Issuu on Google+

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1 | 2014 P

PIM-agentit tempaisivat Itämeren puolesta Kuinka ympäristöystävällinen on PBE?

Tove Jansson – luova ihminen Jakeluverkko siirtyy maan alle • Sähkön toimintavarmuus paranee PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 1

18.3.2014 16.34


KUVA GREGER GRÖNROOS

Porvoon Energia

Luonnollinen

valinta

2

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 2

18.3.2014 16.34


Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla l채hell채 asiakasta. 3

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 3

18.3.2014 16.34


PIM-agentit tempaisivat s. 18

Sisältö

Kirpputorilöytöjä s. 22

Sähkösopimus vahingossa? --------------------- 6 Mittarinvaihto-operaatio lähes valmis --------- 7

Ralf Sjödahlin uudet haasteet s. 10

Porvoon Energia palvelee ------------------------ 8 PBE Uutisia -------------------------------------- 12 Lämpöakku, Biovoimalaitoksen arki, Toimistorakennuksen historiikki Jakeluverkko siirtyy maan alle ---------------- 14 Kuinka ympäristöystävällinen on PBE? ---- 16

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95, 06101 Porvoo puh. 019 661 411 faksi 019 661 4211 www.porvoonenergia.fi PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITUSNEUVOSTO | Benny Broman,

Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio, Jukka Rouhiainen, Patrick Wackström ja Merja Wilkman TOIMITUS & ULKOASU | peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa www.peakpress.net TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson AD | Sanna Nylén KANNEN KUVA | Janne Lehtinen PAINO | Painoyhtymä Oy Teollisuustie 21 06150 Porvoo www.painoyhtyma.fi PAINOSMÄÄRÄ | 30 200 kpl

4

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 4

18.3.2014 16.34


Hämmentävää verkkojen myyntiä

KUVA SEPPO SIRKKA

Pääkirjoitus Myymällä Suomen sähköverkkonsa Vattenfall ja Fortum ovat saaneet aikaan jonkinasteista hämmennystä alalla. Jotkut ovat sitä mieltä, että nyt pitää myydä ennen kuin on liian myöhäistä.

Lisää kaapeleita s. 14

PIM-agentit tempaisivat Itämeren puolesta - 18 Porvoon ja Loviisan kirppikset -------------- 22 Tove Janssonin elämäntarina ---------------- 24 Kivaa kevyttä ------------------------------------ 28 Vinkkejä eri sortin liikkujille ----------------- 29 Sähkön siirto -infograafi ----------------------- 30 Kiinnostaako energia-ala? --------------------- 32 Energiapäivän kuvakavalkadi ---------------- 34

Energiapäivän kuvakavalkadi s. 34

Voi kuitenkin kysyä, miksi ulkomaiset eläkerahastot ostavat sähköverkkojamme ja infraamme. Eivätköhän ne etsi varmaa ja kohtuullista tuottoa rahoilleen, eli arvelevat sähköverkkojen omistuksen olevan tuottoisaa toimintaa.

”Sähköverkkojen omistus sopii jatkossakin hyvin Porvoolle.”

Sähköverkothan ovat juuri sellaista omistusta, jollaista myös kunnan tai kaupungin kannattaisi havitella itselleen – ellei jo hyödy sellaisesta omistuksesta kuten Porvoon kaupunki. Energiayhtiönsä kautta Porvoo omistaa jakeluverkon, jonka piirissä on yli 30 000 sähkönkäyttäjää. Ulkomainen omistaja tuskin hallitsee sähköverkkoalaa paremmin kuin alan ammattilaiset rahoitusjärjestelyjä kenties lukuun ottamatta, eikä niiden luulisi olevan maallikollekaan mikään iso ongelma vallitsevassa korkotilanteessa. Sähköverkkojen omistus sopii jatkossakin hyvin Porvoolle. Tosin on todettava, että siihen liittyy suuria investointipaineita vuosiksi eteenpäin, kun valtio on asettanut tiukat aikarajat myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden mahdollisesti aiheuttamien sähkökatkosten kestolle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että verkkoja on enemmän ja enemmän vietävä maan alle.

Porvoon Energian oma verkkoyhtiö, Porvoon Sähköverkko Oy, on hyvissä ajoin ennakoinut määräysten tiukentumisen ja määrätietoisesti vaihtanut ilmajohtoja maakaapeleiksi toistasataa kilometriä vuosittain. Noin kolmannes verkosta on jo maakaapeloitu. Investointitarvetta on kuitenkin vielä useamman miljoonan euron verran jokaiselle vuodelle aina 2020-luvun loppuun asti. Tämä tulee kieltämättä syömään verkkotoiminnasta saatua tuottoa. Porvoon kaupunki voi silti luottaa siihen, että sen omistama energiayhtiö tuotantolaitoksineen ja sähkön jakeluverkkoineen tulee jatkossakin tuottamaan sille varmaa ja kohtuullista osinkoa sekä veronmaksajille kohtuuhintaisia tuotteita ja palveluja. Patrick Wackström, toimitusjohtaja

5

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 5

18.3.2014 16.34


U

PB

utiset

E TEKSTI SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN

Saitko sähkösopimuksen vaikka et halunnut?

Monta syytä valita Po

rvoon Energia

est yä. Puh elim its e, 1. Me itä on helppo läh mällä ko nt tor issähköp ost its e tai käy samme . öko hta ise sti . 2. Pal velemme hen kil pai luk yk yis inä. 3. Pidämme hin nat kil istöön . 4. Pan ost amme ym pär n Energian Janette Englund, Por voo yksityisasiakkaat , kkö älli ipä ynt my sähkön

Porvoon Energian asiakaspalveluun on tullut huolestuneita yhteydenottoja epämääräisistä puhelinmyyjistä, jotka kertovat tekevänsä yhteistyötä Porvoon Energian kanssa.

– Emme tee yhteistyötä sähkönmyynnissä kyseisen yhtiön kanssa, sähkönmyyntipäällikkö Janette Englund Porvoon Energiasta kertoo. Puhelinsoitot ovat tapahtuneet iltaisin, ja myyjä on tarjonnut uutta ”aikaisempaa edullisempaa” sähkösopimusta. Kun asiakas on halunnut lisätietoja, puhelinmyyjä on pyytänyt henkilötunnuksia. Tämän jälkeen kotiin on lähetetty uusi sähkösopimus. – Kun sitten asiakas on halunnut selvittää asiaa, yritykseen on ollut vaikea saada yhteyttä tai se on tehty hyvin hankalaksi. Porvoon Energia auttaa

Janette Englund korostaa, etteivät houkuttelevia tarjouksia kaupittelevat puhelinmyyjät todellisuudessa edes voi tietää Porvoon Energian asiakkaiden sähkösopimusten sisältöä ja senhetkistä hintaa. – Sopimuksia on erilaisia – toistaiseksi voimassaolevia, määräaikaisia ja pörssisähkön hintaan sidottuja. Vertailu pitäisi suorittaa aina samantyyppisen sopimuksen kanssa. Jos on kuitenkin tehnyt sopimuksen, mutta tulee katumapäälle, kannattaa Englundin mukaan olla pikimmiten yhteydessä Porvoon Energiaan. – Mitä pidemmälle prosessi etenee, sitä vaikeampi sopimusta on purkaa.

Kuluttajansuojalaki muuttuu 13.6.2014 Vahvistusilmoituksen toimitusaika määräytyy puhelimen tai netin kautta tehdyissä sopimuksissa kuluttajansuojalain mukaan. Vahvistus on toimitettava kohtuullisessa ajassa etäsopimuksen tekemisestä ja viimeistään ennen kuin palvelun suorittaminen aloitetaan. Uudistetun kuluttajansuojalain mukaan myös sähkösopimusten osalta peruuttamisaika päättyy 14 päivän kuluttua sopimuksen tekemisestä eikä enää 14 päivän kuluttua sopimusvahvistuksen vastaanottamisesta. – Toisin sanoen 14 päivän peruuttamisaika alkaa myyntipuhelusta

tai siitä, kun kuluttaja on tehnyt sopimuksen Internetissä, Janette Englund täsmentää. Myyjän tulee mainita peruutusajan alkamisesta ja kestosta. Jos hän ei siitä mainitse, peruutusaika on 12 kuukautta 14 päivän sijaan. Puhelinmyyntiä harjoittavan sähkönmyyjän kannattaa erimielisyyksien varalta varautua todistamaan puhelutallenteen avulla, että peruuttamisoikeudesta on kerrottu. – Jos ei ole kerrottu, asiakkaalla on 12 kuukauden peruutusaika.

6

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 6

18.3.2014 16.34


TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA NINA FRANSAS

Mittarinvaihto-

operaatio viittä vaille valmis Porvoon Sähköverkko Oy:n etäluettavien sähkömittareiden massa-asennukset on lähes suoritettu. Päivittäin asennettiin lähes 60 mittaria, seitsemänä päivänä viikossa noin puolentoista vuoden aikana.

Toukokuussa 2012 aloitettu urakka päättyi joulun alla. Kaikkiaan noin 31 000 sähkömittaria korvattiin etäluettavilla mittareilla. Vaihtamatta on vielä noin 1 300 mittaria. – Ne ovat sellaisia, joita erinäisistä syistä ei ole päästy vaihtamaan. Asiakas ei ole ollut paikalla, aikaa työn tekemiseen ei ole saatu sovittua tai sähkökeskus on niin vanhentunut, ettei siihen voi uutta mittaria asentaa ennen kuin koko keskus on uusittu, Porvoon Sähköverkon mittauspäällikkö Tomas Nordström toteaa. Kaiken kaikkiaan Nordström on lopputulokseen tyytyväinen. – Kaikki on mennyt erittäin hyvin, eikä reklamaatioita ole paljon tullut. Myös mittarivaihdoksia eri puolilla maata tehneiden asentajien mukaan porvoolaiset ovat suhtautuneet erittäin myötä-

mielisesti asiaan, toisin kuin muualla Suomessa. Hatunnosto asentajille

Nordström nostaa hattua asentajille muun muassa siitä, että he eivät kertaakaan ajaneet karille liikkuessaan saaristossa. – Lähes 800 mittaria vaihdettiin paikoissa, joihin piti mennä veneellä. Saaristossa on vielä jokunen mittari vaihtamatta, myös rivi- ja kerrostaloista saattaa löytyä yksittäisiä vaihtoa odottavia mittareita. Suurin osa vaihtamatta jääneistä noin 1 300 mittareista on omakotitaloissa. – Olemme näihin asiakkaisiin yhteydessä, mutta meidän on varauduttava siihen, että aikaa kuluu nyt enemmän per asiakas. Oma asentajaporukkamme tekee työn, Nordström kertoo.

7

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 7

18.3.2014 16.34


U

PB

utiset

E TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA PEAK PRESS

Asiakasraportointipalvelu

jo ahkerassa käytössä Etäluettavien mittareiden mahdollistama asiakasraportointipalvelu on saanut hyvän vastaanoton. Kirjautumisia on päivittäin 400–800 ja viikoittain 3 000–4 000. Porvoon Sähköverkko ja Keravan Energia-yhtiöt rakensivat yhdessä samanlaisen raportointipalvelun. Porvoon Sähköverkon palveluun on tähän mennessä rekisteröitynyt noin 3 000 asiakasta ja Keravan Energian palveluun noin 1 000. – Asetimme alun käyttäjätavoitteeksi 10 prosenttia asiakkaista eli noin 3 300. Siihen ei ole enää pitkä matka, tyytyväinen mittauspäällikkö Tomas Nordström sanoo. – Yksi huippupäivistä oli helmikuun toinen, jolloin rekisteröitiin yli 800 kirjautumista. Kirjautumisia rekisteröidään vuorokauden aikana myös noin sadasta erilaisesta mobiililaitteesta. Palveluun kirjaudutaan Nordströmin mukaan eniten keskellä viikkoa. Hiljaisempaa on viikonloppuisin.

– Tavallisimmin halutaan katsoa edellisen vuorokauden kulutuslukemia tai perehtyä tarkemmin laskutettuun kulutukseen. Seuraamalla kulutusta voi myös ennakoida tulevan laskuun suuruutta. Monien mahdollisuuksien palvelu

Kesämökkiläinen voi etänä tarkistaa tilanteen mökillään, esimerkiksi toimivatko sähköt normaalisti. Hän voi myös asentaa hälytyksen ilmoittamaan, jos kulutus mökillä tai kotona ylittää asetetun rajan. – Jos asettaa rajaksi esimerkiksi vain 1 kWh/vuorokausi, saa automaattisesti edellisen vuorokauden kokonaiskulutuslukeman joka päivä, Nordström vinkkaa. Lisää palveluja odotettavissa

Kiitosta on saanut ulkolämpötilan liittäminen kulutuslukemakäyrään. Jos on mennyt tavallista enemmän sähköä, saa heti lämpötilaa kuvaavasta käyrästä varmistuksen siitä, että mikään vika tai muu syy ei ole kulutuskasvun syynä. – Jossakin vaiheessa voimme ehkä tarjota myös mahdollisuuden katsoa, miten paljon esimerkiksi ilmalämpöpumpun asentaminen vaikuttaisi asunnon kokonaiskulutukseen, Nordström visioi.

8

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 8

18.3.2014 16.34


Porvoon Energia palvelee ”Suunnitelmallisuutta sähkönkulutukseen” ”Meille asennettiin etäluettava sähkömittari viime kesänä. Sen jälkeen olemme käyttäneet aktiivisesti Energiani-palvelua. Olimme jo melkein unohtaneet, miten paljon esimerkiksi yösähkön käyttämisellä säästää. Nykyään laitamme jälleen astianpesukoneen pyörimään vähän iltakymmenen jälkeen. Samoin olemme huomanneet, että piikkejä tulee viikonloppuisin, kun tv:t ja pleikat ovat pitkään yhtä aikaa päällä. Kun hälytysraja-ilmoitus tulee sähköpostiin, voimme aina miettiä, mitä sellaista olemme tehneet, että sähköä on kulunut arvioitua enemmän. Energiani-palvelun ansiosta olemme voineet vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen, ja sähkön käytöstä on tullut aikaisempaa suunnitelmallisempaa.”

Stefan Appel, Energiani-palvelun käyttäjä Nelihenkinen perhe asuu reilun 200 neliön omakotitalossa

”Suosittelen myös mökkiläisille” ”Häiriötekstiviestipalvelu on maksuton ja käyttö on todella helppoa. Ei tarvitse tehdä muuta kuin vastaanottaa tekstiviesteinä tiedotteet, joissa kerrotaan sähkökatkon syy ja se, että korjaaminen on aloitettu. Parasta tässä palvelussa onkin tieto siitä, että sähkökatko on huomattu ja että siihen on reagoitu. Suosittelen häiriötekstiviestipalvelun käyttöä myös mökkiläisille. Jos katko on ollut pitempiaikainen, on hyvä tietää, että ehkä pakastimen sisältö ei ole enää priimaa mökille tultaessa. Tiedon saatuaan voi myös itse mennä mökille katsomaan, onko kaikki hyvin.” Jonna Nyblom, häiriötekstiviestipalvelun käyttäjä Perhe asuu Porvoon saaristossa.

KUVAT JANNE LEHTINEN

n kautta pääsee tilaamaan Kotisivuillamme olevan kuvakkee -palvelun, www.por voonenergia.fi ”Sähköhäiriötiedot kännykkään”

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 9

9

18.3.2014 16.34


Kuntavaikuttaja sai uuden pestin

Kohta neljä vuotta Forsby Gårdin toimitusjohtajana toiminut Ralf Sjödahl hykertelee tyytyväisenä, sillä maa- ja metsätalouteen keskittyvä sukuyritys jatkaa menestystarinaansa. SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN

R

alf Sjödahlin loikka yhdistyneen Loviisan talousjohtajan paikalta lähes 150-vuotiaan sukuyrityksen toimitusjohtajaksi noteerattiin mediassa näyttävästi – olihan Sjödahl yksi keskeisimmistä ja pitkäaikaisimmista kuntavaikuttajista itäisellä Uudellamaalla. – Pernajan kunnanjohtajana toimin vuosina 1987– 2009, ja sen jälkeen vielä kahdeksan kuukautta yhdistyneen Loviisan talousjohtajana. Kesti 27 vuotta ennen kuin oivalsin, että olin väärällä alalla – kunnan virkamiehen työ ei ole enää valkoisen miehen hommaa, hän sanoo puolivakavissaan viitaten kuntasektorilla jatkuvasti lisääntyneeseen byrokratiaan ja erilaisten hallinnollisten tehtävien kasvuun. Pernajan, Liljendalin, vanhan Loviisan ja Ruotsinpyhtään kuntafuusiota hän ei sellaisenaan kritisoi, vaikka Pernajassa oli niitäkin, jotka olisivat halunneet liittyä Porvooseen. – Viimeistään neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos käänsi vaakakupin Loviisan puolelle. Se oli myös historiallisesti ymmärrettävä valinta, koska yhteistyötä oli harjoitettu aiemmin esimerkiksi terveydenhoito- ja koulupuolella. Ei mikään hyppy tuntemattomaan

Oy Forsby Gård Ab aloitti toimintansa niinkin varhain kuin 21.1.1865. Toimitusjohtaja muistaa perustamispäivän kuin oman syntymäpäivänsä. – Askolinin suvun hallussa oleva yritys on yksi maamme vanhimpia. Se on perustettu vain kolme vuotta Stockmannin jälkeen, Sjödahl toteaa lievää ylpeyttä äänessään. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Loviisan Koskenkylässä uskomattoman kauniin Koskenjoen ja vanhan kartanoalueen tehdasmiljöössä. Punatiilirakennuksen alakerta on vuokrattu kolmelle yrittäjälle. Toisen ker-

roksen konttoritilojen seiniä koristavat sukutaulut ja valokuvat, joista huokuu historian havina. Sjödahlin työsarka liittyy kuitenkin tiukasti nykypäivään, maa- ja metsätalouteen sekä niihin liittyvään muuhun toimintaan. – Oy Forsby Gård Ab on kirjanpidollisesti konserni, vaikka töissä on ”vain” 16 henkilöä. Yhtiö omistaa metsää 9000 hehtaaria. Viljeltyä peltoa on 517 hehtaaria, pääosin Pernajassa. Maanomistuksia löytyy myös Vantaalla ja Vihdissä, ja jopa Utsjoella. Maatalous tarkoittaa perinteistä maanviljelyä. – Vehnä on tärkein, mutta viljelemme myös ohraa, kevätrapsia ja kauraa. Vuonna 2013 viljaa viljeltiin yhteensä 1645 tonnia. Luomuviljelyyn emme ole vielä menneet, mutta on siitäkin puhuttu. Kestävän hakkuun periaatteita

Suurin osa Forsby Gårdin metsistä sijaitsee Loviisan alueella, mutta vihreää kultaa yritys vuolee muuallakin, aina Keitelettä myöten. – Hakkuumäärät pidämme kohtuullisina, se tarkoittaa 38 000 kuutiota vuodessa. Metsäpolitiikkamme on pitkäjänteistä ja noudatamme kestävän hakkuun periaatteita. Luonteva yhteistyökumppani on metsäteollisuusyhtiö UPM, joka on myös sitoutunut kestävään kehitykseen. – Haluamme varjella luontoa. Olemme myös rauhoittaneet joitakin omistamiamme metsiä. Esimerkkinä Sjödahl mainitsee Myllyjärven alueen, jonka Forsby Gård möi joitakin vuosia sitten Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle. – Nyt tämä Loviisan puolella aivan Porvoon naapurissa sijaitseva luonnonkaunis erämaa-alue on kaikkien virkistyskäyttäjien ulottuvissa. Kuka tahansa voi nauttia luonnon rauhasta karun järven vehreillä rannoilla.

10

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 10

18.3.2014 16.34


Luonnollinen valinta Forsby Gård on Porvoon Energian ”normaali” asiakas. – Olemme kilpailuttaneet sähkösopimuksen kahden vuoden välein. Porvoon Energia on osoittautunut kilpailukykyiseksi, toimitusjohtaja Ralf Sjödahl sanoo. Porvoon Sähköverkon alueella vuosikulutus on noin 650 000 kwh vuodessa. Yhden megawatin omalla hakelämpövoimalalla lämpiävät konttorirakennus, linna sekä lähiympäristön talot. – Olemme suhteellisen suuri maanomistaja itäisellä Uudellamaalla. Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa olemme sopineet hyvässä hengessä sähköverkon rakentamisesta maillemme. Muutenkin yhteistyö Porvoon Energian kanssa on sujunut saumattomasti.

Forsby Gård • Askolinin suvun hallitsema sukuyritys, joka koostuu seitsemän yrityksen ryppäästä • Toimialana maa- ja metsätalous ja niihin liittyvä toiminta • Toimitusjohtaja Ralf Sjödahl • Palkollisia emoyhtiössä 16 • Liikevaihto reilut 2,1 miljoonaa euroa • Tuottoisin on metsätalous, jonka vuosikate on 890 000 euron luokkaa • Yhtiö on paistatellut vuodesta toiseen Kauppalehden Balance Consulting -analyysiyksikön 200 parhaiten menestyneen yrityksen listalla

Yritysmaailman haasteet miellyttävät entistä kuntavaikuttajaa silminnähden. Paluu kunnallisiin tehtäviin tai politiikkaan ei enää houkuttele Ralf Sjödahlia.

11

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 11

18.3.2014 16.34


U

PB

utiset

E TEKSTI ROLF GABRIELSSON

Kantaverkkomaksut nousivat jälleen Paikalliset energiayhtiöt arvostelevat kantaverkkoyhtiö Fingridin päätöstä, joka nosti kantaverkkomaksuja vuoden 2014 alusta. Fingridin perimä kulutusmaksu on noussut vuosina 2012-2014 yli 20 %, kantaverkosta sähkön ottaminen 19 % ja kantaverkkoon sähkön syöttäminen jopa 70 %. Kaikki nämä hintojen korotukset nostavat jokaisen suomalaisen sähkönkuluttajan sähkölaskua, paikalliset energiayhtiöt pahoittelevat. Myös sähköveroa kerätään 80 miljoonaa euroa lisää vuonna 2014. Tämä tarkoittaa kotitalousasiakkaille lähes 12 %:n korotusta sähköveroon. Edellisen kerran sähköveroa korotettiin vuonna 2011, jolloin vero kaksinkertaistettiin.

Lämmin sää näkyy toimintatuloksessa Tavanomaista huomattavasti lämpimämpi sää heijastuu Porvoon Energia Oy:n toimintaan ja tulokseen vuodelta 2013. Sekä sähköä että kaukolämpöä myytiin vähemmän kuin edellisvuonna. Miinusmerkki oli kuitenkin koko maan lukuja pienempi. Konsernin 51,6 miljoonan liikevaihto jäi noin kolme prosenttia vuoden 2012 liikevaihdosta. Tulos ennen veroja ja varauksia putosi edellisvuoden 4,1 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Investointeja tehtiin 15,9 miljoonan euron edestä (18,6 miljoonaa euroa vuonna 2012). Edellisvuosien tapaan suurin investointikohde oli keväällä käyttöön vihitty Tolkkisten biovoimalaitos.

GRAFIIKKA PEAK PRESS

Lämpöakku Porvoon Energialle? Porvoon Energia suunnittelee lämpöakun hankkimista kaukolämpöverkkoonsa. Taustalla on se, että lämmön kulutus ei ole tasaista. Lämpöä tarvitaan eri vuorokaudenaikoina eri määriä ulkolämpötilasta riippumatta. Esimerkiksi aamulla lämmön kulutus kasvaa nopeasti, kun ihmiset käyvät suihkussa ja työpaikkoja lämmitetään. Lämmön tuotantoa voidaan tasata lämpöakuilla. – Näin voidaan lisätä energiatehokkaiden lämmön- ja sähkön yhteistuotantolaitosten käyttöä ja vähentää kalliimpien lämmöntuotantolaitosten käyttöä, Porvoon Energian kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen kertoo. Tolkkisten biovoimalaitoksella tuotettua lämpöä voidaan varastoida suureen vesisäiliöön eli lämpöakkuun, josta se voidaan purkaa lämmön tarpeen kasvaessa. Lämpöakun käytöllä uusiutuvan energian osuus Porvoon Energiantuotannossa kasvaa. Samalla saavutetaan kustannussäästöjä. Suunnittelun tässä vaiheessa tutkitaan Tolkkisten tuotantolaitosten lähiympäristön lisäksi muitakin sijoitusvaihtoehtoja.

12

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 12

18.3.2014 16.34


U

PB

utiset

KUVA JORI GUSTAFSSON

E

Sähkölaitoksest a energ giatalok ok ksi si ARVORAKENNUKSEN MUODONMUUTOK

SET

Sähk ölait o ksest a ene rgi a t a ARVORAKENN l o k UKSEN MUOD si ONMUUTOK SE T Sähkölaitoksest a g taloksi ene rgia ARVORAKENNUKSEN MUODONMUUTOKSET

Från elektricitetsv erk rk rk til l energihus us EN VÄRDEBYGGNADS MÅNGA SKEPNAD PNNAADDER ER

Från e lekt ri cit etsv erk t i l l en ergihu s EN VÄRDEB erk YG Från elektricitetsv MÅNGA SKEP GNADS NADER gihus till energ EN VÄRDEBYGGNADS MÅNGA SKEPNADER

Lämmityskauden pitkistä suojasääjaksoista johtuen Tolkkisten uutta biovoimalaitosta ei ole vielä tarvinnut käyttää täydellä teholla kuin joitain viikkoja.

Biovoimalaitoksen arki sujunut hyvin Kohta puolitoista vuotta on kulunut siitä, kun ensituli sytytettiin Porvoon Energian uudessa biovoimalaitoksessa Tolkkisissa. Käyttökokemukset ovat olleet erittäin myönteiset. Vain kerran, joulun alla vuonna 2012, laitos jouduttiin sulkemaan viikoksi rikkoutuneen ilmapuhaltimen takia. – Silloin oltiin vielä koeajovaiheessa, käyttömestari Kaj Kulju kertoo. Tämän jälkeen laitos on toiminut moitteettomasti tuottaen puuhakkeesta kaukolämpöä ja vihreää sähköä Porvoon Energian asiakkaille. Yhteisajo biovoimalaitoksen vieressä olevan vanhemman lämpövoimalaitoksen kanssa on sekin sujunut ongelmitta. Kun Gammelbackan välipumppaamo valmistuu, uuden biovoimalaitoksen tehosta saadaan kaikki irti. Pumppaamo varmistaa sen, että aikaisempaa korkeampi paine ei laske liikaa kaukolämmön runkoputkilinjassa matkalla kaukaisimpiinkaan kulutuspaikkoihin.

”Käyttökokemukset erittäin myönteiset.”

Historiikki Porvoon Energian 100-vuotiaasta toimitalosta Porvoon Energia on tuottanut historiikin Mannerheiminkadun varrella sijaitsevasta toimitalostaan. Satavuotiaan talon suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist ja sen rakensi kolme sortavalaista rakennusmestaria. Nykyään kokonaan Porvoon Energian toimistokäytössä olevassa rakennuksessa tuotettiin alussa dieselkoneilla kaikki Porvoossa kulutettu sähkö. Jo tuolloin talossa oli myös toimistotiloja, joita käytti silloisen Porvoon Sähkölaitoksen lisäksi muun muassa kaupungin vesilaitos. Pienimuotoinen historiikki valottaa rakennuksen eri vaiheita sähkölaitoksesta energiataloksi. Historiikin on toimittanut Rolf Gabrielsson. Ulkoasun on suunnitellut ja toteuttanut loviisalainen peak press & productions oy.

13

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 13

18.3.2014 16.34


U

PB

utiset

E

Kolmasosa jakeluverkosta jo maan alla

Maakaapelointi tehdään tärkeysjärjestyksessä.

Porvoon Sähköverkko Oy vaihtaa vuosittain noin 120 km jakeluverkkonsa ilmajohtoja maakaapeleiksi. Uusia maakaapelilinjoja vedetään samalla 30 km:n vuosivauhtia. TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVAT ROLF GABRIELSSON JA MATS JUSLIN

K

aapeloinnista koituu yhtiölle joka vuosi noin kuuden miljoonan investointilasku seuraavan 15 vuoden ajan. Nopea laskutoimitus antaa loppusummaksi 90 miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa nykyisten ilmajohtojen korvaamisesta maakaapeleilla. Melkoisia summia, toimitusjohtaja Magnus Nylander! – Kyllä, eikä siihen tulorahoitus riitä, vaan joudumme osaksi turvautumaan lainarahoitukseen. Mittava investointitarve johtuu viime syksynä voimaan astuneista uusista määräyksistä. Niiden mukaan sähkön jakeluverkot on suunniteltava ja rakennettava niin, että verkon mahdollinen vikaantuminen ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaille kuutta tuntia pitempää sähkönjakelun keskeytystä. Muilla alueilla kes-

keytys saa olla korkeintaan 36 tuntia. Hyvissä ajoin liikkeellä

”Muita vaihtoehtoja ei juuri ole.”

Nylanderin mukaan tavoitteisiin pääsemiseksi täytyy enenevässä määrin turvautua maakaapelointiin. Muita vaihtoehtoja ei juuri ole. Porvoon Sähköverkko on jo hyvissä ajoin ennen uusia määräyksiä aloittanut jakeluverkkonsa vahvistamisen. – Lähes kolmasosa verkostamme on jo maan alla. Asemakaava-alueilla olemmekin jo aika lähellä viranomaisten asettamaa

14

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 14

18.3.2014 16.35


Loviisa Pornainen Porvoo

Vuoden 2014 tärkeimmät investointikohteet 1. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Ölstens ja Gammelbacka 2. Merikaapelin kytkeminen verkkoon, Kråkö 3. Merikaapelien viimeistelytyöt, Tolkkinen

KARTTA PEAK PRESS

4. Merikaapelin kytkeminen verkkoon, Kulloviken 5. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Näsi 6. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Suomenkylä 7. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Veckjärvi 8. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Kabböle 9. Keskijänniteverkon maakaapelointi, Sarvisalo 10. 110 kV:n voimajohto, Anttila-Pornainen

”Yhteensä noin 120 km vuodessa.”

aikataulua, jonka mukaan kuuden tunnin aikarajaehto on täytettävä vuoteen 2019 mennessä. Haja-asutusalueet ovat sitten aivan eri asia, siellä meillä haasteita riittää. Porvoon Sähköverkon kunnianhimoinen tavoite on, että noin 75-80 prosenttia yhtiön koko jakeluverkosta olisi maakaapeloitu vuoteen 2028 mennessä. Esimerkiksi saarissa ei maakaapelointi ole tarkoituksenmukaista, eivätkä uudet määräykset niitä koskekaan. Nylander muistuttaa myös siitä, että määräykset koskevat vain luonnonilmiöistä, kuten myrskyistä tai lumikuormasta johtuvia jakelukeskeytyksiä. – Eikä maakaapelikaan ole idioottivarma. Monta urakkaa samanaikaisesti

Jakeluverkkonsa saneerauksissa Porvoon Sähköverkko pyrkii suuriin kokonaisuuksiin, eikä vain yksittäisen linjan saamiseksi sääturvalliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uudempi linja saatetaan maakaapeloida vanhaa linjaa aikaisemmin. Maaurakointi vie yhä suuremman osan kokonaisinvestoinnista, ja sen osan Porvoon Sähköverkko hankkii ostopalveluna. Maakaapeliurakoita on yleensä meneillään monta yhtä aikaa. Kun maaurakointi kaapelin laskuineen on valmis, siirtyy urakoitsija seuraavaan kohteeseen, jolloin asentajat pääsevät kytkentätöihin.

Viime syksynä Tokkisista Kulloseen ja Tolkkisista Kråköön vedetyt yhteensä seitsemän kilometrin pituiset merikaapelit ovat maa- ja kytkentätöitä vailla valmiit. Ne on tarkoitus kytkeä ennen kesää.

15

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 15

18.3.2014 16.35


”Porvoon Energia on uusiutuvan energian edelläkävijä Suomessa.” Ympäristöministeri Ville Niinistö

Kuinka

ympäristöystävällinen

on PBE? TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR

Porvoon Energian kaukolämmön ja sähkön tuotanto kehittyy yhä vihreämmäksi. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti lähes kaksinkertaistui viime vuonna.

21 prosenttia. EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Porvoon Energian Tolkkisten molemmat voimalat tuottavat sähköä ja kaukolämpöä sataprosenttisesti uusiutuvalla puuhakepolttoaineella. Porvoon Energian uusiutuvia polttoaineita käyttäviä osakkuuslaitoksia ovat Oy Alholmens Kraft Ab:n Pietarsaaren, Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden ja Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalat. Tuulivoimalla tuotettua sähköä Porvoon Energia saa osakkuustuulivoimapuistoista eri puolilta Suomea. Yhtiön käytettävissä oleva tuulivoimakapasiteetti lähes kaksinkertaistui viime vuonna, jolloin Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiön Raahen tuulivoimalat aloittivat tuotannon ja Suomen Voima Oy:n tuulivoimalat Haminan Mäkelänkankaalla otettiin jatkuvaan käyttöön.

Tolkkisten uusi biovoimalaitos nosti viime vuonna uusiutuvan polttoaineen osuuden vajaasta 70 prosentista noin 90 prosenttiin yhtiön kaukolämmön tuotannossa Porvoossa. Samalla biovoimala lähes kaksinkertaisti yhtiön ekosähkön tuotantokapasiteetin. Loviisassa Porvoon Energialla ei ole yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, vaan siellä tuotetaan pelkästään kaukolämpöä. Polttoaine on sielläkin pääosin puuhaketta. Uusiutuvan polttoaineen osuus tuotannosta on noin 70 prosenttia. Valkon lämpölaitoksessa käytetään vielä öljyä. Porvoon Energian myyntiin menevästä sähköstä 57 prosenttia (2013) on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla joko omissa voimaloissa tai osakkuuslaitoksissa. Tuotannosta 73 prosenttia on tällä hetkellä hiilidioksidipäästötöntä. Fennovoiman ydinvoimalaiKaukolämpö, Loviisa, %-osuudet Kaukolämpö, Porvoo, %-osuudet toksen valmistuttua (suunnitelmien mukaan vuonna 2014) osuus nousee yli 90 prosenttiin. Porvoon Maakaasu 1 0 % Energia osallistuu hankkeeseen osakkuusyhtiönsä Öljy 30 % Suomen Voima Oy:n kautta. Puuhake 9 0 % Puuhake 70 % EU-tasolla ollaan kaukana Porvoon Energian lukemista, sillä uusiutuvan energian osuus EU-maiden sähköntuotannosta on tällä hetkellä vain noin

16

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 16

18.3.2014 16.35


Sähköautoille maan kattava latausverkosto TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVA EASY PARK

Sähköautoilijat voivat oman palveluntarjoajansa kortilla ladata sähköä Virtapisteessä missä tahansa Suomessa.

Sähköntuotanto, uusiutuvien polttoaineiden %-osuus, PBE:n omat laitokset Muut 0 ,1 % Uusiutuvat 9 9,9 %

*Luvuissa mukana Tolkkisten lämpö- ja biovoimalaitoksen, Strömbergin vesivoimalaitoksen ja Haarabackan kaasuvoimalaitoksen tuotanto.

Hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon %-osuus, PBE:n omat laitokset ja laitokset joissa PBE:llä tuotanto-osuuksia

Muut 2 7 % Hiilidioksidipäästöttömät 7 3 %

*Tuulivoiman osuus kasvoi vuoden 2013 aikana 93 %.

Kaukolämpö, Porvoo ja Loviisa yhteensä, %-osuudet

Öljy 5 % Maakaasu 8 % Puuhake 8 7 %

Porvoon Energia ja 16 muuta kotimaista energiayhtiötä ovat perustaneet sähköautojen latausoperaattoriyhtiön Liikennevirta Oy:n. Uuden yhtiön ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta Suomen. Sähköautojen yleistyminen edellyttää kattavaa latausverkostoa. Tähän saakka esteenä on ollut latauspalveluiden hajanaisuus. – Nyt perustettu yhtiö kytkee eri omistajien latauspisteet käyttäjän kannalta yhtenäiseksi Virtapiste-latausverkostoksi, Porvoon Energian kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen kertoo. Selkeiden standardien ja pelisääntöjen ansiosta eri toimijat pystyvät liittymään mukaan latauspalveluverkostoon. Energiayhtiöiden lisäksi Virtapiste-palveluita voivat tarjota esimerkiksi kunnat, kaupungit, kauppaketjut, parkkihallit ja vaikka drive– in-pikaruokaravintolat. Suomessa oli viime vuoden elokuussa 330 ladattavaa autoa ja 261 julkista latauspistettä, joista yhdeksän oli pikalatauspisteitä. Jo ensi kesään mennessä pikalatauspisteiden määrä kaksinkertaistuu. Niitä tulee muun muassa Vantaalle ja Mäntsälään.

Ensto mukana kehitystyössä Porvoolainen Ensto ja EasyPark aloittavat yhteistyön tarjotakseen käyttövalmiin latausasemiin yhdistettävän mobiilimaksujärjestelmän. Euroopan komissio on valmistelemassa direktiiviä, joka velvoittaa maat investoimaan merkittävästi latausinfrastruktuuriin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköautojen ilmainen lataaminen päättyy. – Meidän on pystyttävä tarjoamaan helppokäyttöinen ja edullinen mahdollisuus latauksen veloittamiseen. Sen vuoksi olemme valinneet yhteistyökumppaniksi pysäköintimaksupalveluiden tarjoajan EasyParkin, kertoo Enston sähköautojen latausratkaisuista vastaava johtaja Allan Ahlgren. – Auto on pysäköitävä latausta varten, joten on järkevää yhdistää pysäköintimaksu ja latausmaksu, toteaa EasyPark-konsernin sähköisen liikenteen hankkeista vastaava johtaja Magnus Flodberg.

17

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 17

18.3.2014 16.35


PIM-agentit tempaisivat Itämeren puolesta REIJA KOKKOLA KUVAT JANNE LEHTINEN

Porvoon Albert Edelfeltin 6 b -luokan oppilaat päättivät ryhtyä Pelastakaa Itämeri -agenteiksi eli PIM-agenteiksi. Kevätjuhlaesityksessään he tekivät temppuja ja ohjeistivat muitakin suojelemaan merta ja luontoa. Esitys voitti Intohimona Itämeri -kilpailun.

18

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 18

18.3.2014 16.35


19

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 19

18.3.2014 16.35


– Ei Itämertakaan saa kiusata, Leo Viikari, Henna Meriläinen ja Verner Juuvinmaa pohtivat.

A

lbert Edelfeltin koulun 6 b -luokassa on innostunut tunnelma. Parin viikon päästä koko porukka lähtee opettajansa Maija Tiilikaisen johdolla palkintoretkelle Helsinkiin. Luokka voitti Porvoon Nuorkauppakamarin järjestämän Intohimona Itämeri -kilpailun kevätjuhlaesityksellään, jossa kerrottiin yleisölle parkourin, tanssin ja näytelmän keinoin miten jokainen voi toimia puhtaamman Itämeren hyväksi. – Pääsemme käymään Helsingissä jätevedenpuhdistamolla ja meille tarjotaan juhlalounas John Nurmisen Säätiön tiloissa. Maija Tiilikainen voi syystäkin olla ylpeä oppilaistaan. Viime vuoden kevätjuhlaa suunniteltaessa hän sai luovia vastauksia kysyessään, mitä luokka haluaa esittää kevätjuhlassa. Ehdotettiin parkouria, tanssia, videoesitystä ja näytelmää. – Päätimme yhdistää nämä kaikki. Ja koska kevätjuhlan yhteinen teema oli vesi, tuli mieleeni heti Itämeri ja sen suojeleminen. Samalla näin ilmoituksen Itämerikilpailusta Uusimaa-lehdessä, joten päätimme osallistua siihen kevätjuhlaesityksellämme, Tiilikainen kertoo. Monta innokasta suojelijaa

Niin siinä sitten kävi, että dvd:lle tallennettu esitys valittiin voittajaksi, ja Itämeri sai monta uutta innokasta suojelijaa, jotka myös mielellään jakavat tietouttaan.

Henna Meriläinen, Leo Viikari ja Verner Juuvinmaa ovat jutelleet kotona siitä, miten pitää toimia luonnon ja Itämeren suojelemiseksi. – Vanhemmat ovat kiinnostuneet ihan uudella tavalla asiasta projektin myötä. Ja onhan Itämeri meidän oma meremme. Kyllä sitä pitää suojella, he toteavat. Matka Itämeren suojelemiseksi alkoi oikeastaan jo lukuvuonna 2011–2012, kun Tiilikainen yhdisti Pohjoismaiden ja Baltian maantieteen opiskelun, biologian vesikasvit ja eläimet -aiheen sekä kemian vedentutkimuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tiilikainen näki itse paljon vaivaa valmistaessaan eri oppiaineita yhdistelevää oppimateriaalia. – Erityisen hienoa oli nähdä oppilaiden innostus ja motivaatio viestiä puhtaamman Itämeren puolesta. Vanhemmille myös kiitos kannustavasta asenteesta. He ovat olleet tukenamme, kun olemme tehneet aiheeseen liittyviä retkiä, Tiilikainen kiittää. Sini Levä ja Rakko Levä, pahis ja hyvis

Lapset pääsivätkin vierailulle Kotkan Maretariumiin ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon. Yksi retki tehtiin Bosgårdin luomumaatilalle. Henna, Leo ja Verner oppivat vierailuilla paljon ympäristönsuojelusta. – Maretariumissa näki, että kaloilla oli hyvä olla. Niillä oli ruo-

20

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 20

18.3.2014 16.35


”6 b-luokan oppilaiden mielestä Itämerta pitää suojella eikä kiusata.”

kaa ja puhdasta vettä. Jätevedenpuhdistamossa taas näytettiin miten vesi puhdistetaan ihan konkreettisesti, ja luomumaatilalla näimme kuinka eläimet pääsivät laitumelle syömään puhdasta ruokaa. Lapset muistuttavat, ettei purkkaakaan pidä sylkäistä veteen. Se voi koitua linnun tai kalan kohtaloksi. – Pienilläkin asioilla voi olla iso vaikutus. Lapset ovat olleet huolissaan Itämeren kunnosta jo aiemmin, kun mökkirannassa lillui levää. Siitä Tiilikainen kirjoitti kevätnäytelmään osion, jossa keskustelevat Sini Levä ja Rakko Levä. – Sini Levä oli pahis, Rakko Levä taas hyvis. Rakkolevä on tärkeä Itämerelle, sinilevä ei, Henna, Leo ja Verner tietävät. Ei Itämertakaan voi kiusata

Albert Edelfeltin koulu on myös mukana päivittäisessä työssään kiusaamisen vastaisessa KiVa-kouluhankkeessa. Näytelmässä Sini Levä kiusaa Rakko Levää, mistä Tiilikainen keksi yhdistää teeman KiVa-kouluhankkeeseen. Projektin aikana oppilaat muuttuivat Pelastakaa Itämeri -agenteiksi, eli PIM-agenteiksi. Kevätjuhlaesityksessä PIMagentit tekivät temppuja ja ohjeistivat muita suojelemaan Itämerta ja muuta luontoa. – Pim-agenttien viesti oli, että ei Itämertakaan saa kiusata. Eihän koulussakaan saa kiusata, Henna, Leo ja Verner pohtivat. Vaikka voittoisa projekti on nyt takana, nämä nuoret haluavat jatkossakin toimia puhtaamman luonnon puolesta. – Kyllä tämä Itämeri-projekti vaikuttaa käytökseemme luonnon hyväksi myös tulevaisuudessa, he lupaavat.

Porvoon Energia mukana Porvoon Nuorkauppakari kannusti Porvoon kouluja osallistumaan ”Intohimona Itämeri” -projektiin, jolla pyritään lisäämään oppilaiden ja opettajien tietoisuutta siitä kuinka pienetkin teot voivat vaikuttaa luonnon tasapainoon. Porvoon Energia on mukana projektissa. – Haluamme, että yhteinen Itämeremme ja arvokas saaristomme säilyy myös tuleville sukupolville, viestintäpäällikkö Nina Fransas toteaa. Suomen Nuorkauppakamarit ry työskentelee Itämeren hyväksi yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa. – Itämeren suurimmat ongelma-alueet ovat rehevöityminen, meriliikenteen riskit, vaaralliset aineet sekä luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Intohimona Itämeri -projektiin osallistuvat haluavat vaikuttaa kaikkien näiden ongelmaalueiden ratkaisemiseksi.

21

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 21

18.3.2014 16.35


TEKSTIT MAARIT GABRIELSSON, PÄIVI AHVONEN KUVAT PORVOO MARIT GABRIELSSON KUVAT LOVIISA PEAK PRESS

n a s i i v o L a j n o orvo

P

t e s k i p p r ki Runsauden sarvi Loviisan Stockmanniksikin kutsuttu Suurkirppis on rakkaudella hoidettu, väljä ja siisti sisäkirpputori. Laaja valikoima käyttökelpoista tavaraa ja antiikkia sekä asiakasystävälliset aukioloajat ovat tehneet siitä suositun treffipaikan.

Doris & Duke Second Hand vintage & modern Kirkkokatu 3, Porvoo Avoinna ma-pe klo 11-19, la klo 11-16 ja su klo 12-15. www.dorisdukeshop.com Puh. 040 765 3999

Kiehtova Doris & Duke k Doris & Duken ikkunassa Vanhassa Porvoossa on toinen toistaan kiehtovampia vintagevaatteita ja -asusteita. Valikoima ulottuu laidasta laitaan 1960-luvulta alkaen.

Osa tarjonnasta on uutta, kuten ihanat 1920-luvun henkiset mekot, jotka tulevat Englannista. Myös kenkä- ja koruvalikoimista voi tehdä uutuuslöytöjä. Liikkeestä saa kauniin iltapuvun pienelläkin rahalla, muutamalla kymmenellä eurolla. Tangoilta löytyy toinen toistaan sievempiä kesämekkoja, joiden hinnat alkavat vajaasta kymmenestä eurosta. Miehille on oma nurkkaus, jossa on myytävänä muun muassa ajattoman mallisia nahkatakkeja, housuja, paitoja ja hattuja. – Myyntipöytää emme pidä, mutta meillä on myyntitili, johon keräämme asiakkaiden tuomien tuotteiden tulot, liikkeen omistaja Päivi Dietrich kertoo.

– Meillä on 200 isoa kirpputoripöytää, paljon hyväkuntoisia huonekaluja sekä vaihtuvaa kausitavaraa. Oikein hinnoiteltu tavara kiertää ja valikoima uusiutuu reipasta tahtia. Se on yksi valttikorteistamme ja syy siihen, että meille tulee asiakkaita kaukaakin, kertoo kirpputoriyrittäjä Petra Makkonen. Idea kirpputorista syntyi, kun Espoosta Loviisaan muuttaneet Petra ja hänen miehensä Sami Naskali kyllästyivät ajamaan pääkaupunkiseudulle päivittäin töihin. Siitä alkoi Suurkirppiksen tarina 2,5 vuotta sitten. – Monet sanoivat, ettei kannata. Lama on kohta ohi. Mutta on hyvä muistaa, että Suomessa on paljon jatkuvassa lamassa eläviä ihmisiä. Toisaalta on myös eettinen valinta kierrättää. Se on ekologista ja joillekin elämäntapa. Alunperin hortonomin ja pihasuunnittelijan töitä tehnyt Makkonen kertoo, että Loviisan Suurkirppis työllistää neljä vakituista työntekijää. Yritys on alusta alkaen antanut omansa hyväntekeväisyyteen. – Lahjoitustavarasta tulevat tuotot ohjaamme lasten ja nuorten hyväksi. Viimeisin lahjoitus meni Valkon koululle. Kustansimme lahjoitusvaroilla elokuvaliput kaikille Valkon oppilaille Onnelia ja Annelia katsomaan. Auttamalla saa hyvän mielen, Petra Makkonen sanoo.

Netistä, läheltä Facebookissa toimiva Itä-Uusimaa ostetaan ja myydään -ryhmä on lähes 7 000 jäsenellään toimiva alueellinen myynti- ja ostokanava. Tuotteet on helppo noutaa itse ja samalla varmistaa niiden kunto. Osallistuaksesi ketjuun sinun pitää pyytää lupa liittyä suljettuun ryhmään facebookissa. Tavara liikkuu hyvin – etenkin jos hinta–laatu-suhde on kohdallaan. www.facebook.com Itä-Uusimaa ostetaan ja myydään

www.suurkirppis.fi - avoinna vuoden jokaisena päivänä. Löydät Suurkirppiksen myös facebookista, jossa julkaistaan kuvia huonekaluista. Pöytävaraukset: puh. 0400 166411

22

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 22

18.3.2014 16.35


Loviisan Romu & Realisointi Vanha Valkontie 97 Avoinna viikonloppuisin Puh. 040 550 4974 www.facebook.com Loviisan Romu & Realisointi

Romu & Realisointi

Käytetty sähkölaite voi olla vaarallinen HAASTATTELU SEPPO IISALO KUVA TUKES

Valkon vanhassa jäädyttämössä avaa viikonloppuisin ovensa Loviisan Romu & Realisointi. Liike on verrattain uusi, mutta erittäin varteenotettava toimija vanhan tavaran kierrätyskentällä.

Tavaraa on laidasta laitaan, joukossa varsinaisia helmiä ja aarteita. Tänne kannattaa ajaa pidemmänkin matkan päästä nuuskimaan ja tutkimaan. Hakipa sitten vanhoja peltipurkkeja, sohvapöytää tai rakennusmateriaalia.

Myyjä on aina vastuussa käytetyn sähkölaitteen turvallisuudesta, muistuttaa turvallisuusinsinööri Reino Rinnemaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Sporttipiste Porvoo Rauhankatu 33, sisäpiha Avoinna ma-pe klo 12-17 la klo 10-13 Kesälauantait kiinni www.lastenhyvaksiporvoo.net Puh. 044 271 0511

Ainutlaatuista koko Suomessa Sporttipisteen ovi käy tiuhaan tahtiin. Liikkeestä haetaan jälkikasvuille urheiluvälineitä ja niitä myös tuodaan myyntiin lahjoituksina.

Sporttipisteessä myydään edullisesti pääosin käytettyjä lapsille ja nuorille suunnattuja urheiluvälineitä. Liikkeen idean isä on porvoolainen, ikänsä liikuntaa harrastanut ja pitkään juniorvalmennuksessa mukana ollut Jussi Sairanen. – Toimintamme tähtää siihen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilman että kalliit varustehankinnat olisivat esteenä, hän kertoo. Toimintaa pyörittää Lasten liikunnan ja yhteisöllisyyden hyväksi -niminen yhdistys. – Taloudellisen hyödyn lahjoitamme lyhentymättömänä seuroille ja yhdistyksille liikuntatyön tukemiseen, Sairanen toteaa. Yhdistys maksaa myös mahdollisuuksiensa mukaan lasten seurojen kausimaksuja.

Ovatko kirpputoreilla myytävät sähkölaitteet turvallisia, turvallisuusinsinööri Reino Rinnemaa? – Yleensä ne ovat turvallisia. Valikoima on kuitenkin laaja, joten vaarallisiakin laitteita voi olla myynnissä. Turvallisuuspuutteita olemme havainneet muun muassa vanhoissa valaisimissa, joiden ”töpseli” eli pistotulppa ei käy nykyiseen suojamaadoitettuun pistorasiaan. Toinen ongelma liittyy viime aikoina lisääntyneeseen valaisimien tuunaukseen. Kun rakennellaan itse valaisimia, esimerkiksi materiaalien paloturvallisuus voi olla vähän sitä sun tätä. Miten vastuu jakautuu kirpputorin myyjän ja käytetyn tuotteen ostajan (kuluttajan) välillä?– Vastuu on sillä henkilöllä, joka on asettanut tuotteen myyntiin, ei ostajalla mutta ei myöskään esimerkiksi kirpputorin omistavalla taholla. Poikkeuksena on sähköromun myynti. Usein myyjää ohjeistetaankin katkaisemaan virtajohto, jolloin laite muuttuu toimintakelvottomaksi eli myydään romuna. Vastuu korjauksista siirtyy silloin ostajalle. Millaisia neuvoja annat kirpputorilta sähkölaitetta ostavalle? – Ihan ensimmäiseksi tarkistaisin, että laite on kaikin puolin ehjä: kuori, liitäntäjohto ja pistotulppa mukaan lukien. Erityistä huomiota kiinnittäisin jatkojohdon ulkovaippaan ja laitteen sisäänvientiin, etteivät johtimet ole näkyvillä laitteen ulkopuolella. Tietysti aina kannattaa varmistaa se, että laite toimii oikein ja että oleelliset asiakirjat, kuten käyttö-, turva- ja asennusohjeet, ovat saatavilla.

23

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 23

18.3.2014 16.35


© MOOMIN CHARACTERS™

Yksi elämä, loputon määrä tarinoita

24

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 24

18.3.2014 16.36


Millainen ihminen Tove Jansson oli? – Poikkeuksellisen utelias, avoin, tarkka ja rohkea sielu, taidehistorioitsija ja kirjailija Tuula Karjalainen luonnehtii. HAASTATTELU ANNA MALIN

25

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 25

18.3.2014 16.36


”Tehdä työtä ja rakastaa” perustuu Tove Janssonin ex librikseen ”labora et amare”. Nämä kaksi (työ ja rakkaus) olivat hänelle elämän ydin, tässä tärkeysjärjestyksessä, kirjan tekijä Tuula Karjalainen arvioi.

T

aidehistorioitsija ja kirjailija Tuula Karjalainen huikkaa tervehdyksen hymyillen. Hän istuu Akateemisen kirjakaupan kahvilassa kupposen äärellä ja on pukeutunut iloisiin väreihin ja kirkkaisiin asusteisiin. Häntä ympäröivät ystävät ja tutut jotka tulevat ja menevät. Tuula on kirjoittanut menestyskirjan Tove Jansson – tee työtä ja rakasta. Mestariteos on käännetty monelle kielelle ja käännetään jatkossa vielä useammalle. Syntyy tunne, että hän tuntee kaikki Helsingissä, ehkä koko maailmassa. Hän muistuttaa jotakuta, mutta ketä? – On ollut aika paljon töitä viime aikoina, Tuula sanoo vaatimattomasti. En oikein ehdi tavata ystäviäni tarpeeksi, juuri nyt minut täytyy lähteä tapaamaan japanilaisia vieraitani. Vieraat ovat museon johtajia ja assistentteja Japanista. Tove Janssonista kertovat juhlanäyttely Ateneumissa avaa 14. maaliskuuta ja Tuula on ison näyttelyn kuraattori. Syyskuussa näyttely suuntaa ulkomaille ja kiertue alkaa Japanista. Tuulalla on täysi työ ennakkovalmisteluissa. viime kesänä hän vieraili Japanissa tutustuakseen näyttely-ympäristöön. – Ajattele nyt. Tove Jansson on yksi eniten käännetyistä suomalaisista kirjailijoista. Hänen työnsä ovat löytäneet tiensä maailman joka kolkkaan. Tarinat ovat ajattomia ja ne puhuttelevat nuoria ja vanhoja.

”Hän oli ahkera ja osaava taiteilija.” On niin paljon enemmän kuin Muumit. Väitettä, että Tove Janssonia ärsyttäisi muumihahmojen kaupallinen menestystarina, Tuula ei purematta niele. – Tove hyväksyi muumien levityksen ja oli sitä mieltä, että mitä enemmän iloa ne tuottavat, sen parempi. Tietysti hän oli joitain asioita vastaan, mutta silloin hän kyllä sanoi sen. Muumitarinat ovat vain murto-osa Tove Janssonin luomuksista ja Tuula osoittaa kaunista kirjaa pöydällä. – Netissä on hauskoja persoonallisuustestejä, joissa voi vastata muutamiin kysymyksiin, ja sitten testi kertoo oletko Pikku Myy tai Muumimamma. En ole ikinä tehnyt sellaista testiä, enkä taida haluta, Tuula kertoo. Kirjailija ei kovin mielellään halua valita suosikkia Tove Janssonin hahmojen, kirjojen tai tarinoiden parista. Kuvataidetta on mahdotonta olla kommentoimatta, ja pie-

nen mietinnän jälkeen Tuula avaa kirjan. – 1930-luvun maalaukset puhuttelevat minua erityisesti, mutta eniten koskettaa omakuva, Tuula kertoo ja näyttää kolme suosikkia: ”Per il mio carissima Trinca” vuodelta 1939, ”Loboa” vuodelta 1942 ja Omakuva vuodelta 1975. Hän katsoo kauan viimeistä omakuvaa. – Tove Jansson oli arvoituksellinen henkilö eikä ole helppoa osoittaa sormella mikä hänestä teki niin ainutlaatuisen. Hän oli monipuolisesti lahjakas, ei vain yhdellä alueella. Sadut ja kirjat, kuvitukset, maalaukset – se kertoo jotain suhtautumistavasta. Aiotko kirjoittaa useammankin Tovekirjan? – (Huokaus) Tiedätkö, tämä voisi hyvin olla yhdeksänosaisen sarjan ensimmäinen, sen huomasin aika nopeasti. On niin paljon mistä voisi kirjoittaa, mutta juuri tänään en tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tuula myöntää, ettei ollut valmistautunut kirjan valtavaan suosioon. – Olin yllättynyt, kyllä! En tajunnut, että siitä tulisi näin iso juttu. Tove Jansson on muovannut suomalaista kulttuuria enemmän kuin uskommekaan. Voimme olla sitä mieltä, että tiedämme hänestä paljon, mutta kun alkaa kaivaa huomaa että onkin paljon enemmän. Hän oli ahkera ja osaava taiteilija. – Tuula kuvailee Tove Janssonia erityisen uteliaaksi, avoimeksi, tarkaksi ja roh-

26

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 26

18.3.2014 16.36


Tovea kyydissä TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

Tove Jansson osti simpukankuorista tehdyn isonokkaisen linnun maailmanympärysmatkallaan lahjaksi Per-Erik Holmbergille. ”Se näytti niin hassulta, että muistin sinut”, taiteilija kertoi myöhemmin. Lahjassa on Tove Janssonin signeeraus, Pejelle Hawaii, 1972, Tove.

© MOOMIN CHARACTERS™

keaksi sieluksi. Hän oli arvoituksellinen ja piti erityisen paljon hauskanpidosta, ilon tuntemisesta. Erityisen paljon hän rakasti tanssia ja rytmillä oli suuri merkitys hänen elämässään. Mitä meidän pitäisi oppia häneltä? – Tove Jansson oli luova ihminen, hän toteutti oman elämänsä. Teki juuri sitä mitä halusi tehdä ja loi taiteensa omin ehdoin. Ehkä tämä on se mistä voisimme ottaa oppia – toteuta oma elämäsi ja tee se ilolla ja tunteella. Hyvä neuvo. Aika kuluu, vieraat odottavat ja Tuula Karjalainen lähtee kohti uusia seikkailuja, seikkailuja jotka hän on itse toteuttanut. Omilla ehdoillaan. Kun hän taas vilkuttaa ohikulkeville tutuille, tajuan sen – hänhän muistuttaa Tove Janssonia!

Pellinkiläinen Per-Erik Holmberg huolehti vuodesta toiseen siitä, että Tove Jansson pääsi turvallisesti pienen ja karun Klovharun luodon mökille. Siellä hän vietti kymmeniä kesiä yhdessä kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa. Holmbergin muistikuvissa muumipeikkojen luoja oli miellyttävä ja rauhallinen ihminen. – Erityisen rauhallinen ja hiljainen hän oli silloin, kun tuuli oli voimakas ja vene keikkui enemmän kuin normaalisti. Matka luodolle kesti pitkälti toista tuntia Helsingin Eteläsatamasta, josta Holmberg taksiveneellään haki Janssonin ja Pietilän ja jonne hän vei heidät takaisin kesän lopussa. Myös vieraita piti välillä olla kyyditsemässä luodolle ja sieltä pois. – Muistan muun muassa erään tšekkiläisen, joka kertoi tunteneensa Emil Zatopekin. Ja pianisti ja säveltäjä Erna Taurohan kävi usein harulla. Holmberg kyyditsi myös Janssonin japanilaisia ystäviä, jotka olivat kääntäneet muumikirjoja japaniksi. Matkat Klovharulle sujuivat yleensä ilman ongelmia, paitsi kerran. – Tove oli ollut vieraineen kesäjuhlilla Skärgårdshemmetissä. Kun vein heidät juhlien jälkeen takaisin luodolle, tuuli oli niin voimakas, että tavanomaiseen maihinnousupaikkaan ei ollut asiaa vaan piti yrittää rantautua toiseen paikkaan. Siinä kohtaa oli sorainen pohja, eikä Tove Jansson aristellut hypätä veteen, koska veneellä ei päässyt aivan rantaan. – Går det bra, så ses vi igen (nähdään taas, jos hyvin menee), huusi Tove ja hyppäsi. Hyvinhän se meni, ja Tove Jansson ja Per-Erik Holmberg tapasivat vielä monen monta kertaa.

”Nähdään taas, jos hyvin menee!”

27

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 27

18.3.2014 16.36


Kivaa kevyttä!

KOONNEET SANNA NYLÉN JA NINA FRANSAS

KUVA EEVA KANGAS

Valoa ja rakkautta taimille

Kylvöt kuukalenterin mukaan Vanha kansa ajoitti kylvöt kuukalenterin rytmin mukaan. Vanhan maanviljelysopin mukaan täydenkuun jälkeen, laskevan puolikuun aikaan kylvettiin juurikasvit. Uuden eli mustan kuun jälkeen, kasvavan puolikuun aikana on lehtikasvien kylvön ja pistokkaiden juurruttamisen aika. Lähde: www.kotipuutarha.fi

Valon lisääntyessä voi kylvää sisälle puutarhan ensimmäiset taimet. Aikainen kylvö aikaistaa satoa, mutta liikaa ei kannata kiirehtiä, ellei käytössäsi ole kasvihuonetta tai muuta suurempaa taimikasvatustilaa. Kylvöruukuista loppuu ennen pitkää tila, eivätkä hennot taimet selviä avomaassa ennen maan lämpenemistä. Kylvämiseen ei kannata käyttää liian ravinteikasta multaa. Sopivaa kaktus- ja kylvömultaa myydään pusseissa, mutta voit myös laimentaa tavallista kukkamultaa reilusti hiekalla. Aseta kylvökset lämpimään paikkaan, suojaa vedolta ja pidä kylvökset kosteana. Tarjoa taimille runsaasti valoa ja rakkautta. Pitkän itämisajan lajeja ovat muun muassa chilit, paprikat, latva-artisokka, munakoiso ja jättisipulit. Maaliskuussa voit laittaa varhaisperunat itämään ja kylvää kasvihuonetomaatit, purjot, kiinansipulit, basilikat, timjamit, meiramit, sitruunamelissat ja salviat. Huhtikuun kylvölistalle pääsevät avomaantomaatit, kasvihuonekurkku, melonit, keräsalaatti, pinaatti ja kaalit. Toukokuussa ruukkuihin kylvettäviä lajikkeita ovat avomaankurkut, maissi, pavu, sekä kesä-ja talvikurpitsat.

Porkkanakakku

Tee näin

2 kanamunaa 2 dl sokeria 2 dl vehnäjauhoja 2 tlk kanelia 1 tlk vaniljasokeria 1 tlk soodaa 1 tlk leivinjauhetta 1 dl sulatettua voita 3 dl porkkanaraastetta

Vaahdota kanamunat ja sokeri. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää muna-sokerivaahtoon varovasti vuorotellen jauhoseosta, raastettua porkkanaa ja sulatettua voita. Sekoita tasaiseksi. Kaada seos voideltuun kakkuvuokaan ja paista noin 20-25 minuuttia 175 asteessa. Anna kakun jäähtyä. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja tuorejuusto sähkövatkaimella. Lisää tomusokeri. Levitä kuorrutus tasaisesti kakun päälle. Ripottele pinnalle hasselpähkinä- tai mantelirouhetta. Koristele sokerimassasta tehdyillä pienillä porkkanoilla ja laita persiljaa tai sitruunamelissaa lehdeksi.

100 g tuorejuustoa esim. Philadelphia (maustamaton) 250 g tomusokeria 2 tlk vaniljasokeria 60 g pehmeää voita ½ sitruunan mehua hasselpähkinä- tai mantelirouhetta

KUVA NINA FRANSAS

oranssia sokerimassaa persiljaa tai sitruunamelissaa

Ainesosat

Täyte

Resept

Koristeeksi

rkk inu a

Ihanan mehevä porkkanakakku syntyy tällä reseptillä! Se on helppo ja nopea tehdä. Porkkanat tekevät kakusta mehukkaan. Pehmeä tuorejuustokuorrutus sopii kakkuun loistavasti ja kakku on suussa sulaava.

Tarjoile! Säilytä porkkanakakku jääkaapissa.

Nam!

28

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 28

18.3.2014 16.36


TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA EEVA KANGAS

Vinkkejä eri sortin liikkujille Kevein askelin kesää kohti! Runsas valon määrä ja ilmassa leijuva lupaus kesästä motivoivat liikkeelle.

Himoliikkuja, hoi! Muista, että elimistösi tarvitsee myös palauttavaa, rauhallista liikuntaa. Älä unohda myöskään kehonhuoltoa. Jäikö venyttely vähemmälle huomiolle? Tässä kolme vinkkiä kokeiltavaksi. 1. Syvävenyttävä YIN-jooga tekee terää. Siinä venytetään joka puolella kehoa olevaa sidekudosta. Pitkiä venytyksiä syvennetään askel askeleelta pikku hiljaa, kehoa kuunnellen ja sen viesteihin reagoiden. 2. Kaikki tavalliset venytys- eli stretching-tunnit tekevät hyvää lihaksille. Venyttely ennaltaehkäisee runsaasta liikunnasta aiheutuvia ongelmia. 3. Leppoisa kävelylenkki metsässä on hyvä haaste aivoille. Samalla se rentouttaa mahtavasti toimien vastapainona teholiikkumiselle.

Kissojen kuningas – sohvaperuna! Et ole vielä löytänyt liikunnan iloa. Johtuneeko se siitä, ettet ole löytänyt itsellesi mieluisaa lajia? Vai pelkästä laiskuudesta? 1. Kävele. Aloita 5 minuutista ja lisää minuutti päivittäin. Kävele edes joka toinen päivä, edes 10 minuuttia kerrallaan. Nauti ulkoilmasta – teeskentele vaikka aluksi. Kyllä se nautinnoksi muuttuu!

2. Istualtaankin voi liikkua. Aloita siitä, että yrität istua selkä suorassa ja kaiva esiin tuolijumppaohjeet. 3. Mieti, mistä oikeasti pidät. Olisiko jokin pitämistäsi asioista yhdistettävissä liikuntaan – edes jotenkin? Jos pidät esimerkiksi sienikastikkeesta, voisitko kerätä siihen tarvittavat sienet itse?

29

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 29

18.3.2014 16.36


Näin sähkö siirtyy voimalaitokselta pistorasiaan SEPPO IISALO GRAFIIKKA PEAK PRESS/JUKKA SALMINEN

VOIMALAITOS

VOIMALAITOS

KANTAVERKKO 400 KV

LIITTYMISJOHDOT PIENJÄNNITEVERKKO (ILMAJOHDOT)

ASIAKAS PYLVÄSMUUNTAMO

ASIAKAS P PIENJÄNNITEVERKKO (MAAKAAPELI)

JAKOKAAPPI

30

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 30

18.3.2014 16.36


ti

K

antaverkko yhdistää Suomen eri alueet ja voimalaitokset toisiinsa. Kaikki voimalaitokset käyttävät kantaverkkoa sähkönjakeluun. Suomen kantaverkko on yhdistetty myös kaikkiin Suomen naapurimaihin. Sähköasemat muuttavat sähkövirran jännitteen jatkojakeluun sopivaksi. Keskijänniteverkko siirtää sähköä edelleen lähemmäs loppukäyttäjiä. Verkon jännite on jo huomattavasti pienempi kuin sähkön alkutaipaleella.

ka

etonurk

Muuntamot muuttavat jännitettä jälleen pienemmäksi. Nyt jännite on enää 230 tai 400V. 230V sähkövirtaa kutsutaan valovirraksi ja 400V sähkövirtaa voimavirraksi. Liittymisjohdot ovat sähkövirran viimeinen reitti kohti kulutuspaikkaa. Liittymisjohto on se johto, joka yhdistää rakennuksen sulaketaulun ja pienjänniteverkon toisiinsa. Lähde: Energia ja ympäristö

KANTAVERKKO 110 KV

SÄHKÖASEMA 400/110 KV

KESKIJÄNNITEVERKKO (ILMAJOHDOT)

SÄHKÖASEMA 110/20 KV

KESKIJÄNNITEVERKKO (MAAKAAPELI)

PIENJÄNNITEVERKKO (MAAKAAPELI) MUUNTAMO

Kantaverkon omistaa Fingrid Oyj, Porvoon Sähköverkko Oy muun verkko-osuuden aina asiakkaalle asti Sähköasemat 110/20 kV yhteensä 7 kpl: Vekkoski, Hattula, Ölstens, Kevätkumpu, Tolkkinen, Grännes ja Tjusterby

Keskijänniteverkko (ilmajohto) 20 kV: 783 km Pienjänniteverkko (ilmajohto) 0,4 kV: 1779 km Keskijänniteverkko (maakaapeli) 20 kV: 159 km Pienjänniteverkko (maakaapeli) 0,4 kV: 798 km Pylväsmuuntamoita: 871 kpl

Puistomuuntamoita: 266 kpl Jakokaappeja: 1250 kpl Porvoon Sähköverkko Oy:n sähköverkko on 3 500 km pitkä. Se palvelee noin 33 000 asiakasta.

31

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 31

18.3.2014 16.36


ka

ti

etonurk

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVA STUDIO LINDELL , ENERGIATEOLLISUUS

Kiinnostaako energia-ala?

Energia-alalle monta polkua • • • •

oppisopimuskoulutus ammatilliset oppilaitokset ammattikorkeakoulut yliopistot ja korkeakoulut

Miten kouluttaudun? Missä päin Suomea on alan oppilaitoksia ja milloin niihin haetaan? Katso tiedot www.energiamaailma.fi

Kehittyvä tietotekniikka iskee lujasti esimerkiksi rekka- ja taksikuskien hommiin. Mutta myös tulevaisuudessa on joukko aloja, joissa ihmisen korvaaminen robotilla on hankalaa tai mahdotonta. Tällaisia töitä on paljon energia-alalla. – Meillä on töitä laidasta laitaan. Osassa tarvitaan teknistä osaamista, kuten insinöörillä tai asentajalla on. Näiden lisäksi meillä on työpaikkoja asiakaspalvelussa ja hallinnossa, Energiateollisuuden asiantuntija Milka Kortet kertoo. Energia-alalta poistuu vuosittain lähinnä eläkkeelle noin 800 ihmistä. Heidän tilalleen tarvitaan uusia. Next Step –messuilta vauhtia

Energiateollisuus on ollut huolissaan siitä, etteivät nuoret tahdo keksiä alan tarjoamia hyviä työllistymisnäkymiä.

– Kokeiksi ja sisustussuunnittelijoiksi hakeudutaan ainakin osittain siksi, että työt ovat tulleet tutuiksi telkkariohjelmista. Ehkä Salkkareihin pitäisi saada yhdeksi roolihahmoksi voimalaitossuunnittelija, Kortet heittää. Hän tapasi runsaasti nuoria vuoden alussa pidetyillä Next Step -työpaikkamessuilla. Siellä hän jakoi tietoa ja kyseli, millaiset tehtävät heitä voisivat kiinnostaa. Tykkäätkö suunnitella rakennuksia? Silloin voisit pitää laitosten rakennuttajan töistä. Entä pidätkö luonnossa liikkumisesta vaikka moottorikelkalla? Voisit miettiä verkostoasentajan hommaa. Tai kenties viihdyt ihmisten joukossa,

32

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 32

18.3.2014 16.44


SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN

jolloin erilaiset henkilöstö- ja viestintätehtävät olisivat omiaan. Energiateollisuuden palkkaamien ihmisten kirjo on mittava, ja siihen mahtuvat niin kaukolämpöasentaja, markkina-analyytikko, tuulivoimainsinööri, ympäristösuunnittelija, kirvesmies, sovellusarkkitehti kuin salkunhoitaja. Ja tässä vain pieni osa pitkästä listasta. Lisää verkostoasentajia

Parhaillaan Suomeen tarvittaisiin nopeasti lisää ihmisiä verkostoasennuksiin, sillä sähkölinjat ovat siirtymässä maan alle. Pirkanmaalla on käynnistynyt aikuiskoulutus tilannetta helpottamaan, ja ammattikoulusta valmistuneille sähköasentajille on aloitettu verkkoasennuskoulutuksia. Käytännössä näistä koulutuksista valmistuville on työpaikka valmiina. Alalle tarvitaan lisää myös voimalaitospäälliköitä ja kaukolämpöasiantuntijoita. – Myös verkostosuunnittelijoita tarvitaan kiertämään maastoja ja neuvottelemaan alueista maanomistajien kanssa. Siinä pärjäävät hyvin ihmiset, jotka osaavat teknisen puolen ja tulevat ihmisten kanssa hyvin toimeen.

”Rekrytointitahti ideaalinen” Porvoon Energia -yhtiöt rekrytoi vuosittain muutaman uuden työntekijän. Viime vuonna yhtiössä aloitti kolme henkilöä. Määrän odotetaan pysyvän tällä tasolla lähivuosina. Talous- ja hallintojohtaja Merja Wilkmanin mukaan eläköitymistahti on yhtiön kokoon nähden ideaalinen. – Muutama eläköityminen vuodessa. Suuret ikäluokat ovat jo pääsääntöisesti siirtyneet eläkkeelle, eli mitään rynnäkköä ei ole lähivuosina odotettavissa. – Tavoitteena on, että henkilöstöresurssit vastaavat määrältään ja laadultaan toiminnan tarpeita. Pyrimme varautumaan jokaiseen eläkkeelle siirtymiseen ajoissa samoin kuin uuden henkilön palkkaamiseen ja perehdyttämiseen. Porvoon Energia on työllistänyt viime vuosina noin 20 kesätyöntekijää, eli 20 prosenttia vakinaisesta henkilökunnasta. – Mieluiten alalle opiskelevia tai alasta kiinnostuneita koululaisia tai opiskelijoita. Valtaosa heistä on kesälomasijaisia. Toisaalta kesätyöntekijät ovat osallistuneet myös erilaisiin projekteihin, esimerkiksi biovoimalaitoksen alueen siivoustöihin, muuntamokaappien puhdistuksiin ja jopa koristeluun sekä arkistojen siivoukseen. Kesän 2014 kesätyöntekijät on jo valittu.

Porvoon Energian henkilöstö, ikäjakauma 2013 Yli 60-vuotiaita 12 kpl 50–59-vuotiaita 43 kpl 40–49-vuotiaita 26 kpl 30–39-vuotiaita 13 kpl Alle 29-vuotiaita 11 kpl Yht. 105 kpl

Keski-ikä 46,5 vuotta • Porvoon Energia -yhtiöissä työskentelee yhteensä 105 henkilöä. • Keski-ikä on 46,5 vuotta. • Porvoon Sähköverkon palveluksessa on 35 henkilöä, joista 25 on sähköasentajia. Voimalaitosten operaattoreita on 25.

– Koulun penkillä kaikkia taitoja ei opi, vaan sieltä saa peruskoulutuksen. Loput opitaan alan yrityksissä, Milka Kortet toteaa.

• Lisäksi sähkö- ja kaukolämpötehtävissä olevat insinöörit eli työnjohto ja suunnittelu muodostavat merkittävän henkilöstöryhmän, 25.

33

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 33

18.3.2014 16.36


Energiapäivä 7.9.2013

Ja meillä oli niin mukavaa…!

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 34

18.3.2014 16.36


Energidag 7.9.2013 Och vi hade s책 trevligt...!

35

PBE 1-2014 TAITTO FI +2.indd 35

18.3.2014 16.36


Porvoon Energia 1/2014