Page 1

Vuosikertomus 2008 Porvoon vesi Borg책 vatten


Sisällys 3 4 6 8 11 14 17 20 22

Toiminta-ajatus Johtajan katsaus Organisaatio ja henkilöstö Asiakkaat ja myynti Vedenhankinta Johtoverkosto Jätevedenpuhdistus Tilinpäätös ja talous Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu

tilinpäätöstietoja 24 Tuloslaskelma 25 Tase 26 Rahoituslaskelma

liitteet 27 Talousarvion toteutuminen 28 Taloudellisten tekijöiden kehitys

29 Keskeisten suoritteiden kehitys 31 Laitokset, vesijohdot ja toiminta-alue

Julkaisija Porvoon vesi Mestarintie 2, 06150 Porvoo (019) 520 211 www.porvoo.fi/vesilaitos vesilaitos@porvoo.fi Ulkoasu peak press & productions oy Paino Print Mill Oy


Toiminta-ajatus Huolehdimme toiminta-alueemme vesihuollosta kaikissa olosuhteissa sekä palvelemme toiminta-alueemme ulkopuolella olevia asiakkaita ja vesilaitoksia sekä naapurikuntia erilaisissa vesihuoltoratkaisuissa. Hyvin toimiva vesihuolto ylläpitää asiakkaiden toimintaedellytyksiä, sekä asukkaiden terveyttä ja elämänlaatua. Se edistää myös ympäristötavoitteiden toteuttamista.

visio Haluamme olla asiakkaidemme, kaupungin muiden yksiköiden sekä muiden sidosryhmien arvostama ja heidän luottamuksensa arvoinen vesihuollon asiantuntija.

Toimintamme perustuu palvelumme ja tuotteidemme hyvään laatuun, suorituskykyyn ja teknologian hallintaan • osaavaan henkilöstöön, motivaatioon ja työn tuloksiin • ympäristöasioiden hallintaan ja ympäristön edistykselliseen huomioon ottamiseen • kannattavaan ja teknillistaloudellisesti tarkoituksenmukaiseen toimintatapaan. •

strategia Kehitämme tuotteitamme ja toimintatapojamme pitkäjänteisesti, asiakkaiden tarpeiden ja yhteiskunnan yleisen kehityksen mukaisesti. Parannamme suunnitelmallisesti vesihuollon prosesseja ja tekniikkaa vedenjakelu- ja viemäröintijärjestelmissä. • Kehitämme ja tuemme johtamista, ammattitaitoa, oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkapolitiikkaa, yhteistyömuotoja, avoimuutta ja vastuunkantamista toiminnassa. • Huolehdimme aktiivisesti henkilökunnan hyvinvoinnista. • Edistämme kestävää kehitystä sekä toimintamme luotettavuutta. • Toimimme aloitteellisesti Porvoon ja sen lähiympäristön vesihuollossa. • Seuraamme ja hyödynnämme alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä. • Ylläpidämme toiminnan kannattavuutta ja parannamme kustannustietoisuutta, tuottavuutta ja tehokuutta toimintamme eri osa-alueilla. •


Johtajan katsaus Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus sekä tehokas jäteveden poisjohtaminen ja puhdistus ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Porvoon vesi on tuottanut näitä palveluja vuodesta 1913 saakka, ja nykyisin yli 43 000 asukasta käyttää palvelujamme. Toimintamme on luonteeltaan pitkäjänteistä. Palvelujen tuottaminen nyt ja tulevaisuudessa asiakkaiden ja viranomaisten yhä kasvavien vaatimusten mukaisesti edellyttää, että laitteistot ja verkostot pidetään hyvässä kunnossa samalla kun aktiivisesti tehdään suunnitelmia tulevaisuutta varten. Näin ollen on aikaisempia vuosia enemmän panostettava saneeraukseen ja uusimiseen. Haja-asutusalueiden viemärijärjestelyjä koskevan lainsäädännön tiukentuminen on luonut suuren kysynnän keskitetyistä ratkaisuista. Porvoon veden laatima yhteensä vajaa 20 aluetta käsittävä haja-asutusalueen rakentamisohjelma on käynnistynyt hyvin. Toimintavuonna rakennettiin 30 km paineviemäriä maaseudulla. Kustannukset olivat noin 1,2 milj. euroa. Lähivuosina panostetaan noin 1 milj. euroa vuodessa maaseudun vesihuoltoon. Pintaveden imeytymisen aiheuttama pohjaveden likaantuminen Sannaisissa juhannuksen jälkeen ja siitä johtunut laatuhäiriö antoi leimansa toimintavuodelle. Tapahtuma sai laajasti julkisuutta mediassa. Porvoon veden, terveydensuojelun ja keskushallinnon henkilökunnan hyvän

yhteistyön ansiosta tilanne voitiin kuitenkin hoitaa tyydyttävällä tavalla. Tapahtuman johdosta tehostettiin toimenpiteitä ja suunnitelmia vedenhankinnan ja -jakelun turvallisuuden parantamiseksi. Porvoon vesi osallistui yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen kanssa hankkeeseen, missä selvitettiin ilmastomuutoksen vaikutuksia ja niiden huomioon ottamista. Ehdotetut toimenpiteet koskevat vesihuollon lisäksi myös kaavoitusta ja katujen sekä yleisten alueiden rakentamista. Taloudellinen tulos muodostui budjetoitua heikommaksi, ja oli myös huonompi kuin vuonna 2007. Heikentynyt tulos johtui etupäässä vähentyneestä tukkuveden myynnistä, laatuhäiriön johdosta päätetystä hinnan alennuksesta asiakkaille sekä lietteenkäsittelyn ja sähköenergian kasvaneista kustannuksista. Liikevaihto oli 6,53 milj. euroa ja oli runsaat 0,12 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2007, vaikka käyttömaksuja korotettiin noin 5 % vuoden alusta. Käyttökate, 2,81 milj. euroa, oli 43 % liikevaihdosta ja oli siten 0,46 milj. euroa huonompi kuin vuonna 2007. Tuloslaskelman ylijäämä oli 0,63 milj. euroa eli vajaat 10 % liikevaihdosta. Ylijäämä oli 1,12 milj. eroa (17 %) vuonna 2007 ja budjetoitu ylijäämä 1,03 milj. euroa (15 %). Investoinnit olivat yhteensä 3,85 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen kuoletukset 0,42 milj. Investoinnit olivat


5

budjetoituja pienemmät eräiden hankkeiden siirtymisen vuoksi. Liittymismaksut tuottivat budjetoidut 1,00 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli vuoden lopussa 1,38 milj. euroa. Investointitaso tulee lähivuosina olemaan korkea, keskimäärin 4 milj. euroa vuodessa, johtuen suuresta panostuksesta maaseudun viemäröintiin. Koska ei ole odotettavissa mainittavaa myynnin lisäystä, käyttökatteen nostaminen maksujen korotuksilla on välttämätöntä, jotta tulevien vuosien investoinnit pystytään rahoittamaan ilman vierasta pääomaa. Haaste, joka on yhteinen useimmille vesi- ja viemärilaitoksille Suomessa, on uuden henkilöstön rekrytointi. Jotta laitos olisi houkutteleva työnantaja, on organisaatiota ja työmenetelmiä jatkuvasti kehitettävä. Myös asiakkaiden odotukset hyvästä palvelusta ja laadukkaista tuotteista asettavat vastaavanlaisia vaatimuksia. Porvoon vesi pyrkii kehittämään organisaatiotaan niin, että toiminta on turvattua myös tulevaisuudessa. Haluan kiittää Porvoon veden henkilöstöä sekä Porvoon veden johtokunnan jäseniä hyvästä työpanoksesta kuluneen vuoden aikana. Samalla haluan kiittää kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Karl-Gustav Björkell Johtaja


Organisaatio ja henkilöstö Toimintavuoden 2008 lopussa henkilöstön määrä oli 46 henkilöä, joista kuukausipalkkaisia oli 32 ja tuntipalkkaisia 14. Kolme henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä ja kolme osaaikaisella sairaseläkkeellä. Vuoden aikana otettiin palvelukseen kolme uutta työntekijää; kiinteistönhoitaja, työnjohtaja ja laitosmies. Sijaisia ja kesätyöntekijöitä oli yhteensä neljä. Varastonhoitaja Ulf Backman jäi eläkkeelle 31.1. ja putkiasentaja Per-Erik Ek 1.10. Pääkirjanpitäjä Gudrun Forsbergille myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luo-

kan mitali 6.12. Verkostoteknikko Peter Ekstam ja rakennusmestari Kullervo Majuri saivat Kuntaliiton hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta. Henkilökunta valitsi putkiasentaja Juhani Stepanowin Porvoon veden vuoden työntekijäksi. Porvoon veden 95-vuotisjuhlaa vietettiin 9.2 Ravintola Iiriksessä. Juhlaan osallistuvien henkilökunnan, puolisoiden ja kutsuvieraiden lukumäärä oli yhteensä 92. Juhlan yhteydessä luovutettiin yhteensä 22 Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kultaista ja 14 hopeista ansiomerkkiä.


7

ASIAKKAAT

Käyttöteknikko Rabbe Hellman

Pääkirjanpitäjä Gudrun Forsberg

Vesihuoltoinsinööri Mats Blomberg

Putkimestari Kaj Bäck

Käyttöteknikko Henry Åkerman

Vesilaitoshoitaja Sune Grönqvist

Palkanlaskija/laskuttaja Ilse Mäkelä

Suunnitteluteknikko Klas Andersson

Verkostoteknikko Peter Ekstam

Käyttöinsinööri Laura Taimioja

Laitosmiehet (2)

Kanslistit (2)

Projekti-insinööri

Työnjohtaja

Laitosmiehet (5)

Vesilaitoshoitaja (1)

Putkimestari

Rakennusmestari

Laborantti/siivooja (1)

Laskuttajat (2)

Mittausinsinööri

Tekninen avustaja

Putkiasentajat (4)

Muut (12)

6

4

7

21

7

VEDENTUOTANTO

HALLINTO JA TALOUS

VESIHUOLTOPALVELUT

VERKOSTO

JÄTEVEDENPUHDISTUS

Vesilaitoksen johtaja Karl-Gustav Björkell

Sijainen Mats Blomberg

PORVOON VEDEN JOHTOKUNTA

Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kursseihin ja muihin koulutustilaisuuksiin sekä erilaisiin alan konferensseihin. Virkistystyöryhmä järjesti vuoden aikana henkilöstölle useita tilaisuuksia, mm. kesäretken Riihimäelle ja Urjalaan, teatterivierailuja sekä useita liikunta- ja ulkoilutapahtumia. Laitoksen johtaja Karl-Gustav Björkell valittiin uudestaan VVY:n hallituksen puheenjohtajaksi. Björkell toimi myös Porvoon kaupungin edustajana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallituksessa ja hänen sijaisenaan vesihuoltoinsinööri Mats Blomberg. Porvoon veden johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli yhteensä 68 asiaa. Johtokunnan kokoonpano oli seuraava:

Puheenjohtaja: Jäsenet:

Anneli Lehtinen Torolf Bergström Rainer Busk Anders Rosengren (varapj.) Raija Tölkkö

Kaupunginhallituksen edustajana oli Bernhard Edgren. Esittelijänä toimi Karl-Gustav Björkell ja sihteerinä Mats Blomberg. Johtokunta on toiminut tällä kokoonpanolla vuodesta 2005 alkaen, ja vuosi 2008 oli viimeinen tällä kokoonpanolla. Johtokunta teki toukokuussa yhdessä laitoksen edustajien kanssa vierailun Viljandiin, jossa tutustuttiin Viljandi Veevärkin toimintaan.


Asiakkaat ja myynti Vuoden aikana asiakkaille toimitettiin noin 2,91 milj. m³ vettä. Vesilaskutus laski edellisestä vuodesta noin 5,3 %. Myynti asumistarkoitukseen, joka edustaa noin 60 % koko vedenmyynnistä laski 2,3 %. Tukkumyynti, joka oli 0,51 milj. m³ eli noin 17 % vedenmyynnistä pieneni merkittävästi. Veden tukkumyynnistä suurimman osan muodostaa vedenmyynti Kilpilahden teollisuusalueelle, joka nyt oli noin 22 % pienempi kuin edellisvuonna. Muut tukkuvesiasiakkaat ovat osuuskunnat (noin 83 000 m³) sekä Askolan kunta (noin 6 600 m³). Ominaiskulutus oli 229 l/as./vrk, kun lasketaan mukaan vedenmyynti Kilpilahteen, ja 193 l/as./vrk ilman tätä. Myynti asumistarkoitukseen oli 120 l/as./vrk.

Jätevesilaskutus oli noin 2,53 milj. m³, mikä on 6,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui edellisen vuoden loppupuolella aloitetusta Askolan jätevesien vastaanotosta, yhteensä 0,21 milj. m³. Osuuskunnilta otettiin vastaan noin 10 800 m³ jätevettä.

liitetyt kiinteistöt Vuoden aikana tehtiin 142 uutta vesiliittymää ja 119 uutta viemäriliittymää. Vuoden lopussa oli laskutettavien kulutuspaikkojen lukumäärä 8 652. Näistä oli 6 375 vesi- ja viemäri-, 2 239 vain vesi- ja 38 vain viemäri- tyyppiä. Kulutuspaikoista 87 % on pientaloja, joiden osuus vesilaskutuksesta on kuitenkin vain 30 %. Rivi- ja kerrosta-


9

lotyyppisiä kulutuspaikkoja on 5 %, ja näiden osuus vesilaskutuksesta on 33 %.

maksut Veden käyttömaksu oli 0,98 euroa/m³ ja jäteveden 1,39 euroa/m³. Mittarikokoon perustuva perusmaksu oli 95,16–1917,84 euroa/liittymä/vuosi. Maksuihin sisältyy alv 22 %. Sekä veden että jäteveden käyttömaksut nousivat vuoden 2008 alusta 6 snt/ m³. Liittymismaksut perustuvat tarjolla oleviin palveluihin, niin että veden osuus on 50 %, viemärin osuus 40 % ja hulevesiviemärin osuus 10 % kerrosalan mukaan määräytyvästä kokonaismaksusta. Omakotitalosta, jonka kerrosala on alle 280 m², liittymismaksu oli yhteensä 3200 euroa. Liittymismaksut olivat samat kuin edellisenä vuonna. Ylipitkien tonttijohtojen rakentamisen helpottamiseksi haja-asutusalueilla myönnettiin avustuksena vesijohtoputkea sekä kytkentäosia yhteensä 13 600 euron arvosta.

Kulutuspaikkoja 2008 pientalo rivitalo kerrostalo

asiakaspalvelu

Asiakkaiden määrä on yhteensä noin 8 600. Asiakastietojen käsittelyyn käytetään Logican Vesikanta-asiakastietojärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuoden 2003 lopussa. Pienkuluttajia laskutetaan joka kolmas kuukausi, keskisuuria kuluttajia joka toinen kuukausi ja suurkuluttajia joka kuukausi. Pienkuluttajat lukevat mittarinsa itse kerran vuodessa. Suurkuluttajien vesimittarit luetaan kuukausittain ja keskisuurten kuluttajien mittarit kahdesti vuodessa. Asiakkaat huolehtivat itse mittarinluennasta. Laitos suorittaa suurkuluttajien mittareiden tarkistusluennan kerran vuodessa. Porvoon veden www-sivuja on aktiivisesti kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Internetin kautta asiakkaat voivat hakea tietoa mm. liittymisasioissa sekä häiriötilanteissa. Muutakin asiakkaille jaettavaa tiedotusaineistoa on parannettu sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan.

Laskutettu vesi 2008 m³

Laskutettu jätevesi 2007 m³ +/–

2008 m³

2007 m³

+/–

7 521

86,9 %

859 543

29,5 %

799 406

7,5 %

678 451

26,8 %

622 429

9,0 %

142

1,6 %

185 163

6,4 %

308 586

–40,0 %

185 163

7,3 %

304 645

–39,2 %

330

3,8 %

782 949

26,9 %

761 961

2,8 %

781 009

30,9 %

761 364

2,6 %

7 993

92,4 %

1 827 655

62,7 %

1 869 953

–2,3 %

1 644 623

65,0 %

1 688 438

–2,6 %

Teollisuus

210

2,4 %

157 415

5,4 %

133 264

18,1 %

278 879

11,0 %

273 232

2,1 %

Palvelutoiminta

429

5,0 %

417 927

14,3 %

433 969

–3,7 %

387 597

15,3 %

399 441

–3,0 %

509 818

17,5 %

638 428

–20,1 %

218 017

8,6 %

11 047

1 873,5 %

2 912 815 100,0 % 3 075 614

–5,3 %

2 529 116

100,0 %

2 372 158

6,6 %

Asuinrakennukset

Tukkumyynti yhteensä

20

0,2 %

8 652

100,0 %

*) Rakennustyyppikoodit on tarkistettu, eri kuluttajaryhmien kulutusmuutokset verrattuna edelliseen vuoteen eivät välttämättä ole todellisia.


Maaliskuussa jaettiin kaikkiin Porvoon alueen talouksiin Porvoon veden asiakaslehti ”Puhdas vesi”. Lehden painomäärä oli noin 24 000 kpl. Asiakaslehteä on tarkoitus jakaa kerran vuodessa. Lehden toimituksesta ja taitosta vastasi loviisalainen peak press & productions oy. Työajan ulkopuolella asiakaspalvelusta ja käytönvalvonnasta huolehtii yhdestä esimiehestä ja yhdestä asentajasta koostuva päivystysryhmä. Asiakkailta tulevat vikailmoitukset välitetään Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kautta. Vuonna 2008 pelastuslaitos välitti 82 työajan ulkopuolella tehtyä vikailmoitusta.

Kulutuslukujen kehitys (ilman tukkumyyntiä) 400

300

osuuskunnat

200

100

0

1980

1990

2000

ominaiskulutus l/as/vrk veden myynti l/as/vrk veden myynti asumistarkoitukseen l/as/vrk

veden pumppaus milj. m³

kokonaisjätevesimäärä milj. m³

veden myynti milj. m³

laskutettu jätevesi milj. m³

2007

2004

2001

1998

1995

1992

2007

0 2004

0 2001

2

1998

2

1995

4

1992

4

1989

6

1986

6

1983

8

1980

8

1989

Jätevesimäärien kehitys

1986

Vedenkulutuksen kehitys

1983

1970

1980

1960

Porvoossa toimi vuonna 2008 11 osuuskuntaa, joille Porvoon vesi toimitti yhteensä noin 83 000 m3 talousvettä. Osuuskunnat vastaavat vedenjakelusta noin 2200 asukkaalle. Kolmella osuuskunnalla on myös viemäriverkostoja. Näistä Porvoon saariston vesihuoltolaitos – osuuskunta hoitaa itse jätevedenkäsittelyn, kun taas Kråkön ve2010 siosuuskunta sekä Hinthaaran pohjoinen vesi- ja viemäriosuuskunta toimittavat jätevetensä Porvoon veden käsiteltäväksi. Osuuskuntien viemäriverkostojen piirissä on arviolta noin 700 asukasta.


11

Vedenhankinta Vedenhankinta perustuu hyvälaatuisen pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Laitoksella on käytettävissään seitsemän vedenottamoa, joista kolme on jatkuvassa käytössä ja neljää pidetään varalla. Päävedenottamot ovat Sannainen ja Saksala. Vesivarat ovat yhteensä noin 13 500 m³/ vrk, kun varalla olevia vedenottamoita ei lasketa mukaan. Verkostoon pumpattiin keskimäärin noin 9 550 m³/vrk (3,50 milj. m³/v) vettä, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna; määrä vastasi noin 69 % vesi­ varoista. Sannaisten vedenottamolla muodostetaan tekopohjavettä siten, että Myllykylän ja Bölen raakavedenottamoista pumpataan vettä Bosgårdissa sijaitsevalle imeytys­

alueelle. Vuonna 2008 pumpattiin kaikkiaan 1,13 milj. m³ (n. 3 100 m³/vrk) vettä imeytysalueelle. Määrä oli noin 3,4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Tekopohjaveden osuus oli noin 50 % Sannaisista otetusta vesimäärästä ja noin 32 % pumpatun veden kokonaismäärästä. Saksalassa huomattava osa pohjavedestä on vettä, joka imeytyy Porvoonjoesta. Vedenottamoiden valuma-alueilla seurattiin pohjaveden pintaa ja vesistöjen vedenkorkeutta 114 mittauspisteessä ympäristöviranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Sannaisten vedenottamolla pohjaveden pintaa seurataan lisäksi jatkuvasti yhdeksästä ja Saksalan vedenottamolla seitsemästä havaintoputkesta.


Vuoden Myllykylän pumppaamolla mitattu sademäärä oli 840 mm, mikä oli noin 30 % yli pitkäaikaisen keskiarvon 644 mm. Pohjavesitilanne ja Myllykylänjärven vesitilanne oli vuonna 2008 normaali.

vedenkäsittely Pohjaveden hyvän laadun ansiosta veden käsittely on varsin yksinkertaista. Saksalan vedenottamolla poistetaan rautaa vedestä. Muissa vedenottamoissa säädellään ainoastaan pH-arvoa. Saksalan ja Noriken vedenottamoissa veden alkalointiin käytetään kalkkia, muissa vedenottamoissa käytetään natriumhydroksidia. Sannaisten ja Saksalan päävedenottamoissa sekä Norikessa käytetään UV-desinfiointilaitteistoja. Lisäksi kaikissa vedenottamoissa on valmius veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla. Sannaisten veden alkaliteetin nostamiseksi veteen on vuodesta 2003 alkaen lisätty hiilidioksidia. Energiankulutus raaka- ja pohjavedenottamoissa oli kaikkiaan 0,60 kWh pumpattua kuutiometriä kohden. Ku-

Pumpattu vesimäärä Vesioikeuden lupa Käyttöaste m³/v m³/vrk m³/vrk %

Kapasiteetti m³/h

Osuus vedenhankinnasta %

Vedenottamo *) Varavedenottamo Sannainen

2 234 383

6 105

7 000

87

370

63,9

Saksala ja Kerkkoo

1 184 864

3 237

6 000

54

350

33,9

Norike

76518

209

500

42

30

2,2

Ilola *)

0

300

0

6

Linnanmäki *)

0

0

400

Sondby *)

6

0

16

Mickelsböle *)

0

0

6

3 495 771

9 551

13 800

70

1058

100,0

Myllykylä

789 922

2 158

≈ 4 000

67

200

70,0

Böle

338 769

926

≈ 1 000

53

140

30,0

1 128 681

3 084

≈ 5 000

64

100,0

yhteensä

Raakavedenottamo

yhteensä


13

lutukseen sisältyy myös lämmitysenergia, jonka osuus on noin 5 %. Energiankulutus pumpattua kuutiometriä kohden oli noin 3 % suurempi kuin edellisenä vuonna.

laadunvalvonta Veden laatua seurattiin terveydensuojeluviranomaisten vuonna 1996 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Virallinen seurantaohjelma perustuu terveydensuojelulain 21 §:ään ja EU-direktiiviin. Seurantaohjelma päivitettiin vuonna 2005 ja se on voimassa vuoteen 2010. Vesinäytteitä otetaan raakavedestä ja lähtevästä vedestä kaikissa vedenottamoissa ja 28 eri pisteessä jakeluverkostossa, sekä havaintoputkista pohjaveden valuma-alueella. Laitoksen omaa sisäistä käytönseurantaa varten otetaan lisäksi joka viikko vesinäytteet, jotka tutkitaan laitoksen laboratoriossa Saksalassa. Kaikkiaan analysoitiin 644 vesinäytettä ja tehtiin yhteensä 3752 analyysia 1–34 eri ominaisuudesta. Laitoksen omassa laboratoriossa tehtiin lisäksi 994 analyysia. Kesäkuussa esiintyi laatuhäiriö Sannaisten vedenottamolla. Raakaveteen pääsi ilmeisesti paikallisten rankkasateiden seurauksena sekoittumaan pintavesiä tai nopeasti suotautuneita vesiä. Samanaikaisesti oli UV-desinfiointilaite häiriön vuoksi pois käytöstä noin 20 h, jolloin

huonolaatuinen vesi pääsi verkostoon. Laatuhäiriö havaittiin omassa käytönvalvonnassa. Terveydensuojelu päätti, että juomavesi on varmuuden vuoksi keitettävä kunnes saadaan selvitettyä onko verkostossa terveydelle vaarallisia bakteereja. Tutkimuksissa löytyi kuitenkin vain pieniä määriä koliformisia bakteereja, ja veden keittokehotus purettiin verkoston kloorauksen jälkeen.

vedenhankinnan kehittäminen Pitkän aikavälin vedenhankinnan turvaamiseksi on Porvoon vesi osallistunut Hausjärven tekopohjavesilaitosselvityksiin. Yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän, Mäntsälän Veden, Pornaisten kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa selvitetään mahdollisuuksia imeyttää vettä Päijännetunnelista Hausjärvellä tekopohjaveden muodostamiseksi. Selvityksen tässä vaiheessa on tutkittu alueen hydrogeologista rakennetta. Tiehallinnon kanssa on neuvoteltu Sannaisten vedenottamoalueen tieluiskien suojaustoimenpiteistä sekä selvitetty mahdollisuuksia parantaa pintavesien valuntareittejä. Suunnitelmat viemäriverkostojen rakentamiseksi suojelualueelle etenivät myös siten, että rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2009.

Käyttö ja kunnossapito Vedenhankinta

2005

2006

TA

TP

2007

2008

2008

milj. euroa

0,51

0,53

0,55

0,57

0,62

snt /m³

14,4

14,0

15,5

15

18

0,59

0,61

0,58

0,60

Sähkönkulutus kWh/m³


Johtoverkosto Vesijohtoverkon pituus oli vuoden lopussa 474 km. Verkko on jaettu kolmeen jakelualueeseen:

me paineenkorotusasemaa (Huhtinen, Tikantie ja Ilola), ja verkon pituus on noin 185 km.

Sannaisten jakelualue (keskusta, itäiset alueet)

Saksalan jakelualue (läntiset ja pohjoiset alueet)

Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Sannaisista. Alueella on Myllymäen vesitorni, jonka allastilavuus on 2 000 m³ ja vedenkorkeus +60,00 – +68,00. Verkkoon kuuluu kol-

Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Saksalasta. Alueella on Slätbergetin vesitorni, jonka allastilavuus on 2000 m³ ja vedenkorkeus +59,00 – +68,00. Saksalassa on


15

paineenkorotusasema, jossa nostetaan verkoston painetta pohjoisten alueiden kylissä. Verkon pituus on noin 237 km.

Noriken jakelualue (kaakkoiset alueet) Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Noriken paineohjatusta vedenottamosta. Verkon pituus on noin 52 km. Keskustan sekä läntisten ja pohjoisten alueiden verkostot on yhdistetty kolmen säätöaseman kautta. Näitä ohjaa automaattijärjestelmä, jolla optimoidaan vedenottamoilla tapahtuvaa pumppausta ja vesitornien vedenkorkeutta. Myös Noriken jakelualueelle voidaan pumpata vettä sekä Sannaisista että Saksalasta.

viemäriverkko Suurin osa jätevesistä johdetaan Hermanninsaaren puhdistamoon. Viemärijohtojen yhteenlaskettu pituus koko alueella on noin 272 km. Verkossa on 50 jätevedenpumppaamoa, joista 34 on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Pumppausta Hermanninsaareen optimoidaan käyttäen Kokonniemen pumppaamon tasoitusaltaita. Lisäksi on kolme pientä viemäröintialuetta omine puhdistamoineen: • Kerkko, 3,8 km jätevesiviemäreitä, yksi pumppaamo. • Hinthaara, 11,9 km jätevesiviemäreitä, kolme pumppaamoa. • Epoo, 1,7 km jätevesiviemäreitä, yksi pumppaamo. Hulevesijohtojen pituus on yhteensä noin 106 km.

käyttö ja kunnossapito Vesijohtoverkossa suoritettuja kunnossapitotöitä ovat mm. vuotojen korjaukset, venttiilien merkitseminen ja korjaaminen, palopostien korjaukset sekä verkoston huuhtelu. Viemäriverkon kunnossapitoon kuuluu mm. tarkastuskaivojen korjaus, tukosten poistaminen johdoista sekä rikkinäisten kaivonkansien vaihtaminen. Porvoon veden huoltokeskus rakentaa ja korjaa myös asiakkaiden tonttiliittymiä. Näiden töiden määrä on viime vuosina ollut merkittävä.

Verkoston kartoitusta jatkettiin vuoden aikana. Verkostoa koskevat viedään StellaNet-verkkotieto-järjestelmään, joka otettiin käyttöön vuonna 2003.

investoinnit ja hankkeet Uusien kaava-alueiden verkostoinvestoinnit olivat vuonna 2008 tavanomaista pienemmät. Haikkoonrinteen alue oli ainoa uusi omakotialue. Alue käsittää noin 30 pientalotonttia. Kaupunginhaassa rakennettiin verkostoja yritystontteja varten.

Käyttö ja kunnossapito Vesijohtoverkko milj. euroa

TA

TP

2005

2006

2007

2008

2008

0,21

0,28

0,23

0,25

0,26

euroa / km (johto)

497

653

522

552

550

Häviöt, m³/m/vuosi

1,5

1,6

1,0

1,0

1,2

Häviöiden osuus pumppauksesta, %

17,6

18,6

12,4

12,8

16,7

Käyttö ja kunnossapito Viemäriverkko

TA

TP

2005

2006

2007

2008

2008 0,17

milj. euroa

0,19

0,27

0,18

0,25

euroa / km (johto)

588

800

481

633

431

Vuoto- ja hulevedet, %

46,9

45,6

48,3

38,8

52,0

Vuoto- ja hulevedet m³/m/vuosi

10,1

9,7

11,0

7,6

13,6

0,4

1,3

3,1

0,0

1,0

2005

2006

2007

2008

Vuodot vesijohdoissa

12

8

14

23

Viemäritukokset

26

16

23

20

Ohitusten osuus jätevedestä, %

Vuodot paineviemäreissä Tonttiliittymien korjaukset / uusimiset

3

2

1

5

100

80

64

10

Uudet tonttiliittymät

vj

248

250

238

142

jv

136

120

98

119

sv

100

99

75

40


rakennetut

Vesijohto Viemäri Painev. Hulevesi

johdot

km

km

Kaava-alueet

2,7

Haja-asutus

22,3 0,3

Uusiminen ja saneeraus Pumppaamot yhteensä

km

milj. €

2,0

0,1

1,3

0,99

29,7

1,24

0,8

0,24

– 2 saneerattu, 1 uusi 22,8

Kust.

km

2,0

26,8

1,3

0,52 2,99

Käytöstä poistettuja johtoja

500 400 300 200

vesijohdot km jätevesiviemärit km hulevesiviemärit km

2008

2006

2004

2002

2000

1998

1996

1994

1992

1990

0

1988

100

Saneerauskohteita olivat vesijohdon uusiminen Tarkkisissa sekä Maarin viemärijohdon saneeraus sujutuksella. Merkittävä osuus vuoden 2008 verkostoinvestoinneista kohdistui haja-asutusalueisiin. Uutta vesijohto- ja paineviemäriverkostoa rakennettiin Lammiskärr-Tyysterin välille ja Kerkkoo-Pykälistö-Alho välille. Teissalaan ja Ilolaan, jossa aikaisemmin oli osittain kattava vesijohtoverkosto, rakennettiin uusi paineviemäriverkosto, ja samalla täydennettiin vesijohtoverkostoa. Ilolan verkosta varten rakennettiin myös siirtoviemäri Loviisantien pumppaamolle. Haikon kartanon ja Gammelbackan jätevesipumppaamot saneerattiin vuoden aikana. Molemmat pumppaamot varustettiin pienellä huoltorakennuksella. Kirjaltajantien pumppaamo voitiin ottaa pois käytöstä Kaupunginhaan uusien johtolinjojen valmistumisen myötä. Jätevesipumppaamoiden kaukovalvontajärjestelmän uudistaminen eteni vuoden aikana. Kaukovalvontajärjestelmä vaihdetaan Insta Automaatio Oy:n toimittamaan radiomodeemi-tiedonsiirtoon pohjautuvaan järjestelmään vuosien 2008–2010 aikana. Vuoden 2008 aikana siirrettiin mm. Askolan siirtoviemärin pumppaamot sekä keskustan jätevesipumppaamot uuteen järjestelmään. Johtoverkostoon investoitiin yhteensä 2,99 milj. euroa. Huoltokeskukseen saneeraus valmistui vuoden 2008 alkupuolella. Saneerauksen yhteydessä laajennettiin korjaamotiloja ajanmukaiseksi sekä rakennettiin uusi autokatos. Huoltokeskuksen saneeraus maksoi yhteensä 1,21 milj. euroa, josta 0,50 milj. euroa kohdistui vuodelle 2008.


17

Jäteveden puhdistus Jätevettä käsitellään neljässä puhdistamossa. Kaupungin keskeisten kaava-alueiden jätevedet käsitellään Hermanninsaaren puhdistamossa. Pieniä puhdistamoja on lisäksi Epoossa, Kerkkoossa ja Hinthaarassa. Puhdistaminen perustuu lupaehtoihin, jotka vahvistetaan kussakin luvassa erikseen. Käsitellyn jäteveden määrä, lähes 5,27 milj. m3, oli 19 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä oli ennätyksellisen suuri, mikä johtui runsaista sateista ja sulamisvesistä tammi-huhti- sekä marras-joulukuussa. Hule- ja vuotovesien osuus oli noin 56 %. Ohitusten kokonaismäärä verkossa oli arviolta 51 000 m3.

hermanninsaaren puhdistamo

Porvoon keskustan jätevesien johtaminen Hermanninsaareen alkoi 20.11.2001, joten vuosi 2008 on seitsemäs vuosi, jona puhdistamo oli käytössä normaalilla kuormituksella. Jätevesi puhdistetaan biologis-kemiallisesti. Typenpoisto perustuu nitrifikaatio-denitrifikaatio -prosessiin, johon tarvittava orgaaninen hiili saadaan tulevasta jätevedestä. Fosfori poistetaan rinnakkaissaostuksella ferrosulfaatin avulla. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Hermanninsaaren puhdistamolle uuden ympäristöluvan 13.9.2005, jonka lupamääräyksiä muutettiin Vaasan hal-


linto-oikeuden päätöksellä 15.12.2006. Uudet lupamääräykset astuivat voimaan vuoden 2007 alussa. Puhdistamossa käsiteltiin 5,14 milj. m³ jätevettä (noin 14 082 m³/vrk), mikä on 19 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on 98 % jätevesien kokonaismäärästä. Askolan jätevesien osuus oli 0,21 milj. m³ elin noin 4 %. Esikäsittelyssä ohijuoksutukseen johdettiin noin 10 581 m3 jätevettä. Vuoden aikana ei esiintynyt mitään vakavia käyttöhäiriöitä. Runsaiden sateiden ja lumen sulamisen sekä samaan aikaan sattuneen Kokonniemen putkirikon johdosta viimeisen vuosineljänneksen kokonaisfosforin käsittelytehovaatimus jäi täyttymättä. Muilta osin kaikki lupaehdot täyttyivät. Kokonaistypenpoisto oli 70 %, kun vaatimus oli vähintään 70 %. Lähtevän veden typpipitoisuus oli vuosikeskiarvona 11,4 mg/l. Puhdistamossa syntyi kaikkiaan 6 160 tonnia lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 20 %. Liete loppukäsiteltiin kompostoimalla Domargårdin jäteasemalla ja käytettiin kaatopaikan maisemointiin.

pienet puhdistamot

Epoon, Kerkkoon ja Hinthaaran puhdistamoissa jäteveden puhdistus perustuu biologiseen prosessiin, jossa fosforinpoisto tapahtuu rinnakkaissaostuksella. Liete käsitellään Hermanninsaaren puhdistamolla. Puhdistamoissa käsiteltiin kaikkiaan noin 128 576 m³ jätevettä. Tämä on 22 % enemmän kuin viime vuonna. Kerkkoon puhdistamolle myönnettiin uusi ympäristölupa 28.2.2008. Lähes kaikki puhdistusvaatimukset täyttyivät sekä neljännesvuosittain että vuositasolla. Täyttymättä jäi ainoastaan Hinthaaran toisen vuosipuoliskon fosforireduktio. Kokonaistypenpoisto oli Epoon puhdistamossa 26 %, Kerkkoon puhdistamossa 18 % ja Hinthaaran puhdistamossa 25 %. 2005

2006

2007

2008

Jätevesi m³

2 199 732

2 626 542

2 369 013

2 529 116

Vuotovesi m³

1 929 397

1 872 969

2 070 025

2 739 365

47 %

45 %

47 %

52 %

4 129 129

4 135 493

4 439 038

5 268 481

Osuus % yhteensä m³

Puhdistamo

BoD7

Lupapäätöksen

mg/l

mg/l

%

%

mg/l

mg/l

%

%

ehto *

tulos **

ehto *

tulos **

ehto *

tulos **

ehto *

tulos **

pvm

Fosfori

Hermanninsaari 15.12.2006

< 10

4,9

> 95%

97 %

< 0,5

0,34

> 93%

94 %

Epoo 23.9.2002

< 15

12,0

> 90%

95 %

< 1,0

0,58

> 90%

93 %

Kerkkoo 28.2.2008

< 15

7,8

> 90%

96 %

< 1,0

0,59

> 85%

94 %

Hinthaara 4.5.2007

< 15

12,3

> 90%

96 %

< 1,0

0,78

> 90%

89 %

*) Lupaehdosta riippuen kvartaali-, puolivuosi- tai vuosikeskiarvona **) Tulokset ilmoitettu vuosikeskiarvoina


19

Käyttö ja kunnossapito Jätevedenpuhdistus

2005

2006

2007

TA

TP

2008

2008

milj. euroa

0,73

0,75

0,87

0,89

0,96

euroa/m³

0,18

0,19

0,20

0,17

0,19

Kuivattu liete tonnia/vuosi 5675

5727

5564

6160

Sähkö/kWh/m³

0,31

0,32

0,31

0,29

830

794

789

761

Saostuskemikaalit tonnia/vuosi (ferrosulfaatti ja kalkki)

250 200 150 100 50 0 2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2005

2006

2007

2008

Tuleva typpi tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Lähtevä typpi tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä

1000

40

800

30

600

20

400 10

200

0

0 2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2001

2002

2003

2004

Tuleva BOD7 tonnia/vuosi

Tuleva fosfori tonnia/vuosi

Kaikki laitokset yhteensä

Kaikki laitokset yhteensä

Lähtevä BOD7 tonnia/vuosi

Lähtevä fosfori tonnia/vuosi

Kaikki laitokset yhteensä

Kaikki laitokset yhteensä


Tilinpäätös ja talous Liikevaihto vuonna 2008 oli 6,53 milj. euroa, mikä on 1,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna ja 4,7 % budjetoitua pienempi. Syynä vähennykseen oli vuoden 2008 pienentynyt vedenmyynti, ja erityisesti pienentynyt tukkuvedenmyynti. Lisäksi liikevaihtoa pienensi asiakkaille kesäkuun laatuhäiriöstä myönnetty hyvitys 0,14 milj. euroa. Vaikka myös normaalien asiakkaiden jätevesilaskutus väheni, kasvoi kuitenkin kokonaisjätevesilaskutus noin 5,5 % Askolan jätevesien vastaanoton myötä. Toimintakulut, jotka olivat 3,74 milj. euroa, kasvoivat edellisvuodesta 10 %. Toimintakuluja nosti mm. energiakustannusten, lietteenkäsittelykustannusten sekä palkka-

kustannusten nousu. Käyttökate oli 2,81 milj. euroa, mikä on 43 % liikevaihdosta ja 0,46 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Käyttöomaisuuden poistot olivat 2,71 milj. euroa. Kaupungille tuloutettiin 0,15 milj. euroa. Kohdassa poistoeron muutos 0,72 milj. euroa puretaan investointivaraus, joka tehtiin Hermanninsaaren puhdistamon rakentamiseksi. Vuoden tulos oli 0,63 milj. euroa, mikä on 0,49 milj. euroa huonompi kuin edellisvuotena, ja 0,40 milj. euroa huonompi kuin budjetoitu. Investointien määrä oli 3,85 milj. euroa, mikä on 7,4 % vähemmän kuin 2007, mutta 0,52 milj. euroa vähemmän

LIIKEVAIHTO 6,52 milj. euroa

TOIMINTAKULUT RYHMITTÄIN 3,74 milj. euroa

Perusmaksut jätevesi 7%

Asennustoiminta 7%

Muut (lietteen vastaanotto) 2%

Tuotannon ostopalvelut 16 %

Vedenmyynti 33 %

Jätehuolto 8%

Vakuutukset ja maksut 2% Muut palvelut 6%

Muut tarvikkeet 11 %

Jätevesi laskutus 40 %

Henkilöstösivumenot 10 %

Sähkö 12 % Perusmaksut vesi 9%

Kemikaalit 5%

Palkat 30 %


21

kuin budjetoitu. Syynä vähennykseen oli mm. katurakennushankkeiden viivästyminen. Investointien rahoitus suoritettiin osittain kassavaroin. Kassavarat vähenivät vuoden aikana 0,26 milj. euroa. Vähennys oli 0,49 milj. euroa vähemmän kuin budjetoitu, eli kassatilanne säilyi pienentyneestä liikevaihdosta huolimatta hyvänä. Kassavarat olivat vuoden lopussa 1,42 milj. euroa. Johto- ja materiaaliavustuksia on myönnetty vajaan 14 000 euron arvosta. Vuodesta 2006 Porvoon vesi ei enää myönnä avustuksia osuuskunnille. Taseen loppusumma kasvoi 40,92 milj. eurosta 41,44 milj. euroon. Pitkäaikaisten lainojen osuus väheni 1,80 milj. eurosta 1,38 milj. euroon. Tilinpäätöksen perusteella Porvoon vesi on saavuttanut ne tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto on asettanut talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimintavuodelle 2008. Kaupungille tuloutettiin 150 000 euroa. Kaupunginvaltuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti ylijäämä 0,63 milj. euroa kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana.

Tunnunluvut

TA

TP

milj. euroa

2005

2006

2007

2008

2008

Liikevaihto

5,82

6,08

6,64

6,85

6,53

Käyttökate

2,72

2,82

3,27

3,23

2,81

Tulos

0,85

0,76

1,12

1,03

0,63

Investoinnit

2,90

2,84

4,16

4,37

3,85

Kassavarat

2,13

2,52

1,69

1,44

1,42


Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Vesi- ja viemäripalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus sekä tehokas jäteveden pois johtaminen ja puhdistus ovat yksi ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Porvoon vesi tuottaa näitä palveluja noin 43 000 asukkaalle. Porvoon vedellä on suuri vastuu ympäristöstä. Porvoon kaupungin jätevesien tehokas puhdistaminen vähentää osaltaan suoraan Suomenlahden kuormitusta. Porvoon vesi työskentelee myös aktiivisesti suojellakseen arvokkaita pohjavesivaroja.

vesiensuojelu

Jätevesien käsittely tehostui huomattavasti, kun Hermanninsaaren puhdistamo otettiin käyttöön. Lisäksi päästöolosuhteet ovat Svartbäckinselän suuren vesimäärän vuoksi erittäin hyvät. Kuormitusta ja merialueen tilaa koskevan seurannan perusteella ei purkualueella ole havaittu eikä osoitettu esiintyvän vaikutuksia, jotka johtuisivat Hermanninsaaresta johdetusta puhdistetusta jätevedestä. Vuonna 2008 oli Porvoon kaupungin puhdistettujen jätevesien osuus merialueen kontrolloidusta kokonais-


23

kuormituksesta Porvoon edustalla typen osalta 2,9 %, fosforin osalta 1,2 % ja orgaanisen kuormituksen (BOD7) osalta 1,3 %. Ilman puhdistusta osuudet olisivat typen osalta noin 9 % ja fosforin ja orgaanisen kuormituksen osalta noin 22–30 %. Suurin osa kontrolloidusta kuormituksesta on peräisin Porvoonjoesta ja Mustijoesta. Teollisuuslaitoksista tuleva kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin Porvoon kaupungin aiheuttama kuormitus. Lisäksi merialuetta ovat kuormittamassa laskeumat ilmasta sekä hajapäästöt, jotka kummatkin ovat arvion mukaan samaa suurusluokkaa kuin Porvoon kaupungin aiheuttama kuormitus. Tulevina vuosina Porvoon vesi panostaa huomattavasti haja-asutusalueiden viemäriverkon laajentamiseksi. Vuoden 2008 investoinneista yli kolmasosa kohdistui haja-asutusalueille.

ympäristötilinpäätös Ympäristötulot

Jätevesimaksut Lietteen vastaanotto Tulot yhteensä

milj. euro 3,282 0,114 3,396

Ympäristökustannukset

Viemäriverkko Jätevedenpuhdistus Ympäristöperusteiset verot 1) Ympäristöperusteiset korvaukset Poistot Vesijohtojen saneeraukset Viemäriverkot Jätevedenpuhdistus Kustannukset yhteensä

0,416 1,065 0,030 – 0,068 1,018 0,643 3,240

Ympäristötulos

Porvoon edustan merialueiden kontrolloitu kuormitus

Ympäristöinvestoinnit

% 100

80 60

40 20 0

0,156 1) verot, jotka eivät sisälly viemäriverkon ja puhdistuksen käyttökuluihin (sähkö- ja polttoaineverot)

BOD7

Fosfori

Porvoonjoki ja Mustijoki Teollisuuden jätevedet Porvoon kaupungin jätevedet

Typpi

Verkoston saneeraukset Viemäriverkosto Pumppaamot Puhdistamot Investoinnit yhteensä

0,242 0,935 0,524 0,123 1,824


Tuloslaskelma

Vedenmyynti Jätevesilaskutus Asennustoiminta Muut myyntituotot

TP TA 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2008

TP 1.1.–31.12.2008

2 919 814,62 3 110 241,86 438 650,91 169 105,88

3 106 000,00 3 225 000,00 400 000,00 120 000,00

2 792 504,27 3 282 119,65 330 071,24 121 066,80

6 637 813,27

6 851 000,00

6 525 761,96

26 267,29

10 000,00

26 270,65

898 817,50 1 036 277,59 1 461 182,25

1 021 100,00 1 158 000,00 1 455 700,00

1 054 223,59 1 179 605,17 1 510 228,65

Toimintakulut

3 396 277,34

3 634 800,00

3 744 057,41

Käyttökate

Käyttökate %

3 267 803,22 49,2 %

3 226 200,00 47,1 %

2 807 975,20 43,0 %

443 109,26 2 171 076,55 64 288,49 16 119,87

450 000,00 2 130 000,00 140 000,00 0,00

459 236,12 2 173 242,94 65 117,99 16 572,76

2 694 594,17

2 720 000,00

2 714 169,81

7 276,44

10 000,00

8 335,59

Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Tuloutus kaupungille

565 932,61 8,5 % 54 535,07 6 495,83 80 054,65 150 000,00

496 200,00 7,2 % 5 000,00 5 000,00 45 000,00 150 000,00

85 469,80 1,3 % 25 303,91 5 238,33 59 657,32 150 000,00

Rahoitustuotot ja -kulut

–169 023,75

–185 000,00

–179 115,08

tulos ennen varauksia

396 908,86

311 200,00

–93 645,28

Poistoeron muutos

722 837,73

723 000,00

722 837,73

1 119 746,59 16,9 %

1 034 200,00 15,1 %

629 192,45 9,6 %

liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut

Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut

Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut

liiketulos

tilikauden tulos

TP/TA

95,3 %

103,0 %

99,8 %

96,8 %

60,8 %


25

Tase

31.12.2008

31.12.2007

vastaavaa

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet: Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut

425 200,38

428 186,49

384 251,48 8 794 921,35 29 002 493,86 188 229,65 51 317,70

384 251,48 8 734 190,21 27 921 318,14 191 309,16 51 317,70

38 421 214,04

37 282 386,69

Vaihto-omaisuus: Tarvikevarasto Lyhytaikaiset saamiset: Myyntisaamiset Rahat ja pankkisaamiset

276 320,54 895 901,64 1 422 201,72

243 765,58 1 278 593,04 1 685 678,50

2 318 103,36

2 964 271,54

Vastaavaa yhteensä

41 440 838,32

40 918 610,30

Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä

16 447 381,10 17 299 586,57 629 192,45

16 447 381,10 16 179 839,98 1 119 746,59

34 376 160,12

33 746 967,67

608 635,51

1 331 473,24

960 087,67 4 146 577,89

1 378 177,33 3 140 442,31

418 089,66 639 523,68 291 763,79

418 089,66 665 966,95 237 493,14

Vaihtuvat vastaavat

vastattavaa Oma pääoma

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset

Poistoero

Vieras pääoma

Pitkäaikainen: Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen: Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat

6 456 042,69

5 840 169,39

Vastattavaa yhteensä

41 440 838,32

40 918 610,30


Rahoituslaskelma TP TA TP 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2008

toiminnan ja investointien kassavirta

Tulorahoitus Liiketulos 565 932,61 496 200,00 Poistot ja arvonalentumiset 2 694 594,17 2 720 000,00 Rahoitustuotot ja -kulut –169 023,75 –185 000,00 3 031 200,00

2 620 524,53

Investoinnit Käyttöomaisuus ja muut hyödykkeet 4 157 346,92 4 370 000,00

3 850 011,05

3 091 503,03

85 469,80 2 714 169,81 –179 115,08

Toiminnan ja investointien nettokassavirta –1 065 843,89

–1 338 800,00

–1 229 486,52

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 418 089,66 420 000,00

0,00 418 089,66

rahoitustoiminnan kassavirta

–418 089,66 Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen lisäys 837 487,72 Vaihto-omaisuus, lisäys (–) / vähennys (+) –7 865,17 Lyhytaikaiset saamiset, lisäys (–) / vähennys (+) –438 048,89 Korottomat velat, lisäys (+) / vähennys (–) 253 435,08

–420 000,00

–418 089,66

1 000 000,00 0,00 0,00 0,00

1 006 135,58 –32 554,96 382 691,40 27 827,38

645 008,74

0,00

1 384 099,40

Rahoitustoiminnan nettokassavirta

226 919,08

580 000,00

966 009,74

Kassavarojen muutos - Förändring av kassamedel

–838 924,81

–758 800,00

–263 476,78

Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1.

1 685 678,50 2 524 603,31

1 441 200,00 2 200 000,00

1 422 201,72 1 685 678,50

muutos - förändring

–838 924,81

–758 800,00

–263 476,78

Lainat 1.1. + uudet lainat – lainojen lyhennykset

2 214 356,65 0,00 418 089,66

1 790 000,00 0,00 420 000,00

1 796 266,99 0,00 418 089,66

Lainat 31.12

1 796 266,99

1 370 000,00

1 378 177,33

kassavarojen muutos

lainat - lån


27

Talousarvion toteutuminen toimintakulut

Yhteiset menot Vedentuotanto Vedenjakelu Viemäröinti Jäteveden puhdistus Sivutoiminta Yhteensä

investoinnit

Yhteiset investoinnit Vedentuotanto Johtoverkosto Uudisrakennus, tonttituotanto Saneeraus- ja uusimistyöt Haja-asutusalueiden vedenjakelu Pumppaamot

TP TA 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2008

TP 1.1.–31.12.2008

TA %

990 517,33 549 466,69 238 153,56 368 277,19 974 699,99 275 162,58

974 700 573 400 261 400 467 400 981 600 326 300

1 099 528,57 623 943,78 264 918,71 415 947,59 1 064 614,12 275 104,64

112,8 % 108,8 % 101,3 % 89,0 % 108,5 % 84,3 %

3 396 277,34

3 584 800

3 744 057,41

104,4 %

TP TA 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2008

TP 1.1.–31.12.2008

71 556,23 153 567,81

100 000 100 000

98 545,25 104 143,76

1 128 422,79 859 387,10 914 434,39 251 172,84

1 400 000 150 000 1 000 000 350 000

986 811,15 241 644,12 1 239 082,04 523 758,62

3 153 417,12 2 900 000 2 991 295,93 Jäteveden puhdistaminen 21 525,33 500 000 123 246,39 Sivutoiminta 727 791,29 750 000 519 193,07 Yhteensä Muut hyödykkeet (tonttijohtoavustukset) Investoinnit yhteensä

4 127 857,78

4 350 000

3 836 424,40

29 489,14

20 000

13 586,65

4 157 346,92

4 370 000,00

3 850 011,05


Taloudellisten tekijöiden kehitys Talousarvio

Tilinpäätös

Liikevaihto milj. €

Käyttökulut milj. €

8

Käyttökate milj. €

6

7

6

5

5

4

4

4

3

3

3

2

2

1

1

6 5

2 1

0

0

0 2004

2005

2006

2007

2008

2004

Käyttökate %

2005

2006

2007

2008

Investoinnit milj. €

60 %

40 %

20 %

2005

2006

2007

5

4

4

3

3

2

2

1

1

2006

2007

2008

0 2004

2008

2005

Kassavarat milj. € 31.12.

5

0

0% 2004

2004

2005

2006

2007

2008

2004

2005

2006

tunnuslukuja käyttökate %

43 %

100 × Käyttökate Liikevaihto

omarahoitusaste %

113%

100 × Poistot+Liittymismaksujen lisäys+Tilikauden voitto Tilikauden investoinnit

pääoman tuottoaste %

8,3%

100 × Tilikauden tulos+Poistot+Vieraan pääoman kulut Taseen loppusumma tilikauden alussa

omavaraisuunaste %

93%

100 × Oma pääoma+Liittymismaksut Taseen loppusumma

maksuvalmius (current ratio)

1,92

100 × Rahoitusomaisuus+Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma

2007

2008


29

Keskeisten suoritteiden kehitys suoritteet 2004 2005 2006 2007 Uudet tonttijohdot, kpl

TA 2008

TP 2008

411 204 113 0 94

485 248 137 0 100

469 250 111 9 99

421 239 98 9 75

450 250 70 60 70

301 142 44 75 40

Laskutettu vesi, milj. m³

2,51

2,93

3,08

3,08

3,14

2,91

Pumpattu vesi, milj. m³

3,09 1,57 1,46 0,04

3,56 1,94 1,57 0,05

3,78 2,18 1,54 0,05

3,55 2,22 1,26 0,07

3,60 2,34 1,20 0,06

3,50 2,23 1,18 0,08

• Böle

1,30 1,27 0,03

1,10 0,85 0,25

1,39 0,94 0,45

1,17 0,98 0,19

1,20 1,00 0,20

1,13 0,79 0,34

Laskutettu jätevesi, milj. m³

2,26

2,20

2,26

2,37

2,45

2,53

Käsitelty jätevesi, milj. m³

4,55 4,46 0,02 0,02 0,05

4,13 4,04 0,02 0,02 0,05

4,14 4,05 0,02 0,02 0,05

4,44 4,33 0,02 0,02 0,06

4,00 3,92 0,02 0,02 0,04

5,27 5,14 0,02 0,03 0,08

9,5 6,3 • Jätevesijohdot 1,6 • Hulevesijohdot 1,6 • Paineviemärit • Pumppaamot, kpl

11,6 3,9 3,4 3,6 0,6 1

8,7 3,7 2,4 2,4 0,1 1

10,9 6,2 2,2 2,3 0,2 2

13,4 4,3 3,8 4,3 1,1 2

6,1 2,7 2,0 1,3 0,1 -1

• Vesi • Viettoviemäri • Paineviemäri • Hulevesiviemäri

• Sannainen • Saksanniemi • Norike

Hankittu imeytysvesi, milj. m³ • Myllykylä

• Hermanninsaari • Kerkkoo • Epoo • Hinthaara

Uudisrakentaminen-tonttituotanto, km

• Vesijohdot


suoritteet 2004 2005 2006 2007 Saneeraus- ja uusiminen, km • Vesijohdot • Jätevesijohdot • Hulevesijohdot

4,0 2,8 0,5 0,6

5,0 3,7 0,6 0,6

TA 2008

TP 2008

2,6 1,3 0,5 0,8

4,8 2,2 1,3 0,4

1,0 0,3 0,3 0,4

1,1 0,3 0,8 0,0

0,1 3 2

0,9 1

2

2

• Sekaviemärit • Paineviemärit • Pumppaamot, kpl

Haja-asutuksen vesihuolto, km

4,4 12,3 8,1 39,8 33,8 46,5 4,4 12,1 3,3 17,4 14,6 19,8 • Jätevesijohdot 0,0 2,4 • Hulevesijohdot • Paineviemärit 0,2 4,8 22,5 19,2 26,7 • Pumppaamot, kpl 3 1 • Vesijohdot

Johtoverkosto yhteensä, km • Vesijohdot • Jätevesijohdot • Hulevesijohdot • Sekaviemärit • Paineviemärit • Pumppaamot, kpl

717,3 399,1 176,9 95,1 13,0 33,1 44

744,9 418,3 180,9 99,3 12,4 33,9 45

761,3 424,9 183,3 101,9 12,3 38,9 46

815,5 449,0 188,0 104,6 12,3 61,6 51

851,0 455,6 192,0 108,8 12,1 82,5 52

872,9 473,7 189,8 105,7 12,3 91,4 51


31

Laitokset, vesijohdot ja toiminta-alue

POHJAVESILAITOKSET 1 2

Sannainen / tekopohjavesi 1982– Saksala-Kerkkoo 1975–

Raakavedenottamo

Bosgårdin imeytysalue

3

Norike 1971–

Varalaitokset 4 Linnanmäki 1923–, 1982– 5 Ilola 1985– 6 Sondby 1987– 7 Mickelsböle 1975– Vesitornit 8 Myllymäki 1966– 9 Slätberget 1977–

PUHDISTAMOT 10

Hermanninsaari 1974–2001– Kokonniemi tasauspumppaamo

11 12 13

Epoo 1972– Kerkoo 1984– Hinthaara 1967–


Yhteystiedot www.porvoo.fi/vesilaitos www.borga.fi/vatten vesilaitos@porvoo.fi etunimi.sukunimi@porvoo.fi

toimisto

Mestarintie 2 06150 Porvoo puh. *(019) 520 211 fax (019) 520 2610

huoltokeskus Mestarintie 2 06150 Porvoo puh. *(019) 520 211 fax (019) 520 2620

vedentuotanto (valvomo) Mestarintie 2 06150 Porvoo puh. *(019) 520 211 fax (019) 520 2630

hermanninsaaren j채tevedenpuhdistamo Hermanninsaarentie 9 06400 Porvoo puh. (019) 547 4721 fax (019) 577197

Porvoon Vesi vuosikertomus 2009  

Porvoon veden vuosikertomus

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you