Metsä on aina ollut kartanon selkäranka. Albert Grotenfelt
M
ajuri Nils Groth sai omistukseensa Järvikylän kartanon vuonna 1674. Kaksi vuotta myöhemmin kuningas Kaarle XI aateloi Lundin taistelussa kunnostautuneen Savon rakuunoiden komppanianpäällikön nimellä Grotenfelt. Myöhemmin hänet ylennettiin everstiluutnantiksi. – Sotaisina 1700-luvun aikoina Grotenfeltit olivat upseereita, 1800-luvulta lähtien virkamiehiä ja maanviljelijöitä, kertoo suvun nykyinen päämies Karl Grotenfelt. Suvun vaakunakilpi asetettiin tavan mukaan kirkon seinälle ensimmäisenä aateloidun suvun päämiehen kuoltua 1703. Joroisten kirkko oli Savon ainoa kirkko, jolla oli aatelisvaakuna seinällään. Kirkosta vaakuna siirrettiin 1800-luvulla kartanon juhlasaliin. Vuonna 1776 rakennettu hirsirunkoinen ja pärekattoinen sukukappeli sijaitsi ensin Joroisten kirkkomaalla, josta se siirrettiin kartanon takana sijaitsevalle harjulle. Kappelin seinä- ja kattomaalaukset on tehnyt tunnettu ruotsalainen 1700-luvun kirkkomaalari Daniel Hjulström. Seinämaalausten neljä kesää kestänyt entisöintityö palkittiin Eurooppa Nostra -kulttuuriperintömitalilla vuonna 2009. Kappelin vieressä korkeiden mäntyjen alla on nyt
ekumeeninen hautausmaa. Tilan pinta-ala oli suurimmillaan noin 8 500 hehtaaria 140 vuotta sitten. Torppien maita myytiin Järvikylässä alustalaisille vapaaehtoisilla kaupoilla jo ennen torpparilain voimaantuloa. Tämän johdosta ja muiden 1800-luvulla tapahtuneiden myyntien jälkeen tilasta oli jäljellä noin 1 600 hehtaaria. Karjalaisten asuttamisen yhteydessä tilan koko puolittui. – Naapurisopu on aina säilynyt hyvänä, kertoo Albert Grotenfelt. Nyt peltoa on noin 210 hehtaaria ja metsää 1 250 hehtaaria. Peltopinta-alaa on pyritty johdonmukaisesti laajentamaan, ja se onkin yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Hyviä peltopalstoja on vain valitettavan harvoin myytävänä. – Ihmiset eivät mielellään myy edes kesäpaikkoina olevien tilojen peltoja, vaan mieluummin vuokraavat ne, kertoo kartanon nykyinen isäntä Albert Grotenfelt. Pariisinvoita Pietariin 1800-luvulla Järvikylässä panostettiin karjatalouteen. Navetassa oli 170 kyyttöä ja tilalla oli oma meijerikoulu. Päätuote oli 80-asteiseksi lämmitetystä ja sitten jäähdytetystä makeasta kermasta kirnuttu pariisinvoi, jota vietiin Pietariin. Maanvilje-
lyshallituksen ylijohtaja Nils Grotenfeltin venäläisen reseptin perusteella kehittämä pariisinvoi voitti kultamitaleja Hampurin, Pietarin ja Düsseldorfin maatalousnäyttelyissä. 1880-luvulla pariisinvoin valmistus loppui, kun Suomeen tuli ensimmäinen separaattori – Järvikylään, totta kai. Siirtonurmea ja ruukkusalaatteja Kun Karl Grotenfelt otti tilan johtoonsa 1970-luvulla, hän halusi löytää tuotteita, joiden viljely ja hinnanmuodostus olisivat mahdollisimman vapaita. Siirtonurmen idea tuli Amerikasta, ruukkusalaatit jäivät mieleen itämään ruotsinmatkalta. Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vanhaan navettaan. Hevostallista tuli firman toi-
13