Page 1

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2015 IK – Itella Oyj Julkinen tiedote

Ovet auki työelämään

VIERAILIMME VALKON KOULUSSA KESÄN LEIRIT JA KURSSIT LAPSILLE JA NUORILLE

KYLILLÄ AHVENKOSKELLA

Sibelius ja Loviisa


Pääkirjoitus

Kesätyömuistoja Kesä kolkuttelee jo ovella. Työssä käyvät odottavat hyvin ansaittua lomaa, ja nuoret etsivät kesätöitä. Joillekin se on ehkä ensimmäinen kesätyöpaikka. Omista kesistäni muistan hyvin ensimmäiset kesätyöpaikkani. Mansikanpoimintaa aikaisine aamuineen, siivousta, kauppa-apulaisen kiireitä ja töitä kirjastotätinä. Kesätöistä sai sekä kokemuksia että taskurahaa. Muistan vielä, kuinka ylpeä olin siitä kun vuonna 1982 sain ensimmäisen palkkani markoissa. Muistan mitä palkallani ostin ja miten valtavalta tuo summa silloin tuntui. Kesätyö on arvokas tapa tutustua työelämään ja luoda suhteita työnantajiin. Kenties löydät itsesi myöhemmin saman työnantajan palveluksesta, joskin useimmat päätyvät työskentelemään ihan muiden asioiden pariin. Loviisan kaupunki työllistää tänäkin vuonna loviisalaisia nuoria ja tarjoaa siten heille arvokasta työkokemusta. Kaupunki palkkaa 83 eri-ikäistä nuorta erilaisiin tehtäviin hoitotyöstä puutarhanhoitoon ja toimistotehtävistä tekniseen työhön. Omien kesätyöpaikkojen lisäksi kaupunki tukee vuosina 1997–1999 syntyneitä nuoria 40 kesätyösetelillä. Setelin arvo on 250 euroa, ja se maksetaan työnantajalle. Vuoden alusta palkatun työllisyyskoordinaattorin avulla kaupunki panostaa muutenkin nuorten ja muiden kuntalaisten työllistymiseen. Työllisyyskoordinaattorin työstä kerromme sivuilla 12-13. Toivotan kaikille lukijoillemme rentouttavaa kesää ja erityisesti nuorille onnea kesätyön etsimisessä. Toivottavasti nappaa!

Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine

Toimitus ja ulkoasu: Creative Peak Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Kirsi Riipinen Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén

Paino: Lönnberg Painot Oy / Paperi G-Print 100g ISSN 2342-5318 (painettu)

2

ANNA PALAUTETTA / OTA YHTEYTTÄ: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi puh. 019 5551 www.loviisa.fi/osallistujavaikuta

Lilian Andergård-Stenstrand viestintäpäällikkö morjens@loviisa.fi

" Loviisan kaupunki työllistää tänäkin vuonna loviisalaisia nuoria ja tarjoaa siten heille arvokasta työkokemusta."

Morjensin kansikuvamalleina ovat vs. lomituspalvelupäälikkö Esko Nieminen ja lomituspalveluohjaajat Ulla-Birgitta Westerlund ja Ulla Kepenek.


Lasten ja nuorten asialla Palvelupäällikkö Jaana Iivonen, sinulla on pitkä kokemus sosiaalityöstä ja lasten ja nuorten palveluista Loviisassa. Ovatko ongelmat vuosien varrella jotenkin muuttuneet? – Itse asiassa yllättävänkin vähän. Ehkä yksi uusi ilmiö on havaittavissa. Se liittyy niin sanottuihin rajattomiin lapsiin, joille annetaan ikätasoon nähden liikaa valtaa päättää erinäisistä asioista. Vanhempien kyky asettaa rajoja lapsilleen on heikentynyt.

Vuoden alusta lapsiperheillä on ollut subjektiivinen oikeus kotipalveluihin. Millaisesta palvelusta on kysymys? – Kotipalvelua on mahdollista saada perheen kriisitilanteissa, esimerkiksi kun äiti on uupunut, vauva on valvottanut tai avioero tullut yllättäen. Tällöin varhaisen tuen työntekijän voi saada tilapäisesti kotiinsa auttamaan arjen askareissa ja tukemaan omien voimavarojen löytämisessä.

Entä lastensuojelua vaativat tapaukset, ovatko ne lisääntyneet? – Haasteellisia lastensuojeluongelmia on ollut aina. Kaikki eivät vain ole tulleet viranomaisten tietoon. Vaikea siis sanoa, ovatko ne lisääntyneet, mutta ilmoituskynnys on ainakin madaltanut. Pidän sitä hyvänä asiana varhaisen puuttumisen ja tuen antamisen kannalta.

Palvelu on kuitenkin maksullista... – Kyllä, mutta joustamme perheen tilanteen mukaan. Esimerkiksi jos vanhemmilla on iso asuntolaina ja maksukyky on heikko, tulemme kyllä vastaan.

Millaisia ennaltaehkäiseviä keinoja on käytettävissä? – Ennaltaehkäisevä työ alkaa jo raskauden aikana perhevalmennuksena. Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana tuemme vanhemmuutta ryhmätapaamisissa. Osa neuvolakäynneistä on niin sanottuja laajoja terveystarkastuksia, joiden avulla kartoitamme perheen kokonaistilanteen ja mahdollisen avun tarpeen. Varhaisen tuen perhetyö on neuvolan tukena.

Tällä hetkellä paneudumme erityisesti pienten lasten perheiden varhaisen tuen kehittämiseen, ja loppuvuodesta painopiste on lastensuojelun organisaation kehittämisessä. Mikä on parasta työssäsi? – Juuri tuo laaja-alaisuus ja työn monipuolisuus, hyvät yhteistyökumppanit ja tosi osaava henkilökunta.

Työsarkasi on laaja. Miten jaat aikasi eri työtehtävien kesken? – Painopisteet vaihtelevat kehityskohteiden mukaan. Parin viime vuoden aikana olemme kehittäneet neuvolatoimintaa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluita.

JAANA IIVONEN Palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut Aloittanut tehtävässä 1.10.2012 Sitä ennen toiminut sosiaalityöstä vastaavana ja lastenvalvojana Motto: ”Hyvin toimivat peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisevää toimintaa”

3


Hyötytietoa VUODEN 2014 TULOS POSITIIVINEN Loviisan kaupungin vuoden 2014 tulos on ennen tilinpäätössiirtoja 6,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Positiiviseen tulokseen vaikutti eniten satamatoimintojen yhtiöittäminen, josta saatiin kirjanpidollista voittoa 6,8 miljoonaa euroa. Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus on noin 300 000 euroa alijäämäinen. – Yksittäisenä eränä erikoissairaanhoidon menot ylittyivät HUS:n

osalta noin 600 000 euroa ja Carean osalta 150 000 euroa. Henkilöstökuluista saatiin vastaavasti säästöjä, talousjohtaja Kirsi Kettunen kertoo. Verotulot ja valtionosuudet vähenivät yhteensä 3,8 miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013. – Myönteistä on se, että kulukuri piti hyvin keskuksissa. Toimintakulut kasvoivat ainoastaan 0,14 prosenttia edellisvuodesta, toteaa Kettunen.

Muista äänestää

Eduskuntavaalit sunnuntaina 19. huhtikuuta klo 9–20 Äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.Vaalipäivänä äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Lisätietoja vaaliasioista Loviisan kaupungissa antaa keskusvaalilautakunnan sihteeri Kristina Lönnfors, puh. 0440 555 216, kristina.lonnfors@loviisa.fi Lisätietoja eduskuntavaaleista: www.loviisa.fi/eduskuntavaalit2015 tai oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi

Yhteispäivystys käynnistyi itäisellä Uudellamaalla Yhteispäivystys lisää Loviisan ja muiden itäisen Uudenmaan kuntien yhteistyötä Porvoon sairaalan kanssa kiireellisen sairaanhoidon järjestämisessä. Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa. Tavanomaiset kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, kuten äkilliset hengitystie- ja korvatulehdukset, selkäkivut ja nyrjähdykset tutkitaan ja hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa terveysasemilla, työterveyshuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla.

4

KUN ON HÄTÄTILANNE, soita numeroon 112. Hätätilanteita ovat muun muassa tajuttomuus, kova rintakipu tai halvausoire. KUN ON KYSE MUUSTA kiireellistä hoitoa vaativasta sairastumisesta, soita: ARKISIN KLO 8–16 Loviisan terveysasemalle, puh. 019 505 1300. Hoitohenkilökunta tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjaa sinut eteenpäin joko kiireelliselle tai ei-kiireelliselle vastaanotolle. ARKISIN KLO 16 JÄLKEEN, viikonloppuisin ja pyhäisin Porvoon sairaalan päivystykseen, puh. 019 548 2551. Loviisalaiset voivat ottaa yhteyttä myös Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen, puh. 020 633 1000.

PORVOON SAIRAALA: Sairaalantie 1, 06150 Porvoo

KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA: Kotkantie 41, 48210 Kotka www.loviisa.fi/paivystys


Sote kaatui odotetusti Pitkään valmisteltu ja virkamiehiä tuhansia tunteja työllistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tyssäsi maaliskuun alussa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottoon. Loviisan kaupunginjohtajan Olavi Kalevan mukaan sote kaatui odotetusti. – Siihen sisältyi liian paljon perustuslaillisia

ongelmia ja prosessi kokonaisuudessaan oli huonosti hoidettu. Kaleva arvioi, että asia nousee esille uuden hallituskauden alkaessa. – Toivottavasti prosessiin ja itse hankkeen sisältöön – kuten vaikutusten arviointiin ja kunnon rahoituslaskelmiin – kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, hän kommentoi.

Loviisa saa uuden liikenneturvallisuussuunnitelman Loviisassa laaditaan parhaillaan liikenneturvallisuussuunnitelmaa, jossa arvioidaan yleisemmälläkin tasolla, mitä kaikkea voidaan tehdä loviisalaisten turvallisuuden parantamiseksi. – Haluamme edistää kaikkien asukkaiden, lasten ja vanhusten, jalan ja eri kulkuvälineillä kulkijoiden turvallista liikkumista Loviisassa. Konkreettisena tavoitteena on liikenneonnettomuuksien ja niissä sattuvien henkilövahinkojen selvä vähentäminen, kertoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos teknisestä keskuksesta. Suunnitelma tehdään Loviisan kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Loviisasta työhön osallistuvat tekninen keskus, sivistyskeskus ja perusturvakeskus. – Liikenneturvallisuuden parantaminen ei ole vain kadun- ja tienpidon asia. Myös päiväkotien ja koulujen liikennekasvatus, kaavoitusratkaisut, monet terveydenhuollon toimet ja kuntalaisille tiedottaminen ovat osa laaja-alaista liikenneturvallisuustyötä, toteaa koulutuspäällikkö Timo Tenhunen sivistyskeskuksesta. Suunnitelmaa laadittaessa kootaan näkemyksiä ja liikenneturvallisuusongelmia laajasti asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä, muun muassa kuntapäättäjiltä ja kouluilta sekä liikennöitsijöiltä. Myös kyläyhdistykset ja vanhempainyhdistykset voivat kommentoida analyysejä tai tunnistettujen pahimpien paikkojen karttoja. Suunnitelman on määrä valmistua syksyllä 2015. Aiheeseen palataan tarkemmin syksyn Morjensissa. Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos, puh. 050 382 7550. 5


Hyötytietoa

Tiina Vepsäläinen on Loviisan Satama Oy:n uusi toimitusjohtaja Kotkassa asuva 36-vuotias Tiina Vepsäläinen on koulutukseltaan insinööri AMK (merenkulku ja johtaminen). Hän on toiminut aikaisemmin satamajohtajan viransijaisena ja vt. toimitus-

johtajana 1.12.2014 asti. Ennen Loviisaan siirtymistään Vepsäläinen työskenteli UPM-Kymmene Oyj Seawaysin palveluksessa vastuualueenaan metsäteollisuuden tuonti- ja vientioperaatiot sekä varustamotoiminnot. Toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen, puh. 0440 555 731, tiina.vepsalainen@loviisa.fi

Svartholman uudet tuulet Svartholman merilinnoitus siirtyi Museovirastolta Metsähallituksen luontopalveluiden hoitoon vuoden 2014 alusta. Metsähallitus on teettänyt alueella kävijätutkimuksia, joiden pohjalta Svartholman linnoituksen palveluja ja turvallisuutta pyritään kehittämään. – Vapaa-ajan kävijöiden lisäksi olemme tehneet kyselyitä eri sidosryhmille ja keränneet tietoa yleisötapahtumissa. Kävijätutkimusraportti valmistui maaliskuussa, ja olemme saaneet siitä tärkeää tietoa kävijöiden toiveis6

ta, arkeologi, projektipäällikkö Henrik Jansson Metsähallituksesta kertoo. Yhteistyö Loviisan kaupungin kanssa säilyy tiiviinä, ja sitä pyritään kehittämään. – Loviisan kaupungin rooli on keskeinen. Tapahtumatarjonta säilyy vilkkaana, Jansson sanoo. Turvallisuus on yksi seikka, johon halutaan jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Portaita, aitoja ja muita palveluvarustuksia kunnostetaan. Myös muurien kuntoa on tarkoitus kohentaa yhteistyössä Museoviraston kanssa. Alueesta

halutaan tehdä elävä ja iloinen tapahtumapaikka. – Opasteitakin aiomme lisätä siten, että heti venerannassa on selkeä opaste. Opasteista tehdään sellaisia, että ne kertovat mahdollisimman paljon kohteen historiasta, Jansson toteaa. Lisätietoja: projektipäällikkö Henrik Jansson, henrik.jansson@metsa.fi, puh. 0400 328 759 Lisätietoa Svartholman palveluista: Loviisan matkailutoimisto, puh. 040 555 3387, www.visitloviisa.fi


Valtuuston kokouksien suorat verkkolähetykset jatkuvat Valtuuston kokouksien suorat verkkolähetykset jatkuvat ja ovat katsottavissa myös jälkikäteen tallenteina. Kaupunki päätti jatkaa syksyllä 2014 alkanutta yhteistyötä paikallislehtien kanssa. Loviisan kaupungin verkkosivuilla teh-

dyn kyselyn mukaan suurin osa vastaajista toivoi Loviisan kaupunginvaltuuston kokousvideointien jatkuvan syksyn kokeilukauden jälkeen. Katsojat arvostavat sitä, että kotisohvalta pääsee seuraamaan miten päätöksenteko kuntalaisten yhteisistä asioista toimii. Loviisan laajuisessa kaupungissa hyvänä pidettiin myös sitä, että valtuuston

kokouksia voi seurata verkosta, eikä tarvitse ajaa pitkiä matkoja kokouspaikalle. Suoria lähetyksiä pidettiin hyödyllisinä lähidemokratiaa ja avoimuutta ajatellen. Myös kaupungin luottamushenkilöt toivoivat, että suorat verkkolähetykset jatkuvat vuonna 2015. www.loviisa.fi /valtuustonkokouksenverkkolahetys

Loviisa antoi rukkaset suurkuntahankkeelle Itäisen Uudenmaan kunnat eivät jatka kuntaliitosselvityksen tekemistä. Loviisan kaupunginvaltuusto totesi maaliskuussa kannanotossaan, ettei selvitykselle ole enää riittäviä perusteita. Myös Lapinjärvi, Askola ja Sipoo torjuivat Porvoo-vetoisen suurkunnan perustamisen. Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan päätökset olivat ennakoitavissa kaikkien kuntien osalta. – Suurkunta ei olisi ollut yhdyskuntarakenteeltaan luontainen ja yhtenäinen kunta. Pienemmät kunnat olisivat jääneet ”ottopojan” asemaan ja todennäköisesti iso osa merkittävästä palvelutuotannosta olisi keskitetty Porvooseen.

– Nyt ei ollut oikea aika aloittaa neuvotteluja yhdistymisestä, Kaleva totesi.

Neuvotteluhaluja löytyi Lapinjärven suuntaan Loviisa oli valmis jatkamaan neuvotteluja kuntafuusiosta Lapinjärven kanssa, mutta Lapinjärvi ei ainakaan tässä vaiheessa lämmennyt ajatukselle. – Suurkuntahankkeeseen verrattuna Lapinjärven tilanne oli selkeämpi jo pelkästään yhdyskuntarakenteen osalta. Loviisan ja Lapinjärven välillä on myös paljon kokemusta yhteistyöstä, kaupunginjohtaja Olavi Kaleva perusteli.

– Loviisa oli valmis neuvotteluille, mikäli myös Lapinjärvi tahtoo. Nyt ei Lapinjärvi tahtonut, joten aika näyttää, milloin molemmat kunnat löytävät toisensa yhteisen neuvottelupöydän äärestä. Lisätietoja: www.loviisa.fi/kuntauudistus

ILTATORI KESÄPERJANTAISIN LOVIISAN TORILLA Loviisan kaupunki ja Loviisan yrittäjät ry järjestävät perjantaisin 26.6.–7.8.2015 kello 16–20 iltatorin. Myynnissä on muun muassa kukkia, vihanneksia ja kirpputoritavaraa. Iltatorilla on myös kahvila (säävaraus). Myyjiksi iltatorille toivotaan niin ammattimaisia torikauppiaita kuin kirpputorimyyjiä ja muita torimyynnistä kiinnostuneita. Tervetuloa ostoksille tai myymään! Lisätietoja: torivalvoja, puh. 044 565 1188, www.loviisa.fi/iltatori

LOVIISAN TORI KESÄAIKA 2.5.–31.8. ma–la klo 7–14 MARKKINAT: 16.6., 25.8., 29.9., 8.12. klo 7–18 Lisätietoja: torivalvoja, puh. 044 565 1188 www.loviisa/torit jamarkkinat

7


Hyötytietoa

Uudet tilat kumppanuustalolle

Kumppanuustalo Kulma Sibeliuksenkatu 3, puh. 044 739 6301, info@kumppanuustalokulma.fi, www.kumppanuustalokulma.fi

Puheenjohtaja Brita Lund, Lovisanejdens svenska cancerförening ja verkostokutoja Camilla Stjernvall-Malmberg iloitsevat Kumppanuustalo Kulman uusista tiloista. – Nämä valoisat ja tarkoituksenmukaiset tilat ovat tulleet tosi tarpeeseen niin meille kuin monelle muullekin. Täällä tapaa muita yhdistysaktiiveja ja useampikin yhdistys voi kokoontua yhtä aikaa, sillä erillisiä tiloja on useampia. Kulma on tuonut iloa ja lisäpotkua

tekemiseen, Brita Lund toteaa. Kumppanuustalo Kulma koostuu 20–30 hengen kokoustilasta, isommasta aulatilasta (soveltuu kokouksiin) sekä isosta keittiöstä ja varastohuoneesta. Kulmassa on langaton nettiyhteys sekä kopiointi- ja kahvinkeittomahdollisuus. Tila on tarkoitettu pääsääntöisesti yhdistyksille, seuroille ja ryhmille. Hinnat alkaen 15€/kk sisältäen yhden kokouksen kuukaudessa ja varastokaapin.

LOVISA SVENSKA MEDBORGARINSTITUTIN KURSSIT HUHTI- JA TOUKOKUUSSA

NEUVOLA ON MUUTTANUT Neuvola muutti huhtikuun puolivälissä uusiin tiloihin Loviisan sairaalan entiselle osasto 5:lle (Öhmaninkatu 4). Aiemmin neuvola ja sairasvastaanotto olivat samoissa tiloissa pääterveysasemalla. Erilliset tilat vähentävät neuvolan asiakkaiden infektoitumisriskiä. Neuvolan yhteydessä toimii myös varhaisen perhetyön tuki sekä lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä. Uusi neuvola toimii myös kouluterveydenhoitajien ”tukipaikkana”. Perheillä on mahdollisuus viettää aikaa tai poiketa neuvolan päiväsaliin myös muulloin kuin asioidessaan neuvolahenkilökunnan luona. Päiväsalissa on pieni keittiönurkkaus, vaipanvaihtohuone ja rauhallinen tila imettämistä varten. Koskenkylän terveystalolla saa edelleen äitiys- ja lastenneuvolapalveluita, ja myös Lapinjärvellä palvellaan lastenneuvolan asiakkaita. Lisätietoja: Palveluvastaava, lasten ja nuorten peruspalvelut, Mareena Forsström, Öhmaninkatu 4, puh. 044 505 1735, mareena.forsstrom@loviisa.fi

8

SY TILL VÅR OCH SOMMAR. Päivitä vaatekaappisi iloisilla kesävaatteilla. Ompele uusia tai tee muutoksia vanhoihin vaatteisiin. LÅNGVANDRING, VAELLUS. Vierailemme Repoveden kansallispuistossa ja vaellamme tällä kertaa alueen itäisellä puolella. PADDLING TILL HAVS, AVOMERIMELONTAA. Kurssi ei sovellu vasta-alkajille. Osallistuaksesi sinun täytyy hallita kajakkisi. Kuljetus- ja majoituskustannukset ovat mahdollisia. Infotilaisuus pidetään Mi:n tiloissa 13.5. klo 19.

ASIANTUNTIJALUENTOJA VIHERPEUKALOILLE Valkon kansalaisopiston, Lovisa svenska medborgarinistutin ja Loviisan Avoimet Puutarhat -tapahtuman yhteistyössä järjestämät maksuttomat asiantuntijaluennot pidetään Mi:n kieliluokassa. Luentojen jälkeen järjestetään puutarhakierros, jonka yhteydessä luennoitsija antaa käytännön vinkkejä ja neuvoja. Sunnuntai 24.5. klo 11–12 Hortonomi David Stokes, ammattiopisto Livia: Japanska trädgårdar (Japanilaiset puutarhat) Sunnuntai 31.5. klo 11–12 Kaarina Hänninen luennoi aiheesta Sibeliusten puutarhassa. Luentoon sisältyy pieni konsertti: sopraano Camilla Wiksten-Rönnbacka ja pianisti Marja Pohjola esittävät musiikkia Sibeliuksen kukkaissarjoista. Sunnuntai 7.6. klo 13–14 Puutarhatoimittaja ja kirjailija Gunnel Carlson Ruotsista: Min gröna passion (Vihreä intohimoni) Huom! Muistathan, että ilmoittautuminen on pakollista ja tulee tehdä kansliaan. puh. 0440 555 297 tai verkossa www.opistopalvelut.fi/lovisa


Sibeliuksella luonto mukana taskussa

Säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivä näkyy ja kuuluu Loviisassa. Ja perustellusta syystä, sillä Sibelius vietti kaupungissa lapsuutensa ja nuoruutensa kesät. Loviisassa hän sävelsi suureksi osaksi myös läpimurtonsa, Kullervo-sinfonian. Kesäinen Loviisa tarkoitti Jean Sibeliukselle (8.12.1865– 20.9.1957) aurinkoa ja iloa, vapautta. Hämeenlinnaan oli palattava, kun koulut syksyllä alkoivat. Hän asui kesäisin isänäitinsä Katarina Sibeliuksen ja tätinsä Evelina Sibeliuksen luona talossa, jossa nykyään toimii musiikkiopisto. Sibeliukset tunnettiin paikkakunnalla hyvin, olihan hänen isoisänsä ollut arvostettu raatimies. – Sibelius viihtyi erityisesti kylpylässä ja sen kansainvälisessä tunnelmassa, kertoo Mia Grönstrand, Sibeliuksen elämään perehtynyt toimittaja. Merkittävin Loviisa-ajanjakso Sibeliuksella oli hänen palattuaan Wienistä keväällä 1891. Seuraavan vuoden alkupuolelle asti hän sävelsi isoäitinsä ja tätinsä talossa Kullervo-sinfoniaa. 9


– Kaiken läpikäymäni aineiston perusteella voidaan hyvällä syyllä todeta, että Loviisa oli Sibeliukselle tärkeä kaupunki. Siitäkin huolimatta, ettei hän enää vanhemmiten kaupungissa käynyt kuin pikaisesti. Loviisan oma poika Grönstrand kertoo, että loviisalaiset pitivät nuorta musiikkilupausta oman kaupungin poikana. Yleinen mielipide oli, että tästä pojasta kuullaan vielä. Hänen esiintymisiään kylpylän iltamissa ja ravintola Kappelissa arvostettiin. Paikallislehti Östra Nylandissa seurattiin tarkkaan, miten meidän Sibelius otettiin muualla vastaan. Myös Kullervon menestystä seurattiin. – Kullervo edusti uudenlaista 10

sävelkieltä, sellaista, mitä ei ollut totuttu kuulemaan. Kalevalaisesta runonpoljennosta tuttua sävelkieltä kannustettiin kuuntelemaan sanomalla, että jokaisen on hyvä kuulla tällaista suomalaista musiikkia. Kun maailma ja kihlattu Aino veivät säveltäjän mukanaan, loviisalaiset tuumailivat jo, että Sibelius unohtaisi nuoruutensa kaupungin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tästä hyvä esimerkki on 1920-luvun vierailu, jonka aikana hän halusi esitellä tärkeitä lapsuutensa paikkoja veljenpojalleen. Todennäköisesti Sibelius esitteli tuolloin ainakin kylpyläkesien kävelykohteita. Heidät on joka tapauksessa kuvattu Myllyharjulla. Tosin tätä ennen Sibelius oli loukkaantunut, sillä hän oli odottanut

saavansa kutsun Loviisan laulujuhlille, jotka keräsivät jopa tuhat laulajaa ja soittajaa. Kutsu jäi saamatta – ehkä paikalliset arvelivat säveltäjän olevan liian kiireinen. Grönstrand kertoo, että Loviisassa Sibelius oppi rakastamaan luontoa ja ennen kaikkea merta. Yhä edelleen hänet tunnetaan vahvasta luontosuhteesta sekä siitä, miten hän haki luonnosta innoitusta sävellyksiinsä. Sibeliuksen kerrotaan muun muassa kantaneen taskussaan tulitikkuaskia, jossa oli sammalta. Kun hän halusi mielikuvan metsästä, hän avasi askin ja nuuhkaisi sammalpalaansa. Mahtoiko hän palata silloin Loviisaan?


Nuori Sibelius viihtyi kylpylässä

JUHLAVUODELLE MONIPUOLINEN OHJELMA Juhlavuoden päätapahtuma Loviisassa on 10.–12.9.2015 Sibeliuspäivät, joiden painopiste on korkeatasoisessa kamarimusiikissa. Sibeliuspäivien aikana kuullaan myös Kullervo-sinfonia solisteinaan sisarukset Johanna RusanenKartano ja Ville Rusanen. Kulttuuriohjaaja Sirpa Flinck kehottaa loviisalaisia olemaan nopeita ja varaamaan liput mieleisiin tapahtumiin hyvissä ajoin. Tapahtumat kiinnostavat myös ulkopaikkakuntalaisia. – Juhlavuoden konsertteja järjestetään pienissä saleissa, ja niihin on jo ryhmävarauksia, hän kertoo. Juhlavuoteen kuuluu myös luentoja, taidenäyttelyitä, opastettuja Sibelius-

aiheisia kävelykierroksia sekä Evelinatädin kahvikutsut Ravintola Loviisan Kappelissa. Kesäkuussa järjestetään Sibelius-purjehdus konsertteineen ja ruokailuineen. Myös nuoria ja lapsia muistetaan. Kouluissa säveltäjämestaria muistetaan konsertilla ja tanssiopistolla on koululaisesityksiä. Kaupunki tarjosi maaliskuun lopussa kaikille Loviisan noin 1 700 koululaiselle Sibelius-konsertin: 0–9-luokkalaisille järjestettiin kahdeksan koulukonserttia kolmen päivän aikana. Lue tapahtumista lisää visitloviisa.fi > Sibelius ja Loviisa

Neljä Sibeliuksen elämän keskeisintä kaupunkia olivat Loviisa, Hämeenlinna, Helsinki ja Järvenpää. Juhlavuoden aikana autenttiset Sibeliuskaupungit järjestävät säveltäjään keskittyvää ohjelmaa. Loviisan rooli on kertoa hänen nuoruusvuosistaan. Museointendentti Jaana Toivari-Viitala kertoo, että kylpylä oli yksi Jean Sibeliuksen lempipaikoista kaupungissa. Hän myös itse esiintyi niiden iltamissa. – Herätämme juhlavuoden kunniaksi kylpyläkaupungin ilmapiiriä ja kasinon iltahumua uudestaan henkiin. Vanhoja valokuvia on tutkittu tarkkaan ja selvitetty, miten kylpylävieraat pukeutuivat. Museon mallinuket ja torsot puetaan asuihin, jollaisia vieraat pitivät 1880-luvulta 1930-luvulle saakka. Osa asuista on museon kokoelmista, osa on tuoreita lahjoituksia. – Yksi pukulahjoituksista on Hambergien sisaruksilta, yksi puku puolestaan kylvettäjien juhlasta. Joka kylpyläkaudella järjestettiin oma kylvettäjien juhlansa. Museossa pääsee myös aistimaan Sibeliuksen isovanhempien talon senaikaista interiööritunnelmaa ja tunnelmoimaan, millaista siellä oli nuoren säveltäjän musisoidessa yhdessä ystäviensä kanssa. Loviisan kaupungin museon näyttely Kylpyläelämää Loviisassa – Nuori Jean Sibelius on avoinna 10.6.–27.9.

11


Työelämä

OVET AUKI TYÖELÄMÄÄN Petri Hirvonen aloitti alkuvuodesta Loviisan kaupungin työllisyyskoordinaattorina. Hänen työtehtäviinsä kuuluu työllistymispalveluiden kehittäminen. – Loviisan työpajojen tulokset ovat jo olleet rohkaisevia, Petri Hirvonen kiittää.

12

Työllisyyskoordinaattori kutoo verkostoa, jotta työllisyyspalvelut kohtaisivat tehokkaasti työttömän. Petri Hirvonen ei itse osallistu varsinaiseen asiakastyöhön, vaan hänen tehtäviinsä kuuluu työllisyyspalveluiden kokonaisvaltainen valvonta ja kehittäminen. Hirvonen tekee yhteistyötä muun muassa työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus), sosiaalitoimiston, Kelan, kehitysyhtiö Posintran ja oppilaitosten sekä työpajojen kanssa. Hänellä on siis langat näpeissään, jotta mahdollisimman moni loviisalainen työllistyisi. – Pyrin luomaan tehokkaasti toimivan verkoston eri toimijoiden kanssa, jotta mahdollisimman moni löytäisi oikean paikkansa joko kouluttautumalla tai siirtymällä työelämään. Tietoa tilanteesta saan keskustelemalla muun muassa TEkeskuksen ja sosiaalitoimiston henkilöstön kanssa. Esimerkiksi työttömien työnhakijoiden joukossa pitäisi olla vain työkykyisiä henkilöitä. Työmarkkinatukilistalla ei pitäisi olla kuntalaisia, jotka kuuluvat vaikkapa eläkkeelle tai sairauseläkkeelle.


– Pyrin siis koordinoimaan kokonaisvaltaisesti tilannetta siten, että erilaisille tarvitsijoille olisi oikeanlaista palvelua, Hirvonen kertoo. Yksi Hirvosen tärkeimmistä tehtävistä on kehittää työllistämispalveluita siten, että mahdollisimman moni syrjäytymisvaarassa oleva loviisalaisnuori saataisiin mukaan koulutukseen tai työelämään. Hirvonen kiittää Loviisan ansioituneita työpajoja Pikku Pietarin Pihaa, Starttipajaa, Akselia ja uutta Seinätön-työpajaa. – Tulokset ovat olleet hyviä, ja

pajojen palvelu on loistavaa valtakunnallisestikin katsottuna. Pajojen kautta eteenpäin elämässä päässeiden nuorten määrä on rohkaiseva, Hirvonen toteaa. Vasta perustetussa Seinätön-työpajassa pyritään saamaan nuorelle valmiudet siirtyä työelämään kuten Pikku Pietarin Pihassakin. Erona on kuitenkin se, että Seinätön-pajan nuoret eivät työllisty itse pajassa, vaan heille pyritään saamaan työpaikka yrityksissä tai yhdistyksissä. Hirvonen toivoo, että jatkossa loviisalaisyritysten olisi mahdol-

lisimman vaivatonta palkata lisää työvoimaa muun muassa palkkatukiseteleiden avulla tai oppisopimuskoulutusta hyödyntäen. – Helpottamalla tukien hakemista ja tekemällä oppisopimuskoulutuskäytännöt mahdollisimman sujuviksi tuetaan yrityksiä työllistämisessä. Tämä on osa työllisyyskoordinaattorin työtä, Hirvonen sanoo. Lisätietoja: Petri Hirvonen, puh. 040 572 0789 petri.hirvonen@loviisa.fi

Kesätyösetelillä töihin! • • • •

Kesätyöseteli on tuki Loviisassa toimiville työnantajille. 250 euron arvoinen kesätyöseteli on tarkoitettu vuosina 1997–1999 syntyneiden nuorten palkkaamiseen. Loviisassa rahaa on varattu 40 setelin verran. Kesätyöseteliä hakee työnantaja. Työsuhteen kesto on vähintään kaksi viikkoa ja bruttopalkka 450 euroa, mutta noudattaen kuitenkin työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa.

Päivittäinen työaika on vähintään kuusi tuntia 1.6.–31.8.2015. Työjakson ei tarvitse kuitenkaan olla yhtäjaksoinen.

Lisätietoja: www.facebook.com/toitajobb. Anne Wetterstrand, anne@posintra.fi, puh. 050 366 0125 Jenni Lähtevänoja, jenni@posintra.fi, puh. 040 183 7917 www.loviisa.fi/kesatyoseteli

Kaupunki työllistää kesällä • • •

Loviisan kaupunki työllistää tulevana kesänä 83 nuorta työntekijää. TET-ikäisille (Tutustuminen työelämään, 14–15-vuotiaat) tarjolla oli 19 työpaikkaa, 16-17-vuotiaille 29 ja täysi-ikäisille 35 kesätyöpaikkaa. Kaupungin palkkalistoilla työtehtävien kirjo on moninainen: töitä löytyi muun muassa laitosapulaiselle, puhelinvaihteen hoitajalle, puistotyöntekijälle, oppaalle ja matkailuneuvojalle. Kesätöiden hakuaika on jo päättynyt.

13


Suunnittelun tai työn alla olevat linjat näkyvät kartassa sinisellä.

KOSKENKYLÄ

Koskenkylä – Pernajan kk

E18

LOVIISAN KESKUSTA PERNAJAN KK

HARMAAKALLIO

Pernajan kk – Loviisa

Pernajan kk – Isnäs

ISNÄS

Isnäs – Rönnäs RÖNNÄS

Nils Vainio kiittelee osuuskuntia hyvästä yhteistyöstä.

Pernaja kytkeytyy Loviisan vesiverkkoon

SIIRTOLINJAN TYÖT ETENEVÄT Loviisan Harmaakalliolta Pernajan kirkonkylään vievän siirtolinjan rakennustyöt ovat edenneet molemmissa päissään. Siirtolinja liittyy laajempaan hankkeeseen, jolla Pernajan, Koskenkylän ja Isnäs–Rönnäsin alueen vesi- ja viemäriverkostot liitetään yhteen ja kytketään Loviisan verkostoon. Loviisa–Pernajan kirkonkylä -siirtolinjaa on rakentamatta vielä noin kahdeksan kilometriä. Töiden jatkumisaikataulu riippuu paljolti maanomistajista, joiden kanssa käydään vielä neuvotteluja. – Rönnäs-Isnäs -linja on jo valmis. Koskenkylän ja Pernajan kir-

14

konkylän välinen linja on sen sijaan suunnitteluvaiheessa, Loviisan vesiliikelaitoksen vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen kertoo. Kolmas eli Pernajan kirkonkylältä Isnäsiin johtava linja on yksi osa kokonaisuutta. – Sen urakkalaskentaan on tar-

LOVIISAN VESILIIKELAITOS LIITTYMÄT Yritykset, kpl Osuuskunnat, kpl Kerros- ja rivitalot, kpl Omakotitalo, kpl

180 20 230 3 260


VESI- JA VIEMÄRILAITOSMAKSUT eräissä kunnissa Omakotitalo €/m3 Raasepori 6,85 Hanko 6,51 Myrskylä 6,23 Loviisa Mäntsälä Porvoo

6,20 5,96 5,16

Kerrostalo €/m3 4,97 5,41 5,13 5,07 4,77 3,66

Lähde: Vesilaitosyhdistys, 2014 Vertailuhinnassa on otettu huomioon käyttömaksujen ohella perusmaksun ja mittarivuokran sekä liittymismaksun vaikutus asiakkaalta perittävään veden ja jäteveden hintaan.

Markku Paakkarinen toivoo maanomistajilta ymmärrystä seudun vesihuoltopalvelujen kehittämisessä.

NÄIN PALJON MAKSAA VUOTOVESI VUODESSA

TIHEÄ TIPPAVUOTO

OHUT VESIVIRTA

WC:N JATKUVA VUOTO

Vuotokohdan koko

OMPELULANKA

PARSINNEULA

TULITIKKU

Kustannus vuodessa

30 m3 / vuosi 300 m3 / vuosi 3 000 m3 / vuosi 159,90€ / vuosi 1 599€ / vuosi 15 990€ / vuosi

koitus päästä tämän vuoden loppupuolella. Tällöin linja voisi valmistua vuoden 2016 aikana, Paakkarinen selvittää. Osuuskunnille kiitosta Loviisan Vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Nils Vainio kiittelee vesiosuuskuntien panosta vesihuoltopalvelujen turvaamisessa. – Vesiosuuskunnat ovat tehneet arvokasta työtä. Kaupunki ei olisi pystynyt hoitamaan asioita paremmin, hän sanoo. Alavesisäiliötä lukuun ottamatta suuri osa Loviisan vesiliikelaitoksen viime vuosien investoinneista

Kaikki sisältävät alv:n. Kuutiohinta on 5,33€.

LOVIISAN VESITIETOA Vuodon laatu

Loviisan keskusta Liljendal Ruotsinpyhtää Pernaja kk Koskenkylä, Vanhakylä Isnäs

Veden kovuus 1–1,1 mmol/l 1–1,1 mmol/l 1–1,1 mmol/l 0,21 mmol/l 0,47 mmol/l 1,00 mmol/l

Fluoripitoisuus 1,2 mg/l 0,7 mg/l 1,2 mg/l 0,35 mg/l 0,68 mg/l 0,23 mg/l

Happamuus 7–7,5 pH 7–7,5 pH 7–7,5 pH 7–7,5 pH 7–7,5 pH 7–7,5 pH

Lähde: Loviisan Vesiliikelaitos

onkin suunnattu maaseutualueille. – Annamme vesiosuuskunnille myös hieman alennusta, jotta ne pystyisivät tarjoamaan asukkaille veden samaan hintaan kuin vesiliikelaitoksen alueella asuville tarjotaan, Vainio kertoo. Johtokunnan puheenjohtaja toivoo, että yhteistyö maanomistajien kanssa sujuisi hyvässä hengessä. – On valitettavaa, että emme ole päässeet kaikkien maanomistajien kanssa sopimuksiin. Yksi yksittäinen maanomistaja voi näin hankaloittaa koko seutukunnan vesihuoltopalvelujen kehittämistä, hän harmittelee.

Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt jo vuonna 2011 Pernajan kaupunginosan vesi- ja viemäröintisuunnitelman, mutta toteutusta on jouduttu siirtämään osaksi eräiden maanomistajien vastustuksen takia. – Lainanottovaltuudet ovat olemassa, myös tälle vuodelle. Valmius hankkeeseen on tältä osin kunnossa, Markku Paakkarinen säestää. Lisätietoja: Vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen, puh. 0440 555 409, markku.paakkarinen@loviisa.fi

15


OPETTAJA

ON MYÖS EMO JA HOITOTÄTI 16


Anna Palasmaan mielestä Valkon koulussa on aitoa kyläkoulun meininkiä. Tuttu ja turvallinen koulu antaa hyvät eväät oppilaille. Valkon kyläkoulun ykkös- ja kakkosluokkalaiset ovat innoissaan. Saanko minäkin kokeilla magneettia? Miksi kurkku on tuon näköinen, yök! Mitä sille on tapahtunut? Opettajat Anna Palasmaa ja Juha Kokkoniemi ovat tänä aamuna jakaneet 18 lapsen ryhmän kahteen osaan. Toisessa tehdään Kokkoniemen johdolla magneettisia kokeita. Toinen ryhmä tutkii Palasmaan kanssa, mitä kurkulle tapahtuu viikossa, jos se on altistettu ilmalle tai säilytetty purkissa. Sitten koko ryhmä siirtyy katsomaan luontoaiheista dokumenttia, jossa kerrotaan veden ilmiöistä. Palasmaa nauraa, että hänestä on virallinen virkamies kaukana. – Mielestäni opetuksen ei pidä mennä jäykästi tietyn kaavan mukaan. Välillä pitää joustaa ja keksiä uutta. Valkon koulun oppilaat ovat aivan mahtavia. Heissä on aitoa oppimisen iloa, Palasmaa kiittää. Päivä jatkuu tuttuun tapaan ruokailulla, jonka jälkeen lapset siirtyvät puolen tunnin välitunnille. Pihalla alkaakin vimmattu leikkiminen. Lapset kuulemma pelaavat jalkapalloa ja penkkistä, vaikka pakkanen purisi poskia. Sopu tuntuu vallitsevan niin välkällä kuin tunneillakin.

– Jonkinlaista kiusaamista on joka koulussa. Meillä sitä ei ole onneksi juuri lainkaan. Kiitos kuuluu myös oppilaiden vanhemmille. Olen huomannut, että heistä on tärkeää, että lapsella on useita eri kavereita. Näin ei synny klikkejä, Palasmaa pohtii. Valkon koulu on kokoonsa nähden kansainvälinen. Ruokahuollosta vastaa thaimaalainen kokki Malee Grön, ja matematiikkaa ja kuvataidetta opettaa japanilainen Hitomi Shiga. – Hän osaa suomea niin hyvin, että pystyy opettamaan matematiikkaa, Palasmaa sanoo. Tärkeintä on hyvä ilmapiiri Palasmaalla on kaksi lasta, joista vanhempi, Niilo, käy koulun toista luokkaa. Nuorempi lapsista, Liia, aloittaa syksyllä eskarin. Palasmaa oli äitiysja vanhempainvapaalla kuusi vuotta, ennen kuin palasi takaisin opettajan työhönsä. Kuvataideopettajaksi erikoistuneena hän kuitenkin halusi opettaa myös välivuosien aikana. – Vedin kuviskursseja. Sain aikuiskontakteja, hän hymyilee. Vaikka Palasmaa tuntuu olevan elementissään opettajana, hän sanoo olevansa oppilaille kuitenkin vielä enemmän emo tai hoitotäti. Hänen luokseen on helppo tulla juttelemaan. Ja joskus täytyy niistää nenä tai kuivata pöydälle kaatunut maito. Irronnutta hammasta pitää ihmetellä yhdessä. – Meillä on hyvä ilmapiiri. Keskustelemme kaikenlaisista asioista oppimisen lomassa. Ja varmasti vanhemmat saavat kotona kuulla,

mitä se Anna taas tänään höpötti, Palasmaa nauraa. Pienessä kyläkoulussa on sekin hyvä puoli, että opettajilla säilyy kontakti vanhempiin tai isovanhempiin, jotka tuovat lapsiaan kouluun. Valkon kouluun kun tullaan läheltä, eikä bussi- tai taksikyydeillä kauempaa. – Olen syntyjäni valkolainen ja kävin itsekin tätä koulua. Valkon satamahistorian voi tuntea alueella vieläkin. Valkossa on kivaa yhteisöllisyyttä, kylämeininkiä, hän pohtii. Tänään päivä on pulkassa puoli kahden aikaan. Palasmaa keräilee muutamia eksyneitä lapasia ja rukkasia talteen. Vaikka työpäivät ovat intensiivisiä, hän ei ehdi pohtia omaa väsymystään. – Nyt alkaa perhearki. Kauppaan, kotiin ja harrastuksiin, hän vinkkaa.

Valkon koulu Pitkäniityntie 62, 07910 Valko Koulussa toimii esikoulu sekä kolme yhdysluokkaa. Oppilaita 87. Koulunjohtaja Sinikka Carlsson. Varajohtaja Anna Palasmaa. Yhteensä seitsemän opettajaa, joista kolme luokanopettajaa ja muut tuntiopettajia. Yksi osa-aikainen erityisopettaja. Kaksi koulunkäynnin ohjaajaa.

17


ÄLYPUHELIMELLA tehokkuutta kotihoitoon Uusi Pegasos Mukana -sovellus lisää asiakkaan turvallisuutta ja työntekijän oikeusturvaa.

Projektipäällikkö Anu Plit Loviisan kotihoidosta asettaa pöydälle pienen sinisen ”lätkän” eli henkilötunnisteen. Sitten hän asettaa lätkän päälle älypuhelimen, ja sitä napsauttamalla hän kirjautuu Pegasos Mukana -sovellukseen. Näin hän pääsee kätevästi kotihoidon asiakkaan tietoihin, joita voi selata kännykän näytöltä. Loviisan kotihoito koulutti kotihoitajansa käyttämään uutta mobiilisovellusta helmikuun alussa, ja varsinaiseen käyttöön se otettiin maaliskuun alussa. Plitin mukaan uuden systeemin hyödyt ovat mittavat. Teknologia helpottaa – Tämä on nykyaikaa. Hoitajalta jää asiakkaalle enemmän aikaa uuden teknologian avulla, kun raportointia ei enää tarvitse tehdä erikseen työpäivän jälkeen. Uusi tekniikka lisää asiakasturvallisuutta ja työntekijän oikeusturvaa, Plit toteaa. Asiakkaan ei tarvitse olla huo18

lissaan siitä, että hänen henkilökohtaiset tietonsa kuljeksivat hoitajien taskuissa ympäri kaupunkia. Päinvastoin, tietoturvallisuuteen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Jos puhelin katoaisi, kukaan ei silti pääsisi näkemään asiakkaan tietoja. Tämä varmistetaan puhelimen koodisarjasysteemillä, joka hyväksyy ainoastaan oikean henkilön kirjautumisen. Tieto, joka ehkä aiemmin kulki kirjoitettuna vihkoon tai muulle paperille, on nyt turvassa puhelimen uumenissa. – Lisäksi puhelin lukkiutuu viidessä minuutissa siten, että sillä voi soittaa, mutta siihen pitää kirjautua uudestaan henkilötunnisteella. Tietoturva on maksimoitu, Plit kertoo. Pienten alkukankeuksien jälkeen Plit on saanut hoitajilta hyvää palautetta. Koska kotihoidon asiakkaiden tarpeet vaihtelevat paljon, uuden tekniikan avulla saadaan tarkkaa tietoa siitä, mitä kukin käynti vaatii

ja paljonko siihen menee aikaa. – Näin voimme tasa-arvoistaa hoitajien työtä. Työntekijän oikeusturva paranee, Plit huomauttaa. Enemmän aikaa asiakkaalle Mitä kaikkea puhelin sitten pitää sisällään? Lähtökohtana on ollut se, että asiakkaan kotihoito olisi mahdollisimman tehokasta ja aikaa jäisi asiakkaan hoitamiseen enemmän. Kun kotihoitaja lähtee asiakkaan luokse, hän näkee puhelimesta hoitosuunnitelman ja voi tarkistaa mitä asiakkaan luona tänään tehdään. – Toki monet asiakaskäynnit ovat muodostuneet rutiineiksi, mutta tämä helpottaa uuden hoitajan tai tuuraajan työtä huomattavasti, Plit toteaa. Hoitaja kirjautuu asiakkaan luokse puhelimellaan tarratunnisteen avulla. Myös tarratunnisteen sijainti näkyy puhelimesta. Tarratunniste on sijoitettu yleensä ovenpieleen tai muuhun sopivaan paikkaan, josta


LOVIISAN KOTIHOITO KUINKA MONTA ASIAKASTA: • säännöllisiä kotihoidon asiakkaita 319 • vain tukipalveluita saavia 166 • lisäksi tilapäiset asiakkaat, joiden hoitosuhde voi olla sovittu yhdestä käynnistä kahteen viikkoon KUINKA MONTA HOITAJAA: 56 lähihoitajaa | 6,5 sairaanhoitajaa TAVALLISIMMAT TEHTÄVÄT KOTIHOIDOSSA: • asiakkaan päivittäisissä toimissa avustaminen, hygienia, ihonhoito, pukeutuminen, ruokailu • lääkehoidosta huolehtiminen • sairauksien hoito ja seuranta (verenpaine, verensokerit, verinäytteet, haavan hoidot, avanteet jne.)

LOVIISAN ALUEELLA

KESKIVIIKKO

TIISTAI

MAANANTAI

Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille. Asiakkaat maksavat matkasta linja-autotaksan mukaisen maksun kuljettajalle. Kyyti tilataan kuljettajalta edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Maanantain kyydit voidaan tilata myös maanantaiaamuna klo 7.30–7.45. Linjataksi hakee asiakkaat ilmoitetusta osoitteesta. Kuljettajan puhelinnumero on 0440 555 333.

TORSTAI

Lisätietoja: Anu Plit, puh. 044 505 1014 anu.plit@loviisa.fi

PALVELULIIKENNE

PERJANTAI

se on helppo huomata. Lähtiessään hoitaja kirjautuu ulos samalla systeemillä. Puhelimeen on tallennettu myös perustiedot: osoite, puhelinnumero, mahdolliset avainkoodit sekä läheisten yhteystiedot. – Nimeä näpäyttämällä voi soittaa, eli hoitajan ei tarvitse näppäillä numeroita. Puhelimessa on myös riskitiedot, kuten mahdolliset allergiat, tehdyt elinsiirrot tai muut mahdolliset hoitoon vaikuttavat asiat. Riskitiedoilla varmistetaan asiakkaan ja hoitajan turvallisuutta, Plit sanoo. Puhelimesta näkyvät myös esimerkiksi lääkitystiedot ja viimeisimmät verenpainetiedot tai muut tutkimustiedot, jotka olivat aikaisemmin pääjärjestelmässä, ja ne piti hakea sieltä tarvittaessa erikseen. – Kirjaaminen ja tilastointi tehdään kotikäynnin aikana älypuhelimella. Tiedot ovat ajan tasalla ja hoitajalle jää enemmän aikaa asiakkaan kanssa keskusteluun.

RUOTSINPYHTÄÄN POHJOISOSA / AHVENKOSKI – LOVIISA – AHVENKOSKI / RUOTSINPYHTÄÄN POHJOISOSA lähtö klo 9.15, paluukuljetus Loviisasta klo 12.00 LOVIISAN KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ, enintään 15 km Loviisan torilta Kutsuajo klo 10.00–11.45 LOVIISAN KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ, enintään 15 km Loviisan torilta Kutsuajo klo 8.30–10.30 LAPINJÄRVEN KESKUSTA – LOVIISA – LAPINJÄRVEN KESKUSTA lähtö klo 11.30, paluu Loviisasta klo 15.30 RUOTSINPYHTÄÄN KIRKONKYLÄ – TESJOKI – LOVIISA – TESJOKI – RUOTSINPYHTÄÄN KK lähtö klo 8.45, paluu Loviisasta klo 11.00 SÖDERBY – LOVIISA – SÖDERBY lähtö klo 12.30, paluu Loviisasta klo 16.00 LILJENDAL – LOVIISA – LILJENDAL lähtö klo 9.00, paluu Loviisasta klo 11.45 TESJOKI – LOVIISA – TESJOKI lähtö klo 10.15, paluu Loviisasta klo 13.45 KOSKENKYLÄ – PERNAJAN KK – LOVIISA – PERNAJAN KK – KOSKENKYLÄ lähtö klo 8.45, paluu Loviisasta klo 11.00 VALKO – LOVIISA – VALKO lähtö klo 9.45, paluu klo 12.00

LINJATAKSI KABBÖLESTÄ PORVOOSEEN

LINJATAKSI SARVISALOSTA PORVOOSEEN

Joka toinen tiistai KABBÖLE – ISNÄS kuljettaja Rainer Sjöroos, puh. 0440 306 445 lähtö klo 9.15 Kabbölestä ISNÄS – PORVOO lähtö Aspholmin baarilta klo 9.35 paluulähtö Porvoosta klo 12–13

Joka toinen torstai SARVISALO – ISNÄS lähtö klo 9.10 Sarvisalosta lähtö Aspholmin baarilta klo 9.35 paluulähtö Porvoosta klo 12–13

19


Hyötytietoa Loviisa tarjosi upeat puitteet Onnelin ja Annelin talvi -elokuvalle Uutta Onneli ja Anneli -elokuvaa kuvattiin Loviisassa alkuvuoden aikana. Zodiak Finland Oy:n tuotantopäällikkö Anne Ruotsalainen kertoo, että kuvaukset saatiin tehdyksi aikataulujen mukaisesti, ja kaiken lisäksi kauniissa talvisäässä. Loviisassa kuvausryhmä näyttelijöineen purkitti elokuvaa noin kymmenessä eri koh-

teessa. Luntakin tuli juuri sopivasti, joten kuvausryhmä ehti saada taltioiduksi ihastuttavia talvimaisemia. Viimeiset kuvaukset tehtiin Helsingissä studiossa maaliskuun alkupuolella. – Onnelin ja Annelin talo -elokuvan katsojaluvut ovat olleet huikeat, runsaat 177 000 viime vuonna. Totta kai pyrimme saamaan yhtä hyvät katsojaluvut

PESE MATTOJA vain kuivalla maalla Matonpesu on ihanaa puuhaa aurinkoisena kesäpäivänä. Tulevana kesänä mattopyykille voi mennä Loviisassa hyvällä omallatunnolla. Mattoja ei saa enää pestä veden yllä laiturilla, joten matonpesupaikat on muutettu ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti kuivapesupaikoiksi. Ruukkiin avataan keväällä uusi kuivapesupaikka, ja Sahaniemen sekä Valkon pesupaikoilla saa nyt vettä katkoksitta vesiverkostosta. Aiemmin vedenpinnan vaihtelut aiheuttivat ongelmia. – Mattoja ei kannata pestä suoraan vedessä, ei edes omalla mökkilaiturilla. Sen sijaan kuivalle maalle voi tehdä sopivan pesupaikan, jolloin ainakin osa pesuvedestä imeytyy maahan. Samalla saa hyvää hyötyliikuntaa vesiä kannellessa, ympäristönsuojelutarkastaja Maija Lehtomäki toteaa. Autoja, veneitä, mopoja ja muita koneita ei saa pestä katu-, tie- tai ranta-alueilla. Sen sijaan omalla pihalla voi pestä autoa, mutta silloin on huolehdittava siitä, että vesi valuu jätevesiviemäristöön eikä esimerkiksi rajaojaan. Kaikessa pesemisessä tulee käyttää biohajoavia pesuaineita. – Oman auton pesusta ei saa koitua naapurille tai muulle ympäristölle haittaa, Lehtomäki 20

huomauttaa. Jos peseminen on ammattimaista, täytyy rakentaa erillinen pesupaikka. Veneiden kunnostuksessa syntyvät vanhan maalin rippeet ja pöly on kerättävä talteen ja vietävä sekajätteeseen. – Maalaisjärjellä pärjää jo pitkälle, Lehtomäki kannustaa. Lisätietoja: ympäristönsuojelutarkastaja Maija Lehtomäki, puh. 040 777 3460, maija.lehtomäki@loviisa.fi

myös talvielokuvalle, Ruotsalainen toteaa. Hänen mukaansa yhteistyö loviisalaisten ja Loviisan kaupungin kanssa sujui tälläkin kertaa hyvin. Onnelin ja Annelin talvi -elokuva saa ensi-iltansa syksyllä 2015. Loviisan kaupunki on yksi Onneli ja Anneli -elokuvien pääyhteistyökumppaneista.

Matonpesupaikat RUOTSINPYHTÄÄN KAUPUNGINOSA: Kiramon matonpesupaikka, Kiramontie, avataan keväällä LOVIISAN KAUPUNGINOSA: Sahaniemen matonpesupaikka, Vanha Sahatie, maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Valkon matonpesupaikka ja venelaiturialue, Ilmarisentie (ns. Sistolanranta), maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 PERNAJAN KAUPUNGINOSA: Pernajan kirkonkylän matonpesupaikka, Pernajantie, urheilualueen yhteydessä maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Koskenkylän matonpesupaikka, Staffaksentie, maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Isnäsin matonpesupaikka, Isnäsintie, urheilualueen yhteydessä, maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22 Kuggomin matonpesupaikka, Haddomintie, maalla oleva LILJENDALIN KAUPUNGINOSA: Sävträsk, Bäckasinkuja, maaseututoimiston takapihalla, maalla oleva, useampi pesupaikka, vedet päällä klo 6–22


Sairaanhoitaja Tanja Jyrkkämäki on Loviisan kaupungin vuoden työntekijä 2014

Loviisa muistaa vauvoja Vuodesta 2010 lähtien uudet loviisalaisvauvat ovat saaneet kaupungilta lahjaksi taiteilija Virpi Lehtisen suunnitteleman ja toteuttaman Loviisa Baby -nutun. Nuttupaketit on otettu ilolla vastaan, kerrotaan neuvolasta, joten perinne jatkuu myös tänä vuonna. Jokainen nuttu on erilainen, ainutlaatuinen pieni taideteos pehmeästä puuvillasta.

Työtoverit ehdottivat vuodesta 1997 Loviisan terveyskeskuksessa työskennellyttä Tanjaa vuoden työntekijäksi. Perusteluksi työtoverit kertoivat Tanjan olevan aina iloinen, ulospäin suuntautunut ja auttavainen niin työtovereita kuin potilaitakin kohtaan.

Kesän leirit & kurssit lapsille & nuorille 1.–5.6. VESISEIKKAILULEIRI Päiväleiri 7–11-vuotiaille. Joka päivälle erilaista hauskaa toimintaa vedessä tai sen äärellä. Luvassa on muun muassa purjehdusta, surffausta Siriuksessa, ongintaa, vesidiskoa, vesiaiheista taidetta ja rentoa uimarantaelämää. Viikolla vietetään päivä Källassa uiden ja saunoen. Joka päivä on tarjolla lämmin ateria. Leirille otetaan 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen 6.5.–20.5. 8.–12.6. NUORTEN SEIKKAILULEIRI Päiväleiri 11–17 -vuotiaille. Seikkailemme vaihtelevissa maisemissa maalla ja merellä. Leirillä kiipeillään, melotaan, pelataan frisbeegolfia ja järjestetään Amazing race Loviisa –kilpailu. Leiri toteutetaan, jos osallistujia on vähintään 10. Ilmoittautuminen 6.5.–20.5. 15.–18.6. PERINTEINEN KÄLLAN KESÄLEIRI 8–12 -VUOTIAILLE Telttaleiri Källan leirialueella Loviisan saaristossa. Leirillä saa uida ja saunoa päivittäin, askarrella, leikkiä, pelata ja olla kavereiden kanssa. Leirille otetaan 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen 6.5.–29.5.

KOSKIMELONTAKURSSI KYMIJOEN AHVIOLLA 8.–9.6. Seikkailuja kolmetoista vuotta täyttäneille! Kurssilla käydään läpi koskimelonnan perusteita ja harjoitellaan henkilökohtaisia melontataitoja. Tarkoituksena on, että kurssin jälkeen osallistujat hallitsevat koskimelonnan perustekniikat sekä ymmärtävät koskimelonnan turvallisuusnäkökulmat ja riskit. Kurssi on tarkoitettu kaikille melonnasta kiinnostuneille nuorille. Tällä kurssilla koskimelonnasta ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta, halu ja innostus oppia uutta riittävät. Majoittuminen Ahvion koululla. YLEINEN MELONNAN PERUSKURSSI 11.–13.6. Melontaliiton sisältösuositusten mukainen 10 tunnin melonnan peruskurssi Loviisassa. Hinta 65€. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET vapaa-aikatoimistoon puh. 0444 505 053

MERIMELONTALEIRI 15.–17.6. Kajakkivaellus Kotkasta Loviisaan on opastettu nuorison merimelontaretki elämyspedagogisella otteella. Muonat ja tavarat kulkevat mukana, ja majoitumme telttoihin. Aikaisempaa melontakokemusta ei välttämättä tarvita, mutta osallistuminen edellisellä viikon nuorten päiväleirillä pidettävään melontakurssiin on hyödyllistä. BACK TO NORTH 21.6.–27.6. Seikkailullinen Lapin vaellus Koilliskairaan, Urho Kekkosen kansallispuistoon. Vaativa mutta antoisa opastettu vaellusviikko nuorille. Tästä retkestä jää varmasti muistot loppuelämäksi. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET 28.5. mennessä juha-pekka.palasmaa@loviisa.fi, puh. 0440 555 861 Seuraa myös ilmoituksia facebookissa Loviisan Nuoret / Lovisa Ungdomar

TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET vapaa-aikatoimistoon, puh. 0444 505 053 Lue lisää www.loviisa.fi/lomaajantoiminta 21


Kylillä AHVENKOSKI

LOVIISA

KALASTAJA kohtaa luonnon Ben Henriksson on asunut ikänsä Ahvenkoskella. Mukavien ihmisten lisäksi hän on tullut tutuksi merikotkien, hylkeiden ja jopa suden kanssa. Kalastaja-yrittäjä Ben Henriksson on asunut koko ikänsä Ahvenkoskella, ellei muutaman vuoden piipahdusta Loviisassa lasketa. On oikeastaan luonnollista, että kalastaja asuu maankuululla kalastusalueella. Meri on vetänyt puoleensa ihmisiä jo keskiajalla, jolloin Ahvenkoskella toimi kalastamo. Sotatantereenakin Ahvenkoski tunnetaan. – Onhan tässä kulkenut valtakunnan raja, Henriksson pohtii. Ahvenkoskelle tullaan kalaan kauempaakin Suomesta. Henrikssonin suvussa on ollut puoliammattimaisia kalastajia sekä äidin että isän puolella. Itse hän aloitti hommat vuonna 1988. Kalastaja-yrittäjän päivä alkaa varhain, usein jo aamukolmelta. Pimeässä on turha vielä lähteä merelle, mutta muita ammattiin liittyviä töitä voi tehdä. – Paperitöitä ja kalastusvälineiden korjaamista, Henriksson sanoo. Hän laskeskelee viettävänsä merellä päivittäin kokonaisen normaalin työpäivän, seitsemän tai kahdeksan tuntia. Viime talvena hänen haaviinsa tarttui 764 grammaa painava vimpa, joka on virallisesti Suomen suurin. – Vaikka työ on raskasta, rakastan Ahvenkosken maisemia ja sen monimuotoista luontoa. Kalastan pää22

osin rysillä, joita minulla on kymmeniä. Viime talvena jäät olivat aika heikot ja jos kesällä myrskyää, pysyn maissa, Henriksson kertoo. ”Syötän merikotkia” Kalastajan talo on metsässä, lähellä rantaa. Sieltä Henriksson voi tarkkailla Ahvenkosken rikasta luontoa ja sen eläimiä. Luonto on muuttunut erittäin paljon sitten Henrikssonin lapsuusvuosien. Nykyään hän voi katsella ikkunastaan merikotkia ja jopa susia. Se on eläinrakkaalle ihmiselle suuri ilo. – Villit eläimet ovat tulleet aika kesyiksi. Merikotka on upea lintu! Käyn ruokkimassa niitä joka päivä. Muutkin isot linnut, kuten hanhet ja joutsenet ovat lisääntyneet Ahvenkoskella. Myös susi on komea näky meren jäällä. Kaiken kaikkiaan harvinaiset eläimet ja linnut ovat lisääntyneet Ahvenkoskella. Ei niitä ennen nähnyt, Henriksson toteaa. Kalastajat eivät yleensä katsele suopein silmin hyljettä, joka ovelana eläimenä osaa tunkeutua jopa rysään. Sieltä se nappaa parhaat palat. Joskus se haukkaa lohestakin vain hienon kylkipalan. – Rannassa viihtyvät hylkeet ovat tulleet tutuiksi. Merimetsokin

on hurjan näköinen lintu. Se tosin töhrii rannat ja kalliot sekä tuhoaa kasvillisuutta. Onneksi uusi moottoritie on tehty luontoa kunnioittaen. Sillalta saisi tosin olla parempi näkymä merelle. Entäs sitten ahvenkoskelaiset ihmiset? Miten kyläläisten kesken synkkaa? – Täällä on todella mukavia ihmisiä. Kaikki auttavat toisiaan. Uusiakin ihmisiä tänne on muuttanut viime aikoina paljon. Muualta Suomesta ja ulkomailtakin. Ehkä juuri Ahvenkosken kauneus ja luonnon monimuotoisuus vetävät heitä puoleensa. Itse aion jäädä Ahvenkoskelle kalastajayrittäjäksi niin kauan kuin elän, Henriksson pohtii.


2000-LUVUN TILASTOT KERTOVAT

Loviisa on muuttovoittokunta Loviisa on ollut 2000-luvulla lievästi muuttovoittokunta, eli Loviisaan on muuttanut enemmän ihmisiä kuin täältä on muuttanut väkeä pois. Asukasluku on kuitenkin laskenut 15 vuoden aikana jonkin verran. Syy on yksinkertainen: Loviisassa syntyvyys on selvästi vähäisempää kuin kuolleisuus. Esittelemme Loviisan muutto- ja väestötilastoja 2000-luvulta keskiaukeaman infograafissa. Tilastot kertovat, että Loviisaan muuttaa suhteellisen paljon yli 24-vuotiaita työikäisiä aikuisia – selvästi enemmän kuin täältä muuttaa pois. Poismuuttajista taas huomattava osa on koulunsa päättäneitä 15–24-vuotiaita nuoria. He siirtyvät toiselle paikkakunnalle jatko-opiskelupaikan tai työn perässä. Samaan ilmiöön liittyy se, että poismuutto painottuu vuodesta toiseen vahvasti loppukesään ja syksyn alkuun. Muina vuodenaikoina tilanne on päinvastainen. Useimmat Suomen pienet ja keskisuuret kaupungit ovat

muuttotappiokuntia. Tämä johtuu voimakkaasta muuttoliikkeestä maaseudulta suuriin kasvukeskuksiin, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Tässä kilpailussa Loviisa on pärjännyt kohtuullisen hyvin, vaikka kaupungin asettamat väestötavoitteet eivät ole lähimainkaan toteutuneet. Yksi syy tähän on maahanmuuttajien vähäisyys Loviisassa. Suurissa kaupungeissa taas maahanmuuttajia on ollut suhteellisestikin selvästi enemmän, ja se on yksi keskeinen selittävä tekijä niiden väestökasvuun. Loviisassa siirtolaisuus on pysynyt koko 2000-luvun hyvin maltillisella tasolla, eikä siitä ole saatu vetoapua väestötavoitteiden saavuttamiseen.

Loviisa vetoaa idyllillään ”Loviisa vetoaa muuttajiin erityisesti ihanteellisena asuinympäristönä, joka tarjoaa erinomaiset elämisen puitteet esimerkiksi lapsiperheille. Täällä voi nauttia luonnosta ja rauhallisesta arjesta, meren läheisyydestä, kaksikielisyydestä ja aktiivisesta kulttuurielämästä. Opiskelu- tai työpaikkatarjonta voi tuntua niukalta, mutta moottoritietä pitkin pääsee Helsinkiin alle tunnissa ja Kotkaan puolessa tunnissa – eikä ruuhkista ole tietoakaan. Monet uudet loviisalaiset ovat yrittäjiä ja luovien alojen osaajia, joista osa tekee etätöitä. Heille Loviisa näyttäytyy uusien mahdollisuuksien kaupunkina, josta vielä löytyy yhteisöllisyyttä ja paljon aktiivisia, samanhenkisiä ihmisiä. ” Sten Frondén, kehittämisjohtaja

23


2006

2008

2010

2012

2014

13 000

2000

2002

15 833

2004

2006

2008

2010

Väkiluku/Befolkning åren 2000–2014

2004

14 000

15 000

16 000

17 000

18 000

Loviisan väkiluku on 2000-luvulla pudonnut lievästi. Under 2000-talet har invånarantalet i Lovisa minskat något.

2002

635

673

Loviisa on niukasti muuttovoittokunta. Lovisa har en svagt positiv nettoinflyttning.

2000

POISMUUTTAJIA/UTFLYTTNING FRÅN LOVISA

MUUTTAJIA LOVIISAAN/INFLYTTNING TILL LOVISA

Kuntien välinen muutto/Flyttning mellan kommunerna 2000–2014

800 700 600 500 400 300 200 100 0

2012

2014

15 469

Väkiluvun alenemisen syynä on se, että Loviisassa syntyvyys on selvästi vähäisempää kuin kuolleisuus. Mortaliteten är högre än nativiteten, vilket tär på invånarantalet i Lovisa.

-783

Luonnollinen väestönmuutos Naturlig befolkningsförändring

Syntyneet ja kuolleet/Nativitet och mortalitet åren 2000–2014

0

1000

2000

2 050

Loviisaan on muuttanut 2000-luvulla muista kunnista yhteensä vähän yli 9 600 ihmistä. Poismuuttajia on hieman vähemmän, reilut 9 500. Under 2000-talet har Lovisa tagit emot drygt 9 600 inflyttare från andra kommuner. Antalet utflyttare till andra kommuner har varit något mindre, nämligen drygt 9 500 personer.

9 517

POISMUUTTAJIA UTFLYTTNING FRÅN LOVISA

3000

2833

Kuntien välinen muutto/Flyttning mellan kommunerna 2000–2014

9 609

MUUTTAJIA LOVIISAAN INFLYTTNING TILL LOVISA

Väestötietoa 2000-luvun Loviisasta / Befolkningsdata för 2000-talets Lovisa


2000

15

2

26

57 53 55 59

37

9

40

49

37

-116 -114

2000

-68

-85

-100

-47

-94

-73

-87

-59

-101

-51

945

504

-66 -62

2013

2013

30 33

2000-luvulla Loviisassa on solmittu lähes tuhat avioliittoa. Avioeroja on tullut puolet vähemmän. Under 2000-talet har Lovisaborna ingått nästan 1 000 äktenskap. Antalet skilsmässor under samma tid är ungefär 500.

Avioliitot ja avioerot/ Äktenskap och äktenskapsskillnader åren 2000–2014

0

200

400

600

800

1000

Monet koulunsa päättävät nuoret muuttavat Loviisasta jatko-opiskelupaikan tai työn perässä. Många som har avslutat sin skolgång flyttar till andra orter för att studera eller arbeta.

Nettomuutto/Nettoflyttning åren 2000–2013 15–24-vuotiaat/år

-120

-100

-80

-60

-40

-20

0

Työikäisiä aikuisia muuttaa muualta Loviisaan enemmän kuin samanikäisiä muuttaa täältä pois. Inflyttningen av personer i arbetsför ålder är större än utflyttningen.

Nettomuutto/Nettoflyttning åren 2000–2013 25–64-vuotiaat/år

0

20

40

60

37

VANHAKYLÄ GAMMELBY

2

MALMGÅRD

ISNÄS

41

51

PERNAJAN KK PERNÅ KBY

4

HÄRKÄPÄÄ HÄRPE

126

KOSKENKYLÄ FORSBY

84

LILJENDAL

212

38

KUGGOM

67

VALKO VALKOM

64

MÄÄRLAHTI MÄRLAX

112

TESJOKI TESSJÖ

Lapsiperheille Loviisa on ihanteellinen asuinympäristö. Kavereita löytyy niin keskustasta kuin maaseutukylistäkin. Lovisa är en utmärkt boendemiljö för barnfamiljer. Barnen har kompisar i både centrum och glesbygden.

Alle 6-vuotiaita lapsia eri puolilla Loviisaa 2013 Barn under 6 år i Lovisa år 2013

103

ETELÄHARJU SÖDRA ÅSEN

LOVIISAN KESKUSTA JA RAUHALA LOVISA CENTRUM OCH FREDSBY

33

SKINNARBY

17

KUNINKAANKYLÄ KUNGSBÖLE

29

RUOTSINPYHTÄÄ STRÖMFORS

23

RUOTSINKYLÄ SVENSKBY

Lähde/Källa: Tilastokeskus/ Statistikcentralen

Morjens 1/2015  

Loviisan kaupungin infolehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you