näkökulmia ja ajatuksia.

Valtuuskunnassa tieto liikkuu myös toiseen suuntaan. Valtuuskunnan kokouksissa liiton toimihenkilöt kertovat jäsenille ajankohtaisten asioiden taustoja sekä liiton sen hetkisiä tavoitteita. On iso etu, jos noin 100 perheyritystä puhuu samasta asiasta poliitikoille tai toimittajille eri puolilla Suomea. Vaikutamme. Kolmas näkökulma, jonka itse koen tärkeäksi, on oppiminen. Meille yrittäjille on tyypillistä tuntea oma toimialueemme erinomaisesti, mutta toisten ihmisen ymmärtäminen edellyttää keskustelua. Kun tapaamme toisia perheyrittäjiä valtuuskunnassa ja kun kuulemme toimiston väeltä politiikan tilanteesta ja vaikuttamisesta, niin oma ymmärryksemme laajenee. Opimme.

Itse pidän valtuuskunnan työstä valtavasti. Saa tavata fiksuja ja mukavia ihmisiä eri toimialoilta, verkottua ja oppia. Lisäksi voi halutessaan parantaa toimittajien ja poliitikkojen ymmärrystä siitä, mikä on perheyrityksien rooli ja merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle. Saa vaikuttaa.

Tomi Lantto Toimitusjohtaja, Antell Perheyritysvaltuuskunnan puheenjohtaja

Omistajastrategia tukee

perheyritysten menestystä

Perheyrityksen omistajana käsittelet kahta keskeisesti toisiinsa liittyvää asiaa: omistajuuden dynamiikkaa ja liiketoiminnan kehitystä, tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi.

Omaisuus

Jatkuvuus

Hallinto

Omistajuus

Tarkoitus ja arvot

Meillä näitä molempia aiheita käsitellään johdonmukaisesti ja saumattomasti yhdistäen – samalla ymmärtäen, että olet koko sydämelläsi mukana molemmissa.

Strategia ja muutosjohtaminen

Omistajuus ja osakkaat

Pääoma

Liiketoiminta

Riskit ja sääntely

Kaupat ja kasvu

Osaamisen johtaminen ja palkitseminen

Kannattavuus

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa 1 350 asiantuntijaa ympäri maan.

Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. pwc.fi

Premix panostaa tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen

Nurmijärvellä sijaitsevan Premix Oy:n tunnuslause on Lets’s make a good mix! Yritys valmistaa raemaisia muovigranulaatteja, ja on sähköä johtavien muoviyhdisteiden globaali markkinajohtaja ja alansa edelläkävijä. Sähköä johtavia muovimateriaaleja käytetään esimerkiksi herkkien pipettien kärjissä.

RIITTA SAARINEN KUVAT PREMIX

Nurmijärvellä sijaitseva Premix sai alkunsa vuonna 1980, kun Antti Kiikka osti Teknokselta –joka oli hänen sukunsa omistuksessa – muovien väritiivisteliiketoiminnan.

”Yrityksen tarina lähti liikkeelle siitä, kun televisioita valmistavan Saloran alihankkija otti 1980-luvulla yhteyttä isääni Anttiin. He kertoivat, että televisiot lähtivät ehjinä tehtaalta, mutta palasivat hetken päästä rikkinäisinä takaisin. Syynä oli se, että elektroniikan komponentit alkoivat pienentyä niihin aikoihin ja olivat siksi kokoonpanovaiheessa paljon herkempiä staattisen sähkön aiheuttamille häiriöille”, kertoo Premixin toimitusjohtaja Hanna Ristola, 48.

”Isä vastasi myöntävästi, sillä hän tiesi, että muovi saadaan johtamaan sähköä, kun siihen sulasekoitetaan sähköä johtavaa hiilimustaa. Me pystyimme käyttämään hyödyksi sitä teknologista osaamista, jota oli kertynyt mustien väriainetiivisteiden kanssa Teknoksella.”

Niinpä Premix tarttui haasteeseen ja ratkaisi Saloran ongelman kehittämällä heille sähköä johtavan muovimateriaalin, josta valmistettiin komponenttien kuljetuslaatikoita.

”Sähköä johtavia muovimateriaaleja oli kyllä käytetty aiemmin puolijohtavissa kaapeleissa – me emme olleet tehneet tätä keksintöä – mutta me olimme maailman ensimmäinen yritys, joka sovelsi keksintöä kaapeleiden ulkopuolelle”, Ristola toteaa.

TEKSTI

Hanna Ristolan johtamalle Premixille avautui koronapandemian myötä väylä Yhdysvaltojen markkinoille.

”Perheyrityksen etuihin kuuluu ketteryys ja samalla kuitenkin pitkäjänteisyys, kun ei mennä nopeiden voittojen perässä.”

”Tämä siivitti yrityksen kehitystä todella paljon, koska me olimme käytännössä luoneet sähköä johtavien muovimateriaalien markkinan maailmassa. Ja kun me toimimme tällaisella kapealla, rajatulla niche-markkinalla, oli se meille itsestään selvää, että halusimme laajentua kansainvälisille markkinoille.”

Sokeripala Saimaassa

Pohjoismaissa Premix on ainoa oman alansa yritys. Pääsääntöisesti kilpailijayritykset ovat Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

”Meillä on vientiä yli neljäänkymmeneen maahan, tärkeimpinä Saksa, Ranska, Italia, Yhdysvallat, Kiina ja Pohjoismaat. Euroopassa meidät tuntevat kaikki tämän alan toimijat. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 prosenttia”, kertoo Ristola.

Koronapandemian myötä Premixille avautui yllättävä mah-

dollisuus lähteä rakentamaan tuotantoa myös Yhdysvaltoihin.

”Yhdysvaltain terveysministeriö otti yhteyttä ja kertoi, että he olivat kuulleet meidän asiakkailtamme, että tältä sektorilta löytyy yksi suomalaisyritys, joka on pystynyt hoitamaan kaikki luvatut toimitukset pandemian aikana. He haluaisivat siksi nähdä, keitä me olemme”, Ristola muistelee.

”Yhdysvallathan joutui aivan polvilleen koronan edessä, koska heillä ei ollut paikallista tuotantoa pandemiakriittisten tuotteiden osalta. He olivat täysin riippuvaisia Kiinasta. Siksi Valkoinen talo lanseerasi siellä hankkeen, jossa pyrittiin nostamaan maan huoltovarmuutta kasvattamalla pandemiakriittisten tuotteiden tuotantoa paikallisesti.”

Yksi pandemiakriittinen tuote oli pipetti, joita tarvittiin koronan aikana valtavia määriä testitulosten analysoimiseen. Pipetin valmistuksessa käytettävien materiaalien valinta on erittäin tarkkaa, koska materiaalista ei saa liueta mitään, mikä

Premixin pääkonttori Rajamäellä.

vaikuttaisi testitulokseen. Siksi roboteilla tehtävässä automaattidiagnostiikassa käytetään sähköä johtavia pipettien kärkiä.

”Automaattirobotiikkaa käytetään muun muassa dna-, isyys- ja hiv-testeissä Tällaiset testit ovat niin tarkkoja, että niillä pystytään analysoimaan vaikka se, että Saimaaseen olisi tiputettu yksi sokeripala”, Ristola kuvailee.

Ilmavoimat neuvotteluissa

Yhdysvallat halusi siis Premixin rakentavan pipettien raakaainetta valmistavan tehtaan Yhdysvaltoihin. Premix on valmistanut materiaalia pipetinkärkiin jo 1990-luvun alkupuolta saakka.

”Yhdysvalloissa huoltovarmuuden parantamisesta vastasi koronan aikana puolustusministeriö, joka delegoi tehdashankkeen Yhdysvaltain puolustusvoimille. Lopulta me neuvottelimme hankkeen yksityiskohdista ilmavoimien kanssa.”

”Lisäksi meitä neuvottiin hakemaan hankkeeseen avustusta Yhdysvaltain hallinnolta. Saimme siten tehtaan rakentamiseen tukea 80 miljoonaa dollaria”, kertoo Ristola.

”Meidän piti sitten yhtäkkiä tehdä nollasta kaikki suunnitelmat alkaen siitä, mihin me sijoitamme tehtaan. Piti selvittää

”Yksi meidän strategisista tavoitteistamme on se, että voimme mahdollistaa asiakkaillemme pienemmän hiilijalanjäljen.”

osaavan työvoiman ja raaka-aineen saatavuutta, logistiikkaa, kuljetuksia ja lentokenttiä sekä asiakaskuntaa ja sen sijoittumista. Pohdimme myös ilmaston vakautta, verotusasioita ja paikan saavutettavuutta Suomesta käsin.”

Uusi tehdas on määrä avata Pohjois-Carolinassa ensi vuoden keväällä. Hankkeen edistämistä on helpottanut huomattavasti se, että sitä lähti vetämään ja suunnittelemaan Yhdysvaltoihin Premixillä aiemmin työskennellyt tuotekehitysjohtaja.

”Tehdashanke Yhdysvalloissa on mielestäni yksi osoitus perheyrityksen ketteryydestä. USA ei ollut aiemmin meillä niin suuressa fokuksessa, mutta sen merkitys kasvoi meidän bisneksessä kovasti korona-aikana.”

Yritystoimintaa yli sata vuotta

Hanna Ristola on valmistunut isänsä Antti Kiikan, 77, tapaan Helsingin kauppakorkeakoulusta. Isä on edelleen mukana yrityksen hallituksessa. Veli Tuomas Kiikka, 45, on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän vastaa Premixillä uuden liiketoiminnan kehittämisestä.

”Suvulla on ollut yhtäjaksoista yritystoimintaa jo yli sata vuotta. Isoisäni Osmo Kiikka ja tämän isä Antti Kiikka harjoittivat liiketoimintaa Viipurissa”, kertoo Hanna Ristola, joka aloitti työuransa Premixissä vuonna 2001. Myöhemmin vuonna 2003 hän siirtyi hallintojohtajaksi vastaten yrityksen henkilöstöstä, taloudesta ja IT-asioista. Toimitusjohtajana Ristola on toiminut vuodesta 2011 lähtien.

”Meillä on Rajamäellä Nurmijärvellä noin sata työntekijää, joista kolmisenkymmentä työskentelee tuotannossa. Lisäksi meillä on muutama työntekijä Kiinassa ja nopeasti kasvava tiimi Yhdysvalloissa. Premix panostaa hyvin paljon tuotekehitykseen, ja meillä onkin työssä useita tekniikan tohtoreita, insinöörejä ja kemistejä. Teemme myös tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja startup-yritysten kanssa.”

Yhteistyöstä on hyvä esimerkki vuonna 2020 patentoitu Prexelent-innovaatio. Sen avulla pihka voidaan kiinnittää muovin pintaan siten, että sen antimikrobiset ominaisuudet saadaan käyttöön. Tällä teknologialla pystytään tuhoamaan koronavirus muovipinnalta viidessä minuutissa. Sillä voidaan estää myös homeen ja monien muiden haitallisten mikrobien kasvua.

Resilienssi kasvoi kurssilla

Ennen koronapandemian alkua Hanna Ristola osallistui valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, jossa perehdytetään johtavassa asemassa olevia suomalaisia kokonaismaanpuolustukseen ja toimintaan poikkeusoloissa.

”Se oli minulle paras mahdollinen kurssi kriisijohtamiseen, kun se osui vielä juuri pandemian alle. Uskon, että kurssi kas-

vatti omaa resilienssiä tosi paljon. Pandemian aika kasvatti koko meidän johtoryhmän kykyä löytää ratkaisuja haastavassa tilanteessa.”

”Resilienssiä tarvittiin myös, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Meillä oli ollut ihan merkittävää vientiä Venäjälle, mutta teimme välittömästi samana päivänä päätöksen lopettaa vienti sinne. Haluamme olla vastuullinen yritys tässäkin suhteessa.”

Melkein kaikki Premixin muovituotannossa käyttämät raaka-aineet tulevat ulkomailta: pääsääntöisesti Euroopasta, mutta myös Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.

”Meillä on ihan valtavasti raaka-aineita, koska tuotteemme on kuin leipätaikina. Jokaiseen tuotteeseen tarvitaan 5–7 eri raaka-ainetta. Koronapandemian aikana toimitusketjun häiriöt olivat yleisiä, mutta saimme onneksi hankittua hyvin raaka-aineita, koska menimme saman tien vahvaan kriisijohtamiseen. Siinä näkyi taas perheyrityksen ketteryys, kun pystyimme lisäämään nopeasti työntekijöiden määrää ja nostamaan varmuusvarastotasoa.”

PREMIX GROUP

▶ Premixin toimitusjohtaja Hanna Ristola on neljännen polven perheyrittäjä. Hänen isoisänsä isä Antti Kiikka perusti vuonna 1920 Tienhaaran Sikuritehdas Oy:n Viipuriin. Pian sen jälkeen syntyi Rakennusyhtiö Pyramid, joka menetti Viipuriin rakentamansa kivitalot ja lähes kaiken omaisuutensa talvi- ja jatkosodassa. Sotien jälkeen suvun haltuun siirtyi nykyinen maalitehdas Teknos, josta Hanna Ristolan isä, nimeltään myös Antti Kiikka, lähti vuonna 1980 perustamaan Premixiä.

▶ Omistus: Osake-enemmistö Hanna Ristolalla ja hänen veljellään Tuomas Kiikalla, minkä lisäksi mukana pienillä osuuksilla molempien lapset, joita on yhteensä neljä.

▶ Liikevaihto: 35,3 miljoonaa euroa vuonna 2023

▶ Hallituksen puheenjohtaja: Kalle Reponen

▶ Työllistää: noin sata työntekijää Suomessa sekä muutamia työntekijöitä Kiinassa ja Yhdysvalloissa

▶ Pääpaikka: Nurmijärvi. Lisäksi yritykselle valmistuu vuonna 2025 tehdas Pohjois-Carolinaan Yhdysvaltoihin.

▶ Premix valittiin vuonna 2022 vuoden perheyritykseksi EY Entrepreneur Of The Year -kilpailussa.

Hyvää veronlainsäädäntöä?

kaksi vuotta sitten kirjoitin tässä kolumnissa populistisista veromuutoksista esimerkkinä exit-vero. Kirjoitukseni tarkoitus oli tuoda esiin erityisesti se, miten nopeassa aikataulussa laaditut ja yksittäisiin asioihin puuttuvat lakimuutokset johtavat huonoon lainsäädäntöön. Tästä kun on helposti seurauksena paljon tulkintaongelmia eivätkä kiireellä laaditut lait välttämättä tehoa edes siihen nimenomaiseen ilmiöön, johon niillä yritetään puuttua.

Helsingin Sanomissa julkaistiin 6.4.2024 artikkeli, jossa haastateltiin STTK:n pääekonomistia. Artikkelin yhteydessä oli erilaisista veronkiristyksistä koottu 44 kohdan lista, joka sisälsi pääasiassa yritystoimintaan ja varallisuuteen kohdistuvia veronkorotuksia. Mukana oli aika tavalla yksittäisiin asioihin puuttuvia ehdotuksia, jotka menevät mielestäni populistisen verolainsäädännön kategoriaan.

Nykyisen hallituksen linjauksista voi olla montaa mieltä, mutta verojuristin silmissä budjettiriihen tuloverotukseen liittyvistä päätöksistä puuttuvat kaikkein epämääräisimmät ja yksittäiset lakimuutokset. Hyvä niin, sillä niiden tulkinta olisi ollut haastavaa ja niistä olisi saanut isot lööpit, mutta todelliset vaikutukset valtiontaloudelle olisivat olleet merkityksettömiä tai vähintäänkin todella haastavia arvioida. Voisiko seuraava askel olla se, että päästään

sellaiseen lainsäädäntötyöhön, jossa mietintöjen kautta pyritään laatimaan kattavaa, ennustettavaa, pitkäaikaista verolainsäädäntöä? No, olihan tässä mukana kuitenkin makeisverotus, jonka käytännön toteutus tulee olemaan vähintäänkin haastavaa. Mutta jätän sen kommentoinnin kollegoilleni, jotka ymmärtävät asian paremmin.

Pari viikkoa sitten korkein hallinto-oikeus julkaisi kolme päätöstä, jotka koskivat perheyrityksiä. Tämä oli varsin poikkeuksellista, vaikkakin KHO:n tehtävän mukaisesti niillä otettiin selkeästi kantaa oikeudelliseen tulkintaan ja siitä näkökulmasta päätökset olivat tyylikkäitä ja asianmukaisia. Sen sijaan minua hieman hämmensi, ja myös lain valmistelutyössä mukana olleissa henkilöissä herätti ihmetystä, KHO:n perustelut muuttuneesta tulkinnastaan sellaisilla lainsäädäntötyössä esitetyillä perusteluilla, joiden mukaan tulkinnan nimenomaan ei ollut tarkoitus muuttua. Laatiiko KHO uutta lainsäädäntöä?

Jos tuloverotukseen liittyvät lainsäädäntömuutokset jäävät selkeiksi, niin KHO ainakin pitää verojuristin virkeänä.

Kari Stenqvist Partner, PwC Suomi

Rakennejärjestelyt perheyrityksessä

Sukupolvenvaihdos suunnitteilla, yrityskauppa harkinnassa tai uusi liiketoiminta alkamassa Suomessa tai ulkomailla? Nämä ovat tyypillisiä tilanteita, joissa rakennejärjestelyt tulevat usein ajankohtaisiksi. Onnistuminen tällaisissa rakennejärjestelyissä vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista.

TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVA PwC

selkeä tavoite ja varhainen valmistautuminen pohjustavat onnistumisen

Jari Lappalainen, PwC:n partneri sekä Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja, jakaa seuraavassa muutamia vinkkejä omistajille yritysrakenteista. Lappalaisella on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus perheyritysten omistajien vero- ja yhtiöoikeudellisesta konsultoinnista ja hän korostaa erityisesti ajoissa valmistautumisen ja huolellisen suunnittelun merkitystä.

Milloin rakennejärjestelyt ovat ajankohtaisia?

Muista nämä konsernirakennetta suunnitellessa

▶ Aloita ajoissa. Älä jätä viime tinkaan tai yritä nopeuttaa prosessia sivuuttamalla tärkeitä vaiheita.

▶ Huolellinen suunnittelu. Hyvin suunniteltu prosessi maksaa itsensä takaisin ja säästää mahdollisilta lisäkustannuksilta.

▶ Varaudu yllätyksiin. Jokainen rakennejärjestely on ainutlaatuinen prosessi ja voi tuoda esiin myös odottamattomia haasteita.

Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen pohditaan usein yrityksen rakenteiden toimivuutta. Sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa sekä muiden omistajien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa hyödynnetään usein erilaisia rakennejärjestelyitä. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ja toteutus kestää vähintään kuukausia tai usein jopa vuosia, joten valmistautumiseen on syytä varata riittävästi aikaa.

▶ Luota osaavaan asiantuntijaan. Hyödynnä alan asiantuntijoiden osaamista sujuvan ja onnistuneen prosessin varmistamiseksi.

kejä. Rakenteen muodostamisella voidaan myös varautua tuleviin yrityskauppoihin. Osakevaihto ja liiketoimintasiirto ovat holdingyhtiörakenteen luomisessa yleisimmin käytettyjä yritysjärjestelymuotoja ja järjestelyn tavoitteet vaikuttavat yleensä keskeisesti rakennejärjestelytavan valintaan.   Holdingyhtiön yhtenä tavoitteena on usein toimia konsernin sijoitusyhtiönä. Yritysrakennetta pohdittaessa on kuitenkin syytä tarkastella holdingyhtiön roolia laajemmin. Harjoittaako omistajien holdingyhtiö tytäryhtiöistä kertyneillä voittovaroilla sijoitustoimintaa vai voisiko omistajien holdingyhtiöllä olla aktiivisempi rooli, jossa yhtiö toimisikin konsernin emoyhtiönä tarjoten esim. talouden ja hallinnon palveluita sekä muita palveluita tytäryhtiöille? Jos yhtiö konsernin emoyhtiönä harjoittaisi aktiivista elinkeinotoimintaa, voisi tällaisella yhtiöllä olla mahdollisuus esim. tytäryhtiöosakkeiden verovapaaseen luovutukseen yrityskauppatilanteessa.

Mikä on holdingyhtiön rooli ja keskeiset hyödyt?

Perheyrityksen omistuspohjan laajentuessa voi tulla ajankohtaiseksi pohtia erillisen omistajien holdingyhtiörakenteen muodostamista. Tällainen malli mahdollistaa esimerkiksi erilaiset hallituksen kokoonpanot omistajien yhtiössä sekä liiketoimintaa harjoittavissa tytäryhtiöissä. Holdingyhtiörakenteen avulla voidaan tarvittaessa myös hajauttaa pääomia ja ris-

Onko mielestäsi nyt hyvä aika suunnitella yrityskauppoja?

Markkinatilanne on tällä hetkellä erityisen suotuisa perheyrityksille, jotka tavoittelevat kasvua yrityskauppojen avulla. Hankintarakenteiden huolellinen suunnittelu mahdollistaa tehokkaan rakenteen muodostamisen yrityskaupan toteutuessa.

DevCo on kehitysyhtiö ja aktiivinen omistaja, jonka tavoitteena on rakentaa pitkällä aikavälillä globaalisti johtavia yrityksiä valikoiduilla nichetoimialoilla.

Toivottavasti nähdään tulevina kuukausina Perheyritysten liiton tilaisuuksissa!

Tulevaisuutesi. Fennia.

LUE LISÄÄ TOIMINNASTAMME SEKÄ TIIMISTÄMME OSOITTEESSA WWW.DEVCO.FI

Ei ole vain yhdenlaista yrittäjää.

Tärkeintä on uskaltaa, kokeilla ja yrittää. Yrityksesi tukena riskienhallinnan ja työeläkevakuuttamisen asiantuntijamme. fennia.fi | elo.fi

Menestys vaatii kärsivällisyyttä; pidä kiinni voittajista suomalainen omistaja!

yrityskauppa näyttää olevan nykyajan mörkö suomalaisessa elinkeinoelämässä ja viime vuosina merkittävä osa kotimaisista keskisuurista yrityksistä onkin valunut ulkomaiseen omistukseen. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 9.11.2023 kommentoi aihetta ”Olisi hyvä, jos Woltin perustajat olisivat tienanneet vielä enemmän”. Miksei trendi voisi yhtä hyvin olla päinvastainen, jolloin suomalaiset yritykset toimisivat omien alojensa ankkuriyrityksinä – kansainvälisen konsolidaation toteuttajina? Tämä vaatii tottakai pääomia ja mielellään hyvin pitkäjänteistä sellaista – mutta on myös tehokas tapa kasvattaa maamme verotuloja.

Yritysoston itsessään ei pidä olla liiketoiminnan kehittämisen tavoitteena, mutta sen pitäisi olla yrityksillä orgaaniseen investointiin verrattuna yhtäläinen vaihtoehto halutun strategian toteuttamiseksi. Valitettavan harvoin näkee esimerkkejä, joissa suomalainen yritys on ottanut rohkeasti merkittävää roolia globaalisti johtavan aseman rakentamiseksi toimialallaan myös strategiaan sopivien yritysostojen kautta. Uskallan väittää, ettei syy vähäiseen aktiivisuuteen ole ainakaan mahdollisten ostokohteiden niukkuus.

Olemme DevCo Partnersilla päässeet mukaan kehittämään kolmea keskisuurta suomalaista yritystä: venttiilivalmistaja Vexveä, diagnostisiin testeihin raaka-aineita valmistavaa Medix Biochemicaa sekä kvanttitietokoneiden kehityksessä ja perustutkimuksessa käytettäviä jäähdyttimiä valmistavaa Blueforsia.

Niin Vexve, Medix kuin Blueforskin olivat vahvoja toimijoita omissa niche-segmenteissään jo DevCon tullessa omistajaksi. Kaikkien yritysten kasvua on kuitenkin siitä lähtien kiihdytetty voimakkaasti myös strategian mukaisin yritysostoin, ja niiden liikevaihdot ovat yli kolminkertaistuneet viimeisten vuosien aikana. Vauhdikas kasvu ei olisi onnistunut, ellei käytössä olisi ollut riittävästi pääomia ja resursseja myös epäorgaanisen kasvun toteuttamiseksi Suomen rajojen ulkopuolella. Kaikkia kolmea yritystä kohtaan ovat myös ulkomaiset kilpailijat osoittaneet jatkuvasti mielenkiintoa ja onkin hyvin mahdollista, että yritykset olisi jo lisätty niminä pitkälle listalle poisostettuja suomalaisia yrityksiä, ellei niiden tavoitteena olisi kasvaa niin orgaanisesti kuin yritysostoinkin omien alojensa globaaleiksi johtajiksi.

Toivottavasti parhaille keskisuurille suomalaisille yrityksille taataan riittävät kotimaiset resurssit ja pääomat kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Suomalaisen hyvinvointivaltion täytyy pystyä ajamaan myös omaa kansallista etuaan, vaikkakin markkinatalouden lainalaisuuksia noudattaen, jotta vältetään Suomen ajautuminen kohti tytäryhtiötaloutta. Se on muuten myös tehokas tapa kasvattaa valtion verotuloja, koska pelkällä leikkaamisella emme hyvinvointivaltiomme tulevaisuutta turvaa!

Otto Kukkonen Osakas, DevCo Partners Oy

.aithokennääK .aiskuusillodhamT .atnuusT tannekarK ,niatojv .äätsekj ,sotuumA :emmihiusiaktarsutiohart sutioharsytiry-avatsek/fi.po

ikknapsuusoR

ikknapsytirYjyOt

36 Hallitusjäsen etsinnässä

39 Nextin polulla: Pärnästen perheyrittäjyys

43 Uutta vaikuttamistoiminnassa

44 Merkillisiä perheyrityksiä

44 Broman Group

Jäsenextra

46 Yhteisömerkit luovat luottamusta

48 Tervetuloa perheyritysten kotiin!

50 Kestävää menestystä Euroopasta

Jäsenpalvelussa hyvä syke jatkuu

viiMe kesän jäsenkysely osoitti, että jäsenemme ovat todella tyytyväisiä liiton toimintaan. Aktiivisimmat jäsenet ovat kaikkien tyytyväisimpiä. Näin upea palaute tekee kiitolliseksi mutta nöyräksi. Viime vuonna saimme ennätysmäärän uusia jäsenhakemuksia ja tuntuukin ilahduttavalta, että moni vastaliittyneistä jäsenistämme on jo ehtinyt osallistua tapahtumiimme. Kannustan myös niitä jäseniämme, jotka eivät vielä ole osallistuneet tilaisuuksiimme tulemaan mukaan rohkeasti. Toiminnastamme löytyy moneen eri tilanteeseen ja tarpeeseen tarjontaa.

Haluan varmistaa sen, että jäsenviestimme tavoittavat jokaisen jäsenemme. Haastankin nyt tarkistamaan, että viestimme tulevat perille: kysy perheesi jäseniltä, saavatko he sähköpostitse kuukausikirjeemme, entä tuliko tämä tuo-

51 Uudet jäsenet

53 Perheyritysten liiton hallitus ja työryhmät 2024

54 Kalenteri 2024

rein Perhe & Yritys -lehti postissa?

Välillä osoitteet vaihtuvat. Huolehditaan yhdessä siitä, että yhteystiedot pysyvät ajan tasalla.

Jos sinulla on iso suku, niin olethan yhteydessä minuun, vaikka sähköpostilla, niin tarkistetaan jäsentiedot yhdessä ja tehdään tarvittavat muutokset. Yksittäiset henkilöt on kätevä ilmoittaa itsekin lomakkeella. Olen mielelläni apuna.

Nähdäänhän Kevätkokouksessa Tampereella 23.5.!

Toivotan sopivan vilkasta ja samanaikaisesti riittävän palauttavaa kesää kaikille!

Mikko Pellinen Jäsenpalvelupäällikkö, Perheyritysten liitto

Vielä ehdit ilmoittautua

Kevätkokouseen Tampereelle!

Mistä muodostuu omistajaperheen toimiva tiimi? Tule ottamaan siitä selvää Perheyritysten liiton kevätkokoukseen ja -seminaariin Nokia Arenalle, Tampereelle torstaina 23.5.

ÄÄNESSÄ OVAT MM.

aamupäivällä liiton sääntömääräisen kevätkokouksen puhujavieraana on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas iltapäivän teemana on ”Osaava tiimi, vahva perheyritys”. Seminaarissa

äänessä ovat mm. maailman johtavat perheyritystutkijat Alfredo De Massis  ja Emanuela Rondi, pörssiyhtiö Gofore Oyj:n perustaja Timur Kärki sekä tamperelainen kiekkolegenda Timo "Juti" Jutila

lue lisää verkkosivuiltamme ja varmista paikkasi kevään tärkeimmässä perheyritystapahtumassa.

seminaarin päätteeksi Tampereen kaupungin järjestää cocktailtilaisuuden TampereenRaatihuoneella ja päivä huipentuu illalliseen ravintola Tampellassa.

Emilia Kullas Timur Kärki Timo Jutila

Hallitusjäsen etsinnässä

Yhteen hiileen puhaltavan ja fiksun tiimin muodostuminen ei ole itsestään selvää. Siksi jokainen tiimin jäsenen muutos on sekä mahdollisuus, että potentiaalinen haaste. Tästä jutusta löydät perheomistajan ajatuksia uuden hallitusjäsenen etsinnästä ja kokemuksia

Hallituspartnerit ry:n kanssa tehdystä yhteistyöstä.

TEKSTI NINA SARÉN KUVAT UTU & HALLITUSPARTNERIT

utu-konserni on yli 100-vuotias Suomalainen sähkö- ja automaatioalan PK perheyritys, jolla on toimintaa viidessä maassa. Meillä on ollut jo pitkään suvun ulkopuolisia jäseniä hallituksessa, vaikka toimitusjohtaja tuli pitkään suvusta. Sukupolven vaihdoksen jälkeen noin 10-vuotta sitten sukuun kuulumattomien hallitusjäsenten merkitys korostui, kun omistajien uudessa polvessa ei ollut ketään sähköalaa tai teollista valmistusta syvällisesti tuntevaa omistajaa ja toimitusjohtajaksi tuli ensimmäistä kertaa suvun ulkopuolinen ammattilainen. Tuolloin päädyimmekin käyttämään suvun, johdon ja silloisen hallituksen verkostoja nimenomaan näiden alueiden osaajien löytämisessä hallitukseen. Pitkän listan kautta päädyimme keskustellen lyhyeen listaan ja rekrytointikin hoitui ihan ammattimaisesti. Tällä metodilla löysimme hyviä ja motivoituneita hallitusammattilaisia, jotka auttoivat meitä ydinliiketoiminnan kehittämisessä. Viime vuosina konsernin kehitys on jatkunut hyvin ja olemme kasvattaneet liikevaihtoa ja operatiivista osaamista merkittävällä tavalla. Jäimme kuitenkin pohtimaan kon-

Nina Sarén on UTU Oy:n hallituksen jäsen ja omistaja.

sernin seuraavaa kasvuaskelta, laajemman strategiatyön suuntaviivoja ja siihen sopivia hallitusrooleja ja osaamisalueita, joihin toivoimme saavamme uutta näkökulmaa oman verkoston ulkopuolelta. Hallituspartnereiden (HP) hallitusjäsenten rekrytointiprosessi tuntui kohtaavaan tarpeemme hyvin ja päätimme käyttää sitä apuna uuden hallitusjäsenen etsinnässä.

Hallituksen rakenne käsittää meillä kolme suvun jäsentä ja neljä sukuun kuulumatonta hallitusammattilaista. Olemme aidosti halunneet valita hallitukseen ammattilaisten ja omistajien näin painotetun ja sparraavan tasapainon. Olemme myös pyrkineet siihen, että hallituksen jäsenillä on toisiaan tukevia osaamisalueita. Vuodet ja aikakaudet ovat myös perheyrityksessä erilaisia ja tarpeet myös hallitustyön osalta uudistuvat yrityksen kehittyessä. Meillä sukuun kuulumattomien hallitusjäsenten rotaatio on ollut 3-7 vuotta, riippuen jäsenten oman ajankäytön mahdollisuuksista ja toisaalta yrityksen strategisen suunnan viitoittamasta substanssialuei-

Hallitusjäsenten rotaatiolla haetaan hallitusti vaihtuvuutta, sekä

säännöllistä ja johdonmukaista uusien näkemysten saamista hallituksen työskentelyyn.

Millaista osaamista ja kokemusta hallituksemme tarvitsee?

Asiantunteva ja aikaansa seuraava hallitus on yrityksen menestyksen kulmakivi. Ammattimainen hallitustyö tuo mukanaan monipuolista osaamista ja verkostoja, jotka ovat korvaamattomia yrityksen johdolle ja omistajille. Yrityksen kasvaessa ja kehittyessä herää kuitenkin usein kysymys: millaista osaamista ja kokemusta meidän hallituksemme todella tarvitsee?

Tässä kohtaa Hallituspartnereiden tarjoama hallitusanalyysi tarjoaa räätälöityä tukea ja ajatuksia yrityksen hallitustyön kehittämiseen. Analyysin avulla yritys saa selkeän kuvan siitä, millaista erityisosaamista sen hallituksessa tulee olla, jotta yritys pääsee tavoitteisiinsa. Hallitusanalyysi on erinomainen työkalu, kun yritys hakee uusia hallitusjäseniä, sillä se tarjoaa kattavan läpikäynnin yrityksen nykytilaan ja tavoitteisiin.

Analyysiprosessi kestää noin kaksi tuntia ja toteutetaan mieluiten kasvotusten, jotta vuorovaikutus olisi mahdollisimman tehokasta. Osallistujina ovat yleensä yrityksen pääomistajat ja/tai hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet sekä toimitusjohtaja. Keskustelu käydään luottamuksellisessa ilmapiirissä, ja analyysin suorittaa kokenut hallituspartneri käyttäen hyväksi koettua analyysimallia.

Hallitusanalyysin on osoittautunut arvokkaaksi työkaluksi pk-yrityksille ympäri Suomen, tuoden tarvittavaa osaamista ja tukea yritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Innostavat palautteet ja positiiviset kokemukset puhuvat puolestaan – hallitusanalyysi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti yrityksen tulevaisuuden menestyksessä.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää, niin ota yhteyttä   hphki.fi/hallitusanalyysi/

Hallituspartnereiden hallitusanalyysi – Yrityksesi sparrauskumppani.

TEKSTI SIRPA MANNER

den tarpeista. Hallitusjäsenten rotaatiolla haetaan hallitusti vaihtuvuutta, sekä säännöllistä ja johdonmukaista uusien näkemysten saamista hallituksen työskentelyyn.

Kokonaisuutena HP:n prosessi toimi hienosti; saimme tarvittavin osin apua ja tukea hakuilmoituksen laatimisessa ja päätimmekin käyttää HP:n koko Suomen kattavaa verkostoa haussa. Tiesimme, että HP:n jäseninä on HP:n oman rekrytointiprosessin läpikäyneitä, kokeneita eri alueiden substanssiosaajia, joilla on oma motivaatio suomalaisyritysten hallitustyön kehittämisessä ja mahdollisuus tarvittavaan ajankäyttöön hallitustyöskentelyyn. Päädyimme yhdessä siihen, että hakuilmoituksemme julkaistiin HP:n koko jäsenistölle. Prosessi ilmoituksen julkaisemiseksi oli nopea ja 2 viikon hakuajan päätteeksi meillä oli lähes viidenkymmenen rautaisen ammattilaisen joukko hakijoina. Olimmekin erittäin tyytyväisiä saamaamme hakemusten tasoon ja lukumäärään!

HP:n toimiston työ oli hyvä lisä prosessin sujuvuuden varmistamisessa, ja he myös vastasivat hakijoiden yhteydenottoihin tarvittaessa. Hakijoiden joukossa oli runsaasti erittäin kokeneita, monipuolisen uran ja usean eri liiketoiminta-alueen osaajaa. Vaikein osa hakuprosessia olikin näin kokeneiden hakijoiden karsinta ja päädyimmekin haastattelemaan harvinaisen montaa ehdokasta. Meillä prosessi toimi niin, että haastattelin itse ensimmäisen kierroksen kandidaatit etänä ja toiselle kierrokselle valittavat käytiin läpi yhdessä konsernin emoyhtiön hallituksen kanssa. Kakkoskierroksen haastatteluihin osallistui puoleltamme hallituksen kolme jäsentä ja ne saatiin järjestettyä lähes kaikkien kanssa henkilökohtaisesti. Haastatteluprosessi oli meille myös arvokas oman verkoston laajentamisessa ja osaavien henkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen sisällön puolesta. Omistajana oli myös arvokasta saada haastateltavilta palautetta materiaaleistamme, kuulla asiantuntevia kysymyksiä strategiastamme ja huomata toistuvia teemoja haastateltavien ajatuksissa firman kehittämisestä.

Ehkä on hyvä myös todeta, että hallitusjäsenen haku ei ole ihan samanlaista kuin työpaikkarekrytointi. Hallitukseen haetaan määräaikaista yhteistyökumppania, ja jo hakuprosessissa korostuu molempien osapuolien keskusteluyhteys ja arvomaailma. Arvostimme prosessin aluksi juuri tähän tilanteeseen sopivaa näkemyksellistä ja personoitua hakemusta, jossa asioiden selkeä ja ytimekäs esitystapa nostaa hakemuksen parhaiten esiin. Haastattelujen aikana yrityksen pitää myös pystyä vakuuttamaan hakija siitä, että juuri tässä hallituksessa olisi antoisaa toimia. Ja samalla hakijan pitäisi pystyä osoittamaan, että juuri hän on paras henkilö täydentämään tiimin kokonaisuutta ja ylläpitämään tai luomaan toivotunlaista keskustelukulttuuria.

Perheyrityksen hallituksen ja hallitustyön kehittäminen on jatkuvaa ja tulemme varmasti käymään vastaavan prosessin läpi 1 –2 vuoden välein, osana normaalia hallitusjäsenkiertoa.

Meille oli tärkeää löytää sekä kokenut, että ihmisenä tiimiin ja arvomaailmaamme sopiva henkilö. Hallituspartnereiden kautta saimme monta uutta mielenkiintoista kontaktia ja vaikka kiertovuorossa hallituksessa olikin nyt vain yksi henkilö, voi hyvin olla, että tämän uuden verkoston kautta löytyy myös seuraavia uusia hallitusjäseniä tulevaisuudessa. Prosessi toimi sujuvasti ja saimme tarvittavan avun ja sparrauksen sen aikana. Myös kustannus oli suhteessa hakijoiden tasoon ja määrään hyvin kohtuullinen ja se toi mukavasti uutta näkökulmaa ja kontakteja tulevaisuuteen. Kevään yhtiökokouksessa hallitukseen nimitettiin prosessin kautta uusi jäsen. Seuraavaksi alkaakin hänen perehdyttämisensä ja uuden tiimin yhteinen työ.

Perheyrityksen hallituksen ja hallitustyön kehittäminen on jatkuvaa ja tulemme varmasti käymään vastaavan prosessin läpi 1-2 vuoden välein, osana normaalia hallitusjäsenkiertoa. Tämä kierros muistutti meitä jälleen kerran siitä, että Suomessa on erinomaisia hallitustyön osaajia, joilla on paljon annettavaa kasvaville ja kehittyville yrityksille. Ja Hallituspartnereiden tarjoama välitysprosessi on yksi tehokas tapa löytää juuri oikeat ammattilaiset erilaisille perheyrityksille.

Pärnästen perheyrittäjyys

Pärnästen nuoruudessa perheyritys on näkynyt ja tuntunut. Perheyrittäjyydestä he kertovat, että nuoresta asti työn merkitys ja työn tekemisen arvo on ollut todella vahva. Heidän polkunsa perheyrityksen jatkajina ovat olleet kaikkea muuta kuin suoraviivaiset ja samankaltaiset. Nextin polku -juttusarjan ensimmäisessä osassa he kertovat oman perheyrityspolkunsa muotoutumisesta ja siitä, miten heistä on tullut perheyrityksensä jatkajia. – perheYrittäjYYteen ei ole pakotettu

Perheyrittäjyys ei ole ollut Pärnästen sisaruksille itsestäänselvyys, vaikka heidän vanhemmiltaan on tullut vahva malli yrittäjinä.

Pärnästen polut perheyrityksen jatkajina ovat olleet kaikkea muuta kuin suoraviivaiset ja samankaltaiset

TEKSTI EMMA MARTELA KUVA KIMMO NIEMI

Yrittäjyydestä eväät elämään

Perheyrittäjyys ei välttämättä ollut Pärnäsille itsestäänselvyys, mutta se kudottiin tiiviisti heidän elämäänsä: siskosten vanhempansa ovat toimineet yrittäjinä koko elämänsä ajan. Aino, Mirja ja Anna Pärnäsen vanhemmat hankkivat ravintola Pöllöwaarin ja hotelli Yöpuun vuonna 2006 ja loivat siten perustan perheyritykselle. Perheyritys Yöpuu Yhtiö Oy perustettiin vuonna 2016. Nyt, lähes kahden vuosikymmenen jälkeen yrityksen hankkimisesta, sukupolvenvaihdos on tullut ajankohtaiseksi, ja siskoista vanhin, Aino, on astunut toimitusjohtajan saappaisiin vuoden 2024 alusta alkaen.

”Ei se tavallaan ollut aina sellaista, että yritystä jatketaan ja laajennetaan perheessä, mutta nuorempana se oli kyllä sellainen paikka, jonne mentiin töihin, kun tarvittiin. Välillä ei huvittanut ja välillä huvitti”, Aino kertoo.

”Yrittäjyys oli perheessä sellainen normaali. Kyllä me käytiin siellä aina, kun piti käydä jotain katsomassa tai juoksevia asioita hoitamassa. Ja toki oltiin ylpeitä siitä yrityksestä”, Mirja jatkaa.

Mikä on Next?

Next-toiminnan tavoitteena on vahvistaa jatkajien osaamista, luoda verkostoja ja tukea Nextien kehittymistä vastuullisiksi ja osaaviksi omistajiksi. Järjestämme jatkajille räätälöityjä verkostoitumistapahtumia ja valmennuksia, sekä vierailemme vuosittain useassa perheyrityksessä. Nextit ovat iältään, koulutukseltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan monipuolinen joukko. Osa on mukana perheyrityksen operatiivisessa toiminnassa, mutta moni ei. Työ perheyrityksessä ei siis ole edellytys osallistumiselle! Next-toiminta on oiva tapa haarukoida omaa roolia perheyrityksessä.

Miten oma Nextin polku muodostuu, Pärnäset?

Aino, Mirja ja Anna edustavat Yöpuu Yhtiö Oy:n toista sukupolvea. Kukin siskoista on ollut perheyrityksessä nuorena töissä perheyrityksessä, esimerkiksi kesätöissä hotellin kerroshoidossa tai ravintolassa avustavissa työtehtävissä. Myös baarimikon töitä on tehty.

”Kun olin ensimmäistä kertaa täysipäiväisenä työntekijänä siinä baarin takana, niin aloin kotonakin vedellä harjoittelemaan baarimikon temppuja ja heittelemään laseja. Silloin ajattelin, että minustahan tulee baarimikko - tämähän on hauskaa jutella asiakkaille ja tehdä siinä välissä drinkkejä.

UUTTA PERHE & YRITYS -LEHDESSÄ: Nextin polulla

Kuvassa sisarukset Aino (vas.), Mirja ja Anna Pärnänen.

Aino Pärnänen, 29

▶ Opiskellut hotelli- ja ravintola-alaa Saksassa neljä ja puoli vuotta ja tehnyt Yhdysvalloissa erikoistumisopinnot. Valmistunut vuonna 2018, jolloin on tullut perheyritykseen töihin myynnin kehitykseen.

▶ Aloittanut vuoden 2024 alussa perheyrityksen toimitusjohtajana.

Mitä ajattelet tulevaisuudestasi perheyrityksessä?

“Kun yritys on meille luovutettu hyvässä kunnossa, niin kyllähän sitä täytyy sellaisena jatkaa eteenpäinkin. Yrityksen säilyminen perheessä on varmasti meillä kaikilla yhteinen tavoite. Sukupolvenvaihdosta on meidän perheessämme lähestytty yrittäjämäisellä asenteella – ne ketkä ovat operatiivisesti mukana, myös omistavat eniten.”

Mirja Pärnänen, 28

▶ Ollut useita vuosia nuorena töissä perheyrityksessä sekä toiminut toimialalla muissakin yrityksissä ja opiskellut ravintola-alan tutkinnon.

▶ Opiskellut kauppatiedettä Tallinnassa pääaineenaan rahoitus. Tekee tällä hetkellä kauppatieteen maisteriopintoja Jyväskylässä.

▶ Palaa perheyritykseen töihin vastatakseen myynnin tarpeisiin.

YÖPUU YHTIÖ OY

▶ Perustettu: 2016

▶ Paikkakunta: Jyväskylä

▶ Toimitusjohtaja: Aino Pärnänen

▶ Yöpuu Yhtiön alla toimii kaksi hotellia, Hotelli Yöpuu ja Hotelli Verso, sekä kolme ravintolaa, Ravintola Pöllöwaari, Verso Baari ja Bistro Kirkkopuisto

Mitä ajattelet tulevaisuudestasi perheyrityksessä?

”Silloin kun olin ravintola-alalla pidempään töissä, niin tuntui, että tarvitsee vähän etäisyyttä - että mulla on muutakin elämää kuin perheyritys. Mutta nyt kun tilanne on sellainen, että voi tulla takaisin perheyritykseen kokeilemaan, niin siitä varmasti saa vastauksia kysymyksiin, että mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.”

Anna Pärnänen, 25

▶ Ollut nuorena töissä perheyrityksessä.

▶ Lähtenyt Lontooseen opiskelemaan politiikkaa kuusi vuotta sitten.

▶ Työskentelee Lontoossa terveysteknologia-alalla yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa.

Mitä ajattelet tulevaisuudestasi perheyrityksessä?

”Minun tulevaisuuteni ei tällä hetkellä näytä olevan perheyrityksessä. Olisi vaikea luopua siitä urasta, minkä on itselleen luonut muualle ja vielä kun on eri maissa niin on hankala tehdä molempia. Mutta hallituksessa olen mielelläni mukana ja kyllä ne perheyrityksen asiat aina tulee minua kiinnostamaan.”

Edelleen sanon ystävilleni, että tämä on ollut tähänastisista työkokemuksistani hauskin”, Anna kuvailee.

Anna kuitenkin päätyi toisenlaiseen suuntaan urallaan – hän ei lopulta ryhtynyt baarimikoksi, vaan lähti opiskelemaan Lontooseen. Aiempaa kokemusta nuorisopolitiikasta ja politiikan opintojaan hän hyödyntää nykyisessä työssään terveysteknologia-alan yrityksessä Englannissa, missä hän työskentelee yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa.

”Ei meitä ole koskaan perheyritykseen pakotettu, mutta opiskelemaan on vahvasti kotona kannustettu”, Aino jatkaa.

Mirja vietti nuorempana enemmän aikaa perheyrityksessä työskennellen ja hankki myös ravintola-alan kokemusta muista yrityksistä.

”Aloitin perheyrityksessä hotellin kerroshoidossa ja ravintolan aputöissä, ja siitä sitten jotenkin jäin ravintola-alalle töihin meidän ravintolaamme. Kuitenkin koko ajan taustalla oli ajatus, että lähden vielä opiskelemaan jotain muuta ja töihin muualle, vaikka vuosia ehdinkin tehdä töitä ravintola-alalla”, Mirja sanoo.

Näin myös tapahtui. Hän muutti kuusi vuotta sitten Helsinkiin, lähti opiskelemaan kauppatieteitä Tallinnaan ja valmistuttuaan muutti takaisin Helsinkiin. Tällä hetkellä Mirja suorittaa kauppatieteen maisteriopintoja Jyväskylään, missä myös perheyrityksen toimipisteet sijaitsevat. Mirjan ja perheyrityksen polut ovat siis lähentyneet etäisyyden jälkeen, ja hän on siirtymässä takaisin perheyritykseen kokeilemaan, miltä myynnin tehtävät tuntuisivat.

Tavalla tai toisella kunkin Pärnäsen polut kohtaavat perheyrityksessä

Koko perhe kokoontuu keskustelemaan yrityksen asioista ja muun muassa sukupolvenvaihdoksesta hallituksen kokouksiin. Lisäksi Pärnästen äiti on perheyrityksessä edelleen operatiivisesti mukana. Kaikki sisaruksista kokevat, että heillä on hallituksessa oma roolinsa ja mahdollisuus tulla kuulluksi, vaikka eivät olisi niin vahvasti perheyrityksen arjessa mukana. Haasteet hallitustyössä liittyvät esimerkiksi tunteeseen osaamisen puutteesta.

”Pakko kyllä myöntää, että välillä on kyllä haastavaa pysyä mukana keskustelussa, jos ei ole niin tuttua, miltä tuloslaskelman ja taseen kuuluisi näyttää. Ehkä voisin itse hyötyä koulutuksesta tässä asiassa”, Anna pohtii.

”Kaikki sisaruksista kokevat, että heillä on hallituksessa oma roolinsa ja mahdollisuus tulla kuulluksi, vaikka eivät olisi niin vahvasti perheyrityksen arjessa mukana.”

Pärnäsille yksi foorumi omistajaosaamisen kartuttamiseen on Perheyritysten liitto. Aino käy tällä hetkellä Strategisen johtamisen valmennuksia, ja on ollut mukana Next-työryhmässä, Mirja taas on Next-työryhmässä tällä hetkellä. Mirja ja Anna kertovat kartuttaneensa työkokemustaan myös Perheyritysten liiton kautta: Mirja Suomessa PL:n Next-harjoittelijana ja Anna Englantilaisessa perheyrityksessä Family Business Networkin (FBN) Next-harjoitteluohjelman kautta. ”Perheyritys on perheyritys Englannissakin, vaikka tämä harjoittelupaikkani olikin liikevaihdoltaan ja suvun kooltaan paljon isompi. Heillä oli jopa suvun oma uutislehti, jonne kirjoitin kolumnin harjoittelujaksostani”, Anna miettii.

”Nyt on sellainen elämäntilanne, että voi lähteä testaamaan perheyrityksessä työskentelyä eri näkökulmasta, varsinkin kun samaan aikaan yrityksen myynnissä on havaittu tarve sellaiselle osaamiselle, mihin itse voisi vastata”, Mirja pohtii.

Aino kertoo polkunsa olleen suoraviivaisempi, vaikkei hänellekään ollut itsestään selvää, että päätyisi jatkamaan perheyritystä.

”Aloitin meillä täysipäiväisenä vuonna 2018. Sitä ennen olin neljä ja puoli vuotta opiskellut hotelli- ja ravintola-alaa Saksassa yliopistossa ja Yhdysvalloissa sitten tein vielä vuoden erikoistumisopinnot. Samalla, kun opintoni tulivat valmiiksi, perheyrityksessä oli havaittu tarve myynnin kehittämiseen. Siihen tarpeekseen sitten meille tulin ja sillä tiellä ollaan – nyt olen oikeastaan niin syvässä päädyssä kuin vain voi olla.”

Kolmesta erilaisesta polusta yhteinen tie Vaikka Yöpuu Yhtiö Oy:n jatkajien, eli Nextien, polut ovat varsin erilaiset, ne kohtaavat perheyrityksessä. Pärnäset kuvaavat, että heillä on hyvä konsensus rooleistaan perheyrityksessä tällä hetkellä ja he kaikki omalla tavallaan osallistuvat yritykseen.

”Siitä ollaan kaikki oltu samalla linjalla, että perheyrittäjyys on ollut sellainen selkeä. Yrityksen asiat ovat kiinnostaneet lapsesta asti”, Mirja sanoo.

”Luonnollistahan se on, että jatketaan perheyritystä eteenpäin ja tehdään siitä entistäkin parempi”, Aino vakuuttaa.

Pärnästen polut

Aino Mirja Anna

avoimuusrekisteri tuo uuDen ilmoitusvelvollisuuDen

Uutta vaikuttamistoiminnassa

Avoimuusrekisterilaki tuli voimaan 1.1.2024. Mitä erityistä uusi avoimuusrekisteri tuo liiton edunvalvontaan? Keitä avoimuusrekisteriin tehtävät kirjaukset koskevat? Miksi lobbaamiseen tarvitaan lisää avoimuutta?

TEKSTI TIINA TIKANDER

vuoden 2024 alusta eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuva lobbaus on ilmoitettava uuteen avoimuusrekisteriin. Lobbarirekisteri pyrkii parantamaan päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja lisäämään avoimuutta.

“Perheyritysten liiton vaikuttamistoiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja siksi kirjaamme edunvalvontaamme jatkossa julkiseen rekisteriin”, Perheyritysten liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikkö Tiina Tikander linjaa.

Avoimuusrekisteriin on rekisteröitynyt huhtikuun loppuun mennessä jo yli 800 organisaatiota. Toimijat ilmoittavat vaikuttamistoiminnastaan avoimuusrekisteriin jatkossa kahdesti vuodessa: tammi–kesäkuun toiminnasta raportoidaan heinä–elokuussa ja heinä–joulukuun toiminnasta ilmoitetaan tammi–helmikuussa. Nyt ensimmäisenä lain voimaantulovuonna toimintailmoitukset lobbarirekisteriin tehdään 1.7.2024 alkaen.

Moni Perheyritysten liiton luottamushenkilö tapaa vuoden aikana useita eduskunnan ja ministeriöiden toimijoita. Aina tapaamisissa päässä ei ole ”Perheyritysten liiton hattu”, silloin liitolle ei tarvitse ilmoittaa vaikuttamisesta. Yksityishenkilöiden ei tarvitse ilmoittaa vaikuttamisesta. Tiinan mukaan oleellista on määritellä omat vaikuttamisen

Mitä lobbarirekisteriin kirjataan?

1. Uutiskirjeen lähetys: KYllä / ei

2.  Julkinen keskustelu X:ssä ministerin kanssa: KYllä / ei

3. Somessa yksityisviesti kansanedustajalle: KYllä / ei

4. Osallistuminen viranomaisen asettamaan työryhmään: KYllä / ei

Oikeat vastaukset: 1. Ei / 2. Ei / 3. Kyllä / 4. Ei

Perheyritysten liiton vaikuttamisen teemat

▶ Suomalaisten perheyritysten toimintaedellytysten parantaminen mm. Mittelstandien kasvustrategiaa edistämällä.

▶ Kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.

▶ Verotuksen kannustavuuden lisääminen.

▶ Perintö- ja lahjaverosta luopuminen tai kohtuullistaminen.

▶ Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen.

▶ Investointien vauhdittaminen lupakäsittelyä sujuvoittamalla ja toimintaympäristön vakaudesta huolehtimalla.

▶ Kestävän kasvun edistäminen mm. vihreää siirtymää ja vastuullista toimintaa edistämällä.

aiheet, listata vaikuttamistyön kohteet ja ryhmitellä yhteydenpidon tavat. “Pidän tärkeänä, että olemme vaikuttajaorganisaationa listanneet riittävän määrän vaikuttamisen aiheita. mutta emme ole pilkkoneet asioita liian pieniin koreihin. Lobbarirekisteri ei ole tapaamispäiväkirja. Huolehdin ilmoituksista keskitetysti pari kertaa vuodessa liiton toimistolta”, hän kertoo.

Perheyritysten liiton Vaikuta-työryhmä ja hallitus on käsitellyt lobbarirekisteriä ja yhteisistä käytännöistä on sovittu kevään aikana.

“Huolehdimme liitossa avoimuusrekisterilain velvoitteista asianmukaisesti. Toivon, että avoimuusrekisteri tekee lobbaamisesta hyväksyttävän osan lainvalmistelua ja päätöksentekoa. Kyse ei ole mistään salamyhkäisestä puuhastelusta. Avoin yhteydenpito päättäjiin on keskeistä demokraattisesti toimivassa yhteiskunnassa”, Tiina tiivistää. tuhansien suomalaisten perheyritysten toimintatapaan.

Tutustu avoimuusrekisteriin https://avoimuusrekisteri.fi

TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Merkillisiä perheyrityksiä

suoMalaiset perheyritykset ovat Suomen talouden selkäranka, innovaation lähde ja toisaalta ne vaalivat pitkiä perinteitä yli sukupolvien. Perheyritykset ovat todisteita suomalaisen osaamisen ja yrittäjyyden voimasta, periksiantamattomuudesta ja korkeasta laadusta.

Näistä lähtökohdista syntyi kymmenisen vuotta sitten Suomalainen perheyritys –merkki ja nyt voimme ilolla esitellä hiljattain uudistetun merkin.

Perheyritysmerkki on suunniteltu antamaan näkyvyyttä suomalaisille perheyrityksille ja Perheyritysten liiton jäsenille, jotka omistautuvat suomalaisen omistajuuden, työn ja osaamisen edistämiselle.

Perheyrittäjyys on sydämen asia.

Mikä merkki ja missä sitä voi käyttää?

▶ Suomalainen perheyritys -merkki on Perheyritysten liiton jäsenille suunniteltu ja rekisteröity visuaalinen tunnus, joka viestii yrityksen suomalaisista juurista, arvoista ja sitoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan.

▶ Merkin avulla jäsenyrityksemme voivat viestiä asiakkailleen vastuullisesta, yli sukupolvien ulottuvasta kotimaisesta omistajuudesta.

▶ Merkki tarjoaa mahdollisuuden korostaa suomalaista alkuperää ja perheyrityksen perinteitä, vahvistaen brändiä

▶ Suomalainen perheyritys -merkki on erinomainen keino viestiä asiak-

TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT BROMAN GROUP

Broman Group

Suomalainen perheyritys pian 60 vuotta

BroMan Group on perheyritys, jonka omistavat kauppaneuvos Väinö H. Broman ja hänen molemmat poikansa Harri ja Eero Broman lapsineen. Ensimmäinen sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1995, jolloin vanhimmasta

kaille ja sidosryhmille, että yrityksen toiminnasta vastaavat kasvolliset omistajat.

▶ Suomalainen perheyritys -merkki on ollut liiton jäsenten käytössä vuodesta 2014.

▶ Merkin ilme uudistettiin ja uusi merkki julkaistiin käyttöön Yrittäjän päivänä 5.9.2023. Uudistettu merkki on aikaisempaa selkeämpi, monikäyttöisempi ja erottuvampi.

▶ Merkistä on tehty versiot suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.

▶ Merkin sekä sen käyttöä helpottavan graaafisen ohjeiston pääset lataamaan veloituksetta jäsenportaalistamme.

pojasta Harrista tuli Broman Groupin toimitusjohtaja ja Eerosta varatoimitusjohtaja. Kolmas sukupolvi, Harri ja Eero Bromanin lapset ovat olleet mukana omistajina vuodesta 2017.

Alkuperäisen, vuonna 2014 lanseeratun merkin alullepanija ja suunnittelija Broman Group on esimerkki perheyritysmerkin aktiivisesta hyödyntämisestä. Perheyritysmerkki on näkyvästi esillä erityisesti Broman Groupin Motonet -ketjun myymälöissä kautta maan.

Broman Groupissa oltiin innolla mukana myös uuden merkin suunnitteluprosessissa. Kysyimme konsernin viestintäpäälliköltä, Maija Meckliniltä, miten uusi merkki on Broman Groupilla ja Motonetissa otettu käyttöön.

Maija Mecklin, Broman Group

Mitä erilaisia merkkejä teillä on käytössä?

Meillä on käytössämme Suomalainen perheyritys -merkki sekä Avainlippu -merkistä suomalainen palveluja suomalainen verkkokauppa -merkki. Olemme luoneet näistä merkeistä myös kivan visuaalisen kokonaisuuden, jossa merkit esiintyvät samassa yhteydessä.

Missä kaikkialla Broman Groupissa ja Motonettavarataloissa merkit näkyvät?

Juuri nyt meillä on valtakunnallinen kampanja Motonet -tavarataloissa, jossa merkki näkyy esimerkiksi hälyporteissa ja kassakapuloissa. Myymälöissä on myös pysyvät tarrat ovensuussa. Perheyritysmerkkiä hyödynnetään lisäksi esimerkiksi aikakauslehtien ja sidosryhmäjulkaisujen mainoksissa ja jonkin verran muussakin mainonnassa.

Asiakaspalvelussa merkki on käytössä myös sähköpostin allekirjoituksessa. Motonetin verkkokaupassa on oma laskeutumissivu motonet.fi/perhe. Lisäksi merkki näkyy brändivideolla, joka pyörii somekanavissamme. Muualla konsernissa merkki on ollut esillä viimeksi mm. Varaosamaailman yritysmyynnin asiakaslehdessä.

Mitä arvoja merkit teille edustavat ja mitä te puolestaan viestitte niillä?

Yrittäjyys on yksi Broman Groupin viidestä arvosta. Merkki viestii myös perheyrityksiin liitetystä pitkäjänteisyydestä ja sitoutuneisuudesta. Perheyrityksessä päätökset tehdään perheessä. Ne mietitään tarkkaan ja niiden pitää kantaa vielä vuosikymmenien päähän. Yrityksen ja yrittämisen rooli osana yhteiskuntaa on meille tärkeä. Eikä tämä tarkoita pelkästään verorahoja ja työpaikkoja.

Millaisia ajatuksia teille tulee uudesta Perheyritysmerkistä?

Mielestäni on todella hienoa, että merkki elää edelleen ja pääsee nyt uuteen kukoistukseen. On tärkeää, että yritys mielletään suomalaiseksi perheyritykseksi ja tätä pitää yrityksen myös selkeästi tuoda esiin. Tästä merkin idea alun perin myös lähti. Koimme, etteivät asiakkaat mieltäneet Motonetia suomalaiseksi perheyritykseksi. Merkin ja sen ympärillä tehdyn markkinoinnin ja viestinnän myötä tietoisuus on selkeästi lisääntynyt vuosien saatossa, mutta aina tulee uusia sidosryhmiä, joille yritys voi kertoa tarinansa sekä viestiä olevansa suomalalainen perheyritys.

Mitä lisäarvoa merkit tuovat brändille ja tuotteille?

Ne osaltaan vahvistavat brändiä ja tuovat esille suomalaisuutta, jonka taustalla vahva arvolataus. Kaikki palaute mitä saamme siitä, että olemme, perheomisteinen yhtiö on positiivista. Äskettäin toteutimme sidosryhmäkyselyn vastuullisuuteen liittyen ja siinäkin nousi esiin avoimissa vastauksissa perheomisteisuuden merkitys.

Arvostavatko kuluttajat merkkejä?

Haluamme uskoa, että merkit ja niiden taustalla olevat asiat kuten suomalaisuus sekä yrityksen vahvat arvot ja vastuullisuus vaikuttavat myös ostopäätökseen.

Yhteisömerkit luovat luottamusta

Erilaiset yhteisömerkit kertovat tuotteen tai palvelun alkuperästä tai tavasta, jolla se on tuotettu. Kuluttajat arvostavat sitä, että tuotteen takana on turvallinen ja vastuullinen toimija, jolla on juuret Suomessa.

TEKSTI RIITTA SAARINEN

suoMen tunnetuin yhteisömerkki on Avainlippu. Suomalaisista 90 prosenttia tunnistaa merkin ja tietää sen tarkoittavan, että tuote on valmistettu Suomessa.

”Avainlippu-merkki on ollut käytössä alkuperämerkkinä vuodesta 1975 lähtien. Jo sitä ennen se toimi vuosikymmenen ajan kampanjatunnuksena”, kertoo tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen työn liitosta.

”Tuotteille tarkoitetun Avainlippu-merkin lisäksi me myönnämme yritys- ja yhteisöjäsenillemme Avainlippupalvelu- ja Avainlippu-verkkokauppamerkkejä. Lisäksi meillä on Design from Finland -merkki ja Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Merkeistä uusin on verkkokauppamerkki, joka otettiin käyttöön vuonna 2022.”

Eljalan mukaan tunnistettavien yhteisömerkkien merkitys on kasvamassa. Tänä päivänä puhutaan paljon arvoista, luottamuksesta ja eettisistä periaatteista.

”Helposti tunnistettavat merkit auttavat kuluttajaa navigoimaan ja luovat luottamusta tuotteisiin ja yrityksiin, kun ne koetaan tutuiksi ja turvallisiksi”, Eljala toteaa.

Kotimaiseen luotetaan

Suomalaisen työn liitto on tehnyt yhteistyötä myös Perheyritysten liiton kanssa.

”Oman kokemukseni mukaan suomalaiset arvostavat paljon perheyrityksiä. Niihin liitetään sellaisia mielikuvia, että yritys

kantaa vastuuta ja on turvallinen toimija. Lisäksi se on pitkäikäinen ja sillä on juuret Suomessa. Kotimaisuuden merkitys on kasvanut. Tärkeää on myös se, että yritys on tunnistettavissa ja että sillä on kasvot”, Eljala sanoo.

”Uskon myös tarinan voimaan. Oman tarinan kertominen herättää kuluttajassa tunteita ja lojaliteettia. Yrityksen brändin, tuotteiden, palveluiden ja niihin liittyvän viestinnän ja markkinoinnin pitää puhua samaa kieltä ja rakentaa tarinaa samojen elementtien kautta.”

Eljala korostaa erityisesti luottamuksen merkitystä, kun yrityksiä arvioidaan. Se on nousussa. Kannattaa miettiä, mistä luottamus syntyy ja rakentuu.

usein luotettavuuteen, mikä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille niin

”Helposti tunnistettavat merkit auttavat kuluttajaa navigoimaan ja luovat luottamusta tuotteisiin ja yrityksiin, kun ne koetaan tutuiksi ja turvallisiksi.”

— JOKKE ELJALA , Suomalaisen työn liitto luottamusta koetaan

”Yrityksen ja brändin täytyy kyetä viestimään omista arvoistaan, mikä tarkoittaa tietynlaista inhimillisyyttä ja vastuullisuutta, joka on jo sinänsä valtavan laaja käsite.”

— JENNI BRISK, Brisk Branding

kotimaan kuin Euroopan markkinoilla. Luottamus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelu pelaa jatkossakin ja että tuontiketjut toimivat.

”Valinnoissa korostuu myös tunne. Kuluttaja haluaa, että hänelle tulee hyvä fiilis yrityksestä. Yrityksen halutaan toimivan vastuullisesti ja noudattavan lakeja. Tutkimuksissa nousivat esiin myös työntekijöiden oikeudet.”

”Vastuullisuus ja kotimaisuus linkittyvät vahvasti toisiinsa. Se, että yritys maksaa veroja Suomeen, on kuluttajille myös tosi tärkeä tekijä.”

Merkki pitää tunnistaa

”Kyllähän näillä merkeillä on merkitystä. Kuluttajan näkökulmasta se vähentää riskiä eikä hänen tarvitse silloin käydä keskustelua siitä, onko tuote tai palvelu turvallinen ja hänelle oikea”, toteaa yrittäjä Jenni Brisk.

”On äärimmäisen tärkeää, että merkki tunnistetaan. Se vaatii työtä ja ihan oman kampanjansa.”

Jenni Brisk on yrittäjä ja brändiammattilainen, jolla on kokemusta mainostoimistomaailmasta ja kansainvälisestä brändijohtamisesta. Hän toimii brändistrategina, valmentajana ja kouluttajana. Lisäksi hän työskentelee markkinoinnin lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja on Suomen Markkinointiliiton hallituksessa.

”Kuluttajat tekevät yhä enemmän arvopohjaisia valintoja. Se on nousussa koko ajan uusien sukupolvien myötä. Tästäkin huolimatta se on kukkaro, joka määrää ihan lopullisen valinnan”, Brisk toteaa.

”Yrityksen ja brändin täytyy kyetä viestimään omista arvoistaan, mikä tarkoittaa tietynlaista inhimillisyyttä ja vastuullisuutta, joka on jo sinänsä valtavan laaja käsite. Vastuullisuus täytyy huomioida luontevasti liiketoiminnan omista lähtökohdista.”

Itsekin yrittäjäsuvusta tulevana Brisk näkee perheyrittäjyyden viestivän sitkeyttä ja sitä, että bisneksessä on

mukana perhe ja mahdollisesti useampia sukupolvia. Perhearvot ovat monelle tärkeitä. Perheyrityksestä kertovaan merkkiin sisältyy tiettyä lämpöä.

Kuunneltava kuluttajaa

Jyväskylän yliopistolle tekemässään pro gradu -työssä Brisk tutki tekijöitä, jotka vaikuttavat brändiarvoon, kuluttajavalintoihin ja kuluttajien käsityksiin tuotteista ja palveluista. Maailma on muuttunut globalisaation, digitaalisuuden sekä ilmasto- ja talouskriisien myötä. Kuluttaja on uudessa roolissa uudenlaisten valintojen edessä.

”Gradussani nousi esille erityisesti luottamus. Kuluttajat suosivat brändejä, joiden kanssa on turvallista tehdä ostoksia. Samoin heille oli tärkeää, että yritykset pitävät asiakkaiden henkilökohtaiset tiedot turvassa. Brändin täytyy pitää lupauksensa ja sen tuoteväittämien pitää olla uskottavia”, Brisk sanoo.

”Myös vastuullisuus nähtiin tärkeänä arvona. Se on edellytys brändien liiketoiminnan jatkumiselle. Kuluttajat odottavat yrityksiltä myös reagoivaa yhteyttä, mikä tarkoittaa sitä, että yritykset kuuntelevat ja osallistavat kuluttajia esimerkiksi somessa. Asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen merkitys on suuri, kun kuluttajat antavat esimerkiksi palautetta tuotteista.”

Briskin mukaan kuluttajat hakevat brändejä, jotka heijastavat heidän omia arvojaan ja kuvastavat heidän persoonaansa. Nämä brändit jakavat samat arvot ja elämäntavan kuluttajan kanssa.

”Kuluttajavalinnat heijastavat myös kuluttajan sosiaalisia arvoja. Käyttämällä tiettyjä brändejä kuluttaja viestii sillä haluamiaan vaikutelmia. Monet suosivat brändejä, joita käyttävät samankaltaiset ihmiset kuin hän itse tai ihmiset, joita he ihailevat ja arvostavat. Tähän liittyy myös se, mitä brändejä kuluttaja suosittelee muille.”

”Ymmärsin tutkimukseni myötä sen, että brändin täytyy elää kuluttajan pulssilla ja kuunnella aidosti kuluttajaa ja reagoida viesteihin. Brändin täytyy myös pitää se, mitä se lupaa.”

Brisk haluaa muistuttaa vielä siitä, että perheyrityksillä on paljon hienoja bränditarinoita, mutta ne eivät aina välttämättä ymmärrä itse tarinan arvoa. Hyvässä bränditarinassa yhdistyvät yrityksen arvot ja koko tarkoitus.

Tervetuloa perheyritysten kotiin!

Perheyritysten liiton uuden toimiston avajaisia vietettiin kahdessa erässä helmikuussa.

TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT RONI REKIMAA

PL:n toimiston tiimi toimi juhlien seremoniamestarina.

vietiMMe uuden toimistomme avajaisia Kampin Autotalon A-tornissa peräti kahteen otteeseen; jäsentemme kanssa 14.2. sekä sidosryhmätilaisuutena 28.2.

Kuten tiedetään, perheyritysten omistajilla on usein monta hattua päässään ja tupaantuliaisissa niitä oli tarjolla kattava valikoima, kun juhlavieraat pääsivät sovittelemaan niitä valokuvausseinän edessä.

Myös PL:n ystäväkirjaa täytettiin tunnollisesti ja toimiston täytti iloinen puheensorina DJ:n soittaessa taustalla.

Sidosryhmätilaisuudessa vieraiden perheyritystuntemusta rikastettiin PLonnenpyörän avulla, jossa jokainen pyöräytys toi palkintona suomalaisen perheyrityksen valmistaman tuotteen. Tervetuloa jatkossakin perheyritysten kotiin Kampin Autotaloon, Salomonkatu 17 A ja siellä kuudenteen kerrokseen.

Omistajien monia hattuja sovittelemassa Moritz Åkerblom, Ville Mäkinen, Tiina Tikander ja Jani Koivuniemi.

STRAT II -alumnien kohtaaminen. Arto Ant-Wuorinen ja Jaana Koskinen.

Näihin juhliin exät olivat tervetulleita! Entinen toimitusjohtaja Leena Mörttinen viihtyi uusissa toimitiloissamme.

Omistajavaihdosfoorumin Anneli Komi ja SeAMKIn vararehtori Elina Varamäki.

EK:n Jyri Häkämies ja Miia Porkkala iloisissa tunnelmissa.

Minna Vanhala-Harmasen seurassa EK:n johtava asiantuntija Mika Tuuliainen, Jyri Häkämies, Milttonin Fredrik Heinonen ja EK:n Petri Vuori.

Koskaan ei kannata viskata pyyhettä kehään, paitsi PL:n onnenpyörässä. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara ilahtui Lapuan Kankureiden laadukkaista tuotteista.

Suomalaisen Työn Liiton Katri Viippola ja Sanna Huovinen innostuivat äyskäristä ja Lasolista. Taitavatpa olla Avainlippu -tuotteita!

perheYritYsten liiton eu-vaaliviestit

Kestävää menestystä Euroopasta

EU:n menestys edellyttää vahvoja ja kestäviä perheyrityksiä. Perheyritysten liiton EU-vaaliviesteissä kuuluu omistaja- ja yritysmyönteisyys sekä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. Teemanamme on kestävää menestystä Euroopasta.

TEKSTI TIINA TIKANDER

Muuttuneessa maailmantilanteessa eurooppalaiseen tulevaisuuteen vaikuttaminen on entistä tärkeämpää. Lähivuosien aikana EU:ssa tehtävät päätökset tuntuvat laajasti koko suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheyrityksissä – ne koskettavat meidän jokaisen elämää, Suomen turvallisuutta, investointeja, työllisyyttä, vihreää siirtymää ja markkinatalouden sääntelyä.

Perheyritysten panos EU:n talouteen on merkittävä: perheyritysten pitkäikäisyys ja jatkuvuus edistävät merkittävästi EU:n sisämarkkinoita sekä lisäävät kilpailukykyä. Arviolta 65–80 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä on perheyrityksiä, jotka tarjoavat 40–50 prosenttia kaikista työpaikoista. Perheyrityksillä on yli biljoonan euron liikevaihto, mikä on 10 prosenttia Euroopan BKT:sta. Suomen työllistävistä yrityksistä noin 70 prosenttia on perheyrityksiä.

Perheyritysten liitto toivoo seuraavaa parlamenttia ja komissiota keskittämään ponnistelunsa erityisesti seuraaviin:

▶ EU:n toimivista sisämarkkinoista kilpailukykyä

▶ Kasvua edistävää sääntelyä

▶ Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen

▶ Vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen

▶ Kauppapolitiikalla laajemmat markkinat.

EU:n merkitys Suomelle, ja erityisesti perheyrityksille, on nyt suurempi kuin koskaan. Eurooppalaiset sisämarkkinat ovat elintärkeitä perheyritysten taloudelle, työllisyydelle ja viennille. Suuri osa viennistämme suuntautuu EU-maihin, mikä korostaa yhteistyön tärkeyttä. Toimivat sisämarkkinat ja Euroopan houkuttelevuus investointien kohteena vaikuttavat merkittävästi myös suomalaisten perheyritysten menestymiseen.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen heikkeneminen

Perheyritysten liitto on mukana seuraavissa EU-vaalitapahtumissa:

▶ ke 22.4. EU-vaalipaneeli Yhteisvaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä

▶ Eurooppa on kotisi -kiertue, yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa.

– ti 14.5.2024 klo 10:00 -11:30, Aalto, Espoo/  Otaniemi, Servin mökki *)

– ti 21.5.2024 klo 10:00 -11:30 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu *).

*) tilaisuuksia voi seurata striimin välityksellä tai paikan päällä.

tekee EU:n roolista turvallisuuden takaajana entistä tärkeämmän. Perheyritykset ovat kestävän talouden ja digitaalisen siirtymän etulinjassa. Kehittyvän EU:n tulee aktiivisesti edistää yritysympäristöä, joka mahdollistaa innovaatiot, työllistymisen ja paremman kilpailukyvyn.

On Suomen ja perheyritysten etu olla osa yhtenäistä ja uudistuvaa Euroopan unionia. EU-vaalit avaavat mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan yhteiseen menestykseen. Suomen tulee ottaa yhtenäisempi ja vaikuttavampi rooli EU:ssa. Perheyritysten liitto kannustaa vaikuttamaan aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti niin Suomen kuin koko EU:n tulevaisuuteen. Haluamme olla edistämässä Euroopan unionia, joka on omistaja- ja yritysmyönteinen ja joka tukee kestävää kasvua ja kilpailukykyä.

Seuraavat EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Suomesta vaaleissa valitaan 15 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä. Nyt on aika toimia yhdessä vahvan, yhtenäisen ja uudistuvan EU:n puolesta. Siksi Perheyritysten liitto edistää kestävää menestystä Euroopasta

Uudet jäsenet

4 Family Oy

toimiala muu palvelutoiminta, liikevaihto 0,1 MEUR, 1 työntekijä, kotipaikka Helsinki, perustettu 2005. 1. sukupolvi, pääomistaja Nicolas, Siri ja Johannes Fogelholm.

ABL Finland Oy

toimiala rakentaminen, liikevaihto 13 MEUR, 52 työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 1998. 2. sukupolvi, pääomistajat Tiina, Ralf, Henri ja Erika Forsman sekä Maria Silvast.

Aristo-Invest Oy

toimiala rahoitus- ja vakuutustoiminta, liikevaihto 1 MEUR, 2 työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 1985. 2. sukupolvi, pääomistaja Tolppasen perhe.

Asuntopehtoori Oy toimiala kiinteistöalan toiminta, liikevaihto 2 MEUR, 40 työntekijää, kotipaikka Tampere, perustettu 2018. 1. sukupolvi, pääomistaja Miika ja Outi Vuorensola

Oy Atlaspoint Ab toimiala rakentaminen, liikevaihto 1 MEUR, 5 työntekijää, kotipaikka Joensuu, perustettu 1994. 2. sukupolvi, pääomistajat Leena Kiiski ja Laura Malin.

Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy toimiala tukku-ja vähittäiskauppa, liikevaihto 15 MEUR, 7 työntekijää, kotipaikka Turku, perustettu 1993. 1. sukupolvi, pääomistaja Timo Hoikkala

Auto-ja Koneliike AKR Oy toimiala tukku-ja vähittäiskauppa, liikevaihto 15 MEUR, 17 työntekijää, kotipaikka Loimaa, perustettu 1990. 1. sukupolvi, pääomistaja Aavilan perhe.

Bellapipe Oy toimiala teollisuus, liikevaihto 3 MEUR, 25 työntekijää, kotipaikka Karstula, perustettu 1994. 2. sukupolvi, pääomistaja Mika ja Tanya Vainio, Siegfried Meyer.

Captum Group Oy toimiala ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, liikevaihto 1,5 MEUR, 5 työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 1999. 1. sukupolvi, pääomistaja Risto, Markus ja Janne Wartiovaara sekä Maria Sivén.

Emendo Oy toimiala tukku- ja vähittäiskauppa, liikevaihto 3,3 MEUR, 5 työntekijää, kotipaikka Vaasa, perustettu 1966. 3. sukupolvi, pääomistaja Finnen perhe.

Ferroplan Oy toimiala teollisuus, liikevaihto 17 MEUR, 100 työntekijää, kotipaikka Orimattila, perustettu 1983. 2. sukupolvi, pääomistaja Pentti, Minna ja JohannaPatosalmi.

Fincumet Group Oy toimiala hallinto- ja tukipalvelutoiminta, liikevaihto 38 MEUR, 5 työntekijää, kotipaikka Ikaalinen, perustettu 1992. 2. sukupolvi, pääomistaja Samuli,Saara ja Santeri Järvensivu.

Oy Kari Lampén & Co Ab

toimiala kuljetus ja varastointi, liikevaihto 9 MEUR, 15 työntekijää, kotipaikka Espoo, perustettu 1954.

4. sukupolvi, pääomistaja Henrik Lampén.

Kemas Oy

toimiala teollisuus, liikevaihto 9 MEUR, 20 työntekijää, kotipaikka Kouvola, perustettu 1989. 1. sukupolvi, pääomistaja Seppo Tiihonen 100%.

Korja-Kumi Oy

toimiala teollisuus, liikevaihto 6 MEUR, 34 työntekijää, kotipaikka Tampere, perustettu 1952. 2. sukupolvi, pääomistajat Pekka Keränen, Seija Pirkkalaniemi, Pasi Keränen.

Kyykky Oy toimiala taiteet, viihde ja virkistys, liikevaihto 0,032 MEUR, ei työntekijöitä, kotipaikka Oulu, perustettu 2010. 1. sukupolvi, pääomistaja Johanna ja Heikki Riihijärvi

Lagerblad Foods Oy

toimiala teollisuus, liikevaihto 22 MEUR, 40 työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 1998. 1. sukupolvi, pääomistaja Wilhelm Rosenlew

Lujatalo Oy toimiala rakentaminen, liikevaihto 705 MEUR, 1 725 työntekijää, kotipaikka Kuopio, perustettu 1953. 3. sukupolvi, pääomistaja Felix Isotalon jälkeläiset.

Oksasen Puutarha Oy toimiala maa-, metsä- ja kalatalous, liikevaihto 15 MEUR, 80 työntekijää, kotipaikka Turku, perustettu 1971.

2. sukupolvi, pääomistaja Juha, Ville, Ilkka ja Olli Oksanen.

Pilkkoset Oy toimiala tukku- ja vähittäiskauppa, liikevaihto 0,9 MEUR, 4 työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 1988. 2. sukupolvi, pääomistajat Skutnabbin perhe.

Premix Oy toimiala teollisuus, liikevaihto 35 MEUR, 100 työntekijää, kotipaikka Nurmijärvi, perustettu 1980. 2. sukupolvi, pääomistajat Hanna Ristola ja Tuomas Kiikka.

Rakennusliike Evälahti Oy toimiala rakentaminen, liikevaihto 54,4 MEUR, 89 työntekijää, kotipaikka Imartra, perustettu 1950. 2. sukupolvi, pääomistajat Jukka, Laura ja Martti Evälahti.

Ruola’s Platform Oy toimiala informaatio ja viestintä, 1 työntekijä, kotipaikka Helsinki, perustettu 2019. 1. sukupolvi, pääomistaja Eka Ruola.

Shipstores Nyman & Co Oy Ltd toimiala tukku- ja vähittäiskauppa, liikevaihto 8 MEUR, 15 työntekijää, kotipaikka Kotka, perustettu 1954. 3. sukupolvi, pääomistajina Nymanin perhe.

Sivina Oy toimiala muu palvelutoiminta, liikevaihto 6 MEUR, 220 työntekijää, kotipaikka Espoo, perustettu 1997. 2. sukupolvi, pääomistaja Pietilän perhe.

Suomen Urheiluhieronta Oy toimiala terveys- ja sosiaalipalvelut, liikevaihto 1 MEUR, 2 työntekijää, kotipaikka Kirkkonummi, perustettu 2005. 1. sukupolvi, omistajat Jari ja Terhi Antikainen

Tahko SpaOy toimiala majoitus-ja ravitsemistoiminta, liikevaihto 2 MEUR, 10 työntekijää, kotipaikka Kuopio, perustettu 2005. 1. sukupolvi, pääomistaja Heikki, Kristina ja Jussi Vienola.

Turvaexpertit Helsinki Oy toimiala rakentaminen, liikevaihto 12 MEUR, 104 työntekijää, kotipaikka Vantaa, perustettu 1989. 1. sukupolvi, Anssi Virtanen ja Joonas Raekoski.

Wellpack Oy toimiala muu palvelutoiminta, liikevaihto 3 MEUR, ei työntekijöitä, kotipaikka Helsinki, perustettu 2013. 1. sukupolvi, omistaja Pia Hutchings

Sinun ilmoituksesi tähän?

Perheyritysten liiton jäsenyritykset voivat ilmoittaa Perhe & Yritys -lehdessä.

ilmoitushinnat

1/4 sivun ilmoitus 600 € + alv

1/2 sivun ilmoitus 1  000 € + alv

koko sivun ilmoitus 1  900 € + alv

lisätietoja jasenpalvelu@perheyritys.fi

Perheyritysten liitos hallitus 2024 Satu Helkama (vas.), Jarmo Hyökyvaara, Marjet Mäkinen, Pekka Suominen, Charlotta Björnberg-Paul, Eeva Kovanen, Miia Porkkala ja Ville Voipio.

Perheyritysten liiton hallitus ja työryhmät 2024

PL:n työryhmiin haetaan uusia jäseniä vuosittain. Mikäli olet kiinnostunut työryhmätoiminnasta, ole yhteydessä jäsenpalvelumpäällikkö Mikko Pelliseen. Alla

PL:n hallituksen ja työryhmien kokoonpano vuonna 2024.

PERHEYRITYSTEN LIITON

HALLITUS 2024

Miia Porkkala, Aho Group*

Eeva Kovanen, Kovanen Capital Oy

Pekka Suominen, Raute Oyj

Charlotta Björnberg-Paul, Saxo Oy

Jarmo Hyökyvaara, The Orange Company Oy

Ville Voipio, Vaisala Oyj

Marjet Mäkinen, Suomen Kovabetoni Oy

Satu Helkama, Helkama-Auto Oy

VERKOTU

Pekka Suominen, Raute Oyj*

Marjet Mäkinen, Kovabetoni Oy

Noora Keskievari, Leipomo Salonen Oy

Nina Orvola, Kotivara Yhtiöt Oy

Oliver Laiho, Laiho Industries Oy

Peter Therman, Hartwall Capital Oy Ab

Matti Talvela, Helkama-Auto

Mikko Pellinen, PL**

OPI

Charlotta Björnberg-Paul, Saxo*

Lauri Voipio, Novametor

Jarmo Hyökyvaara, The Orange Company

Henri Pallonen, Hammaslääkäriasema

Dentist

Kaisa Isotalo, Antti-Teollisuus

Matti Talvela, Helkama-Auto

Erik Toivanen, Conficap

Krista Elo-Pärssinen, PL**

VAIKUTA

Eeva Kovanen, Kovanen Capital Oy*

Anne Kangas, Hoivakoti Päiväkumpu Oy

Tuomas Pere, Pintos Oy

Johannes Gullichsen, A. Ahlström Oy

Janne Ylinen, Kokkolan Halpa-Halli Oy

Ville Mäkinen, Tavarataxi Oy

Tomi Lantto, Katri Antell Oy

Emma Hyökyvaara, The Orange Company

Pär-Gustaf Relander, Polttimo Oy

Pekka Koponen, Infinit Capital Oy

Simo Valtti, PL

Minna Vanhala-Harmanen, PL

Tiina Tikander, PL**

NEXT

Oliver Laiho, Laiho Industries Oy*

Mikko Heiska, Koja-Yhtiöt Oy

Petteri Lohivesi, Astra Wines Oy

Mirja Pärnänen, Yöpuu Yhtiö Oy

Rose Saarelainen, Saarelainen Oy

Milla Savo, Savo Design & Technic Oy

Camilla Valli, Hotelli Käenpesä Oy

Aaro Vasama, Kemppi Group Oy

Emma Martela, PL**

LISTATUT PERHEYHTIÖT

Ville Voipio, Vaisala Oyj*

Raimo Voipio, Vaisala Oyj

Paasikivi Annika, Oras Invest Oy

Juha Vidgren, Ponsse Oyj

Tomas von Rettig, Rettig

Mika Mustakallio, Raute Oyj

Heikki Vauhkonen, Tulikivi Oyj

Torkel Tallqvist, Hartwall Capital

Paul Hartwall, Hartwall Capital

Jussi Herlin, KONE Oyj

Johannes Gullichsen, A. Ahlström Oy

Peter Seligson, A. Ahlström Oy

Eva Wathén, Koskisen Oyj

Marko Saarelainen, Honkarakenne Oyj

Minna Vanhala-Harmanen, PL

Sini-Marja Ant-Wuorinen, PL**

KESTÄVÄ KEHITYS

Annika Jyllilä-Vertigans, Paree Group Oy*

Nea Backström, MTB-siivouspalvelu Oy

Jussi Herlin, Kone Oyj

Ia Adlercreutz, Spikesafe Oy

Karri Lehtonen, Alkem Oy

Janina Luoto, Islet Group Oy

Krista Halttunen, Halton Oy

Tiina Tikander, PL

Katja Koivunmaa, PL **

TUTKIMUS

Lena Jungell, Fazer ja Hanken*

Jarna Heinonen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Samuli Knüpfer, Aalto -yliopisto

Tanja Leppäaho, LUT

Timo Pihkala, LUT

Elina Varamäki, SeAMK

Lari Raitavuo, Ensto Invest

Merit Kuusniemi, A. Ahlström Oy

Krista Elo-Pärssinen, PL**

PERHE SIJOITTAA

Laura Vartiainen, Takoa Invest Oy Pj

Timo Ketonen, Aboa Advest Oy

Moritz Oker-Blom, Veho Oy Ab

Lari Raitavuo, Ensto Invest Oy

Pasi Torppa, Vårbacken Kapital Ab

Johanna Jouhki, Thominvest Oy * Puheenjohtaja ** Sihteeri

Ajantasaiset tiedot PL:n tapahtumista ja valmennuksista löydät osoitteesta perheyritys.fi

Kalenteri 2024

14.5. Eurooppa on kotisi -kiertue | Servin mökki, Otaniemi, Espoo

Eurooppa on kotisi -kiertueella yhteistyössä Eurooppalainen Suomi kanssa. EU-vaalipaneeli paneutuu EU:n ajankohtaiskysymyksiin yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Paneelin kantavina teemoina ovat koulutuspoliittiset, kestävän kehityksen ja opiskelijoihin liittyvät aiheet.

15.–16.5. FBN Family Office Gathering | Singapore

Kansainvälinen Family Office -yhteisö kokoontuu teemalla ‘Family Office Impact: Ownership, Succession and Purpose’.

21.5. Eurooppa on kotisi -kiertue | Itä-Suomen yliopisto, Joensuun

Tapahtumassa keskustellaan mm. Itä-Suomen elinvoimasta ja investointiympäristöstä sekä itärajan turvaamisesta ja sen vaikutuksesta alueen investointiympäristöön.

23.5. Kevätkokous ja -seminaari | Nokia Arena, Tampere Tapahtumapäivän teemana on ’Osaava tiimi, vahva perheyritys’. Kevätkokouksen jälkeen inspiroidumme seminaarissa ja verkostoidumme illallisella ravintola Tampellassa.

30.5. Perheyritys pörssiin – miksi ja miten? Osa 2/2 | Webinaari

Kaksiosaisen webinaarisarjan toisessa osassa keskustellaan siitä, milloin perheyrityksen kannattaa harkita listautumista ja käydään läpi listautumisprosessin vaiheita.

30.5.–2.6. NxG International Summit: Owning the Unknown | Haag, Hollanti

Kansainvälinen seminaari- ja verkostoitumistapahtuma perheyritysten nuorille jatkajille teemalla ’Owning the unknown’.

4.6. Sukupolvenvaihdoksen sopimukset ja vakuutukset | Webinaari

Sukupolvenvaihdokseen varautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Aamupäivän mittainen tiivis katsaus antaa sinulle hyvät lähtökohdat sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen.

6.6. Round Table: Mika Anttonen | Helsinki

Tässä Round Table -keskustelutilaisuudessa perehdytään ajankohtaiseen aiheeseen: ilmastonmuutokseen ja energiatransitioon.

13.6. Omistaja-arvon kasvattaminen | Helsinki

Miten lasken yrityksen arvon eli omistaja-arvon? Miten voin kasvattaa omistaja-arvoa? Näihin kysymyksiin saat vastauksen tässä tilaisuudessa.

17.6. Round Table: Vastuullinen sijoittaminen | Helsinki

Tilaisuudessa perheyritysten jatkajapolven edustajat keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan vastuullisesta sijoittamisesta.

8.–9.8. Perheyritysten liiton golfkisat | Nordcenter ”Leikkimielinen” kilpailu liiton golfmestaruudesta.

20.8. Next: Mitä on omistajuus? | Webinaari Mitä on? -sarja toimii helposti lähestyttävänä introna perheyritysten ominaispiirteisiin.

22.8. Poliittiset ja taloudelliset riskit ja näkymät – miten ennakoida, tunnistaa ja navigoida | Webinaari Tässä webinaarissa syvennetään ymmärrystä suomalaisesta liiketoimintaympäristöstä, sijoittajakäsityksistä ja yhteiskunnallisesta kontekstista.

22.8. Now Gen illallinen | TBC Luvassa on rento ilta loistavassa seurassa, kun PL:n vastuutehtävissä toimivat jatkajat kokoontuvat.

23.8. Alumnitilaisuus – kasvua yritysostoilla | Helsinki Tervetuloa Perheyritysten liiton valmennusohjelmien alumnitilaisuuteen keskustelemaan yritysostoista!

Päivitetyt tiedot tapahtumista ja valmennuksista löydät PL:n nettisivuilta.

29.8. Perheyritysten liiton rapujuhlat | Helsinki

Syksyn ensimmäiset ravut nautitaan hallituksen, valtuuskunnan, työryhmien ja muiden jäsenten kesken.

Syyskuu Perheyritystapaaminen Kuopio

Tervetuloa tapaamaan oman alueesi perheyrittäjiä ja omistajia.

3.9. No Bullsh*t | Kulttuurikasarmi, Helsinki

Suoraa puhetta vastuullisuudesta.

5.–6.9. Perheyritys-HHJPJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen

Puheenjohtajakurssi) 1,5 pv | Tampere

Puheenjohtajakurssilla käsitellään perheyrityksen hallituksen johtamista ja puheenjohtajan roolia.

5.–7.9. FBN Nordic Summit: Families for the future | Tukholma, Ruotsi

Tässä seminaarissa kuulet mielenkiintoisia caseja, sekä verkostoidut muiden pohjoismaisten perheyritysten edustajien kanssa

11.9. Sijoitusstrategia-valmennus | Helsinki

Haluatko kehittyä sijoittajana? PL järjestää kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille päivän valmennuksen.

12.9. Family Office Day | Helsinki

Tilaisuus on tarkoitettu Family Officeille sekä Family Officen perustamista harkitseville jäsenille

13.9. Next rapujuhlat | Helsinki

Nuorten jatkajien omat rapujuhlat ovat oiva tapa tulla mukaan liiton toimintaan

19.9.–25.10. Omistamisen Taito 2 x 2 pv, Helsinki | Osaava omistaja Oppeja hyvään omistamiseen ja omistajastrategian tekoon.

25.-26.9. FBN Family Office community gathering | Sveitsi Kansainvälinen yhteisö tarjoaa Family Officeille tänä vuonna kolme verkostoitumis- ja oppimistilaisuutta.

3.10. Perheyritystapaaminen Oulu Tervetuloa tapaamaan oman alueesi perheyrittäjiä ja omistajia.

22.10.–19.11. Perheyritys HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) 5 x 0,5pv, Helsinki | Osaava omistaja Työkaluja perheyrityksen hallituksen toiminnan tehostamiseen.

30.10.–2.11. FBN Global Summit | Japani Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Family Business Network -yhteisössä verkottumisesta kiinnostuneille. HUOM! Tilaisuus on loppuunmyyty.

”Meillä on hyvä yhteinen tavoite – kestävän suomalaisen omistamisen rakentaminen. Sen saavuttamisen eteen kannattaa tehdä yhdessä töitä.”

— MIIA PORKKALA, AHO GROUP