Perheyritys -lehti 4/2018 by Perheyritysten liitto

4| 2018

P E R H E Y R I T YST E N L I I TO N J ÄS E N L E H T I

TEEMA: EDUSKUNTAVAALIT

KANSANEDUSTAJAT VASTAAVAT:

MITEN KÄY PERINTÖVEROLLE? PITÄÄKÖ SUKUPOLVENVAIHDOKSIA HELPOTTAA? Asoman Nina Ertiö:

Suunnistavan tähden ohjaamana EDUSKUNNAN JÄTTÄVÄ ANTERO VARTIA HALUAA RATKAISTA ILMASTONMUUTOKSEN

PERHEYRITYSTEN LIITTO UUDISTUU 2

PERHEYRITYS 4 â&#x20AC;¢ 2018

PÄÄKIRJOITUS

MISSIO VISIO

RAKENNAMME KESTÄVÄÄ SUOMALAISTA OMISTAJUUTTA.

LUOMME HYVÄN OMISTAMISEN KÄYTÄNNÖT, JOIDEN AVULLA PERHEYRITYKSET UUDISTUVAT SUOMEN EDUKSI.

PERHEYRITYSTEN LIITTO ON VUODEN 2018 AIKANA UUDISTUNUT MERKITTÄVÄSTI. UUDISTUMISTYÖ PERUSTUU HELMIKUUSSA HYVÄKSYTTYIHIN LIITON UUTEEN MISSIOON JA UUTEEN VISIOON

PL:N TOIMINNAN KOLMELLE KIVIJALALLE ON MÄÄRITELTY OMAT TAVOITTEENSA: VERKOTU: Kasvollisten omistajien kiinnostavin kohtaamispaikka OPI: Jäsenten ensisijainen kumppani omistajaosaamisen kehittämisessä VAIKUTA: Lisäämme tietoa ja ymmärrystä perheyrittäjyyden ja kasvollisen omistamisen kansantaloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on nimittänyt kullekin kivijalkatoiminnolle oman työryhmän, joka koostuu kahdesta hallituksen jäsenestä, liiton asiantuntijoista ja vapaaehtoisista perheyrittäjistä. TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJAT OVAT SEURAAVAT: VERKOTU: Peter Fredman OPI: Anne Ekberg VAIKUTA: Päivi Leiwo

Loppusyksystä Perheyritysten liiton uudistus alkoi näkyä paitsi toiminnan sisällössä myös visuaalisesti. Liiton verkkosivut, esitteet ja jäsenlehti ovat saaneet uuden ilmeen, samalla niiden sisältöjä on päivitetty jäsenkokemuksen tueksi. Uudistuksen edistyessä olemme löytäneet toimintaa ohjaavan ajatuksen, joka yksinkertaisuudessan inspiroi kaikkea tekemistämme: ”Omistajalla on väliä”. Tämä viesti on tärkeä yhtä lailla ulkoisesti yhteiskuntaan päin kuin sisäisesti, muistutuksena omistajan vastuusta. Syyskokouksen teema ”Kohti osaavaa omistajaa” sisälsi vahvan annoksen tietoa ja näkemyksiä omistajan roolista erilaisissa yrityksissä. Vilkkaan keskustelun innoittamana Perheyritysten liitto tulee selvittämään mahdollisuuksia Hyvän omistajuuden -lahjaprofessuurin perustamiseen suomalaiseen yliopistoon. Ensi kevään eduskuntavaaleista näyttää tulevan linjavaalit, joissa vastakkain on kaksi varsin erilaista käsitystä siitä mihin suuntaan Suomea olisi hyvä kehittää. Perheyritysten liitto uskoo yhteiskuntaan, jossa subjektina on yksittäinen kansalainen. Tulemme puolustamaan tätä näkemystämme myös siinä tapauksessa, että poliittinen valta siirtyisi tahoille, jotka ajattelevat toisin.

Työryhmien työ on ollut aktiivista ja tuloksellista. Joka aihealueelle on löytynyt liiton toimintaa vahvistavia toimenpiteitä, joista on laadittu yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat. Nämä löytyvät liiton toimintasuunnitelmasta vuodelle 2019.

PERHEYRITYS 4 • 2018

Philip Aminoff Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja

PYSYYKÖ TALOUDESSA HYVÄ VIRE? Sivu 6 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN ON TYÖTÄ PAREMMAN POLITIIKAN PUOLESTA Sivu 10 MYYTTI OIKEASTA KOULUTUKSESTA JA PARHAISTA OSAAJISTA Sivu 15

SYDÄMEN ASIA

Rohkeat edelläkävijät Sivu 40

Hallituksen on edistettävä talouskasvua, työllisyyttä ja omistamista

MITEN KÄY PERINTÖVEROLLE? PITÄÄKÖ SUKUPOLVENVAIHDOKSIA HELPOTTAA, ENTÄ PAIKALLISTA SOPIMISTA? Sivu 16

Sivu 38 OMISTAJIEN ARVOT OHJAAVAT TOIMINTAA Sivu 25

ARVOMAAILMA VIIVAN ALLA

UNOHTAKAA SOTE, ENSI VAALIKAUDELLA TULEE SOTU! Sivu 30

Sivu 26

POLITIIKASTA TULI JAHKAILUA Sivu 34 UUSI OSAAVA OMISTAJA -DIPLOMI VIIDELLE PERHEYRITTÄJÄLLE Sivu 43

UUSI VIUAALINEN ILME Sivu 48

PAREMPAA ASIAKASYMMÄRRYSTÄ, TERÄVÄMPÄÄ LIIKETOIMINTAA JA KETTERÄMPÄÄ KEHITTÄMISTÄ – BUSINESS DESIGN KURKISTAA PINTAA SYVEMMÄLLE Sivu 44 UUDET JÄSENET Sivu 46 LYHYESTI Sivu 46 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 50

PERHEYRITYS 4 • 2018

Suunnistavan tähden ohjaama Sivu 22

Päätoimittajalta

HYVÄ PERHEYRITYS-LEHDEN LUKIJA, käsissäsi on hieman uudistunut Perheyritys-lehti, toivottavasti pidät tästä ja löydät mielenkiintoista lukemista! Olemme hieman uudistaneet lehden sisältöä ja raikastaneet ulkoasua, mutta olennaisin osa lehdestä on ennallaan: hienojen perheyritysten tarinat sekä talouden, yhteiskunnan ja yritysten kysymykset. Myös henkilöhaastattelut, kolumnit, ajankohtaiset liiton asiat ja yhteistyökumppaniemme tuottama sisältö ovat edelleen tärkeä osa lehteä.

Lehden levikki on noin 2800 kappaletta ja sen saavat Perheyritysten liiton jäsenten lisäksi myös keskeiset sidosryhmät. Lehden tekijöinä on mahtavan ammattitaitoisia toimittajia ja valokuvaajia, kokeneempia ja tuoreempia tekijöitä, joiden työnjäljestä saamme nauttia joka sivulla. Kiitos myös kaikille teille perheyrittäjille, jotka olette vuosien varrella kertoneet tarinanne lehdelle, lähestymme uusilla haastattelupyynnöillä PL:n jäseniä jatkossakin.

Lehden uudistustyö jatkuu pikku hiljaa seuraavien numeroiden aikana. Perheyritys-lehti ilmestyy ensi vuonnakin neljä kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Seuraavien lehtien teemat käsittelevät muun muassa hyvinvoivaa yhteiskuntaa, pääomia ja omistamista, uudistumista ja vastuullisuutta. Jatkossa lehden sisältöä on tarkoitus hyödyntää entistä paremmin myös verkossa ja sosiaalisen median kautta.

Kuulen mielelläni palautetta lehdestä, kehitysehdotuksia tai juttuideoita, joten ota yhteyttä johanna.vesikallio@perheyritys.fi tai 040 722 4092. On ilo tehdä tätä teidän kanssanne ja teille! Perheyritysterveisin, Johanna

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 1795-8075 LEHDEN TEKIJÄT Johanna Vesikallio, päätoimittaja Johanna.vesikallio@ perheyritys.fi, 0407224092 TEKSTIT: Sini-Marja Ant-Wuorinen Anna Gustafsson Minna Juti Jaana Laitinen Annukka Oksanen Mikko Pellinen Anne Salomäki Aleksi Vienonen KUVAT: Olli Häkämies Mika Kanerva Liisa Takala Meeri Utti

PERHEYRITYS 4 • 2018

ELINA PYLKKÄNEN

IIRO JUSSILA

Pysyykö taloudessa hyvä vire? Kuva: PPT

ANNI HUHTALA

Kuva: Etla

PERHEYRITYS 4 • 2018

VESA VIHRIÄLÄ

TEKSTI: ALEKSI VIENONEN | KUVAT: LIISA TAKALA

PERHEYRITYS-LEHTI KYSYI NELJÄN KESKEISIMMÄN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTAJALTA, MITKÄ HEIDÄN MIELESTÄÄN OVAT SUURIMMAT TALOUSPOLIITTISET KYSYMYKSET, JOTKA MAAN SEURAAVA HALLITUS LÖYTÄÄ EDESTÄÄN KOKOONPANOSTAAN HUOLIMATTA. ENTÄ MINKÄLAISIA EVÄITÄ HE ANTAVAT ENSI VUONNA ALOITTAVALLE UUDELLE HALLITUKSELLE?

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen pääjohtaja

ANNI HUHTALA: “Yksi keskeinen asia, mihin seuraava hallitus joutuu ottamaan kantaa, on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Koska siinä tulevat tarkasteluun sekä palvelut että etuudet, niin tämä on aika iso vyyhti. Tästä on tulossa kokoluokassaan yhtä iso asia kuin sote-uudistus työnsä keväällä päättävällä hallituksella. Meidän viestimme on ollut, että kun tällaista uudistusta lähdetään tekemään, niin olisi hienoa, jos uudistusta voidaan pilkkoa. Olemme ajatelleet, että tässä pitäisi tehdä myös kokeita, jotta voidaan tieteellisesti ja fiksummin testata, miten suunnitellut reformit toimivat. Sosiaaliturvan uudistus on iso möhkäle. Asioista on paloiteltava ja katsottava kokeilujen avulla, mikä on fiksu tapa mennä eteenpäin. Pitäisi katsoa koe- ja

verrokkiryhmien avulla, saatiinko aikaiseksi muutoksia, joita tavoiteltiin ja miten kannattaisi mennä eteenpäin. Vaikka tämä näyttää siltä, että tutkijat sanovat aina, että pitää tehdä lisää tutkimusta, niin on kuitenkin tärkeää, että tiedettäisiin reformien vaikutuksista jo ennakkoon – jo ennen kuin ne pannaan täytäntöön isommalle joukolle. Silloin uudistuksen hyväksyttävyys myös parantuisi. Näitä ei voi tehdä niin, että tehdään uudistuksia, joista ei ole mitään tietoa, miten ne tosiasiassa vaikuttavat. Suomen mahdollisuus reagoida ulkoa tuleviin talouskriiseihin on rajallinen. Suomen pitää omilla toimillaan olla kuitenkin vaikeuttamatta tilannetta, jos maailmanlaajuiseen taantumaan mennään. Kansainväliselle kauppapolitiikalle ei kuitenkaan voi tehdä kovin paljoa omatoimisesti muuta kuin EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden jäsenenä. Työttömyysturvan kesto on meillä melko pitkä moneen

PERHEYRITYS 4 • 2018

muuhun maahan verrattuna. Tutkijamme ovat heittäneet ajatuksen, että Suomen työttömyysturvan kesto voisi vaihdella suhdanteiden mukaan. Eli silloin kun olisi vaikeat ajat ja vaikea työllistyä, niin silloin työttömyysturvan kesto olisi pidempi. Noususuhdanteessa taas kesto olisi lyhyempi – eli silloin, kun esiintyy työvoimapulaa.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja

ELINA PYLKKÄNEN: “Tärkeää olisi tehdä ilmastopolitiikkaan selkeä linjaus. Tämä ei koske pelkästään seuraavaa hallituskautta, vaan ulottuu tietenkin pidemmälle. Tarvitaan selkeitä ja tavoitteellisia toimenpiteitä. Näitä täytyy tehdä EU:ssa ja laajemmin globaalisti, mutta myös kansallisesti. Tämä on asia, jota mikään hallituskoalitio ei pääse pakoon. Se on väistämätön ohjelmakohta seuraavassa hallitusohjelmassa. Työelämän murros vaatii toimenpiteitä sosiaaliturvaja verojärjestelmiin. Sosiaaliturvalainsäädäntö on uudistettava siten, että etuus- ja verojärjestelmät ovat selkeät ja helposti ymmärrettävät. Lisäksi järjestelmistä pitää poistaa turha byrokratia ja tehdä etuuksista ja verotuksesta ilman viipeitä toimivat reaaliaikaiset systeemit. Työn murros tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla ”multitaskaaja” eli on samaan aikaan esimerkiksi yrittäjä ja palkansaaja – ja välillä myös esimerkiksi perhevapaalla. Työmarkkinoilla on oltava mahdollista yhdistää useampia sosioekonomisia statuksia, jotta ihmisillä on mahdollisuus tehdä monenlaista työtä erilaisissa positioissa. Näen, että talouspolitiikassa pitää lähteä rohkeasti katsomaan budjetin menopuolta investointina hyvinvointiin nyt ja pidemmällä jänteellä, erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen, mutta myös sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kautta. Väestön työvoimaosuutta tulee nostaa kaikin keinoin. Nyt parhaassa työiässä olevien miesten työvoimaosuus alenee. Tämä potentiaali on saatava täyskäyttöön. Koulutus- ja työllisyyspolitiikalla luodaan mahdollisuuksia. Budjettia ei pidä katsoa lyhytjänteisesti, vaan pitää luoda tulevaisuuden työmarkkinoita ja tulevaisuuden taloutta. Talouspolitiikassa pitää katsoa myös yli suhdannesyklien. Eläkeläisten määrä kasvaa vuoteen 2030 saakka. Julkista taloutta on pakko pystyä hallitsemaan näinäkin vuosina, ja tehtävä pitkäjänteistä talouspolitiikkaa kuitenkin tasapainoillen elvyttävän ja kiristävän politiikan välillä suhdanteiden mukaan. Lyhyellä jänteellä seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvaja verojärjestelmä on luotava sellaisiksi, että järjestelmä ei lannista tai ole jarruna ihmisten innolle tehdä töitä ja ansaita elantonsa eri tavoin. On kuitenkin ihan selvää, että rakenteellinen alijäämä on sellainen, mihin täytyy kiinnittää huomiota. Jos talouskasvu säilyy kituliaan pienenä noin prosentin kasvuvauhdissa, silloinkin on edellytyksiä sellaiseen maltilliseen politiikkaan, että julkista taloutta laitetaan osa kerrallaan kuntoon useamman vuoden aikana.”

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen etlan toimitusjohtaja

VESA VIHRIÄLÄ: “Yleisellä tasolla isona kysymyksenä on talous- ja työllisyyskasvun tukeminen. Tällä hallituskaudella työllisyysastetta saadaan arviolta noin neljällä prosenttiyksiköllä ylös, mikä on oikein hyvä saavutus. Se on kuitenkin useiden arvioiden mukaan riittämätön sille, että pystytään rahoittamaan tämä meidän hyvinvointimallimme. Pitäisi saavuttaa noin 75-76 prosentin työllisyysaste. Tällä vaalikaudella neljän prosenttiyksikön nousu on ollut seurausta osittain hyvästä kansainvälisestä kehityksestä sekä myös rakenteellisista uudistuksista. Näitä rakenteellisia uudistuksia ovat olleet toimenpiteet, jotka on tehty työttömyysturvaan, muihin sosiaalietuuksiin työttömyysturvan ohella ja verotukseen. Näitä ovat olleet myös esimerkiksi työttömien haastattelut ja niin sanottu aktiivimalli. Kun mennään eteenpäin, niin ei ole syytä olettaa, että kansainvälinen talouskehitys pysyy ihan niin hyvänä kuin mitä se on nyt ollut. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksetkin saattavat jäädä tilapäisiksi. Tästä johtopäätös on, että työllisyysasteen nostamiseksi on jatkettava työmarkkinoiden uudistamista niin, että se tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä tarkoittaa, että sosiaaliturvajärjestelmä – mukaan lukien työttömyysturva – on uudistettava ja työmarkkinoiden käytäntöjä on kehitettävä. Tämä on yksi iso kokonaisuus, mikä tulevan hallituksen edessä on. Työllisyyteen liittyen tarvitaan myös koulutusjärjestelmän uudistusta. Isoimmat ongelmat ovat heillä, jotka eivät saa lainkaan toisen asteen koulutusta. Myös peruskoulu tarvitsee lisähuomiota, jotta kaikki nuoret saavat valmiudet toisen asteen koulutuksesta selviämiseksi. Lisäksi tarvitaan panostuksia tuotekehitykseen ja tutkimukseen, vaikka tasomme on yhä verraten hyvä. Vielä on epäselvää, mitä sote-uudistuksessa käy. Toivon mukaan saadaan ratkaistua tällä vaalikaudella. Soteuudistuksesta jää joka tapauksessa paljon hienosäätöä ja toimeenpanoa seuraavalle hallituskaudelle. Eli jos kokonaisuutta katsoo, niin monella politiikka-alueella on isoja asioita tehtävänä.”

PERHEYRITYS 4 • 2018

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja

IIRO JUSSILA: “Talouskasvu euroalueella hidastuu ja ensi vaalikaudella voi osua taantumakin. Muun muassa Brexit, Italian tilanne ja USAKiina -suhteet vaikuttavat kehitykseen. Lisäksi on työvoimapulakysymyksiä ja kohtaanto-ongelmia. Tätä voi helpottaa muun muassa maahanmuutto ja muuttoliike yleisestikin, joten näiden helpottamiseksi on tärkeää tehdä työtä. Myös ilmastonmuutoskysymykset ovat ajankohtaisia. Vaikka näistä on puhuttu pitkään, niin nyt näissä alkaa tulla kiiremomentti eri tavalla kuin aiemmin. Suomen ei tule kuitenkaan tuijottaa vain omaa tilannettaan, vaan hakea kansainvälistä optimia. Myös digitalisaatio etenee. Talouden kannalta murros on suurempi kuin moni toistaiseksi hahmottaa ja siihen liittyvät kysymykset heijastuvat myös talouspolitiikan tekemiseen.

Sote-uudistus ja sen eteenpäinvienti on julkisen talouden kustannusten kannalta keskeinen asia. Vaikka se kangertelee, niin täytyisi keskittyä siihen, että ensi vaalikaudella uudistus jalkautetaan valitulla tiellä maaliin. Jos kovasti tässä lähdetään peruuttelemaan, niin se voi olla huolestuttava suuntaus. Myös tutkimus- ja kehitystoimintaan pitää kiinnittää huomiota. Olemme jääneet aineettomissa investoinneissa jälkeen muista OECD-maista. Ilman vahvaa ideointia, innovaatiotoimintaa ja sen rahoittamista emme pysty pärjäämään. Näiden myötä ei tarvitsisi pohtia pelkästään kustannuskilpailukykyä. Myös työmarkkina-asiat vaativat huomiota. Teknologiamurros muokkaa työmarkkinoita ja synnyttää työn murrosta. Seuraavan hallituksen aikana nämä ovat asioita, jotka ovat entistä enemmän tapetilla. Monet näistä asioista ovat onneksi sellaisia, joita Suomen ei tarvitse pohtia yksin, vaan niitä käsitellään EU-tasolla ja laajemminkin.”

OECD VAATII VERO- JA SOSIAALITURVAREMONTTIA Teollisuusmaiden OECD-järjestö vaati Suomea tämän vuoden maaraportissaan muokkaamaan erityisesti sosiaaliturvajärjestelmää mutta myös verotusta. OECD:n suositukset voidaan ymmärtää järjestön evästyksinä Suomen seuraavalle hallitukselle. Raportin mukaan työnteon kannustimia voidaan korjata tehokkaimmin työikäisten etujen kaventamisella ja ansioiden nostamisella verotuksen kautta. Järjestö ei näe perustulon käyttöönottoa järkevänä ratkaisuna. OECD myös kehottaa parantamaan työnteon kannustimia lapsiperheille ja vanhemmille ihmisille. Väestön ikääntymisestä johtuvat menot tulevat aiheuttamaan julkiselle sektorille yhä suurempaa painetta. Työttömyysturvan eläkeputki päästää raportin mukaan liian nuoria työikäisiä pois työelämästä. Myös kotihoidontuki pitäisi OECD:n mukaan käytännössä lopettaa kokonaan nykymuodossaan. OECD kehotti siirtämään verotuksen painopistettä tuloveroista kohti epäsuoria ja ympäristövaikutuksiin liittyviä veroja. Tämä helpottaisi työllisten verotaakkaa.

PERHEYRITYS 4 • 2018

ANTERO VARTIA LÄHTEE EDUSKUNNASTA, KOSKA HÄN HALUAA KESKITTÄÄ VOIMANSA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEEN MUUN MUASSA PERUSTAMANSA SÄÄTIÖN KAUTTA.

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: MINNA JUTI | KUVAT: LIISA TAKALA

Eduskunnan jättävä yrittäjä Antero Vartia:

Ilmastonmuutoksen torjuminen on työtä paremman politiikan puolesta Antero Vartia, 38, kävi yhden kauden eduskunnassa hakemassa uskottavuutta sille, että häneen luotetaan vihreänä yrittäjänä.

”Sehän on karismaattinen kuin joku filmitähti,” sanoo politiikkaa työkseen seuraava toimittaja ensimmäiseksi, kun häneltä kysyy Antero Vartiasta. ”Tosi itsenäinen ihminen, joka uskaltaa seistä sen takana, mitä sanoo. Antero ei riitele. Hän kertoo oman kantansa, eikä odota, että häntä rakastettaisiin tai vihattaisiin sen mukaan, mitä mieltä hän on. Anterosta on pakko pitää.” Sitten toimittaja naurahtaa: ”Antero myisi vaikka hiekkaa Saharaan. Hän tietää monesta asiasta paljon, mutta puhuu yhtä vakuuttavasti myös silloin, kun ei tiedä.” ”Antero ei elvistele”, sanoo isä Esko Vartia. ”Päättäväisyys on kai Anteron vahvin ominaisuus – ja yrittäjyys. Yleensä hän on aika tosissaan, kun lähtee tekemään jotakin. Antero haluaa tehdä hyviä asioita. Niiden toteuttamiseksi hän on valmis vaatimaan muiltakin paljon. Hän on kurinalainen ja aktiivinen”, isä jatkaa.

”Jos Antero joskus on hankala, se liittyy juuri päättäväisyyteen.” Siinähän se on: kuvaus Antero Vartiasta pähkinänkuoressa. Ystävällinen, älykäs, suorasanainen mies, jolla on hyvät käytöstavat. Uuden ajan vaikuttaja, jolle erilaiset rajat on piirretty ylitettäviksi. Katsotaanpa. Antero Vartia istuu helsinkiläisen St. George -hotellin baarissa. On maanantai-iltapäivä, jolloin eduskunta ei kokoonnu. Eduskunnassa yleensä pukuun ja solmioon sonnustautuneella Vartialla on yllään villapaita ja farkut. Asu voisi olla vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustajalle hyvinkin tyypillinen, mutta Vartian villapaita on liian hieno. Lanka kiiltää, ja paita näyttää niin kauniilta ja laadukkaalta, että on suuri houkutus silittää sen hihaa. Muutenkaan Vartia ei ole ihan perusvihreä. Hän on helsinkiläinen yrittäjä, joka muun muassa työlainsäädännöstä

PERHEYRITYS 4 • 2018

keskusteltaessa poikkeaa usein puolueensa yleisestä linjasta. Esimerkiksi tämän syksyn kiivaassa irtisanomissuojakeskustelussa Vartia tuki hallituksen esitystä suojan keventämiseksi. Kansanedustajana hän on laajentanut mielikuvaa vihreistä ja houkutellut näin puolueelle uusia äänestäjiä. Imagollisesti Vartia on ollut vihreille enemmän siunaus kuin riesa. Monen yrittäjän mielestä saattaa kuitenkin olla kohtuutonta, että eduskuntakaudellaan Vartiasta on tullut jopa jonkinlainen menestysyrittäjän ruumiillistuma. Sanotaan, että hän on saanut yrittämisen näyttämään järkyttävän helpolta. Se taas johtunee Vartian ja näyttelijä Jasper Pääkkösen yhdessä perustamasta Löylystä, ravintola ja sauna -menestyskonseptista, joka valmistui Helsingin Hernesaareen vuonna 2016. Vartia aloitti kansanedustajana perehtymisen eduskuntatyöhön, kun Löylyn noin kuuden miljoonan euron rakentamisprojekti alkoi ja oli kiivaimmillaan. ”Se oli kyllä kiireistä aikaa”, Vartia muistaa. Myöhemmin Löyly on saanut mainetta muun muassa hienosta puuarkkitehtuuristaan. Se menestyi Arkkitehtuurin Finlandia -palkintokilpailussa, ja tänä vuonna amerikkalainen Time-lehti nimesi sen yhdeksi maailman sadasta nähtävyydestä. Löyly on kasvattanut myös Vartian mainetta. Hänestä on tullut sen myötä suomalainen superjulkkis. ”Ylipäätään on kiva, että Anteron kaltainen ihminen on lähtenyt politiikkaan. Se herättää yleisemminkin kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan”, sanoo politiikan toimittaja. Todennäköisesti Antero Vartia olisi voinut uusia kansanedustajan paikkansa ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa helposti. Vaikka vihreiden kannatus on laskenut menneen vuoden aikana, esimerkiksi kokoomuksen rankka hallituskausi olisi tuonut Vartialle ääniä. Lokakuussa, kun puolueet kokosivat ehdokaslistojaan, Vartia ilmoitti, ettei hän voi asettua uudelleen ehdokkaaksi. ”En pysty ajallisesti sitoutumaan seuraavaan eduskuntakauteen, sillä aion keskittää kaiken aikani ilmastonmuutoksen torjuntaan”, hän tiedotti yllättäen. Selvisi, että Vartia on kesäkuussa perustanut voittoa tavoittelemattoman Kompensäätiö-säätiön. Rekisteriotteen mukaan se tarjoaa yrityksille ja kuluttajille palvelua, joka mahdollistaa hiilidioksiidipäästöjen kompensoimisen. Sanamuodon tulkittiin tarkoittavan jonkinlaista päästökauppaa. Heräsi kysymys, oliko Vartia lähdössä rahastamaan päästöoikeuksilla. Vartia kiiruhti selittämään, että rekisterin kuvaus on muotoiltu keväällä kiireessä. Sen jälkeen säätiön toimintaperiaate on jalostunut ja muuttunut. Kysymys ei ole päästöoikeuksien kaupasta. Kun Vartia ja Jasper Pääkkönen lähes samaan syssyyn kertoivat, että Pääkkönen on ostanut Vartian osuuden Löylystä, oli uskottava, että Vartialla on uudet suunnitelmat. Säätiöstä hän ei kuitenkaan halua vielä puhua enempää. Työ on kesken. Se, että ensimmäisen kauden kansanedustaja luopuu vapaaehtoisesti vaikuttaja-asemasta, josta moni poliittisesti häntä paljon kokeneempikin ihminen voi vain unelmoida, on aina yllätys. Eikö nimenomaan ilmastonmuutoksen torjumi-

”Ihmiset ovat jo valmiita osallistumaan itse ilmastonmuutoksen korjaamiseen. Heille on tarjottava siihen muitakin keinoja kuin vaatimukset kulutustottumusten muuttamiseksi.”

nen olisi tehtävä, jossa juuri kansanedustaja voisi saada paljon aikaan? Vartia tuli politiikkaan aika intuitiivisesti vihreiden eurovaaliehdokkuuden kautta vuonna 2014. Lähteekö hän samalla tavalla? Kokiko hän kansanedustajan työn sittenkin turhauttavaksi ja pettyikö hän eduskunnan toimintaan? Antoiko hän periksi? Antero Vartia tilaa kupillisen valkoista teetä. ”Olen viihtynyt eduskunnassa oikein hyvin. Se on aivan mahtava paikka. Olen oppinut todella paljon uutta ja tullut mielestäni hyvin kuulluksi”, hän sanoo. Vartialla on asioihin myötäsyntyisesti rakentava asenne. Hän ei lähde suoraan moittimaan eduskunnan työtä. Pienellä kiertelyllä selviää, että aina kannattaisi miettiä, miten päätöksentekoa voitaisiin parantaa entisestään. ”Muutokset eivät lähde liikkeelle politiikasta. Ne syntyvät ensin muualla ja tulevat sen jälkeen osaksi politiikkaa, jolla

PERHEYRITYS 4 • 2018

”Meidän pitää ajatella yhteiskuntaa kokonaisuutena, ei vain itseämme, puoluetta tai omaa ammattiryhmäämme.” Antero Vartia ei halua lokeroitua.

yhteiskunnan pelisäännöistä päätetään. Täytyy muistaa, että eduskunta on ihmisten keksimä järjestelmä, joka luotiin, jotta asioita voidaan hoitaa yhdessä.” ”Minusta eduskunnan olisi oltava paikka, jossa on lupa ajatella ääneen. Asioita saa parhaiten aikaiseksi, jos juttelee mahdollisimman paljon yli kaikkien rajojen, toimii kunnioittavasti, on luottamuksen arvoinen ja sanojensa mittainen.” Vartia mainitsee nuotiopiirin. Hänestä eduskunnan hengen ja keskustelukulttuurin pitäisi muistuttaa hyvää nuotiopiiriä. Kansanedustajat yli puoluerajojen voisivat viettää nykyistä enemmän aikaa keskenään, vaihtaa ajatuksia ja pohtia yhdessä sitä, miten tulevaisuuden yhteiskunnasta tehdään kaikille mahdollisimman hyvä. ”Nyt eduskunnassa puhutaan paljon hyvin pienistä asioista. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeämpää puhua enemmän isoista ja kauaskantoisista kokonaisuuksista. Emme tule onnistumaan työelämän, verotuksen ja sosiaaliturvan uudistamisessa tai torjumaan ilmastonmuutosta, jos emme osaa keskustella

rakentavasti. Hyvien päätösten tekeminen lähtee liikkeelle ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.” ”Asioista ei tarvitse olla jatkuvasti samaa mieltä. Päinvastoin ristiriidat kuljettavat meitä eteenpäin. Ne ovat voimavara, jonka avulla yhteiskunta kehittyy. Ristiriitoja on kuitenkin osattava käsitellä.” ”Dialogi on yhdessä ajattelua. Sen onnistumiseksi keskustelijoiden on avattava ajatuksiaan ja käyttämiensä termien merkityksiä. Hyvään keskusteluun kuuluvat myös käytöstavat. Ilman niitä ei ole edellytyksiä toimia. Mitä vaikeampi ja herkempi aihe on käsiteltävänä, sitä tärkeämpää on toimia toisia kunnioittaen.” Parempia päätöksiä tarvittaisiin nyt nopeasti. ”Emme ole millään tavalla valmistautuneet uuteen lamaan. Nyt on suhdannehuippu, mutta silti rahat eivät riitä menoihin. Kansainvälinen talous tulee kohtaamaan vielä shokkeja, ja on hyvin mahdollista, että siitä seuraa entistä rajumpi talouskriisi myös Suomessa. 2008 kriisin aikaan meillä oli puskureita, joilla pehmennettiin laman vaikutusta. Nyt näitä työkaluja ei enää ole. Sen sijaan meillä on jäykät työmarkkinat, kankea sosiaaliturvajärjestelmä ja työtä verotetaan liikaa.” Vartian eduskuntakaudella on näkynyt selvästi hänen halunsa ylittää rajat ja lähestyä muiden puolueiden väkeä. Tosin nykykulttuurissa lähestymistä voi helpottaa se, että Vartia on epätyypillinen vihreä ja siksi kiinnostava. ”Jälkikäteen ajatellen en ollut yllättynyt, kun Antero lähti politiikkaan, mutta sitä ihmettelin, että hän valitsi vihreät”, sanoo isäkin, Esko Vartia. Ilmastonmuutos on iso ja kauaskantoinen asia. Vartian rooli voittoa tuottamattoman säätiön perustajana on kiinnostava. Onko hän liikkeellä poliitikkona, yrittäjänä vai vain vastuuntuntoisena kansalaisena? ”Olen vakuuttunut, että voimme pysäyttää ilmastonmuutoksen. Ihmiskunnan historiassa on tehty monimutkaisempiakin asioita. Ilmastonmuutos johtuu systeemin valuvioista, ja siksi järjestelmää tulee korjata politiikan keinoin”, Vartia sanoo. Hänelle ilmastonmuutoksen torjuminen on työtä paremman politiikan puolesta. ”Johtuu maahanmuutosta, että Italiassa populistit ovat vallassa.”

PERHEYRITYS 4 • 2018

”Tähän mennessä näkemämme maahanmuuttoaallot ovat vasta alkua. Jos ilmasto ajaa yhä enemmän ihmisiä liikkeelle, sillä on isot seuraukset valtioiden politiikkaan. Silloin ensimmäinen huoli eivät ole tulvat, myrskyt ja satovahingot, vaan se, miten eri instituutiot, globaali markkinatalous ja yhteiskuntajärjestykset kestävät muuttoliikkeiden synnyttämät nopeat muutokset.” ”Demokratia on paljon hauraampi järjestelmä kuin mitä yleisesti ymmärretään. Jos emme toimi huomattavasti nykyistä päättäväisemmin ja nopeammin, autamme yhä lisää Donald Trumpin kaltaisia johtajia valtaan. Kun heitä on riittävästi, on ilmastonmuutoksen torjuminenkin myöhäistä.”

Antero Vartia tuki hallituksen esitystä irtisanomissuojan keventämisestä mutta kannattaa perintöveroa.

Vartian mielestä lainsäädäntö on otettava avuksi, jotta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtäävät keinot tulevat käyttöön tarpeeksi laajasti. Eikä riitä, että uudistukset näkyvät valtioiden omina lakeina. Ne on toteutettava EU:n tasolla. Lainsäädännöllä selkeytetään myös sitä, keille kuuluu vastuu ilmastonmuutoksen korjaamisesta. ”On selvää, että nykyisiä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä entistä paljon radikaalimmin, mutta se ei riitä. Meidän on otettava hiilidioksidia myös pois ilmakehästä. Siitä vastuu kuuluu meille kaikille, sillä jokainen ihminen jouduttaa omalla toiminnallaan ilmastonmuutosta.” Vartia uskoo, että yksittäisten ihmisten arvot ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi alkavat olla kohdallaan. Ihmiset ovat valmiita osallistumaan ja toimimaan. ”Heille on tarjottava siihen muitakin keinoja kuin vaatimukset kulutustottumusten muuttamiseksi.” Muutamaa kesätyöpaikkaa lukuun ottamatta Antero Vartia on ollut aina ennen kansanedustajan pestiä yrittäjä. Muuta ammattia hän ei kai koskaan edes suunnitellut. ”Molemmat vanhempani ovat yrittäjiä. Kasvoin siihen.” Esko Vartialla oli farkkukauppoja, kun perheen viisi lasta olivat pieniä. Siitä juontuu myös Antero Vartian lempinimi Leevi – hän kun käytti aina Leviksiä. Nyt parikymmentä vuotta Esko Vartia on myynyt vaatteita Helsingin kauppatorilla. Opiskellessaan kauppakorkeakoulussa Antero katseli hetken vierestä ja perusti sitten torille oman kojun, jossa rupesi myymään matkamuistoja. Koju toimii yhä. Nykyisin se on Antero Vartian äidin yritys. Vartia on pyörittänyt myös kioskia ja matkamuistojen tukkukauppaa. Vuonna 2011 Esko ja Antero Vartia

perustivat Helsingissä Kaivopuiston rantaan Mattolaiturisamppanjabaarin. Ensimmäinen kesä oli hyvä, toinen satoi. Vartiat joutuivat pyytämään pankista lykkäystä lainojen lyhennyksille. Seuraavina kesinä aurinko on taas paistanut ja kansa on vaeltanut Mattolaiturille tungokseen asti. Poliitikkona Vartia ei ole halunnut lokeroitua. Hän on tehnyt yrittäjänä yllättäviäkin avauksia. Keväällä hän ripitti Mauri Pekkarisen vetämää yritystukityöryhmää nollatuloksesta. Hän myös kannattaa vahvasti perintöveroa. ”Perintö on vastikkeetonta rahaa. Siitä voi hyvin maksaa veroa. Sen sijaan työn verotuksen pitäisi olla mahdollisimman alhaista. Siitä voitaisiin luopua lähes kokonaan ja siirtyä verottamaan yhteiskunnalle ja ympäristölle syntyviä haittoja mahdollisimman paljon.” ”Omaan elämääni saan iloa, kun tunnen tekeväni merkityksellisiä asioita. Mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa. Työ merkitsee minulle ongelmien ratkaisemista, ja se on hauskaa. Yleensä kaikki ongelmat ovat joillakin tavoin hoidettavissa”, Vartia sanoo. Miettiessään uusia kuvioita hän ei kauan jahkaile, ottaako ensimmäisen askeleen vai ei. ”Jos haluaa saada elämässään jotakin aikaiseksi, ensimmäinen askel kannattaa ottaa. Jos juttu on hyvä, se kyllä vie sen jälkeen mukanaan.” Turhia murheita Vartia välttää olemalla miettimättä mennyttä, sillä sitä ei voi enää muuttaa.

Antero Vartia haluaa verottaa kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja. Työn verottamisesta hän olisi valmis luopumaan vaikka kokonaan. ”Asioita ei myöskään kannata murehtia ennalta, ellei niihin pysty selkeästi vaikuttamaan.” Edellä esiintynyt politiikan toimittaja kiinnittää huomion Vartiassa vielä yhteen seikkaan: ”On paljon menestyneitä ja osaavia miehiä, joita Antero mielellään siteeraa ja joiden kanssa hän on kaveri, Osmo Soininvaara, Juhana Vartiainen, Mika Anttonen. Olisi mukavaa, jos hän nostaisi joukkoon edes yhden naisen.”

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: MARI VÄHÄSÖYRINKI

Myytti oikeasta koulutuksesta ja parhaista osaajista Joka toinen vuosi tutkimme perheyritysten kohtaamia haasteita ja kasvumahdollisuuksia. Tänä vuonna yksi huolenaihe kasvun esteenä nousi muiden edelle. Se on huoli oikeanlaisen osaamisen saamisesta perheyrityksiin. Työelämä muuttuu tällä hetkellä huimaa vauhtia. Monet tämän päivän työt tullaan korvaamaan automaatiolla. Koulutus ja johtamistarpeet muuttuvat. Yksi suoritettu tutkinto ei tulevaisuudessa varmista oikotietä onneen. Oppiminen tulee olemaan entistä enemmän jatkuvaa, sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. On odotettavissa tarpeita uudelleenkouluttaa työelämässä olevia ihmisiä sekä muokata koulutusjärjestelmää yrityselämää tukevaksi. Elinkeinoelämän järjestötkin ajavat jatkuvaa, laadukasta oppimista tukevaa koulutusta eduskuntavaalien lähestyessä. Yritysten, jotka haluavat voittaa kilpailun parhaasta työvoimasta, täytyy kohdata työntekijöiden arvomaailma ja panostaa työhyvinvointiin. Osaavat työntekijät ovat avainasemassa siinä, mihin suuntaan organisaatio kehittyy, miten se innovoi ja luo uutta. Työhyvinvointi johtaa parempaan asiakaskokemukseen ja auttaa pitämään parhaista osaajista kiinni, summaa tuore henkilöstöjohtajien ajatuksia kansainvälisesti selvittänyt PwC:n raportti. Perheyritykset joutuvat kilpailemaan parhaista osaajista kansainvälisten googlejen ja trendikkäiden startupien kanssa.

Nuoret kyvyt valitsevat entistä tarkemmin millaisessa yrityksessä he haluavat työskennellä ja tehdä merkityksellistä työtä, ja missä he pystyvät kasvattamaan omaa osaamistaan. Vaikka parhaiden kykyjen saaminen töihin koetaankin suureksi haasteeksi, perheyritykset näkevät että niiden vahvalla arvopohjalla on positiivinen vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työntekijäkokemukseen. Erinomainen kilpailutekijä kilpailussa parhaista osaajista! Merkityksellinen työ, hyvä työntekijäkokemus, koulutuksen laatu ja työntekijöiden osaaminen ratkaisevat myös tulevaisuudessa. pwc.fi/perheyritystutkimus pwc.com/futureworksurvey

PERHEYRITYS 4 • 2018

Mari Vähäsöyrinki Kirjoittaja toimii PwC:n perheyritysohjelman vetäjänä

EDUSKUNTA VAIHTUU ENSI KEVÄÄNÄ, KUN HUHTIKUUSSA JÄRJESTETÄÄN EDUSKUNTAVAALIT. KYSYIMME ERI PUOLUEIDEN KANSANEDUSTAJILTA VIISI KYSYMYSTÄ, JOTKA KOSKIVAT PERHEYRITYKSILLE TÄRKEITÄ ASIOITA. MITEN KÄY PERINTÖVEROLLE? PITÄÄKÖ SUKUPOLVENVAIHDOKSIA HELPOTTAA, ENTÄ PAIKALLISTA SOPIMISTA?

Mihin suuntaan veropolitiikassa pitää mennä?

Millä keinoilla työllisyyttä ja työvoiman löytämistä parannetaan?

Miten yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa?

Miten yritysten sukupolvenvaihdoksia voisi helpottaa?

Pitäisikö paikallista sopimista edistää työmarkkinoilla? Miten?

Työn verotuksesta kaikilla on sama näkemys. Sitä pitää keventää ja siirtyä laajempaan veropohjaan ja esimerkiksi haittaverotuksen suuntaan. Eroja sen sijaan tuli esiin suhtautumisessa omistamisen verotukseen ja perintöveroon. Kokoomuksen Kalle Jokinen siirtyisi perintöveroista luovutusvoittoveroon. RKP:n Thomas Blomqvist vapauttaisi perheyritysten sukupolvenvaihdokset kokonaan perintö- ja lahjaverosta. Keskustan Antti Kurvinen korvaisi perintöveron perityn omaisuuden myyntivoittoverolla. SDP:n Suna Kymäläinen puolestaan kiristäisi omistamisen verotusta, Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen varallisuusja haittaveroja. Perussuomalaisten Leena Meri ja vihreiden Olli-Poika Parviainen nostaisivat arvonlisäveron alarajaa. Kristillisten Peter Östman sallisi yrityksen voittojen käytön yrityksen kehittämiseen ja investointeihin ennen verotusta.

Sinisten Ari Jalonen ei puuttuisi perintöveron tasoon. Sen sijaan hän esittää, että yhteiskunta järjestää neuvontapalveluja sukupolvenvaihdoksen avuksi. Jalonen myös siirtyisi ennakkoverotuksesta tuloksen verottamiseen. Hän haluaisi parantaa erityisesti pienyrittäjien asemaa kaikin keinoin. Koko lailla yhtä mieltä kaikki vastaajat olivat siitä, että paikallista sopimista pitää lisätä ja kehittää. Samoin työvoiman palkkaamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Kymäläinen lisäisi kuntien osuutta oman alueen työvoiman kohtaantoongelman hoidossa. Jokinen ehdottaa yleistukimallia, jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

PERHEYRITYS 4 • 2018

PETER ÖSTMAN Kristilliset

THOMAS BLOMQVIST RKP

1. Kokonaisveroastetta pitää alentaa pitkällä aikavälillä. Verotusta on kehitettävä, jotta se koetaan oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi. Työntekoon ja yrittäjyyteen pitää kannustaa rankaisemisen sijaan. Verotusta pitää kehittää laajan veropohjan ja alhaisten verokantojen periaatteen mukaisesti. Laaja veropohja mahdollistaa sen, että verotus on mahdollisimman kevyttä kautta linjan. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja yritystoiminnan verottamisesta haittaveroihin. 2. Yritysverotuksen pitää kannustaa investoimaan ja luomaan työpaikkoja. Yhteisöverotus pitää säilyttää kilpailukykyisenä kilpailijamaihin nähden. Yrityksen voittoja pitää voida käyttää yrityksen kehittämiseen ja muihin investointeihin ennen verotusta. Voitot verotettaisiin vasta tulouttamisvaiheessa. Yrittäjävähennys pitää säilyttää. Pienyritysten arvonlisäverovapaan myynnin rajaa ja osittaisen huojennuksen rajaa on korotettava. Pienyrittäjien tuottamien palveluiden arvonlisäverokanta tulee asettaa pysyvästi alimpaan verokantaan. 3. Keskeistä on uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää. Kannustava perusturvamalli lisää työnteon kannattavuutta. Tukiviidakon sijaan tarvitaan helposti haettava ja ymmärrettävä yleistuki. Työn tekeminen ja vastaanottaminen tehdään nykyistä helpommaksi. Jokainen tukea hakeva saa apua nopeasti ja henkilökohtaisemmalla otteella. Uudistus vähentäisi turhaa sääntelyä. Yleistukeen siirtyminen vähentäisi parhaimmillaan valtion menoja. 4. Paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää. Järjestäytymättömät yritykset ovat edelleen epätasa-arvoisessa asemassa. Niille paikallinen sopiminen on keskeistä. Näiden yritysten tarpeisiin pitää vastata kehittämällä työaikasääntelyä. Paikallisesti tarvitaan joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Jäykkien työehtojen tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa edistetään sekä työntekijän että työnantajan etua.

1. Tarvitsemme verouudistuksen. Tarvitaan kaikille tuloryhmille oikeudenmukaista mallia. Työn verotusta on alennettava. Se saa aikaan dynaamisia vaikutuksia. Veronalennus pitää tehdä kaikissa veroluokissa. Sen mahdollistaa arvonlisäveron nosto, puoli prosenttia jokaisessa alv-luokassa. Näin tulojakautuma on tasaisempi ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan parantaa. 2. Palkkahallintoon tarvitaan sujuvampia rutiineja. Työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuva hallinnollinen työ hidastaa yritysten kasvua. Esitämme palkan sivukulujen yhdistämistä valtion määrittämän maksuprosentin kautta. Yritykset maksaisivat tämän kokonaissumman verohallinnolle. Se vastaisi maksujen hallinnoimisesta ja jakaisi summan edelleen oikeille tahoille. Esitämme myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja vähennettävän osuuden korotusta. Sitä kautta kannustetaan naisvoittoisten palvelualojen yrittäjiä. 3. Uudistamalla perhevapaat voimme edistää naisten työllistymistä. Ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen mahdollistaa työntekijöiden palkkaamisen aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman pula. Suomen tulisi poistaa työllistymisen esteet maahanmuuttajilta. Työvoiman kysyntä ja tarjonta on kohdennettava paremmin. Yksityisten työnvälittäjien pitää antaa tukea julkisia työvoimatoimistoja. 4. Paikallista sopimista on edistettävä. Sillä lisätään työmarkkinoiden joustavuutta ja yritysten kannattavuutta. Riski työvoiman palkkaamisessa alentuu. Parempi keskustelukulttuuri edistää myös työhyvinvointia. 5. Esitämme, että perheyrityksissä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset vapautetaan perintö- ja lahjaverosta.

5. Keventämällä ja kohtuullistamalla perintöveroa. Kannamme huolta erityisesti maa- ja metsätalousyrittämisen tulevaisuudesta. Sukupolvenvaihdoksen rahoittamisessa on tuettava varsinkin nuoria viljelijöitä.

PERHEYRITYS 4 • 2018

ARI JALONEN Sininen tulevaisuus

KALLE JOKINEN Kokoomus

1. Yrittämisen verotusta on yksinkertaistettava. Esimerkiksi ennakkoverotuksesta on siirryttävä tuloksesta verottamiseen. Suomen kokonaisveroastetta tulee laskea, jotta toimeliaisuus ei tukahdu. 2. Pienten yritysten toimintaa pitää helpottaa ALV-velvollisuuden alarajan nostolla. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa pienyrityksissä.  Mikroyrityksissä lapsensaanti on yrityksen kannalta erittäin kriittinen hetki. On löydettävä tasapainoisia keinoja, jotta yrittäjän ei tarvitse valita perheen ja yrityksen välillä.

2. Tärkeintä on huolehtia perusasioista, esimerkiksi kannustavasta verotuksesta, osaavan työvoiman saatavuudesta, työmarkkinoiden toimivuudesta ja infran kunnosta. Lisäksi yrityksien on saatava tehdä ja yrittää rohkeasti. Siksi on tärkeää, että normipurkua jatketaan ja kilpailua avataan edelleen.

3. Työn vastaanottamisesta on tehtävä aina kannustavaa. Siksi sosiaaliturvaan tulevista katkoista ja viiveistä on päästävä eroon. Tähän yksi ratkaisu löytyy käänteisestä tuloveromallista. Työvoiman lisääminen on yritykselle riskialtista. Virherekrytointien ongelmat on ratkaistava.  Oppisopimuskoulutuksen kautta pienyritys saa juuri sellaisen työntekijän kuin tarvitsee. Yhteiskunnan on luotava alustoja, joilla työ ja työtön löytävät toisensa.

3. Suomessa on kestämätön tilanne. Samoilla alueilla on samanaikaisesti yhä paljon työttömiä ja avoimia työpaikkoja. Työllisyys saadaan kasvuun, kun kohtaanto-ongelmia ratkaistaan. Tarvitaan yleistukimalli, jossa työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa. Lisäksi haluamme vahvistaa jatkuvaa oppimista, jossa osaamista päivitetään läpi työuran. Haluamme myös luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta.

4. Näen paikallisen sopimisen lisäämisessä hyötyjä. Asia kuitenkin on herkkä ja hankala toteuttaa ilman erimielisyyksiä. Neuvotteluja tulisi jatkaa, sillä onhan yhdessä sovittu lähtökohtaisesti parempi ja rakentavampi kuin ylhäältä saneltu. Paikallista sopimista pitää edistää nimenomaan pienyrityksiä ajatellen, koska valtaosa työehtosopimusten rajoitteista koskee niitä. 5. Mentoroinnin kautta sukupolvenvaihdos saadaan joustavammaksi. Siirtymiseen liittyvät vastuut ja velvoitteet muun muassa veroissa ja työnantajan velvollisuuksissa tulee olla tarkkarajaiset. Yhteiskunnan tulee rakentaa tähän selvät neuvontapalvelut.

Mihin suuntaan veropolitiikassa pitää mennä?

Miten yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa?

1. Verotuksen pitää tukea työtä ja yrittämistä. Verotuksen painopistettä pitää muuttaa työn, yrittämisen ja riskinoton verotuksesta ympäristö-, haitta- ja kulutusveroihin. Yritysverotuksessa keskeinen periaate ovat laajat pohjat ja matalat verokannat. Meidän on otettava askelia kohti neutraalimpaa omistamisen ja yrittämisen verotusta. Yrityksille pitää antaa riittävästi sopeutumisaikaa tähän. Jotkut puolueet haluavat kerätä omistamisesta lisää veroja – niin kokoomuskin. Ei kuitenkaan verotusta kiristämällä vaan kannustamalla suomalaisia investoimaan ja sijoittamaan.

4. Ehdottomasti! Kaikissa yrityksissä pitää saada sopia paikallisesti asioista. Työehtosopimukset säilyisivät edelleen pohjaratkaisuna, mutta yrityksissä, joissa työnantajan ja työntekijöiden välillä on vahva luottamus ja yhdessä tekemisen meininki, olisi sallittava myös yhteisymmärryksessä poiketa TES:n ehdoista. 5. Kokoomus haluaa selvittää siirtymistä perintöverosta luovutusvoittoveroon. Luovutusvoittovero olisi selkeämpi sekä yrityksien että kotitalouksien näkökulmasta. Vero maksettaisiin vain arvonnoususta ja vasta omaisuutta myytäessä.

Millä keinoilla työllisyyttä ja työvoiman löytämistä parannetaan?

PERHEYRITYS 4 • 2018

Pitäisikö paikallista sopimista edistää työmarkkinoilla? Miten?

Miten yritysten sukupolvenvaihdoksia voisi helpottaa?

ANTTI KURVINEN Keskusta

SUNA KYMÄLÄINEN SDP

1. Työn teosta, yrittäjyydestä ja riskin ottamisesta pitää palkita. Ne pitää ottaa huomioon osinkoja pääomaverotuksen kohtuullisena tasona. Työn teon ja yrittäjätulojen hankkimisen on oltava aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa olemisen. Sosiaaliturvaa ja osa-aikaista työtä tulee sovittaa yhteen joustavasti. Mielestäni kulutus- ja ympäristöveroja ei tule korottaa "kepeästi", sillä ne ovat usein alueellisesti ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia.

1. Hyvinvointivaltion tasavertaiset palvelut ja etuudet edellyttävät tiivistä ja laajaa veropohjaa. Veropolitiikan tulisi perustua oikeudenmukaisuuteen ja tuloeroja tasaavaan periaatteeseen. SDP ajaa omistamisen verotuksen kiristämistä. Se on Suomessa EU:n tasoon nähden suhteellisen kevyttä. Aukkoja on tilkittävä, esimerkiksi keräämällä eläke- ja sijoitusrahastojen osingoista lähdeveroa. Aggressiivista verosuunnittelua ja varojen piilottamista veroparatiiseihin on ehdottomasti suitsittava.

2. Sääntelyn sujuvoittamista ja normien purkua pitää jatkaa. EU-sääntelyyn ei pidä lisätä toimeenpanon yhteydessä niin sanottua Suomi-lisää. Infrastruktuurista pitää huolehtia ja hyvästä koulutusjärjestelmästä.

2. Tukisimme pienyrittäjiä nostamalla muun muassa arvonlisäverojen alarajaa ja helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkausta. Tarvitsemme isoja panostuksia tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden sektorille. Yritykset eivät pärjää maailmanmarkkinoilla ilman osaavaa työvoimaa. Siksi katse on suunnattava koulutukseen. Kouluissa ryhmäkokojen pienentäminen, pienituloisten perheiden tukeminen ja sosiaalipalveluiden kehittäminen ovat tekoja hyvinvoivan yhteiskunnan ja yritysten puolesta.

3. KSosiaaliturva ja verotus täytyy sovittaa yhteen niin, että aina kannattaa ottaa työtä vastaan. Oppisopimusta ja koulutussopimusta on kehitettävä. Kannatan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luopumista. Työllisyysaste on saatava vähintään 75 prosenttiin. 4. TES:stä pitää voida aina poiketa, kun työnantaja ja työntekijät ovat siitä yksimielisiä. Paikallisen sopimisen on oltava aitoa sopimista, ei sanelua. Todennäköisesti paikallisen sopimisen lisääminen vaatii henkilöstön edustajan (luottamusmies, luottamusvaltuutettu tms.) aseman parantamista. 5. Itse poistaisin nykymuotoisen perintöveron kokonaan. Korvaisin sen Ruotsin mallin mukaisella perityn omaisuuden myyntivoittoverolla.

3. Kunnille pitää antaa isompi rooli työvoiman kohtaantoongelmien purkamisessa. Kunnilla on paras tuntemus alueensa työvoimatarpeesta. Nyt lopetetuista kuntakokeiluista on tehtävä valtakunnallisia käytäntöjä. Työn perässä muuttamista pitää helpottaa. Joukkoliikenteen verkoston pitää kattaa myös haja-asutusalueet. Kasvukeskuksiin tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Valtion pitää vaatia kuntia kaavoittamaan lisää tontteja ARA-tuotannolle. 4. Hallitus on horjuttanut kolmikantaneuvotteluihin perustuvaa työmarkkinajärjestöjen toimintamallia ja uhannut pakkolailla. Se on myös kaventanut ammattiyhdistysliikkeen roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Paikallisen sopimisen mallia ei saa rikkoa. Tuemme kolmikantaa demokraattisen sopimisen muotona ja parhaimpana keinona taata niin työnantajan kuin työtekijäpuolen oikeudet.  5. Yritysperintöjen verohuojennus on tärkeä instrumentti sukupolvenvaihdosten helpottamisessa. Tämänhetkistä verokantaa pitäisi tasata oikeudenmukaisemmaksi eri perintöveromuotojen kesken. Samoin oikeus verohuojennukseen tulisi olla tasapuolinen perheen jokaiselle jäsenelle. Toisaalta joskus yritysvaihto saattaa tapahtua perheen ulkopuoliselle, myös näitä tilanteita pitäisi kehittää.

PERHEYRITYS 4 • 2018

LEENA MERI Perussuomalaiset

OLLI-POIKA PARVIAINEN Vihreä liitto

1. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alaraja pitää nostaa 20 000 euroon. Huojennusalueen katto pitää nostaa 40 000 euroon. Energia- ja ympäristöveroilla ei saa ajaa alas teollisuutta Suomessa Autovero pitää poistaa, mutta varallisuusvero palauttaa. Suursäätiöiden yli 100 000 euron vuosittaisista pääomatuloista on maksettava veroa. Verotusta pitää keventää lähemmäs Ruotsin tasoa. Sitä kautta tulee ostovoimaa ja kannustimia työhön. 2. Ehdotamme Suomessa työllistäville kasvuyrityksille verokannustinta, jonka avulla ne voisivat saada käyttöpääomaa yrityksen tuloksesta. Yritys vapautetaan tietyin ehdoin yhteisöverosta niin kauan, kun se ei jaa omistajilleen osinkoja. Kilpailukykyinen yrityssektori vaatii toimivan liikenneverkon. Liikennepolttoaineiden veronkorotus vuodelta 2016 pitää poistaa. 3. Palkkatyön ja opiskelun yhdistävä oppisopimuskoulutus käyttöön osaamisen päivittämiseen aikuisiällä. Lisäksi käytännön työssä ammattitaitonsa hankkineille näyttötutkintojen mahdollisuuksia on lisättävä. Käyttöön pitää ottaa laajennettu muuttoavustus helpottamaan työpaikan ottamista toiselta paikkakunnalta tilanteessa, jossa työpaikkaan liittyy pitkä koeaika. Työn verotusta pitää laskea lähemmäs Ruotsin tasoa 4. Ennustettavuutta ja turvallisuutta työmarkkinoilla pitää edistää. Työntekijöiden ja yritysten yhdenvertaisen kilpailukyvyn turvaava työehtosopimusten yleissitovuus tulee säilyttää. Samalla joustavuuden parantamiseksi on rohkaistava paikallisen sopimisen lisäämistä 5. Perintö- ja lahjaveron huojennuksia pitää laajentaa. Veron maksuunpanoa pitää jakaa pidemmälle aikajaksolle. Ensimmäistä maksuerää voisi siirtää esimerkiksi kahdella vuodella siitä, kun yritys on siirtynyt jatkajalle.

Mihin suuntaan veropolitiikassa pitää mennä?

Miten yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa?

1. Verotusta on ohjattava vahvemmin työn verotuksesta ympäristölle haitallisten asioiden verotukseen. Työnteon ja yrittämisen kannattavuutta on lisättävä ja kannustinloukkuja purettava. Yhteisöverotuksen nykytaso on pääosin sopiva. Alv:n huojennusraja voidaan nostaa 55 000 euroon. Lisäksi Suomen tulisi EU:n kanssa neuvottelemalla nostaa alv-velvollisuuden alaraja 30 000 euroon. 2. Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa. Työllistämisen riskiä pienissä yrityksissä on vähennettävä. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista on helpotettava. Yrittäjien ja itsensä työllistäjien sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava. Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava, perustulo helpottaisi monesti myös yrittäjän asemaa. Tarpeettomasti kilpailua rajoittavaa sääntelyä on karsittava ja reilun kilpailun edellytyksiä parannettava. 3.Työtä olisi tärkeää luoda etenkin aloille, jotka auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristön suojelussa. Tätä varten tarvitaan cleantechin kasvustrategia. Markkinoita vääristävistä ja ympäristölle haitallisista yritystuista on luovuttava. Koulutuspolitiikassa on huomioitava elinikäinen oppiminen ja työn ja teknologian murros paremmin. Kasvua kannattaa hakea myös luovista aloista ja sisältöteollisuudesta. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa kannattaa ratkaista yksilöllisillä työllisyydenhoitopalveluilla, joissa myös kunnilla on vastuu. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta voidaan luopua. 4. Paikallista sopimista voidaan vahvistaa etenkin pienemmissä yrityksissä, kunhan lähtötaso määritellään kansallisesti. Parhaita käytänteitä on hyvä jakaa enemmän. 5. Kotimaista omistajuutta kannattaa vahvistaa. Seuraavaan hallitusohjelmaan pitää sisällyttää omistajuusstrategian laadinta. Samalla pitää kiinnittää huomio myös sukupolvenvaihdoksiin. Julkiset elinkeinopalvelut voivat tukea sukupolvenvaihdoksia esimerkiksi laajemmilla neuvontapalveluilla.

Millä keinoilla työllisyyttä ja työvoiman löytämistä parannetaan?

PERHEYRITYS 4 • 2018

Pitäisikö paikallista sopimista edistää työmarkkinoilla? Miten?

Miten yritysten sukupolvenvaihdoksia voisi helpottaa?

AINO-KAISA PEKONEN Vasemmistoliitto

1. Verojärjestelmän pitää turvata hyvinvointivaltion rahoitus ja tasata tulo- ja varallisuuseroja. Sen pitää myös tukea rakenteellista muutosta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Varallisuus- ja haittaveroja on syytä korottaa. Veropohjia tulee tiivistää niin henkilö- kuin yhteisöverotuksessa, jolloin joitakin verokantoja voidaan laskea. Pääomaverotuksen progressiivisuutta ja yhdenmukaisuutta pitää lisätä.  2. Tärkeintä on huolehtia osaavien työntekijöiden saatavuudesta. Yritystukia pitää suunnata enemmän uudistumisen ja innovaatioiden suuntaan. Kotimaisten pk-yritysten asemaa ja kilpailuedellytyksiä pitää parantaa rajoittamalla kansainvälisten konsernien aggressiivisen verosuunnittelua ja verojen välttelyä.

4. Koulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Läpi elämän jatkuva oppiminen pitää tehdä mahdolliseksi. Työvoimapolitiikan resurssit pitää nostaa kohti pohjoismaista tasoa. Esimerkiksi palkkatuen käyttöä pitää lisätä huomattavasti. Työn ja sosiaaliturvan yhdistämisestä tulee tehdä nykyistä helpompaa siirtymällä perustulon suuntaan. 5. Jokaisessa sukupolvenvaihdoksessa on omat haasteensa. Lainsäätäjän näkökulmasta on tärkeää varmistaa sukupolvenvaihdoksiin liittyvä ennakoitavuus ja sääntelyn selkeys. Sukupolvenvaihdosten verokohtelua on viime vuosina kevennetty tuntuvasti. Emme näe tarvetta lisähuojennuksiin.

Yhdessä Suomen hyväksi Suomi on vauras maa, mutta me pystyisimme parempaankin. Mitä voisimmekaan yhdessä saavuttaa, jos suomalaiset sijoittaisivat varallisuuttaan aiempaa enemmän kotimaisiin yrityksiin, asuntoihin, kiinteistöihin ja metsään. Siksi OP tarjoaa kattavimman valikoiman Suomeen sijoittavia sijoituskohteita. Tue paikallista, sijoita Suomeen. op.fi/sijoitasuomeen

PERHEYRITYS 4 • 2018

TYHJIÖMUOVATTUJEN MUOVITUOTTEIDEN VALMISTAMISEEN ERIKOISTUNUT ASOMA ON JUURI SIIRTYNYT KOLMANNEN SUKUPOLVEN JOHDETTAVAKSI. TOIMITUSJOHTAJANA ALOITTANUT NINA ERTIÖ TARTTUU TARPEEN TULLEN VAIKKA JYRSINKONEEN PUIKKOIHIN, SILLÄ MIESTEN JA NAISTEN HOMMIA EI TÄSSÄ YRITYKSESSÄ OLE.

JATKAJAT

PERHEYRITYS 4 • 2018

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

JATKAJAT

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: MIKA KANERVA

Suunnistavan tähden ohjaama ”Asoman perusti isoäitini Aune Soininen, joka aloitti myymällä ja valmistamalla laukkuja 1940-luvulla. Hän oli oman aikansa rohkea nainen, joka ei pelännyt tehdä päätöksiä. Hän oli jämäkkä, eikä haitannut, vaikka kauppakumppanit olivat kaikki miehiä. Parhaimmillaan Asomalla oli viisi vähittäismyymälää Helsingissä. Isoäiti kävi liikkeessä töissä 90-vuotiaaksi asti. Hän oli hyvin elegantti ja liikkeessä oli kaikki aina viimeisen päälle siistiä. Vie mennessäs, tuo tullessas oli yksi hänen opetuksiaan. Töissä ei todellakaan pyöritty tyhjin käsin. Vietin isoäidin kanssa paljon aikaa ja puhuimme paljon kaikista elämän asioista maan ja taivaan välillä. Nyt kun omia isovanhempia ei enää ole, niin onhan se jättänyt ison aukon. Olen saanut heiltä vanhempieni ohella paljon ohjausta ja tukea. Minulle oli hyvin tärkeää, etten tule suoraan koulun penkiltä töihin omaan perheyritykseen. Halusin hankkia kokemusta muualta, jotta minulla olisi enemmän annettavaa. Olin Marimekolla ostajana ja näin sinä aikana paljon tehtaita, opin myynnistä ja tuotannosta. Vaikka olin ulkopuolisella töissä, huomasin, että suhtauduin työhön hyvin yrittäjämäisesti. Vaikka ei ollut omasta yhtiöstä kyse, tein kaiken täydellä sydämellä.

Minulla ei ollut missään vaiheessa kapinointivaihetta, jolloin olisin halunnut pysyä mahdollisimman kaukana perheyrityksestä. Ehkä se tulee myöhemmin! Mutta mietin pitkään, millaista perheenjäsenten kesken on työskennellä. En todellakaan ajatellut, että olen heti valmis johtaja. Aloitin Asomalla tekemällä it-hommia ja siirryin siitä logistiikan kautta operatiivisiin johtotehtäviin vuosien varrella. Nyt olen ollut 15 vuotta talossa. Aion opettaa myös omat lapseni siihen, että jostain on aloitettava. Olen itsekin ollut aikoinaan kesätöissä Nesteen liikenneasemalla hodareita vääntämässä. Arvostan sitäkin työtä.”

Tuotanto kehittyy, mutta laukut pysyvät ”Isoäitini molemmat pojat, setäni Jarmo ja isäni Pekka ovat olleet mukana yrityksessä. Isäni toimi myyntijohtajana, sillä hän on henkeen ja vereen myyjä. Setäni taas on enemmän hallintoon suuntautunut ja hänelle istui toimitusjohtajuus. Tehtävänjako toimi hyvin. Seuraavasta sukupolvesta kaksi serkkuani on hallituksessa. Isäni jatkaa aktiivisena omistajana. Kaikille on löytynyt mieluiset roolit tai mielenkiintoisia tehtäviä oman yrityksen ulkopuolelta. Itse nautin työstä Asomassa

PERHEYRITYS 4 • 2018

todella paljon. Omassa yrityksessä saa tehdä asioita niin laajasti, on henkilöstöasioita, tuotantoa, logistiikkaa ja it-kysymyksiä. Enemmän saa perehtyä asioihin kuin jos olisi toisen palveluksessa. Teollinen tuotanto on valtavan mielenkiintoinen ala. Olemme asiakaskuntamme kautta osa suurempaa kokonaisuutta. Sinänsä minulle ei ole väliä, myymmekö ruuveja vai muovituotteita, kaupankäynti ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on se, mistä innostun. Vaikka nykyisin keskitymme tyhjiömuovaukseen sopimusasiakkaille, pysyvät laukut valikoimassa ainakin toistaiseksi. Mitään tunnesidettä niihin ei erityisesti ole, vaikka isoäitini perustikin yrityksen aikoinaan nimenomaan laukkujen ympärille. Jos se osa yritystä ei jonain päivänä toimi, ei sitä väkisin kannata pitää. Toistaiseksi kysyntää on riittänyt. Johtajana annan tilaa muille. Tunnustan, etten ole paras kaikessa, mutta tiedän ne osa-alueet, joissa olen hyvä. Yritän herättää keskustelua siitä, miten asiat tehdään ja voisimmeko parantaa jossakin. Tieto on henkilöstöllä ja heitä pitää osata kuunnella. Uskon, olevani johtajana helposti lähestyttävä. Menin tarkoituksella viikoksi tehtaallemme tuotantoon töihin. Silloin pääsin käyttämään jyrsintä ja muovauskonetta ja sain olla kokoonpanossa. Se opetti nopeaa ratkaisuntekoa ja kuulin paljon asioita suoraan henkilöstöltä. Aion tehdä vastaavan työvaiheen toistekin, jos vielä huolivat!”

Kun työstä nauttii, jaksaa pidempään ”Ihmettelen välillä keskustelua sukupuolineutraalista kasvatuksesta. Koen, ettei se poikkea mitenkään siitä, kuinka itse sain kasvaa. Teimme veljeni kanssa ihan samoja asioita, ajoimme venettä ja mönkijää, eikä koskaan ollut puhetta, ettei tyttö voi tehdä jotakin. Kun tulin tehtaallemme maalaamaan kokoushuoneen seinää, joku kysyi osaanko? Ihan suututti. Miksen osaisi? Vaihdan myös lamput ja autonrenkaat, jos on tarve. Vähän aikaa sitten olimme Saksassa tutustumassa uuteen tuotantokoneeseemme. Koneen toimittaja on sekin perheyritys, jossa omistajalla on tyttäriä. Kuitenkin siellä huomasin hiukan ihmettelyä, kun meillä toimitusjohtajana ja päättävässä

roolissa on nainen. Heillä ajateltiin toisin, ei siellä naisia ollut myöskään tuotannon puolella. Asomassa henkilöstöstä 30 prosenttia on naisia, mikä on teollisen tuotannon yrityksessä paljon. Ja onhan meillä 100 prosenttinen naishallituskin! Sinänsä en hirveästi mieti näitä asioita, sillä olen ihan luontevasti miesten joukossa. Siinä mielessä ajat ovat muuttuneet, että meidän sukupolvemme haluaa paremmin yhdistää työn ja perhe-elämän. Haluan itse olla läsnä arjessa 8- ja 11 -vuotiaille tyttärilleni. Ehkä yrittäjyys näyttäytyy heille sellaisena, että äiti on paljon tietokoneen äärellä, mutta olen ottanut heitä mukaan myös konttorille tekemään pieniä työtehtäviä. En ole pettynyt, vaikka kävisikin niin, ettei kumpikaan tyttäristäni tulisi mukaan perheyritykseen. Työ on niin suuri osa elämää, että kannattaa tehdä asioita, joissa kokee olevansa hyvä, ja joista nauttii. Niin jaksaa työelämässä pidempään. Itse koen, että minulla on joku suunnistava tähti tuolla jossain ja että asioilla on tapana järjestyä. ”

NINA ERTIÖ Syntynyt… 1980 Tehtävä... Asoma Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Koulutus… Tradenomi, Yrkeshögskolan Arcada. Asuu... Tali, Helsinki. Ilahduttaa… lasten hauskat isänpäiväkortit ja asiat, joita lapsilta voi oppia. Harmittaa… marraskuinen pimeys. Harrastaa… cross nature -ulkoliikuntaa.

ASOMA OY Asoma on tyhjiömuovattujen muovikomponenttien sopimusvalmistukseen keskittynyt perheyritys. Yrityksen on perustanut Aune Soininen vuonna 1942. Asoman pääkonttori on Helsingissä ja tehdas Kangasalla. Yrityksen liikevaihto vuonna 2017 oli 3,7 miljoonaa euroa ja se työllistää 26 henkilöä.

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: MIKKO PELLINEN | KUVA: MARKO KOIVUPORRAS

JALASJÄRVELÄINEN PERHEMEIJERI JUUSTOPORTTI OY TUNNETAAN KULUTTAJIEN PIIRISSÄ TINKIMÄTTÖMÄSTÄ ASENTEESTAAN LAATUUN JA VASTUULLISEEN TOIMINTATAPAAN. YRITYKSELTÄ ON NÄHTY LUKUISIA UUSIA AVAUKSIA, KUTEN YHTEISTYÖSSÄ MAIDONTUOTTAJIEN KANSSA TOTEUTETTU WELFARE QUALITY -AUDITOINTIJÄRJESTELMÄ JA VAPAAN LEHMÄN -TUOTTEET. TOIMINTATAPA LÄHTEE OMISTAJIEN ARVOISTA.

Omistajien arvot ohjaavat toimintaa

"Perheyrityksenä tämä kaikki on meillä vain lainassa ja jokainen jättää vain yhdet jäljet tähän maailmaan. Koska Suomessa toimimalla ei voi olla halvin, jää vaihtoehdoksi jäljelle olla paras jossain. Juustoportilla olemme linjanneet, että haluamme olla paras vastuullisuudessa. Tämä on meidän arvojemme mukaista ja on ollut sitä jo 30 vuotta." Kertoo toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari. Juustoportin valitsema linja on ollut kuluttajille mieluinen. Yhtiö onkin kasvattanut liikevaihtoaan vuosi vuodelta ja vuoden 2017 lopussa konserniliikevaihto oli noin 60 miljoonaa. Kasvun myötä yritys on palkannut keskimäärin yhden uuden työntekijän joka kuukausi perustamisestaan vuodesta 1989 lähtien. Timo Keski-Kasarin mukaan yritys haluaa omilla toimillaan suosia paikallista tai vähintään suomalaisia yrityksiä, kun se on mahdollista. "Korostan, että kotimaisen suosiminen ei tarkoita käpertymistä impivaaralaisuuteen. Ennemminkin on kyse valinnoista, joita voi tiedostaen tehdä. Ajatus siitä, että lainataan ulkomail-

ta rahaa, jotta ihmiset voivat ostaa ulkomaista tavaraa, ei ole pitkällä aikavälillä kestävä yhtälö." Suomalaisen omistajuuden näkökulmasta Timo KeskiKasari on huolissaan kotimaisten ja ulkomaisten yritysten erilaisesta verotuksesta ja sen vaikutuksesta tytäryhtiötalouteen. "Yksi esimerkki verotuksen minimoinnista tytäryhtiötaloudessa ovat lisenssimaksut, joiden avulla verotettava voitto maksetaankin vaikkapa Hollantiin rekisteröidylle yhtiölle korvauksena brändin käyttämisestä. Kun ulkomaisessa omistuksessa olevalla yrityksellä on käytössään lukuisia mahdollisuuksia minimoida omistuksen verotus, on seurauksena se, että ulkomainen yritys voi yrityskauppatilanteissa maksaa jopa tuplahinnan kotimaiseen toimijaan verrattuna. Pitkällä aikavälillä tämä vaikeuttaa kotimaisten yritysten kasvamista ja kiihdyttää tytäryhtiötaloutta, joka puolestaan vaikuttaa verotulokertymään. Suomalaista omistamista ei tarvitse suosia, mutta samalla viivalla pitäisi olla." Keski-Kasari sanoo.

PERHEYRITYS 4 • 2018

Arvomaailma viivan alla 26

PERHEYRITYS 4 â&#x20AC;¢ 2018

TEKSTI: ANNE SALOMÄKI

NYKYPÄIVÄN KULUTTAJAT ODOTTAVAT YRITYKSILTÄ ARVOJA PELKKIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN SIJAAN. ASIANTUNTIJAT MUISTUTTAVAT HARKINNAN TÄRKEYDESTÄ: KUN KUMARTAA, VÄISTÄMÄTTÄ MYÖS PYLLISTÄÄ. JOSKUS PYLLISTÄMINEN TOSIN VOI OLLA ERINOMAISTA LIIKETOIMINTAA. PEIKON TOPI PAANANEN ALOITTI KANSALAISALOITTEEN POLIITTISTEN LAKKOJEN KIELTÄMISEKSI. HÄNESTÄ PERHEYRITTÄJÄLLÄ ON VARAA SANOA ASIOITA ÄÄNEEN.

Alkuvuonna 2018 Kauppalehden toimittaja soitti Peikko Groupin toimitusjohtajalle Topi Paanaselle ja kysäisi mielipidettä aktiivimallin vastaisesta poliittisesta lakosta. Paananen tokaisi, että onhan se hölmöä, että kaksi osapuolta tappelee ja kolmas maksaa. ”Toimittaja sanoi siihen, että ei tuota varmaan lehteen uskalla laittaa. Vastasin, että laita vaan, siitä saat hyvän otsikon." Perheyrityksen toimitusjohtajana Paananen kyllä tiesi, ettei hänen kommenttiaan nähdä yksityishenkilön mielipiteenä vaan Peikon virallisena kannanottona. Se ei häntä haitannut – eikä onneksi asiakkaitakaan. Jutun jälkeen puhelin piippasi sähköpostiviestejä ja whatsappeja sidosryhmäläisiltä, jotka olivat asiasta samaa mieltä. Syntyi ajatus kansalaisaloitteesta poliittisten lakkojen rajoittamiseksi. Paananen lanseerasi aloitteen huhtikuussa, ja lokakuussa se nousi uudelleen esiin, kun irtisanomiskiista toi taas tullessaan poliittisia lakkoja. Tuolloin Paananen osti muun muassa Kauppalehden etusivun mainostilan Työrauha 2018 -kampanjalleen. Vaikka kansalaisaloite ei kerännyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavaa määrää nimiä, Paananen ei kadu mitään. Tavoite täyttyi jo sillä, että aiheesta yleensä heräsi keskustelua. Paanasen mielestä perheyrittäjällä on varaa sanoa asioita ääneen. ”Palkkarenkinä täytyy miettiä kymmenen kertaa enemmän, mitä mieltä on julkisesti. Yrittäjänä saa ottaa voimakkaasti kantaa, kunhan ei loukkaa henkilökuntaa ja asiakkaita.” Peikolla on toki niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin ympäri maailmaa, eivätkä pikkuisen Suomen työmarkkinataistelut

ylitä uutiskynnystä ulkomailla. Suomalaisilta asiakkailta tuli vain myönteistä palautetta. Peikko toimii B2B-markkinalla, joten aihe kosketti myös sen kotimaisia asiakasyrityksiä. Senkin Paananen tiedosti, että joillekuille henkilöstössä aihe voi olla herkkä. Siksi hän keskusteli suunnitelmastaan luottamushenkilöiden kanssa etukäteen. Tarkoitusperät kuitenkin saattoivat sekoittua ihmisten mielissä. ”Jotkut eivät osaa erottaa sitä, että en ajanut aktiivimallia tai irtisanomissuojan kaventamista vaan nimenomaan poliittisten lakkojen rajoittamista. Aktiivimallista tai irtisanomissuojasta en ole oikeastaan edes mitään mieltä, mutta väistämättä minut nähtiin niiden puolustajana.” Näin saattoivat tulkita jotkin puolueetkin: ulostulonsa jälkeen Paananen on saanut kolmen eri puolueen edustajilta erilaisia tukipyyntöjä. Politiikkaan hän ei suunnittele lähtevänsä. Työrauha 2018 -kampanjalla hän sanoo halunneensa vaikuttaa yksittäiseen yhteiskunnalliseen asiaan, jota piti epäterveenä. Kyse ei siis myöskään ollut markkinointitempauksesta tai yritysasiakkaiden kosiskelusta. ”En minä ainakaan yrittänyt omaa viivanalustani tässä nostaa. Ajatusmalli oli se, ettei tästä ainakaan haittaa ole.” Paananen toivoo näkevänsä yhä useampien omistajayrittäjien ottavan kantaa ja olevan äänessä myös aiheista, jotka eivät suoraan liity yritysten liiketoimintaan. Hän huomauttaa, että yrityksillä on valta ja mahdollisuus tehdä asioita toisin ja toimia esimerkkeinä, kuten jääkiekkojoukkue TPS tekee seksuaalivähemmistöjä tukevilla kannanotoillaan tai Peikko satsauksillaan työyhteisöjensä savuttomuuteen.

PERHEYRITYS 4 • 2018

Kuluttajat odottavat brändeiltä ja yritykseltä tunteita, kokemuksia ja merkityksellisyyttä.” Yrittäjän on kuitenkin turha kuvitella, että kansalaisaloitteen voisi tehdä ihmisten silmissä pelkkänä kansalaisena. ”On paljon ihmisiä, jotka kokevat, että etunimeni on Peikko ja sukunimeni Paananen. Jos omistaja on myös yrityksen johdossa, yritys henkilöityy häneen eikä ihmistä ja yritystä eroteta toisistaan.”

KÄDENLÄMPOISYYS EI LÄMMITÄ Ulla Hytti, tutkimusjohtaja Turun yliopiston yrittäjyyden yksikössä, tunnistaa ilmiön: arvojen näkyminen ja kuuluminen sekä liiketoiminnassa että asiakkaiden odotuksissa on kasvussa. ”Hiljaa pysyminenkin on tietynlainen kannanotto. Suomessa on edelleen vähän sellaista ajattelua, että neutraalius olisi paras strategia, mutta jatkossa näin ei enää ole”, hän toteaa. Samaa kieltä puhuu konsulttiyhtiö Milttonin tekemä, marraskuussa 2017 julkistettu Pää pois pensaasta -tutkimus. Selvityksen mukaan kuluttajat Suomessa, Ruotsissa ja Virossa haluavat yritysten ottavan osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös sellaisissa asioissa, jotka eivät suoraan liity yritysten omaan liiketoimintaan. Johtava viestintäkonsultti Lauramaria Havu Milttonista ei puhu pelkästä trendistä vaan muutoksesta, joka on nyt rantautunut Suomeenkin. Hän huomauttaa, että ihmisten usko politiikkaan ja julkisiin instituutioihin on heikentynyt, jolloin katseet kääntyvät muihin tahoihin. Hytin tavoin Havu pitää hiljaiseloa yhtenä kannanoton muotona. ”Kädenlämpöisyys ei enää hirveästi herätä tunteita. Kuluttajat odottavat brändeiltä ja yritykseltä tunteita, kokemuksia ja merkityksellisyyttä.” Erityisesti yhdenvertaisuus, tasa-arvo, ekologisuus ja eettisyys ovat asioita, joihin yritysten odotetaan puuttuvan niin toiminnassaan kuin ulostuloissaankin. Havu kertoo, että Milttonin kyselyn perusteella ihmiset näkevät yrityksillä olevan vaikutusvaltaa jopa enemmän kuin esimerkiksi kunnilla. Lisäksi kuluttajat haluavat yritysten ottavan kantaa polarisoiviinkin aiheisiin. Hytti ottaa esimerkiksi parin vuoden takaisen tapauksen, jossa Orkla Foods mainosti Felix-ketsuppia suomalaisten makuun sopivana, ja mainoksessa esiintyi tummaihoinen ihminen. Rasistit pillastuivat ja alkoivat pommittaa firmaa viesteillä, joissa vannoivat ostavansa ketsupit jatkossa kilpailijoilta. Orkla Foods vastasi huuteluun yksiselitteisesti: ei haittaa. Viesti kääntyi lopulta firman eduksi, sillä vielä suurempi asiakaskunta oli vaikuttunut yrityksen sitoutuneisuudesta yhdenvertaisuuteen ja rasisminvastaisuuteen. ”Tapaus kuvaa hyvin sitä, että jos on jotakin mieltä, sen takana pitää seisoa ja olla varautunut ja valmistautunut ottamaan mahdollinen somemyrsky vastaan”, Hytti sanoo.

HAJUTTOMIEN JA MAUOTTOMIEN AIKA ON OHI Myös Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen uskoo, että hajuttomien ja mauttomien korporaatioiden aika on ohi. Hänen mukaansa suuret ja perinteiset yhtiöt ovat perinteisesti uskoneet omaan prestiisiinsä olemassaolonsa oikeuttajana, mutta nyt koittaa uusi aika, jossa hajuja ja makuja suorastaan vaaditaan. ”Yritystenkin hyvä olla vähän eri mieltä. Ei siitäkään mitään tule, jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, koska silloin kukaan ei oikeastaan ajattele mitään.” Pelkkä nokkela näkökulma ei silti riitä. Arponen, Hytti ja Havu korostavat kukin vuorollaan johdonmukaisuuden, syyseuraus-suhteiden ymmärtämisen ja läpinäkyvyyden ehdotonta tärkeyttä. Jos yritys puhuu toista ja tekee toista, asiakkaat kyllä bongaavat bluffin. ”Jos Oy Myrkky Ab on ahne ja käyttää lapsityövoimaa, ei myönteisiä mielikuvia voi luoda vain fantastisella diskuteeraamisella”, Arponen toteaa. Viher- tai vastuullisuuspesu voi tapahtua vahingossakin. Siksi yritys ei voi rynnätä jokaiseen trendiin selvittämättä ensin, että arvot ovat läsnä läpi tuotantoketjun. Muuten viherleimat ja iskusanat ovat pelkkää markkinointipuhetta. Hytti muistuttaa, että nykypäivänä tyhjästä puheesta jää ennemmin tai myöhemmin kiinni. Yritys ei voi kehuskella energiatehokkailla tuotantoprosesseilla, jos vaikkapa itse raakaaineen tuottaminen on hyvin energiaintensiivistä. Täydellinen ei silti tarvitse olla. ”Sekin riittää, että yritys osoittaa ymmärtävänsä puutteet ja sitoutuvansa esimerkiksi kehitysprojekteihin. Kaikkeen ei kukaan yksin pysty”, Hytti neuvoo. Arvolatautuneet lausunnot herättävät helposti myös vastareaktioita. Hytti, Havu ja Arponen viittaavat jokainen vanhaan sanontaan: kun kumartaa jollekulle, väistämättä pyllistää toiseen suuntaan. Tämä voi kuitenkin olla myös järkevää, jopa liiketoiminnan kannalta. ”Sehän on hemmetin hyvä, että tapahtuu tietyntyyppistä asiakasvalintaa. Jotkut jäävät ulkopuolelle, mutta yritys menestyy nimenomaan omassa kohderyhmässään”, Arponen toteaa. Havu sanoo, että jos yritys onnistuu synnyttämään kannanotoillaan reaktioita ja voimakkaita tunteita, kuluttajat luovat henkilökohtaisen suhteen brändiin. Saman arvomaailman jakava kuluttaja on lojaali ja sitoutunut asiakas. ”Mikään yritys ei voi saada sataa prosenttia kuluttajista. Siksi kunkin on määriteltävä oma kohderyhmänsä ja tavoiteltava sitä.” Tunteen tai intohimon herättäminen saa kuluttajat myös puolustamaan brändiä kriitikoilta. Näin kävi esimerkiksi Felixketsupin tapauksessa, jossa suvaitsevainen enemmistö intoutui vastustamaan rasistien kommentteja ja ottamaan kuvia oman jääkaappinsa ketsuppipulloista ilman, että yritys siihen edes kannusti. Vaikka useimmiten julkisuuteen nousee tapauksia kuluttajamarkkinoilta, asiantuntijoiden mukaan vaatimus arvoista ei

PERHEYRITYS 4 • 2018

koske ainoastaan suoraan kuluttajien kanssa toimivia yrityksiä. Sekä Arponen, Hytti että Havu huomauttavat, että kuluttaja tulee joka tapauksessa vastaan jossakin kohtaa ketjua. ”Jos alihankkija kärähtää epäeettisistä käytännöistä, aika äkkiä herää kysymys, että miksi yritys ostaa tällaisilta toimijoilta”, Hytti sanoo.

VAKAUDEN JA TURVAN EI TARVITSE TARKOITTAA PYSÄHTYNEISYYTTÄ Virheitä sattuu kaikille. Asiantuntijakolmikko neuvoo olemaan korjausliikkeissäkin avoin ja suoraselkäinen. Yritys osoittaa inhimillisyyttä, jos se myöntää mokanneensa. ”Kohu voi sammua huomattavankin nopeasti, jos ottaa heti hatun kouraan ja myöntää, ettei ole täydellinen. Anteeksipyyntö ei voi olla tyyliä ”olen pahoillani, jos pahoitit mielesi”, Havu opastaa. Hytin mielestä esimerkiksi Pori Jazz onnistui hyvin hoitaessaan taannoista kohua uudeksi toimitusjohtajaksi valitun Aki Ruotsalan homovastaisista kommenteista. ”Johto reagoi välittömästi, irtisanoutui kannanotoista ja päätti työsuhteen ennen kuin se alkoikaan. Tällaisissa tilanteissa ei saa ryhtyä hyssyttelemään tai vähättelemään.” Hytti neuvoo ottamaan arvot mukaan myös brändin rakentamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Paras tapa välttää

virheet on varmistaa, että arvo on sisäistetty osaksi työtä läpi organisaation. Samalla varmistetaan, että yritys on myös futureproof, tulevaisuusvarma. Hytti huomauttaa, että vaikka Suomessa keskustelu on vielä melko hintakeskeistä, esimerkiksi ilmastonmuutos- ja tasa-arvokysymykset ovat aina vain keskeisemmässä asemassa myös yritysten vaikutusvallasta ja vaikuttamismahdollisuuksista keskusteltaessa. Havu on samaa mieltä. ”Futureprooffaamalla yrityksen käytännöistä ja tavoitteista tulee tulevaisuuden valuuttoja. Niiden avulla yritys oikeuttaa olemassaolonsa tällä planeetalla myös kymmenen vuoden päästä.” Peikon Paanasen tavoin Arponen uskoo, että erityisesti perheyritykset ovat hyvässä asemassa arvokeskusteluiden käynnistäjinä. Arponen toteaa nauraen, että perheyrityksissä kvartaali on 25 vuotta, joten arvoihinkin sitoudutaan tosissaan. ”Perheyrityksissä ollaan perinteisesti hyvin maanläheisiä ja nöyriä. Ihmiset hakevat vakautta, turvaa ja luottamusta, eikä sen tarvitse tarkoittaa pysähtyneisyyttä.”

Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta! PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: ALEKSI VIENONEN | KUVAT: MEERI UTTI

Unohtakaa sote, ensi vaalikaudella tulee sotu! VAIKKA HALLITUKSEN SOSIAALI- JA TERVEYSUUDISTUS ELI SOTE-UUDISTUS EI VIELÄ MARRASKUUN LOPPUUN MENNESSÄ OLLUT MAALISSA, VALTIONEUVOSTON LINNAN KÄTKÖISSÄ ON JO VALMISTELTU SEURAAVAA ISOA MÖYKKYÄ. VALMISTELUSSA ON SOTU-UUDISTUS ELI SOSIAALITURVAN KOKONAISUUDISTUS.

Politiikkaa läheltä seuraavat ovat jo reilun vuoden verran voineet huomata, että sosiaaliturvan kokonaisuudistus on matkalla seuraavaan hallitusohjelmaan, koska kaikki eduskuntapuolueet sekä eri etujärjestöt ajavat jo asemiin uudistusta varten. Jotta asemiin ajo olisi hallittua, valtioneuvoston linnassa on tehty taustatyötä uudistuksen eteen. Kaikki eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt, yrittäjäjärjestöt sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt on kerätty työryhmään saman pöydän ääreen. Työskentely on ollut silmiinpistävän avointa – tai siltä se ainakin näyttää. Tietoa uudistuksesta löytyy huomattavan paljon avoimista lähteistä. Uudistusta ei tehdä suljettujen ovien takana. Tavoitteena on tehdä analyysi nykytilanteesta

ja käydä läpi eri vaihtoehtoja jo ennen kuin aihepiiri politisoituu liiaksi. Kulttuurimuutoksen huomaa myös valtioneuvoston linnassa. Sosiaaliturvauudistuksen taustatyö on ristitty ”Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeeksi” eli ”Toimi-hankkeeksi”. Virkakielisestä nimestä huolimatta siitä ei puhuta virkakielisesti. Hankkeen projektipäällikkö Liisa Heinämäki puhuu uudistuksesta rennon avoimesti. Sotu-uudistuksesta ei haluta uutta sote-uudistusta, joka ajautuisi nopeasti eri intressiryhmien sotatantereeksi. Jotta sotu ei sairastuisi samaan tautiin kuin sote, estolääkkeeksi tarjotaan avoimuutta, sitouttamista ja analyyttisyyttä. Lääkitys on haluttu aloittaa jo ennen uuden hallituksen muodostamista.

”Sotu-uudistuksesta ei haluta uutta sote-uudistusta, joka ajautuisi nopeasti eri intressiryhmien sotatantereeksi”

PERHEYRITYS 4 • 2018

Liisa Heinämäki myöntää, että sosiaaliturvan yksi ongelma on sanan huono kaiku. Se ymmärretään usein harkinnanvaraisina etuuksina kuten toimeentulotukena, vaikka sosiaaliturva käsittää niin eläkkeet kuin lääkekorvauksetkin. Valtioneuvoston virkamiehet valmistautuvat jo seuraavan hallituskauden sosiaaliturvauudistukseen.

PERHEYRITYS 4 • 2018

”Sote-uudistuksesta on opittu paljon. Olemme miettineet paljon, pitääkö ison uudistuksen mennä tällä tavalla kuin soteuudistus on mennyt, ja miten se vältetään”, Heinämäki sanoo. Heinämäki on silminnähden innostunut uudistuksesta. Haastattelutilanteessa hän piirtää paperille piirroksia haarautuvista puista ja ”hipsuista”. Sana ”hipsu” toistuu Heinämäen puheessa. Heinämäen mielestä sosiaaliturvan rakentaminen on Suomessa ollut jo pitkään ”hipsupolitiikkaa”. Hipsuilla hän viittaa haaroihin ja rönsyihin, joita sosiaaliturvajärjestelmään on syntynyt vuosien saatossa. ”Meillä on aikanaan luotu hienoja järjestelmiä työntekijän suojelemiseksi ja sairastuneen suojelemiseksi. Ne ovat toimineet aikansa.” Muutokset on joka kerta liimattu vanhan päälle. ”On esimerkiksi tullut uusia perhemuotoja, on tullut työsuojelua ja muuta. Kaikki ovat aikanaan olleet hyviä lisäyksiä, mutta ne ovat koko aika haaroittaneet ja pirstottaneet kokonaisuutta.” Lopputulos on ollut, että tavallinen ihminen hukkuu järjestelmään. ”Tulos on se, että silloin kun tämä järjestelmä tavoittaa ihmisen, niin ollaan aivan ”hipsujen” tasolla ja hän voi jäädä väliinputoajaksi kahden tai useamman hipsun väliin. Sitten kansalainen kättelee ministeriä torilla ja kertoo ongelmastaan. Tämän jälkeen ministeri ratkoo pulman luomalla puuhun jälleen uuden oksaan, joka lähtee haarottumaan muodostaen taaas uusia hipsuja.” Heinämäki piirtää ajatuksen paperille. Lopputuloksena on vähemmän kaunis joulukuusi. ”Tämä on kuin kiipeäisi joulukuusen oksia ylöspäin, kun tätä yrittää korjata.” Sosiaaliturvan kokonaisuus ei ole enää pitkään aikaan ollut kenenkään viranomaisen hallussa. Viranomaisista Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, työvoimaviranomaiset ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä kunnat ovat kaikki katsoneet sosiaaliturvaa oman luuppinsa läpi. Myös eri etujärjestöt ovat viime vuosikymmeninä ja viime vuosina päässeet vaikuttamaan voimakkaasti sosiaaliturvauudistuksiin. Uudistuksia on tehty paljon kolmikannassa tulopoliittisten kokonaisratkaisujen kylkiäisinä. Niissä päätösvaltaa ovat käyttäneet työnantaja- ja palkansaajajärjestöt – omista lähtökohdistaan. Nyt lähtökohdaksi on otettu parlamentaarisuus, mutta etujärjestöt on kuitenkin otettu heti alkuvaiheeseen mukaan.

”Olemme tehneet tätä työtä parlamentaarisesti, eli meillä on kaikki eduskuntapuolueet työryhmässä edustettuina, ei pelkästään hallituspuolueet. Lisäksi meillä on elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinajärjestöt, yrittäjäjärjestöt ja sosiaali- ja terveysalan järjestöt tässä mukana. Olemme käyneet paljon keskusteluja, jotka ovat sivunneet tähän liittyviä arvovalintoja”, Heinämäki muotoilee. Hanke muistuttaa yrityksen strategiatyötä. Aluksi päätetään, minne halutaan mennä ja mikä on tavoite. Tämän jälkeen kartoitetaan eri keinot, miten tavoitteeseen voi päästä, jotta päätöksentekijä – eli maan seuraava hallitus – voi valita tien, jonka parhaaksi näkee. Tien valinta ei voi olla objektiivinen päätös, vaan se on arvovalinta. Heinämäen puheenvuoroissa näkyy selvästi, että vaihtoehdottomuuden retoriikka on tässä uudistuksessa haudattu. Vaihtoehdottomuus on ollut nykyisen hallituksen retoriikassa tyypillistä. On puhuttu siitä, että sille tai tälle uudistukselle ei ole vaihtoehtoa tai että se on täysin välttämätön. Tämä on synnyttänyt paljon ärsytystä ja vastarintaa oppositiossa, ja myös osassa kansalaisia. ”Olemme tehneet pohjatyötä siihen, että poliittinen päätöksenteko saisi aineksia arvovalinnoilleen. Hankkeen tehtävänannon mukaisesti olemme valmistelleet kolmea vaihtoehtoa”, Heinämäki sanoo. Työryhmä on luonnostellut kolme erilaista vaihtoehtoa tulevaisuuden suomalaiselle sosiaaliturvalle.

”Kukaan ei halua, että uudistus tehdään kertarysäyksellä.” Ensimmäinen on perheen roolia ja yksinkertaistamista painottava takuuturva. Se painottaa perheen ja työn roolia perustoimeentulossa. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää perusturvaa eri elämäntilanteissa ja turvata perustoimeentulo silloin, kun ei ole oikeutta työ- tai vakuutusperustaiseen turvaan. Toinen vaihtoehto on työllistymistä ja osaamista palveluilla vahvistava sosiaaliturva. Se kannustaisi työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen. Keskeistä mallissa on työikäisen

PERHEYRITYS 4 • 2018

väestön sosiaaliturvan ja palveluiden kattava uudistaminen. Perusajatuksena on, että työ ja osaamisen kasvattaminen torjuvat syrjäytymistä ja työttömyyttä työn murroksessa. Kolmas malli on osallistumiseen kannustava yksilöllinen sosiaaliturva. Tavoitteena mallissa on osallistumiseen kannustava ja vapaan valinnan mahdollistava vaihtoehto. Siinä kaikille on taattu selkeä perusturvaverkko työn muotojen ja merkitysten muuttuessa. Heinämäen mielestä uudistuksessa on oleellista, että kaikki mukana olevat osapuolet lähtevät liikkeelle uudistuksen tarpeellisuudesta. ”Matkan varrella on tullut esille, että kaikki mukana olevat haluavat tehdä kokonaisuudistusta, eikä enää muutaman pienen etuuden viilausta. Mukana olevat toivovat myös, että uudistus tehdään vaiheittain. Kukaan ei halua, että uudistus tehdään kertarysäyksellä. Tämä on jaettu näkemys.” Vaikka kolme erilaista mallia vaikuttavat olevan toisensa poissulkevia ja osin ristiriidassakin, niissä on Heinämäen mukaan paljon yhteistäkin. ”Yhteistä näissä kolmessa mallissa on, että ne toteuttavat sitä toivetta, että sosiaaliturva koostuisi nykyistä selkeämmistä etuuskokonaisuuksista.” Heinämäki myöntää, että sosiaaliturvan yksi ongelma on sanan huono ”klangi”. Se ymmärretään usein harkinnanvaraisina etuuksina kuten toimeentulotukena.

Liisa Heinämäen mielestä Suomen sosiaaliturva on rakennettu aikaan, jolloin ihmiset menivät nuorina työpaikkaan ja saivat lopulta palkinnoksi kultakellon 40 vuoden työurasta.

Tosiasiassa sosiaaliturva käsittää muun muassa eläke-, sairaus- ja työttömyysturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen julkisrahoitteiset kustannukset. Toisin sanoen sosiaaliturvan piirissä on käytännössä kaikki Suomessa asuvat – ainakin jossain elämänsä vaiheessa. Mutta miksi sosiaaliturva pitää uudistaa juuri nyt? ”Ihmiset eivät enää yksiselitteisesti toimi yhdessä lokerossa. Jo palkkatyökin on usein niin projektiluonteista, että sitä on vaikea erottaa yksinyrittäjyydestä. Meidän sosiaaliturva on rakennettu aikaan, jolloin ihmiset menivät nuorina työpaikkaan ja saivat palkinnoksi kultakellon 40 vuoden työurasta”, Heinämäki summaa.

Sosiaaliturva Suomessa »» Vuonna 2016 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 69,1 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se on noin 32 prosenttia, ja jonkin verran yli EU-maiden keskiarvon. »» Sosiaalimenojen kokonaisuuteen lasketaan kuuluvaksi muun muassa eläke-, sairaus- ja työttömyysturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen julkisrahoitteiset kustannukset. Suomessa eläkettä saa noin 1,6 miljoonaa henkilöä. »» Sairasvakuutuskorvauksia maksetaan vuosittain lähes neljä miljardia euroa, josta lääkekorvaukset muodostavat noin 40 prosenttia. Sairauspäivärahoja saa noin 280 000 henkilöä vuodessa ja vanhempainpäivärahoja noin 150 000 isää ja äitiä. Valtion työttömyysturvamenot ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa. »» Suomalainen sosiaaliturva on muodostunut monista sosiaalisista innovaatioista. Erillisiä järjestelmiä on lisätty yksi kerrallaan, ja perustaltaan ne ovat vieläkin alkuperäisiä. Tämä on johtanut moniosaiseen sosiaaliturvaan, jossa osat eivät toimi kokonaisuutena.

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: ALEKSI VIENONEN | KUVAT: MEERI UTTI

Politiikasta tuli jahkailua

PERHEYRITYS 4 â&#x20AC;¢ 2018

”Politiikka on rikki”, on yleinen hokema politiikkaa ruotivissa kahvipöytäkeskusteluissa. Politiikkaa seuraavalle äänestäjälle politiikka näyttäytyy saamattomalta. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä yhtyy ajatukseen. ”Poliittisten puolueiden kyky saada päätöksiä aikaiseksi on heikentynyt. Tämä johtuu osin siitä, että poliitikkojen tasolla halu maksaa poliittista hintaa, joka vaikeiden päätösten tekemisestä koituu, on vähentynyt”, Jokisipilä sanoo. Ilmiö johtuu etenkin siitä, että liikkuvia äänestäjiä on alati enemmän. ”Vanhat puolueet miettivät jatkuvasti noin 40 prosentin osuutta äänestäjistä, jotka ovat liikkuvia. He sompailevat puolueiden välillä kuin valintamyymälässä.”

Suomen Macronin paikka on yhä auki Koska politiikasta on tullut jahkailua, syntyy kysyntää uudenlaisille poliittisille liikkeille. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin En Marche! -liike on tästä esimerkki. Suomessa kokoomuksesta loikanneen kansanedustajan ja liikemiehen Hjallis Harkimon Liike Nyt! on yrittänyt ammentaa samasta lähteestä. Jokisipilän mielestä ”Suomen Macronin” paikka on Harkimosta huolimatta edelleen auki. ”Jos tulee joku, joka uskaltaa puhua konkreettisesti ja ottaa poliittisia riskejä, niin sellainen voi näyttäytyä hyvinkin tuoreelta perinteisiin puolueisiin verrattuna”, Jokisipilä sanoo. Nykyaika on muutenkin altis ja avoin uusille poliittisille liikkeille. Perinteiset puolueet, joiden historiallinen juuri ulottuu yli sadan vuoden päähän, eivät enää puhuttele äänestäjiä riittävästi. ”Perinteiset puolueet muodostuivat yli sata vuotta sitten sen aikaiseen yhteiskuntarakenteeseen. Meillä on yhä enemmän äänestäjiä, jotka eivät oikein hahmota sitä, minkä takia juuri tällaiset puolueet pitää olla. Nämä äänestäjät etsivät jotain muuta.”

Markku Jokisipilän mielestä poliittisista puolueista on tullut aiempaa varovaisempia päätöksentekijöitä. Ilmiö jättää aukon uusille poliittisille liikkeille, jos ne pystyvät näyttäytymään rohkeina ja aikaansaavina päätöksentekijöinä. Perinteiset puolueet muodostuivat yli sata vuotta sitten sen aikaiseen yhteiskuntarakenteeseen. Markku Jokisipilän mielestä tämä on yksi syy sille, miksi äänestäjät ovat vieraantumassa politiikasta.

PERHEYRITYS 4 • 2018

Suomen tämänhetkisessä puoluekartassa äänestäjien epävarmuutta hyödyntää ehkä parhaiten perussuomalaiset Jussi Halla-ahon luotsaamana. Gallupit ennustavat puolueelle noin kymmenen prosentin kannatusta, mutta Jokisipilä uskoo, että vaaleissa kannatus nousee tätä korkeammaksi. ”Uskon aika vahvasti, että heidän kannatuksensa on korkeampi kuin kymmenen prosenttia. Syynä on se, että turvapaikkakysymys ei ole ratkennut. Siihen ei ole löytynyt mitään pysyvää ratkaisua EU-tasolla.” Hyvää vaalimenestystä perussuomalaisille ennakoi myös muiden Euroopan maiden vaalitulokset. ”Kun katsoo muita Euroopan maita, niin kansalliset vaalit toinen toisensa jälkeen ovat nostaneet valtaan puolueita ja poliitikoita, jotka ovat Euroopan turvapaikkapolitiikkaa vastaan ja ovat nostaneet omien sekä EU:n ulkorajojen vahvistamisen kärkiteemoikseen.”

Sote-vaalit tulossa? Jokisipilän mielestä jo nyt voi olla suhteellisen varma, että sosiaali- ja terveysuudistus eli sote-uudistus näkyy niin vaalikampanjoinnissa, hallitusohjelmassa kuin seuraavan eduskunnan toiminnassakin. Näin on siitäkin huolimatta, että kansalaiset, media ja jopa poliitikot itse alkavat aiheeseen kyllästyä. ”Emme pääse sotesta eroon, vaikka hallituksen esitykset sotesta nyt menisivätkin läpi eduskunnassa. Todennäköisesti vaaleissa sosiaalidemokraattinen puolue saa sellaisen vaalituloksen, että se näillä näkymin on mukana maan seuraavassa hallituksessa. SDP on käyttänyt aika kriittisiä äänenpainoja soten suhteen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on jopa sanonut, että jos SDP pääsee seuraavaan hallitukseen, osa sotelainsäädännöstä kumotaan.” Suomen poliittisessa historiassa tällainen olisi ennenkuulumatonta. ”Suomessa on ollut sellainen kirjoittamaton sääntö, että hallitukset eivät lähde purkamaan asioita, jotka ovat edellisen hallituksen ja edellisen eduskunnan enemmistöllä saatu aikaan.” Seuraavaa hallitusta ja eduskuntaa odottaa myös mittava sosiaaliturvauudistus. Kyse ei ole pelkästään toimeentulotuen tai etuuksien uudistamisesta, vaan uusiksi on menossa Suomen koko sosiaaliturva, joka koskee käytännössä kaikkia Suomessa asuvia. Tarkastelun alle ovat joutumassa kaikki Kelan etuudet, työttömyysturva, yrittäjän sosiaaliturva ja moni muu etuus. Uudistus on jo pantu alulle Valtioneuvoston kanslian työryhmässä, jossa on mukana asiantuntijoiden ja virkamiesten ohella muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden edustus, työmarkkinajärjestöt ja yrittäjäjärjestöjä. Jokisipilä nostaa tapetille myös ilmastonmuutoksen. Vaikka ilmastonmuutos ei ole mikään uusi asia tai uusi puheenaihe, se on tämän vuoden aikana noussut voimakkaammin politiikan ja median agendalle. Tämä pakottaa poliittiset puolueet ottamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan kantaa aikaisempaa konkreettisemmin. ”Ihmiset kaipaavat puolueilta selkeämpiä kantoja ilmastonmuutokseen ja ympäristöasioihin. Tämä tuo taas väistämättä

ydinvoiman mukaan keskusteluun. Nythän on jonkin verran nähtävissä käännettä siihen, että ilmastonmuutos vaatisi lisää ydinvoimaa ja myös niin sanottuja pienoisydinvoimaloita.”

Seuraavasta hallituksesta vähemmän yrittäjämyönteinen Jokisipilän mielestä maan seuraavasta hallituksesta on näillä näkymin tulossa vähemmän yrittäjämyönteinen kuin nykyisestä. Lähtökohdiltaan nyt työtään päättävä hallitus oli yksi yrittäjämyönteisimmistä, mitä Suomessa on ollut. Hallituskoalitio oli ideologisesti varsin yhtenäinen siitäkin huolimatta, että mukana oli myös populistinen puolue. ”Nythän meillä on ollut sellaiset poliittiset voimat hallituksessa, joiden voisi kuvitella puhuvan kaikkein eniten yrittäjien äänellä. Ainakin retoriikan tasolla yrittäjyysasiat ovat olleet voimakkaasti agendalla.” Sosiaalidemokraattien nousu saattaa Jokisipilän mukaan aiheuttaa käänteen yrittäjämyönteisyyteen. ”Jos sosiaalidemokraateista tulee pääministeripuolue, niin kyllähän tämä tuo muutoksen. Kun katsoo vaikka SDP:n vaihtoehtoisia verolinjauksia, ei puolue ainakaan nykyhallitusta yrittäjäystävällisempi ole.” Yrittäjyys vaikuttaa politiikkaan tulevalla vaalikaudella vahvasti riippumatta hallituskokoonpanosta. Työn tekeminen ja työn teettäminen ovat Suomessa rajussa murroksessa. Muutosvoimat tulevat maailmalta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan yhä useampi suomalainen työllistyy jatkossa itsensä työllistävänä yrittäjänä

PÄIVYSTÄVÄ DOSENTTI Markku Jokisipilä kommentoi vaaleja ja vaalituloksia mielellään medialle. Hän on niitä tutkijoita, joista joku voisi käyttää haukkumasanaa ”päivystävä dosentti”. Jokisipilälle aktiivisuus median suuntaan on tietoinen valinta. Hän kokee vaalikommentoinnin politiikan tutkijan yhdeksi velvollisuudeksi. Vanhempi tutkijasukupolvi suhtautuu asiaan joskus jyrkemmin ja pitää medialle kommentointia turhana ajan haaskauksena. Jokisipilän mielestä akateemisen maailman ei kannata yrittää elää irrallaan päivänpolitiikasta. ”Joskus toimittajat esittävät kysymyksiä, joihin en pysty sanomaan sen enempää, kuin mitä kuka tahansa politiikkaa seuraava kansalainen. Silloin jätän kommentoimatta. Melko usein kuitenkin tutkijatausta yhdistettynä päivänpolitiikan seuraamiseen tuovat lisäarvoa julkiseen keskusteluun. Silloin kommentoinnissa on järkeä,

PERHEYRITYS 4 • 2018

tai mikroyrittäjänä. Digitalisaatio tuo mukanaan alustataloutta eli yhä suurempi osa työstä teetetään siten, että työtehtäviä jaetaan yksinyrittäjien joukolle mobiilisovellusten avulla. Globaali taksiyritys Uber on tästä esimerkki. ”Nyt käynnissä ja käynnistymässä oleva murros on yhtä suuri kuin se, että 1950–1960-luvuilla Suomi muuttui agraariyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi”, Jokisipilä pohtii. Vaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista voi tulla vaikeat. Puolueiden muuttuneet voimasuhteet ovat synnyttäneet tilanteen, jossa pienet puolueet pääsevät helposti vaa’ankieliasemaan ja halutessaan sanelemaan politiikkaa. ”Aikaisemmin perinteiset kolme isoa puoluetta saivat kaksi kolmasosaa äänistä. Usein tilanne oli myös se, että kahdella päähallituspuolueella oli eduskunnassa enemmistö, jolloin pienemmät puolueet eivät päässeet vaa’ankieliasemaan.” Muutos tapahtui vuoden 2011 vaalien jälkeen. Tuolloin kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen johdolla muodostettiin ”sixpack-hallitus”, johon kuuluivat kokoomuksen lisäksi SDP, vihreät, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit sekä huhtikuuhun 2014 saakka vasemmistoliitto. ”Vuoden 2011 jälkeen tilanne on ollut se, että kolme suurinta puoluetta saavat enää 57–58 prosenttia äänistä, eikä kahden puolueen paikat riitä enemmistöön eduskunnassa.” Jokisipilän mukaan ”maanvyöryvoittojen” aika on toistaiseksi Suomessa ohi. ”Ainakin toistaiseksi historiaan on jäänyt vaihe, jossa puolue pystyi vakavalla naamalla sanomaan, että lähtee tavoittelemaan 55 kansanedustajaa. Vielä 1990-luvulla tämä oli mahdollista ja SDP päästi parhaillaan jopa 63 edustajaan.”

MARKKU JOKISIPILÄ »» Syntynyt 5.2.1972. »» Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja vuodesta 2014. »» Väitteli tohtoriksi vuonna 2004 aiheella: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittovaltiosopimukset ja Rytin–Ribbentropin-sopimus. »» Työskennellyt Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkijana 1998–2001 ja vuodesta 2003. Hän oli assistenttina 2002–2003 ja humanistisen tiedekunnan Baltic Sea Region Studies -ohjelman akateeminen johtaja 2010–2014. »» Harrastaa kilpasoutua. Hän on saavuttanut Suomen mestaruuksia ja osallistui vuonna 1995 lajin MM-kisoihin.

se on hyödyllistä, eikä siitä pitäisi kieltäytyä, Jokisipilä sanoo. Jokisipilä on verkostoitunut hyvin. Hän käy ennen vaaleja luottamuksellisia keskusteluja puoluejohtajien kanssa, jotta voisi muodostaa paremmin tilannekuvan vaaleista. ”Vaalikommentointiin valmistautumiseen kuuluu, että pyrin tapaamaan kaikki puoluejohtajat kahden kesken ja keskustelemaan heidän kanssaan vaalinäkymistä. En näitä keskusteluja missään siteeraa, vaan kyseessä on luottamuksellinen taustakeskustelu.” Tärkeä valmistautumisen muoto on myös perinpohjainen tutustuminen puolueiden vaaliohjelmiin. ”Ne täytyy lukea lähes ulkoa, jolloin osaa ennakoida, mitkä seikat puolueet nostavat tärkeimmiksi asioiksi vaalikampanjoinnissaan.”

Ennen eduskuntavaaleja Markku Jokisipilä valmistautuu vaalikommentointiin tapaamalla kaikki puoluejohtajat kahden kesken ja opiskelemalla puolueiden vaaliohjelmat perusteellisesti.

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen seuraavasta hallitusohjelmasta:

Hallituksen on edistettävä talouskasvua, työllisyyttä ja omistamista

PERHEYRITYS 4 • 2018

Seuraavan hallituksen on ohjelmassaan edistettävä talouskasvua, työllisyyttä, yrittäjyyttä ja omistamista, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen. ”Suomi tarvitse talouskasvua, yrittäjiä ja omistajia. Talouskasvu tulee yritysten kautta, tarvitsemme koko ajan uusia, työllistäviä yrityksiä. Yrittäjyyspolitiikan painopiste pitää siirtää työllistäviin yrityksiin ja politiikan pitää tukea sitä, että työllistäminen kannattaa”, Hänninen sanoo. PL:n edustajat ovat syksyn aikana tavanneet poliitikkoja ja muita sidosryhmiä eduskuntavaalivaikuttamisen merkeissä, ja nämä tapaamiset jatkuvat myös ensi vuonna. Tapaamisissa keskustellaan ennen kaikkea siitä, miten tulevalla vaalikaudella rakennetaan hyvinvoivaa Suomea ja miten sääntelyä pitäisi kehittää.

Vinkit seuraavalle hallitukselle Mitä seuraavan hallituksen sitten pitäisi, hallituspohjasta riippumatta, tehdä? Auli Hännisen vastaus on selvä: talouskasvu syntyy uusista työpaikoista, jotka syntyvät yrityksiin ja jos yritystoimintaa verotetaan liikaa, ei uusia työpaikkoja synny. ”Verotuksen lisäksi tarvitsemme työmarkkinoille uudistuksia, jotka nostavat työllisyysastetta. Me tarvitsemme tasaarvoisen ja työelämää tukevan perhevapaauudistuksen, sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa uudistamista niin, että se kannustaa aina työntekoon ja osaamisen kehittämisestä pitää huolehtia.”

Perheyritysten liitto pitää tärkeänä, että verotukseen luodaan yli vaalikauden ulottuva vero-ohjelma, jotta yritykset voivat suunnitella omaa toimintaansa eikä verotus ole liiketoimintaa ohjaava tekijä. Yritysten toimintaedellytyksistä pitää jatkossakin huolehtia Suomessa. Se tarkoittaa vakaasta toimintaympäristöstä huolehtimista sekä sitä, että työllistävän yrityksen omistaminen on Suomessa jatkossakin mahdollista ja myös kannattavaa. ”Suomalainen omistaja investoi helpommin Suomeen kuin muu omistaja. Tätä pitäisi kannustaa”, Auli Hänninen sanoo. Verotuksen pitää tukea yritysten jatkuvuutta ja uudistumista. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysvarallisuuden kokonaisverotus ei saa suomalaisilla omistajilla Suomessa olla ankarampi kuin se on naapurimaissamme asuvilla omistajilla. Perintö- ja lahjaverossa pitää pitkällä tähtäimellä siirtyä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon. Verot maksetaan silloin, kun omaisuus myydään ja verojen maksamiseen on varoja. Nykyisin perintöveron maksamiseksi yrityksen liiketoiminnasta pitää irrottaa varoja tai yritys jopa myydä. Lyhyellä tähtäimellä verotuksessa pitäisi palata vuoden 2011 tasolle. Myös osinkoverojärjestelmä kaipaa uudistamista, se on tällä hetkellä monimutkainen ja johtaa siihen, että päätöksiä tehdään verotukseen, ei liiketoimintaan, perustuen.

Perheyritysten liiton eduskuntavaalitavoitteita »» Suomi tarvitsee talouskasvua, yrittäjiä ja hyviä omistajia. Yritykset menestyvät, kun yritysten toimintaympäristö on vakaa ja investointeihin kannustava. »» Työllisyysaste on nostettava nykyistä korkeammalle. »» Koulutusjärjestelmän on vastattava muuttuvaan ympäristöön: yhden tutkinnon sijasta pitää tähdätä järjestelmään, jossa mahdollistetaan koko työuran kestävä oppiminen ja kouluttautuminen. »» Ulkomaalaisten työllistymistä on helpotettava luopumalla tarveharkinnasta ja lyhentämällä työlupaprosesseihin menevää aikaa. »» Yrittäjyyspolitiikan painopiste on siirrettävä yrityksiin, jotka työllistävät. »» Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava siten, että työrauha suomalaisilla työpaikoilla vahvistuu. »» Työlainsäädännössä on vähennettävä byrokratiaa. »» Paikallista sopimista on edistettävä lainsäädännössä ja työelämän toimintatavoissa.

»» Verotuksen pitää tukea yrityksen jatkuvuutta ja uudistumista. Osinkoverotuksen pitää siten olla neutraali eri toimialojen, oman ja vieraan pääoman sekä listatun ja listaamattoman yrityksen välillä. »» Yritysvarallisuuden kokonaisverotus ei saa olla suomalaisilla omistajilla Suomessa ankarampi kuin se on naapurimaissamme asuvilla omistajilla. »» Perintö- ja lahjaverossa pitäisi pitkällä tähtäimellä siirtyä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon. Lyhyellä tähtäimellä verotuksen pitäisi palata vuoden 2011 tasolle. Artikkelissa on hyödynnetty PL:n tuoretta vaikuttamiseen tarkoitettua esitettä, joka on tehty PL:n vaikuttamistyöryhmässä. Pyydä se toimistolta itsellesi tai lataa se verkosta perheyritys.fi.

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: MEERI UTTI

JANNE JA AARNE NURMINEN

PERHEYRITYS 4 â&#x20AC;¢ 2018

SYDÄMEN ASIA

Kiinteistöalan laaja-alainen neuvonantaja Ecorum on kasvanut yhden miehen yrityksestä ketteräksi tiimiksi. Kansainvälistymistä lähdettiin hakemaan rohkeasti ennen internet-aikaa. Kolmas sukupolvi on mukana yrityksessä ja miettii nyt, miltä kiinteistöala näyttää 30 vuoden kuluttua.

Rohkeat edelläkävijät AARNE NURMINEN: ”Isäni Esko Nurminen siirtyi yrittäjäksi 1970-luvun alussa pankinjohtajan tehtävistä. Hänellä oli työn kautta syntynyt läheiset suhteet rakennusalaan, kuten tuohon aikaan oli tapana. Maailma oli aivan erilainen, kun talous oli säänneltyä eikä lainanantajia ollut niin monia kuin nykyisin. Hän käynnisti kokonaan uuden liiketoiminnan, jollaista Suomessa ei vielä ollut. Liikekiinteistöjen transaktioiden neuvonanto ja kehittäminen olivat tuolloin uutta. Isäni sai muun muassa aikaan Itäkeskuksen rakennuttamisen. Ei ollut mitenkään tarkoitus, että tulisin samalle alalle. Olin ollut pitkään pankkiuralla minäkin, eikä kiinteistöbisnes ollut minulle mitenkään tuttua, vaikka olinkin isälle hoitanut kiinteistölaskentaa ja auttanut muutenkin. 1990-luvun taitteen lamassa tapahtui kuitenkin pankkimaailmassa sellaista, että aloin katsella muita vaihtoehtoja. Ja kai siinä yrittäjän verenperintöäkin oli, että kiinteistösektori tuntui läheiseltä. Olin jo yhden yrityksen ehtinyt perustaa, joten kokemusta oli jonkun verran. Ajattelin heti, että Suomi on liian pieni ja on pakko kansainvälistyä. Mutta tuolloin 90-luvulla mitään ulkomaisia kontakteja ei ollut, eikä internetiä, josta olisi voinut etsiä tietoa. Sain vinkin MIPIM -kansainvälisestä kiinteistösijoitustapahtumasta ja ostin lipun. Siellä Cannesin Palais des Festivals -salissa olivat kaikkien Euroopan isoimpien sijoittajien ständit. Tänä päivänä minua ei enää juuri mikään jännitä, mutta silloin kyllä pelotti. Oli kuitenkin pakko ryhdistäytyä ja mentävä esittäytymään. Siitä se lähti.

Menin myös Saksaan isoon Expo Real -tapahtumaan luomaan kontakteja. Yksi johti toiseen ja lopulta minulla oli sellaiset nimet takana, että ei ollut vaikeuksia avata mitään ovia. Minulla oli valtava halu saada kansainvälisiä kontakteja ja olin todella päättäväinen. Ymmärsin, että olin pieni tekijä ja jos haluan saada jotain aikaan, on tehtävä se itse. Se teki rohkeaksi, vaikka alussa pelottikin. Kiinteistöala on siitä mielenkiintoinen, etteivät ne kiinteistöt mihinkään häviä. Meillä on samoja kiinteistöjä pöydällä, mitä isänikin aikoinaan hoiti. Isä jatkoi yrityksessä samaan aikaan kanssani vielä jonkun aikaa, mutta kun kansainvälistyminen eteni, tuli kansainvälisiä asiakkaita ja pörssiyhtiöitä, maailma muuttui. Päätös oli hänelle vaikea ja otti oman aikansa. Vasta pari vuotta sitten isä myönsi, että istui yrityksessä liian pitkään. Itse lähden pois heti kun minua ei enää tarvita. Toistaiseksi minusta on hyötyä, kun liikutellaan isoja rahoja ja toimitaan isojen kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Tällöin luottamus on kaikki kaikessa. Kun seurustellaan johtokuntatasolla, siellä on usein minun ikäluokkani ihmisiä, joihin minulla on pitkän ajan kontakti. Siksi on ollut luontevampaa, että minä hoidan useat neuvottelut. Etulinjassa ei kuitenkaan millään jaksa olla loputtomiin. Tämä on elämäntapa, mutta se tarkoittaa, että olen töissä koko ajan, olin sitten missä tahansa. Teen sen perheen eteen, mutta suurin kiitos kuuluu vaimolleni, ilman häntä tämä ei olisi ollut mahdollista.”

PERHEYRITYS 4 • 2018

JANNE NURMINEN: ”Olen elänyt yrittäjyyttä isän kautta pienestä asti. Minulle oli aina itsestään selvää, että tulen töihin Ecorumiin. Minua on rohkaistu tekemään mitä haluan, mutta tiedostan kyllä, että tietyllä tavalla on myös valmisteltu siihen, että jossain vaiheessa olen mukana. Velvollisuuden tunteesta en tätä tee, vaan siksi, että nautin työstä ja olen siihen sitoutunut. Yrittäjyys näyttäytyy minulle tietynlaisena vapautena, mutta se myös vaatii paljon. En ole silti koskaan sitä pelännyt. Yrittäjyyden kautta on syntynyt erilainen suhde työhön. Oli tehtävä mikä tahansa, sen haluaa hoitaa esimerkillisesti. Mitään ei saa ilmaiseksi, vaan kaikki on omasta aktiivisuudesta kiinni. Uskon, että isoisäni Esko Nurminen oli isääni kohtaan vaativampi. Olen päässyt varmasti helpommalla kuin Aarne, ja koen saaneeni näin uran alkuaikana isältä paljon tukea. Keskustelemme paljon yrityksen asioista isän ja sisareni Hannan kanssa. Tulemme todella hyvin toimeen, meillä ei huudeta eikä heitellä tavaroita. Kun ideoidaan, saatetaan olla eri mieltä, mutta räyhäämään ei ruveta. Tällä alalla projektit eivät välttämättä aina etene ihan suunnitellusti, ja silloin voi olla eri mielipiteitä siitä, miten kannattaa toimia. Isä tekee viime kädessä päätökset, mutta hän kyllä kuuntelee meitä. Sanon sen ylpeydellä, että haluan jatkaa perheyrityksessä. Minulla on 5-, 2- ja 1-vuotiaat pojat ja toivon tietysti, että joku heistä saisi kipinän ja kiinnostuisi kiinteistöalasta. Olemme kui-

tenkin vaimon kanssa sopineet, että he saavat tehdä päätöksen itse. Työn ja perheen yhdistäminen on oman isäni ajoista muuttunut paljon. Ehkä ennen työ oli tärkeintä, mutta itse pyrin pitämään perheen ykkösenä. Olen mahdollisimman paljon mukana poikien harrastuksissa ja haluan arvostaa sitä lyhyttä aikaa, kun he ovat pieniä. Kun olin pieni, isä teki paljon töitä ja oli usein poissa. Äiti oli kotona ja hoiti perhettä. Kun isällä oli oikein paljon töitä, se näkyi vain siinä, että hän oli vielä enemmän pois kotoa. Isä on todella taitava siinä, ettei hän näytä, jos joku asia stressaa tai painaa. Itse en ehkä kotona pysty irrottautumaan töistä samalla tavalla kuin isä. Pitäisi osata höllätä, mutta työt tulevat melkein uniin asti. Kun on palvelualalla, töitä on tehtävä silloin kun niitä on. Näen yrityksemme kehityksen niin, että isoisä loi suhteet kotimaisiin tahoihin ja isä kansainvälisti yrityksen. Minulla on itselläni selkeä kuva siitä, minne haluan viedä Ecorumin ja jättää oman merkkini historiaan. Ajattelen todella pitkällä tähtäimellä. Mietin, millainen kiinteistöala on 30 vuoden kuluttua ja miten meidän pitää muuttua, jotta pysymme mukana. Haluan, että yritys kasvaa ja työllistää lisää ihmisiä. Tavoite on selvä, mutta vielä ei ole tiedossa mitä askelia pitää ottaa, että sinne asti päästään. Uskon, että saan vastuuta enemmän, kun näytän, että olen sen luottamuksen arvoinen.”

Rohkeat edelläkävijät AARNE NURMINEN Syntynyt: 1956 Koulutus: Ekonomi, LKV Tehtävä: Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja. Harrastaa: Alppihiihto. JANNE NURMINEN Syntynyt: 1984 Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, LKV Tehtävä: Vanhempi neuvonantaja Harrastukset: Kuntosali, lenkkeily.

SYDÄMEN ASIA

SYDÄMEN ASIA -sarjassa perheyritysten, äidit,tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO | KUVA: OLLI HÄKÄMIES

Uusi Osaava omistaja -diplomi viidelle perheyrittäjälle

Viisi perheyritysten omistajaa sai uuden Osaava omistaja -diplomin Perheyritysten liiton syyskokouksessa Helsingissä 15. marraskuuta. Diplomi jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja sen saivat viisi perheyrittäjää, jotka ovat vuosien mittaa suorittaneet tietyt neljä Perheyritysten liiton järjestämää koulutusta. Osaava omistaja -diplomilla palkittiin Pia Heinänen Konwell Oy Ab:sta, Teresa Kemppi-Vasama Kemppi Group Oy:sta, Kati Ruola TS-Yhtymä Oy:sta, Pekka Suominen Rauteelta ja Jenni von Veh KMT Invest Oy:sta. He kaikki ovat suorittaneet valmennukset Lisäarvoa hallitustyöstä, Strateginen johtaminen I ja II sekä Omistamisen taito. Perheyrityksessä kohtaavat omistajuus, liiketoiminta ja perhe, ja osaava omistaja tuo yritykselle kilpailuetua. Näiden teemojen ympärille Perheyritysten liitto on rakentanut omistajaosaamisen kehittämisen teemat. Kati Ruola kertoo saaneensa valmennuksesta ymmärryksen ja suunnan omistajuudelle. ”Olin hieman hukassa omistajuuden roolin kanssa, joten valmennuksesta oli tähän apua. Myös vertais-

Pia Heinänen Konwell

tuella oli tässä iso merkitys: sain huomata, että samoja haasteita ja iloja oli muillakin”. Vertaistuen ja verkostojen merkitystä korostivat kaikki muutkin diplomin saajat jakotilaisuudessa Helsingissä. ”Oli tosi tärkeää saada ympärilleen ihmisiä, jotka ymmärtävät samaa kieltä”, Pia Heinänen sanoi. Pekka Suominen aloitti valmennusten suorittamisen lähes 10 vuotta sitten. Valmennuksista hän on saanut lisäarvoa omaan hallitustyöskentelyyn. Suomisen mukaan opiskelu avasi lisäksi silmät omistajakenttään, miten samalaisten ongelmien kanssa perheet ja suvut pyörivät. Teresa Kemppi-Vasamalle iso anti valmennuksissa olivat keskustelut hänen Antti-serkkunsa kanssa. Antti kävi samoja valmennuksia: keskustelujen teemat pyörivät heillä samoissa, yritystä ja liiketoimintaa koskevissa aiheissa. Samoin Jenni von Vehille ajatustenvaihto ja vertaistuki olivat valtavan tärkeitä asioita vuosien aikana. ”Pohjakoulutukseni on Taideteollisesta korkeakoulusta ja hyppäsin isoihin saappaisiin teollisuuden alalle perheyrityksessämme. Oppimismielessä tämä on ollut hyvä kokemus.”

Kati Ruola

Teresa Kemppi-Vasama

OSAAVA OMISTAJA

Pekka Suominen

Jenni von Veh

Liity mukaan Osaavien omistajien joukkoon!

Seuraavat valmennukset: 17.-18.1.2019 Lisäarvoa hallitustyöstä | 7.2.2019 alkaa Strateginen johtaminen I 21.3.2019 alkaa Strateginen johtaminen II | Syksy 2019 Omistamisen taito Lisätietoja: www. perheyritys.fi

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: SILJA EISTO | KUVA: MARKO OJA

PAREMPAA ASIAKASYMMÄRRYSTÄ, TERÄVÄMPÄÄ LIIKETOIMINTAA JA KETTERÄMPÄÄ KEHITTÄMISTÄ – BUSINESS DESIGN KURKISTAA PINTAA SYVEMMÄLLE

PERHEYRITYS 4 • 2018

Business design ottaa asiakkaat mukaan yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen alusta pitäen. Näin syntyy liiketoiminta-ideoita, joille on tunnistettu kohderyhmä ja todennettua kysyntää, kertoo OP:n Karoliina Pentti.

Liikkeelle lähdetään aina asiakkaan tarpeista ja kipukohdista, joihin etsitään ratkaisuja erilaisilla muotoilumenetelmillä. ”Muotoilumenetelmät ovat tapoja päästä kiinni ongelmaan tai tapoja hahmottaa ratkaisuja,” Pentti tiivistää. Niitä voivat olla prototyypit, asiakkaiden kirjoittamat päiväkirjat tai vaikka idean testaus mainoksilla.

ONKO ASIAKAS VALMIS MAKSAMAAN PALVELUSTA? Kun asiakas on mukana liiketoiminnan suunnittelussa alusta lähtien, epäonnistumisen riski laskee. Markkinoille ei päädy tuotteita, joiden yrittäjä uskoo toimivan, vaan tuotteita ja palveluita, jollaisille asiakkailla on tarvetta. Business designin hyödyt liittyvät vahvasti markkinan ja asiakaskunnan ymmärtämiseen sekä uudenlaisten liiketoimintaideoiden oivaltamiseen. Sen avulla yrittäjä voi testata ja kehittää omaa toimintaansa ja liikeideaansa heti ensimetreiltä saakka. ”Suuri hyöty tulee siitä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa otetaan asiakas huomioon, sitä todennäköisempää on, että tehdään oikeita asioita. Jos asiakas otetaan mukaan vasta aivan loppuvaiheessa tai ei ollenkaan, riski siitä, että teemme väärää asiaa ja lyömme isot investoinnit siihen kiinni, on aika iso,” kertoo OP:n Business Design Lead Karoliina Pentti. Business design auttaa selventämään, mitä yrityksen kannattaa tehdä seuraavaksi. ”Pitäisikö löytää ihan uutta tai parantaa olemassa olevaa liiketoimintaa? Kun liiketoimintamahdollisuus on tunnistettu, hyvin nopeasti lähdetään konkretisoimaan ja validoimaan, tuottaako tämä oikeasti asiakas- tai liiketoiminnallista arvoa.” Liiketoiminnallista arvoa voi syntyä esimerkiksi uuden liiketoimintamallin myötä, jolloin mahdollistetaan uusia tuottoja. Se voi myös tarkoittaa kustannussäästöjä esimerkiksi kasvavan tehokkuuden kautta.

BUSINESS DESIGN JA PALVELUMUOTOILU OVAT TEHOKAS PARI Business design on viime vuosina ottanut Pentin mukaan Suomessa vahvempaa jalansijaa, ja business designerit auttavat etsimään ratkaisuja erilaisiin liiketoiminnan ongelmakohtiin. He ovat eräänlaisia sillanrakentajia yrittäjän ja asiakkaan välillä. Parhaat edellytykset onnistumiselle ja oppimiselle varmistetaan Pentin mukaan siten, että sekä asiakas että yrittäjä osallistuvat prosessiin. Business designiin liittyy vahvasti myös palvelumuotoilu, joka on sekin Pentin mukaan ihmislähtöistä ja luovaa ongelmanratkaisua. Jos business designer auttoi pääsemään liiketoimintaidean kanssa alkuun ja tunnistamaan mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot, palvelumuotoilija jatkaa ratkaisujen kehittämistä. ”Muotoilun ytimessä on se, että asiakas on aina mukana prosessissa. Oli se sitten haastattelemalla tai käytettävyystesteissä. Kun ongelma on tunnistettu, pyritään tunnistamaan mahdollisia ratkaisuja. Sitten ratkaisua validoidaan yhdessä asiakkaan kanssa ja häneltä tulevan palautteen perusteella tehdään iteroiden muutoksia.”

Esimerkiksi finanssisektorilla palvelumuotoilu auttaa kehittämään palveluita, jotka hitsautuvat osaksi asiakkaiden arkea. Tästä esimerkki on talousvalmentajapalvelu. ”Syvennyimme asiakkaiden arjen talouden haasteisiin ja ideoimme sen pohjalta talousvalmentaja-palvelun. Teimme pienen valmennuspilotin ja validoimme liiketoimintamahdollisuutta tekemällä Facebook-kampanjan, jossa haimme henkilöitä talousvalmennukseen. Ymmärsimme saamamme palautteen ja markkinoinnin datan perusteella, että tälle on markkinassa selvästi aukko. Ihmiset olivat kiinnostuneita tästä. Se kannusti jatkamaan ja auttoi ymmärtämään, mitä ominaisuuksia ihmiset palvelulta halusivat.” Samaan tapaan yrityksissä voidaan konkretisoida asiakasja liiketoiminta-arvoa. ”Tällä tavoin voidaan hakea hintaherkkyyttä ja tietoa siitä, millä liiketoimintamallilla kannattaa edetä. Se on todellinen kysymys. Ratkaisemmeko oikean ongelman ja löydämmekö toimivan liiketoimintamallin? Molempia pyritään muotoilun avulla validoimaan.”

EI VAIN STARTUP-MAAILMAN KEHITYSKEINO Business design ja palvelumuotoilu ovat Pentin mukaan keinoja viedä kaikenkokoisten ja eri aloilla toimivien yritysten toimintaa eteenpäin. Kyseessä ei ole vain startup-maailman tapa kehittää toimintaansa. Jos ajatellaan esimerkiksi kampaajaa ja hänen asiakkaitaan, on palvelukokemuksessa kyse paljon muustakin kuin hiustenleikkuusta: asiakas varaa ajan, saapuu paikalle, kenties odottaa vuoroaan ja sitten siirrytään itse palveluun. ”Palvelumuotoilun menetelmillä päästään kiinni asiakkaan kokonaispalvelupolkuun ja löydetään kipupisteet. Mitä asiakas kokee ja tuntee läpi koko prosessin? Mikä tökkii tai mikä menee todella hyvin? Palvelumuotoilun avulla voi saada kehitysajatuksia palvelun tarjoamiseen asiakkaalle. Kertooko yrittäjä vaikka tekstiviestillä ennen asiakkaan saapumista, missä parkkipaikkoja on vapaana?” Pentti arvioi, että Suomi kulkee palvelumuotoilun eturintamassa. Yrittäjä voi myös itse ottaa ensimmäisen askeleen asiakaslähtöisyyteen ja kiinnittää enemmän huomiota palautteen kysymiseen. ”Helppo ensimmäinen askel on kysyä asiakkaalta, miten meni, mihin olit tyytyväinen ja mihin et. Sillä saa jo ensimmäisen kuvan. Ja kun palautetta ja sen kehitystä seuraa, voi tehdä toimenpiteitä palvelun parantamiseksi.”

PERHEYRITYS 4 • 2018

Artikkeli on julkaistu alun perin OP Ryhmän tuottamassa op.media-verkkopalvelussa.

UUDET JÄSENET Ceesta Oy

Unikulma Oy

Ceesta Oy on vuonna 2009 perustettu suomalainen perheyritys,

Unikulma Oy on Vesa Tuomisen vuonna 1985 perustama perhe-

joka on erikoistunut viini- ja ruokatarvikkeiden maahantuontiin,

yritys. Unikulma valmistaa yksilöllisesti räätälöityjä patjoja ja

tukku- ja jälleenmyynti. Haluamme tuottaa asiakkaillemme nau-

on huomattava toimija myös hoiva- ja sairaalavuodepuolella.

tinnollisia viini- ja ruokahetkiä. Ceesta Oy:lla on vuonna 2018

Vuonna 2018 yrityksellä on noin 100 työntekijää ja sen liikevaihto

8 työntekijää ja sen liikevaihto on 1,3 M€. Ceestan omistaa

on n. 15M€.

Fromin perhe.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme.

LYHYESTI Vuoden Perheyritys 2019 Perheyritysten liitto jakaa Peter Fazer -palkinnon kerran vuodessa menestyneelle perheyritykselle. Ensi vuonna palkinto jaetaan

»» Yrityksessä on toteutettu ainakin yksi onnistunut sukupolvenvaihdos ja uusi sukupolvi on onnistuneesti uudistanut yritystä.

perheyritystapahtumassa 16.5.2019. Palkinto nostaa esiin perheen

»» Perhe on pitkäjänteinen ja vastuullinen omistaja.

merkitystä yrityksen menestyksen tekijänä.  Haluamme tällä ker-

»» Perheen vakaa aikomus jatkaa yritystä perheyrityksenä.

taa kaikki teidät mukaan, kun valintaa tehdään. Pääset verkkosi-

»» Yritystä valittaessa huomioidaan toimialakysymykset ja alueel-

vuiltamme (perheyritys.fi) ehdottamaan sinun suosikkiasi vuoden

lisuus siten, että peräkkäisinä vuosina palkintoa ei myönnetä

2019 perheyritykseksi. Tänä vuonna palkinnon sai Kone Oyj.

samaa toimialaa edustaville yrityksille, lisäksi pyritään palkitsemaan yrityksiä eri puolilla Suomea.

Muista antaa äänesi 31.1.2019 mennessä!

»» Vuonna 2019 palkittavan yrityksen valinnan erityisinä painopisPeter Fazer -palkinnon kriteerit:

teinä ovat vastuullisuus ja osaava omistajuus.

Palkinto myönnetään taloudellisesti menestyvälle yritykselle, jossa toteutuvat Perheyritysten liiton arvot: jatkuvuus, avoimuus, perhekeskeisyys ja luottamus.

Isabella Wredelle Matti Koiranen -palkinto parhaasta perheyrittäjyyttä koskevasta gradusta Isabella Wrede Hanken School of Economicsilta palkittiin parhaasta perheyrittäjyyteen liittyvästä pro gradu -työstä Matti Koiranen -palkinnolla Perheyritysten liiton syyskokouksessa Helsingissä torstaina 15. marraskuuta 2018. Gradu "The Importance of Creating an Owner Strategy in Family Firms – An Intergenerational Perspective" on laadukas työ vähän tutkitusta teemasta – omistajastrategian merkityksestä perheyrityksessä. Tulosten mukaan omistajastrategian laatiminen edisti keskusteluyhteyttä eri sukupolvien välillä, lisäsi jatkajapolven sitoutumista perheyritykseen ja paransi perheen yhtenäisyyden tunnetta vähentäen konflikteja ja väärinymmärryksiä.

Matti Koiranen pro gradu -palkinto

Omistajastrategiaprosessi myös auttoi yhteisen omistajavision

jaettiin tänä vuonna kuudennen kerran. Palkinnon tavoit-

määrittämisessä sekä helpotti päätöksentekoa ja sukupolvenvaih-

teena on rohkaista yliopisto-opiskelijoita perheyrittäjyyteen

doksen etenemistä.

liittyvien opinnäytteiden tekemiseen.

PERHEYRITYS 4 • 2018

LYHYESTI Perheyritysten liiton vuosikokous valitsi hallituksen vuodelle 2019 Perheyritysten liitto on vuosikokouksessaan 15.11.2018 valinnut hallituksen vuodelle 2019. Uudeksi hallituksen jäseneksi erovuo-

Muita muutoksia liiton hallitukseen ei tullut. Hallituksen kokoonpano on vuonna 2019 seuraava:

rossa olleen Juha Metsälän (Pohjola Rakennus Oy) valittiin Ia Adlercreutz Spikesafe Oy:stä. Kiitos Juhalle työstä liiton halli-

Philip Aminoff, puheenjohtaja

tuksessa vuosina 2015-2018 ja onnea Ialle valinnasta!

Peter Fredman, varapuheenjohtaja

Ia Adlercreutz toimii Spikesafe Oy:n hallituksen puheenjohtajana

Päivi Leiwo, varapuheenjohtaja

ja edustaa toista sukupolvea. Spikesafe Oy omistaa 100 % auton

Ia Adlercreutz

renkaiden nastoja valmistavasta Turvanasta Oy:stä. Yhtiö on

Aleksi Arpiainen

perustettu vuonna 1988 ja se työllistää Turussa ja Paraisilla

Anne Ekberg

noin 70 työntekijää. Yrityksen liikevaihto on tänä vuonna noin

Johanna Ikäheimo

25 M€ ja 90 % yrityksen tuotteista menee vientiin.

Anne Kangas

Perheyritysten liiton uusi verkostokoordinaattori Tradenomi Pauliina Tornberg, 32, on valittu Perheyritysten

”Saimme tehtävään 65 hakemusta,

liiton uudeksi verkostokoordinaattoriksi. Hän aloitti tehtävässä

joiden joukossa oli todella monipuolista

30.11.2018. Tornberg on aiemmin työskennellyt tapahtumatuottaja-

osaamista ja hyviä hakijoita. Pauliinassa

na Easyfairs Scandinavia AB:lla ja sitä ennen kuusi vuotta Helsingin

vakuutuimme erityisesti hänen kokemuk-

Yrittäjissä tapahtumatuottajana ja projektipäällikkönä.

sestaan sekä tapahtuma-alalta että yrittä-

Tornberg vahvistaa osaamisellaan liiton kykyä tuottaa jäse-

jäkohderyhmästä sekä hänen innostuneesta

nille ensiluokkaisia tapahtumia. Lisäksi hänen vastuulleen tulee

asenteestaan”, sanoo Perheyritysten liiton

liiton Next-toiminta ja hän on mukana myös jäsenhankinnassa.

toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Uusi harjoittelija Perheyritysten liitossa Perheyritysten liiton toimistolle on saatu

valmistuu merkonomiksi keväällä 2019. Veronica tuo toimiston tii-

syksyn aikana uutta vahvistusta kun

miin reippaan nuoren tuulahduksen ja hän on päässyt hyvin tutus-

Veronica Wahlstedt, 18, aloitti harjoittelijana

tumaan tilaisuuksiimme sekä yrittäjyyden teemoihin. Tervetuloa

1.11.2018. Veronica opiskelee Yrkesinstitutet

tiimiin Veronica!

Prakticumissa kolmatta vuotta ja

Nuorissa yrittäjissä on tulevaisuus! Perheyrityksissä nuoret ovat avainroolissa sukupolvien ketjussa. On tärkeää, että nuoret pärjäävät ja löytävät oman paikkansa muuttuvassa maailmassa ja työelämässä. Haluamme osaltamme kannustaa nuoria yrittäjänalkuja rohkeasti kokeilemaan, oppimaan ja luottamaan omiin kykyihinsä.

Perheyritysten liitto haluaa tänä jouluna tukea nuoria yrittäjiä osallistumalla #tuetonnilla -kampanjaan.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2019 PERHEYRITYS 4 • 2018

Perheyritysten liiton visuaalinen ilme ja verkkopalvelu on uudistettu! Liiton visuaalisen ilmeen uudistus sekä verkkosivut saatiin valmiiksi juuri sopivasti syyskokoukseen mennessä, jossa toimitusjohtaja Auli Hänninen pääsi esittelemään uutta kokonaisuutta. Ilmeuudistusprojekti on toteutettu yhteistyössä Drama Queen Communicationsin kanssa.

Uuden ilmeen taustalla oli ajatus perheen ja yrittäjyyden sydämestä, joka muodostuu tärkeiden teemojemme – verkotu, opi ja vaikuta – ympärille.

VERKOTU

PERHEYRITYS 4 • 2018

OPI

VAIKUTA

Visuaalinen ilme Perheyritysten liitto on luotettava, avoin ja inspiroiva kohtaamispaikka – halusimme tämän välittyvän myös uudessa ilmeessämme.

Liiton uusi liikemerkki koostuu kolmesta sinisävyisestä elementistä, jotka muodostavat yhdessä sydämen. Pelkistetty ja helposti tunnistettava merkki sekä muu ilmegrafiikka toteutettiin niin, että kaikki sen osat ovat helposti hyödynnettävissä eri yhteyksissä ja käyttötarkoituksissa.

Yksi sivustomme keskeisimpiä elementtejä on tapahtumakalenteri. Jatkossa jäsenemme löytävät tapahtumat entistä paremmin, ja niihin ilmoittautuminen hoituu mutkattomasti. Oman lehtemme ja verkkosivuston yhtenäisyyttä on viety lähemmäs toisiaan ja tätä kehitetään edelleen eteenpäin. Www-sivulta löytyvät myös linkit lehtemme aiempiin numeroihin, ladattavat työkirjat, uudistuneet esitteet sekä vaikkapa ensi vuoden toimintasuunnitelma pdf-muodossa. Jatkokehitämme mm. tapahtumailmoittautumista ja uutiskirjeitä lisää vielä tämän sekä ensi vuoden aikana. Tavoitteenamme on saada verkkoviestinnästä kokonaisuutena selkeä, miellyttävä ja mahdollisimman vuorovaikutteinen kokemus. Mikäli sinulla on toiveita tai kehitysideoita jatkon kannalta, kuulemme niitä mielellämme!

Verkkopalvelu Uudelle verkkopalvelulle toivottiin selkeyttä ja toimivuutta. Tärkeänä kriteerinä oli myös sivuston hallinnoinnin ja päivitettävyyden parantaminen.

Www-sivujen kalenterista näet tulevat tapahtumamme ja pystyt ilmoittautumaan vaivattomasti mukaan.

PERHEYRITYS 4 • 2018

TAPAHTUMAKALENTERI

tammikuu

18 7 16

Paciuksenkatu 25, Helsinki Järjestämme liiketoiminnan harjoittamista Virossa käsittelevän ajankohtaisseminaarin, jossa käytännön läheisesti tarkastellaan aihepiiriin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Seminaari on tarkoitettu yrityksille, jotka jo harjoittavat liiketoimintaa Virossa, kuten myös yrityksille, jotka suunnittelevat liiketoiminnan aloittamista Virossa.

Lisäarvoa hallitustyöstä Eversheds Sutherland Asianajotoimisto Valmennus tarjoaa uusia näkökulmia hallitustyöhön sekä auttaa hallituksen nykyisiä ja tulevia jäseniä tehostamaan hallitustyöskentelyään sekä kehittämään hallituksesta yritystoiminnan strategisen voimavaran. Valmennus on hyvin vuorovaikutteinen. Asiantuntijaluentoja täydentävät keskustelut, ryhmätyöt ja perheyritysesimerkit. Osallistujille jaetaan myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Hinta: Jäsenille 670 € (+ ALV) / Ei jäsenille 870 € (+ ALV)

helmikuu

elokuu

tammikuu

kesäkuu

Tapahtumahotelli Huone Jätkäsaari, Helsinki

Future Hack on konsepti, jossa perheyritysten jatkajat kohtaavat nuoret päättäjät yhteisen dialogin ja työpajatyöskentelyn keinoin. Kaikki Future Hack -työskentely tähtää tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseen lyhytnäköisen politiikan sijaan. Haluamme saattaa yhteen parhaat ajatukset ja visiot niin elinkeinoelämän toimijoiden kuin tulevaisuuden päätöksentekijöiden parista.

tammikuu

27 14 17

Talviakatemia Ylläs Vuoden Next -päätapahtuma lähestyy! Teemana tämänkertaisessa Talviakatemissa on Uudistu ja kasva. Hinta: Jäsenille 380 € (+ ALV)

maaliskuu

STRAT 1 2019 Suomi Strateginen johtaminen -valmennusohjelma antaa eväät yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen johtamiseen parantaen siten yrityksen menestymismahdollisuuksia. Lisäksi ohjelma tarjoaa loistavan tilaisuuden tutustua ja verkostoitua sekä jakaa kokemuksia saman taustan omaavien kanssa. Strateginen johtaminen –valmennusohjelman I-osa järjestetään jo yhdennentoista kerran. Hinta: 4700 € (+ ALV) / Ei jäsenille 5700 € (+ ALV)

maaliskuu

22 12

Future Hack

n to ille su en ak s M n jä : PL

Doing business in Estonia

n to ille su en ak s M n jä : PL

tammikuu

STRAT 2 2019 Hahkialan kartano, Hauho Strategisen johtamisen suosittu jatko-osa STRAT II -valmennus järjestetään nyt toista kertaa. STRAT II antaa eväitä perheyrityksen uudistumiseen ja johtamiseen. Lisäksi ohjelma tarjoaa mainion tilaisuuden tutustua muiden perheyritysten omistajien ja johtajien kanssa, verkostoitua sekä jakaa kokemuksia saman taustan omaavien kanssa. Hinta: Jäsenille 3200 € (+ ALV) / Ei jäsenille 3900 € (+ ALV)

PERHEYRITYS 4 • 2018

Leirinuotio Levillä Levi, Kittilä Tervetuloa Leirinuotion ympärille Leville! Perheyritysten liitto kokoaa yhteen vastuutehtävissä toimivat jatkajapolven jäsenet ensimmäistä kertaa järjestettävään Leirinuotio Levillä -tapahtumaan. Jäsenten toiveesta järjestettävä tapahtuma tarjoaa foorumin keskustella ja jakaa kokemuksia niistä perheyrittäjyyden teemoista, joista päivittäisessä arjessa keskustelumahdollisuudet ja/tai kumppanit ovat vähissä. Hinta: Jäsenille 590 € (+ ALV)

Rohkeaa kasvua luvassa Perheyritykset kasvavat niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin PwC:n yhdeksättä kertaa julkaistu Global Family Business Survey -raportti avaa perheyrittäjien ajatuksia. • 30 % suomalaisista perheyrittäjistä hakee kasvua yrityskauppojen avulla. • 60 % vastaajista kertoo etsivänsä kasvun vauhdittamiseen osaamista perheen ulkopuolelta. • 60 % perheyrittäjistä mainitsee jatkuvan innovoinnin yhdeksi keskeisimmäksi haasteeksi kasvun tiellä.

Lue lisää tuloksista: pwc.fi/perheyritystutkimus

Seuraa meitä: PwC Suomi

2020-LUKU: MENESTYKSEN VUOSIKYMMEN? SuccessScan on ilmainen työkalu, jolla saat arvion viestinnän ja vaikuttamisen nykytilastanne. Testin tekemiseen menee noin 5 minuuttia. Kun haluat syvemmän arvion ja näkemyksiä 2020-luvun menestystekijöistä, ota yhteyttä. Testaa yrityksesi osoitteessa: http://bit.ly/menestystesti Palvelun perheyrityksille tarjoaa:

Tuloksellista vaikuttamista vuodesta 1935

PERHEYRITYS 4 • 2018

TALVIAKATEMIA

VUODEN ENSIMMÃ&#x201E;ISEN NUMERON TEEMANA ON:

PERHEYRITYSLEHTI 1 | 2019 ILMESTYY 14.3.2019.

Rakennamme hyvinvoivaa yhteiskuntaa