Maaseutu & matkailu kevät 2009

MAASEUTU

&

Kevä t 2009

Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

Maaseutuyrittäjyyttä suurella sydämellä Suomalaista viiniä Ajan Jäljissä Raumalla

Ohjelmapalveluja

ulkomaisille

matkailijoille

2 | Maaseutu & Matkailu

s. 19 Vuoden 2009 kehittyvä

maaseutumatkailuyritys

SISÄLTÖ

3 4 8 10 12 13 14 16 18 19 20 23

Pääkirjoitus Maaseutumatkailua ulkomaisille matkailijoille

Suomalaista viiniä, s’il-vouz-plaît Ajan Jäljissä Rauman seudulla Teemaryhmän vetäjä esittäytyy Majoituspalveluita arvioimaan Laatua Skotlannista Retkellä Muoniossa

Maaseutuyrittäjyyttä suurella sydämellä Kasvava yrittäjä Lentojätkä Itä-Suomeen yhtenäinen matkailutilasto Ajankohtaista

JULKAISIJA Matkailun teemaryhmä PÄÄTOIMITTAJA Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm. 0400 1850 69 pirjo.rasanen(at)laurea.fi

www.maaseutupolitiik ka.fi/matkailu ULKOASU peak press Laivurinkatu 2, Loviisa toimitus(at)peakpress.net www.peakpress.net Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kannen kuva: Jaakko Kilpiäinen

Maaseutu & Matkailu | 3

PÄÄKIRJOITUS

Kattava lukupaketti matkailualan toimijoille Matkailun teemaryhmän toimittama Maaseutumatkai-

liset koordinaatiohankkeet, jotka ovat tärkeitä yhteis-

lu-lehti leviää verkossa jopa 10 000 lukijan ulottuville.

työkumppaneita alueellisille hankkeille ja toimijoille.

Aiemmin lehti ilmestyi vain painettuna, mutta verk-

Lisäksi esittelemme pienempien, esimerkiksi toiminta-

kojulkaisuiden kehityttyä huimaa vauhtia, siirryttiin ko-

ryhmien hankkeita, joista voi saada hyviä vinkkejä oman

konaan verkkoon. Nyt lehti palveleekin hyvin laaja kir-

alueen pienimuotoiseen kehittämiseen.

joa erilaisia toimijoita. Aiemmatkin numerot on siirretty

Kerromme menneistä ja tulevista tapahtumista, nostam-

verkkoon kaikkien ulottuville, ja ne käsittelevät matkailun

me esille ajankohtaisia teemoja ja käsittelemme erilaisia

kehittämisen haasteita laidasta laitaan.

matkailututkimuksia, selvityksiä, strategioita ja raportteja.

www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu

Tarjoamme myös kattavan linkkiluettelon ja -kirjaston.

/lehti Erityisen haasteen Maaseutumatkailu-lehden toimittamiselle asettaa lukijoiden laaja kirjo. Lehteä lukevat

Me teemaryhmässä uskomme, että Maaseutumatkailulehti täyttää lukijoidemme toiveet ja tarpeet sekä tarjoaa kiinnostavan lukupaketin.

yrittäjien lisäksi niin matkailun hankevetäjät kuin mat-

Haluamme, että Maaseutumatkailu-lehti toimii yh-

kailun rahoittajat ja muut kehittäjät. Kaikille yhteisenä

tenä foorumina verkostoitumisille ja uusien yhteistyö-

nimittäjänä on viime kädessä liiketoiminnan kehittämi-

kumppaneiden haulle. Enää ei voi sanoa, että lehti kuluu

nen, joskin tarkastelunäkökulmat vaihtelevat. Haastee-

lukijoidensa käsissä, vaan säilyy luettuna ja käytettynä

na on tuoda koko tämän laajan joukon ulottuville uusia

linkkinä, jota voi silmäillä ja lukea tarpeen tullen.

näkökulmia, parhaita käytäntöjä, kiinnostavia teemoja sekä liiketoiminnan menestymisen edellytyksiä.

Jokaisessa Maaseutumatkailu-lehdessä esitellään

Toivotamme virikkeellisiä ja kiinnostavia lukuhetkiä kaikille lukijoillemme!

matkailuyritysten toimintaa ja arkea. Yritysten edustajat pystyvät parhaiten kertomaan yrittäjänä toimimisen

Aurinkoisin terveisin,

haasteista, menestyksen eteen tekemästään työstä sekä tulevaisuuden näkymistä.

Valotamme lehdessä myös erilaisilla toiminta-alueilla

Pirjo Räsänen Päätoimittaja ja Matkailun teemaryhmän pääsihteeri

ja erilaisella rahoituksella käynnissä olevien hankkeiden toimintaa. Maaseutumatkailu–lehdessä esitellään

Reijo Martikainen

tänä keväänä käynnistyneet ensimmäiset valtakunnal-

Teemanryhmän puheenohtaja

4 | Maaseutu & Matkailu HANKE: OUTDOORS

FINLAND

Maaseutu & Matkailu | 5

Maaseutu-

matkailua

ulkomaisille matkailijoille Outdoors Finland -hanke kokoaa pienet ohjelmapalveluyritykset kehittämään kesäaktiviteetteja kansainvälisille markkinoille.

Kehitettävät teemat ovat pyöräily, vaellus ja sauvakävely, melonta, wildlife-tuotteet, kalastus sekä hevosmatkailu.

Teksti: Terhi Hook | Kuvat: MEK ja Juha Wirekoski

>>

6 | Maaseutu & Matkailu

>>

T

austana koko Outdoors Finland -hank-

suuntaa”, Terhi Hook toteaa. Strategiat löytyvät MEKin

keelle on, että ulkomaisille yksittäisille

Internet-sivuilta www.mek.fi kohdasta ”Tutkimukset”.

matkailijoille tarjottuja kesäisiä aktiviteet-

Parhaillaan hankkeessa määritellään teemakohtaisia

tipalveluja on vähän, niiden tarjonta on

tuote- ja laatukriteereitä, jotka toimivat ohjenuorana

hajanaista ja laadultaan vaihtelevaa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Terhi Hook. ”Lisäksi tarjontamme painottuu voimakkaasti ryhmiin.”

kansainvälisillä markkinoille pyrkiville yrityksille.

Pyrkimyksenä on, että kaikki ulkomailla markkinoitavat vaellusreitit luokiteltaisiin Suomen Ladun määrit-

Pyrki“ myksenä on, että

”Asiakkaiden keskuudessa on paljon omatoimisesti

telemän vaativuusluokittelun mukaan helppoihin, kes-

kaikki ulko-

liikkuvia matkailijoita, jotka tekevät lyhyitä retkiä, ha-

kivaativiin ja vaativiin reitteihin, ja että luokittelu olisi

mailla mark-

luavat syödä ravintolassa ja nukkua yönsä hotellinomai-

myös merkittynä maastoon.

kinoitavat

sessa majoituksessa. Asiakkaalle ei kuitenkaan voi vain

Luokittelu perustuu samoihin värikoodeihin kuin laskettelurinteillä, joten se on helppo ymmärtää.

vaellusreitit

helposti tietoa ja jotka on helppo ostaa”, Terhi Hook

MITÄ UUTTA HANKE TARJOAA?

luokiteltai-

jatkaa.

Luontoelämyksien tarjoamisessa ulkomaiselle matkai-

siin Suomen

lijalle ei ole mitään uutta. Sitä on tehty niin kauan kuin

Ladun mää-

ojentaa karttaa ja toivottaa hyvää matkaa. Hän tarvitsee matkan varrella lukuisia palveluita, joista täytyy saada

STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Suomea on matkailumaana markkinoitu. Mitä uutta

MEKin ja Matkailun teemaryhmän yhteistuumin käyn-

hanke saa sitten irti Suomen luonnosta?

nistämän hankkeen rahoitus saatiin Manner-Suomen

”Aktiviteettien kehittäminen kansainväliseen myyn-

maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanke toteuttaa asi-

tiin edellyttää verkostomaista toimintatapaa, jota tulisi

antuntijaryhmien valmistelemia teemakohtaisia kehit-

toteuttaa erityisesti tuotekehityksessä ja paketoinnissa”,

tämisstrategioita.

Hook selvittää.

”Kaikkien kesäaktiviteetteja kehittävien tahojen,

”Näin myös useampi yritys hyötyy alueelle ’rahansa

myöskin alueellisten, tulisi seurata niissä määriteltyä

investoivasta’ matkailijasta. Ja kun takana on tarpeeksi

rittelemän vaativuusluokittelun mukaan.

“

Maaseutu & Matkailu | 7

KUKA

TERHI HOOK Ei enää tätä, vaan tätä OLEN kauppatieteiden maisteri, joka jo opiskeluaikana suuntautui matkailuaineisiin ja gradun myötä jäikin alalle.

iso yritysverkosto, profiloituu Suomikin kesäaktiviteet-

opaskirja.

timaana. Eihän Suomea nykyisin tunneta maailmalla

Yritys pääsee hyötymään valtakunnallisen tason

esimerkiksi melontakohteena, vaikka asummekin tu-

hankkeesta ottamalla ensin yhteyttä alueelliseen mat-

hansien järvien maassa.”

kailuorganisaatioonsa tai alueella toimivaan kehittämishankkeeseen. Valtakunnallinen hanke ei korvaa alueel-

ALUEELLISET TAPAHTUMAT

lisia hankkeita, joiden avulla pystytään yksityiskohtai-

Outdoors Finland –hanketta toteutetaan aktiivisesti jo

semmin toteuttamaan juuri tietyn alueen tarpeita.

aluetasollakin kuten Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karja-

”Jollei tiedä, mikä taho omalla alueella tekee mat-

lan hanketta vetävä Raija Wirekoski kertoo, että yrit-

kailun kehittämistyötä, neuvon mielelläni”, lupaa Terhi

täjiä houkuttelee mukaan se, että ensimmäisen kerran

Hook.

yhteistä teemaa edistetään yhteisesti päätetyn suunnan

•

mukaisesti joka puolella Suomea.

OF Pohjois-Karjala tuottaa tietoa oman alueensa

Lisätietoja:

ulkomaiseen markkinoitiin sopivista vaellus- ja me-

Terhi Hook, Projektipäällikkö, MEK

lontareiteistä. Matkailijoille tarkoitettujen palvelujen

Puh. 050 5970 999, terhi.hook@mek.fi

riittävyys reiteillä tarkistetaan ja tarvittavat investoin-

www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/mat

nit infrastruktuuriin kartoitetaan. Myöhemmin reittien

kailu/outdoors_finland

kehittämistä ohjaa valtakunnallisen hankkeen tuottama

VAATIVUUSLUOKAT, KRITEERIT REITIN MERKKI

VIITOITUS JA MAASTOMERKINNÄT

KESKIMÄÄRÄINEN ETENEMISNOPEUS

Pohjaltaan tasainen ja pinta on tarvittaessa pohjustettu tai varustettu pitkospuin.

Selkeästi viitoitettu ja merkitty maastoon.

12–15 min/km

Korkeuseroja jonkin verran.

Ohjeellinen keskimääräinen korkeusero korkeintaan 120 m/km. Ohjeellinen maksimikaltevuus enintään 30 %.

Sallitaan jonkin verran vaikeakulkuisia paikkoja.

Selkeästi viitoitettu ja merkitty maastoon.

16–20 min/km

Reitillä on jyrkkiä tai vaikeakulkuisia osia.

Reitillä voi olla kahluuta vaativa osuus.

Maastossa on havaittava polku tai ura ja reitillä voi olla vähäistä viitoitusta.

Yli 21 min/km

KORKEUSEROT

MAASTOPOHJA

HELPPO REITTI

Korkeuseroja vähän. Ohjeellinen keskimääräinen korkeusero enintään 50 m/km. Ohjeellinen maksimikaltevuus enintään 15 %.

KESKIVAIKEA REITTI

VAIKEA REITTI

AIEMMIN vaikutin yrittäjänä matkailun konsultointi- ja projektitöissä. Monille varmasti olen kuitenkin tuttu aiemmalta työsaraltani MEKissä, jossa vedin kesäprojektia sekä sitä ennen Saksan markkinoilta MEKin tytäryhtiöstä Nord Infosta, jossa olin markkinointipäällikkönä. Saksassa sain kokemusta myös brändi- ja kuluttajamarkkinoinnista.

ODOTAN TYÖLTÄNI mielenkiintoisia haasteita. Outdoor -hanke on ehdottoman tärkeä aihealue Suomen matkailulle.

Myös minulle se on luonnollinen jatke jo kesäprojektissa aloittamalleni työlle kesäaktiviteettien parissa.

ARVOSTAN ELÄMÄSSÄNI hidasta liikkumista, auringossa kimaltavasta vedestä nauttien. Käytän aikaani luonnossa liikkuen, matkustellen sekä myös jalkapallokentän reunalla värjötellen.

Ja kotoisin olen Tervakoskelta!

8 | Maaseutu & Matkailu

”Kansainväliset vieraat ovat haltioissaan. Perinteisistä viinimaista tulevat asiakkaamme pitävät tätä eksoottisena ja kehuvat tuotteitamme pilviin”, kertoo Mustilan viinitilaa luotsaava Maria Tigertedt.

Maaseutu & Matkailu | 9

Suomalaista viiniä, s’il-vouz-plaît Teksti: Noora Lintukangas | Kuvat: Ari Mäkelä ja Sepeteus

Suomalaiset marja- ja hedelmätuottajat oli-

E

limäkeläisen Mustilan viinitilan tirehtööri

pyörähti käyntiin. Viinituottajat tekevät yhteistä markki-

Maria Tigerstedt on viinialan pioneereja

nointia, yhteisiä kampanjoita ja onpa heiltä valmistunut

Suomessa. Hän kertoo, että viinien raaka-ai-

vuosittain yhteinen esitekin. ”Tämä on ainutlaatuista ja

neena käytetään suomalaisia, puhtaita mar-

olemme siitä hyvin ylpeitä.”

joja ja hedelmiä. ”Viinintuotanto on sidottu paikallisiin

vat viitisentoista

raaka-aineisiin, esimerkiksi viinirypäleitä ei tuotannossa

SUOMALAISTEN VIINIEN ERITYISLAATU

saa käyttää”, hän kertoo. Useat suomalaiset viinitilalliset

Armas kallis Suomenmaa ei vilahtele viinintuottajamai-

vuotta sitten

tuottavat myös muun muassa hilloja, hyytelöitä ja mehuja.

den kärkilistoilla, mutta Maria Tigerstedt tyrmää ajatuk-

huolissaan siitä,

YHTENÄ RINTAMANA

törmää ajatukseen, että Suomessa tehdään vain marja-

Suomessa on noin 30 viinitilaa. Niistä 18 on lyöttäytynyt

mehua. Muistutan, että viini on valmistusprosessi, eikä

yhteen ja puuhaa parhaillaan suomalaista viinimatkai-

raaka-ainesidonnainen asia”, hän painottaa.

mitä Euroopan Unionin jäsenyys toisi mukanaan.

sen suomalaisen viinin heikosta laadusta. ”Aina välillä

lua edistävää kampanjaa. Edellinen kampanja järjestettiin vuonna 2002.

Ulkomaiset asiakkaat ymmärtävät suomalaisten viinien erityislaadun. ”Kansainväliset vieraat ovat halti-

”Tutkimusten mukaan tiedämme, että suomalaisilla

oissaan. Perinteisistä viinimaista tulevat asiakkaamme

viinitiloilla käyvä asiakas vierailee kahdella tai kolmella

pitävät tätä eksoottisena ja kehuvat tuotteitamme pil-

tilalla kesän aikana. Haluamme nostaa tämän määrän

viin.” Ravintolapuolella suomalaisetkin viinit on todettu

teluista syntyi

viiteen”, valottaa Tigerstedt kampanjan taustaa.

salonkikelpoisiksi.

Valtaosa viinitilojen asiakkaista on suomalaisia, keski-

Mustilan viinitilan viinejä on saatavilla esimerkiksi

uusi innovaatio.

ikäisiä tai hieman keski-iän ylittäneitä pariskuntia sekä

useissa helsinkiläisissä ravintoloissa. Viinitilan lippulai-

bussiryhmiä. ”Meillä käy myös paljon perheitä. Viinitilat

va Mustan Everstin Kosto valittiin juuri Suomen vuoden

kun ovat usein monipuolisia maaseutumatkailukohtei-

tilaviiniksi. ”Meidän viinimme ovat moniin suomalaisiin

malaisten viini-

ta”, Tigerstedt selventää.

viineihin nähden aivan tietoisesti voimakkaampia, täyte-

tilojen tarina.

melko poikkeuksellinen joukko. Yhteistyö on ollut tii-

Yhteisistä keskus-

Tästä alkoi suo-

Suomalaisessa matkailukentässä viinitilalliset ovat

läisempiä ja makeampia”, Tigerstedt kertoo ja kehottaa poikkeamaan maistiaisilla.

vistä siitä asti, kun toiminta Suomessa 15 vuotta sitten

•

Kerää viisi leimaa viinitiloilta, saat 35€:n lahjakortin tai mahdollisuuden voittaa kylpyläviikonlopun kahdelle!

SUOMALAINEN VIINIMATKA Suomalaiset viinitilat ovat vakiinnuttaneet paikkansa maaseutumatkailukohteina. Monen matkailijan reittivalinnat kulkevat viinitilojen kautta ja näin myös alueen muut yritykset hyötyvät imusta.

Puhtaus, tuoreus ja korkealuokkaiset, paikalliset raaka-aineet ovat tärkeitä suomalaisilla viinitiloilla niin viinien kuin muiden elintarvikkeiden valmistuksessa sekä lähiruokaan perustuvissa ruokapalveluissa. Lisäksi tiloilta löytyy erilaisia elämyspalveluita, maaseudun monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä kaunista luontoa silmänkantamattomiin.

Asiakaspalautteista on ilmennyt, että moni kävijä piipahtaa parilla kolmella viinitilalla kesässä. Tätä ilmiötä

on nyt haluttu rohkaista ja kehittää edelleen kampanjalla ”Suomalainen Viinimatka”.

Ajatuksena on houkutella kävijöitä vierailemaan kuluvan vuoden aikana yhteensä viidellä kampanjassa mukanaolevista 18 viinitilasta.

Palauttamalla määräaikaan mennessä viiden eri viinitilan leimalla varustetun kupongin, saa matkailija vastineeksi 35 euron arvoisen lahjakortin, joka kelpaa maksuvälineeksi millä tahansa näistä 18 viinitilasta.

Vaihtoehtoisesti matkailija voi osallistua kylpyläviikonlopun arvontaan.

Kotimaan matkailun nosteessa on nyt yksi porkkana lisää: Suomalainen Viinimatka.

Lisätietoja: www.viinitilat.net

Suomalaisella viinimatkalla mukana: A

ALAHOVIN VIINITILA, Kuopio

B

ANOLAN VIINITILA JA GOLFKESKUS, Pieksämäki

C

BOTHNIAPLAIN OY - Pohjanmaan viinitila, Räyrinki

D

CIDERBERG OY, Lohja

E

VIINITILA KOSKIMÄKI, Loimaa

F

LEPAAN VIINI- JA PUUTARHATILA, Lepaa, Hattula

G

MUSTILA VIINI OY - MUSTILA VIN AB, Elimäki

H

OLLINMÄEN VIINITILA OY, Anttola

I

PUNAISEN TUVAN VIINITILA, Alajärvi

J

RÖNNVIKIN VIINITILA, Pälkäne, Laitikkala

K

TAMMILUODON VIINITILA OY, Parainen

L

TEISKON VIINI, Kämmenniemi

Kemijärvi Rovaniemi

Tornio Kemi

Oulu

O

C I

Vaasa

Kaavi Kuopio

Seinäjoki

UUSI-YIJÄLÄN TILA, Jämsä

O

VIINITALO AITO-ONNI OY, Haapavesi

P

VIINI- JA PUUTARHATILA PIHAMAA, Kalkkinen

Q

VIINIHEILA JA HEILA LÄHIRUOKATORI, Heinola

R

VUOKATIN VIINI, Vuokatti

A

Äänekoski

M TYRYN VIINI OY, Mäntyharju N

R

Kajaani

B Jyväskylä

N

L

Pori

J F E

M

P Lahti

Q G

D

H

Savonlinna

Lappeenranta

Kouvola

Hämeenlinna

Turku

K

Mikkeli

Tampere

Rauma

Pieksämäki

Ilomantsi Joensuu

Varkaus

Kotka

Helsinki

Parainen

Kerää kilpailukuponkiin viisi leimaa eri viinitiloilta ja palauta se Viinitilayrittäjille postitse. Saat paluupostissa 35€:n lahjakorttiin, jonka voit käyttää ostoksiisi viinitiloilla (ei alkoholiostoksiin). Halutessasi voit lahjakortin sijaan osallistua kylpyläviikonlopun arvontaan. Leimat on kerättävä 31.12.2009 mennessä (ei edellytä ostoa, yksi per vierailu). Arvonta suoritetaan Matka 2010 -messuilla. Voittajille ilmoitetaan kirjeitse.

Palautathan kupongin osoitteeseen: Suomen Viiniyrittäjät ry. c/o Maria Tigerstedt, Taimitarhantie 104, 47200 Elimäki.

10 | Maaseutu & Matkailu HANKE: AJAN

JÄLJET

Lapset viihtyvät historiakohteissa, kuten Rauman pitsiviikoilla.

Vuojoen kartanolla Eurajoella juhlitaan aina elokuun lopulla Kartanon Suviehtoota.

Ajan Jäljissä Rauman seudulla Rauman seudun ainutlaatuinen historia on koottu ”Ajan Jäljiksi”, joita pitkin kulkemalla kokee ja näkee kaksi UNESCOn maailmanperintökohdetta: Sammallahdenmäen Lapissa ja Vanhan Rauman.

A

jan

Jäljet

Teksti: Marja Kares-Oksman ja Reeta Partanen | Kuvat: Rauman matkailun kuva-arkisto

-historiamatkailu-

rahoitusta toteuttamiseen on saatu mm. Rau-

tä kahden toimintaryhmän alueella toimiva

verkostoon

kuuluu

man seudun aluekeskusohjelmasta ja Sata-

alueiden välinen hanke”, toiminnanjohtaja

kymmentä

kohdetta,

kuntaliiton EAKR-varoista.

Kares-Oksman toteaa. ”Kun aikaisemmin vas-

moninaisuudessaan

viitisenjotka

tarjoavat

Viimeisimmän Kulttuurimatkailua Ajan

taavasta hankkeesta olisi pitänyt tehdä kaksi

kokeneellekin kulttuurimatkaajalle löytämi-

Jäljissä -hankkeen hakijana ja toteuttajana on

suunnitelmaa ja kaikki raportointikin kahdes-

sen iloa ja ihmetyksen aiheita.

seudullinen elinkeinoyhtiö Rauman Seudun

sa osassa, tällä ohjelmakaudella riittää, kun

Monipuolinen valikoima museoita, histori-

kehitys Oy. Hanketta rahoittavat Leader-toi-

raportoidaan vain alueelle, josta hankkeen

allisia nähtävyyksiä, merellisiä kohteita sekä

mintaryhmät Ravakka ry ja Pyhäjärviseutu ry

päähakija on”, hän selvittää.

yrityksiä takaa sen, että tarjolla on myös erilai-

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel-

sia palveluja. Etsiipä matkailija sitten näytte-

man Leader-toimintalinjasta.

Myös Ravakka ry:n toiminnanjohtaja Maritta Lindqvist on yhteistyöstä mielissään.

lyjä, opastettuja kierroksia, hemmotteluhoito-

Kaksi vuotta verkostoa luotsannut Sanna

Alueiden välinen hanke lisää toimintaryhmi-

ja tai tasokkaita ravintola- ja hotellipalveluita,

Lanki kertoo, että rahoituslähteenä Leader

en välistä yhteistyötä kokousten ja hankkeen

löytyy Ajan Jäljiltä sopiva kohde.

oli luonteva ratkaisu, sillä Leader-toiminta-

järjestämien tapahtumien kautta, hän iloitsee.

ryhmä Pyhäjärviseutu ry:n toiminnanjohtaja YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA

Marja Kares-Oksman sattui istumaan vie-

VERKOSTOITUMISTA EDISTÄMÄSSÄ

Ajan Jäljet -verkosto on kehittynyt monien

reisessä työhuoneessa.

Hankkeen projektikoordinaattorina toimii

vaiheiden ja hankkeiden kautta. Määrätietoi-

”Kun hanketta haluttiin toteuttaa koko

nykyisin Reeta Partanen. ”Kohteiden ver-

nen kehittäminen aloitettiin vuonna 2003, ja

Rauman seudulla, oli luontevaa tehdä sii-

kottumisella, tuotteiden kehittämistyöllä ja

Maaseutu & Matkailu | 11

jos heidät otetaan huomioon jo ohjelmaa ja palveluita suunniteltaessa,

Kyläläiset kunnostivat pahasti rapistuneen Panelian rivimyllyn toimintakuntoiseksi 90-luvulla, ja siellä jauhetut jauhot ovatkin nykyään suosittuja kotiinviemisiä.

yhteisellä markkinoinnilla Rauman seutua on

tuottaa hankaluuksia. Osana Ajan Jälkiä koh-

tyy kiinnostavaa tekemistä monenikäisille.

mahdollista kehittää yhä vetovoimaisemmak-

teet saavat näkyvyyttä pienin kustannuksin

Ottamalla huomioon lasten kiinnostuksen

si historiamatkailualueeksi”, hän kertoo.

vaikka MATKA-messuilla tai valtakunnallisil-

kohteet ja tarpeet, saadaan paitsi lisättyä koh-

la myynti- ja markkinointikierroksilla.

teiden kävijämääriä myös tehtyä tärkeää asen-

”Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa nykyistä verkostoa kehittämällä yritys- ja yh-

Tänä vuonna hankkeen julkaisemalle Ajan

nekasvatusta”, toteaa Reeta Partanen.

distystoimintaa, lisätä palveluita sekä edistää

Jäljet Rauman seudulla -historiamatkailuesit-

”Rauman seudun historiamatkailukohteis-

tuotekehitystä”, hän jatkaa.

teelle tehtiin ensimmäistä kertaa valtakunnalli-

sa lapset pääsevät oppimaan asioita tekemällä

Keskeisessä osassa hankkeessa ovat eri-

nen tilausjakelusopimus, jonka myötä suomek-

ja kokemalla, mikä varmasti osaltaan muuttaa

laiset toimijoiden verkostoitumista edistävät

si ja englanniksi julkaistu esite saavuttaa mat-

käsitystä siitä, että historia on automaattisesti

tapahtumat. Syksyisin ja keväisin järjestetään

kailijoita huomattavasti aiempaa laajemmin.

tylsää! Toivonkin, että tänä kesänä myös muk-

yhteistyössä Rauman matkailutoimen kanssa

Lisäksi hankkeen ja raumalaisen mainostoimis-

sujen kanssa kotimaata kiertävät uskaltaisivat

teema-aamuja. Nämä ovat jo vakiinnuttaneet

to Mercuriuksen yhteistyönä valmistui kesäksi

entistä ennakkoluulottomammin suunnata

paikkansa koulutustilaisuuksina, joissa uu-

2008 lasten oma Rauman Murre -tehtäväkirja,

pienempiin, kaupunkikeskustojen ulkopuolel-

sienkin osallistujien on helppo tutustua mui-

jossa iloinen koirahahmo johdattaa perheen

la sijaitseviin kohteisiin. Esimerkiksi kotiseu-

hin alan toimijoihin.

nuorimmaisetkin historian pyörteisiin.

tumuseot tai yksinomaan maaseutuympäristö

Kerran vuodessa järjestetään verkostoon

voivat tarjota odottamattomia elämyksiä, jot-

kuuluvien kohteiden väelle yhteinen tutustu-

LAPSET JA LAPSENMIELISET

ka säilyvät mielissä aina aikuisikään saakka”,

misretki oman seudun ulkopuolelle, ja lisäksi

Myös kuluvana vuonna Kulttuurimatkailua

Partanen innostaa.

hanke koordinoi kesäkuun alussa järjestettä-

Ajan Jäljissä -hankkeen toiminnassa halu-

vää Rauman seudun museoviikonloppua.

taan huomioida lapset ja lapsiperheet. Monet

•

kohteista pystyvät jo tarjoamaan nimenomaan

Lisätietoja: www.rsk.fi/index.php?opti

VALTAKUNNALLISTA NÄKYVYYTTÄ

lapsille tai lapsiryhmille suunnattua ohjelmaa,

on=com_content&task=view&id=73&Item

Ajan Jäljet -verkosto pyrkii lisäämään myös

ja lisäksi hanke tekee läheistä yhteistyötä Ra-

id=165

kohteidensa valtakunnallista näkyvyyttä ja

vakka ry:n rahoittaman, Eurajoella toimivan

tunnettavuutta.

Historiapäivä -hankkeen kanssa, joka on kes-

Monille pienille matkailutoimijoille valtakunnanlaajuinen markkinointi tai osallistuminen suuriin matkailualan tapahtumiin voi

kittynyt nimenomaan lasten historiallisiin opetuspaketteihin. ”On tärkeää, että Ajan Jäljet -kohteista löy-

12 | Maaseutu & Matkailu

KUKA

PIRJO RÄSÄNEN HARRASTAN lukemista, liikuntaa ja kulttuuria. Elokuvat ja dekkarit, sanomalehdet ovat minun juttujani.

Voimakkaimmat hyvän olon tuntemukset tulevat mm. sukelluksesta, joka on lasteni ja minun yhteinen juttu!

ARVOSTAN omaa perhettäni ja ystäviäni, jotka ovat olleet mukana hyvinä ja huonoina aikoina, sekä välillämme vallitsevaa läheisyyden ja välittämisen ilmapiiriä.

PERHEESEENI KUULUU 18-, 16- ja

Teemaryhmän työrukkanen esittäytyy Savolaistyttö lähti maailmalle, päätyi sieltä Pohjanmaalle ja lopulta teemaryhmän pääsihteeriksi. Mukana seikkailussa ovat kulkeneet valtava kiinnostus matkailualaan sekä intohimo yrittäjyyteen.

S

Teksti: Noora Lintukangas | Kuva: Päivi Ahvonen

iitä on tasan 30 vuotta, kun lähdin Tuus-

menestymisestä. Välillä tein pienen hypyn teollisuuden

niemeltä ensin Helsinkiin ja sieltä Tuk-

puolelle, mutta puolen vuoden jälkeen palasin kipin ka-

holman

pin takaisin matkailualan töihin.”

kautta

suureen

maailmaan”,

kertoo Pirjo Räsänen, joka aloitti tee-

Viimeiset 14 vuotta Pirjo Räsänen on toiminut yrittä-

11–vuotiaat lapseni, Karoliina, Juho ja Ville sekä hieman ”toistaitoinen” ja symppis sylikoiramme Niilo.

maryhmän pääsihteerinä maaliskuun alussa.

”Se oli hauskaa ja opettavaista. Kansainvälisyys tart-

Olen syntynyt ja kasvanut yrittäjäperheessä, myös kol-

ODOTAN TULEVAISUUDELTA

tui itsestään, työntekijöitä oli jo tuolloin kaikista maa-

mesta veljestäni kaksi on toiminut koko ikänsä yrittä-

ilman kolkista ja asiakkaat olivat suuressa luxusluokan

jinä”, hän kertoo. Oma yritys keskittyi myös pienten ja

työssä oppimisen iloa ja uusien juttujen, hankkeiden ja aloitteiden yms. suunnittelua ja käynnistämistä.

Yksityiselämässä odotan harmoniaa ja rauhoittumista.

hotellissa oma lukunsa”, Räsänen muistelee.

keskisuurten yritysten ja niiden verkostojen kehittämi-

Hänen ensikosketuksensa matkailualaan syntyi aikoinaan Tukholmassa, hotellin kerrospäällikkönä ja juhlapalveluissa ekstraamalla.

”Hotellista jatkoin Aurinkomatkoille oppaaksi ja opastöistä matkanjärjestäjän palvelukseen tuotantopäälliköksi.”

Matkailuala eli 80 ja 90 -luvun taitteessa voimakasta nousukautta: charterlentojen

jänä, ja monet tuntevatkin hänet Ellare Oy:stä. ”Yrittäjänä olin mukana useissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa asiantuntijana.” ”Yrittäjyys on kaiken kaikkiaan lähellä sydäntäni.

seen ja kansainvälistymiseen. ”Joten uskon, että siinä minulla on erityisesti annettavaa matkailun teemaryhmälle”, Räsänen hymyilee.

Teemaryhmän vetäjänä Pirjo Räsänen aloitti parin viikon varoitusajalla, ja työ tuntui heti omalta.

määrä ja ulkomaan matkailu lisääntyi-

”Yrittäjyys on joskus yksinäistä taivalta ja se on suu-

vät räjähdysmäisesti. Maailman eri

rin yksittäinen syy miksi päädyin toisiin töihin. Lisäk-

kolkat tulivat näinä vuosina Räsä-

si kaipasin ympärilleni tiimiä, jossa vaihtaa ajatuksia,

selle tutuiksi.

saada uusia ajatuksia, näkökulmia ja kehittyä itsekin.”

”Pidän itseäni pitkän linjan mat-

Tähän mennessä tiimiytyminen onkin ollutkin mel-

kailualan työntekijänä”, Räsänen

koista: ”Teemaryhmän sihteerinä olen mukana useissa

pohtii. Ruohonjuuritason töistä

työryhmissä, jotka ovat oman alansa tiimejä. On ollut

hän on siirtynyt pikku hiljaa vaati-

avartavaa ja opettavaista tulla mukaan kulttuurimatkai-

vimpiin tehtäviin. Matkailualalla hän

lun kehittämiseen ja tutustua kulttuurialan toimijoihin.

on tosiaan ollut vuodesta 1982 lähtien.

Lisäksi teemaryhmä itsessään on tiimi, joka ensimmäi-

”Koulutukseltani olen matkailu-

sessä kokouksessa toimi tiedonvaihtokanavana ja aivo-

merkonomi ja kauppatieteiden mais-

riihenäkin tukien omaa työtäni. Työ siis motivoi ja olen

teri. Graduni olen tehnyt matkailualan verkostojen kansainvälistymisestä ja siinä

edelleenkin aivan täpinöissäni!”

•

Maaseutu & Matkailu | 13

MAJOITUSPALVELUITA

ARVIOIMAAN

Matkailuyrittäjille on nyt tarjolla palvelu, jonka avulla voi majoitustilojen kunnosta saada puolueettoman arvion.

M

aaseutumatkailun

majoi-

tustilojen yleisvaikutelman arviointi

ARVIOINNIN NÄKÖKULMINA VISUAALISUUS JA TOIMINNALLISUUS Arviointi tehdään viisiportaisella asteikolla pisteyttämällä tiettyjä arviointikohtia: 1 = heikko (vaatimaton) 2 = välttävä 3 = keskinkertainen 4 = hyvä 5 = erittäin hyvä (korkeatasoinen) Kumpikin osa-alue saa oman pistemääränsä, arvosanansa ja sanallisen luonnehdinnan. Yrittäjälle annetaan kopiot arviointilomakkeista sekä arvioinnista tehty yhteenveto.

Teksti ja kuvat: Tarja Jutila

aalisesti miellyttävä, ja onko se toiminnallisesti tarkoitukseensa sopiva.

on mallinnettu

Ympäristön luonteeseen liittyvät mielty-

valmiiksi palveluksi. Pari-

mykset eivät saa näkyä, esimerkiksi luon-

senkymmentä majoitustilojen luokittelijaa

nontilaista ei tule pitää osittain rakennettua

on saanut valmiudet arviointien tekemiseen.

tai rakennettua parempana, eikä päinvastoin.

Näin vähitellen arviointi saadaan konkreetti-

Arvioinnissa ei tarkastella kohdetta rakennus-

seen käyttöön.

paikkana, kohteen kokoa, sijaintia, vesistön

Yleisvaikutelman arviointi on apuväline

kauneutta tai sen puuttumista. Arvioijan tu-

majoituspalvelujen kokonaisvaltaisempaan

lee unohtaa omat kauneusihanteensa ja tar-

laadun arviointiin ja konkreettiseen kehit-

kastella kohdetta sen omasta lähtökohdasta ja

tämiseen. Se täydentää ja tuo lisäarvoa tek-

siitä tyylisuunnasta, mitä se edustaa.

niseen luokitukseen (Malo). Se parantaa

Luokittelijoiden tulee tehdä mahdollisim-

asiakastyytyväisyyttä ja lisää kilpailukykyä.

man objektiivista arviointia. Yrittäjälle kir-

Yrittäjä voi käyttää arviointia hyväkseen asia-

jataan huomioita, toimenpide-ehdotuksia ja

kasviestinässään.

lisätietoja. Arvioijat eivät toimi sisustus- tai

SISÄTILOJEN ARVIOINTI Majoituskohteen sisätilojen arviointi etenee tila tilalta: eteinen /sisääntulo, oleskelutila(t), keittiö / ruokailutila, makuuhuone(et), muut makuutilat / alkovi, parvi, WC / ulkokäymälä, kylpyhuone, pukuhuone, sauna / sauna ja peseytymistilat, terassi / veranta.

Kunkin tilan osalta arvioidaan 1. Ensivaikutelma 2. Rakenteet (lattiat, seinät, katto, ovet, ikkunat, listat) 3. Valaistus (yleis-, tunnelma- ja kohdevalaistus) 4. Kalusteet (kiinteät ja irtokalusteet) 5. Sisustustekstiilit ja -esineet 6. Astiat

maisemasuunnittelijoina, mutta voivat ohjata TAVOITTEENA OBJEKTIIVINEN ARVIOINTI

ja kannustaa yrittäjää kääntymään kyseisten

Arvioinnissa tarkastellaan majoituskohteen si-

asiantuntijoiden puoleen.

sätiloja (sisustaminen ja näkyvät rakenteet) sekä

•

lähimaisemaa ja -ympäristöä. Tarkastelun nä-

Lisätietoja:

kökulmina ovat visuaalisuus ja toiminnallisuus.

Tarja Jutila, Kehityspäällikkö, Maa- ja kotita-

Sisustamisen arvioinnissa ei tarkastella yk-

lousnaisten Keskus /ProAgria Keskusten Liitto

sityiskohtia, tyylisuuntia, muotivirtauksia tai

puh. 040 515 7089, tarja.jutila@proagria.fi

vastaavia. Arvioija unohtaa omat mieltymyk-

www.majoitumaalla.fi

sensä. Hän harkitsee jokaisen arviointikohdan

portal.mtt.fi/portal/page/portal/Majoitu

osalta erikseen, onko jokin piirre tai asia visu-

maalla

Yrittäjälle kirjataan arvioinnista huomioita, toimenpide-ehdotuksia ja lisätietoja.

LÄHIYMPÄRISTÖN ARVIOINTI Lähimaiseman ja -ympäristön arvioinnissa määritellään aluksi kohteen luonne joko luonnontilaiseksi, osittain rakennetuksi tai rakennetuksi. Se antaa arvioijalle suuntaviitat ja auttaa häntä orientoitumaan kohteeseen ja sen luonteeseen.

Lähimaiseman ja -ympäristön osalta arvioidaan 1. Ensivaikutelma - Kohteen visuaalinen ohjaavuus ja houkuttelevuus - Kohde osana ympäristöä 2. Toimintojen alueet ja viherympäristö - Luonnonympäristön huomioon ottaminen, hyödyntäminen ja ekologisuus - Alueiden tarkoituksenmukaisuus - Aluerajaukset - Kasvillisuus 3. Rakennukset, rakenteet, kalusteet ja varusteet - Materiaalit ja värimaailma - Toiminnallisuus - Rakennetut pinnat 4. Valaistus

14 | Maaseutu & Matkailu

(yläkuva) Tyytyväinen benchmarking-ryhmä sekä VisitScotlandin Colin Houston Hotel Malmaisonin aulassa. (alakuva) 100k Welcomes -ohjelma on yksi uusimmista laatutyökaluista Skotlannissa. Tästä ryhmä sai konkreettisen maistiaisen tiivistetyn valmennuspäivän muodossa. (iso kuva) Edinburghin linna hallitsee keskustan katukuvaa. Matkailukaupunki on myös rakennuttamassa raitiovaunulinjaa. Aiempi raitiovaunuverkosto purettiin vuonna 1956.

Laatua Skotlannista Monikansallinen Quality Boost for Tourism -hanke nostaa matkailun laatua. Tänä keväänä suomalainen laatutyöryhmä kävi Edinburghissa tutustumassa Skotlannin matkailun asiakaspalvelu- ja laatuohjelmiin. Matkan vaikutteita aiotaan imeä myös laadukkaan suomalaisen matkailun kehittämiseen.

Q

uality Boost for Tourism -hanke on Leonardo da Vinci -rahoitteinen projekti, jota koordinoi Suomessa Haaga-Perho. Hanke on monikansallinen ja Suomen lisäksi siinä

on mukana partnereita Latviasta, Virosta ja Skotlannista.

Suomesta mukana ovat JAKK, Jyväskylän Aikuisopisto ja Lapin Yliopisto sekä Matkailun teemaryhmä.

Teksti: Pirjo Räsanen ja Tia Hoikkala | Kuvat: Tia Hoikkala

KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN, AMMATTIMAISESTI TOIMIVA JA LAADUKAS MATKAILUYRITYS

KILPAILUKYVYN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Maaseutuyritysten kilpailukykyarviointi Laatupalkinnot

Hankkeen tavoite on kehittää laatutyökaluja kaikissa

LAATUJOHTAMINEN

osallistujamaissa. Hanke järjestää benchmarking-mat-

Maakuntien Parhaat ja auditointi Laatutonni, Laatuverkko

koja sekä workshopeja yhteisten keskustelutilaisuuksien lisäksi. Tietoa vaihdetaan myös verkossa.

Suomessa toimii myös oma kansallinen laatutyöryhmä, jossa Matkailun teemaryhmän lisäksi ovat mukana LeoFinland, Haaga-Perhon Laatutonni, Laatukeskus, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus sekä ProAgria Keskusten Liiton Maakuntien Parhaat. Suomalaisen laatutyöryhmän tavoitteena on koordinoida laatutyökalujen kehitystä, tehdä niistä yhteensopivia sekä muodostaa

VALMIUDET KEHITTÄÄ Palvelua Sydämellä -valmennus, asiakaspalautejärjestelmä Tunne Turvaa -koulutus, turvallisuusasiakirja Polku laatutonniin, Laatuosaaja Setla, turvallisuusauditointi

PERUSTYÖKALUT Hygieniapassi, Alkoholipassi, Turvallisuuspassi, EA-koulutukset, Malo

Laadun Portaat havainnollistavat, minkälaisia laatutyökaluja matkailuyritys voi käyttää ja miten ne nivoutuvat toisiinsa.

Maaseutu & Matkailu | 15 HANKE: QUALITY

BOOST FOR TOURISM

Skotlannissa on käytössä erityisryhmille suunnatusta asiakaspalvelusta kertovia merkkejä. Esimerkiksi Welcome Cyclist -merkki kertoo, että yrityksessä osataan neuvoa parhaille pyöräilyreiteille, pyörille on katettu suoja, pyöriä osataan huoltaa ja tarvittavia työkaluja löytyy yrityksestä. Vastaavia merkkejä on muun muassa golfaajille, vaeltajille, ryhmämatkailijoille ja koiranomistajille.

INFO

QUALITY BOOST FOR TOURISM -HANKKEEN TULEVAT TAPAHTUMAT Laatutyökalujen benchmarking matka Viroon ja Latviaan vko 38 Laatutyökalujen workshop ja kehittäjien trendipäivä 6.-8.10.

Quality Boost for Tourism -seminaari maaliskuu 2010 Lisätietoja: Tia Hoikkala, 050 372 5717, tia.hoikkala@haagaperho.fi

(yläkuva) Skotlannin katukuvaan kuuluu säkkipillinsoittaja, ja tätä tunnelmaan sopivaa musiikkia kuulikin eri puolilla kaupunkia. Skottilaisista perinteistä ryhmä testasi muun muassa haggiksen ja viskin. Kumpikin sai positiivisen arvioinnin. (alakuva) Päivät olivat pitkiä ja täynnä tietoa, mutta hyvällä porukalla jaksoi pakertaa. Isäntien järjestämä ohjelma oli hyvin mielenkiintoinen.

niistä yritysten näkökulmasta järkevä kokonaisuus. Laa-

lannissa olleiden lisäksi Palvelua Sydämellä -valmentajia.

tutyökalut on koottu yhteen laadun portaiksi.

Workshopissa käytiin läpi Skotlannin matkailun organi-

Kansallinen työryhmä otti keväällä osaa kansainväli-

saatiot, kunkin tehtävät ja asiakaspalveluohjelmien sisältö.

sen hankkeen järjestämälle opintomatkalle Skotlannin

Aiheet herättivät paljon keskustelua, ja yhteises-

Edinburghiin. Matkan isäntänä toimi VisitScotland.

ti todettiin, että matka antoi paljon vinkkejä ja uusia näkökulmia Palvelua Sydämellä -valmennuksen ke-

ASIAKASPALVELU HUIPUSSAAN

hittämiseksi. Valmennusta voidaan kohdentaa entistä

Matka Skotlantiin oli hyvin antoisia, ja ohjelma pereh-

paremmin, ja muun muassa matkailukohteen ja sesonki-

dytti monipuolisesti paikallisen matkailun laatutyöhön.

työntekijät ovat potentiaalisia kohderyhmiä. Myös kou-

VisitScotlandin edustajan kertoi paikallisesta Quality

lutusmetodeja ja oppimateriaalia voidaan kehittää sekä

Assurance -ohjelmasta, Scottish Enterprisen johdolla tu-

valmennusta tiivistää.

TEKIJÄ:

Laatutyön ja asiakaspalveluvalmennuksen kehittä-

Forum, joka on matkailuyrittäjien organisaatio, pereh-

mistä ja uusien ideoiden hakemista jatketaan seuraaval-

dytti Skotlannin matkailustrategiaan. Lisäksi tavattiin

la benchmarking-matkalla, joka suuntautuu Viroon ja

yrittäjiä, joilla oli käytössään Skotlannin laatutyökaluja,

Latviaan. Matka toteutetaan viikolla 38 ja matkapäivät

sekä laatu- ja asiakaspalvelukouluttajia, jotka toimivat

ja alustava ohjelma tarkentuvat lähiviikkoina. Uudet

kentällä suoraan yritysten kanssa.

osallistuja ovat erittäin tervetulleita ja mukaan kaivataan erityisesti yrittäjiä.

kaspalvelukoulutukseen, ja VisitScotland on tiiviisti

Skotlannin matka oli innostava ja se näkyi myös Tuor-

mukana toteuttamassa sitä yhteistyössä muiden organi-

lan workshopissa. Quality Boost for Tourism -hankkeen

saatioiden kanssa. Skotlannissa on useita erilaisia asia-

konkreettisena tuloksena vuonna 2010 julkaistaan uu-

kaspalveluohjelmia eri asiakasryhmille. Omat ohjelmat

distettu Palvelua Sydämellä -valmennus.

löytyvät mm. koiranomistajille, vaeltajille ja pyöräilijöille. Nämä ovat lyhyitä, helposti toteutettavia osioita.

Osallistumalla benchmarking-matkoille ja workshoppeihin osallistut myös valmennukseen kehittämiseen.

Kullakin ohjelmalla on oma merkkinsä.

Lisätietoja: www.haagaperho.fi UUSIA NÄKÖKULMIA Opintomatkan antia purettiin myöhemmin Tuorlan Majatalossa kahden päivän ajan. Workshoppiin osallistui Skot-

Leonardo da Vinci -rahoitteisen Quality Boost for Tourism -hankkeen Skotlannin laatutyökalujen benchmarking toteutettiin pääsiäisen jälkeen.

Skotlannin matkailun laatukriteeristöä esitteli VisitScotland, 100k Welcomes -ohjelmaan tutustuttiin Scottish Enterprisen ohjaamana ja Skotlannin matkailustrategiaan perehdytti yrittäjien ääni Scottish Tourism Forum. Lisäksi useat yrittäjät ja muut laadunkehittäjät tyydyttivät benchmarkingryhmän tiedonjanoa.

Suomen osalta benchmarkingin antia purettiin toukokuun workshopissa. Vuonna 2010 julkaistaan konkreettisena tuloksena uudistettu Palvelua Sydämellä -valmennus.

Haaga-Perho

tustuttiin 100k Welcomes -ohjelmaan ja Scottish Tourist

Skotlannissa on resursoitu huomattavan paljon asia-

PÄHKINÄNKUORESSA

•

16 | Maaseutu & Matkailu

Retkellä Muoniossa

Maanantaiaamu valkeni sakeassa lumisateessa, mutta juuri seminaarijunan saapuessa Kolarin asemalle Tunturi-Lappi näytti parhaat puolensa: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, tuuli laantui ja hanget hohtivat valkeana. Oli aika aloittaa 35. maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari.

Teksti: Nina Vesterinen | Kuvat: Nina Vesterinen ja Jean Noël Lanthiez

S

eminaari alkoi lähialueen maaseudun matkailuyrityksiin

tutustumisella.

Vierailtuja

kohteita olivat Ylläksen Viini ja Willa, HaltiaKammi, Kylmämaan ohjelmapalvelut, Kaala-

maniemi ja Harriniva. Yhteistyön tärkeys menestystekijänä nousi vahvasti esille.

Retken päätteeksi todettiin yhdessä, että matkailuyritykset voivat tehokkaalla yhteistyöllä palvella suuriakin asiakasjoukkoja, kun yhteistyö on oikein organisoitua ja taloudellisesti kaikkia osapuolia tyydyttävä. Verkostossa koko palveluketjun on sujuttava. Pienet yritykset tarvitsevat isoja tuekseen, mutta myös isot pienien tarjoamia ainutlaatuisia elämyksiä ja henkilökohtaista palvelua.

Yhteistyötä ja ystävyyksiä vahvistettiin maanantain ja tiistain iltaohjelmissa. Maanantaina juuri valmistunut Tarja Veiston Särkijärven Majojen ravintolan laajennusosa vastaanotti yrittäjäyhdistyksen vuosikokousosallistujat ja illan muut vieraat. Leppoisassa illassa kisailtiin leikkihenkisissä olympialaisissa.

Tiistai-iltana Janne Sammalkangas esitti rumpuja joikhaustaitojaan ja tanssiyhtye ”Meän Tahit” vei meät viihteen ja parketin lumhoihin, unohtamatta vuoden yrittäjien palkitsemista.

VERKKOON, VERKKOON Sähköinen liiketoiminta ja sähköisten toimintatapojen käyttöönotto ovat ajankohtaista yrityksille ja organisaatioille kokoon katsomatta. Matkailun kansainvälistyessä entisestään on elintärkeää olla mukana sähköisillä kauppapaikoilla.

Kehityskulku johtaa toisaalta myös työn ja vapaa-ajan

Maaseutu & Matkailu | 17

Muonion seminaarissa verkostoiduttiin, tutustuttiin Tunturi-Lapin yrittäjyyteen lysthin pitoa unohtamatta. Yhteistyö nousi seminaarin kantavaksi teemaksi.

rajan hämärtymiseen. Asiakkaat ovat usein yhteydessä

siksi ja liiketoimintaan panostaminen edesauttavat kil-

töihin loman aikana, joten sähköisten palveluiden saata-

pailukyvyn ja markkina-aseman säilyttämisessä.

vuus on tärkeää.

Kolmen yritysesimerkin myötä elämykset avautuivat

Verkosta ostetaan eniten matka- ja majoituspalveluja.

käytännössä. Yrittäjä Alli Ohenoja Torassiepin Loma-

Verkkokaupassa mukana olevat yritykset tekevät myös

pallaksesta on luonut omat tuotteensa panostamalla kä-

huomattavasti suurempaa tulosta kuin ne, jotka eivät

sitöihin ja paikalliseen kulttuuriin.

siellä vielä ole. Myös taantuma on lisännyt verkkokaupan suosiota.

”Hyvin pienillä asioilla saadaan matkailijalle elämys aikaan”, Ohenoja vakuutti.

”Jos et ole verkossa, et ole olemassa”, muistutti Kirsi

Yrittäjä Kyösti ”Köpi” Pietikäinen Harrinivan

“ kaupassa

Mikkola Kirsi Mikkola Consultingista tiistain puheen-

Lomakeskuksesta tarjoaa asiakkaille unohtumattomia

vuorossaan.

luontoseikkailuja.

mukana

tegiassa vuoteen 2020 matkailutoimijat nostivat esille

Verkko-

Vuonna 2006 valmistuneessa Suomen matkailustra-

”Älä kerro asiakkaille kaikkia ohjelman yksityiskohtia, vaan jätä yllätyksille sijaa”, hän kehotti.

yhteisen matkailun informaatio- ja kauppapaikan tar-

Tomi Kuosmasen tarina oman pienen yrityksen

peen. Tämän vuoden kesäkuun lopussa avataan MEKin

kasvusta osaksi isoa konsernia tähdensi erikokoisten

yritykset

vetämänä hankkeena rakennettu maaportaali. ”Maa-

yritysten yhteistyön merkitystä.

tekevät

portaali vie Suomen matkailun uuteen aikaa ja sinne on

Ajankohtaisissa työpajoissa keskusteltiin sähköisestä

helppo liittyä”, kiteytti portaalipäällikkö Inkeri Starry

kauppapaikasta, suojelualueiden käytöstä ohjelmapal-

myös huo-

Matkailun edistämiskeskuksesta.

veluyrityksessä, saavutettavuudesta ja yritysten turvalli-

mattavasti

ELÄMYKSILLÄ LISÄÄ EUROJA

että yrittäjien ja viranomaisten tulee tiivistää keskinäistä

suurempaa

Elämys on huomattavasti enemmän kuin mukava ja

yhteistyötään. Näin saadaan molempia ja ennen kaikkea

miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu.

matkailijoita tyydyttävämpiä ratkaisuja kuten toimivat laa-

olevat

tulosta

suuteen liittyvistä asioista. Kaikissa työpajoissa todettiin,

”Elämysmatkailutuote on tuotteistettu kokemus, jon-

jakaistat, uudenlaisia luontoelämyksiä, palvelevia kutsu-

kuin ne,

ka sisältö ja toteutustapa on suunniteltu asiakaslähtöi-

taksijärjestelmiä ja turvallinen matkailuelämysympäristö.

jotka eivät

sesti, ja se on räätälöitävissä asiakkaiden yksilöllisten

Kolmen työntäyteisen päivän jälkeen 150 osallistujaa

siellä vielä

tarpeiden mukaan”, kertoi Sanna Tarssanen Lapin

palasi shamaanirummut kaulassaan takaisin arkirutii-

elämysteollisuuden osaamiskeskuksesta.

neihin.

ole.

“

”Erottumalla ja oikein tuotteita kohdistamalla saa-

•

daan yrityksiin myös lisää euroja”, Tarssanen painotti.

Lisätietoja: www.maaseutupolitiikka.fi/

Taantuman keskellä palveluiden kehittäminen elämyk-

teemaryhmat/matkailu/muonio2009

18 | Maaseutu & Matkailu

Vuoden 2009 Kellokas

Maaseutuyrittäjyyttä suurella sydämellä

Kavalton tilalla on ollut tekemisen meininkiä 1600-luvulta saakka. Ajan hengessä pysyminen ja asiakkaiden kuuntelu ovat olleet palkitun maaseutumatkailuyrityksen menestyksen avain.

Teksti: Tuija Kauppinen | Kuvat::Kavalton tila

Piikkiönlahden rannalla sijaitsevalla Kavalton

Ruokohelpin ja ohran viljely ovat edelleen

tilalla on ihanteellinen sijainti: Turun kupeessa,

mukana kuvioissa, mutta matkailusta on tullut

vain 150 kilometriä pääkaupunkiseudulta. Asi-

tilan pääasiallinen tulonlähde, ympärivuotisesti.

”Ei ole lainkaan kummallista, jos asiakas

akkaiden, tai heidän nauttimansa ruuan raaka-

”Järjestimme vuonna 1985 asiakkaiden

haluaa perinteiselle poronkäristykselle italia-

toiveesta navetan vintillä bileet, ja sillä tiellä

laisen alkupalan. Se tosin voidaan valmistaa

olemme”, muistelee Heli Kavalto matkailutoi-

hyvistä suomalaista raaka-aineista. Asiakasta

minnan alkuvaiheita.

on kuunneltava, he saavat kehityksen aikaan”,

aineiden, ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja.

Meri antaa kalaa, vihannekset ja marjat saadaan omasta pihasta ja muutkin raaka-aineet

ja maailmaa nähnyt. Ajan hengessä pysyminen on maaseutumatkailuyrittäjällekin elinehto.

tulevat lähialueen tuottajilta. Tilan keittiössä

Nykyisin tilalla vierailee vuosittain 35 000

häärää kolme naista: ”kuumakko, kylmäkkö

asiakasta ja yritys työllistää vakituisesti kym-

Heli Kavalto korostaa.

Laaja yhteistyöverkosto taikureista tanssi-

ja sokerikko” loihtivat herkkuja, joiden vuoksi

menen henkilöä. Perhejuhlat ristiäisistä muis-

joihin takaa sen, että Kavalton tilalla voidaan

tilalle palataan ja joista kerrotaan muillekin.

totilaisuuksiin, kokoukset sekä erilaiset yritys-

keskittyä omaan ydinosaamiseen.

”Asiakkaat ovat parhaita markkinoijiamme”,

ten ja yhteisöjen tilaisuudet tuovat Kavalton ti-

Laatu on nykypäivänä perusolettamus, jos-

kertoo Heli Kavalto, joka yhdessä miehensä

lalle vuosittain 700 ryhmää. Pääosa asiakkaista

ta ei voi tinkiä. Tärkeäksi nouseekin se, mi-

Markun kanssa on valittiin helmikuussa vuo-

on suomalaisia, mutta onpa yrityksessä nähty

ten asiat tehdään. Pienet yksityiskohdat ovat

den Kellokkaaksi.

vieraana ryhmä, jossa oli 40:n eri kansallisuu-

suurten elämysten ydin. Esimerkiksi orvokin-

den edustajia.

kukat pöydässä eivät maksa mitään, mutta

Kellokas on Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n myöntämä korkein tunnustus yrityk-

”Pahin kilpailijamme on Ruotsin-laiva. Me

ovat tärkeä yksityiskohta asiakkaan kokemas-

sille tai henkilöille, jotka ovat toimineet erityi-

emme pysty tarjoamaan yhtä edullista sei-

sen ansiokkaasti maaseutumatkailun saralla.

sovaa lounaspöytää tai tax-free myymälöitä.

”Tätä hommaa ei tehdä vasemmalla kädel-

Valttinamme on kuitenkin alusta asti itse

lä vaan sydämellä”, viestittää vuoden Kello-

PITKÄT PERINTEET

tehty ruoka ja rauha kokoustaa ilman häirit-

kas vinkiksi niin yrityksen vetäjäksi äskettäin

Kavalton tilalla on ikää yli 300 vuotta. Tie

seviä tekijöitä. Meillä saadaan aikaan tulosta”,

siirtyneelle pojalleen vaimoineen kuin kaikille

maatilasta menestyväksi maaseutumatkailu-

emäntä vakuuttaa.

muillekin maaseutumatkailussa toimiville.

työtä, investointeja, toiminnan jatkuvaa kehit-

ASIAKKAAT TUOTEKEHITTÄJINÄ

Lisätietoja: www.kavaltontila.com

tämistä, lisätyövoimaa sekä yhteistyötä mui-

Maaseutumatkailu on muuttunut vuosien saa-

den alueen yrittäjien kanssa.

tossa rajusti. Tämän päivän asiakas on vaativa

sa kokonaisuudessa.

yritykseksi on vaatinut paljon pitkäjänteistä

•

Maaseutu & Matkailu | 19

Vuoden 2009 kehittyvä maaseutumatkailuyritys

Lentojätkästä vuoden 2009

kehittyvä maaseutumatkailuyritys Teksti: Tuija Kauppinen | Kuvat: Lentojätkä

Lentojätkä on pohjoissuomalainen, vuonna 1998 perustettu ohjelma- ja opaspalveluita tarjoava yritys.

Yrityksen nimi on perua uitto- ja tukkisavotoilta, joilla lentojätkiksi kutsuttiin työmiehiä, jotka kulkivat savotalta toiselle sen mukaan, missä työtä oli tarjolla.

Yrityksen lähtökohtana olikin tuottaa opaspalveluita matkailualan yrityksille. Vuosien varrella mukaan on tullut myös omaa tuotantoa ja ”asentopaikkoja”: Varjakan Kartano Oulunsalossa ja Uiton Kämppä Kiimingin Koitelinkoskilla.

Lentojätkä järjestää muun muassa koskenlaskua, nousuvarjolennätyksiä, köysiseikkailuja, kalastusta, melontaa, tervaveneristeilyjä ja erilaisia iltajuhlia; vuosittain noin 100 erilaista tapahtumaa, pääasiassa yritysten henkilökunta- tai asiakastilaisuuksia. Saman verran tapahtumia järjestetään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2008 Lentojätkän tapahtumiin osallistui noin 12 000 asiakasta ryhmäkoon vaihdellessa yhdestä henkilöstä 2100 vieraaseen. ”Tunnustus oman alan ihmisiltä tuntuu hyvältä arkisen aherruksen keskellä. Siitä saa mukavasti lisäpotkua ideoida uusia tuotteita ja kehittää yritystä, jonka suurimpana haasteena on jatkuva uudistuminen”, kiittelee yrityksen perustaja Veli-Pekka Okkonen.

Lisätietoja: www.lentojatka.fi

•

20 | Maaseutu & Matkailu HANKE: MATKAILUN

ALUEELLISET TIETOVARANNOT

Itä-Suomeen yhtenäinen

matkailutilasto Mökkilomat eivät välttämättä näy virallisissa

T

aloustilanteen kiristyessä monet kotitaloudet ovat päättäneet luopua ulkomaan matkoistaan ja suunnata lomallaan mökille järven rannalle tai sukulaisvierailulle. Tällaisten

matkojen aikana käytetään myös kuntien matkailupalveluita. Mökkilomat eivät välttämättä näy virallisissa matkailutilastoissa, sillä esimerkiksi Tilastokeskus kerää tietoa vain yli kymmenen huoneen majoitusyrityksistä.

Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa on tänä keväänä käynnistynyt hanke, jossa ke-

matkailutilastoissa. Itä-Suomessa kerätään

rätään matkailutietoa myös virallisten tilastojen ulkopuo-

nyt matkailutietoa myös virallisten tietojen

Itä-Suomessa, mutta tavoitteena on laatia kansallinen,

ulkopuolelle jäävistä matkailuyrityksistä.

Teksti: Outi-Maaria Palo-oja | Kuvat: Mia Vepsäläinen ja MEK

lelle jäävistä matkailuyrityksistä. Aluksi tietoa kerätään aktiivisesti päivitettävä matkailutiedon tietopankki.

VALTAKUNNALLINEN MATKAILUN TIETOVARANTO Hanke on saanut tälle vuodelle rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriöstä. Rahoituksen turvin Joensuun yliopisto koordinoi tietovarannon sisällöllistä ja teknistä

Maaseutu & Matkailu | 21

toteutusta. Varsinainen tietojenkeruu ajoittuu vuoteen

ta ja tutkimusta varten, vaan kerättävän matkailutiedon

2010.

hyödyntäjiä on useita. Siksi tietovarannon tuottamille

”Tietovarannon suunnittelussa on lähdetty siitä, että

tietotuotteille on asetettu erilaisia vaatimuksia. Esimer-

tekninen ratkaisu on riittävä, ei vain Itä-Suomen vaan

kiksi viranomaisille pelkkä yritysten perustietorekisterin

koko maanlaajuisen matkailutiedon tallettamiseen ja

päivittäminen on tärkeää. Alueelliset matkailuorgani-

tutkimukseen. Siksi pohjatyöt on tehtävä kunnolla”,

saatiot taas voivat hyödyntää tietovarannon yritysre-

toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, laitoksen johtaja

kisteriä markkinoinnissaan, joten matkailuyritysten

Antti Honkanen matkailualan opetus- ja tutkimuslai-

kannattaa huolehtia siitä, että tietovarannosta löytyy

toksesta Joensuun yliopistosta.

viimeisin yritystieto.

Jopa 60 “ prosenttia mökkitiheiden alueiden

Tähän saakka monet ammattikorkeakoulut ja muut

”Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on omassa

matkailun alueelliset toimijat ovat keränneet alueellista

MatkailuSampo-hankkeessaan todennut, että jopa 60

majoitus-

matkailutietoa. Ongelmaksi on muodostunut tietojen yh-

prosenttia mökkitiheiden alueiden majoitustilastoista

teneväisyys. Eri tavoin ja eri aikoina kerätty matkailutieto

jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Siksi alueen elin-

tilastoista

ei ole suoraan verrannollista. Siksi myös matkailutiedon

keinoelämän ja päätöksenteon kannalta on erittäin mer-

jää virallis-

keräämiseen etsitään yhteneväinen toimintamalli.

kittävää, jos tietovarannon myötä saamme todellista tie-

ten tilasto-

”Hankkeessa on mukana viisi itäsuomalaista ammat-

toa esimerkiksi matkailun alueellisesta työllistävyydestä

tikorkeakoulua. Saimaan ammattikorkeakoulu tekee

ja liikevaihdosta”, Honkanen selventää.

selvityksen, millaisia alueellisia matkailutietoja on jo

•

saatavilla ja mitä ollaan parhaillaan keräämässä. Näi-

Lisätietoja:

den tietojen perusteella Saimaan ammattikorkeakoulu

Outi-Maaria Palo-oja, Projektipäällikkö

laatii toimintasuunnitelman, miten matkailutiedot tulee

Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke

jen ulkopuolelle.

kerätä, jotta saavutamme tiedonkeruussa synergiaetu-

“

Joensuun yliopiston hankkeessa kerätään aiemmin tilastoimatonta matkailutietoa. Myös kaikkein pienimmät mökit pääsevät ensi kertaa tilastoihin.

ja ja varmistamme tietojen yhtenevyyden”, Honkanen kertoo.

HYÖDYLLISTÄ SISÄLTÖÄ Kuluvan vuoden tehtävistä tärkein on tiedon sisällöllinen määrittely. Jo nyt hankkeessa on puntaroitu, miten esimerkiksi majoitusyritys määritellään. Määrittelyyn on saatu apua ja kokemuksia Tilastokeskuksesta sekä yliopiston aiemmista hankkeista kuten tekesrahoitteisesta Travelgatesta.

Tietovarantoon ei koota matkailutietoa vain tutkijoi-

HANKKEEN ETENEMINEN 1.1.2009 Kevät 2009

ESIMERKKI ALUEELLISESTA SOVELLUKSESTA

1.1.2010 Syksy 2009

31.12.2010

Kevät 2010

Syksy 2010

Sisällöllinen määritys SISÄLLÖLLINEN KOORDINAATIO

Hyödyntäjät: - Yritykset - T&K - opetus - maakunnat, TEM, MEK Jakeluteknologiat esim: xml, wiki, rss, push- ja pull

YRITYKSET

JAKELUKANAVAT

Toimittaja ”Knowledge Management”

Teknologinen toteutus OHJELMISTOYMPÄRISTÖ JA TIETOVARANTO

YLLÄPITO

Itsenäiset hankkeet

(tämä hankerahoituksen ulkopuolella)

ALUEELLISET SOVELLUKSET

Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke jakaantuu kerättävän tiedon sisällölliseen määritykseen ja tekniseen toteutukseen. Kun tietovaranto on valmis, alueet ja ammattikorkeakoulut voivat päivittää ja hyödyntää tietovarantoa omissa hankkeissaan ja sovelluksissaan.

Hyödyntämistaso

Toimitus ja jalostus

TOIMITUS

Tiedon prosessointi, jalostus Sidosryhmät: - Yritykset - muut korkeakoulut - Kv-kumppanit - Tilastokeskus - MEK - muut

KÄSITTELY

SIDOSRYHMÄT

AMK:N OMA TUOTANTO

TIETOVARANNON PURSKEET

Tiedon tuottaminen ja kokoaminen

Esimerkki Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa tuotetun tietovarannon tulosten hyödyntämisestä ja hyödyntäjistä.

22 | Maaseutu & Matkailu

AJANKOHTAISTA

Matkailun teemaryhmän kuulumisia

Teksti: Inkeri Starry | Kuva: MEK

Matkailun teemaryhmän kokouksessa käytiin vilkas keskustelu teemaryhmän toimeksiannosta ja toimenpiteistä, joihin se on johtanut. idearikas aivoriihi. Edeltäjäni Nina Vesterisen jäljiltä työtä on ollut

Uudistunut VisitFinland.com voimalla verkkoon

helppo jatkaa, toimeksianto on selkeä ja asiat hyvässä järjestyksessä.

MEKin lanseeraama uusi VisitFinland-ilme on näkynyt

Teemaryhmään liittyivät uusina jäseninä Maritta Lindqvist Ravak-

jo messuilla ja mainonnassa niin kotimaassa kuin ulko-

Omalta osaltani ensimmäinen teemaryhmän kokous oli antoisa ja

ka ry:stä ja Tytti Seppänen Kuntaliitosta. Tervetuloa mukaan!

Matkailun teemaryhmä aloittaa valtakunnallisen Road Show’n

mailla. Kesällä 2009 aukeaa internetiin uusi kansallinen matkailuportaali www.visitfinland.com.

Etelä-Pohjanmaalta. Road Show´n tavoitteena on kehittää erityisesti

VisitFinland.com uudessa muodossaan tuo Suo-

valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä, etsiä uusia yhteistyön mal-

men uuteen matkailuaikaan. Sivuston toiminta perus-

leja ja saada eri tahot puhaltamaan yhteen hiileen. Yhteen hiileen

tuu käyttäjien itse tuottamaan ja jakamaan sisältöön

puhaltaen teemme kaikki menestyksellisempää kehittämistyötä.

yhdistettynä kattaviin kohde-esittelyihin ja online-

Yhdessä kylämatkailu- ja Outdoors Finland -hankkeiden kanssa tee-

varauspalveluun.

maryhmä tulee kiertämään varhaissyksyn aikana ympäri Suomea.

Teemaryhmän kokouksessa keskusteltiin myös tulevasta kesästä. Yritysmatkailu on vähentynyt selvästi ja erityisesti luxusmökkejä on jäänyt tyhjilleen ja yrityksille suunnattuja palveluita käyttämättä.

Asiakkaat ovat siirtäneet lomapäätöksiään entistä myöhäisemmäksi. Asiakkaat ovat alkaneet myös tinkiä ja kysyä viikkoa lyhyempiä mökkivuokrauksia. Markkinointiponnisteluja ei kuitenkaan kannata lopettaa, vaan esillä tulisi olla jatkuvasti jo sitäkin varten, että patoutunut kysyntä muuttuu ostopäätöksiksi lähempänä lomaa. Suomen viinitilat näyttävät rohkeasti esimerkkiä ja starttaavat tulevaan kesään yhteisellä markkinointikampanjalla.

Maaseudun matkailuyrityksillä on muutenkin haasteita edessään. Sen lisäksi, että taantuma muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä, muuttavat sitä myös internetin tarjoamat uudet mahdollisuudet ja erityisesti sosiaalinen media. Jotkut yritykset ovat rohkeasti hyödyntäneet mahdollisuuksia ja päässeetkin sitä kautta kansainvälisille markkinoille. Aiemmin kuitenkin väliporras, jakelukanava, hoiti maksuliikenteen kuluttajan ja yrityksen välillä. Nyt kun kauppa tehdään suoraan kuluttajan ja yrityksen välillä, hoidetaan maksuliikennekin

Kuva luonnosv

suoraan kuluttajan ja yrityksen kesken. Mahdollisuus, mutta myös

aiheesta

haaste ja riski! Näitä asioita tulemme vielä pohtimaan yhdessä yritysten kanssa.

Maaseutumatkailuyrittäjien seminaari järjestelyt ovat jo pyörähtäneet käyntiin. Itärajan läheisyydessä luonnollinen teema on rajanaapurimme Venäjä. Vuonna 2010 seminaari pidetään Imatralla ja päivämäärät ovat 23.–24.3. Merkkaa päivät jo nyt kalenteriisi.

Hyvää ja menestyksellistä kesää kaikille lukijoille toivottaen Pirjo Räsänen Teemaryhmän pääsihteeri

VISITFINLAND.COM MAAPORTAALI SISÄLTÄÄ MM: • matkailutuotteet • majoituspalvelut • matkakohteet • online-varaukset • monipuoliset hakutoiminnot • työkalun matkan suunnitteluun • kartat ja reitit • sääennusteet • 10 kielivaihtoehtoa • käyttäjien arviot ja suositukset • monipuoliset mobiilipalvelut

Lisätietoja: www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/ (pages)/Maaportaali

Maaseutu & Matkailu | 23

KUKA

Teksti: Susanna Kulmala | Kuva: MEK

Ajan hermolla ja lähellä kylää – kylämatkailun kevät ja kesä Portaali palvelee kymmenellä kielellä, myös suo-

Lomalaidun ry:n hallinnoima valtakunnallinen ky-

meksi. Matkaa suunnitteleva kuluttaja voi portaalin

lämatkailun kehittämishanke järjestää vuosittain

kautta tarkastella Suomen tarjontaa, tehdä varauksia,

kaksi valtakunnallista kylämatkailuseminaaria.

suorittaa hinta- ja muita vertailuja sekä laatia matka-

Niistä ensimmäinen järjestetään Syvänniemellä

suunnitelmia. Palvelu on avuksi myös matkan aikana.

2.6.2009. Seminaarin aiheena on Kyläteeman kir-

Useimmat toiminnot on käytettävissä myös mobiili-

kastaminen ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

palveluina. Portaalissa on kattava karttapalvelu, tarkat säätiedot ja paljon muuta.

Portaali toimii nykyaikaiseen tapaan web 2.0 - maa-

Seminaarit tullaan järjestämään pilottikylissä ja niissä painotetaan verkostoitumista sekä testataan kylien palveluita.

ilmassa, mikä tarkoittaa, että matkailija voi ennen mat-

Hanke avaa kesäkuussa tiedotussivustot

kaa, matkan aikana ja matkan jälkeen kirjoittaa por-

osoitteessa www.lomalaidun.fi/kylamatkailu.

taaliin matkakertomuksia, jakaa kokemuksia muiden

Sivuille kootaan ajankohtainen tutkimustieto

kanssa, esitellä omia valokuvia ja videoita sekä antaa

matkailukylien kehittämisen tueksi. Koordinaatio-

pisteitä suomalaisille matkakohteille.

SUSANNA KULMALA OLEN viimeiset kolme vuotta työskennellyt Suomen Yrittäjäopistolla yritystoiminnan kouluttajana, erikoisalana markkinointi.

Aiemmin olen työskennellyt mm JAKKssa maaseutumatkailun kehittämisprojekteissa.

Koulutukseltani olen mm. tradenomi ja olen suorittanut Maaseudunkehittäjän eat:n.

hanke kehittää myös kylämatkailulle soveltuvat

OLEN SYNTYNYT

Kyseessä on yhteisöllinen verkkopalvelu sekä

laatutyökalut ja -kriteerit. Niissä huomioidaan eri-

matkailijoille että matkailupalvelujen tarjoajille. Yhtei-

tyisesti kansainvälisten asiakkaiden vaatimukset.

Vantaalla mutta asunut aikuisikäni Etelä-Pohjanmaalla. Nyt asun taas vuosien jälkeen pääkaupunkiseudulla.

Maaseutumatkailuun olen kasvanut perheyrityksessä Peräseinäjoen kylässä.

sössä voi lisäksi perustaa intressiryhmiä ja kommunikoida muiden matkailijoiden kanssa. Travel planner

Lisätietoja:

-työkalun avulla voit luoda omien kiinnostuksien mu-

Susanna Kulmala, Projektipäällikkö

kaisen profiilin, jonka perusteella portaali voi tehdä

Kylämatkailun koordinaatiohanke

suosituksia tuotteista ja kohteista.

Puh. 050 5960 901

VisitFinland.com on paikka, jonka kautta voi tehdä myös varauksia. Metahaku-palvelu näyttää mm. liikenneyhteys- ja majoitusvaihtoehtoja. Metahaku auttaa matkailijaa saamaan vapaiden kohteiden vaih-

susanna.kulmala@lomalaidun.fi

ARVOSTAN rehellisyyttä ja rohkeutta toteuttaa omia unelmiaan.

toehdot eri online-varauspalvelujen vaihtoehdoista

HARRASTAN

yhtenä tuloksena ja tarjoaa saumattoman linkin suo-

ulkona tapahtuvaa liikkumista kävellen, suksien kanssa tai rullaluistellen. Käyn myös mielelläni katsomassa ja kuuntelemassa livemusiikkia. Vapaa-aikanani lisäksi opiskelen Vaasan Yliopistossa pääaineena kasvuyrityksen johtaminen.

raan tuottajalle varaukseen. Esim. päivämäärähaulla reitille Helsinki-Rovaniemi portaali antaa tulokseksi Finnairin, Blue1:in, VR:n yhteydet verrattavaksi yhtenä tuloksena, josta voi sitten siirtyä kätevästi varaamaan valitsemansa palvelun.

Liikenneyhteystiedot täydentyvät syksyllä 2009 Matkahuollon bussiyhteyksillä. Matkailija voi etsiä myös majoitusta samalla tavalla, jolloin portaali listaa mm. hotelliketjujen ja mökkivälittäjien tarjoamat

HANKKEELTA ODOTAN

vapaana olevat vaihtoehdot.

uusia innovatiivisia ideoita ja toimintatapoja, jotka syntyvät usean eri tahon vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Lopputuloksena on asiakaslähtöisiä ja -laatuisia kylämatkailutuotteita, joilla on kysyntää ja joita on helppo myydä sekä ostaa.

Lisäksi portaali tarjoaa varausalustan niille, joilla ei ole omaa varausjärjestelmää ja jotka eivät ole mukana jossakin metahaun piirissä olevassa varauskanavassa. Tuottaja tekee sopimuksen MEKin kanssa ja tuottaa kohdetiedot ja varaukseen tarvittavat tiedot portaaliin. Portaali välittää varaustiedot tuottajalle ja luottokorttinumeron varauksen vakuudeksi. Sopimussuhde syntyy varaajan ja tuottajan välille suoraan.

•

MAASEUTU

& -LEHDEN LINKKILISTA

Maaseutupolitiikan teemaryhmät: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat Maaseutu & Matkailu -lehti: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/lehti Matkailun edistämiskeskus: www.mek.fi > Tutkimukset Outdoors Finland hanke: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/outdoors_finland Suomen viinitilat: www.viinitilat.net Ajan Jäljet –historiamatkailun kehittäminen Rauman seudulla: www.rsk.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=73&Itemid=165 Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitus: www.majoitumaalla.fi MALO-luokitus: portal.mtt.fi/portal/page/portal/Majoitumaalla Quality Boost for Tourism –hanke: www.haagaperho.fi Maaseutumatkailuyrittäjien- ja kehittäjien seminaari: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/muonio2009 Vuoden 2009 Kellokas: www.kavaltontila.com Vuoden 2009 kehittyvä maaseutumatkailuyritys: www.lentojatka.fi Kansallinen matkailuportaali: www.visitfinland.com, www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/(pages)/Maaportaali

Kuva: Kalle Kataila

Kylämatkailun kehittämishanke: www.lomalaidun.fi/kylamatkailu

Aurinkoista kesää toivottaa

MAASEUTU

&