Morjens 1/2014

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2014

LEIRIT

LÄHELLÄ & KAUKANA

LOVIISAN TALOUS

SEITSEMÄN KUNTAA YHTEEN? Yhdistymisselvittely jatkuu vuoden lopulle

ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA! Europarlamenttivaalit 2014

IK – Itella Oyj Julkinen tiedote

Kulttuuritoimen kuulumisia

FRISBEEGOLF LIIKUTTAA MIESTÄ

Nuorten työnjako

Pääkirjoitus

Morjensia tarvitaan Aika kuluu nopeasti. Uusi Loviisa on jo viisivuotias, ja kädessäsi on Morjens-lehden yhdeksäs numero. Vuosien varrella on tullut selväksi, että loviisalaiset arvostavat omaa tiedotuslehteään. Siitä kertovat meille tuleva suora palaute ja vuosina 2011 ja 2013 tehtyjen asukaskyselyjen tulokset.

Syksyllä 2013 Loviisassa, Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä tehty kysely osoitti, että asukkaat pitävät painettua sanaa edelleen tärkeimpänä kaupunkien ja asukkaiden välisenä viestintäkanavana. Yli 65 prosenttia asukkaista haluaa lukea kaupungistaan ja sen toiminnasta kaupungin asukas- tai infolehdestä ja paikallislehdistä. Loviisassa osuus oli vielä korkeampi – 70 prosenttia kyselyyn vastanneista loviisalaisista haluaa mieluiten tietoa kaupungin toiminnasta kaupungin asukaslehdestä sekä päivälehdestä.

Uudessa Loviisassa olemme pyrkineet

Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand

Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine

Toimitus ja ulkoasu: peak press Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola / Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén

Paino: Lönnberg Painot Oy / Paperi G-Print 100g

2

kommunikoimaan asukkaiden kanssa eri kanavien – niin sähköisten kuin painettujen – kautta. Kaupungin ja julkisen sektorin toimijoina viestimme hyvin erilaisille ihmisille, ikäjakaumaltaan nollan ja sadan vuoden välillä. Koska kaikilla asukkailla ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, emme voi siirtyä pelkästään sähköiseen viestintään.

Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kunnat ovat yhä vahvemmin mukana sosiaalisessa mediassa. Melkein kaikki kunnat, joissa on enemmän kuin 20 000 asukasta, ovat Facebookissa. Aktiivisimpia ovat nuorisotoimi ja kirjastot.

Loviisan toimialoista matkailu, nuorisotoimi ja kansalaisopistot ovat olleet Facebookissa jo jonkin aikaa. Lähivuosina kaupunki on entistä tiiviimmin mukana sosiaalisessa mediassa, joka täydentää jo käytössä olevia kanavia.

ANNA PALAUTETTA / OTA YHTEYTTÄ: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi puh. 019 5551 www.loviisa.fi/osallistujavaikuta

Morjensin kansikuvamalleina ovat koulunkäyntiavustajat Jonna Kiviranta ja Andreas Hietala.

Lilian AndergårdStenstrand, viestintäpäällikkö morjens@loviisa.fi

"Vuosien varrella on tullut selväksi, että loviisalaiset arvostavat omaa tiedotuslehteään."

Avoimuuden puolestapuhuja Kristina Lönnfors, olet hiljattain aloittanut Loviisan kaupungin uutena hallintojohtajana. Mitkä ovat päällimmäiset tunnelmat?

– Hyvillä mielin ja innolla perehdyn uusiin tehtäviin. Vastaanotto on ollut ystävällistä ja on ilo tutustua uusiin työkavereihin, joiden joukosta löytyy sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia.

Olet aiemmin toiminut Loviisassa muun muassa kuluttajaneuvojana ja velkaneuvojana. Millaisia muistoja sinulla on noista ajoista?

– Monipuolisista tehtävistä on jäänyt paljon hyviä muistoja. Opin silloin monia sellaisia asioita, joita edelleen hyödynnän työssäni. Hauskana

KRISTINA LÖNNFORS Loviisan hallintojohtaja 17.3.2014 alkaen Kotitalousopettaja 1987, oikeusnotaari 2005, oikeustieteen maisteri 2008, varatuomari 2013 Työskennellyt aiemmin mm.

Loviisan kaupungin kuluttajaneuvojana ja velkaneuvojana, Itä-Uudenmaan oikeusaputoimiston yleisenä edunvalvojana ja julkisena oikeusavustajana Neljän lapsen äiti Harrastukset: lukeminen, partiotoiminta

yksityiskohtana muistan ajan, jolloin ensimmäiset internet-yhteydet saatiin tietokoneisiin. Silloin meillä oli tiukat rajoitukset hakumäärille.

Kuka olisi tuolloin osannut ennakoida, miten itsestään selvä työkalu tietokone kaikkine ohjelmineen on tänä päivänä.

Olet opiskellut aikuisena juristiksi työn ja perheen ohella. Mikä merkitys sillä on uuteen tehtävään sopeutumisen kannalta?

– Perheen ja työn ohella opiskeleminen on opettanut asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja hyväksymään sen, että järjestystä ja asioiden tärkeysastetta on muutettava tilanteen mukaan – joskus hyvinkin nopeassa tahdissa. Vaikka asioita pyrkii suunnittelemaan hyvin ja tekee parhaansa, ei kaikki kuitenkaan aina suju niin kuin Strömsössä.

sa pidettävien europarlamenttivaalien järjestelyt ovat käynnistyneet.

Myös kuntien yhdistymisselvitykset työllistävät hallintojohtajaa.

Millaista hallintokulttuuria haluat edistää?

– Hallintokulttuuri saisi mielestäni olla vuorovaikutteista, avointa, keskustelevaa ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa. Asioiden sujuvuuden kannalta haluan osaltani edesauttaa niiden asianmukaista, tehokasta ja joutuisaa käsittelyä.

Mikä tulee ensimmäiseksi mieleesi sanoista kura, sote, Liljendal?

– Likaiset tassunjäljet, asiakirjapino, siellä minä asun!

Mitkä ovat hallintojohtajan tärkeimmät ajankohtaiset tehtävät?

– Näin tehtävän alkutaipaleella ajankohtaista on tietysti tutustua omaan tehtäväkenttään ja työyhteisöön sidosryhmineen.

Työaikaani rytmittävät kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouksiin liittyvät asiat. Toukokuus-

3

Hyötytietoa Tykkää ja jaa!

Etsitkö apua vai tarjoatko palveluita?

Muista yritysrekisteri!

Loviisan matkailutoimistolla on oma VisitLoviisa -sivusto myös facebookissa. Käy kurkkaamassa!

Tykkäämällä sivustosta saat jatkossa itsellesi tuoreet tiedot Loviisan konserteista, näyttelyistä ja muista tapahtumista.

Voit myös kutsua muita tykkäämään sivusta ja jakaa sitä. Näin teet Loviisaa tunnetuksi tuttavapiirillesi ympäri Suomen ja maailman.

Kaupungin verkkosivuilla olevan painikkeen kautta pääset kätevästi Loviisan seudun yritysrekisteriin. Rekisteristä voit hakea yrittäjiä ja palveluntarjoajia toimialoittain tai hakusanoilla.

Jos olet yrittäjä, muistathan tarkistaa, että oman yrityksesi tiedot löytyvät rekisteristä ja että ne ovat ajan tasalla. Mikäli tiedot ovat vanhentuneet, voit lähettää korjatut tiedot sivulla olevan lomakkeen kautta ja ne päivitetään rekisteriin. www.loviisa.fi/yritysrekisteri

www.facebook.com/VisitLoviisa www.visitloviisa.fi

Loviisassa arvostetaan asukaslehteä ja tartutaan puhelimeen Loviisan kaupungin viestintä sai tyydyttävän arvosanan 7– syksyllä 2013 toteutetussa asukasviestintäkyselyssä. Arvosana nousi hieman edellisestä, vuonna 2011 tehdystä kyselystä.

Vastaajista 70 prosenttia haluaa mieluiten saada tietoa kaupungin toiminnasta asukas- ja tiedotuslehdestä sekä kaupungin tiedotteista.

Morjens-infolehti on verkkosivujen ohella kaupungin keskeisiä viestintäkanavia. Paperiviestintä on edelleen arvossaan, verkkoviestintään turvautui vain 45 prosenttia vastaajista.

Kaupunkilaiset arvostavat myös paikallislehtiä tiedonvälittäjinä. Lähes neljä viidestä kyselyyn vastanneesta kertoi seuraavansa niitä.

– Hieman yllättävää on se, että painettu viestintä on edelleen näin suuressa suosiossa, vaikka verkkosivujen käyttö onkin lisääntynyt edellisestä tutkimuksesta. Sosiaalisen median kautta tiedottamista kaipasi silti vain 5 prosenttia vastaajista. Merkittävä erikoispiirre Loviisassa on myös puhelimeen tarttuminen. Pienessä 4

Morjens

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2013

IK – Itella Oyj Julkinen tiedote

Ehkäisevä nuorisotyö auttaa kouluissa

NUORTEN TYÖNJAKO SINULLE 13–17-VUOTIAS NUORI!

kuntafuusion saldo vahvasti positiivinen

Yrittäjäneuvonta yhdeltä luukulta Vihdoinkin uutEEn kouluun! liittEEnä kaavoituskatsaus

kaupungissa kynnys soittaa on alhainen, kertoo viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand.

Ennakoivaa tietoa kaivataan Loviisalaiset olivat sitä mieltä, että kaupungin viestintä ottaa eri kieliryhmät huomioon hyvin ja että kaupungin viestinnästä on hyötyä asukkaille.

Kaupungin antamaa tietoa pidettiin luotettavana.

Samalla asukkaat toivoivat, että kaupunki tiedottaisi isoista hankkeista ja valmisteilla olevista asioista enemmän ja aikaisemmin.

– Pyrimme edelleen parantamaan toimintaamme ja otamme huomioon tämän palautteen, Andergård-Stenstrand lupaa.

Kysely lähetettiin syyskuun ja lokakuun vaihteessa 500:lle satunnaisesti valitulle 18–70-vuotiaalle loviisalaiselle. Kyselyn toteutti Kuntaliitto-konserniin kuuluva FCG, ja se tehtiin samaan aikaan myös Helsingissä, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Osallistu työnjakoon, kerää arvokasta työkokemusta ja työllisty tulevaisuudessa helpommin! Työkokemusta voit kerätä 9.–13.6.2014.

HOMMA TOIMII NÄIN: Ilmoittaudu mukaan facebookissa ”Nuorten työnjako” -sivustolla tai paikan päällä vapaa-aikatoimistossa (Karlskronabulevardi 8). Työpäivä alkaa kello 9.30 työnjaolla, työpassin leimaamisella ja paikan valinnalla. Sitten vain töihin!

Työpäivän päätteeksi saat työpaikaltasi leiman suoritetusta työstä. Viikon aikana keräät kymmenen leimaa passiisi ja ennen kaikkea arvokasta työkokemusta, johon voit viitata kesätyöpaikkaa hakiessasi.

Vastuullinen järjestäjä: Loviisan kaupunki, vapaa-aikatoimisto Yhteyshenkilöt Emmi Pulliainen, puh. 0440 555 387 emmi.pulliainen@loviisa.fi Nina Mikvelt, puh. 0440 555 386 nina.mikvelt@loviisa.fi

Raatihuoneen tornikello käy taas Loviisan Raatihuoneen alkuperäinen mekaaninen tornikello on kunnostettu näyttämään taas oikeaa aikaa kaupunkilaisille. Kellokoneiston kunnostamisesta vastasi kelloseppä Jouni Pöllänen.

Mekaaninen tornikello on vedettävä kerran viikossa, joten kaupungin kiinteistönhoitajien toimenkuva on laajentunut kattamaan viikoittaiset käynnit Raatihuoneen tornissa.

Raatihuone valmistui vuonna 1862, jolloin myös tornikello hankittiin. Kellon on valmistanut tunnettuun Könnin sukuun kuuluva kelloseppä Carl Oskar Glasberg. Loviisan kello on kuudes Glasbergin valmistamista kahdestatoista kellosta.

PERUSTURVALAUTAKUNTA ESITTÄÄ:

25 pakolaista Loviisaan 2015 Loviisan perusturvalautakunta ehdottaa, että Loviisa ottaa vuonna 2015 vastaan 25 pakolaista ja vuodesta 2017 alkaen noin kymmenen uutta pakolaista vuosittain. Asia menee vielä kaupunginhallitukseen, ja lopulliset päätökset tehdään valtuuston kokouksessa syksyllä.

Esitys perustuu pakolaiskoordinaattori Saana Hansenin laajaan selvitystyöhön.

– Vastaanotettavat pakolaiset ovat kiintiöpakolaisia, joille myönnetään turvapaikka humanitäärisistä syistä. Tänä vuonna Suomi vastaanottaa yhteensä 1050 kiintiöpakolaista, Saana Hansen kertoo.

Valtio osallistuu kotouttamiskustannusten kattamiseen huomattavalta osin. Korvauksen saamisen ehtona on Ely-keskuksen kanssa tehtävä sopimus ja lakisääteinen kotouttamisohjelma.

Saana Hansen muistuttaa, että pakolaisille on myös tarjottava riittävästi ohjausta, jotta he pääsevät arjessa alkuun kaikilla elämän osaalueilla.

– Kunnan työntekijöille se voi olla haastavaa työtä, ja siksi henkilökunnan monikulttuuriseen koulutukseen pitää panostaa. Lisäksi jokainen kuntalainen voi vaikuttaa omalla käytöksellään turvallisen asenneilmapiirin ja suvaitsevaisen vastaanoton varmistamiseksi, Hansen tähdentää.

Kotoutusta edistettävä Kotouttamisohjelmaa toteuttavat kunnan eri toimialat ja sitä tukevat vapaaehtoiset kansalaisjärjestöt ja seurakunnat. Näin halutaan varmistaa pakolaisten sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin ja kulttuuriin.

– Pakolaisia ei voi eristää omiin oloihinsa, vaan heille tulee osoittaa ensiasunto ja hyvät maahanmuuttopalvelut, jotka edistävät kotoutumista ja sopeutumista.

Saana Hansen

PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT PAKOLAINEN on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisuutta määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

KIINTIÖPAKOLAISET ovat YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun UNHCR:n pakolaisiksi luokittelemia tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä, joiden pakolaistausta on tutkittu. He tulevat pakolaisleirin kautta Suomeen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti Suomi vastaanottaa tänä vuonna 1050 kiintiöpakolaista. Heistä noin puolet tulee sisällissodan runtelemasta Syyriasta.

TURVAPAIKANHAKIJAT ovat henkilöitä, jotka pyytävät suojelua ja oleskeluoikeutta Suomesta. Hakemuksen käsittelyn ajan he asuvat vastaanottokeskuksissa, minkä jälkeen heille myönnetään turvapaikka, toissijainen oleskelulupa tai heidät käännytetään. Suomeen tulee vuosittain noin 3000 turvapaikan hakijaa, joista reilulle 40 prosentille on myönnetty lupa jäädä maahan.

5

Hyötytietoa Laivasillan satama-allas ruopataan syksyllä Laivasillan vierasvenesataman laiturialueen ruoppaus alkaa syyskuussa heti kesän veneilykauden jälkeen. Työ kestää arviolta kaksi tai kolme kuukautta.

Loviisanlahden väylä Tullisillalta Laivasillan edustalle ruopattiin jo viime syksynä.

– Kesällä 2015 Laivasillan laituriin voivat kiinnittyä 2,7 metrin syväyksellä olevat veneet, yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos kertoo.

Ruoppauksen jälkeen laiturialueen syvyys on 1,5-2,7 metriä.

Itse väylä on 2,7 metriä syvä.

Loviisan vierasvenesatamassa on 55 venepaikkaa ja kaikin puolin erinomaiset palvelut.

Se sai kunniamaininnan Suomen Messujen ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä Vuoden vierasvenesatama 2014 -äänestyksessä.

KULTTUURITOIMESSA MUUTOKSIA

OM

SAN

AT

Filosofian maisteri Jenny Olsson-Korsu on nimitetty kirjasto- ja kulttuuritoimen päälliköksi. Museointendenttinä aloitti maaliskuussa egyptologi Jaana Toivari-Viitala.

”Saan astua isoihin saappaisiin” Jenny Olsson-Korsu on hoitanut maaliskuusta alkaen sekä kirjastotoimen päällikön että kulttuuritoimen päällikön työt. Entistä kulttuuritoimen ja museon yhteistä johtajavirkaa ei enää ole.

– Saan astua isoihin saappaisiin. Pidän haastetta erittäin inspiroivana, joskin se tuo mukanaan paljon lisätyötä. Mutta näin kannan oman korteni säästötalkoisiin, Jenny OlssonKorsu kommentoi.

Yhteistyötä tehdään nyt ja tulevaisuudessa paljon, ja työnjako selkiytyy ajan mukana.

– Onneksi museo on Jaana Toivari-Viitalan osaavissa käsissä, ja hän tekee muitakin kulttuuripuolelle kuuluvia töitä. Lisäksi meillä on osaavat kulttuuriohjaajat, Jenny Olsson-Korsu sanoo.

Kulttuuripuolen hoitaminen ei ole Olsson-Korsulle uutta.

Hän on kansatieteen ja informaatiotutkimuksen ohella opiskellut kulttuurihistoriaa ja kulttuurien välistä viestintää. Pernajassa hän hoiti kulttuuri- ja kirjastotoimea vuosina 2004–2010.

Kirjasto- ja kulttuuritoimen päällikkö Jenny Olsson-Korsu puh. 040 778 6385 jenny.olsson-korsu@loviisa.fi

6

Työtahti kiihtyy moottoritietyömaalla Koskenkylä–Kotka-moottoritie avataan kokonaisuudessaan liikenteelle syksyllä 2014.

Rakentaminen alkoi marraskuussa 2011, ja moottoritie avattiin osittain liikenteelle viime vuonna. Työt kolmella vielä rakenteilla olevalla tieosuudella kulkevat pääosin uudella linjauksella, mutta vaikutukset näkyvät myös valtatie 7:n liikenteessä alennettuina nopeusrajoituksina.

Työmaainsinööri Noora Linnasalo-Ahon mukaan töitä tehdään kohteesta riippuen kello 6–22 välisenä aikana, paikoitellen myös viikonloppuisin.

– Työtahti kiihtyy pikkuhiljaa kaikilla vielä rakenteilla olevilla tieosuuksilla.

Moottoritielle rakennetaan kuusi uutta eritasoliittymää: Loviisan itäinen, Ruotsinpyhtää, Ahvenkoski, Pyhtää, Siltakylä ja Heinlahti.

ePress -lehtipalvelu

”Historia on aina läsnä” Loviisalainen egyptologi ja filosofian tohtori Jaana Toivari-Viitala on työskennellyt pitkään ulkomailla ja Helsingissä. Hän on nyt ensimmäistä kertaa töissä kotikaupungissaan.

– Olen ottanut uuden tehtävän innolla vastaan. Toiveeni on, että museokäynnit lisääntyvät.

Museo on yhteinen sosiaalinen tila, johon ei ole pääsymaksua. Haluan, että kynnys tulla museoon madaltuu entisestään, Jaana Toivari-Viitala sanoo.

Paraikaa suunnitellaan entisajan koulukäynnistä kertovaa näyttelyä.

– Historia on aina läsnä. Ilman menneisyyttä ei ole tulevaisuutta, ja museo on paikka, joka kokoaa yhteisöllisen muistin.

Egypti!-näyttelyn tuottaja Jaana Toivari-Viitala on osallistunut myös Loviisan kulttuuripoliittista linjausta tekevän työryhmän työhön.

– Olen todella mielissäni, että saan uudessa pestissäni työskennellä laajemminkin loviisalaisen kulttuurielämän hyväksi. Kulttuurilla on itseisarvonsa, se on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, hän linjaa.

Loviisan Haravankylässä asuva uusi museointendentti tunnetaan Loviisassa parhaiten hienosta Egypti!-näyttelystä, jonka hän tuotti Loviisan museolle vuonna 2009.

Loviisan itäinen eritasoliittymä

Nyt voit lukea lehdet sähköisesti kirjastossa

Toivari-Viitala väitteli egyptologian tohtoriksi Hollannissa Leidenin yliopistossa vuonna 2000. Hän on opiskellut myös Uppsalan ja Kööpenhaminan yliopistoissa sekä ollut pitkään kenttätöissä muun muassa Egyptissä. Helsingin yliopiston egyptolo­ gian dosenttina hän on toiminut vuodesta 2004.

Toivari-Viitala on kirjoittanut kirjat Muinais­ egyptiläinen kuolleiden kirja (Basam Books 2001) ja Kirjeitä muinaisesta Egyptistä (Basam Books 2004).

Museointendentti Jaana Toivari-Viitala puh. 0440 555 357 jaana.toivari-viitala@loviisa.fi

Loviisan kaikkiin kirjastoihin on hankittu ePress-lehtipalvelu, jonka avulla voi lukea sähköisesti yli sataa suomalaista sanomalehteä näköisversioina kaikilta kirjaston koneilta.

- ePress-palvelu täydentää sanomalehtivalikoimaamme, jota olemme joutuneet supistamaan määrärahojen kaventuessa ja lehtien kallistuessa.

Palvelu on kirjaston käyttäjille maksuton ja maantieteellisesti kaikkien ulottuvilla, kirjasto- ja kulttuuritoimen päällikkö Jenny Olsson-Korsu kertoo.

Valtakunnan suurin sanomalehti Helsingin Sanomat ei ole palvelussa mukana, mutta noin sata muuta suomen- ja ruotsinkielistä sanomalehteä ympäri Suomen kylläkin.

– Syksyllä laajennamme palvelun e-kirjoihin, kunhan eräät tekniset asiat on ratkaistu. Sähköiset kirjat tekevät tuloaan, ja pian asiakkaat voivat lainata niitä lukulaitteilleen samaan tapaan kuin perinteisiä painettuja kirjoja aiemmin.

Lisätietoja Jenny Olsson-Korsu, puh. 040 778 6385 jenny.olsson-korsu@loviisa.fi 7

Matonpesu on hauskaa!

Loviisassa on lukuisia matonpesupaikkoja, jotka otetaan käyttöön viimeistään toukokuun puoleenväliin mennessä. Tulevina vuosina kelluvia matonpesupaikkoja poistetaan käytöstä. Osa niistä korvataan kuivalle maalle rakennettavilla ympäristöystävällisillä matonpesupaikoilla. Niissä vesi otetaan joko merestä tai vesijohdosta ja pesuvesi johdetaan jätevesiviemäriin.

Kelluvat mattolaiturit ovat kaikki ”vanhanaikaisia” – eli pesuvedet menevät vesistöön.

– Koska haitatonta pesuainetta ei ole, on pesuainevalintoja tehdessä tärkeä varmistaa, että aine on biohajoava ja varustettu esimerkiksi joutsenmerkillä. Pääasia on, että pesuaineita ei yliannostella. Vain vähän riittää, muistuttaa ympäristönsuojelusihteeri Maud Östman.

Jos peset mattosi vaikkapa mökillä, etsi paikka vähän rannasta poispäin. Näin pesuvesi imeytyy maahan eikä suoraan vesistöön.

Lisätietoja: Maanrakennusmestari Irma Korppi Yhdyskuntatekniikka puh. 0440 555 849, irma.korppi@loviisa.fi 8

Matonpesupaikat RUOTSINPYHTÄÄN KAUPUNGINOSA: Riissalmen uimapaikkamatonpesupaikka, Riissalmentie, kelluva matonpesupaikka Kiramon uimapaikka-matonpesupaikka, Kiramontie, kelluva matonpesupaikka Ahvenkosken matonpesupaikka, Elimäentie, kelluva matonpesupaikka LOVIISAN KAUPUNGINOSA: Määrlahden matonpesupaikka ja venelaituri, Saaristotie, kelluva matonpesupaikka Sahaniemen matonpesupaikka, Vanha Sahatie, maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Valkon matonpesupaikka ja venelaiturialue, Ilmarisentie (ns.

Sistolanranta), maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 PERNAJAN KAUPUNGINOSA: Pernajan kirkonkylän matonpesupaikka, Pernajantie, urheilualueen yhteydessä maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22

Koskenkylän matonpesupaikka, Staffaksentie, maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Isnäsin matonpesupaikka, Isnäsintie, urheilualueen yhteydessä maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Kuggomin matonpesupaikka, Haddomintie, maalla oleva LILJENDALIN KAUPUNGINOSA: Sävträsk, Bäckasinkuja, maaseututoimiston takapihalla, maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Sahaniemen ja Valkon matonpesupaikat ovat herkkiä meriveden korkeuden vaihteluille. Mahdolliset korjaukset matonpesupaikoilla tehdään virkaaikana ma–to klo 7–16 ja pe klo 7–14 Matonpesupaikat suljetaan syyskuun aikana, viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

RISUJA, RUUSUJA,

METSÄÄ JA NIITTYÄ Kaupungin puistoyksiköllä on iso työmaa.

Pelkästään taajamametsää on tuhat hehtaaria.

Loviisan puistoyksikössä työskentelee neljä vakituista puistotyöntekijää ja kolme kausityöntekijää, kaupunginpuutarhuri ja työnjohtaja sekä kesätyöntekijät, joita on parisenkymmentä. Yhdessä he hoitavat Loviisan puistot ja istutukset, avoimet luonnonmukaiset viheralueet, taajamametsät, keskustan sankarihaudat, viljelypalstat ja yleiset leikkipaikat.

Pinta-alaa työmaalla on enemmän kuin Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla yhteensä.

– Eri tehtävissä tarvitaan monenlaista osaamista metsurintöistä leikkipuistoasiantuntijuuteen. Onneksi meillä on osaava ja moneen taipuva tiimi, kertoo kaupunginpuutarhuri Anna-Riitta Pohjola.

Asukasyhteistyön merkitys kasvaa Puistoyksikkö ei ole välttynyt kaupungin talouden tehostamistoimenpiteiltä. Muun muassa oma kasvihuone on lopetettu, ja kausityöntekijöiden työaikaa on jouduttu lyhentämään.

Resurssien leikkaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että puistoyksikkö ei jatkossa pysty huolehtimaan kaikesta siitä, mihin on aiemmin totuttu.

Anna-Riitta Pohjola vinkkaakin, että ahkerat puistonkäyttäjät voivat pienillä teoillaan auttaa.

– Nostaa roskan tai ilmoittaa havaitsemastaan viasta. Tällaisissa ihmisten yleiseen viihtyvyyteen liittyvissä asioissa asukkaat voivat auttaa merkittävästi.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee kaupungin puistojen viereisten taajamametsien risutalkoot.

– Asukkaat voivat auttaa sopimalla meidän kanssamme tietyn alueen risujen keräyksestä, jolloin puistoyksikkö huolehtii risujen poiskuljetuksesta. Tällainen pienimuotoinen apu on kaikkien yhteinen etu, ja olemme siitä kiitollisia.

Jättiputkien torjuntaan!

Anna-Riitta Pohjolan mukaan asukasyhteistyön merkitys näkyy erityisen selvästi vieraskasvien torjunnassa.

– Esimerkiksi jättiputki ei kuulu meidän luontoon. Se on niin kutsuttu fototoksinen kasvi, joka voi aiheuttaa jopa toisen asteen palovammoja. Jättiputket ovat levinneet pihoilta, joilla niiden torjunta kuuluu asukkaalle. Jättiputkea torjutaan parhaiten poistamalla kukinnot siementämisen estämiseksi ja kaivamalla juuret ylös, jos mahdollista.

Puistoyksiön puutarhurille, Henri Walliukselle vieraskasvien torjunta

on arkea. Hän korostaa suojautumisen tärkeyttä.

– Mitä tekeekin, jättiputken torjunnassa kannattaa käyttää suojavaatetusta. Levinneistä jättiputkista pyydetään ilmoittamaan puistoyksikköön, joka torjuu kasvia omilla alueillaan.

Loviisassa jättiputki on onneksi melko hyvin hallinnassa.

– Mutta tarkkana saa olla, sillä kasvi leviää helposti. Toinen vierasperäinen kasvi, jonka torjunnassa puistoosasto ottaa mielellään apua vastaan, on punakukkainen jättipalsami. Se ei ole myrkyllinen, joten niittäminen talkoillakin on mahdollista.

– Se on komea kasvi, mutta peittää alleen kaikki muut. Myös isotuomipihlaja sekä teiden ja radan varressa rehottavat lupiinit ovat ei-toivottujen listalla, sillä niiden alle jäävät hennonkauniit ketokukat kuten hiirenvirna, niittynätkelmä, kissankello ja päivänkakkara, Wallius kertoo.

Yhteystiedot: Tekninen keskus/puistoyksikkö Kaupunginpuutarhuri, hortonomi Anna-Riitta Pohjola, puh. 0440 555 468 anna-riitta.pohjola@loviisa.fi Työnjohtaja, puutarhuri Evelyn Tahvanainen, puh. 0440 555 905 evelyn.tahvanainen@loviisa.fi 9

Seniorit

Muutosten tuulet puhaltavat perusturvakeskuksessa

Perusturvakeskuksessa haetaan säästöä ja synergiaetua järjestämällä uudestaan työskentelytiloja ja tehostamalla henkilökunnan toimintatapoja.

Loviisan kaupungin isoin säästövaade – 750 000 euroa vuonna 2014 – kohdistuu perusturvakeskukseen. Suunniteltuja säästökohteita on monta, joista muutamat ovat jo toteutuneet tai ovat toteutumassa pian.

Senioripalvelujen palvelupäällikkö Lisbeth Forsblom on tyytyväinen toistaiseksi saatuihin tuloksiin.

– Uskon, että alkuvaikeuksien jälkeen sekä henkilökunta että 10

asiakkaat hyötyvät uudistuksista.

Asiakaslähtöisyys on toimintamme perusta säästötoimenpiteistä huolimatta, hän sanoo.

Kodinomaisiin tiloihin Muutoksen tuulet ovat alkaneet jo puhaltaa senioripalveluissa ja Loviisan terveyskeskuksessa. Ratkaisuissa on oltu rohkeita ja innovatiivisia.

– Liljendalissa avataan remontoitu terveystalo toukokuun alussa.

Rosenkullan yhteydessä sijaitsevaan terveystaloon siirretään sairaalan osasto viiden intervallipotilaat, eli intervallipotilaat pääsevät kodinomaisiin tiloihin. Intervalliyksikkö tulee olemaan osa Rosenkullaa, ja sinne on palkattu kolme uutta lähihoitajaa.

– Henkilökunnan määrää ei ole lisätty, vaan osasto viisi suljetaan kesäksi ja avataan pienemmällä potilasmäärällä syksyllä. Osasto viiden henkilökunnan työt järjestetään uudelleen, osa hoitajista siirtyy muille osastoille ja osa siirtyy eläkkeelle.

Forsblom pitää lyhytaikaisessa hoidossa olevien asiakkaitten pääsyä kodinomaisiin tiloihin tärkeänä kuntoutumisen kannalta.

– Onhan kodinomainen ympäristö mukavampi kuin sairaalan sänky.

Enemmän aikaa asiakkaalle Loviisan terveyskeskuksen muistipoliklinikka on siirretty senioripalvelukeskukseen, jossa muistikoordinaattori ja neurologi käyvät tarpeen mukaan. Samalla ahtaudes-

LEIRIT LÄHELLÄ JA KAUKANA

Kuva: Juha-Pekka Palasmaa

ta kärsineen terveyskeskuksen muistipoliklinikan tilat saadaan uuteen käyttöön. Senioripalvelukeskuksessa työskentelee muun muassa palveluvastaava, palveluohjaaja ja kotiutuskoordinaattori. Myös keskustan kotihoidon kanslia on senioripalvelukeskuksen yhteydessä.

– Asiakkaan kannalta on hyvä, että tarjolla on monta palvelua saman katon alla, Lisbeth Forsblomin toteaa.

Loviisan kaupunki ottaa hoitaakseen aiemmin Esperi Oy:ltä ostamansa kotihoitotoiminnan. Kotihoidon henkilökunta, sairaanhoitaja ja lähihoitajat, on jo valittu.

– Taloudellisten etujen lisäksi voimme yhdenmukaistaa toimintatapojamme, Forsblom sanoo.

Hoitohenkilökunnan työskentelyyn tulee muutoksia, joiden avulla tehostetaan hoitoa ja työskentelytapoja. Uusinta tekniikkaa hyödynnetään uudessa kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmässä, joka on kytketty potilastietojärjestelmään.

– Hoitajien ei enää tarvitse käydä kansliassa tarkistamassa käyntikohteita, sillä tieto tulee heille suoraan tähän tarkoitukseen kehitettyyn puhelimeen. He voivat helposti kuitata, milloin ovat saapuneet asiakkaan luokse ja milloin poistuneet. Aikaa säästyy kansliakäynneiltä asiakkaan hyväksi.

Toiminnanohjausjärjestelmän tuottaja on parhaillaan kilpailutuksessa.

– Valinnan jälkeen järjestämme hoitohenkilökunnalle koulutuksen.

Tavoitteenamme on toteuttaa vaaditut säästöt niin, että hoitohenkilökunnan työt helpottuvat ja selkiytyvät. Samalla asiakkaalle jää enemmän aikaa, Forsblom toteaa.

Vapaa-aikatoimi järjestää tänäkin kesänä kivaa ohjelmaa kaikenikäisille lapsille.

Alakoululaisille tarkoitettu pääosin keskustassa toteutettava päiväleiri ”Kesäkivaa–Sommarkul” alkaa heti koulujen päätyttyä. Viikon kestävä leiriohjelma on vaihteleva sisältäen muun muassa temppuradan ja pallopelejä liikuntahallilla ja ulkona, frisbeegolfia Valkon radalla, ulkoleikkejä Harjulla sekä tietysti rantaelämää. Leiripäivä alkaa kello 10 ja jatkuu kello 15 saakka.

Kaikkina päivinä lapsille tarjoillaan lämmin ruoka.

Hinta 5 euroa/päivä. Voit osallistua joko koko viikon ohjelmaan tai vain tietyn päivän ohjelmaan. Leirille ilmoittaudutaan vapaa-aikatoimistoon.

ALAKOULUIKÄISILLE 2.– 6.6. PÄIVÄLEIRI ”KESÄKIVAA-SOMMARKUL”.

Jokaiselle päivälle on oma teema.

16.–19.6. TELTTALEIRI Källassa

YLI 13-VUOTIAILLE: 2.– 4.6. MELONTALEIRI, Källa 9.–10.6. KOSKIMELONTAKURSSI, Kymijoki, Ahvio ”BACK TO NORTH” –LAPIN-VAELLUS viikolla 26.

Lisätietoja Facebook, Loviisan Nuoret.

UIMAKOULUT 23.6.– 4.7. alkeisuimakoulut Valkossa ja Plagenilla 30.6.– 4.7. tekniikkauimakoulu Plagenilla 7.7.–11.7. alkeisuimakoulu Riissalmella ja Kiramossa sekä tekniikkauimakoulu Kiramossa 24.6. Picnic on the beach -perhetapahtuma Plagenilla Luvassa monipuolista ohjelmaa vedessä ja maalla!

Vapaa-aikatoimisto, Karlskronabulevardi 8 Asiakaspalvelu on avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–15.30 puh. 019 555 398, vapaa-aika@loviisa.fi

11

– Loviisan kaupungin talous on hyvässä kunnossa, joten tulevat haasteetkin on helpompaa kohdata, talousjohtaja Kirsi Kettunen sanoo.

LOVIISAN TALOUSJOHTAJA:

Kovia paineita veroprosentin kasvulle Loviisan kaupungin tulos tilikaudella 2013 oli 4,22 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Talousjohtaja Kirsi Kettusen mukaan tulos oli hyvä. Se antaa Loviisalle lisäaikaa valmistautua huolella tuleviin haasteisiin.

– Loviisan väestön ikärakenteen kehitys ja muutokset kuntataloudessa ovat sen kaltaisia, että sopeutustoimia on jatkettava.

Olemassa olevalla palvelurakenteella rahat eivät jatkossa riitä. Paineet veroprosentin kasvulle ovat kovat, Kettunen arvioi.

Loviisan ensi vuoden talousarvion valmistelu käynnistetään pääsiäisen jälkeen laajennetussa johtoryhmän seminaarissa, jonka aiheena on tuottavuuden parantaminen palvelurakennetta kehittämällä.

– Poliittiseen päätöksentekoon talousarvion raamit tuodaan toukokuussa. Sen jälkeen alkaa varsinainen talousarviotyö keskuksissa.

Kettunen korostaa, että palvelurakenteen kehittäminen ei tarkoita sitä, että palvelut laadullisesti huonontuisivat.

Hän pitääkin tärkeänä, että kaikki osallistuvat yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Kiinteistöverot nousevat, yhteisöverotuotto laskee Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Loviisa sai kiinteistöveroa noin 7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa kiinteistöveroa ennakoidaan kertyvän kehittämistoimien seurauksena lähes 0,5 miljoonaa enemmän eli reilut 7,3 miljoonaa euroa.

– Tilinpäätöksessä 2013 yhteisöve-

12

rotuottoa kertyi 9,7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa olemme arvioineet saavamme 8,9 miljoonaa euroa.

Tämänhetkisten ennakkotietojen mukaan tulemme saamaan yhteisöverontuottoa vuonna 2014 ainoastaan 7,5 miljoonaa euroa. Pudotus johtuu siitä, että yhteisöveroprosenttia alennettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Vaikutus on merkittävä, mutta koska yhteisöverojen kehitys riippuu yritysten maksamista veroista, sitä on talousarviovaiheessa vaikea ennustaa.

Sote-mullistus vielä edessä Valtiovallan tuoreista linjauksista varsinkin valtionosuusjärjestelmän uudistamisella on Kettusen mukaan merkittäviä vaikutuksia Loviisan kaupungille.

Ydinvoimaloiden kiinteistöverosta 50 prosenttia ollaan palauttamassa tasausjärjestelmän piiriin. Muutos vaikuttaa toteutuessaan Loviisan kaupunkiin merkittävästi.

– Kaupungin omarahoitusosuus tulee valtionosuusuusjärjestelmän tasausmekanismin kautta kasvamaan reilut 2 miljoonaa euroa.

– Soten vaikutuksista on vaikea vielä sanoa, mutta sosiaali- ja terveystoimi vie kaupungin talousarviosta puolet, joten suurten ja merkittävien asioiden äärellä ollaan.

JEE, ME PÄÄSTÄÄN KOULUUN! Loviisan keskustan suomenkielisen alakoulun oppilaat ovat innoissaan päästessään elokuussa parakkikoulusta oikeaan, upouuteen koulurakennukseen. Harjannostajaisia uudessa suomenkielisessä koulukeskuksessa vietettiin huhtikuun alussa. Uuteen kouluun tulee paljon ikkunapintaa sekä avaria, valoisia aulatiloja – ja vilinää ja vilskettä. Syksyllä koulussa aloittaa yli 200 oppilasta Harjuntaustan koulusta ja Länsiharjun koulusta.

Myös esikoulu tulee samaan rakennukseen.

Pojat vasemmalta oikealle Niilo Palasmaa ja Kalle Rapia (1lk) sekä Eetu Niemelä (3.lk), tytöt vasemmalta oikealle Saara Kantola, Anette Kaukiainen, Tianna Macintosh (5.lk), Roosa Niemelä (3.lk) ja Minea Lehtikangas (5.lk) ovat kaikki iloisia päästessään uuteen kouluun. Vitosluokkalaiset kävivät ensimmäisen vuoden tavallisessa koulussa, mutta muut ovat aloittaneet parakkikoulussa. Ilo on sitäkin suurempi, kun vihdoin päästään omiin kunnollisiin tiloihin uuden lukuvuoden käynnistyessä syksyllä.

Neuvoja jätevesipulmiin kädestä pitäen Neuvo-hanke antaa kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa toukokuusta lähtien myös Loviisan ja Lapinjärven haja-asutusalueilla. Alueet valitaan yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Neuvontakäynnistä ilmoitetaan kirjeitse, ja siitä sovitaan kiinteistönomistajan kanssa ennalta. Käynti kestää noin tunnin.

NEUVONTAKÄYNNILLÄ • arvioidaan nykyisen järjestelmän kunto ja mahdollinen saneeraustarve • tutustutaan järjestelmän käyttöön ja huoltoon

•

käydään läpi lainsäädännön keskeiset vaatimukset sekä kiinteistöllä säilytettävä selvitys jätevesijärjestelmästä • annetaan vinkkejä järjestelmän mahdollista kunnostamista tai saneeraamista varten • opastetaan tarvittaessa löytämään juuri kiinteistönomistajalle sopiva ratkaisu.

Neuvonta on asukkaille maksutonta ja täysin riippumatonta.

Lisätietoja: www.neuvohanke.com

13

Lapset & nuoret

Maija Tamminen ja Ilse Forssell

TERVEHDYS VARHAISKASVATUKSESTA Loviisassa kuluva vuosi on varhaiskasvatuksen teemavuosi. Yhteistyö vanhempien kanssa poikii monenlaisia tapahtumia päiväkodeissa.

14

Varhaiskasvatuspäällikkö Ilse Forssell ja Tesjoen päiväkodin johtaja Maija Tamminen kertovat, että teemavuoden aikana on tarkoitus viestittää vanhemmille ja muille kuntalaisille, että Loviisassa tehdään pitkäjänteistä ja laadukasta työtä lasten parissa.

– Loviisassa päiväkoti ei ole vain sijoituspaikka, jossa lapsi viettää päivänsä.

Meillä lapset saavat monipuolista ja laadukasta varhaiskasvatussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta, joka tukee

alle kouluikäisten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatusvuodet ovat ensimmäinen askel elinikäisen oppimisen tiellä, toteaa Forssell.

Henkilökunta haastaa vanhemmat Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat ylpeitä kaupungin hyvästä tilanteesta, ja siitä halutaan myös kertoa vanhemmille.

Loviisassa pystytään järjestämään lapsille hoitopaikat ilman pitkiä jonotuksia, ja hoitopäivät ovat virikkeellisiä.

– Henkilökuntamme on koulutettua ja pätevää, Forssell huomauttaa.

Teemavuoden tiedotukseen ovat lähteneet mukaan muun muassa aluelehdet.

Niiden sivuilla kerrotaan lasten ja hoitajien yhdessä kirjoittamia tarinoita päiväkodin arjesta.

– Päiväkodeissamme vierailee nalleja, joiden näkökulmasta arkea tarkastellaan.

Lisäksi kaupungin nettisivuille laitetaan viikoittain lasten hauskoja ja oivaltavia lausahduksia, Maija Tamminen kertoo.

Muutakin on suunnitteilla. Päiväkotien henkilökunta haastaa lasten vanhemmat mukaan elävöittämään pikkupilttien arkea. Alueella asuu paljon ihmisiä, joilla on erilaista erityisosaamista. Paitsi lasten vanhemmat, myös muut aikuiset saavat mielihyvin osallistua teemavuoden tapahtumien ideointiin ja toteutukseen.

Jokainen lapsi on tärkeä Mitä kaikkea on jo suunnitteilla?

– Liikuntaa, musiikkia, taidetta, askartelua, teatteria sekä ilmaisua alan ammattilaisten ja harrastajien johdolla, Tamminen luettelee.

Päiväkodeissa järjestettiin avoimien ovien päivä 13. helmikuuta, jolloin aikuiset tutustuivat päiväkodin arkeen. Lisäksi toteutetaan kysely päiväkotilapsille sekä heidän vanhemmilleen.

– Kysymme mikä on kivaa, mikä kenties kurjaa ja millaisia toiveita heillä on.

On kiinnostavaa nähdä, miten lapset ja heidän vanhempansa päiväkotitoiminnan kokevat, Forssell sanoo.

– Meille on tärkeää, että jokainen päivähoitoon tuleva lapsi tuntee olevansa tärkeä ja tervetullut, Tamminen lisää.

Varhaiskasvatuspäällikkö Ilse Forssell ilse.forssell@loviisa.fi puh. 0440 555 325

YRITTÄJYYSKASVATUSTA

viedään koulujen arkeen Loviisan seudun yrittäjät ja kaupunki ovat perustaneet työryhmän, joka kehittää yrittäjyyskasvatusta Loviisan seudulla muun muassa Myllyharjun koulussa, Lovisanejdens högstadiumissa ja Amistossa.

Työryhmä luo toimivia malleja ja auttaa tapahtumien järjestelyissä kouluissa, joita on kaikkiaan 18. Työryhmässä on koulujen, kaupungin ja yrittäjien lisäksi mukana Yksillä Purjeilla -kumppanuushanke. Vetoapua se saa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan erillishankkeelta.

– Opetussuunnitelma mahdollistaa valintojen tekemisen. Siksi on tärkeää saada yrittäjyys mukaan uusiin kuntaja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin, kertoo Loviisan seudun yrittäjien varapuheenjohtaja Jouni Malmivaara.

Pilottikouluksi on valittu Tesjoen koulu, jonka kanssa testataan eri tapoja tuoda yrittäjyys kouluelämään.

Malmivaaran mukaan yrittäjyyskasvatuksessa korostetaan taitoja, joita tulevaisuudessa yhä useampi tarvitsee.

– Luovuutta, yhteistyötä, johtajuutta, vuorovaikutusta sekä yrittäjyyttä. Tekemällä oppii ja uskallus yrittäjyyteen kasvaa, kun jo koulussa voi kokeilla tätäkin ammattia.

Myllyharjun koulun yhdeksäsluokkalaisten Nuoret Yrittäjät -ryhmä menestyi liikeideoillaan vastikään hienosti Uudenmaan NY-messuilla.

– Ysiluokkalaiset perustavat omia yrityksiä, jolloin he pääsevät kokeilemaan yrittäjyyttä oikealla foorumilla, ohjauksessa ja ilman riskiä, Malmivaara toteaa.

Loviisan seudun yrittäjät ry. jouni.malmivaara@gmail.com 15

Kuntauudistus

Seitsemän kuntaa yhteen?

Yhdistymisselvittely jatkuu vuoden lopulle

Viime vuonna aloitettua Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon yhdistymisselvitystä valmistellaan vuoden loppuun asti. Ohjausryhmä jätti väliraporttinsa maaliskuussa.

Väliraportti liitteineen löytyy Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen verkkosivuilta www.iuselvitys.fi.

16

Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva luonnehtii 60-sivuista väliraporttia nykytilan analyysiksi, joka antaa pohjaa tulevien vuosien arvioinnille, muun muassa veroprosenttien kehittymiselle.

– Itse yhdistymisasiaan se ei ota kantaa.

Väliraportin analyysi perustuu vuoden 2012 talouslukuihin, joten siinä ei ole otettu huomioon Loviisassa jo tehtyjä ja päätettyjä talouden sopeuttamistoimia.

Väliraporttia käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa maaliskuun lopussa ja valtuustossa 9. huhtikuuta.

Kalevan mukaan yhdistymisselvityksen valmistelutyö jatkuu todennäköisesti vuoden loppuun asti. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudestaan ja tekee päätöksiä näillä näkymin vuoden 2015 alkupuolella.

Valtuuston puitavaksi asia menee tällä tietoa viimeistään kesäkuussa 2015.

Hyödyllistä tietoa vaikka fuusiota ei tulisikaan Seitsemän itäisen Uudenmaan kunnan yhdistyminen toteutuisi aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Kaleva ei kuitenkaan kehota sijoittamaan kovin suuria summia tämän vaihtoehdon puolesta.

– Rehellisesti sanottuna, selvitysprosessi ei ole ollut kuntien kannalta hirveän motivoiva. Siihen Loviisan oli kuitenkin mentävä mukaan kaupungin asukasmäärän – alle 20 000 – takia.

Toisaalta Loviisa halusi osoittaa solidaarisuutta Helsinki-paineen alla olevaa

Sipoota kohtaan.

– Jos Sipoo ei olisi lähestynyt meitä selvityspyynnöllä, tuskin olisimme lähteneet tähän itäisen Uudenmaan selvitykseen mukaan.

Kaleva korostaa kuitenkin, että tehty työ ei ole mennyt hukkaan.

– Kävipä tässä miten tahansa, selvitysprosessi on jo nyt tuottanut paljon sellaista tietoa, jota voimme hyödyntää toiminnassamme ja sopeuttamistoimia täsmentäessämme: miten kaupunki voi jatkossa tuottaa palveluja uudella asukkaita tyydyttävällä tavalla.

SWOT-analyysi muokattu Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen väliraportista.

LOVIISAN VAHVUUKSIA JA HEIKKOUKSIA

•

VAHVUUKSIA Vahva kaksikielisyys Hyvä paikallistuntemus Joustava organisaatio Läheinen yhteys kuntalaisiin

HEIKKOUKSIA Resurssit vähäiset Pieni organisaatio haavoittuvainen Jäykkä päätöksentekokulttuuri

MAHDOLLISUUKSIA Palvelujen uudelleenorganisointi Sähköinen asiointi Kattava valokuituverkko Etätyön hyödyntäminen

UHKIA Valtionosuuksien pieneneminen Henkilöstön saatavuus tietyillä aloilla Eläköityminen tietyillä aloilla

Loviisan kaupungin henkilöstön määrä on 77,9 henkilöä tuhatta asukasta kohti. Keskimääräistä korkeampaa lukumäärää selittävät osittain maataloushallinnon ja lomituksen 66 työntekijää sekä Lapinjärven perusturvan edellyttämä henkilöstö.

•

Kustannusten karsinta on edessä.

Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että kaupungin sopeuttamistoimet on aloitettu hyvissä ajoin jo keväällä 2013.

•

Talouden kriisimittareilla mitaten Loviisan tilanne on vahva.

•

Sopeuttamistoimenpiteitä on jatkettava mahdollisesta kuntaliitoksesta riippumatta.

Lähde: Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

MYÖS LOVIISA JA LAPINJÄRVI SELVITTÄVÄT SUHDETTAAN Itä-Uudenmaan seitsemän kunnan kuntarakenneselvityksen rinnalla Loviisa ja Lapinjärvi kartoittavat keskinäistä yhdistymismahdollisuutta. Poliittiseen ohjausryhmään kuuluu kummastakin kunnasta viisi luottamushenkilöä varajäsenineen sekä kuntien henkilöstöedustajat, joilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Selvitystyötä vetää VTM Risto Nieminen, joka toimii myös ohjausryhmän sihteerinä.

– Yhdistymisselvitys valmistuu vuoden 2014 aikana samassa aikataulussa kuin Itä-Uudenmaan selvitys. Päätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2015 alkupuolella, Risto Nieminen kertoo.

Maaliskuun lopun kokouksessaan ohjausryhmä hyväksyi työohjelman ja viestintäsuunnitelman.

Yhdistymisselvitykselle on Loviisan kaupungin verkkosivuilla oma sivustonsa, josta saa tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä.

Sivusto on linkitetty Lapinjärven kunnan verkkosivuille. www.loviisa.fi/selvitysloviisajalapinjarvi Selvitysmies Risto Nieminen puh. 050 382 7548, risto.nieminen@ppc.inet.fi

17

Virkistys

Kuva: Susa Heiska

YLÖS, ULOS JA ...

Loviisan ei tarvitse hävetä ulkoilumaastojaan. Hienon saariston lisäksi meillä on pitkiäkin vaellusreittejä keskellä upeaa luontoa.

Hienon kolmikon muodostavat Kukuljärven reitti Ruotsinpyhtäällä jylhine maastoineen, helppokulkuisempi Kallen kierros Liljendalissa ja aivan Porvoon naapurissa sijaitseva Myllyjärven virkistysalue.

KUKULJÄRVEN REITIN​ pituus on 8 kilometriä. Korkeuserot ovat suuret, ja reitti on osittain vaikeakulkuinen. Mukaan kannattaa ottaa eväät ja juotavaa. Suunnilleen puolessavälissä on tulentekopaikka, laavu ja uimapaikka. Reitin varrella on useita hienoja näköalapaikkoja levähtämistä varten.

Talkootyönä raivattu KALLEN KIERROS on 10 kilometrin pituinen maastolenkki Liljendalin maisemissa.

18

Liljendal Idrottsklubbenin ylläpitämä reitti kulkee 17 maanomistajan maiden halki. Puolimatkan krouvina retkeilijää palvelee hieno kota, jossa on puita ja grillausmahdollisuus.

– Maasto on helppokulkuista, eli tämä patikointireitti sopii kaikille.

Tervetuloa myös yhteisvaelluksille. Ne ovat lämminhenkisiä tapahtumia, joissa pidetään yhdessä kivaa, kertoo reitin ”isä” Karl-Erik Strömberg.

MYLLYJÄRVEN VIRKISTYS­ ALUE on reilun 120 hehtaarin kokoinen. Myllyjärvi sijaitsee Loviisan länsiosassa Porvoon rajalla. Järven itärannan polku kulkee kivikkoisessa, rehevässä kangasmetsässä. Länsi-

puolella, rantametsän takana kohoaa jylhä, laaja kallioalue. Alueella on hienot marjastus- ja sienestysmaastot.

Erinomaista aivojumppaa Näitä polkuja tallatessa ei tule tylsä olo! Luonnossa on paljon nähtävää, ja samalla hoidat kuntoasi ja aivojasi. Metsässä liikkuminen on mitä parhainta aivojumppaa: ympäristön tarkkailu ja epätasaisessa maastossa liikkuminen vaativat aivoilta sopivasti rasittavaa koordinointityötä.

Yksi liikkuu kuntoillakseen, toinen nauttiakseen luonnosta ja kolmas koska kaveri pakotti mukaan. Oli syy mikä tahansa – keitä nokikahvit, nauti luonnosta ja mieti niitä näitä.

PATIKOI KAUPUNGISSA Kaupunkivaeltajan ja historianystävän kannattaa tutustua Loviisan keskustan tuntumassa olevaan kahden kilometrin pituiseen Ehrensvärdin polkuun. Se kulkee halki vaihtelevan maaston ja historiallisten linnoitusten läpi. Alkutaipaleen hienossa jalopuumetsässä kuuluu etenkin alkukesällä laululintujen kovaääninen konsertti. Polku on osan matkaa esteetön.

MUISTA • • •

Hyvät maastokelpoiset jalkineet, mielellään vedenpitävät tai vettä hylkivät.

Kerrospukeutuminen on suositeltavaa.

Jano tulee varmasti. Varaa siis mukaan vettä!

Eikä pieni purtavakaan ole pahitteeksi.

TULOSTA KARTTA Netistä voit tulostaa Kukuljärven, Kallen kierroksen tai Myllyjärven virkistysalueen reittikartan.

Kartasta saat tarkempaa tietoa parkkipaikoista, aloituspisteistä, näköalapaikoista ja muusta hyödyllisestä.

Kartat ja lisätietoja reiteistä löydät kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi/liikuntapaikatjaalueet.

Kallen kierroksesta saat lisätietoa myös sen suunnittelijalta Kalle Strömbergiltä puh. 0400 498 440.

Myllyjärvestä lisätietoa löydät Internetistä osoitteesta www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi

FRISBEEGOLF LIIKUTTAA MIESTÄ Hienon mahdollisuuden liikuntaan tarjoaa Valkon hiekkaharjulle rakennettu frisbeegolfrata. Hiekkakuoppa- ja metsärata on mäkinen – ja mikä parasta, radankäyttö on ilmaista.

Frisbeegolf sopii kaikille, ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta, mutta radalla näkee ennen kaikkea paljon eriikäisiä miehiä.

– Kävijämäärät ja lajin suosion nopea kasvu ovat yllättäneet meidät positiivisessa mielessä. Viime kesänä paransimme rataa tekemällä portaita, laajentamalla parkkipaikkaa sekä hankkimalla paikalle löytökiekkolaatikon ja ison roska-astian, kertoo Rikhard Hellstrand Loviisan frisbeegolf ry:stä.

– Tänä keväänä siistimme vielä väyliä, hankimme treenikorin ja jokaiselle väylälle roskikset.

Tälle kaudelle on suunnitteilla opastettuja kierroksia esimerkiksi työporukoiden virkistystilaisuuksiin sekä polttarija synttärijuhliin.

Keväällä alkavat kaikille avoimet viikkokisat radalla. Kisamaksu on 3 euroa (jäsenet 2 euroa) per kisa. Tykkäämällä yhdistyksen facebook.com/loviisanfrisbeegolf -sivustosta kuulet uusimmat kuulumiset radalta, saat tietoa hävinneistä ja löydetyistä kiekoista ja voit seurata yleistä keskustelua lajista.

Loviisan kaupunki on tukenut taloudellisesti yhdistyksen talkootyönä rakentamaa rataa.

Lisätietoja LOVIISAN FRISBEEGOLF frisbeegolfry@gmail.com

19

Kuka?

May-Britt Rantala, laitosapulainen Koulutus: kansakoulu, sairaala-apulaisen kurssi, 6 kk Vuosia Loviisan kaupungilla: 33 Harrastukset: käsityöt, pihanhoito, kasvien istuttaminen, käveleminen

Puhdasta jälkeä!

May-Britt Rantala viihtyy työssään laitosapulaisena.

Puhtaus on sairaalaympäristössä äärimmäisen tärkeää.

Laitosapulainen May-Britt Rantala kertoo, että Loviisan sairaalan eri osastot ovat hänelle kuin toinen koti. Ei ihme, sillä hän on työskennellyt sairaalassa jo vuodesta 1979.

– Vuoden sijaisuuden jälkeen pääsin Lahteen sairaala-apulaiskurssille.

Kouluttauduttuani sain vakituisen paikan. Ennen sairaalan pestiä olin työskennellyt viisi vuotta siivoojana Loviisan voimalaitoksella. Aloitin tosi nuorena, Rantala laskeskelee.

Hän on pitkän uransa varrella saanut nähdä, miten työvälineet ovat kehittyneet. Siistissä siivouskomerossa on puhtaita liinoja wc-tilojen puhdistamista sekä pölynpyyhintää varten. On moppeja ja erilaisia kuivaimia. Lattiapintoja puhdistetaan myös yhdistelmäkoneella.

Työvälineet kehittyneet Rantala näyttää lempityövälinettään, mikrokuituista putkiliinaa.

Nihkeä- tai kosteamenetelmällä käytettyjen mikrokuituliinojen tulo markkinoille helpotti suuresti laitosapulaisten työtä. Mikroliinaa ei pidä kastella liikaa, sillä silloin 20

se muuttuu työmenetelmänä raskaaksi. Myös liinojen puristelu on vähentynyt, mikä säästää ranteita kierreliikkeeltä.

– Aiemmin pitkin vuotta tehtäviin peruspesuihin käytettiin paljon vettä, mutta nykyään vedenkäyttö on vähentynyt.

Rantalan työ lisää koko henkilökunnan sekä tietenkin asiakkaiden viihtyisyyttä. Lisäksi hygienia on tärkeää terveyden ja turvallisuuden kannalta.

– Voi hyvänen aika kaikkien kahvojen määrää! Pyyhin niitä puhtaaksi varmasti satoja työvuoron aikana.

Se on tärkeää, etteivät epidemiat pääse leviämään.

Vaihtelevat työajat piristävät Tänään Rantala on iltavuorossa, eli työt alkavat puolilta päivin, ja pois Rantala pääsee iltakahdeksalta. Hän kertoo nauttivansa vaihtelevista työajoista. On luksusta, kun saa viettää arkivapaita.

– Ensin vuorotyö kauhistutti, mutta pian huomasin, että se sopii minulle vallan hyvin. Vapaa-aamuinakin herään aikaisin. Voinhan heittää pöt-

kölleni vielä aamukahvin jälkeenkin.

Marita-kodissa siivotessaan Rantala tervehtii tuttuja vanhuksia. Jotkut vanhainkodin asiakkaista kutsuvat lyhyttukkaista Rantalaa ”pojaksi”.

Todellisuudessa myös kaikki hänen kollegoistaan ovat naisia.

– Vanhukset ilahtuvat, kun he tapaavat tutun ihmisen. Usein he kysyvät samoja kysymyksiä, ja minä sitten vastailen. Joskus he voivat olla kiukkuisia, mutta yleensä heidän hymynsä valaisee päiväni, Rantala kuvailee.

Laitosapulaiset työskentelevät pääasiassa yksin. Se antaa ajatuksille vapauden liitää.

– Usein ajattelen seuraavaa siivouskohdetta. Kuuntelen myös mielelläni radiota, mutta enemmän se on kuitenkin taustaäänenä. Joskus ratkaisen mielessäni virkkuuohjetta, jos jokin on jäänyt epäselväksi. Neulon ja virkkaan vapaa-aikana paljon.

Tykkään myös puutarhatöistä, Rantala hymyilee.

Kylillä LOVIISA VALKO

VALKON KYLÄ Lapsesta asti Valkossa asunut Risto Tvilling kertoo, että Valkon kylä syntyi 1900-luvun taitteessa, kun satamatoiminta siirrettiin Loviisasta Valkoon Laiva- ja Tullisillan käytyä laivoille liian mataliksi. Nykyään Valkoon johtaa 9,5 metrin vesiväylä.

– Satamaan tuli työntekijöitä eri puolilta Suomea, ja he tarvitsivat asuntoja. Näin Valkon kylä syntyi sataman ympärille. Kun samaan aikaan vielä valmistui kapearaiteinen rautatie Valkosta Vesijärvelle, alueelle rakennettiin pieniä kylänosia, kuten esimerkiksi Eestinkolmio, joka sijoittuu sataman lähelle heti radan viereen, Tvilling kertoo.

1000 työntekijää. Valkon asukasmäärä oli tuolloin noin 1200–1500, eli lähes saman verran kuin nykyään.

Mistä sitten nämä ihmiset Pernajan perukoille tulivat? Tvilling kertoo oman sukunsa olevan Karjalan siirtolaisia.

– Sotakorvaustelakalla valmistettiin laivoja Neuvostoliitolle. Työntekijöissä oli paljon siirtolaisia muun muassa Karjalasta. Myös Koivistolta saatiin laivanrakentamisen ammattilaisia. Kaikki työntekijät eivät asuneet kylässä, vaan heitä kuljetettiin Valkoon busseilla Lapinjärveltä, Pyhtäältä ja muualta lähiseuduilta, Tvilling muistelee.

Tyyppitaloja työntekijöille Sodan jälkeen vuonna 1945 Valkoon perustettiin sotakorvaustelakka. Näin syntyi nykyinen Valkolammen kylä.

Asunnoiksi työntekijöille rakennettiin Puutalo Oy:n tyyppitaloja, muun muassa Vårdöntien varrelle Peltola- ja Tikkataloja. Silloin ei teilläkään ollut nimiä, mutta taloilla oli numero, esimerkiksi Tikka kakkonen.

Telakalla oli parhaimmillaan 700-

Koteja lapsiperheille Uudisasukkaissa oli paljon myös lapsiperheitä, joita varten rakennettiin kahdeksan perheen pienkerrostaloja. Niitä on vieläkin jäljellä Ilmarisentien varrella.

– Miljöö on haluttu säilyttää, ja monet talot ovat suojeltuja. Myös 50- ja 60-luvun jälkeen rakennettu omaleimainen omakotitalomiljöö on osin suojeltu, Tvilling kertoo.

Kuva: Milla Ketolainen

syntyi sataman ympärille Koska lapsiperheitä muutti Valkoon paljon, elämä 50-luvulla oli vilkasta. Täytyi rakentaa uusi koulukin.

– Ei me mukulat silti mahduttu yhteen kouluun. Minäkin kävin pari vuotta koulua vanhassa kansakoulussa.

Vilkas elämä takasi hyvät palvelut.

Oli lounasravintoloita, kauppoja ja tietenkin legendaarinen merimiesravintola Rio. – Koska laivat lastattiin käsipelillä, merimiehet viipyivät pitempään Valkossa. Heillä oli myös aikaa istua kapakassa, Tvilling naurahtaa.

Sittemmin Valkon kylän palveluita on karsittu ja pikkukauppoja kuollut pois. Postipalveluista vastaa lähikauppa.

Aktiivinen kyläyhdistys tuo elämää kylille ja kaunis luonto tarjoaa hienot puitteet liikunnalle.

– Jos rakastaa luontoa, Valko on hyvä paikka asua, Tvilling hymyilee.

VALKON KYLÄYHDISTYS RY www.ita-uudenmaankylat.fi > kylät > valko valkonkylayhdistys@gmail.com

21

Europarlamenttivaalit 2014

ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA! Ei mitkään turhat vaalit Europarlamenttivaalit järjestetään kaikissa 28 EU-maassa toukokuun lopulla 2014.

Vaalipäivä sunnuntai 25.5.2014. Ennakkoäänestys kotimaassa 14.–20.5.2014.

Jos äänestäminen näissä vaaleissa mietityttää, kannattaa muistaa, että europarlamentin asema ja merkitys ovat vahvistuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä.

Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy komission jäsenet. Se osallistuu EU:n lainsäädäntöprosessiin ja talousarvion käsittelyyn sekä valvoo komission ja neuvoston toimintaa.

Monet keskeiset Suomea koskevat ja Loviisaan vaikuttavat päätökset tehdään Brysselissä ja Strasbourgissa, missä europarlamentaarikot kokoontuvat.

EDUSTAJAMÄÄRÄT MAITTAIN

Suomi 13

SUOMEN MEPIT 2009–2014 PUOLUEKANNAN MUKAAN

Viro 6 Ruotsi 20 Irlanti 12

SDP 3 Keskusta 3 Kokoomus 3

Vihreä liitto 2

Latvia 9

Tanska 13

Yhdistynyt kuningaskunta 73

Liettua 12

Alankomaat 26

Kristillisdemokraatit 1

Belgia 22

RKP 1 Perussuomalaiset 1

Puola 51

Saksa 99

Luxemburg 6

Tšekin tasavalta 22 Slovakia 13 Itävalta 19

Ranska 74

Slovenia 8

Romania 33

Kroatia 12

Portugali 22 Espanja 54

Unkari 22

Italia 73

Bulgaria 18

Kreikka 22

Malta 6

22

Kypros 6

Lisätietoja www.vaalit.fi www.eurooppatiedotus.fi

ENNAKKOÄÄNESTÄMINEN ON HELPPOA! Ennakkoäänestäminen on tehty Loviisassa helpoksi. Valitsijoiden käytössä on neljä ennakkoäänestyspaikkaa: Palvelutalo Esplanad sekä Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin lähipalvelupisteet. Lisäksi äänestysbussi kiertää eri puolilla Loviisaa.

Katso äänestyspaikkojen aukioloajat ja bussin pysähdyspaikat ja -ajat sivulta 24.

Ja muistathan, että voit äänestää missä tahansa muussakin Suomen ennakkoäänestyspaikoista 14.–20.5.2014.

Yhteensä parlamenttiin valitaan 751 jäsentä 28 jäsenvaltiosta.

Edustajanpaikat jaetaan jäsenvaltioiden väkiluvun perusteella. Europarlamentin järjestäytyessä jäsenet jakautuvat ryhmiin poliittisten kantojen, ei kansallisuuksien mukaan.

Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa, epävirallisemmin ”meppiä” (MEP = Member of the European Parliament).

Yksittäinen europarlamentaarikko voi vaikuttaa sekä edustamansa ryhmän kautta että esittämällä suullisia ja kirjallisia kysymyksiä. Pätevät ja aktiiviset ”mepit” erottuvat ja voivat saada paljonkin aikaan!

Yksi vaalipiiri Europarlamenttivaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä.

Jokainen ehdokas on siten ehdokkaana koko maassa Loviisasta Inariin asti ja äänestäjä voi äänestää heistä ketä tahansa.

ÄÄNESTÄMINEN VAALIPÄIVÄNÄ Vaalipäivänä sunnuntaina 25.5.2014 äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Äänestyspaikkoja on Loviisassa runsaasti, yhteensä 15. Ne jakautuvat tasaisesti eri puolille kaupunkia. Äänioikeutettu saa vaalipäivänä äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin.

Näin jakaantuivat äänet Loviisassa 2009 Ruotsalainen kansanpuolue sai Liljendalissa, Loviisassa, Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä selvästi eniten ääniä viimeksi pidetyissä europarlamenttivaaleissa 2009. SDP ja kokoomus olivat seuraavaksi suurimmat.

Yhteensä nykyisen Loviisan alueella annettiin 5299 ääntä.

SDP 18,5 %

Kokoomus 11,7 % Perussuomalaiset 7,4 % Vihreä liitto 7,1 %

RKP 42,3 %

Keskusta 6,8 % Vasemmistoliitto 3,0 % Kristillisdemokraatit 1,6 % Muut 1,6 %

23

Europarlamenttivaalit 2014 Ennakkoäänestäminen Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys 14.–20.5.2014 Kaikki äänioikeutetut voivat äänestää missä tahansa kotimaan ennakkoäänestyspaikassa.

ÄÄNESTYSBUSSIN PYSÄHDYSPAIKAT JA -AJAT KESKIVIIKKO 14.5.

12.30–13.30 Mickelspiltom, Vanha tie 2 13.45–14.30 Eskilom, tienhaara, Mickelspiltomintie 2 15–15.45 Andersby, Järvitie 2 16–17 Bygdegården, Paavalinkyläntie 679 TORSTAI 15.5.

10–11 11.15–12 13–13.30

14.15–15 15.30–16 16.30–17.30

Ruotsinkylä, Gulf, Ruotsinkyläntie 5-9 Kuninkaankylä, Osuuspankki, Mäkituvantie 2 Ahvenkoski, kirjastoauton pysäkki, Elimäentien ja Ahvenkosken risteys Kungshamnin tienhaara, Saaristotie 2216 Tallbacka, Tallbackantien loppu (106) Tesjoen kirjasto, Keskustie 2

PERJANTAI 16.5.

10–11 Sarvisalo Byagård, Sarvisalontie 1035 11.15–11.45 Rösund, Rösundintie 180 12–12.30 Horslök, Telakkatie 1 13.30–14.30 Kabböle (vanha kauppa), Kabbölentie 1236 14.45–15.15 Rönnäs, Ruukinrannantie 4 (Rönnäs golf) 15.30–16.30 Isnäsin baari, Karhutie 15 17–18 Vanhankylän ABC, Vanhankyläntie 77 18.15–19.30 Koskenkylän center, Suurpellontie 2

ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Palvelutalo Esplanad, Kuningattarenkatu 7, 07900 Loviisa 14.–16.5. klo 9–18 17.–18.5. klo 10–16 19.–20.5. klo 9–20 Ruotsinpyhtään lähipalvelupiste, Koivulanmäentie 1C, 07970 Ruotsinpyhtää 14.5. klo 10–15 15.5. klo 13–19 16.5. klo 10–15 17.–18.5. klo 10–16 19.5. klo 13–19 20.5. klo 13–18 Pernajan lähipalvelupiste, Kiesitie 3, 07930 Pernaja 14.5. klo 12–19 15.5. klo 11–17 16.5. klo 10–15 17.–18.5. klo 10–16 19.5. klo 12–19 20.5. klo 11–17 Liljendalin lähipalvelupiste, Bäckasinkuja 1A, 07880 Liljendal 14.5. klo 9–18 15.–16.5. klo 9–15 17.–18.5. klo 10–16 19.–20.5. klo 9–15

Vaalipäivän äänestys VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS SUNNUNTAINA 25.5. KLO 9–20 001 Loviisan keskusta: Kirjasto-Mediateekki, Itäinen Tullikatu 7 002 Antinkylä: Antinkylän eläkeläistalot, Antinkuja 4 003 Valko: Valkon monitoimitalo, Pitkäniityntie 62 004 Länsiharju: Myllyharjun koulu, Brandensteininkatu 5–7 005 Määrlahti: Määrlahden entinen päiväkoti, Nordenskiöldintie 1 006 Skinnarby: Bygdegården, Paavalinkyläntie 679 007 Hardom: Furuborg, Lapinjärventie 492 008 Pernajan kirkonkylä: Kyrkoby skola, Pernajantie 197 009 Koskenkylä: Agricolahalli, Forsöntie 3

24

010 Isnäs: Palvelutalo, Marjakuusentie 3 011 Sarvisalo: Byagård, Sarvisalontie 1035 012 Ruotsinpyhtään pohjoinen: Teutjärven koulu, Turkkilantie 167 013 Ruotsinpyhtään kirkonkylä: Kirjasto, Koivulanmäentie 1 C 014 Ruotsinpyhtään eteläinen: Tesjoen koulu, Tavastantie 10 015 Liljendal: Kirjasto, Kartanontie 27 Oman äänestysalueensa ja äänestyspaikkansa voi tarkistaa kotiin postitettavasta ilmoituskortista.