RAKENNUSPERINTÖ
Maanomistajain Liiton jäsenlehti 2 | 2025
Tässä numerossa
Pääkirjoitus 3
Ajankohtaista 4–5
Rakennusperintö:
Vierailimme Kourlan kartanossa 6 3 lämmitysratkaisua: Maalämpö, hake ja pelletti 8–10
Perinnemestari ohjeistaa 10
Historiallisten rakennusten vakuutukset vertailussa ................................ 12 Renginkaappi tuo talonpoikaiskulttuuria kotiin 14
Rakennusrestaurointikoulutus kriisiytymässä 15
Hyötypuutarha kukoistaa luonnon ehdoilla 16
Mitä kuuluu? 17
Hyvä tietää 17
Edunvalvonta:
Maanomistajain liiton kevätkokous 18
Kesäpäivät taidekeskus Salmelassa 19
Oikeustapauksia 20
Maanomistajain Liiton infosivu ................... 22
Lehden tekijät
JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi
PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander
TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak www.creativepeak.fi
AD: Milla Kaukiainen
Kansikuva: Arto Wiikari/Creative Peak
PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873
Vanhat rakennukset ovat suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muistijälkiä
Pidät käsissäsi Maanomistaja-lehden rakennusperintönumeroa. Maanomistajain liitto on ainut valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tehtäviin kuuluu rakennusperinnön ylläpito.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 1 537 000 rakennusta. Näistä noin 86 000 oli yli sata vuotta vanhoja eli noin kuusi prosenttia rakennuskannastamme. Yli kaksisataavuotiaita rakennuksia on huomattavasti vähemmän. Vaikka tarkkaa lukumäärää ei ole saatavilla, on selvää, että niiden osuus koko rakennuskannasta on alle yksi prosentti. Nämä rakennukset ovat usein historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten keskiaikaisia kirkkoja, linnoja ja vanhoja kartanoita.
Eurooppalaisittain katsoen meillä on kovin vähän historiallisia rakennuksia. Historialliset rakennukset kantavat mukanaan suomalaista historiaa ja identiteettiä. Ne kertovat, miten ihmiset ovat eläneet, rakentaneet ja kehittyneet eri aikakausina – esimerkiksi keskiaikaiset kivikirkot, ruukit, 1700-luvun kartanot, 1800-luvun puutalot tai 1900-luvun teollisuusmiljööt ovat osa kansallista tarinaamme.
Jokainen vanha rakennus onkin vaalimisen arvoinen.
Monet Maanomistajain liiton jäsenistä kannattelevat omalla toiminnallaan tätä kaikille suomalaisille tärkeää kulttuuriperintöä seuraaville sukupolville. Vanhoissa rakennuksissa asumisessa on oma kiistämätön viehätyksensä. Kiistämätöntä on myös niiden ylläpidon kalleus: lämmityskustannukset ovat hurjia, korjaukset ja huolto vaativat materiaaleilta ja rakentajilta enemmän kuin modernit rakennukset ja valtio ”tukee” kulttuuriperinnön vaalijaa kiinteistöveroin.
Vanhat rakennukset ovat suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muistijälkiä. Niiden vaaliminen kertoo arvostuksesta menneisyyttä kohtaan ja auttaa rakentamaan tulevaisuutta, jossa identiteetti, kestävyys ja kulttuurinen ymmärrys ovat vahvoilla.
Tässä lehdessä jaamme vinkkejä ja tarinoita niille, jotka ovat toiminnallaan mukana tässä historiallisessa tehtävässä.
Kimmo Collander
Maanomistajain Liiton toiminnanjohtaja
Artiklarna i tidningen kan nu också läsas på svenska
Gamla byggnader är kulturens och samhällets minnesspår
Detta nummer av Jordägarnas Förbunds tidskrift har byggnadsarv som tema. Jordägarnas Förbund är den enda nationella medborgarorganisationen med uppgift att upprätthålla byggnadsarvet.
Enligt Statistikcentralen finns det ungefär 1 537 000 byggnader i Finland. Omkring 86 000 av byggnaderna är mer än hundra år gamla, alltså ungefär sex procent av byggnadsbeståndet. Mer än 200 år gamla byggnader är betydligt mera sällsynta. Trots att det exakta antalet är osäkert, står det klart att mer än 200 gamla byggnader utgör mindre än en procent av byggnadsbeståndet. Dessa byggnader är ofta historiskt betydelsefulla objekt, t. ex. medeltida kyrkor, slott och gamla herrgårdar. Jämfört med andra europeiska länder har vi väldigt få historiska byggnader.
Historiska byggnader bär med sig finländsk historia och identitet. Byggnaderna vittnar om hur människor levt, byggt och utvecklats under olika tidsperioder – t. ex. medeltida stenkyrkor, bruk, 1700-tals herrgårdar, 1800-tals trähus och 1900-talets industrimiljöer är delar av vår nationella berättelse. Alla gamla byggnader är värda att slå vakt om.
Många medlemmar av Jordägarnas Förbund bär genom sin verksamhet vidare detta viktiga kulturarv till kommande generationer. Onekligen finns det en charmfullhet i att bo i en gammal byggnad. Lika självklara är byggnadernas underhållskostnader: kostnaderna för uppvärmning är skyhöga, reparationer och service ställer högre krav både beträffande material och utförande jämfört med moderna byggnader – och staten ”stöder” dem som värnar om kulturarvet genom fastighetsskatter.
Gamla byggnader är den finländska kulturens och samhällets minnesspår. Värnandet om dessa byggnader vittnar om en uppskattning av det förflutna och hjälper att skapa en framtid där identitet, hållbarhet och kulturell förståelse är centrala.
I detta nummer bjuder vi på tips och berättelser för dem som genom sin verksamhet deltar i denna historiska uppgift.
Kimmo Collander Verksamhetsledare, Jordägarnas Förbund
LEDARE
AJANKOHTAISTA
Koonneet Seppo Iisalo ja Viivi Kuuspalo
METSÄHAKE
säilyy energialähteenä
Metsähakkeen käyttö energialähteenä vaihtelee lähivuosina vaihtoehtoisten energialähteiden yleistyessä. Metsähakkeen kulutuksen romahdusta ei kuitenkaan ole odotettavissa seuraavan kymmenen vuoden aikana, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksestä.
Selvityksen mukaan metsähakkeen käyttö voi nousta 11,6 miljoonaan kiintokuutiometriin vuoteen 2026 mennessä, mutta 2030-luvulla käyttö voi vähentyä, kun energiantuotannon teknologiat kehittyvät ja hukkalämpöjen hyödyntäminen yleistyy.
Vuoteen 2033 mennessä kulutuksen odotetaan laskevan 9,7 miljoonaan kuutiometriin.
RAJAPYYKIT KOHDILLEEN
Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa.
Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.
Jos naapurinkaan avulla rajan paikka ei selviä, voi avuksi pyytää maanmittaria hakemalla rajankäyntiä Maanmittauslaitoksesta. Maksullisessa rajankäynnissä selvitetään rajan paikka ja tarvittaessa uusitaan kadonneet rajapyykit.
Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan.
Modernit, tarkat mittalaitteet on saatu maanmittarien käyttöön vasta tällä vuosituhannella.
UUSI KARTTAPALVELU AVUKSI
Suomen metsäkeskus on julkaissut karttapalvelun, josta voi tarkastella yksityisteiden kuntoa eri puolilla Suomea.
Palvelussa on tietoa noin 215 000 yksityistiekilometriltä. Karttaan merkityt värit kertovat missä kunnossa tie on. Punaiset tieosuudet on luokiteltu huonokuntoisiksi, hyvät vihreiksi.
Metsäkeskuksen mukaan viidennes Suomen yksityisteistä kaipaa välittömästi korjausta. Esimerkiksi Etelä-Savossa huonokuntoisia teitä on vielä enemmän eli kolmannes kaikista yksityisistä teistä.
Myös siltojen kunto on luokiteltu. Ne Metsäkeskus on käynyt tarkistamassa paikan päällä.
Karttapalveluun pääset täältä
https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-jaomistus/yksityistiet
Virtuaalimatkailu kiinnostaa
Kansainvälinen Verne-hanke visioi uusia kestävän matkailun ratkaisuja ympäristökuorman pienentämiseksi Euroopassa. Ratkaisuja kehitetään viidessä eurooppalaisessa matkailukohteessa, joista yksi on Uusimaa.
Piloteissa tutkitaan muun muassa jätteiden ja ruokajätteen käsittelyn tehostamista, digitaalisten matkailupalveluiden kehittämistä, jäteveden käsitte -
lyä ja sähköajoneuvojen käyttöä.
Virtuaaliset luontomatkat voivat täydentää perinteistä matkailua ja tavoittaa laajemman yleisön, kuten ikääntyneet, liikuntarajoitteiset tai muut, jotka eivät pysty tai halua matkustaa paikan päälle.
Soveltuvia kohteita ovat esimerkiksi vaikeasti saavutettavat tai syrjäiset alueet, joilla on merkittäviä luontoarvoja.
Virtuaalimatkailussa hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa, kuten virtuaaliympäristöä, VR-laseja ja laajennetun todellisuuden lähestymistapoja.
LOVIISAN WANHAT TALOT -TAPAHTUMA KUTSUU
Suosittu Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma järjestetään elokuun viimeisenä viikonloppuna 30.–31.2025 klo 10–17. Tapahtumassa pääset vierailemaan yli satavuotiaissa loviisalaisissa taloissa, joissa asutaan ympäri vuoden.
– Tapahtuma sopii kaikille, joita historia, arkkitehtuuri ja rakennusperintö kiinnostavat. Tämän vuoden teemana
ovat yksityiskohdat, tapahtuman projektipäällikkö Kai Nyyssönen kertoo. Tiedossa on tuttuun tapaan upeita kohteita: vanhoja suosikkeja, uusia koteja ja mielenkiintoisia remonttiprojekteja niin Loviisan keskustassa kuin kylilläkin.
Lipun voi ostaa helposti verkosta loviisanwanhattalot.fi
PALANNUT KORONAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE MÖKKEILYINTO
Suomalaiset ovat edelleen mökkikansaa, kertoo vuoden 2025 Mökkibarometri. Sen mukaan mökkeilyinto on palannut koronaa edeltävään aikaan.
Mökin omistajat ovat aiempaa iäkkäämpiä, mikä heijastelee Suomen yleistä väestönkehitystä. Työssäkäyvistä vapaa-ajan asunnon omistajista 27 prosenttia kertoo etätyöskentelevänsä vapaa-ajan asunnoltaan. Aiemmin osuus oli 25 prosenttia.
Mökkiläiset ovat tyytyväisiä mökin tai lähialueen palveluihin, joita käyttävät. Näitä ovat erityisesti kalastaminen, päivittäistavaravalikoimat, metsästys ja jätehuolto.
VESIJÄTÖN
LUNASTUKSEN AIKA?
Tiesitkö, että Suomessa tontin omistuksen rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi. Esimerkiksi Vaasassa maa kohoaa yhden sentin vuodessa, kun taas merenpinta nousee noin kolme millimetriä vuodessa.
Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maaksi, kun maa on kohonnut enemmän kuin merenpinta noussut.
Tontin rajan ja rantaviivan välissä olevan alueen voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Voit myös ostaa vesijätön suoraan osakaskunnalta. Lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti. Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus. Työn kustannus on tyypillisesti 2000–3000 euroa.
Kuva:
Pixabay
RAKENNUSPERINTÖ
Kourlan kartano remontoidaan lattiasta kattoon
Miksikö ostimme tämän kartanon? Hyvä kysymys, vastaa hymyssä suin Pentti Törmä, Vihdin Olkkalassa sijaitsevan Kourlan kartanon omistaja.
Teksti ja kuvat Viivi Kuuspalo
1800-luvun alussa rakennettu
Kourlan kartano on historiansa aikana ollut muun muassa Toll ja af Hällström -aatelissukujen omistuksessa. Vuonna 1929 kartano siirtyi senaattori Juhani Arajärven omistukseen. Sittemmin kartanon on omistanut valtio, ja erinäisten mutkien kautta omistajuus päätyi vuonna 2019 Törmille.
– Kartanon ostaminen ei varsinaisesti ollut suunnitelmissamme. Mutta kun tämä tuli myyntiin lähistöltä, innostuimme, Pentti Törmä kertoo.
Erityisesti häntä kiehtoo kartanon pitkä ja värikäs historia sekä maatalous.
Jo ostohetkellä oli tiedossa, että kartanoon vaadittaisiin perusteellinen remont-
ti. Merkittäviä korjauksia ei ollut tehty kymmeneen vuoteen eikä rakennuksessa esimerkiksi ollut kunnollista lämmitystä. – Kyllähän iso remontti aina hieman jännittää. Vaikka tämän kartanon ostohinta ei ollut valtavan suuri, tulee remontti olemaan kustannuksiltaan hyvinkin merkittävä. Budjetti on todennäköisesti vähintään seitsemän numeroinen, mutta alkaa toivottavasti ykkösellä, Törmä pohtii.
Edessä pitkä projekti
Kartano on kaksikerroksinen ja siinä on lähes 600 asuinneliötä. Lisäksi tilan alueella on kuusi muuta rakennusta. Tarkoituksena on tehdä täydellinen remontti. Projektin suunnittelusta vastaa Saatsi
Arkkitehdit Oy. Varsinaisen toteutuksen tekee vanhoihin rakennuksiin erikoistunut Lintukorpi Oy. Mukana on myös Museovirasto, sillä päärakennus on suojeltu.
Tällä hetkellä kartano on kylmillään, ulkoseinien rappaus on irrotettu ja myös sisäseinät ovat paljaana.
– Kaikki vanhat kerrokset on poistettu ja hirret on puhallettu hiiilihappojäällä, jotta lopputulos on puhdas. Seinillä oli vuosien varrella käytetty pahvia, jossa oli sisäilman hieman huonoksi tekevää kreosoottia, Törmä kertoo.
Sisätilojen osalta suojeltuja elementtejä ovat muun muassa vanhat tulisijat sekä ikkunoiden ja ovien pielet. Muutoin Törmillä on vapaat kädet sisätilojen remontointiin.
– Vaikka tarkkaa suunnitelmaa lopputuloksesta ei vielä kaikilta osin ole, aiomme toteuttaa sen vanhaa kunnioittavasti.
Kiirettä ei varsinaisesti ole. Remontilla ei ole tiukkaa aikataulua, mutta tämänhetkinen arvio sen kestosta on vajaat kymmenen vuotta.
Esimerkillinen entisöintiteko
Kourlan kartano on yksi Maanomistajain Liiton, Rakennusmestarien Liiton ja Museoviraston Esimerkillinen entisöintiteko -kilpailun osallistujista. Valtavan projektin osalta kilpailussa arvioidaan kartanon salin remonttia.
– Sali on kartanon sydän ja yksi remontin tärkeimmistä osioista, Törmä kertoo.
Salin lopullinen ulkoasu ei ole vielä täysin selvillä, mutta suuntaviivat ovat jo selvillä.
– Kaikki pinnat käydään läpi. Koristeet
ja tulisija remontoidaan ja lattiaan asennetaan lattialämmitys. Pinnaksi tulee lankku tai parketti.
Läs artikel på svenska här
REMONTTI TOTEUTETAAN VANHAA KUNNIOITTAEN.
ESIMERKILLINEN
ENTISÖINTITEKO -KILPAILUN tarkoituksena on antaa tunnustusta huippuosaajille ja omistajille, jotka ovat sitoutuneet kansallisen rakennusperinnön säilyttämiseen ja restaurointiin.
Kilpailuun osallistuvien rakennusten pitää olla ennen vuotta 1939 valmistuneita ja yksityisessä tai yhdistyksen omistuksessa. Tuomaristo valitsee osallistujista yhteensä kolme palkittavaa. Luvassa on rahapalkinto ja pronssikyltti. Pääpalkinto on rakennuttajalle 2 500 euroa ja 1 000 euroa tekijälle. Kunniakirjan saa jokainen osallistuva restaurointihanke.
Kohteet arvioidaan syksyllä 2025 ja palkinto jaetaan loppuvuodesta.
Kilpailuun voi ilmoittautua osoitteessa toimisto@maanomistajainliitto.fi
– Kourlan kartanon sali on mukana restaurointikilpailussa, Pentti Törmä kertoo.
Huoletonta elämää MAALÄMMÖN AVULLA
Kokkolassa asuva Jarkko Mäkinen asuu perheineen 1700-luvulla rakennetulla vanhalla kantatilalla. Maalämpö on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi rakennuksessa, jossa lämmintä tilaa on 250 neliötä.
Teksti Viivi Kuuspalo Kuva Jarkko Mäkinen
Päärakennuksen lisäksi tilalta löytyy 1700-luvulla rakennettu aitta ja 1600-luvulla tehty entinen päärakennus, joka toimii nykyisin kesätupana.
Jarkko Mäkinen perheineen osti tilan vuonna 2021. Lämmitysjärjestelmä päädyttiin vaihtamaan jo saman vuoden joulukuussa.
– Aikaisemmin tilalla oli käytössä puu–öljy–pelletti -lämmitys. Se oli vähän sellaista pelleilyä, eikä soveltunut perheellemme sillä lämmitystä piti jatkuvasti vahtia. Myös öljyn hinta oli varsin korkea. Rupesimme sitten miettimään vaihtoehtona maalämpöä.
Mäkinen kyseli useilta eri toimittajilta vaihtoehtoja. Vanhan ja suuren talon kohdalla hän kehottaa muitakin olemaan tarkkana erityisesti laitteiden tehojen suhteen.
– Eri toimijat tarjosivat erilaisia koneita ja eri syvyisiä porausreikiä. Keskipohjanmaan Lämpömestareilta tultiin sitten käymään ja sanottiin, että he eivät voi tarjota yhtä edullista vaihtoehtoa kuin muut mutta heillä on toimiva ratkaisu.
Mäkiset päätyivät hankkimaan Boschin Compress 7001 4–16 kilowattisen invertterikoneen.
– Sitten alkoi kaupungin kanssa lupaprosessi. Sen jälkeen tehtiin poraus ja hankittiin toimintalaitteisto. Kysyin kauanko asennus kestää, ja vastaus oli, että jos tulen nostokaveriksi niin illaksi saadaan valmista. Siinä sitten tehtiin päivä hommia ja illalla tuli lämmin vesi taloon.
Ilmalämpöpumppu ja varaava takka apuna
Maalämmön lisäksi Mäkisen perhe hyödyntää ilmalämpöpumppua, joskin sen pääasi-
allinen tarkoitus on painovoimailmanvaihdolla toimivan ja vesikiertoisilla pattereilla lämpiävän talon ilman kierrättäminen. Lisäksi käytössä on iso, paikallisen muuraajan tekemä varaava takka.
– Sitä poltellaan lähinnä kylmällä säällä ja tunnelman vuoksi. Ilmankin pärjäisi hyvin, Mäkinen kertoo.
Kertainvestointina maalämpöön siirtyminen ei ole pieni. Mäkinen kertoo alkukustannusten olleen noin 22 000 euroa. Hän uskoo investoinnin kuitenkin maksa-
van itsensä ajan myötä takaisin.
– Meidän neljän hengen ja yhden koiran perhe kuluttaa vuodessa mistään tinkimättä 12 400 kilowattituntia. Sen kustannus on noin 1 000 euroa ja tietenkin siirto päälle. Olen arvioinut, että vanhalla järjestelmällä kustannus olisi noin kolminkertainen.
Huoltoja maalämpöjärjestelmä ei toistaiseksi ole juuri vaatinut. Mäkiset ovat selvinneet yhdellä määräaikaistarkastuksella, jonka yhteydessä kiertoveden sihti puhdistettiin. Sen pystyi hoitamaan itse viidessä minuutissa.
– Parasta maalämmössä on ehdottomasti huolettomuus, Mäkinen tiivistää.
Jarkko Mäkinen on dokumentoinut kotinsa remontointia Instagramiin. Voit seurata tilan kunnostusta ja elämää @tupa_linnanmaella.
Läs artikel på svenska här
Remonttia vanhassa rakennuksessa tehdään jatkuvasti. Tällä hetkellä meneillään on rakennuksen ulkomaalaus.
PARASTA MAALÄMMÖSSÄ ON HUOLETTOMUUS.
OMAN METSÄN HAKE lämmittää talon ja kuivurin
Salmen tila Lohjan nummella on lämmennyt hakkeella vuodesta 2008. Puuta 400-vuotisen sukutilan lämmitykseen on käytetty savupirtistä 1950-luvulle.
– Öljykriisiin asti mukana oli öljylämmitys.
– Isä teki lämpökeskuksen vanhaan viljamakasiiniin, ja lämmitysmuodoksi valikoitui olki. Seuraavaksi polttoaineeksi tuli 120-senttinen halko 90-luvulla, isäntä Juhan Salmenpohja kertoo.
Hakkeeseen tilalla siirryttiin pari vuotta 2005 tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen.
– 2023 järjestelmä päivitettiin 200 kilo-
wattiseen saksalaiseen Heizomatiin. Samalla liitimme kuivurin mukaan. Asuinrakennusten lisäksi hakkeella lämpiää tilakeskuksen rakennuksia, yhteensä kaikkiaan reilut 2 000 kuutiometriä. Meillä on tässä oma pieni kaukolämpöverkko.
Pannuhuoneessa on myös 5 000 litran lämminvesivaraaja
– Se toimii viljankuivauksessa bufferina, eikä muina aikoina polton tarvitse olla jatkuvasti päällä. Sitä voi lämmittää myös omista aurinkopaneeleista saatavalla sähköllä ja pörssisähköllä, mikäli itse hakejärjestelmään tulisi vika.
Salmenpohjan mukaan hake on energiapuun hinnan kohoamisesta huolimatta edelleen järkevä polttoaine. Hake syntyy
tilalla muiden hakkuiden ohessa.
– Olen ollut kriittinen sen suhteen, että jos joudutaan tekemään energiapuuhakkuu, niin se on merkki epäonnistuneista metsänhoitotoimenpiteistä tai laiminlyönneistä.
Investointi yksin hakelämpökeskukseen oli yli satatuhatta euroa.
– Henkisesti investointi oli kannattava, kuten aurinkopaneeleissakin, kun riippuvuus sähkönsiirtomaksuista vähenee, Salmenpohja naurahtaa. Öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumistuki jatkuu
Ympäristöministeriö ilmoitti touko–kesäkuun vaihteessa, että pientalojen lämmitysremontteihin myönnettävään avustuk-
seen käytettäviä määrärahoja on jäljellä lähes 14 miljoonaa euroa ja että öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea jatketaan. Se mahdollistaa yli 3000 lisäremontin toteutuksen.
Asia linjattiin hallituksen eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä.
ELY-keskus oli aiemmin toukokuussa
Läs artikel på svenska här
sulkenut vuoden 2025 avustushaun. Eduskunnan vahvistettua nyt annetun lisätalousarvioesityksen ELY-keskus voi jatkaa pientalon öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuvien avustushakua määrärahan puitteissa.
Myös kuntien avustusta jatketaan.
Kosteuskysymykset ovat perinnemestari Hannu Rinteelle tärkeimpiä kysymyksiä hänen kouluttaessaan ja neuvoessaan vanhojen rakennusten kunnostajia.
jaisissa routa on merkki siitä, että lattian eristys toimii. Rossipohjissa on tärkeää, että ryömintätilaa on reilusti ja että ilma pääsee kiertämään ja pitämään alustan kuivana, Rinne sanoo.
Talon terveyden kannalta on suositeltavaa, ettei talon alla maan pinnalla ole orgaanista ainesta.
– Pintamaan voi jälkikäteen vaihtaa esimerkiksi Leca-soraan tai vaahtolasiin.
Lattiaremontin yhteydessä sopivia eristeitä perinnetaloon ovat esimerkiksi pellava- tai puukuitueristeet.
– Sahanpuru on liian tiivistä ja kutterinlastu liian löysää. Nykyään on saatavilla eristekutterilastua, joka on hyvää tavaraa. Alapohjaan tarvitaan kaikkea eristettä vähintään 30 senttimetriä, Rinne ohjeistaa.
Katala kondenssi
Kaikki lähtee talon paikan valinnasta, Hannu Rinne kiteyttää.
Paras paikka on avara soraharjun etelärinne. Siellä on lämmin ja maaperän kosteusolosuhteet todennäköisesti suosiollisimmat. Esimerkiksi Kiviniemen kartanoa suunniteltaessa isoimmat huoneet tehtiin eteläpuolelle, jotta ne saisivat eniten auringon lämpöä ja valoa. Perustuksista siirryttiin 1800-luvulta lähtien multipenkkirakenteista rossipohjiin. – Multapenkkirakenteissa ei maa välttämättä jäädy talon alla, mutta rossipoh-
Puuhun tulee hometta, kun sen kosteus on pitkään yli 24 painoprosenttia. Laho tarvitsee enemmän vettä ja vielä pidemmän kosteusjakson. Pintahome on yleensä vaaratonta ja sitä voi tulla esimerkiksi syksyllä pintarakenteisiin, kun ilma on viikkojen ajan kosteaa.
Kosteutta voi tulla ulkoisista lähteistä, kuten vesijohdoista tai rikkinäisestä katosta. Usein ongelmia aiheuttaa pelkkä ilmankosteus.
– Ihmisen hengityksen kautta poistuu desilitran verran vettä tunnissa, Rinne tietää. – Lämpimän ilman kohdatessa kylmän pinnan tapahtuu säännönmukaisesti kaasumaisen veden kondensoituminen
Teksti Kimmo Collander
Kuvat Arto Wiikari / Creative Peak
VETTÄ EI
KUULU OLLA
MISSÄÄN
RAKENTEISSA
nesteeksi. Hengittävät rakenteet siirtävät veden takaisin ilmaan, eikä se jää vaurioittamaan rakenteita.
Rinne korostaa, että kaikkien materiaalien on oltava hengittäviä.
– Vaikka seinässä on hirttä ja ekologista eristettä, ongelmia tulee, jos alkydiöljymaalikerros estää veden poispääsyn. Punamulta ja pellavaöljymaali päästävät veden kaikissa olomuodoissaan läpi, mutta alkydiöljypohjaiset ainoastaan kaasumaisessa muodossa olevan, Rinne linjaa.
Vettä ei kuulu olla missään rakenteissa, mutta vahinkoja sattuu. Mikä kastuu, sen pitää kuivua itsestään. Riittävän nopea kuivuminen estää mikrobien kasvamisen.
– Kondensoituminen voi yllättää jopa vesi- ja sähköjohtojen läpivienneissä. Niissä ammattilaisten pitää olla huolellisia, ettei ongelmia pääse syntymään.
Kondenssista voi tulla ongelma myös silloin, kun vintille tehdään lämmitettäviä huoneita. Välipohjaan tulisi asentaa höyrynsulkupaperit sekä eristeen ylä- että alapuolelle.
– Erittäin tärkeää on turvata vesikaton alustan tuulettuminen. Kylmän vesikaton kohdatessa lämpimän ja kosteamman sisäilman vesi kondensoituu vesikaton alapintaan, varsinkin peltikattoon, Hannu Rinne varoittelee.
MIKSI PELLETTI?
Hannu Rinteen koti Kiviniemen kartano oli ollut ennen sinne muuttoa kolmisenkymmentä vuotta pääosin kesäkäytössä, joten lämmitysjärjestelmä oli uusittava. Rinne valitsi lämmitysmuodoksi pelletin. Miten pellettilämmitykseen päädyttiin? Ja miten se on toiminut?
Mikä oli lämmityksen ja rakennusten lähtötilanne?
Päärakennuksesta oli valitettavasti purettu pois kaikki vanhat tulisijat. Käytössä oli kaksi haisevaa öljykamiinaa ja liuta rämiseviä sähköpattereita.
Mitä vaihtoehtoja punnitsitte?
Kaikkia. Tein suuren taulukon, jossa vertailtiin uuni- ja sähkölämmitystä, maalämpöä ja pellettilämmitystä sekä niiden perustamiskustannuksia ja kilowattihintoja kolmenkymmenen vuoden ajalle. Näin sain edes jonkinlaisen käsityksen eri mahdollisuuksista. Yritimme myös arvioida, minkä verran työtä kussakin vaihtoehdossa olisi. Puulämmityksessä työmäärä kauhistutti, vaikka oman metsän puu olisi halpaa.
Miksi pelletti?
Se oli siihen aikaan edullisin vaihtoehto. Meitä ei myöskään pelottanut kokeilla kotitalouskäytössä melko uutta tekniikkaa. Markkinoilla oli myös kaksoiskattila, jonka rinnakkaisessa tulipesässä voi polttaa puolimetrisiä klapeja. Ajattelimme, että siitä olisi suuri hyöty, ja totisesti tuulenkaatoja sekä remontin hukkapuuta on riittänyt.
Kuinka toteutus onnistui?
Helposti. Artjärveläinen LVI-putkikama hoiti kaiken valmiiksi.
Tekisitkö jotain toisin?
Paras pellettisiilo olisi pyöreä pystysiilo. Meillä on vaakamallinen laari, ja kun papanat ovat vähissä, joutuu kiipeämään säiliöön lapiohommin.
Polttoaineen hintakin on aina yllätys. Kun pellettien venäjäntuonti loppui, hinnat Suomessa nousivat. Silti hinta kilowattituntia kohden on edelleen kohtuullinen.
Paljonko teillä on lämmitettäviä kuutioita?
Onko muita lämmönlähteitä käytössä?
Kahdessa huoneessa on vanhoilla kaakeleilla pystytetyt kaakeliuunit ja keittiössä puuhella. Tulisijat ovat huoneissa, joita käytämme eniten. Niillä saa peruslämpöön mukavasti muutaman asteen lisää.
Millaisen neuvon annat lämmitysmuotoa pohtiville?
Kannattaa ennakkoluulottomasti käydä eri vaihtoehdot läpi. Jos haluat helpon elämän, valitse sähkö. Jos rakastat tekniikkaa, rakenna järjestelmä, jossa on mukana monta lämmönlähdettä auringosta puukattilaan. Varsinkin maaseudulla on varauduttava myös siihen, että sähkö voi katketa pitkäksi aikaa. On oltava varajärjestelmä, esimerkiksi muutama uuni, tai valitun järjestelmän varmistus, esimerkiksi aggregaatti.
Läs artikel på svenska här
Läs artikel på svenska här
Noin 700 kuutiota. Talvella ruokasali ja sali ovat viileämmät. Ne lämmitetään vain juhlapäivinä.
Hannu Rinne joutuu välillä säiliöön lapiohommiin.
VAKUUTUSVERTAILU
Historiallisten rakennusten vakuuttaminen
Mitä kannattaa ottaa huomioon
Kotivakuutuksen hankkiminen on tuttu asia useimmille asunnon omistajille. Mutta kun kyseessä on historiallinen ja mahdollisesti suojeltu rakennus, asiat voivat mutkistua. Jo rakennuksen arvon määrittely on hankalaa.
Monia mietityttää, korvaako täysarvovakuutus rakennuksen tuhoutuessa vastaavan uudisrakennuksen rakentamisen, vai saako korvausta myös esimerkiksi perinnerakentamisen menoja varten.
Kysyimme kolmelta maamme suurimmalta vakuutusyhtiöltä, mitä kannattaa
ottaa huomioon, kun vakuuttaa historiallista rakennusta.
Korvaussumma ja mitä korvataan
Selvitimme vakuutusasioita esimerkkitapauksen avulla: suojeltu, 1800-luvulla rakennettu 200 neliöinen asuinrakennus, joka on täysarvovakuutettu kotivakuutuksella ja tuhoutuu salamaniskun vuoksi.
MAANOMISTAJA SELVITTI
Teksti: Viivi Kuuspalo
– Korvaussumma katsotaan aina tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttaa moni asia palaneessa rakennuksessa, joten yksiselitteistä vastausta ei voi antaa etukäteen, tiivistää Ifin korvausjohtaja Tiia Heino Samoilla linjoilla on LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
– Tuhoutuneen täysarvovakuutetun rakennuksen arvo arvioidaan vahingon tapahduttua, hän toteaa.
Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala avaa korvaussumman määräytymisperiaatteita tarkemmin.
– Täysarvovakuutuksessakaan korvaus ei automaattisesti ole uuden vastaavan rakennuksen jälleenhankinta-arvon mukainen. Kun rakennus tuhoutuu, sen arvo arvioidaan vahingon jälkeen ottaen huomioon sen ikä, käyttö, kuluminen ja muut arvoon vaikuttavat tekijät. Laskennassa otetaan huomioon muun muassa rakennusosien tekninen käyttöikä ja kohteeseen tehdyt remontit.
– Jotta asuinrakennuksen päivänarvo on vähintään 50 prosenttia uuden vastaavan arvosta, on talon oltava yleisiltä asumisoloiltaan kunnossa. Suurimmassa osassa asuinkäytössä olevista kohteista päivänarvo on yli 50 prosenttia Jos päivänarvo on vähemmän, niin silloin korvaus on vain rakennuksen päivänarvon verran. Näin voi käydä, jos esimerkiksi vanhaa asuinrakennus on ollut peruskorjausta vailla ennen vahinkoa tai siellä on pahoja sisäilmaongelmia, Pohjola Vakuutuksen Sini Kujala kuvailee.
Ifin Tiia Heino lisää vielä, että korvaussumman määrittelyyn voi vaikuttaa myös rakennuksen sijainti ja paikkakunta.
Korvausperusteet vaihtelevat Korvausperusteiden määräytymisen lisäksi omistajaa kiinnostaa, korvataanko rakennus niin, että tilalle olisi mahdollista rakentaa uusi vastaava rakennus.
Kaikkien kolmen yhtiön edustajien mukaan vastaus on lähtökohtaisesti kyllä, mikäli rakennuksen nykyhinta ylittää 50 prosenttia uuden vastaavan rakennuksen arvosta.
Ifiltä ja Pohjola Vakuutukselta tarkennetaan, että uuden vastaavan rakennuksen korvaaminen edellyttää, että rakennus joko
korjataan tai samalle paikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden vuoden sisässä. Vain osa yhtiöistä korvaa poikkeavien rakennusmenetelmien tai -materiaalien käyttöä.
Historiallisen rakennuksen omistajan on hyvä tietää, että toisinaan kodin korjaaminen ei välttämättä onnistu nykyaikaisin menetelmin ja rakenneosin viranomaisen, esimerkiksi museoviraston määräyksestä. – Jos vakuutuksenottaja ei saa näitä lisäkustannuksia varten avustusta Museovirastolta tai muulta suojelukohteen kunnossapitoon avustuksia myöntävältä taholta, voivat kustannukset tulla korvattavaksi ainakin osittain kotivakuutuksesta. Enimmäiskorvausmäärästä tai vakuutusmäärästä riippumatta Pohjolan kotivakuutuksesta voidaan korvata kohtuullisia lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat rakennusvahingoissa korjaamista tai rakentamista koskevista viranomaisten pakottavista määräyksistä. Tällaisia lisäkustannuksia voidaan korvata enintään 20 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo.
vakuutusyhtiöt eivät korvaussummissa huomioi.
Riskiarviointi tapauskohtaisesti Entä mitä muuta vakuutusyhtiöt neuvovat historiallisen rakennuksen vakuuttavia ottamaan huomioon?
USEIN VAKUUTUKSEN
OTTAJA JOUTUU OSTAMAAN SIAN SÄKISSÄ. HÄN EI TIEDÄ ETUKÄTEEN, PALJONKO TUHOUTUNEESTA HISTORIALLISESTA RAKENNUKSESTA KORVATAAN.
Pohjola Vakuutuksen Sini Kujala vastaa: – Historiallisten kohteiden vakuuttamistapa ratkaistaan ennen vakuuttamispäätöstä tapauskohtaisesti. Kohteesta ja sen erityispiirteistä on hyvä antaa vakuutusyhtiölle mahdollisimman tarkat tiedot, jotta kohteelle voidaan valita sopiva vakuutus. Esimerkiksi rakennuksen pinta-ala, rakennuksen materiaali, lämmitysmuoto ja putkiston ikä tulee ilmoittaa. Kannattaa kertoa myös se, millaisia muita rakennuksia pihapiirissä sijaitsee, jotta niiden vakuuttamisen tarve voidaan selvittää samalla.
Kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm avaa LähiTapiolan käytäntöjä: – Poikkeavasta rakennustavasta aiheutuvia lisäkustannuksia korvaamme enintään 10 prosenttia laskettuna tavanomaiseen tapaan toteutettavan korjaustyön kustannuksista.
Ifillä linja on kilpailijoita tiukempi. – Korjaustoimenpiteet tulee toteuttaa nykyaikaisilla rakennusosilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia, Ifin korvausjohtaja Tiia Heino toteaa.
Museoviraston tai muun viranomaisen määräyksiä lukuun ottamatta rakennuksen mahdollista historiallista arvoa
Samoilla linjoilla on LähiTapiolan Timo Ekholm: – Vanhoilla rakennuksilla ja suojelukohteilla on tarkempi riskiarviointi kuin uusilla rakennuksilla. Ne vakuutetaan tapauskohtaisesti. – Yleensä nämä kohteet vakuutetaan enimmäiskorvausmäärästä, tiivistää puolestaan Ifin Tiia Heino. Onko omistamasi historiallinen rakennus kärsinyt vahinkoja?
Jaa hyvät tai huonot kokemuksesi vakuutusyhtiöistä kanssamme toimisto@maanomistajainliitto.fi
Läs artikel på svenska här
1 2 3 4
Renginkaappi tuo talonpoikaiskulttuuria kotiin
Nykyään renginkaappi palvelee usein sisustusesineenä, mutta aikanaan sen käyttötarkoitus oli tyystin toinen.
Helsingissä asuva Hannu Oskala kertoo, että hänen kodissaan on moderni ja minimalistinen sisustus, johon renginkaappi tuo kivan pienen lisän.
Monen muunkin kodin seinältä löytyy antiikkinen, persoonallinen pieni kaappi, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole kaikille lainkaan selvä.
– Renginkaappi on pieni, puinen ja yksiovinen kaappi. Kaapin sisällä on yleensä yksi tai kaksi hyllyä, ja se kiinnitetään seinään
Hannu Oskalan renginkaappi tuo kodin sisustukseen mieluisan lisän.
sivuissa olevilla rautakoukuilla tai -hakasilla, kertoo kaapeista Suomen kansallismuseon erikoistutkija Kerttuli Hoppa Kaapissa säilytettiin talon rengin henkilökohtaista omaisuutta. Kaappi myös kulki rengin mukana aina siihen taloon, jossa hän kulloinkin oli renkinä.
– Itse käytän tällä hetkellä kaappia viinakaappina, Oskala naurahtaa.
Perintökalleus tai keräilyesine
Renginkaappi on Hannu Oskalalle tärkeä, sillä kyse on suvun perintökalleudesta.
– Tämä renginkaappi oli jo äitini lapsuudenkodissa. Siinä on jälkiä esimerkiksi
Teksti ja kuvat Viivi Kuuspalo
Kuvan kaapit 1 ja 2 ovat isännänkaappeja ja 3 ja 4 renginkaappeja. Kaikki ovat antiikkiliike Art.fi:n kokoelmista.
50-luvulla hajonneesta hillopurkista. Vuosituhannen vaihteessa kaappi on entisöity pieteetillä. Oletus on, että se on jonkun esiisäni rakentama. Siinä on koristemaalauksena vuosiluku 1836, Oskala kertoo.
Sisustusesineinä renginkaapit miellyttävätkin monen silmää, sillä ne saatettiin koristella hyvinkin näyttäviksi.
–Kaappeja koristeltiin 1700-luvun lopulle asti yleensä leikkauksin. Maalauskoristelu yleistyi 1700-luvun jälkeen, erikoistutkija Kerttuli Hoppa valaisee.
Jos on kiinnostunut renginkaapeista ja haluaisi hankkia sellaisen itselleen, pyörivät hinnat yleensä kymmenien tai satojen eurojen kieppeillä.
–Huippulaatuinen, autenttinen renginkaappi voi maksaa tuhansiakin euroja, kertoo antiikkiliike Art.fi:n omistaja Janne Huttunen
Huttunen harrastaa suomalaista talonpoikaiskulttuuria kattavasti. Hän keräilee muun muassa 1800-luvun suomalaisia korupuukkoja ja rukinlapoja. Kalustepuolella kokoelmiin kuuluu ainakin kolme renginkaappia ja useita isännänkaappeja. Nämä hienolaatuiset kalusteet ajoittuvat 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin.
– Renginkaapit ovat osa suomalaista talonpoikaiskulttuuria, johon kuuluu monenlaisia esineitä, kuten sohvia, lattiakelloja, kaappeja ja pöytiä. Kalusteet ovat muodostaneet kokonaisuuden tuvassa, ja meidän talonpoikaiskulttuurimme on muodostunut näistä palasista, Huttunen kertoo.
Renginkaappeja löytää huutokaupoista, kirpputoreilta tai antiikkiliikkeistä. Autenttisia ja huippulaatuisia kaappeja sen sijaan vapautuu lähinnä silloin, jos joku keräilijä niitä myy.
– Kun itse ostan renginkaapin, sen tulee olla alkuperäisessä kunnossa, eikä jälkikäteen ehostettu, Huttunen kertoo
Lopuksi hän antaa vinkin renginkaapeista kiinnostuneille: kannattaa vierailla esimerkiksi Pohjanmaan museossa Vaasassa tai Turun linnan museossa.
Läs artikel på svenska här
Rakennusrestaurointikoulutus kriisiytymässä
Korkeamman asteen restauroinnin koulutus loppuu Suomessa, kun Kaakkois-Suomen AMK luopuu artenomiohjelmastaan. Toisella asteella oppilaitosten välillä on eroja: Ylä-Savon ammattiopistossa ei ole restauroinnin artesaanikoulutuksessa yhtään opiskelijaa, mutta Ikaalisissa ja Oulussa on vetovoimaa.
Teksti: Kimmo Collander
Kaakkois-Suomen AMK:n (XAMK) rehtori Heikki Saastamoinen perustelee kipeää päätöstä restauroinnin viime vuosien heikolla vetovoimalla. Koulutuksia on jäänyt käynnistämättä hakijoiden vähäisen määrän vuoksi.
Susanna Siro Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta harmittelee tapahtunutta.
– Nyt Suomessa ei ole yhtään toisen asteen jälkeistä jatkokoulutusta rakenteiden restauroinnissa.
Pintojen käsittelyssä jatkokoulutusmahdollisuuksia sentään vielä on, mutta rakenteiden suhteen oppi on lähdettävä hakemaan ulkomailta.
Toisen asteen koulutusta rakennusrestauroinnissa on tarjolla myös Raisiossa ja Oulussa.
Ikaalisissa riittää opiskelijoita.
– Meillä on 8–12 aikuisopiskelijaa vuosittain, joista kutakuinkin kaikki valmistuvat ja työllistyvät.
Monilla on jo ammatillista kokemusta, mutta joukossa on myös ammatinvaihtajia ja oman kiinteistön kunnostamiseen oppia hakevia.
Ikähaarukka meillä on ollut 20–74 vuotta, Susanna Siro kertoo.
Myös Oulun seudun OSAO:ssa tilanne on hyvä. Perustutkintolaisia on 34 opiskelijaa ja muita tutkinnonsuorittajia yhteensä 14.
– Lapista olemme saaneet viestiä, että siellä on pula ammattitai -
toisista restauroijista, lehtori Merja Tenhunen kertoo.
Aikuisopintotuen leikkaukset vähentävät opiskeluintoa
XAMK:n restauroinnin artenomikoulutuksen lakkautuspäätöksen taustalla vaikuttavat valmistuvien heikko työllistyminen oman alan tehtäviin sekä toisen asteen kulttuurialojen opetusten leikkaukset.
Rakennusrestauroijien koulutus on kallista. Susanna Siron mukaan restaurointikohteiden sijainti kaukana koulusta lisää kustannuksia.
– Ei niitä rakennuksia voi koululle tuoda, vaan meidän on mentävä niiden luokse, hän sivaltaa.
Ylä-Savon ammattiopiston kehnon opiskelijatilanteen taustalla on aikuisopintorahan lopettaminen syksyllä 2024.
– Monimuotokoulutuksemme sopii parhaiten aikuisille ja opintotuen loppuminen näkyi heti hakijoiden määrässä, opettaja Timo Talja kertoo.
Työtön työnhakija voi opiskella lyhytkestoisia opintoja, jotka kestävät enintään kuusi kuukautta niiden vaikuttamatta työttömyysetuuteen. Aikuisopintorahan loputtua työttömyyskorvaus jää ainoaksi tulonlähteeksi.
Susanna Siron mukaan tämä vaikuttaa opintoaikoihin.
– Osatutkintojen määrä kasvaa tulevaisuudessa.
Läs artikel på svenska här
Puutarhaa elävöittävät lammet kosteuttavat kuivaa tonttia ja tukevat kasvustoa. Sammakot pitävät tuholaiset kurissa ja lumpeet sadeveden terveenä.
Hyötypuutarha kukoistaa luonnon ehdoilla
Luontoa kuuntelemalla Mirja Kankaanpää on luonut Loviisan Gislomiin kesäkeitaan, jonka sato ruokkii myös sukua ja ystäviä.
Teksti: Lida Haddas Kuvat: Creative Peak
Istutuslaatikoissa sato on runsas ja valmistuu hyvissä ajoin – ja penkit ovat armollisia puutarhurin polville.
Täältä
löydät kaikki
Gislomin 4000 neliön hyötypuutarhasta löytyy kaikkea: juureksia, marjoja, yrttejä, palkokasveja ja runsaasti tomaatteja, joista Mirja Kankaanpää kasvattaa lajikkeita eri käyttötarkoituksiin. Pihalla komeilevat kirsikka-, omena-, luumu- ja päärynäpuut, ja kauniin ulkorakennuksen sisällä viihtyvät viinirypäleet.
Sato hyödynnetään huolellisesti – pakastetaan, hillotaan, kuivataan, pikkelöidään, soseutetaan tai syödään tuoreena.
Juureksia riittää pitkälle talveen, ja eri tavoin säilöttyä satoa on tarjolla ympäri vuoden. Mirja Kankaanpään puutarhafilosofia on selkeä: luonnolliset menetelmät, rento ote ja luonnon kierron kunnioitus.
– Maaperän omat prosessit ovat kasvien hyvinvoinnille elintärkeitä. Lannoitteina käytän kompostia ja hyvin palanutta hevosenlantaa, eli puutarhan antimet ovat täysin luomua.
Viime vuosina häntä on alkanut kiehtoa myös hiiliviisas viljely. Maata ei enää möyritä turhaan, ja lahopuut sekä oksat saavat jäädä puutarhaan rikastuttamaan elinympäristöä.
– Kun puutarhassa annetaan ekosysteemin toimia mahdollisimman luonnollisesti, koko elollinen ympäristö voi paremmin. Ja siinä samalla myös puutarhuri itse, Kankaanpää iloitsee.
Tunnelmallisessa ulkorakennuksessa vietetään loppukesällä sadonkorjuujuhlaa kynttilänvalossa, nautitaan puutarhan antimista ja poimitaan makeita viinirypäleitä suoraan katosta roikkuvista tertuista.
• Esillä useita satoja kotimaisia puutarhoja
• Kotipuutarhoja, yleisökohteita ja kauppapuutarhoja
• Maksuton valtakunnallinen tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2012
Kasvihuoneessa viljellään tomaattia, paprikaa, chiliä ja köynnöspapua. Kaikki tomaatit kasvatetaan siemenestä asti.
Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa puutarhoista ja kasveista kiinnostuneiden harrastajien ja puutarhoissa vierailijoiden keskuudessa.
Loviisan Avoimet puutarhat avautuvat jo toistamiseen tänä kesänä 3.–4.8.2025 klo 12–17. Mukana on peräti 14 puutarhaa.
MITÄ KUULUU?
Vastaajana
Paloniemen kartanon
isäntä Tommi Lunttila
Kiitos, viimeisiä remonttitarvikkeita hakemassa rautakaupasta. Puolisoni Tanjan kanssa olemme tehneet päärakennuksessa remonttia syksystä asti. Maltillisesti aloitimme…” Tanja joutui täsmentämään: ”Oikeammin Tommi aloitti maltillisesti, mutta kyllä me sitten melkoinen remontti tehtiin. Nyt on esimerkiksi keittiön uusiminen menossa.”
Tommi myöntää, että paljon tuli tehtyä: ”Kolmen sukupolven tekemiä remontteja on purettu, ja alta on löytynyt paljon hyvää, kuten kunnossa olevat alkuperäiset kattopaneelit. Sen tieltä purimme neljä kerrosta myöhemmin asennettuja pintoja. Siirsimme myös yhden oven paikan, mikä oli yllättävän kova homma.”
”Meillä kävi tuuri, kun löysimme hyvän muurarin, jolla oli salonkiin sopiva kaakeliuuni. Vanha oli purettu jo silloin, kun rakennus oli Schaumannin sahan konttorirakennuksena.”
”Olihan tämä kova ponnistus, mutta nyt jo hymyilyttää. Olemme kiertäneet huutokauppoja ja hankkineet kalusteita ulkomaita myöten. Odotamme parhaillaan kahta kaappia Englannista.”
HYVÄ TIETÄÄ
Ympäristötukiin selvä korotus
Metsänomistajat voivat hakea ympäristötukea Metsäkeskuksesta korvauksena metsän määräaikaisesta suojelusta. Ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi. Sinä aikana metsänomistaja ei saa tehdä suojellussa metsässä hakkuita tai metsänhoitotöitä.
Ympäristötuen laskennassa käytettäviin maakunnallisiin keskikantohintoihin tuli kesäkuun alussa merkittävä korotus.
Keskikantohinnat nousivat noin 20–30 prosenttia. Ympäristötukea voi saada keskimää -
rin noin 500–900 euroa hehtaarilta aiempaa enemmän riippuen maakunnasta.
Maakunnittain vertailtuna keskikantohinta nousee eniten Pohjois-Karjalassa, noin 30 prosenttia. Pienin muutos on Kanta-Hämeessä, jossa sielläkin uusi keskikantohinta on 20 prosenttia aiempaa suurempi.
Lisätietoa ympäristötuesta
■ Puunkaadot ■ Puunhoitotyöt
■ Pensasaitojen leikkaukset
■ Kantojyrsinnät
■ Puiden kuntoarviot
■ sekä muut arboristipalvelut
Yleisimpiä ympäristötukisopimusten elinympäristöjä ovat pienvesien lähimetsät, korvet ja lehdot sekä monimuotoisuusarvoltaan merkittävät runsaslahopuustoiset kangasmetsät.
Arkkitehti - ja pääsuunnittelua arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin www.nark.fi
EHH ajaa historiallisten rakennusten asiaa EU:ssa
European Historic Houses (EHH) on Brysselissä toimiva järjestö, joka edustaa yksityisten historiallisten rakennusten omistajien kansallisia järjestöjä eri maissa, mukaan lukien Maanomistajain Liitto Suomessa.
EHH tekee työtä sen eteen, että Euroopan rakennusperintö tunnustetaan ja että sitä suojellaan EU:n päätöksenteossa. Tärkeimpiä viimeaikaisia saavutuksiamme oli muutos energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD), jonka avulla historiallisille rakennuksille voidaan myöntää niiden erityispiirteitä huomioivia poikkeuksia vihreässä siirtymässä.
Vaikuttamistyömme jatkuu edelleen, ja edustamme aktiivisesti omistajien etuja EU:n keskusteluissa muun muassa kestävän matkailun, maaseudun kehittämisen ja kulttuuripolitiikan alalla.
Näkyvyyden edistämiseksi EHH myöntää vuosittain palkintoja, joilla juhlistetaan poikkeuksellisia saavutuksia restauroinnin ja kulttuuriperintöyrittäjyyden saralla.
NextGen- ja Owners’ Circle -ryhmien kautta yksittäiset jäsenet voivat osallistua opintomatkoihin, konferensseihin ja tutustua parhaisiin käytäntöihin restauroinnin ja hallinnan aloilla eri puolilla Eurooppaa.
Ewelina Oksiuta EHH:n pääsihteeri
MAANOMISTAJAIN LIITTO SALOSSA
”Puolustamme valinnanvapautta ja omaisuuden suojaa”
Maanomistajain Liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg painotti kevätkokouksessa Salon Wiurilassa omaisuuden suojan ja valinnan vapauden tärkeyttä maanomistajille.
– Uusiutuvan energian hankkeissa maanomistajien tulisi kunnioittaa myös muita maanomistajia. Pidetään yhtä ja suodaan toisillemme mahdollisuuksia kehittää kiinteistöjä parhaalla mahdollisella tavalla, Sohlberg tähdensi.
Varapuheenjohtaja Jari Leppä näki eduskuntakäsittelyssä olevan lunastuslain osauudistuksen askeleena eteenpäin.
– Parannettavaa jäi vielä esimerkiksi sähkölinjojen ja menettelytapojen päivittämisen suhteen.
Leppä nosti esille myös lajitietojen käsittelyn ongelmat.
– Muiden rekisteröimistä havainnoista ei aina kerrota maanomistajille, ja viranomaisten käytänteet ovat salailevia. Tämä ei kannusta maanomistajia tukemaan uhanalaisten lajien tilanteen parantamista, Leppä kritisoi.
Piikkiöläinen hallituksen jäsen Linda Langh ilmaisi huolensa kuntien maanhankintakäytännöistä, erityisesti etuosto-oikeuden käytöstä. Hän toivoi, että tuoreet valtuustot eri puolilla Suomea tarkastelevat maapolitiikkaa laajakatseisesti ja vastuullisesti.
– Esimerkiksi Kaarinassa kunnan harjoittama etuosto-oikeuden käyttö vaikuttaa ajoittain holtittomalta. Pitkäjänteinen kokonaisnäkemys puuttuu. Tarvitaan vuoropuhelua, ei yllättäviä toimenpiteitä, hän totesi.
Maanomistajain Liitto korosti kuntavaalien yhteydessä toimivan maapolitiikan merkitystä paikallisen elinvoiman ja kestävän kasvun edellytyksenä.
– Maanomistaja on kunnalle arvokas kumppani ja parhaimmillaan koko aluekehityksen veturi – kunhan vuoropuhelu aloitetaan ajoissa ja se perustuu luottamukseen, puheenjohtaja Sebastian Sohlberg tiivisti liiton viestin.
Kevätkokouksen asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin kotisivuillamme.
Läs artikel på svenska här
Huhtikuun lopulla pidettyyn vuosikokoukseen osallistui runsas joukko liiton jäseniä, jotka osallistuivat aktiivisesti keskusteluun.
KESÄPÄIVÄ MÄNTYHARJULLA
Maanomistajat kaipaavat oikeutta metsiänsä koskevaan tietoon
Maanomistajien liiton kesäpäivillä kannettiin huolta metsä- ja lajitiedon käsittelystä ja nähtiin biotalouden mahdollisuudet.
Maanomistajain liiton kesäpäivillä syvennyttiin yhteisolon lisäksi tulevaisuuspohdintoihin.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen toi esille lajitiedon ja muun kiinteistöjä koskevan tiedon käsittelyn, minkä nosti julkisuuteen Kainuun raakku-tapaus.
Luonnonsuojeluun liittyvät tiedot ovat julkisia. Poikkeuksena ovat salatut lajitiedot, joita ei voi avata ainoastaan maanomistajalle. Jos ne avataan, pitää ne avata kaikille.
Pesonen vahvisti, että maankäyttöön ja metsänhoitoon liittyviä tietoja voidaan käyttää maanomistajia vastaan, jopa EUtasolla asti.
– Lain muutostarve on olemassa. Miniminä on, että maanomistajilla on aina samat tiedot kuin hallinnolla, Pesonen vahvistaa.
Pesonen uskoo, että fossiilitalous jää taakse ja uusiutuvat raaka-aineet tulevat, mikä parantaa maanomistajien tilannetta.
– Suomesta tulee vielä uusiutuvan energian suurvalta. Meillä on vettä, maata, metsää ja osaamista.
Kesäpäivillä nähtiin komea puhujakaarti, jossa Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtajan Tuomas Hoikkalan tervetulopuheen jälkeen luennoi prikaatinkenraali
Jyri Raitasalo
– Asevelvollisuusjärjestelmä, laaja reservi ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat Suomen erityispiirteitä, joita maailmalla ihaillaan, Raitasalo sanoo.
Liiton varapuheenjohtaja Jari Leppä toi esiin maanomistajien tärkeän roolin kokonaisturvallisuudessa.
– Paikallistuntemuksen kautta maan-
omistajat ovat avainasemassa, ettei Suomeen synny turvallisuustyhjiöitä, Leppä muistutti.
Metsätalousyrittäjän arkea valotti keihäänheittäjä, Euroopan mestari Antti Ruuskanen
Kilpakumppani Tero Pitkämäen kanssa perustettu Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy on toiminut vuodesta 2021. – Olen nähnyt metsän kasvun taimenistutuksesta loppuhakkuuseen. Teron kanssa haluamme tuoda omalla persoonalla esiin maaseudun elämää ja metsätalouden tärkeyttä, Ruuskanen kertoo.
Lämminhenkiseen kesäpäivään osallistui 40 maanomistajaa ympäri Suomea. Maanomistajien liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg muistutti, että kyse on noin
Kesäpäivillä oli hyvä tunnelma. Yläkuvassa osallistujia keskustelemassa Taidekeskus Salmelan omistajan Tuomas Hoikkalan kanssa. Alakuvassa prikaatinkenraali Jyri Raitasalo ja Maanomistajain Liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg.
600 000 maanomistajan edunvalvonnasta. – Meidän on pidettävä yhdessä kovempaa ääntä meille tärkeistä asioista.
Läs artikel på svenska här
MEIDÄN ON PIDETTÄVÄ YHDESSÄ KOVEMPAA ÄÄNTÄ.
– Suomesta tulee uusiutuvan energian suurvalta. Meillä on vettä, maata, metsää ja osaamista, kansliapäällikkö Pekka Pesonen (vasemmalla) muistutti. Kuvassa myös keihäänheiton Euroopan mestari Antti Ruuskanen ja liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg.
Teksti ja kuvat: Tanja Rihu
OIKEUSTAPAUKSIA
KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS
Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi
Tiekunta sai määrätä käyttömaksun bussiyhtiölle
Yksityistien tiekunta oli määrännyt käyttömaksun yhtiölle, joka harjoitti julkista linja-autoliikennettä yksityistien kautta kulkevalla reitillä. Linja-autoreitin matkustajista suurin osa oli peruskoululaisia, joista osa asui yksityistien varrella.
Liikennöinti on tapahtunut ilman tieosakkaiden antamaa toimeksiantoa, eikä liikennöinti ole palvellut kulkemista tietyille kiinteistöille tai ollut kohdennettavissa yksittäisiin tieosakkaisiin. Julkinen linja-autoliikenne on palvellut myös muiden kuin tieosakkaiden koululaisten kuljettamista. Tällaista julkista reittiliikennettä ei voida pitää tieosakkaiden hyväksi tapahtuvana liikenteenä, vaan kyseessä on luvanvarainen yksityistien käyttäminen.
Korkein oikeus katsoi, että yksityistien käyttäminen yhtiön harjoittamaan linja-autoliikenteeseen oli luvanvaraista. Käyttömaksun määräämiselle oli siten ollut edellytykset.
Ympäristölupaa ei voi evätä kaavaan liittyvillä perusteilla Yhtiö oli hakenut ympäristölupaa biokaasulaitostoiminnan olennaiseen muuttamiseen. Laitos sijaitsi alueella, joka kuului maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen (MA).
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli osittain hylännyt yhtiön hakemuksen. Viranomaisen mukaan muutoksilla toiminta olisi muuttunut ammattimaiseksi jätteenkäsittelytoiminnaksi, joka ei ollut maatalouteen liitännäistä. Toiminta olisi vaikeuttanut siten yleiskaavan toteuttamista.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että toiminnan sijoituspaikan sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan päästöt ja niistä aiheutuva ympäristön pilaantuminen.
Yhtiön hakemuksessa oli kysymys sellaisista olemassa olevan toiminnan laajentamista koskevista muutoksista, joihin ei tarvittu rakentamislainsäädännön mukaista lupaa. Hakemuksessa tarkoitetun toiminnan sijoittamisen ei siten voitu katsoa vaikeuttavan alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että maisemavaikutukset arvioidaan muussa lupamenettelyssä. Ympäristölupamenettelyssä ei ratkaista rakennusvalvonnan piiriin kuuluvia seikkoja.
Melan vakuutukset ovat sinulle, jos työskentelet omassa metsässäsi ja omistat:
Etelä-Suomessa 50 hehtaaria
Keski-Suomessa 75 hehtaaria
Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria
Jos sinulla on esimerkiksi:
70 ha metsätila
Etelä-Suomessa MYEL-työtulo 6000 € /vuosi
VAKUUTUSMAKSUSI
MYEL-vakuutus
Korotettu maksu (53–62-vuotiaat)
esimerkki
780 €/vuosi
830 €/vuosi
Työtapaturma ja ammattitautivakuutus
Vapaa-ajan tapaturmavakuutus
Ryhmähenkivakuutus
63 €/vuosi
86 €/vuosi
8 €/vuosi
ETUUTESI €
Mela-sairauspäiväraha
Tapaturmapäiväraha
11,67 €/pvä
47,08 €/pvä
Lue lisää: mela.fi/metsanomistajat ►
Tapetointi ja pinkopahvitus Sisä- ja ulkomaalaus
Tapetointi ja pinkopahvitus . Sisä- ja ulkomaalaus Ikkunoiden ja ovien kunnostus . Puusepäntyöt
Ikkunoiden ja ovien kunnostus . Puusepäntyöt
Tapetointi ja pinkopahvitus . SisäIkkunoiden ja ovien kunnostus
Tapetointi ja pinkopahvitus . Sisä- ja ulkomaalaus
WWW.KYMENKARMIINI.FI info@kymenkarmiini.fi
WWW.KYMENKARMIINI.FI 044 7413 475 info@kymenkarmiini.fi
Tapetointi ja pinkopahvitus . Sisä- ja ulkomaalaus Ikkunoiden ja ovien kunnostus . Puusepäntyöt
E Etktkö tiedä mitä t ö ti e dä mitä tek ek i s it v si t vanhalla metsäl läsi? anh alla metsälläsi?
M My y y tai lahjoita se y ta i l a hj oita se L Luon non p u onnon peerrininttösää ös äät iölle t i ö lle. .
Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita.
Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi
LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ
LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ
WWW.KYMENKARMIINI.FI 044 7413 475 info@kymenkarmiini.fi
WWW.KYMENKARMIINI.FI 044 7413 475 . info@kymenkarmiini.fi
Restaurointi ja kunnostus
JOUTSENKAARI
044-5821873 rkjoutsenkaari@gmail.com Joutsenkaari - pinkopahvitus - maalaus - tapetoiti - ikkunoiden ja ovien kunnostus
RAKENNUSPINTOJEN KONSERVOINTI
JA RESTAUROINTI
• väritystutkimukset
• vauriokartoitukset
• maalipintojen kiinnitys
• ikkunoiden kunnostus
• linoleumlattioiden kunnostus
• maalaus ja tapetointi Konservointi Heli Oikarinen konservointi@helioikarinen.fi 040-8231171, Riihimäki www.helioikarinen.fi
Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund
MAANOMISTAJAIN LIITTO
–
JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y.
Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö. Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.
LIITON TEHTÄVÄT
Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.
LIITON TAVOITTEET
Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.
• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.
Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.
• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.
www.europeanlandowners.org
TOIMISTO
Annankatu 12, 00120 Helsinki 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi
Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.
FÖRBUNDETS UPPGIFTER
Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.
FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING
Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.
• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.
• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.
www.europeanhistorichouses.eu
TOIMINNANJOHTAJA
Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi
MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2025
PUHEENJOHTAJA
Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi
VARAPUHEENJOHTAJA
Jari Leppä maatalousyrittäjä Pertunmaa
JÄSENET
Arvi Snäll talouspäällikkö Helsinki
Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi
Juha Mäkinen vaikuttajaviestinnän johtaja
Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö
Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät, Salla
VARAJÄSENET
Fredrik Pressler, Ellen Rydbeck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tomas Landers Tommi Lunttila, Ville Laakkonen
LIITY JÄSENEKSI!
BLI MEDLEM!
Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.
Liity netissä maanomistajainliitto.fi/jasenyys tai käytä QR-koodia.
MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja.
Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.
Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.
Vuosien laaja-alainen kokemus yksityisten ja yritysten oikeudellisten asioiden hoidosta mm.
Perheoikeus
Perintöoikeus Yrityksen asiat
Asunto- ja kiinteistöasiat
Hämeenlinna, Kaivokatu 1
avoinna ma-pe 9-17
Forssa, Kartanonkatu 4
avoinna ma 9-16 ja sopimuksen mukaan
Riihimäki Hämeenaukio 1
avoinna ke 9-16 ja sopimuksen mukaan
Hyödynnä kotitalousvähennys
Vastuullisella metsänhoidolla parempaa tuottoa.
Liity AARI Yhteismetsään
Keskimääräinen tuotto perustamisesta 10,4 %.
Kouluyhteistyötä jo 30 vuotta: yli 20 000 koululaista astelee vuosittain metsäretkille metsäsäätiömaksujen turvin.
Kiitos lahjoituksestasi nyt tai tulevaisuudessa!
metsasaatio.fi
Aktiiviselle omistajajäsenelle mittavat taloudelliset edut
Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja hyödy jäseneduistamme
Omistajajäsenemme ovat aina puukaupoissa etusijalla ja heille on tarjolla kattavat edut. Ostamme vuosittain 14–18 miljoonaa kuutiometriä puuta Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Vuonna 2024 maksoimme heille ennätyksellisen 101 miljoonan euron voitonjaon, sekä lisäksi puukaupan bonuksia ja hintatakuita yhteensä noin 28 miljoonaa euroa*. Mitä aktiivisempi jäsen olet, sitä paremmat taloudelliset edut saat.
Lue lisää metsagroup.com/jasenedut
Vuokraamme maata uusiutuvan energian tuotantoon Etelä- ja Länsi- Suomessa.
Etsimme maa-alueita uusiutuvan energian hankkeisiin:
1-2 hehtaarin maa - alueita lähellä sähköasemia tai 110 kV sähkölinjoja, energian varastointihankeita varten.
Yli 30 hehtaarin maa-alueita, joilla on hyvä rakennettavuus, lähellä sähköasemia tai 110kV sähkölinjoja aurinkopuistohankkeita varten
Aurinkokarhu on uusiutuvan energian yritys, joka kehittää aurinkovoimapuistoja ja energiavarastoratkaisuja (BESS) Suomessa.
Vastaamme koko hankekehitysprosessista, minimoiden riskit maanomistajille ja sijoittajille. Mallimme ansiosta maanomistajat voivat vuokrata maataan vaivattomasti ja saada pitkäaikaista, vakaata vuokratuloa ilman investointivelvoitteita. Kun hanke saavuttaa Ready-toBuild-vaiheen, esittelemme sen luotetulle sijoittajaverkostollemme toteutusta varten.