{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

TEEMA: PERHEYRITYKSET TOIMIVAT VASTUULLISESTI

4| 2019

Katriina Virtanen johtaa Vogliaa määrätietoisin ottein

VASTUULLISUUDESTA GLOBAALI KIELI PERHEYRITYSTARINAT: VOGLIA JA JOUTSEN FINLAND


OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

2

1

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

3

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

8

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

7

9

10

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.


PÄÄKIRJOITUS

Omistajalla on väliä – myös vastuullisuuden saralla

kun vain yksi henkilö on vastuussa kaikesta käy helposti niin, että kukaan muu ei käytännössä ota vastuuta mistään. Tämä on omistajayrittäjän haaste. Kun kaikki ovat yhteisvastuussa kaikesta käy helposti niin, että kukaan ei käytännössä ota vastuuta mistään. Tämä on sukuyrityksen haaste. Yhtiön kestävän menestymisen kannalta on oleellista, että sen koko hallintoketjusta löytyy ihmisiä, jotka luottavaisin mielin kokevat voivansa ottaa ja kantaa vastuuta niistä asioista, jotka heidän kohdalleen tulevat. Tämä onnistuu parhaiten kun koko organisaatiossa on yhteinen kuva siitä, mikä on yhtiön olemassaolon tarkoitus ja mihin yhtö pyrkii. Tähän voi ratkaisevasti myötävaikuttaa hyvin toimiva omistajaperhe. Kirkas viesti omistajilta antaa hallituksen, toimivan johdon ja koko henkilökunnan työnteolle selkeät puitteet. Hyvin toimiva vastuujako ei valitettavasti automaattisesti johda siihen, että yrityksen toiminta on vastuullista, vaan yhtiön on mää-

PERHEYRITYS 4 • 2019

riteltävä mitä vastuullisuus sen toiminnassa oikein tarkoittaa ja varmistettava, että sovitut vastuullisuuden periaatteet todellakin toteutuvat. Toisin kuin finanssimarkkinoilla joskus aikanaan kuviteltiin, vastuuullisuus on paljon muutakin kuin hyvän tuloksen takomista. Vastuullisuus on aina ollut perheyritysten ajatusmaailman keskiössä. Kun tavoitteena on jatkuvuus ei kerta kaikkiaan ole mielekästä tehdä sellaista, mikä seuraavien sukupolvien kannalta on vastuutonta. Tänä päivänä tämä ulottuvuus on tärkeämpi kuin koskaan. Nyt aikuistuva sukupolvi pitää työnsä merkityksellisyyttä, vastuullisuutta ja vaikuttavuutta keskeisenä motivaation lähteenä. Yhä ueampi valitsee niin työantajansa kuin tehtävänsäkin näiden perusteella. Perinteinen ura- ja ansaintahakuisuus on vastaavasti heikentynyt. Yrittäjäperhe, joka haluaa perheyhtiöönsä hyviä työntekijöitä ja jatkajia, panostaa tästä syystä vastuullisuutensa aktiiviseen kehittämiseen.

Philip Aminoff PL:n hallituksen puheenjohtaja

3


TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2019

VASTUULLISUUDESTA VERSOI GLOBAALI KIELI Sivu 6 OMA PÄIVÄKOTI LUO IMAGOA JA KERTOO VASTUULLISUUDESTA Sivu 10 UUDET ARVOT TULEVAT VYÖRYEN

Vastuullisuudesta versoi globaali kieli Sivu 6

Sivu 14 KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN PANOSTAMINEN KASVATTAA OMISTAJA-ARVOA Sivu 17 PERHEYRITYSTEN YRITYSVASTUU NÄKYY HENKILÖSTÖSTÄ HUOLEHTIMISESSA JA EETTISYYDEN KOROSTAMISESSA Sivu 18

SYDÄMEN ASIA

KATRIINA VIRTANEN JOHTAA VOGLIAA MÄÄRÄTIETOISIN OTTEIN Sivu 22 PERHEYRITYSTEN LIITON SYYSKOKOUS TAMPEREELLA

PERHEYRITYSTEN LIITON SYYSKOKOUS

Sivu 26

PERHEYRITYSLÄHETTILÄS 2019

Sivu 26 Sivu 29

Fazerilassa Suomen ainut tehdaspäiväkoti

JOUTSEN FINLANDIN NELJÄS SUKUPOLVI

Sivu 10

Sivu 30 ENSIMMÄINEN PERHEYRITYS-HHJ-KURSSI Sivu 34 HAKU PÄÄLLÄ! Sivu 36 VASTUULLISUUS ISTUU PERHEYRITYKSIIN LUONTEVASTI Sivu 40

Katriina Virtanen Voglian johdossa Sivu 22

UUDET JÄSENET, MERKKIPÄIVÄT & LYHYESTI Sivu 42-43 KYSY ASIANTUNTIJALTA Sivu 44 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 46

JOUTSEN FINLANDIN NELJÄS SUKUPOLVI Sivu 30


PÄÄTOIMITTAJALTA

”on ihailtavaa, miten meidän vanhemmat ovat tämän hoitaneet: että jonkun toisen unelma siirtyykin toisen reppuun, ja se on toiminut.” Näin sanoo kolmannen polven perheyrittäjä, Voglian tuore toimitusjohtaja Katriina Virtanen lehtemme haastattelussa tässä numerossa. Jäin miettimään tätä lausahdusta pitkäksi aikaa haastattelun tekemisen jälkeen ja ajattelen, että se oli paitsi tavattoman hyvin sanottu, niin ennen kaikkea tavattoman hienosti toimittu vanhemmilta. Samaa unelmien siirtämistä vanhemmilta lapsille olen kuullut monen muunkin perheyrittäjän pohtivan: kun omalle vuorolle tulee hoitaa yritystä ties monennenko sukupolven jälkeen, niin kenen unelmaa oikeasti enää toteutan? Mitä jos omat unelmat olisivat olleetkin ihan muualla, mutta mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen ei ole ollut? Missä vaiheessa voi sanoa, että tämä oli myös minun unelmani? Vanhemmilta ja isovanhemmilta vaaditaankin taitavuutta, hienotunteisuutta ja herkkyyttä olla tuputtamatta lapsilleen omia haaveitaan. Vaaditaan varmasti myös viisautta osata luopua omasta unelmastaan, jos se ei olekaan lapsen unelma. Ja lempeää katsetta sitä nuorta kohti, jolla on ihan omat unelmansa, vaikka ne vaikuttaisivat aivan pähkähulluilta ja toteuttamiskelvottomilta. Todennäköisesti moni yritysidea on aikanaan saanut alkunsa siitä nuoren ihmisen aivan älyttömästä haaveesta. Helsingin Sanomat syntyi suomenmielisten ja radikaalien nuorten unelmista 130 vuotta sitten. Marraskuussa, pimeänä iltana lehden 130-vuotisjuhlissa esiintynyt artisti Paula Vesala lauloi voimallisesti meille juhlaväelle: ”Sä lähdet maata kiertämään Ja kaikki planeetat on sua varten Tänään et viel uskalla ulos Jäädään uusimaan sun unelmii”

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 2669-9966 LEHDEN TEKIJÄT Johanna Vesikallio, päätoimittaja Johanna.vesikallio@perheyritys.fi puh. 040 722 4092 Sini-Marja Ant-Wuorinen puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT: Ia Adlercreutz Sini-Marja Ant-Wuorinen Krista Elo-Pärssinen Anna Gustafsson Milla Lappalainen Annukka Oksanen Anne Salomäki Johanna Vesikallio KUVAT: Mika Kanerva Liisa Takala Veikko Somerpuro KANNESSA: Katriina Virtanen KUVA: Liisa Takala

Unelmien uusimista ensi vuodelle toivottaen, Johanna

PERHEYRITYS 4 • 2019

5


TEKSTI: ANNUKKA OKSANEN | KUVAPANKKIKUVA

VASTUULLISUUDESTA VERSOI GLOBAALI KIELI ”Niissä on valtava aito bisnespotentiaali”, johtaja Helena Kekki FIBS-yritysvastuuverkostosta huudahtaa. Hän puhuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Suomalaisyrityksissä tavoitteita katsotaan kuitenkin voittopuolisesti riskienhallinnan kautta, kun taas muualla maailmassa ne hahmotetaan vahvemmin liiketoimintamahdollisuuksina. Tällaisia tuloksia saatiin FIBS-verkoston vuonna 2017 kestävän kehityksen tavoitteista tekemästä selvityksestä. FIBS on suomalainen, yli 300 yritys- ja organisaatiojäsenen vastuullisuusfoorumi. Konsulttiyhtiö PwC:n vastuullisuusasiantuntija Sirpa Juutinen kutsuu kestävän kehityksen tavoitteita ”globaaliksi kieleksi”. Ne antavat mahdollisuuden puhua bisneksestä vakiintuneilla käsitteillä. Niiden avulla voi kertoa yrityksen toiminnasta kansainvälisesti, koska tavoitteet ymmärretään muuallakin. Suomalaisyritysten pitäisi vain uskaltaa kertoa itsestään ja vastuullisuudestaan nykyistä rohkeammin.

6

FIBS-verkoston Kekki puolestaan luonnehtii tavoitteita maailman yhteiseksi ostoslistaksi. ”Millaisia tarpeita meillä on yhteiskuntina? Tässä on aikaraami haasteiden ratkaisemiseksi. Tavoitteet ovat loistavia palveluiden kehittämisen apuna.” Niistä saa siis halutessaan ikään kuin kehikon omalle liiketoiminnalleen. Kekki ennustaa, että tavoitteista viis veisaavien tuotteiden ja palveluiden kysyntä laskee tulevaisuudessa.

Suomalaisyritysten pitäisi vain uskaltaa kertoa itsestään ja vastuullisuudestaan nykyistä rohkeammin.

PERHEYRITYS 4 • 2019


YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET VOIVAT AUTTAA YRITYKSIÄ KANSAINVÄLISTYMISESSÄ

”Maailma on menossa YK:n tavoitteiden suuntaan. Tulee hankalaa, jos yritys ei tunnista maailman muuttumista. Näitä voi käyttää strategiatyökaluna, kun miettii, onko yrityksen liiketoiminta relevanttia 2030-luvulla.” Vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut johtamisen professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että nykymaailmassa bisneksen mahdollisuudet ylipäänsä linkittyvät kestävään kehitykseen. Halme on myönteisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin YK:n tavoitteet tunnetaan suomalaisyrityksissä. ”Jokaisen, ihan jokaisen yrityksen kannattaa yrittää ymmärtää näitä, varsinkin jos yrityksellä on vientiä tai sen toiminta liippaa mitenkään kehitysapua.” Afrikan maissa tavoitteet tunnetaan hyvin juuri siksi, että ne ovat kansainvälisen rahoituksen kriteerejä ja niitä käytetään tuettavien hankkeiden arvioinnissa. ”Vaikka ei muuta tekisi kuin lukisi niistä YK:n sivuilta. Tavoitteet ovat hirvittävän tajuttavia. Nyt viimeistään on hyvä

irtautua ´tämä on pehmolässytystä´ -ajattelusta. Kyse on maailmaa uhkaavien kovien ongelmien ratkaisemisesta”, Halme huomauttaa. Juutinen kannustaa perheyrityksiä katsomaan liiketoimintaansa kestävän kehityksen tavoitteiden kulmasta. ”Ne ovat valtioiden ratifioimia. Jos niitä ei ota huomioon, vastaan voi tulla sääntöjä ja sopimuksia, joiden kanssa toiminta ei olekaan sopusoinnussa. Tai sitten jokin raaka-aine voi joutua sellaiseen valoon, ettei sitä kannata enää käyttää.” Kokonainen liiketoiminta-alakin voi muuttua kyseenalaiseksi maailman muuttuessa. Kekin mukaan yritykset keskittyvät yritysvastuutoimissaan ilmastonmuutoksen torjumiseen. ”Siihen on herätty viimeistään nyt. Kakkonen on yleiset eettiset toimintatavat ja kolmonen kiertotalous”, hän listaa. Biodiversiteetti on listalla viimeisenä. Kekki arvelee, että se on jäänyt ilmastonmuutoksen jalkoihin.

PERHEYRITYS 4 • 2019

7


HELENA KEKKI

Alussa kiinnostivat omat päästöt

SIRPA JUUTINEN

Vastuullisuudesta on tullut kiinteäosa liiketoimintaa. Vastuullisuuden käytäntöön vieminen on yhä enemmän siirtynyt liiketoiminta-alueiden vetäjille.

Juutinen on konsultoinut suomalaisyrityksiä vastuullisuudesta 14 vuotta. Sinä aikana yritysten kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet. ”Alussa kiinnosti, kuinka paljon yritys itse tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Nyt kiinnostaa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yritysten toimintaan. Vastuullisuudesta on tullut kiinteä osa liiketoimintaa. Vastuullisuuden käytäntöön vieminen on yhä enemmän siirtynyt liiketoiminta-alueiden vetäjille.” FIBS-verkoston toukokuussa 2019 julkaistun kyselyn mukaan 52 prosenttia yrityksistä on ottanut kestävän kehityksen tavoitteet jotenkin huomioon. YK:n tavoitteiden lisäksi yritysten toimintaa raamittavat yhä useammat muutkin vastuullisuustavoitteet. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. EU:sta on tulossa maankäyttöön liittyviä rajoituksia suhteessa hiilinieluihin. Kaikki näihin liittyy sääntelyä, ja koko ajan uusia aloja tulee ilmastonmuutoksen takia sääntelyn piiriin. ”Sääntelystä tulee ennustettavuus. Se on yrityksille tärkeää. Isoissa investoinneissa näitä mietitään kyllä. Kaikki nämä ovat rajoituksia, mutta ne ovat samalla myös valtavia mahdollisuuksia”, Juutinen sanoo. Juutinen kehuu perheyritysten pitkäjänteisyyttä ja pitkää perspektiiviä. ”Mutta vastuullisuus täytyy päivittää ajan yli. Ei saa jäädä siihen ansaan, että kaikki on hyvin, kunhan ajatellaan pitkäjänteisesti.” Kestävän kehityksen tavoitteista voi olla apua, kun perhe-

8

MINNA HALME

yrityksessä mietitään, miten yritys jätetään paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Se pitää vastuullisuutta todennäköisesti jo itsestäänselvyytenä, joten tavoitteet auttavat hahmottamaan, mikä nykysukupolven perintö, legacy, voisi olla.

Ei hilavitkuttimia, vaan ratkaisuja ongelmiin

Miten kestävän kehityksen tavoitteista saa otteen? Nehän ovat valtavia ja monimutkaisia teemoja. Varsinkin pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä voi tulla mieleen, että mistä tähänkin revitään aikaa ja asiantuntemusta. Kekki esittäisi yrityksessä neljä kysymystä: ”Mitä yritys tavoittelee, mitkä ovat yrityksen motiivit? Mitkä ovat yrityksen suurimmat vaikutukset yhteiskuntaan hyvässä ja pahassa? Mistä olisi tärkeintä lähteä liikkeelle? Ja miten tavoitteet linkittyvät yrityksen jokaiseen työntekijään?” Ylin johto on avainasemassa. Jos se ei ota tavoitteita huomioon strategisessa päätöksenteossa, alempien on vaikeaa edistää vastuullisuutta. ”On toki hyvä katsoa taaksepäin, että missä on onnistuttu. Mutta näiden pitäisi olla mukana strategisessa päätöksenteossa, tuote- ja palvelukehityksessä, uusien yhteistyökuvioiden mietinnässä”, Kekki luettelee. Professori Halme helpottaisi vastuullisuuden ymmärtämistä kiepsauttamalla ajatusta yrityksen toiminnasta. ”Perinteisesti johdetussa yrityksessä saatetaan ajatella, että me valmistamme näitä komponentteja. Sen sijaan pitäisi ajatella, että me emme myy vain tätä meidän hilavitkutinta, vaan

PERHEYRITYS 4 • 2019


että ratkaisemme osaltamme maailmaa uhkaavia ongelmia.” Juutinen miettisi, mitä asiakkaat haluavat. ”Millaisia odotuksia heillä on? Vaatii bisnesälyä hahmottaa, kuinka paljon odotusten muuttuminen vaikuttaa omaan bisnekseen”, Juutinen selostaa.

Vastuullisuus näkyy jo rahan hinnassa

tietysti tuo kilpailuetua vastuulliselle yritystoiminnalle. Suomessa Pääomasijoittajien yhdistyksen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita liiketoiminnassaan. ”Pankeissa ja isoissa sijoitusyhtiöissä on jo todella paljon vastuullisuusammattialaisia töissä. Vastuullisuuskysymyksiä nousee myös varakkaiden perheiden varallisuutta hoitavista toimistoista”, Sirpa Juutinen kertoo.

Asiakkaiden odotusten lisäksi kannattaa selvittää myös, mitä sijoittajat eli rahoittajat odottavat sijoituskohteiltaan. Sijoittajilla on jo odotuksia vastuullisuudesta niin paljon, että ne näkyvät jo rahan hinnassa, tai sitten rahoitus jää kokonaan saamatta, jos vastuullisuudesta ei ole pidetty huolta. Esimerkiksi Euroopan investointipankki EIB käy läpi kaikki mahdolliset lainakohteensa ympäristö-, sosiaalisen ja hallintovastuun kriteerein. EIB on yksi maailman suurimmista ilmastoinvestointien rahoittajista. ”EIB teki juuri päätöksen, ettei se lainaa vuoden 2021 jälkeen fossiilienergiakohteisiin eli öljy-, kaasu- ja kivihiili-investointeihin, ja yhä useammat yksityisen sektorin sijoittajat toimivat samoin”, professori Minna Halme sanoo. Kehitysyhteistyöprojekteissa YK:n tavoitteiden noudattaminen on yleensä peruskauraa. Samankaltaiset vaatimukset alkavat olla arkea myös yksityisille rahoittajille. 30 maailman suurimpien sijoittajien johtajaa perusti lokakuussa YK:n yhteyteen New Yorkissa Global Investors for Sustainable Development -yhteenliittymän. Sen tavoitteena on rahoituksen ohjaaminen entistä tehokkaammin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita edistäviin kohteisiin, mikä

KOKO MAAILMAN TAVOITTEISTA SOVITTIIN VUONNA 2015 YK:n määritelmän mukaan kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Vuonna 2015 YK:n huippukokouksessa sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals) on tarkoitus ohjata maailman kehitystä vuoteen 2030. Sopimista edelsi pitkä valmistelutyö, jossa oli YK:n lisäksi mukana maita, kansalaisjärjestöjä, tieteilijöitä ja yrityksiä. Tavoitteiksi on asetettu esimerkiksi köyhyyden poistaminen, luotettavan ja kestävän energian varmistaminen kaikille, tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen, kestävän infrastruktuurin rakentaminen, ja niin edelleen. Tavoitteissa korostuu talouden ja yritysten rooli. Tavoitteita on yhteensä 17 ja niillä 169 alatavoitetta. YK-liiton mukaan ”tavoite on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla”. YK määrittelee niiden yhdeksi tehtä-

väksi tulevien bisnesmahdollisuuksien löytämisen. Yksityiskohtaisesti tavoitteista voi lukea esimerkiksi Suomen YK-liiton sivuilta (ykliitto.fi). YK-liitolla on myös kestävän kehityksen verkkokurssi ja mobiilikurssi. Tavoitteiden ytimessä on ajatus maapallon resurssien rajallisuudesta: jos mitään ei tehdä, elämästä maapallolla tulee ensin vaikeaa ja lopulta ehkä jopa mahdotonta. ”SDG:t eivät ole rakettitiedettä, mutta vaativat kyllä paneutumista”, FIBS-verkoston Helena Kekki sanoo. Professori Minna Halme luonnehtii tavoitteita ”koko ihmiskunnan missioksi”. ”YK ei pysty yksin pääsemään tavoitteisiin, eivätkä maatkaan. Ratkaisun pitää tulla joka puolelta. Tämä on äärimmäisen suuri yhteistyön haaste.” ”Ilmakehä on globaali. Tarvitsemme systeemisiä ratkaisuja ja yritykset ovat osa systeemiä”, PwC:n Sirpa Juutinen tiivistää.

PERHEYRITYS 4 • 2019

9


TEKSTI: JAANA LAITINEN | KUVAT: VEIKKO SOMERPURO

Oma päiväkoti luo imagoa ja kertoo vastuullisuudesta FAZERILASSA VANTAAN VAARALASSA TOIMII SUOMEN AINUT TEHDASPÄIVÄKOTI. PÄIVÄKOTI KERTOO, ETTÄ FAZER NÄKEE VASTUULLISUUDEN LAAJASTI: SE HALUAA PITÄÄ HUOLTA TYÖNTEKIJÖIDENSÄ JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINNISTA.

10

PERHEYRITYS 4 • 2019


Nykyisin päiväkoti toimii sille remontoiduissa tiloissa toimistorakennuksen alakerrassa. Päiväkodissa on 55 paikkaa. Jos oman väen lapsia ei riitä kaikille paikoille, päiväkotiin otetaan myös lähialueen lapsia. Työntekijät maksavat päivähoitopaikasta saman kuin kunnallisissa päiväkodeissa. Päiväkoti noudattaa valtakunnallista ja Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmaa, ja kaupunki valvoo sen toimintaa. Oma päiväkoti helpottaa arkea Useilla tehtailla oli ennen päiväkoteja, mutta niitä suljettiin, kun kunnalliset päiväkodit yleistyivät. Fazer päätti toisin. Se halusi tarjota työntekijöille mahdollisuuden lasten hoitoon lähellä. ”Oma päiväkoti ennen kaikkea helpottaa työntekijöidemme arkea. Lapsen ja aikuisen yhteinen matka säästää aikaa muulle yhdessäololle. Lisäksi vanhempi on lähellä, jos tulee vaikkapa sairastumistilanne”, sanoo Fazer-konsernin henkilöstöjohtaja Lara Saulo. Päiväkoti kertoo yrityksen perhearvoista, hän sanoo. ”Haluamme vaalia aitoja suhteita ja ottaa työntekijämme ja perhetilanteet huomioon kokonaisuutena.”

PERHEYRITYS 4 • 2019

11


Kyllä sen huomaa: kun ajaa Fazerilan tehdasalueelle, lapsia värikkäissä ulkovaatteissa näkyy leikkimässä omassa pihassaan tehtaan aitojen sisäpuolella. Siellä viettää hoitopäiviä monen tehtaan työntekijän lapset. Kun isä tai äiti tulee töihin, lapsi tulee samalla päiväksi hoitoon oma talon päiväkotiin. Työpäivän päätteeksi perhe kapuaa samaan autoon ja suuntaan kotiin. Ei stressiä ruuhkista tai pelkoa, etten ehdi hakea lapsia ajoissa tarhasta kodin läheltä. Lapset näkyvät tehtaan arjessa silloin, kun he liikkuvat alueen pihalla tai leikkivät aidatulla pihalla. Joskus lapset pääsevät käymään retkelle tehtaalle tai Vierailukeskukseen. Leikkipihalle näkyy myös toimistorakennuksen ikkunoista. Lapset tietävät, että isät ja äidit ovat töissä ja he tarhassa, sanoo päiväkodin johtaja Outi Mäkinen. ”Vanhempien perään ei huudeta. Lapset tietävät, että heitä tullaan hakemaan hoitopäivän lopuksi.” Fazer perusti oman päiväkodin alun perin 1951 Helsingin keskustaan Perämiehenkadulle. Lähellä Tehtaankadulla toimi yrityksen makeistehdas. Äidit kävivät seimessä imettämässä vauvoja ruokatunnilla. Kun tehdas muutti Vaaralaan, myös päiväkoti siirtyi sinne.

12

PERHEYRITYS 4 • 2019

Fazerissa uskotaan myös, että päiväkoti tuo yritykselle mainetta työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtivana työpaikkana.


Päiväkodin johtaja Outi Mäkinen tutki opinnäytetyössään vuonna 2013, mitä päiväkoti merkitsee yritykselle. Kävi ilmi, että se on monelle ylpeyden aihe. Se myös luo positiivista yrityskuvaa ja kertoo yrityksen perhearvoista. Päiväkodin avulla Fazer voi profiloitua vastuulliseksi yritykseksi. Päiväkodilla on iso merkitys yrityksen imagolle. Päiväkotia on hyödynnetty kertomalla siitä eri yhteyksissä yhteistyökumppaneille. Se kiinnostaa, ja sitä on pidetty myönteisenä asiana. Fazerissa uskotaan myös, että päiväkoti tuo yritykselle mainetta työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtivana työpaikkana. Se helpottaa rekrytointia, henkilöstöjohtaja Lara Saulo sanoo. Se näkyy myös päiväkodissa. Pääkaupunkiseudulla monilla päiväkodeilla on vaikeuksia saada pätevää ja pysyvää työvoimaa. Fazerilla sitä ongelmaa ei ole. ”Me saamme muodollisesti pätevää ja osaavaa henkilökuntaa. Palkat ja edut ovat kilpailukykyisiä. Vaihtuvuus on pientä”, Outi Mäkinen sanoo.

Lapset kasvavat fazerilaisuuteen Lapset kasvavat päiväkodissa yhteisöllisyyteen ja fazerilaisuuteen. Päiväkodissa käy lapsia jo kolmannessa polvessa, Saulo sanoo. Siellä on lapsia, joiden isovanhempi on ollut töissä yrityksessä ja äiti tai isä käynyt lapsena tarhaa. Lapset myös tietävät, kuka on yrityksen perustaja Karl Fazer. ”Viime vuoden eskarit miettivät kovasti, miten se Karl kuoli”, varhaiskasvatuksen opettaja Jenni Heino kertoo. Kun päiväkotiin astuu sisään, nenä kertoo heti, että tämä on tavallista makeampi hoitopaikka. Juuri paistetun leivän tuoksu leijuu myös lasten tiloihin. Lapset fiilistelevät tuoksuja. He juttelevat leikkien lomassa, mitä tehtaalla nyt tehdään. Jos oikein tuoksuu, lapset pohtivat, ovatko Dominot palaneet pohjaan. Karkeilla ja kekseillä päiväkodissa herkutellaan vain juhlapäivinä. Aamulla lapset syövät oman talon puuroa ja tuoretta leipää. Fazerilaisuus näkyy myös ryhmien nimissä. Nimet Pippurit, Paakarit ja Pihlajat tulevat kolmesta tuotantosuunnasta eli ruoasta, leipomosta ja karkeista. Esikoululaiset ovat Panttereita.

PERHEYRITYS 4 • 2019

13


Uudet arvot tulevat vyรถryen


TEKSTI: ANNE SALOMÄKI | KUVA: MIKKO RYHÄNEN

DESIGN FORUM FINLANDIN TOIMITUSJOHTAJA PETTERI KOLINEN KAIPAA ORGANISAATIOITA, JOISSA VISIO EI NÄY VAIN MARKKINOINNISSA VAAN TOIMINNAN JOKA KOLKASSA.

Pelkkä voiton tavoittelu ei enää riitä yrityksen olemassaolon perusteeksi. Nykypäivänä mittareita on muuallakin kuin viivan alla – ja niiden pitää näkyä, sanoo Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Petteri Kolinen. ”Kuluttajat ovat tiedostavia ja vaativia, ja heidän valtansa on maailmaa liikuttava voima. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne yritykset, jotka ymmärtävät tämän, osaavat suhtautua siihen ja pystyvät tekemään toiminnastaan kiinnostavaa ja läpinäkyvää.” Design Forum Finland, viralliselta nimeltään Suomen Taideteollisuusyhdistys ry, auttaa suomalaisia pk-yrityksiä ja muotoilualan toimijoita kansainvälistymään ja menestymään. Ennen siirtymistään organisaation johtoon Kolinen on toiminut muotoilijana ja muotoilujohtajana muun muassa Nokiassa, Martelassa ja Nansossa, ja hänellä on myös kokemusta vastuullisuusprosessien lanseeraamisesta. Olennaista on Kolisen mielestä huomioida kaikki vastuullisuuden osa-alueet. Ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen vastuunkannon on läpäistävä koko organisaatio ja oltava läsnä kaikissa tavoitteissa, ei vain mainospuheissa. ”Kyse ei ole vain markkinoinnista, vaan asia pitää saada osaksi firman johtamista ja valumaan tulosyksiköihin ja toimintasuunnitelmiin. Kivoista jutuista viestimisen lisäksi on asetettava seurattavia ja mitattavia toimenpiteitä ja tavoitteita.”

Menestyvän tuotteen pitää tuottaa arvoa Ensi vuonna Design Forumin teema on Uusi arvo. Uudella arvolla viitataan Kolisen mukaan juuri niihin asioihin, joita ei voi suoraan lukea liikevaihtoraporteista. Esimerkiksi menestyvältä tuotteelta vaaditaan arvoa neljässä eri kategoriassa: toiminnallisessa, elämyksellisessä, yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa. Kolinen kuvailee toiminnallisuutta perustasoksi, eli tuote toimii ja sillä on jokin tarkoitus. Siitä ylöspäin arvo syntyy abstraktimmin.

Elämyksellisyys viittaa tuotteen kokemuksellisuuteen ja muuhun kuin käyttöarvoon. Samoin toimii yhteisöllisyys, joukkoon kuuluminen kuluttamalla, joka on ehkä alitajuista mutta Kolisen mukaan silti erittäin tärkeää. Yhteiskunnallisuus puolestaan tarkoittaa, että yritys tai organisaatio tekee jotakin merkittävää ja vie maailmaa arvojensa ja visionsa mukaiseen suuntaan. Montaakaan hyvää suomalaista esimerkkiä ei Kolisen mielestä vielä ole. ”Jättiläisetkin puhuvat, kuinka ne kääntävät kurssia hiljakseen. Silti esimerkiksi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimimiseen on edelleen todella pitkä matka.”

Kuluttajien valinnoilla on väliä Vastuullisuutta penätään usein yrityksiltä ja organisaatioilta. Kolinen haluaa painottaa myös kuluttajan vastuuta. Kuluttajakäyttäytymisellä, eli yksinkertaisesti kuluttajien lompakoilla, on mahdollisuuksia muuttaa liiketoimintaa radikaalisti. ”Ihmiset pystyvät valinnoillaan tekemään monenlaisia, myös isoja asioita, kuten kaatamaan ja nostamaan yrityksiä tai yhteisöjä tai vaikkapa valitsemaan outoja presidenttejä”, Kolinen huomauttaa naurahtaen. Kuluttajien käytös on kuitenkin ristiriitaista. Puheen tasolla kestävyys kiinnostaa ja maailma halutaan pelastaa, mutta pikamuodin tai tehotuotetun lihan kysyntä ei osoita vähenemisen merkkejä. Kolinen on huolissaan myös siitä, että sosiaalisen median myös kuplautuminen lisääntyy ja keskustelu kärjistyy. Usko parempaan ei kuitenkaan horju. Kolinen sanoo uskovansa, että positiiviset voimat lopulta voittavat ja saavat lisää energiaa sekä mahdollisuuksia vaikuttaa. Siksi hän odottaa mielenkiinnolla uudenlaisten, vastuullisuudesta visiotaan ammentavien liiketoimintamallien syntyä ja menestystä. Menestys ei enää tarkoita samaa kuin ennen. Kolisen mukaan perinteistä tapaa elää ja menestyä haastetaan jo nyt tiukasti, ja uudet arvot iskevät vyöryen. ”Pelikenttää muuttaa iso moottori. Edelläkävijöillä on nyt erinomainen tilaisuus menestyä, ja niillä, jotka jäävät jälkeen, on hyvä mahdollisuus hävitä maan pinnalta.”

PERHEYRITYS 4 • 2019

15


KOLUMNI

DevCo panostaa koulutukseen perustamalla DevCo Academyn

Vastuullisuus on tärkeä teema DevColle sekä yrityksille, joissa DevCo on mukana kehityskumppanina. Yksi tärkeä vastuullisuuden osa-alue on panostus henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Me haluamme varmistaa, että työntekijöillämme on mahdollisuus kehittyä ja onnistua työtehtävissään, kun yhdessä otamme seuraavia merkittäviä kansainvälisiä kasvuloikkia. Aloitimme viime vuoden loppupuolella räätälöidyn johdon ja avainhenkilöiden koulutusohjelman suunnittelun yhdessä DevCon neuvonantajien Sari Baldaufin ja Kerttu Tuomaan kanssa. Tämä työ konkretisoituu joulukuussa alkavaan DevCo Academyyn. DevCo Academy on DevCon yhtiöiden johdon yhteinen koulutusohjelma, jonka järjestämme yhdessä Aalto Executive Educationin kanssa. Koulutusohjelma on räätälöity vastaamaan niihin haasteisiin, joita keskisuuret yritykset usein kohtaavat, kun pyrkivät kasvamaan kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Olemme erittäin innoissamme siitä, että ensimmäiseen DevCo Academyyn on tulossa yhteensä noin 40 osallistujaa Vexve Armatury Groupista ja Medix Biochemicasta. Osallistujat edustavat molempien yritysten laajennettua johtoa ja mukana on myös avainhenkilöitä Vexve Armatury Groupin ja Medix Biochemican syksyllä hankkimista yrityksistä Tšekeistä ja Yhdysvalloista.

esimerkiksi itsensä johtamiseen, muutosjohtamiseen, kasvun hallitsemiseen sekä yrityksen strategian muodostamiseen ja siihen miten strategia saadaan ”elämään” jokapäiväisessä tekemisessä. Lisäksi DevCo Academy on mainio tapa kahden eri toimialoilla toimivan keskisuuren suomalaisen yhtiön johdon tutustua toisiinsa sekä vaihtaa arvokkaita käytännön kokemuksia kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyen. DevCo Academy ei ole kertarysäys, vaan haluamme satsata pitkäjänteisesti ihmisiin. Vexve Armatury Groupissa huomattiin jo vuosia sitten, että koulutukseen ja koulutusyhteistyöhön kannattaa todella satsata. Hyvänä esimerkkinä tästä on tiivis yhteistyö paikallisen koulutuskuntayhtymän kanssa, joka on yhtiölle edelleen tärkeä kumppani tuotannollisen henkilöstön koulutuksessa. Tavoitteenamme on rakentaa DevCo Academystä arvostettu koulutusohjelma DevCo-perheeseen kuuluvien yritysten johdolle ja avainhenkilöille!

Seuraavan puolen vuoden aikana tulemme viettämään yhdessä yhdeksän koulutuspäivää. Koulutuksen pääteemat liittyvät

16

PERHEYRITYS 4 • 2019

Lauri Stadigh DevCo Partners Oy (partner) Vexve Armatury Group (hallituksen jäsen)


TEKSTI: IA ADLERCREUTZ

Kestävään kehitykseen panostaminen kasvattaa omistaja-arvoa Perheyritysten dna:n ytimessä on pitkien kehityskaarien ymmärtäminen ja vastuullinen toiminta. Tästä syystä niiden on luontevaa osallistua yhä vilkkaampana käytävään vastuullisuuskeskusteluun. Kääntääksemme sanat teoiksi, olemme perustaneet Perheyritysten liittoon työryhmän, jonka tehtävänä on mahdollistaa kestävän kehityksen oppien ja tavoitteiden jalkautuminen mahdollisimman monen perheyrityksen arkeen. ”On haasteellista saada vastuullisuus liiketoiminnan ytimeen ja ohjaamaan päätöksentekoa”, totesi Sini-tuotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz Perheyritys-lehdessä 1/2019. Uuden työryhmämme tavoitteena on näiden haasteiden taklaaminen. Haluamme edistää kestävää kehitystä tukevien käytäntöjen leviämistä perheyrityksiin. Haluamme myös muistuttaa, että elefantti pitää syödä paloina: jokainen parannus on askel parempaan. Yritysvastuukeskustelun keskiöön on noussut yrityksen perustehtävän uudelleenmäärittely. Perinteisen yritystoiminnan määritelmän mukaan yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Muutama kuukausi sitten Yhdysvalloissa järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa (Business Round Table) 181 amerikkalaista yritysjohtajaa määritteli yritysten tehtäväksi tuottaa hyötyä kaikille sidosryhmilleen: asiakkaille, työntekijöille, yhteistyökumppaneille, yhteiskunnalle ja osakkeenomistajille.

isompaa ja jalompaa tarkoitusta. Merkityksellisyyttä, johon on mahdollista kiinnittyä. Yhä useammin tuo tarkoitus (purpose) rakentuu yrityksen kyvystä ratkaista todellisia tarpeita kestävästi. Yritystoiminnan ja tuotettujen ratkaisujen odotetaan olevan vastuullisia niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Syynä tähän vaatimukseen on sekä omistajien että asiakkaiden kasvanut tietoisuus ympäristöuhista ja niiden seuraamuksista. Ympäristöuhat haastavat niin yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita kuin markkinatalouden mekanismeja.

Monelle perheyritykselle määritelmä kuulostaa hämmentävän tutulta – jopa itsestään selvältä. Tulosta on aina tehty yrityksen pitkäjänteistä kehittämistä silmällä pitäen ja useiden sidosryhmien tarpeet huomioiden. Tunnettu sanonta kuuluukin, että perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta. Sillä, miten kauan investointien takaisinmaksua jaksetaan odottaa, on merkitystä tilanteessa, jossa monien vanhojen liiketoimintamallien korvaaminen uusilla on välttämätöntä. Kysymys on isoista ja haastavista muutosprosesseista. Perheyritykset eivät vierasta ajatusta siitä, että nyt tehtyjen panostusten synnyttämä hedelmä jää seuraavien sukupolvien poimittavaksi. Ihmiset, niin asiakkaat, työntekijät kuin muutkin sidosryhmät vaativat yritykseltä tänä päivänä perustehtävänsä lisäksi

Maailma muuttuu ja samalla myös yritysten rooli siinä. Ia Adlercreutzin luotsaaman PL:n Kestävän kehityksen -työryhmän tavoitteena on auttaa omistajia näkemään kestävän kehityksen mukaisen toiminnan merkitys omistaja-arvon kasvattajana. Paneudumme työssämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals eli SDG). Tule mukaan verkostoitumaan ja oppimaan muilta perheyrityksiltä hyviä käytäntöjä. Muutos syntyy monista pienistä peräkkäisistä teoista!

IA ADLERCREUTZ Perheyritysten liiton hallituksen jäsen. Hän luotsaa strategiseen brändijohtamiseen ja yrityskulttuurin johtamiseen keskittynyttä Co-founders Oy:tä ja vaikuttaa perheyrityksensä Turvanasta Oy:n hallituksessa.

Ilmoittaudu sähköpostitse: ia@co-founders.com

PERHEYRITYS 4 • 2019

17


TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

PERHEYRITYSTEN YRITYSVASTUU NÄKYY HENKILÖSTÖSTÄ HUOLEHTIMISESSA JA EETTISYYDEN KOROSTAMISESSA Perheyritysten yritysvastuu näkyy tuoreen kyselyn mukaan etenkin henkilöstöstä huolehtimisessa ja eettisyyden korostamisessa. Perheyritysten liiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan yli 80 %:lla perheyrityksistä on kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan. Fiblonin Vice President, Brand & Communication Anne Ekberg pitää suurimpana haasteena sitä miten vastuullisuusasiat saadaan osaksi yrityksen liiketoiminnan ydintä.

Lähes kaikki perheyritykset eli vastaajista 97 % pitävät vastuullisuutta liiketoiminnan kannalta olennaisena. ”Suurin haaste on se, miten vastuullisuus saadaan osaksi liiketoiminnan ydintä”, toteaa PL:n hallituksen jäsen ja Fiblonilla yli 10 vuotta vastuullisuustyötä tehnyt Anne Ekberg. Annen kanssa samaa mieltä suurimmasta haasteesta on myös yli puolet kyselyyn vastanneista perheyrittäjistä. Fiblonilla vastuullisuus on integroitu strategiaan arvojen kautta. ”Usein yrityksissä vastuullisuus nähdään hankkeena, joka päättyy joskus. Fiblonin arvoissa – kannattava kasvu, tyytyväinen asiakas, työnilo ja ympäristön kunnioittaminen – näkyvät taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuullisuus. Niitä eletään todeksi joka päivä. Jokaisen päätöksen pitää toteuttaa näitä arvoja.”

Vastuullisuuden merkitys kasvaa Kyselyn vastaajista 93 % uskoo vastuullisuuden merkityksen kasvavan seuraavien vuosien aikana. Vastuullisuuteen käytettävien resurssien kasvamiseen uskoo sen sijaan hieman harvempi, eli 77 %. ”Pienillä perheyrityksillä ei ole resursseja palkata vastuul-

18

lisuuspäälliköitä. Resurssit pitää käyttää siihen, mikä antaa eniten lisäarvoa asiakkaille. Siksi vastuullisuustyö on kytkettävä osaksi muuta liiketoimintaa. Näin sitä tehdään yrityksessä koko ajan eikä se ole mikään irrallinen toiminto”, Ekberg sanoo. Jotta tämä onnistuisi, omistajien, hallituksen ja johdon pitää ymmärtää vastuullisuuden merkitys liiketoiminnalle ja näyttää esimerkkiä. ”Vastuullisuus lähtee omistajien arvoista ja hallituksen päätöksistä. Jos vastuullisuusosaamista ei ole hallituksessa tai johdon sydän ei syki yritysvastuulle, niin asioita ei saada eteenpäin.”

Kestävän kehityksen tavoitteita Vastuullisuusteemoista tärkeimpinä perheyritykset pitävät ilmastonmuutosta, kiertotaloutta ja eettisyyttä. Myös työnteki-

PERHEYRITYS 4 • 2019


FIBLON MISSIO Autamme ammattikäytön asiakkaita profiloimaan toimintaansa ja lisäämään tuottojaan tarjoamalla pöydänkattaus-, pyyhintä- ja matkustuksen mukavuustuotteita sekä palveluita. VISIO Olemme matkalla mestarien liigaan ja Satakunnan parhaaksi työpaikaksi edelläkävijänä jatkuvasti välittäen, avoimesti viestien ja asiakkaita kuunnellen. LIIKEIDEA Yllättäviä ja yksilöllisiä ideoita kattaukseen ja puhtaanapitoon! Anne Ekbergin vinkit vastuullisuuteen 1. Vastuullisuusosaamista hallitukseen 2. Vastuullisuus osaksi strategiaa ja yrityskulttuuria 3. Mittareina liiketoimintamittarit

jöiden oikeudet nousivat korkealle eli neljänneksi tärkeimmäksi teemaksi perheyrityksille. Vähiten tärkeimpinä teemoina pidetään verotusta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.   ”Perheyritysten pitäisi miettiä, miten esimerkiksi biodiversiteetti, ilmastonmuutos ja hiilijalanjälkikeskustelu vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan tulevaisuudessa ja miten perheyritys voi toiminnallaan tehdä maailmasta omalta osaltaan vähän paremman.” Kysely mukaan yli 80 % perheyrityksissä oli kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan. Anne suosittelee, että yritys aluksi tutkii toimintaansa kokonaisvaltaisesti ja pohtii vastuullisuustyölle tavoitteita. ”Esimerkiksi hiilijalanjälkilaskenta on hyvin yksityiskohtiin menevää ja yleensä sen tekijöiden tärkein päämäärä on tehdä aukoton ja täydellinen laskenta. Tällöin pienempien yritysten

kohdalla voi käydä niin, että laskenta ei ohjaakaan yritystä olennaisiin toimiin, vaan jäädään pyörittämään toimintansa kannalta epäolennaisia yksityiskohtia.” Kyselyn mukaan perheyritysten vastuullisuudessa korostuu myös lähi- ja paikallisyhteisöjen tukeminen, sillä se nousee kyselyssä henkilöstön jälkeen toiseksi tärkeimpänä sidosryhmänä esiin.   Fiblonin visiona on olla Satakunnan paras työpaikka: ”Olemme juuri niin hyvä yritys kuin mitä meillä työskentelevien ihmisen osaamistaso on.”

Vastuullisuudesta hyötyä liiketoiminnalle Tärkeimpänä ajurina vastuullisuustoiminnalle perheyritykset näkevät maineenrakennuksen ja brändin arvon kasvattamisen,

PERHEYRITYS 4 • 2019

19


asiakastyytyväisyyden lisäämisen sekä tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamisen. Nämä ovat selkeitä hyötyjä liiketoiminnalle. Anne Ekbergin mukaan kun puhutaan liiketoimintahyödyistä, kiinnostuu pienempikin yrittäjä vastuullisuudesta. Koska vastuullisuustoiminnan tavoitteet ja hyödyt liittyvät liiketoimintaan, niin yrityksissä ei välttämättä tarvitse olla erillisiä vastuullisuusmittareita. ”Vastuullisuusmittarit ovat täysin turhia, koska vastuullisuutta pitää mielestäni mitata liiketoimintamittareilla. Yli 20 vuotta Fiblonin tärkein liiketoimintamittari on ollut sääntö: kuinka hyvin hyödynnämme kaiken raaka-aineen, mikä on hävikki. Kaikkien raaka-aineiden pitäisi olla uusiutuvia.”

Perheyritysten ja suurten yritysten vastauksissa ei merkittäviä eroja PL:n jäsenilleen tekemä kysely oli sama kuin FIBSin keväällä tekemä vastuullisuuskysely Suomen 1000 suurimmalle yritykselle. Perheyritysten ja suurten yritysten vastauksissa oli vain joitakin eroja. Suuriin yrityksiin verrattuna perheyrityksissä on vähemmän vastuullisuuden johtamiskäytäntöjä. Perheyritykset raportoivat vähemmän vastuullisuudestaan

kuin suuret yritykset. Fiblon on tässä poikkeus. Se on tehnyt jo viisi raporttia. ”Raportoimme kahdesta vuodesta kerrallaan. Emme raportoi vain raportoinnin takia, vaan sillä pitää olla vaikuttavuutta. Kolme ensimmäistä raporttiamme olivat GRI-kehikon mukaisia, neljäs raportti tehtiin tarinoiden muotoon ja viimeisin sisältää videon, artikkeleita arvojen mukaan ja hiilijalanjäljen raportoinnin. Vastuuraportointi ei saisi olla itseisarvo, vaan enemmänkin väline parantaa toimintaa.” Vastuullisuudessa ei ole yhtä totuutta. On yhtä monta tapaa toteuttaa vastuullisuutta kuin on yrityksiäkin. Jokaisen perheyrityksen pitää löytää itselleen olennaisin asia vastuullisuudessa. Kyselyyn vastasi elo-syyskuun 2019 vaihteessa 75 vastaajaa, joka on hyvä edustus (noin kuudesosa) Perheyritysten liiton noin 450 jäsenyrityksestä. Vastaajajoukossa painottuivat suuret ja keskisuuret yritykset: vastaajista noin kolmannes edusti suuria, yli 250 hengen perheyrityksiä ja kolmannes keskisuuria, 50–250 henkeä työllistäviä perheyrityksiä. Vastaajien toimialoissa yleisin oli teollisuus (47 %).

ASIANTUNTIJAPALVELUJA LÄHES 50 VUODEN KOKEMUKSELLA! Tarjoamme tilintarkastuksen, taloushallinnon ja verotuksen asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella. Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisää lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä, ja lisäksi tarjoamme kattavasti liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja. Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

WWW.TUOKKO.FI P. +358 9 4366 140

20

TALOUS ON TAITOLAJI PERHEYRITYS 4 • 2019


KOLUMNI

Vastuullisuus arkipäiväistyy – yhä useampi on kiinnostunut yrityksesi toiminnasta Vastuullisuus on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Kestävän kehityksen perusajatuksen mukaan meidän tulee toimia siten, ettemme vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuutta hyvään elämään. Ilmastonmuutoksen uhatessa ovat kestävän kehityksen ympäristönäkökulmat korostuneet entisestään. Loogisesti ajateltuna vastuullinen liiketoiminta on yleensä myös kannattavaa. Aivan kuten arkielämässä, on järkevää tunnistaa tulevaisuuden riskit ja mahdollisuudet, ja niihin liittyvät mahdolliset investointitarpeet hyvissä ajoin ja varautua niihin. On edullisempaa pitää vaikkapa talosta tai omasta terveydestä huolta säännöllisesti kuin odottaa viimeiseen asti, kunnes on pakko ryhtyä laajoihin remontteihin. Perheyrityksillä on vastuullisuuden näkökulmasta uniikkeja ominaisuuksia, jotka tekevät vastuullisesta toiminnasta niille luontaista. Perheyrityksiä pidetään pitkäjänteisinä toimijoina, joiden kvartaalin pituudeksi monesti mainitaan 25 vuotta. Perheyritykset usein myös henkilöityvät omistajiinsa. Omistajan rooli näkyy usein perheyrityksissä omistajan arvojen peilautumisena osaltaan yrityksen arvopohjaan. Perheyrityksillä on esimerkiksi todettu monissa yhteyksissä olevan vahva painotus henkilöstön hyvinvoinnissa ja toiminnan eettisyydessä.

timallista. Vastuullisuuden kannalta on oleellista tunnistaa resurssit, joista yritys on riippuvainen, esimerkiksi henkilöstö ja luonnonvarat. Niin ikään keskiössä ovat tuotokset – sekä positiiviset (esim. tuotteet, työllisyys, verot) että negatiiviset tuotokset (esim. jätteet, kasvihuonekaasupäästöt). Näiden pohjalta yritys voi tunnistaa oman liiketoimintansa kannalta yritysvastuun olennaisia teemoja. Tähän tarkoitukseen on toki olemassa monenlaisia työkaluja, joista voi myös olla hyötyä. Hyvä tapa alkuun on kuitenkin seurata omaa toimitusketjuaan ja arvonluontimalliaan – unohtamatta keskeisten sidosryhmien odotuksia yrityksen toiminnalle. Vastuullisuus arkipäiväistyy ja tarve sen huomioimiseen ja siitä viestimiseen saattaa tulla monesta eri suunnasta. Aiheesta saattavat kysyä yritykseltä sen kuluttaja- tai yritysasiakkaat, kansalaisjärjestöt, henkilöstö, lainsäätäjä, sijoittajat tai rahoittaja. Rahoittajan näkökulmasta olennaista on ymmärtää yrityksen luottokelpoisuus, minkä arvioinnissa huomioidaan muun muassa se, miten vastuullisesti yritys toimii. Viimeistään nyt on siis hyvä hetki arvioida ja kehittää yrityksen vastuullisuutta sekä tunnistaa sen kulmakivet – sillä vastuullisuuden tärkeys tulee korostumaan entisestään.

Vastuullisuustoimien kehittäminen ja niistä raportointi voi alkuun tuntua haastavalta, sillä vastuullisuus linkittyy kokonaisvaltaisesti kaikkeen toimintaan. Vastuullisuuden ytimen määrittämisen voi aloittaa yhtiön strategiasta ja arvonluon-

PERHEYRITYS 4 • 2019

Asko Siintola ESG analyytikko

21


22

PERHEYRITYS 4 • 2019


JATKAJAT

TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO | KUVAT: LIISA TAKALA

Katriina Virtanen johtaa Vogliaa määrätietoisin ottein LAMMILAISEN VAATEYHTIÖ VOGLIAN PERUSTI PERTTI VIRTANEN VUONNA 1983 JA HÄN JOHTI YRITYSTÄ VUOTEEN 1994 ASTI. HÄNEN POIKANSA MARKKU VIRTANEN VASTASI YRITYKSESTÄ SYYSKUUHUN 2019 ASTI, JOLLOIN JOHTOON NOUSI HÄNEN TYTTÄRENSÄ KATRIINA VIRTANEN. HÄN AIKOO UUDISTAA JA KANSAINVÄLISTÄÄ VOGLIAN, VASTUULLISUUDESTA HUOLEHTIEN.

PERHEYRITYS 4 • 2019

23


”Voglia on aina ollut paljon perheemme elämässä läsnä. Pääkonttori oli Lammilla ja meidän kotimme siitä linnuntietä 500 metrin päässä. Sitä yritystä ei hirveästi ehkä edes ajatellut, kun se oli aina siinä. Isäni Markku kuljetti koko meidän perhettämme aina mukana messuilla ja missä milloinkin, työ- ja vapaaaikaa ei paljon eroteltu. Kesälomamatkoilla käytiin tutustumassa kangastehtaissa ja niin edelleen. Äiti on aina ollut myös Voglialla töissä ja pienenä luulinkin, että kaikkien äidit ja isät ovat samassa työpaikassa. Olen monesti miettinyt, että miten he sitä palettia ovat oikein pyörittäneet, kun meitä oli neljä lasta.

minusta tuli myymäläpäällikkö ja tämän jälkeen myynti- sekä markkinointipäällikkö.

Nuorena minulla oli ihan muut suunnitelmat kuin Voglia: harrastin määrätietoisesti ratsastusta ja olin nuorten esteratsastuksen maajoukkueessakin. Lähdin lukion jälkeen Ruotsiin pariksi vuodeksi ratsastamaan ammattimaisesti, mutta ymmärsin, että se ura olisi vaatinut Keski-Eurooppaan muuttoa ja luopumista opiskeluista. Palasin sitten Suomeen hevosten kanssa ja suuntasin muualle. Lähdin Australiaan opiskelemaan ja tein siellä liiketalouden BBA-tutkintoni loppuun, menin Lumenelle töihin ja tykkäsin siitä ihan hirveästi. Meidän äitimme taisi sanoa siinä kohtaa isälle, että oletko ajatellut, että jos nyt et ymmärrä pyytää noita lapsia mukaan yritykseen, niin ne menevät muualle töihin. Silloin isä kysyikin, että oletko ajatellut, että tulisit ihan oikeasti meille töihin. Tein ensin pop up -myymälöiden kiertuetta meille, sen jälkeen

Tavoitteenamme ovat kansainväliset markkinat, jonne lähdemme vastuullisuus ja perheyrittäjyys edellä.

Nyt olen ollut toimitusjohtajana syyskuun alusta. Se toimitusjohtajaprosessi meni hirveän sulavasti. Siitä alettiin puhua ehkä reilu 2 vuotta sitten, missä ollaan ja mihin ollaan menossa. Minulle ja sisaruksilleni tuli hirveä kyselytulva isälle, mikä on meidän visio ja missio ja aloitettiin strategiatyö sekä omistajuudesta puhuminen. Isällä on edelleen enemmistö osakkeista ja meillä sisaruksilla puolet neljästään jaettuna.

KATRIINA VIRTANEN, 28. S. 8.1.1991 Perheyrityksen kolmatta sukupolvea Koulutus: BBA Harrastukset: Crossfit VOGLIA Lammilainen perheyritys, nyt kolmannessa polvessa Perustettu: 1983 Liikevaihto: 5,2 M€ (ennuste 2019) Henkilöstö: 65 (Suomi ja Viro yhteensä)

24

PERHEYRITYS 4 • 2019


Olen ollut tosi paljon meidän myymälöissä töissä ja voi olla, että asiakkaille tuli monta kertaa esiin, että tunnen firman vähän keskimääräistä paremmin! En usko, että henkilökunnalle oli mikään ongelma, että olin siellä myymälässä töissä – meillähän on hirveän pitkiä työsuhteita, meillä on ihmisiä, jotka ovat työnnelleet minua vauvana vaunuissa. Osa henkilökunnasta oli ilmeisesti uumoillutkin, että minusta tulee joskus toimitusjohtaja. Luulen myös, että nuori naisjohtaja kiehtoo ja inspiroi työyhteisöä – ei aina tarvitse olla mies tai tietyn ikäinen. Tietysti olen saanut siinä helpotusta, että minut ja toimintatapani tunnettiin etukäteen. Minua auttoi myös se, että Marina Vahtola tuli ulkopuolisena jäseneksi meidän hallitukseemme. Häneltä lähti vahvasti ajatus sukupolvenvaihdoksesta ja myös hän näki potentiaalin minussa. Se auttoi omaa asemaani. Olin yrityksen murrosvaiheessa kaikista luontevin valinta siihen. Isä on edelleen aktiivisesti mukana, mutta ei ole sellaista fiilistä, että hän ei antaisi minulle vastuuta tai valtaa. Ei ole tullut riitatilannetta, että mitä tehdään, tosi avoimesti olemme voineet puhua kaikesta. Ukki nukkui pois elokuussa eli hän ei ehtinyt tätä minun toimitusjohtajuuttani nähdä. Kyllä hän varmasti olisi ollut tyytyväinen, että minä jatkan. On ihailtavaa, miten meidän vanhemmat ovat tämän hoitaneet: että jonkun toisen unelma siirtyykin toisen reppuun, ja se on toiminut. On toki hieno ajatus, että perheyritys säilyy perheessä, mutta se ei saa olla väkinäistä. Ei se silloin ole perheen tai yrityksenkään etu. Meillä on kunnianhimoiset suunnitelmat Voglian tulevaisuudelle. Tavoitteenamme ovat kansainväliset markkinat, jonne lähdemme vastuullisuus ja perheyrittäjyys edellä. Testaamme parhaillaan ennakkomyyntipilottia, jossa kuluttaja saa nähtäväksi tuotteet samaan aikaan kuin sisäänostaja ja voi tilata tuotteen ennakkoon. Vuokraamme myös tuotteitamme, joka on tosi mielenkiintoinen trendi. Vaate voidaan jatkossa nähdä yhtä lailla palveluna kuin vaikka kaupunkipyörät tai AirBnB – miksi joku vaate olisi pakko omistaa itse? Esimerkiksi näillä tavoilla päästäisiin vastuullisempaan tuotantotapaan, ja olen ihan varma siitä, että vaatebisneksessäkin tulee muutos, kuten vaikkapa kasvissyönnin yleistymisessä on tullut. Mitä nuorempia kuluttajia tulee, niin sitä huolestuneempia ja tietoisempia kuluttajia he ovat.”

JATKAJAT

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

PERHEYRITYS 4 • 2019

25


TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO & SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: MIKA KANERVA

PERHEYRITYSTEN LIITON SYYSKOKOUS KOKOSI PERHEYRITTÄJÄT TAMPEREELLE JOHANNA HAMRO-DROTZ

MATTI APUNEN

MARINA VAHTOLA

26

Marraskuun harmauteen saatiin virtaa ja valoa kun Perheyritysten liitto järjesti vuotuisen syyskokouksen sekä seminaarin Tampere-talossa 13.11. Toiminnan täyteiseen päivään mahtui paljon mielenkiintoista ohjelmaa. Aamu alkoi perheyritysvaltuuskunnan kokouksella ja jatkui Perheyritysten liiton syyskokouksella. Kokousten välillä kuultiin Tampereen yliopiston työelämäprofessori Matti Apusen puheenvuoro Omistamisen kolme kuolemansyntiä. Syyskokouksessa vahvistettiin Perheyritysten liiton hallitus 2020. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Martti Saikku, Janne Ylinen sekä Jenni von Veh. Kokouksen päätteeksi luvassa oli mainetta ja kunniaa kun paras perheyritysaiheinen gradu palkittiin Matti Koiranen -palkinnolla. Diplomit saivat myös kuusi uutta osaavaa omistajaa. Ensimmäinen perheyrityslähettiläs Lauri Kovanen sai yleisön raikuvat aplodit. Iltapäivän ohjelmassa vuorossa oli seminaari Vain vastuullinen menestyy –teemalla. Seminaarissa kuultiin monipuolisia ja mielenkiintoisia puheenvuoroja vastuullisuudesta sekä yritysten että erilaisten asiantuntijoiden näkökulmista. Vastuullisuusasioissa on tärkeää tietää,

PERHEYRITYS 4 • 2019

KATRIINA VIRTANEN

ANNE RAUDASKOSKI


miten ja kuinka paljon omilla toimilla ihan oikeasti on merkitystä. Yritysten nettovaikutuksista ja niiden mittaamisista puhui The Upright Projectin Annu Nieminen. Mielekiintoisia näkökulmia perheyrityksistä, vastuullisuus- ja uudistumisnäkökulmilla toivat Johanna Hamro-Drotz Sinituotteelta sekä Voglialta Katriina Virtanen, Markku Virtanen sekä Marina Vahtola. Perinteinen taukojumppa kesken tiiviin ohjelman herätti hilpeyttä ja sai seminaariyleisön vireäksi, koska viimeisenä ohjelmassa oli vielä minityöpaja, jossa vastuullisuuskysymyksiin pureuduttiin pienryhmissä. Pienryhmiä alusti Anne Raudaskoski Ethicalta. Illallista nautittiin tunnelmallisessa Finlaysonin palatsissa, jonka vaiheista ja historiasta kertoivat pormestari Lauri Lyly sekä Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja Philip Aminoff.

UUSIA JÄSENIÄ PERHEYRITYSTEN LIITON HALLITUKSEEN Perheyritysten liiton hallituksen uudet jäsenet vuoden 2020 alusta alkaen ovat Martti Saikku (Antti Ahlström Perilliset Oy, Helsinki), Jenni von Veh (KMT Invest Oy, Helsinki/Kankaanpää) ja Janne Ylinen (Kokkolan Halpa-Halli Oy, Kokkola). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Philip Aminoff (Veho Oy Ab, puheenjohtajana vuodesta 2018). Martti Saikku (s. 1960) on työskennellyt yli 30 vuotta varainhoidon ja pankkisektorin asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä yli 20 vuotta Ahlström-suvun luottamustehtävissä, muun muassa Antti Ahlström Perilliset Oy:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2013. Hän edustaa perheyrityksen viidettä sukupolvea. Jenni von Veh (s. 1976) on KMT Invest Oy:n toimitusjohtaja

vuodesta 2014 sekä Promeco Groupin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015. Von Veh edustaa perheyrityksen toista sukupolvea. KMT Invest on perheen omistama sijoitusyhtiö, joka sijoittaa kiinnostaviin alku- ja kasvuvaiheen yrityksiin sekä kiinteistöihin; Promeco puolestaan toimittaa sähkömekaanisia järjestelmiä ja palveluja. Janne Ylinen (s. 1975) on Kokkolan Halpa-Halli Oy:n toimitusjohtaja ja edustaa perheyrityksen toista sukupolvea. Ylisellä on luottamustehtäviä esimerkiksi Keskuskauppakamarin hallituksen jäsenenä ja vakuutusyhtiö Fennian hallintoneuvoston puheenjohtajana. Kokkolan Halpa-Halli on vuonna 1969 perustettu kaupan alan yritys, jolla on 35 myymälää ja verkkokauppa.

Uusia ja luopuvia PL:n hallituksen jäseniä sekä hallituksen puheenjohtaja syyskokouksessa Tampereella. Vasemmalta Jenni von Veh, Martti Saikku, Philip Aminoff, Janne Ylinen, Anne Kangas, Peter Fredman ja Anne Ekberg.

PERHEYRITYS 4 • 2019

27


kuva: mika kanerva

SAVE THE DATE Perheyritysten liiton kevätkokous järjestetään Helsingissä EFB Summitin yhteydessä. Family Business Values – an intangible aset that guides decision making for the long term 7th EUROPEAN FAMILY BUSINESS SUMMIT HELSINKI 28th and 29th May 2020

MATTI KOIRANEN PRO GRADU -PALKINTO EMMI PALOMÄELLE. Emmi Palomäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta palkittiin Perheyritysten liiton Matti Koiranen -palkinnolla parhaasta perheyritysgradusta. Palkinnon arvo on 500 euroa. Palomäen gradu käsitteli perheomistajien vaikutusta toimitusjohtajien palkitsemisessa suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Tutkimuksen tavoitteena oli ensisijaisesti ymmärtää, vaikuttavatko perheomistajat merkittävän omistusosuuden myötä toimitusjohtajan palkitsemisen tasoon ja rakenteeseen. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, millä tavalla palkitseminen näyttäytyy, jos toimitusjohtajana on perheeseen kuuluva jäsen.

KUUSI UUTTA OSAAVAA OMISTAJAA PALKITTIIN DIPLOMEIN Perheyritysten liitto on jakanut syyskokouksessaan Tampereella Osaava omistaja -diplomit viidelle perheyrittäjälle, jotka ovat suorittaneet Osaava omistaja -valmennusohjelman. Ohjelma valmentaa parempia omistajia perheyrityksiin sekä ohjaa hyvään hallitustyöhön ja omistamiseen. Kokonaisuuteen kuuluu neljä valmennusta, jotka liittyvät

28

strategiseen johtamiseen, hallitustyöhön ja omistajuuteen. Osaava omistaja -diplomit saivat Nina Arvonen Teknopower Oy, Pekka Ekberg Fiblon Oy, Mona Grannenfelt Nanten Oy, Jaana Kotro Teknopower Oy, Ville Mäkinen Hämeen TavaraTaxi Oy ja Eva Wathén Koskisen Oy. Ensimmäinen Perheyrityslähettiläs on Lauri Kovanen.

PERHEYRITYS 4 • 2019


TEKSTI: MILLA LAPPALAINEN

perheyr it lähettil ysäs 2 01 9

Lauri Kovanen haluaisi nähdä liiton jäseninä enemmän nuoria ensimmäisen polven yrittäjiä LAURI KOVANEN ON OLLUT PERHEYRITYSTEN LIITON JÄSEN LIKI 20 VUOTTA: ENSIN KOVANEN YHTIÖT -SUKUYHTIÖN, SITTEN ISÄN SIJOITUSYHTIÖN JA VIIMEISIMPÄNÄ OMAN HELSINKI LIMO -YRITYKSEN KAUTTA. LIITON JÄSENYYTTÄ HÄN ON SUOSITELLUT MUILLEKIN YRITTÄJILLE.

”Moni ajattelee, ettei jäsenyys ole ajankohtaista, jos vaikka lapset ovat vielä pieniä. Minusta jäsenyyttä kannattaisi ajatella kuin vakuutusta – se kannattaa ottaa hyvissä ajoin kaiken ollessa hyvin eikä vahinkojen satuttua”, Lauri sanoo. Perheyrittäjyyden rosot ovat tulleet Laurille tutuksi. Hän kasvoi yrittäjyyteen isänsä ja setänsä perustamassa taksiyhtiössä. Vuonna  2011 Laurin isä myi osuutensa yrityksestä veljensä perheelle, ja sukuyrityksessä työskennellyt Lauri jäi työttömäksi. Ikänsä kuljetusalalla työskennelleenä hän päätti perustaa oman kuljetusyhtiön,  Helsinki Limon. Kilpailuasetelmasta johtuen suvun välit olivat pitkään arvella.  ”Liiton kautta saatu verkosto on auttanut elämän ja yrittäjyyden murroskohdissa. Vaikka yritykset ovat vaihtuneet, liiton jäsenyys ja yhteisö on pysynyt. Kiitollisena saamastani tuesta haluan jakaa sitä eteenpäin ja kertoa avoimesti kokemuksistani. Kaikkea ei tarvitse opetella itse kantapään kautta.”

Nykyään tuoreen lähettilään kuljetusbisneksessä ovat mukana myös oma puoliso sekä osittain veljet, isä ja isän vaimo. Perheyritysfilosofian välittäminen näkyy myös muiden kasvollisten omistajien suosimisessa. Viimeisimpänä hän teki 11 auton kaupan oululaisen Juhan Auton kanssa, jonka seuraajasukupolven jäsen on tuttu liiton nexteistä. ”Moni käyttää tietämättään tuotteita tai palveluita, joille löytyisi vaihtoehto myös liiton piiristä. Jos yrittäjinä suosisimme näitä, usein kaikki hyötyisimme.” Kovanen palkittiin Perheyritysten liiton ensimmäisenä Perheyrityslähettiläänä. Palkinnolla halutaan huomioida jäseniä, jotka ovat aktiivisesti kertoneet perheyrittäjyydestä omissa verkostoissaan ja toimineet esimerkillisesti suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden hyväksi. Palkinto jaetaan seuraavan kerran syyskokouksessa 2020.

PERHEYRITYS 4 • 2019

29


TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO

SYDÄMEN ASIA

30

PERHEYRITYS 4 • 2019

SYDÄMEN ASIA -sarjassa perheyritysten, äidit,tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.


SYDÄMEN ASIA

Joutsen Finlandin tarina alkoi vuonna 1936, kun tanskalaissyntyinen Marius Pedersen näki vaimonsa Saiman pesevän untuvia padassa ja sai siitä liikeidean. Harrastuksena alkanut toiminta kasvoi yritykseksi ja työllisti pian koko perheen. Vuonna 1954 yritys muutti Helsingistä Riihimäelle, missä oli hyvät kulkuyhteydet ja tekstiiliyritykselle riittävän pehmeä vesi. Nyt Joutsen Finland on maailman pohjoisin untuvatuotteiden valmistaja, ylpeä tuotteidensa laadusta ja vahva vientiyritys. Joutsenen untuvatakit sekä vuodevaatteet ovat suomalaisille hyvin tuttuja. Toimitusjohtaja Matias Kotkasaari, 36, on yrityksen neljättä sukupolvea.

Jos tämän myisi, niin mitä ihmettä sitä sitten tekisi? JOUTSEN FINLANDIN JOHDOSSA JO NELJÄS SUKUPOLVI

PERHEYRITYS 4 • 2019

31


”Perustaja Marius Pedersen oli isäni isoisä. Hän luopui yrityksen vetämisestä 85-vuotiaana ja isäni Eero Kotkasaari alkoi johtaa yritystä ollessaan 29-vuotias. Meillä tapahtui sukupolvenvaihdos vuonna 2016. Se tuli vähän yllättäen, Eero oli päättänyt, että nyt on aika. Olen ollut myöhemmin kursseilla puhumassa sukupolvenvaihdoksesta ja siitä miten se oikein kannattaisi tehdä, mutta mekin huomattiin vähän myöhemmin, että ei se ihan niin hyvin meillä mennytkään. Alun perin sukupolvenvaihdos alkoi jo vuonna 2009, kun Eero lahjoitti osakkeita ja omistusta meille lapsille. Meitä lapsia on kaksi: siskoni Lotta on kapiaisena puolustusvoimien palveluksessa ja hän sanoi, että sillä taustalla hänen olisi vähän vaikea tulla firmaan töihin. Eli minä jatkan. Ei jatkosta kyllä kovin paljon puhuttu perheessä, muut ehkä puhuivat siitä enemmän. Toki takaraivossa kolisi, että eiköhän sitten jotain tämän tyyppistä sitten. Varsinkin, kun sisko keksi ihan muun uran. Mitään painostusta ei kyllä tullut jatkoon; isä oli ehkä sen verran ovela myös. Kyllähän kaikenlaisia uravaihtoehtoja pyörittelin. Ensimmäisen kerran olin perheyrityksessämme töissä 3-vuotiaana: revittiin viinipulloista etikettejä ja liimattiin tilalle firman etikettejä. 10-vuotiaana olin ensimmäisen kerran Joutsenella Hulluilla Päivillä töissä. Olin myös muualla töissä myöhemmin, muun muassa tapahtumamyyjänä riihimäkeläisessä Aku Hirviniemen ja Janne Katajan yrityksessä. Opettavainen keikka! Vuonna 2007 tulin täysipäiväisesti meille. Isä keksi minulle laatupäällikön homman, tein lähinnä varastohommaa ja olin siellä sekatyömiehenä apuna. Pari vuotta myöhemmin siirryin myyntipäälliköksi ja toimitusjohtajaksi tosiaan vuonna 2016.

MATIAS KOTKASAARI, 36. Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja S. 1983 Koulutus: Merkonomi Perhe: 1-vuotias tytär ja vaimo Harrastukset: metsästys ja vanhat maasturit JOUTSEN FINLAND OY Untuvatuotteisiin erikoistunut tekstiilialan yritys Perustettu: 1936 Kotipaikka: Helsinki, toiminnot Riihimäellä. Toinen tehdas Virossa Joutsen Oü sekä Pietarissa logistiikkayritys ooo Joutsen Liikevaihto: noin 9 miljoonaa euroa (2018) Henkilöstö: noin 115 (konserni)

32

On kyllä hienoa jatkaa perinteistä tarinaa, työllistää yli 100 ihmistä ja tehdä tätä itselle. Ja kiva tuottaa myös tuleville sukupolville arvoa, ollen samalle luonnolle hyvä ja toimia vastuullisesti. Se toimitusjohtajaksi siirtyminen meni niin, että isä ilmoitti yhtenä päivänä, että nyt olisi hyvä hetki hänen höllätä. Vastasin siihen, että ok. Ensimmäiset kolme viikkoa vaihdoksen jälkeen isä aina vahingossa saapasteli toimitusjohtajan huoneeseen, kunnes muisti että ei enää. 37 vuottahan hän siinä hommassa oli, että ei ihme. Isä jäi hallituksen puheenjohtajaksi. Alussa oli vähän vaikeaa, kun hän otti minun vanhan istumapaikkani siitä toimitusjohtajan huoneen edestä ja ihmiset aina pysähtyivät jo siinä Eeron kohdalla selittämään asioitaan, vaikka olivat oikeasti olleet tulossa minun luokseni. Ollaan kyllä ulkopuolistakin apua haettu tähän tilanteeseen ja saatu tosi hyviä neuvoja. Ensimmäisen vuoden toimitusjohtajana olin ihan pihalla koko ajan, mutta vähitellen sitä oppi mitä hommaan kuului. Pitkäaikaisimmat työntekijät minua opettivat, ja nyt alkaa olla jonkinlaista tajua mitä tekee. Meillähän on tosi pitkiä, yli 30 vuoden työsuhteita. Ja toki hallituksen jäsenet sparraavat. Olen neljättä sukupolvea ja uskon kyllä, että pärjäämme jatkossakin jos vain pysymme muutoksissa mukana. On kyllä hienoa jatkaa perinteistä tarinaa, työllistää yli 100 ihmistä ja tehdä tätä itselle. Ja kiva tuottaa myös tuleville sukupolville arvoa, ollen samalle luonnolle hyvä ja toimia vastuullisesti. Jos tämän myisi, niin mitä ihmettä sitten sitä tekisi? Minulla on yksi lapsi, reilun vuoden ikäinen tytär. Hän on selkeästi toimitusjohtajamateriaalia, sen verran tomerasti hän pyörittää ainakin isovanhempiaan.”

PERHEYRITYS 4 • 2019


PERHEYRITYS 4 • 2019

33


TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN | KUVAT: MIKA KANERVA

Ensimmäinen Perheyritys-HHJ-kurssi järjestettiin Tampereella Perheyritysten liitto, Tampereen kauppakamari ja Hallituspartnerit järjestivät loka-marraskuussa ensimmäisen perheyritysten omistajille, hallituksen jäsenille ja johdolle kohdennetun HHJ (hyväksytty hallituksen jäsen) -kurssin Tampereella.

34

PERHEYRITYS 4 • 2019


PL:n missiona on rakentaa kestävää suomalaista omistajuutta ja PL haluaa olla kehittämässä perheyritysten omistajien osaamista muun muassa hallitustyössä. Myös HHJ:n missio on edistää suomalaisten pk-yritysten menestymistä osaavan ja ammattitaitoisen hallitustyön avulla. Yhteistyötä oli helppo rakentaa samansuuntaisten missioiden pohjalta. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää suomalaisten perheyritysten toimintaa tarjoamalla perheyritysten tarpeisiin sovitettua hallitustyökoulutusta, jonka avulla perheyritysten omistajat, hallituksen jäsenet ja johto sekä henkilöt, jotka etsivät hallituspaikkaa perheyrityksestä, voivat kehittää osaamistaan perheyrityksen hallitustyössä. Perheomistajuus tuo yrityksen hallitustyöhönkin erityispiirteitä. Kurssilla kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja perheyrittäjien caseja. Lisäksi osallistujille jaettiin teemaan liittyvää kirjallisuutta ja sähköisen alustan kautta ajankohtaisia blogeja ja asiantuntijakirjoituksia. ”Kurssilla onnistuttiin hyvin yhdistämään käytäntö ja teoria. Case-esimerkit havainnollistivat hyvin opittua”, sanoi toimitusjohtaja Aleksi Arpiainen TT Gasketsista.

HHJ-kurssin sisällössä perheyrittäjyys tuli esiin muun muassa perheyrityscasessa. ”Perheyritysteemaa voitaisiin vieläkin paremmin tuoda esiin esittäjien materiaaleissa, siis muissakin kuin case-puheenvuoroissa. Nytkin sanaa jo mainittiin aika paljon, mutta sisältöihin se saisi myös vaikuttaa enemmän”, arvioi Aleksi Arpiainen.

PANU NIEMI

 Perheyritys-HHJ Tampereella

VA SEURAA

ke 8.4.2020 ke 15.4.2020 ke 22.4.2020 ke 29.4.2020 to 7.5.2020

HHJ-kurssin sisältö muodostui omistajan merkityksestä ja hyvästä hallintotavasta, hallituksen työn organisoinnista, strategiatyöstä, talouden seurannasta ja ohjauksesta sekä ryhmätyöstä. ”Kurssi on selkiyttänyt omistajan, hallituksen ja operatiivisen johdon rooleja ja antanut suuntaviivoja, mitä seuraavaksi pitää tehdä”, kuvaili kurssin antia toimitusjohtaja Panu Niemi Niemen tehtaat Oy:stä. ”Parasta on antia ovat olleet kokeneiden hallitusosaajien esitykset strategisen hallituksen muodostamisesta ja hyödyntämisestä sekä selkeän omistajatahdon merkityksestä”, kertoi liiketoimintajohtaja Marko Vossi. Vossi palkittiin 10 000. HHJ-kurssilaisena.

”Ryhmätyökeskustelu oli varsin antoisa ja antoi mahdollisuuden pohtia strategisesti oman hallituksen roolia ajan kanssa”, kiitti myös Aleksi Arpiainen.

Osallistujille kirkastui jo kurssin aikana, mitä he seuraavaksi tekevät parantaakseen perheyrityksensä hallitustyötä. ”Ensimmäisenä mietitään omistajan tahtotilaa ja laaditaan omistajastrategiaa annettujen suuntaviivojen pohjalta”, kertoi Panu Niemi. ”Tavoitteenamme on vahvistaa hallitustyöskentelyämme kahdella ulkopuolisella hallitusammattilaisella ja ammattimaistaa hallitustyöskentelyämme”, kiteyttää Marko Vossi. ”Sain kurssilta hyviä työkaluja miettiä, miten parhaiten hyödynnämme hallitustamme jatkossa. Pohdin kokoustemme määrän lisäämistä ja agendan lyhentämistä, mutta syventämistä tulevaan liittyen. Kurssi selvensi myös hallituksen jäsenten tavoitteiden ja roolituksen asettamisen sekä omistajien, hallituksen ja johtoryhmän yhteisen vuosikellon luomisen tärkeyttä”, sanoi Aleksi Arpiainen. Yhtenä huonona puolena kurssissa pidettiin sen lyhyyttä. ”Jotenkin kurssi oli vähän liian lyhyt. Juuri kun päästiin vauhtiin ja ihmiset alkoivat tulla tutuksi, niin kurssi loppui”, pahoitteli Panu Niemi.

MARKO VOSSI

Ohjelman alustajien lisäksi arvokasta osaamista ja kokemusta välittyi myös keskusteluissa osallistujien kesken. ”Toisten yrittäjien kanssa keskustelu on ollut erittäin hedelmällistä. Erityisesti ryhmätyöpäivä oli tosi hieno”, kehui Panu Niemi.

Ohjelmassa olisi voinut olla myös enemmän aikaa yhteisille keskusteluille. ”Opitun purulle väliaikakeskusteluissa olisi hyvä myös saada enemmän aikaa, jotta ahaa-elämyksiä käytäntöön viennistä tulisi lisää”, toivoi Aleksi Arpiainen. Osa osallistujista toivoikin jo jatkokurssia. Perheyritys HHJkurssi oikeuttaa muiden HHJ-kurssien tavoin HHJ-tutkinnon suorittamiseen.

PERHEYRITYS 4 • 2019

35


TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: LIISA TAKALA

HAKU PÄÄLLÄ! PERHEYRITYSTEN LIITTO SAA YHTEISTYÖKUMPPANIKSEEN VUODEN 2020 ALUSTA MOMENTOUS OY:N.

36

PERHEYRITYS 4 • 2019


Momentous on vuonna 2011 perustettu yritys, joka tarjoaa palveluita muun muassa johdon ja hallitusjäsenten suorahakuun sekä johtoryhmien arviointiin. Momentouksen omistavat 60 % Bravedo (entinen Barona Group) ja 40 % sen henkilöstö. Alkuajoista Momentous on kasvanut ja työllistää pian jo 25 henkilöä. Momentous panostaa erityisesti huolelliseen profilointiin, kattavaan markkinatutkimukseen ja taustoittamiseen. Se, että työtehtävään löytyy juuri oikea henkilö, tarkoittaa paljon muutakin kuin osaavinta ja pätevintä hakijaa. Kävimme kysymässä aiheesta lisää ja tutustumassa uuteen yhteistyökumppaniimme.

Research Manager Sari Tontti aloitti Momentouksella Research -konsulttina. Nyt Sari on osakas sekä johtaa Reasearch -tiimiä. Ennen Momentoukselle tuloa hän työskenteli teollisuuden alalla rekrytointi- ja HR-tehtävissä. Mika Rossi aloitti työuransa reilut parikymmentä vuotta sitten kunnanjohtajana. Tämän jälkeen ura jatkui virkamiehenä ja valtiosihteerinä valtioneuvoston kansliassa. “Poliittisessa järjestelmässä tietynlaisen kulminaatiopisteen saavutettuani koin haluavani uudelle urapolulle ja tein vaihdon yksityiselle puolelle kahdeksan vuotta sitten.” Parhaat opit myyntiin ja liike-elämään Rossi sai Accenturelta, jossa hän työskenteli ennen kuin aloitti Momentouksella toimitusjohtajana. “Suorahaku tai headhunting ei ole Nasa-tiedettä”, Rossi toteaa, mutta oikean ihmisen löytyminen oikeaan tehtävään on luonnollisesti yritykselle ensiarvoisen tärkeää. Momentouksen käyttämät metodit ja toimivat prosessit takaavat sen, että pystytään luomaan juuri oikeanlainen ehdokasprofiili suorahakua varten. Konsultille hyvä ihmistuntemus, ammattitaito ja verkostot ovat luonnollisesti myös tärkeitä. Ehdokaskartoituksen osalta Sari Tontin johtama Reasearch -tiimi on markkinoiden suurin. Tiimissä työskentelee seitsemän henkilöä. Ehdokaskartoitukseen panostetaan huolellisesti alusta lähtien. Kaikille toimialoille sovelletaan samoja metodeja. Momentous tekee aina räätälöidyt, asiakaskohtaiset profiloinnit. Momentous soveltaa Suomessa alallaan kaikista perusteellisimmin kulttuurista profilointia sekä palkkaavasta yrityksestä että kandidaateista. Monesti juuri tämän ratkaiseva tekijä eli kulttuurinen sopivuus yrityksen ja tehtävään valittavan henkilön välillä tulee esille vasta aivan hakuprosessin loppumetreillä, jolloin välttämättä niin sanotusti paperilla pätevin ei olekaan lopulta se paras valinta. Huolellinen perehtyminen kannattaa, sillä Rossin mukaan esimerkiksi koeajan aikana työsuhteen purut ovat heidän kauttaan haettujen henkilöiden osalta hyvin harvinaisia. On palkitsevaa saada homma niin sanotusti kerralla maaliin. Onnistunut suorahaku vaatii myös asiakkaalta sitoutuneisuutta. Profilointiin panostetaan ja asiakkaan kanssa ollaan tiiviisti yhteydessä koko haun ajan. “Asiakastyytyväisyys, sekä yritysasiakkaan, että kandidaattien osalta on meillä tosi korkealla tasolla ja tästä olemme tietysti myös itse tyytyväisiä.” Rossi toteaa.

Milloin sitten kannattaa käyttää suorahakua rekrytoinnissa? Rossin ja Tontin mukaan kannattaa miettiä suorahakua, mikäli positio, johon henkilöä haetaan on yritykselle tärkeä. Suorahakuyritys tuo rekrytointiprosessiin selkeät raamit sekä myös realiteetit siitä, mitä ollaan hakemassa ja mitä voidaan saada. Asiakkaalle on tärkeää tuoda monipuolista näkemystä markkinoilta ja minkälaisia ehdokkaita markkinoilla on. Perheyrityksissä tulee kokeneiden ammattilaisten mukaan vastaan jonkin verran sitä, että rekrytointiprosesseihin ei ole luotu selkeää mallia. “Puolestaan hienoin asia juuri perheyrityksissä on se tarina, joka on jäljitettävissä henkilöihin. Se on myös erottava tekijä muihin yrityksiin ja on ollut hienoa päästä tutustumaan perheyritysten tarinoihin ja ihmisiin tarinoiden takana. Profiiliin ja tarinaan pääsee hyvin kiinni. Haettava henkilö pyritään ankkuroimaan siihen yrityskulttuuriin, mikä kyseisessä yrityksessä on.”

Osaavat omistajat haluavat osaavan hallituksen Monessa perheyrityksessä haasteena on hyvän hallituksen jäsenen valinta ja oikeiden henkilöiden löytäminen. Myös hallitusjäsenhaussa Momentous käyttää samoja metodeja kuin johdon suorahaussa. Aluksi arvioidaan yrityksen toimintaympäristöä sekä toimivan johdon tarve hallituksen tukeen. Näiden perusteella luodaan tavoiteprofiili potentiaaliselle hallitusjäsenelle. Hallitusjäsenten haku alkaa useimmiten syksyllä, jolloin valmistaudutaan tulevan kevään yhtiökokouksiin. Mistä ne oikeat hallitusammattilaiset löytyvät ja mitä hallitustyöstä kuuluu maksaa? Rossi näkee, että esimerkiksi palkkaus ei voi olla keskeisin motivaattori hallitustyöhön. Hän nostaa jälleen esiin merkityksellisyyden sekä tarinat, jotka motivoivat myös hallitusammattilaista, kun hän miettii hallituspaikan vastaanottamista. Työn merkityksellisyys korostuu myös hallitustyössä. Menestykkäässä hallitustyössä Rossi näkee oikeanlaisen diversiteetin avainasiana. Kymmenisen vuotta sitten herättiin sukupuolijakaumaan, joka on tärkeä asia, mutta ei suinkaan ainut tärkeä seikka. Tarvitaan laajemmin eri ikäisiä henkilöitä,

PERHEYRITYS 4 • 2019

37


ei pelkästään kokeneinta kaartia. Nuoria hallitustyöstä kiinnostuneita Rossi neuvoo tuomaan esiin osaamistaan ja kokemuksiaan ja sillä tavoin brändätä itseään. Yksi tapa on myös olla yhteydessä suorahakuyritykseen, jota kautta voi päästä etenemään hallitusuralla. Momentouksella on tarjolla verkostoja, jossa hallitustyöstä kiinnostuneet voivat vaihtaa ajatuksia ja sparrata toisiaan. Lisäarvo suorahaussa on tietenkin myös se, että se säästää aikaa ja resursseja. Kun tarve on suuri ja kiireellinen, ei ole varaa virherekrytointeihin. Momentous lupaakin oikean osaajan kahdeksassa viikossa, jonka lisäksi palveluun sisältyy takuu. Kun prosessi tehdään alusta asti ammattitaidolla ja huolellisesti, siitä on yritykselle merkittävä etu. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi Momentoukselta löytyy kustannustehokas ja nopea palvelu myös asiantuntijahakuun. Moniin rekrytointi-ilmoituksiin tulee valtavasti hakemuksia, joiden läpikäyminen jo itsessään on aikaa vievää puuhaa. Tällöin räätälöity haku voi tuoda parhaimman lopputuloksen nopealla aikataululla.

Trendejä ja tulevaisuuden näkymiä työmarkkinoilla Työelämän trendit muuttuvat nopeasti. Digiosaamisen merkitys on ollut viime vuosina paljon esillä. Tontti ja Rossi nostavat myös selkeinä trendeinä vastuullisuuteen sekä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. “Jos yritys ei ota näitä vakavasti, niin huonosti käy. Erityisesti nuoremmat kandidaatit ovat hyvinkin tiedostavia. He eivät lähde sellaiseen yritykseen, jossa näitä asioita ei ole mietitty.” Arvot ovat siis keskeisessä roolissa työpaikkaa valitessa. Arvomaailmojen on kohdattava yrityksen ja työntekijän välillä, Tontti sanoo. Edellä mainitun tarinan merkitys on oleellinen. Perheyrityksillä on yleensä luonteva kasvutarina ja historia, joka on puhutteleva ja aito. Suuremmilla monikansallisilla korporaatioilla tarinaa on monesti tietoisesti rakennettu ja tähän tarinaan potentiaalisen työntekijän ei ehkä olekaan niin helppo samaistua. Kansainvälistyminen näkyy myös suorahakualalla monellakin tavalla. Yleisesti kansainvälistymisen halu näkyy suomalaisissa yrityksissä ja siihen liittyy toki myös paljon haasteita yritysten näkökulmasta. “Aika monta vuorta on kiivettävä, kun Suomesta lähtee ulos”, Rossi naurahtaa. Hiukan toisin päin ajateltuna yksi ilmiö ovat maailmalta Suomeen palaavat osaajat, jotka usein löytyvätkin vain suorahaun kautta.

MIKA ROSSI, 47. Momentous Oyn toimitusjohtaja, osakas Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Urapolku: Monipuolinen kokemus johtotehtävistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Ennen Momentousta kahdeksan vuotta Accenturella johtajana ja sitä ennen valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä. Vapaa-ajalla: Jalkapallo- ja heavymetal-mies henkeen ja vereen SARI TONTTI, 34. Momentous Oy:n Research Manager, osakas Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Urapolku: Rekrytoinnin ja HR:n tehtävissä, aiemmin mm. Fazerilla ja Nestléllä Vapaa-ajalla: Harrastaa juoksua ja muuta liikuntaa, tapaa kavereita ja viihtyy perheen kanssa

Toiveena hyvä kumppanuus Perheyritysten liitto tuntui Momentoukselle luontevalta kumppanilta, niin suhteessa paitsi omaan toimialaan kuin myös henkilökohtaisiin hyviin kokemuksiin Perheyritysten liiton toiminnasta jo vuosien ajalta. Rossille tuttuja ovat monet liiton vaikuttajat aina Anders Blomista lähtien. “Uskomme hyviin kumppanuuksiin.”

38

PERHEYRITYS 4 • 2019


Winter Academy 30.1.-2.2.2020 | RUKA | FINLAND

We are happy to invite members of the Next Gen community from around the world to join us for a weekend of learning and building connections at the annual Winter Academy! What will it take for family businesses to grow and thrive in the future? The theme of the weekend is 2020 Vision with a seminar program consisting of inspiring speakers, engaging group workshops and untold family business stories.

Read more, register today and join us at Ruka for an unforgettable adventure!

perheyritys.fi/winteracademy #winteracademy

Our Partners at Winter Academy 2020

PERHEYRITYS 4 • 2019

39


TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVA: LASSE KELTTO

Vastuullisuus istuu perheyrityksiin luontevasti Perheyrittämiseen istuu hyvin pitkäjänteinen yritysvastuuajattelu, sanoo yritysvastuujohtaja Sirpa Juutinen PwC:ltä. Silti haasteita riittää, kun tavoitteet pitää päivittää tämän päivän vaatimuksiin sopiviksi.

Vastuullisuuskysymyksissä on muutaman viime vuoden aikana otettu selvä askel eteenpäin, kuvaa alan asiantuntija Sirpa Juutinen. Hän on työskennellyt PwC:n vastuullisuusasioista vastaavana johtajana ja partnerina jo 16 vuoden ajan. Juutinen kuvaa, kuinka Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 2015 yritykset alkoivat kasvavassa määrin selvittää oman toimialansa mahdollisuuksia osallistua päästövähennyksiin. Nuorempi polvi yrittäjiä on kokenut asian henkilökohtaisesti erittäin tärkeänä.

40

PERHEYRITYS 4 • 2019

”Valtioiden tekemien ilmastositoumusten rinnalla yritysten toiminnalla on suuri merkitys. Vähintäänkin yritysten toiminnan on oltava sopusoinnussa isojen tavoitteiden kanssa.”


Juutinen kehottaa miettimään, mitkä vastuullisuuden alle sisältyvistä teemoista ovat omalle toimialalle, yrityksen kokoluokalle tai maantieteelliselle sijainnille oleellisimmat asiat.

”Vastuullisuuskeskustelu on tullut luontevaksi. Yritysjohdossa ymmärretään hyvin, että mikään osa arvoketjua ei saa olla maineriski.” Samaan aikaan kun yritykset ovat ottaneet vastuullisuuden aktiivisemmin osaksi strategiaansa, myös sijoittajat ovat alkaneet kiinnostua aiheesta. Sijoittajien odotus on, että yritykset tuovat vastuullisuuskysymykset oma-aloitteisesti esille. Pidetään itsestään selvänä, että yrityksen toiminta esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tukee kansainvälisesti asetettuja tavoitteita. ”Valtioiden tekemien ilmastositoumusten rinnalla yritysten toiminnalla on suuri merkitys. Vähintäänkin yritysten toiminnan on oltava sopusoinnussa isojen tavoitteiden kanssa”, Sirpa Juutinen sanoo.

Viesti vastuusta tämän päivän kielellä

Avoimuus tärkeää, vaikka tavoitteisiin vielä matkaa

Vastuullisuus on teemana yrityksille laaja. Ilmastokysymysten rinnalla kuluttajat ja sijoittajat odottavat raportointia ihmisoikeuksista, työelämän perusoikeuksista, kestävästä rahoituksesta tai vaikkapa tasa-arvokysymyksistä. Yritysten ei kannata lannistua ison haasteen edessä, Sirpa Juutinen sanoo. Vastuullisuuden voi pilkkoa pienempiin, konkreettisiin asioihin. Juutinen kehottaa miettimään, mitkä vastuullisuuden alle sisältyvistä teemoista ovat omalle toimialalle, yrityksen kokoluokalle tai maantieteelliselle sijainnille oleellisimmat asiat. ”Sitten keskitytään nimenomaan näihin kysymyksiin ja johdetaan niitä asettaen tavoitteita. Myös tavoitteiden toteutumisen seuraaminen on tärkeää”, Juutinen summaa.

Juutinen myöntää, että vastuullisuusasioissa yrityksillä on paljon pelissä. Sosiaalisen median aikana tieto liikkuu nopeasti ja kuluttajat ovat herkkiä osallistumaan erilaisiin kampanjoihin ja boikotteihin saadakseen muutoksen aikaan. Vastuullisuuskysymyksissä viestinnän merkitys onkin suuri. Tukea viestintähaasteisiin Sirpa Juutinen neuvoo kysymään oman toimialan sisältä, mutta myös pitkän linjan alan ammattilaisilta. Raportointi vastuullisuuskysymyksistä ei ole yksinkertaista. Vertailukelpoisuus on aiheuttanut ainakin sijoittajien piirissä keskustelua. Käytössä on yhtä aikaa monia kansainvälisiä vastuullisuutta mittaavia indeksejä. Ongelma on, että sama tunnusluku voi sisältää yrityksessä eri tavalla koottuja tietoja. Kirjanpitoa vastaavaa kansainvälisesti standardoitua mittaristoa saadaan vielä odottaa, mutta Sirpa Juutinen ei pidä tätä yritysten kannalta isona ongelmana.

Pitkäjänteinen vastuullisuusajattelu sopii hyvin perheyritysten tapaan toimia. Onhan perheyrityksissä aina kannettu huolta esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista. Mutta vastuullisuusajattelun kääntöpuolena perheyrityksissä voi olla haastavaa vastata vaatimuksiin tämän päivän kielellä, Sirpa Juutinen sanoo. Ei riitä, että kertoo, kuinka asiat on hoidettu viimeisen 25 vuoden aikana, vaan pitää kertoa minkälaisia tavoitteita vastuullisuuden parantamiseksi on asetettu tälle vuodelle. ”Perheyrityksiin on sisäänrakennettu vastuullisuuden ja eettisyyden ajattelu. Silti ei enää riitä, että toteaa yleisesti vastuullisuuden olevan mukana kaikessa mitä teemme. Pitää olla paljon yksityiskohtaisempi siinä, kuinka yritys ottaa koko hankintaketjussa huomioon vaikkapa työelämän perusoikeudet tai mitä on tehty kasvihuonepäästöjen minimoimiseksi.”

”Vaikka raportointi on vielä yrityskohtaista, tärkeintä on, että ollaan mahdollisimman avoimia. Siitä ajattelusta kannattaa päästää irti, ettei voisi kertoa niistä tavoitteista, joita ei vielä ole saavutettu. Kaikki tietävät, ettei vastuullisuusasioissa päästä maaliin nopeasti ja sen myöntäminen antaa yrityksestä luotettavan kuvan.”

PERHEYRITYS 4 • 2019

41


UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Profiz Business Solution Oy

SkyPro Oy

Toimialana on sovellukset ja ohjelmistot. Toisen polven perheyritys

Toimialana on tukku- ja vähittäiskauppa. Yrityksen liikevaihto on

on perustettu vuonna 1992 ja sen liikevaihto on n. 1,5 miljoonaa

n. 7 miljoonaa euroa ja kotipaikka Turku. Ensimmäisen sukupol-

euroa. Yrityksen kotipaikka on Helsinki.

ven perheyritys on perustettu vuonna 1990, pääomistajana Virve Oravainen.

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy Vuonna 1966 perustettu yritys, jonka toimiala on teollisuus. Yri-

Voglia Oy 

tyksen liikevaihto on noin 19 miljoonaa euroa ja kotipaikka Hollo-

Toimialana on tukku-ja vähittäiskauppa. Yrityksen liikevaihto on n.

la. Perheyritys on toisessa

6,4 miljoonaa euroa. Kotipaikka Lammi. Vogliassa on nyt mukana

polvessa ja konserni työl-

kolmas sukupolvi ja kolmannen polven edustaja Katriina Virtanen

listää yli 80 henkilöä.

aloitti syksyllä 2019 yrityksen toimitusjohtajana. Yhtiö on perustettu 1983, pääomistajana Virtasen perhe.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

MERKKIPÄIVÄT Onnea merkkipäiviään juhliville perheyrityksille!

Lektar 70 vuotta! Lektar Oy on vakavarainen perheyhtiö ja olemme toimineet Suomen markkinoilla jo 70 vuotta. Toiminta jatkuu jo kolmannessa sukupolvessa.

Perheyritysten liitto haluaa lämpimästi onnitella merkkipäiviään

Sotien jälkeen vuonna 1949 ilmavoimien upseerit perusti-

juhlivia jäseniään sekä toivottaa parhainta onnea ja menestystä

vat Lektar Oy:n (Lentokonetarvike) ja yritystoiminta keskittyi

perheyrityksen seuraaville kvartaaleille!

ilmavoimien koneiden varaosatoimituksiin. Lektar Oy:n osakekanta siirtyi 1975 Kalevi Lappalaisen perustaman ja omista-

Havi täytti 190 vuotta! Havi on vuonna 1829 perustettu koti-

mansa Teollisuus-Teräs Oy:n (perustettu 1965) hallintaan ja

mainen tuotemerkki. Tarina alkoi, kun kynttilätehdas perus-

Lektar-nimeä käytettiin teknisen ryhmän markkinointinimenä.

tettiin 6.11.1829 Karjalankannaksella. Havin tuotevalikoimasta

Jälleen itsenäiseksi Lektar Oy tuli vuonna 1986 yrityskauppo-

löytyy korkealaatuisia tuotteita kattamiseen ja tunnelman luo-

jen jälkeen, kun Kalevi Lappalainen jatkoi toimitusjohtajana

miseen. Havi on osa Suomen Kerta Oy perheyritystä.

tuotevalikoimana mm. tekniset komponentit, LVI- ja petro-

Hakaniemen Metalli Oy täytti 70 vuotta! High Metal Oy:n emo-

ovat edelleen vuodelta 1949.

kemian tuotteet sekä muovit. Vanhimmat päämiesedustukset yhtiö Hakaniemen Metalli Oy:n perustettiin Reino Nurmisen

Lektar Oy on kasvanut vuosien varrella merkittäväksi

toimesta Helsingin Hakaniemeen vuonna 1949. Tänään High

monialan maahantuontiyritykseksi. Nykyään Lektar konser-

Metal Oy on kasvava ja kansainvälistyvä omistajavetoinen kas-

niin kuuluvat Lektar Oy, Bedika Oy sekä Lektar Eesti Oy.

vuyritys, jolla on kaksi pääliiketoiminta-aluetta, eli älykkäät ruostumattoman teräksen ratkaisut teollisuudelle, ja MKT Dairy -liiketoiminta, joka suunnittelee, kehittää prosesseja ja valmistaa laitteita palveluineen uudistuvalle elintarviketeollisuudelle.

42

Puuttuuko vuosipäiviä viettävä perheyrityksesi tästä? Kerro se meille (johanna.vesikallio@perheyritys.fi), niin se on mukana seuraavassa lehdessä!

PERHEYRITYS 4 • 2019


LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Kaisa Sallavo aloitti toimistovastaavan sijaisena Perheyritysten liiton toimistovas-

mukaan hän on ikuinen opiskelija, sillä uuden oppiminen ja

taava Katja Koivunmaa jäi per-

osaamisen kehittäminen kiinnostavat.

hevapaalle marraskuun lopulla

Kaisa kuvaa itseään ICT:n, asiakastuen ja toimistoviidak-

ja hänen sijaisenaan on aloitta-

kojen vanhaksi ketuksi, joten Perheyritysten liiton toimisto

nut Kaisa Sallavo. Ennen nykyis-

pysyy varmasti hyvässä hoidossa ja asiat etenevät täsmälli-

tä työtä Kaisa työskenteli Apotin

sesti Katjan poissaolon aikanakin. Huumorista ei ole näis-

hanke- ja projektijohtamisen yk-

säkään hommissa haittaa ja Kaisalta löytyy juuri sopivasti

sikössä. Koulutukseltaan Kaisa

pilkettä silmäkulmasta samoin kuin intoa kehittää prosesseja.

on kolminkertainen tradenomi ja digimuotoilija. Omien sanojensa

Tervetuloa tiimiin Kaisa!

Halpa-Hallin historia kirjoitettiin kirjaksi Perheyritys Kokkolan Halpa-Halli Oy on julkaissut yhtiön juhla-

”Kun yritys täyttää puoli vuosisataa, on korkea aika viedä yri-

vuoden kunniaksi yrityksen 50-vuotisesta taipaleesta kertovan

tyksen historia kirjoihin ja kansiin. Perheyrityksen erittäin värik-

historian. Kirjan ”Talo, jonka Esko rakensi – Kokkolan HalpaHallin

käät ja mielenkiintoiset vaiheet voitiin vielä kertoa aikalaisten

värikkäät vuodet 1969–2019” on kirjoittanut tietokirjailija Hippo

suulla yhtiön perustamisesta lähtien”, sanoo Kokkolan Halpa-

Taatila ja kustantaja oli Otava.

Halli Oy:n toimitusjohtaja Janne Ylinen.

Teos kertoo väriä ja yksityiskohtia säästelemättä, miten Kok-

Kokkolalainen Halpa-Halli Oy on toiminut alueellaan vuo-

kolaan avatusta maakuntapitäjän kivijalkapuodista kasvoi kaup-

desta 1969 alkaen ja sen periaatteena on myydä laadukkaat tuot-

paimperiumi perustajansa sitkeyden ja järkähtämättömän uskon

teensa jatkuvasti yleistä hintatasoa edullisemmin. Ketjulla on 36

saattelemana. Teos on myös kiehtova aikamatka Keski-Pohjan-

myymälää ja se työllistää noin 1500 henkilöä, josta lähes 300 ketjun

maan sekä suomalaisen vähittäis- ja tukkukaupan historiaan.

pääpaikalla Kokkolassa.

Pohjoismaiden suurin kalansavustamo Sastamalaan Kalaneuvokselle Pohjoismaiden suurin kalasavustamo on nykyisin Sastamalassa

Kalaneuvos on investoinut suomalaiseen kalatalouteen 10 vuo-

Pirkanmaalla, kun perheyritys Kalaneuvos avasi tehdaslaajen-

den aikana yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Laajennuksen myötä

nuksen. Sen vihkiäiset järjestettiin marraskuun lopussa, ja tilaisu-

on palkattu ja palkataan yhteensä noin 30 henkeä.

udessa piti juhlapuheen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Suurinvestointi yli kaksinkertaistaa vuodesta 1975 toimineen yrityksen tuotantokapasiteetin. ”Haluamme vastata kalan kasvavaan kysyntään niin Suomessa kuin maailmalla ja uusi tehdaslaajennus mahdollistaa sen”, Kalaneuvoksen toimitusjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen sanoi. Nyt avatulla tehdaslaajennuksella on 10 miljoonan kilon savustuskapasiteetti vuodessa ja 12 miljoonan kilon fileointikapasiteetti. Yhden päivän aikana Kalaneuvoksen tehtaalla savustetaan 40 000 kiloa ja savustetaan 70 000 kiloa kalaa. Savustusuuneja on 13.

PERHEYRITYS 4 • 2019

43


KYSY ASIANTUNTIJALTA

?

Kysy asiantuntijoilta on palsta, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyökumppaniemme ja omien asiantuntijoidemme vastauksia ajankohtaisiin ja kiinnostaviin perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Palstaa julkaistaan jokaisessa Perheyritys-lehden numerossa. Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon haluaisit asiantuntijoiden vastauksen? Ehdota sitä meille, niin etsimme siihen vastauksen! Lähetä kysymysehdotuksesi sähköpostilla: johanna.vesikallio@perheyritys.fi

Miksi perheyrityksen kannattaa olla vastuullinen?

näkemyksemme mukaan jokaisella yrityksensä aktiivisella omistajalla on yhteiskunnallinen velvollisuus toimia vastuullisesti sekä huomioida toiminnassaan eri sidosryhmien intressit. Lisäksi uskomme, että vastuullisella toiminnalla voi saavuttaa merkittävää hyötyä niin liiketoiminnan tuloksellisuudessa olemalla entistä houkuttelevampi kumppani asiakkaille ja toimialan huippuosaajille kuin yritysarvon kehityksessäkin muun muassa paremman riskienhallinnan kautta. Onkin luonnollista, että olemme rakentaneet vastuullisen omistamisen periaatteet kiinteäksi osaksi DevCon päivittäistä toimintaa. Pureudumme tarkasti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviin tekijöihin ennen merkittäviä päätöksiä. Osallistumme aktiivisesti näihin tekijöihin liittyvien toimintatapojen ja seurannan jatkuvaan kehittämiseen. Ja kaiken pohjana on aina yritysten kehittäminen vastuullisesti ja kestävästi pitkällä aikajänteellä.

Teemu Alahuhta Partner, DevCo Partners Oy

pelkkä voiton tavoittelu ei enää riitä, vaan yritysten pitää toimia kestävältä arvopohjalta. Paremman maailman lisäksi vastuullisuus luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, houkuttelee parhaita työntekijöitä, vähentää riskejä ja luo parempaa omistaja-arvoa. Vastuullisuus on otettava strategian keskiöön ja arvioitava yrityksen olemassaolon oikeutus monen eri sidosryhmän kanssa.  Verojuristina haluan nostaa esiin yhden vastuullisuuden alueen: veronmaksun läpinäkyvyyden ja vaikutukset yhteiskun-

44

nalle. Haluamme PwC:llä olla osa veroihin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja osallistumme siihen mm. julkaisemalla verojalanjälkemme. Pystymme näin osaltamme lisäämään tietoisuutta yritystoiminnan merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja kasvattamaan luottamusta liiketoimintaa kohtaan.

Kari Stenqvist, Veropartner, PwC

vastuullisuus on hyvää bisnestä! Vastuullinen yritys huomio energia- ja materiaalitehokkuuden ja säästää niiden avulla esimerkiksi jäte- tai energiakustannuksissa. Vastuullinen yritys panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen ja menestyy näin kilpailussa paremmin. Vastuullinen yritys ennakoi lainsäädännön muutoksia ja noudattaa hyvää hallintotapaa ja on näin luotettava toimija yhteiskunnallisestikin. Vastuullinen yritys kehittää toimintaansa yhdessä sidosryhmiensä kanssa ja on haluttu kumppani. Vastuullisuus ei ole päälleliimattua viher- tai valkopesua vaan ennakoivaa, järkevää liiketoimintaa.

Kati Ihamäki Asiantuntijat, OP

PERHEYRITYS 3 • 2019


parhaimmillaan vastuullisuus toteutuu, kun se on osa yrityksen jokapäiväistä toimintaa, ja koko henkilöstö on mukana sen toteuttamisessa ja siitä viestimisessä. Kun henkilöstö kokee olevansa töissä aidosti vastuullisesti toimivassa yrityksessä, joka mahdollistaa myös heille vastuullisuuden edistämisen, on sillä hyviä vaikutuksia työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja kokemukseen työn merkityksellisyydestä. Kun työntekijät viestivät vastuullisuudesta asiakkaille ja muille sidosryhmille, se vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi työnantajamielikuvaan, brändiin ja myyntiin. Henkilöstön kokemus vastuullisuudesta lähtee siitä, miten he kokevat sen toteutuvan omalla kohdallaan. Yritysten taloudellisen turvallisuuden kumppanina kehitämmekin yhdessä asiakasyritystemme kanssa välineitä esimerkiksi yhä vastuullisempaan työturvallisuudesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiseen.

sen julkinen kuva ja brändi vahvistuvat, jolloin myös asema kilpailijoihin nähden ja houkuttelevuus työnantajana vahvistuu. Onko siis sattumaa, että eettisyyteen ja kestävään kehitykseen sijoittavat rahastot ovat pärjänneet viime aikoina verrattain hyvin? Vaikuttaa siltä, että kyseisellä käyttäytymisellä on suora yhteys yrityksen tulokseen - ja myös siihen voiton tavoitteluun?

Johan Wesander Asianajaja, osakas Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kari Björklöv Johtaja, Fennia

ovatko omistajayrittäjän päivät puhtaasti voiton tavoittelemiseksi ohi? ESG, CSR ja muut vastaavat eettisyyteen ja kestävään kehitykseen viittaavat kirjainyhdistelmät tulevat vastaan yhä useammassa yhteydessä. Tutkimukset osoittavat enemmistön kuluttajista edellyttävän, että yritys toimii vastuullisesti ja kyseiset kuluttajat myös priorisoivat vastuullista tuotetta. Se aikoinaan trendikäs brasilialainen häräntalja voi siis jäädä ostamatta. Kun yritys toimii eettisesti ja kestävällä pohjalla, yrityk-

PERHEYRITYS 3 • 2019

45


PL TAPAHTUMAKALENTERI

2020

30 2 tammikuu

11

helmikuu

Winter Academy Next Ruka We are happy to invite members of the international Next Gen community to join us for a weekend of inspiration, learning and building connections at the annual Winter Academy. Read more and register: perheyritys.fi/winteracademy

Mediavalmennus PL toimisto klo 8:30-12:00 Mitä kannattaa sanoa kun toimittaja soittaa? Haluatko oppia paremmaksi esiintyjäksi? PL tarjoaa jäsenilleen mediavalmennuksen, joka kertoo median toiminnasta tällä hetkellä ja antaa parhaat vinkit yhteistyöhön toimittajien kanssa.

helmikuu

11

helmikuu

Perheyritysilta PL toimisto klo 17:00-19:30 Vuoden ensimmäinen perheyritysilta on helmikuussa ja isäntänä uusi yhteistyökumppanimme Momentous. Tule kuulemaan mielenkiintoisesta aiheesta ja tapaamaan tuttuja PL:n toimistolle!

25

alk. maaliskuu

12 15

maaliskuu

14 huhtikuu

Strat II vaihtuva paikka Oletko jo suorittanut Perheyritysten liiton Strateginen johtaminen –valmennusohjelman? Sinulla on nyt mahdollisuus osallistua j atkokurssille Strateginen johtaminen II, joka alkaa maaliskuussa 2020.

Leirinuotio Levillä Next Level Levi Leirinuotio kokoaa vastuutehtävissä toimivat jatkajapolven jäsenet toista kertaa järjestettävään tapahtumaan Leville. Leirinuotion ympärillä on hyvin aikaa keskustella ja jakaa kokemuksia. Lisäksi luvassa on rentoa yhdessäoloa, Ice-karting kilpailut ja vauhdikasta menoa tunturissa.

Perheyritysilta PL toimisto klo 17:00-19:30 Save the date. Ohjelma tarkentuu.

Tutustu ohjelmaan nettisivuillamme!

22 24 huhtikuu

28 29 toukokuu

Tutustumismatka Berliiniin Tule mukaan tutustumaan saksalaiseen yritystoimintaan ja -kulttuuriin! Vierailemme mm. Saksan teollisuus- ja kauppakamarien kattojärjestö DIHK:ssa, Suomen suurlähetystössä ja ESMT:n Hidden Champions instituutissa. Tapaamme myös paikallisen Die Familienunternehmer -järjestön jäsenyrittäjiä.

7th EFB Summit PL Kevätkokous Helsinki Family Businesses Values - An intangible asset that guides decision making for the Long Term Puhujina mm. Antoine Mayaud, Mulliez Family Andrew Keyt, Professor, Loyola University Chicago Family Business Center Ohjelma tarkentuu, katso lisää nettisivuiltamme!

Katso lisää: perheyritys.fi Lisätietoa saat jäsenpalvelustamme jasenpalvelu@perheyritys.fi, p.050 566 1592

46

PERHEYRITYS 4 • 2019


Lain suojaa säällä kuin säällä Eversheds Asianajotoimisto ‑ Kumppanisi lakiasioissa Kauttamme mm. • yrityskaupat • sukupolvenvaihdokset • kiinteistösijoittaminen • immateriaalioikeudet

Ota yhteyttä:

mail@eversheds.fi

eversheds.fi

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Me voimme auttaa yritystäsi ymmärtämään ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, kehittämään kestävän liiketoiminnan malleja ja luomaan kilpailuetua kestävillä tuotteilla ja palveluilla. Onko vastuullisuudella merkitystä bisnekselle? Me uskomme vahvasti että on. Lue lisää ja ota yhteyttä: pwc.fi/yritysvastuupalvelut

PERHEYRITYS 4 • 2019

47


Perheyritysten liitto ja yhteistyÜkumppanit toivottavat sinulle rentouttavaa joulua ja menestystä vuodelle

2020!

Profile for Perheyritysten liitto

Perheyrityslehti 4/2019