Maanomistaja 1 | 12

t u n tu

s i d Uu

Ma anomistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti

•

1 | 12

www.maanomistajainliitto.fi

Pariisinvoita & punaista Salanovaa haastattelussa maa- ja metsätalousministeri | rakennushistoriallinen seminaari | kevätkokoukset

1 | 12

Ma anomistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti

Tässä numerossa Pääkirjoitus .............................................3 Ajankohtaista .........................................4 Maanomistaja ........................................6 ASIANLAITA: Haastattelussa maa- ja metsätalousministeri ............10 Pariisinvoita & punaista Salanovaa ..12 Något nytt varje år..................................15 Country Side Riistatilat luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä ...................16 Maanomistaja ennen ............................17 Toiminnanjohtajalta ..............................18 Rakennushistoriallinen seminaari ja kevätkokoukset .............19 Euroopan historialliset kiinteistöt UEHHA on nyt EHH ................................20 Oikeustapauksia ....................................22 Palveluhakemisto ..................................23

Lehden tekijät Julkaisija: Maanomistajain Liitto r.y.

www.maanomistajainliitto.fi Päätoimittaja: Tuija Nummela Toimittajat: Seppo Iisalo, Juhani Krappe, Jari Leino ulkoasu: peak press & productions oy www.peakpress.net AD: Milla Ketolainen Kuvaajat: Pyry Krappe, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Jari Leino | Kannen kuva: Jari Leino Ruotsinkieliset käännökset: Staffan Möller Painopaikka: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Toimintaa kehitetään, lehti uudistuu Hyvät jäsenet ja Maanomistaja-lehden lukijat. Kädessäsi on nyt ensimmäinen aikakauslehden muodossa ilmestyvä Maanomistaja-lehti. Maanomistajain liiton toimintaa on ryhdistetty ja kehitetty. Liitolle laadittu strategia oli tärkeä askel. Sen jälkeen oli vuorossa lehden uudistaminen. Haluamme tarjota jäsenillemme entistä laadukkaamman lehden, koska se on jäsenille näkyvin osa Maanomistajain liiton toimintaa.

Maanomistajain liitto toimii valtakunnallisella tasolla maanomistajien edunvalvojana. Liito on kaksikielinen yhdistäen sekä suomen- että ruotsinkielisiä maanomistajia toimintansa piiriin. Yksityiseen maa- ja vesialueiden omistukseen liittyvät asiat ovat jäsenillemme tärkeitä. Lisäksi erityisesti rakennushistoriallisen jaoksen jäseniä kiinnostavat vanhojen rakennusten ja kulttuurimaiseman hoitoa koskevat kysymykset. Luonnollisesti myös maaja metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavat muutokset ovat merkittäviä jäsentemme kannalta.

Liitto seuraa aktiivisesti kaikilla näillä sektoreilla tapahtuvaa toimintaa ja pyrkii vaikuttamaan niihin meidän yhteisestä näkökulmastamme lähtien.

Liitto on mukana myös kansainvälisellä tasolla. Mielestäni erityisen tärkeää on yhteistyö eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa.

Maanomistajain liiton toimintaa on määrätietoisesti kehitetty. Tässä vaiheessa kaipaamme jäsenistömme tukea liiton vaikutusmahdollisuuksien ja painoarvon lisäämiseen hankkimalla lisää jäseniä Maanomistajain liittoon.

Jäseneksi liittyminen tapahtuu harvoin ilman henkilökohtaista kohtaamista. Siksi haastankin teidät, arvoisat jäsenemme, hankkimaan liitolle uusia jäseniä ja toimijoita.

Jäseneksi voi liittyä täyttämällä tässä lehdessä olevan jäsenkaavakkeen ja lähettämälle sen liiton toimistoon. Kaavake löytyy myös netistä Maanomistajain liiton sivuilta. Siellä on lisäksi tietoa liitosta ja sen toiminnasta.

Lisätietoa saa myös soittamalla toiminnanjohtajalle; hän vastaa mielellään kysymyksiinne.

Liiton kevätseminaari tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tutustua Maanomistajain liittoon ja sen rakennushistorialliseen jaokseen. Seminaarin yhteydessä pidetään sekä liiton että jaoksen kevätkokoukset. Seminaarista löytyy runsaasti informaatiota tästä lehdestä.

Toivotan vanhat ja uudet jäsenet tervetulleiksi seminaariin. Nähdään Savossa!

Eine Rosenberg-Riihimäki puheenjohtaja

Pääkirjoitus

Verksamheten utvecklas, tidningen förnyas Bästa medlem och läsare av tidningen Maanomistaja, Du håller det första numret av tidningen Maanomistaja i tidskriftsformat i Din hand. Verksamheten vid Jordägarnas Förbund har stöpts om och utvecklats. Utarbetandet av en strategi för förbundet, som var ett viktigt steg, följdes av förnyelsen av tidningen. Tidningen fungerar som kommunikationskanal och därför vill vi erbjuda våra medlemmar en så bra tidning som möjligt.

Jordägarnas Förbund, som är en riksomfattande intresseorganisation, sammanför landets svensk- och finskspråkiga jordägare. Alla frågor i anslutning till privat ägande av mark och vattenområden är viktiga för våra medlemmar. Medlemmarna i byggnadshistoriska sektionen är därtill intresserade av frågor gällande skötseln och underhållet av gamla byggnader och kulturlandskap. Ändringar som gäller jord- och skogsbruket är naturligtvis viktiga för hela medlemskåren.

Förbundet följer aktivt med vad som händer inom de olika områdena och strävar efter att inverka på förloppen utgående från medlemmarnas intressen.

Förbundet deltar också i internationella sammanhang. Jag anser att samarbetet med våra europeiska systerorganisationer är särskilt viktigt.

Förbundet har utvecklat sin verksamhet målmedvetet. Nu behöver vi medlemmarnas stöd för att öka vår dignitet och vårt inflytande. Vi behöver nya medlemmar. Anslutningen föregås i allmänhet av personlig kontakt och därför uppmanar jag Er, bästa medlemmar i Jordägarnas Förbund, att rekrytera nya medlemmar och aktörer.

Ansökan om medlemskap kan göras på blanketten i denna tidning. Den ifyllda blanketten sänds till förbundets kansli. Blanketten finns även på förbundets webbsidor (på finska), som också innehåller information om förbundet och dess verksamhet. Verksamhetsledaren berättar gärna mer per telefon!

Förbundets vårseminarium är ett utmärkt forum för att bekanta sig med Jordägarnas Förbund och dess byggnadshistoriska sektion. Förbundets och byggnadshistoriska sektionens vårmöten arrangeras i anslutning till seminariet. Läs mer om seminariet i denna tidning.

Jag önskar alla gamla och nya medlemmar varmt välkomna till seminariet. Vi ses i Savolax!

Eine Rosenberg-Riihimäki ordförande

Haastan teidät, arvoisat jäsenemme, hankkimaan liitolle uusia jäseniä ja toimijoita.

3

Lyhyesti

...

Maanmittauspäivät Vaasassa Vuoden 2012 Maanmittauspäivät pidetään Vaasan yliopistolla 22.–23. maaliskuuta.

Maanmittauspäivät on suurin Suomessa järjestettävä maanmittausalan tapahtuma. Päivillä nähdään laaja maanmittausalan näyttely, pidetään luentoja ja järjestöjen vuosikokouksia sekä järjestetään erilaisia tietoiskuja ja sosiaalista ohjelmaa. www.vaasa.fi

...

Eine Rosenberg-Riihimäki jatkaa Maanomistajain Liiton hallitus on valinnut järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi vuodelle 2012 edelleen Eine Rosenberg-Riihimäen Hartolasta. Varapuheenjohtajana jatkaa Thomas Frankenhaeuser Porvoosta.

...

Maanomistajain Liitto myönsi standaarit tunnustukseksi työstään maanomistajien hyväksi Seppo Lahtelalle ja Hannu Hoskoselle, jotka jäivät vuoden vaihteessa pois hallituksessa. Kuvassa Seppo Lahtela, joka lausui työtä jatkaville kannustavia kokemuksen sanoja. Kuuntelemassa vas.

Henrik Creutz, Peter Storsjö, Janne Sankelo sekä selin Thomas Frankenhaueser.

4

Metsätiloille halutaan verohuojennuksia Metsätilakoon kasvattamista ja rakenteen parantamista pohtinut työryhmä esittää perintö- ja lahjaveron huojennusta metsätiloille samalla tavoin kuin maatiloilla ja yrityksissä on mahdollista. Huojennuksen voisivat saada tietyn kokoiset metsätilat, joita ei sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettaisi.

Metsänomistajien, metsäteollisuuden, metsäalan edistämisorganisaatioiden, tutkimuksen ja hallinnon edustajista koostuneen työryhmän esitys tähtää metsänomistuksen ja koko metsäteollisuuden arvoketjun kannattavuuden parantamiseen. Ehdotettujen toimenpiteiden avulla halutaan kasvattaa metsätilojen kokoa, edistää sukupolvenvaihdoksia ja parantaa metsätilojen rakennetta.

Työryhmän työ oli osa Kansallisen metsäohjelman toimeenpanoa, ja se tuki samalla työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisen ohjelman tavoitteita.

KUVA Shutterstock

Maarakennusalan kustannukset nousivat Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 7,1 prosenttia vuoden 2010 marraskuusta vuoden 2011 marraskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin muiden teknisten järjestelmien 4,0 prosentista päällysteiden 17,2 prosenttiin.

Kartta maksutta verkkoon Paikkatietoikkuna-portaalista voi julkaista kartan verkkosivuille maksutta. Sen sisältö ja toiminnot ovat helposti muokattavissa omiin tarpeisiin.

Käyttäjä voi määritellä julkaistavan kartan sisällön, koon, avausnäkymän paikan ja mittakaavan, ja karttaan voidaan liittää muitakin toimintoja, esimerkiksi osoitehakukenttä. Kartan luominen omille sivuille onnistuu kymmenessä minuutissa, kertoo johtava asiantuntija Jani Kylmäaho Maanmittauslaitokselta.

Kielivaihtoehtoina ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Maanmittauslaitos kehittää kansallista Paikkatietoikkuna-portaalia yhteistyössä monen paikkatiedon tuottajan kanssa. Portaalilla tuetaan EU:n Inspire-direktiivin tavoitteita, kuten toimivaa suomalaista paikkatietoinfrastruktuuria.

Karttaikkunassa on nyt mahdollista kokeilla myös omien paikkojen merkitsemistä kartalle. ”Itselle voi koota muistiin syksyn parhaat tattipaikat tai talven mittaan sauvotut hiihtoreitit”,

Kylmäaho ehdottaa uudelle ominaisuudelle käyttötarkoituksia.

Paikkatietoikkuna voitti Laatukeskuksen laatuinnovaatiopalkinnon vuonna 2010.

Pikaohje kartan julkaisuun omalla verkkosivullasi 1. Mene osoitteeseen www.paikkatietoikkuna.fi 2. Rekisteröidy palveluun oikeassa ylänurkassa 3. Siirry välilehdelle ”Karttajulkaisu” 4. Tee kartta seuraamalla ohjeita neljässä vaiheessa: - valitse taustakartta, - lisää haluamasi karttatasot (kuten paikannimet ja korkeuskäyrät), - valitse asetukset (kuten kieli ja koko) - kopioi valmiin kartan HTML-koodi.

5. Liitä HTML-koodi omalle verkkosivullesi, niin toimiva nettikartta ilmestyy sinne. www.paikkatietoikkuna.fi

Korjausrakentaminen Metsäkiinteistöjen kauppahinnat 2010

Yli 10 ha:n metsätilakaupat Metsäkeskus, Kauppojen lukumäärä Keskihinta, €/ha Keskipinta-ala, ha Koko maa, 1465 2468

29,1

Rannikko, 90 2419

20,2

Etelärannikko, 11 3358

22,5

Pohjanmaa, 79 2289

19,9

Lounais-Suomi, 96 3652

21,4

Häme-Uusimaa, 81 4178

24,8

Kaakkois-Suomi, 79 3511

20,5

Pirkanmaa, 90 3529

23

Etelä-Savo, 105 3769

28

Etelä-Pohjanmaa, 161 2001

26,5

Keski-Suomi, 86 2754

31

Pohjois-Savo, 145 2534

29,4

Pohjois-Karjala, 136 2269 Kainuu, 80 1268 Pohjois-Pohjanmaa, 215 1385 Lappi, 100 827

Kopioi tai korjaa

30,3 32,9 33,8 48,6

Lähde: Maanmittauslaitos

Kattava pohjatutkimusrekisteri otettu käyttöön Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Liikenneviraston kehittämä valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri on valmistunut. Internetin välityksellä rekisterin tiedot ovat ilmaisia ja kaikkien vapaasti käytettävissä maankäytön suunnittelua varten.

Rekisteri palvelee kattavasti tiedon tarvitsijoita koko valtakunnan alueella. Rekisterin ensimmäiseen versioon on koottu noin 100 000 pisteen tiedot Liikenneviraston tutkimuksista. Pohjatutkimukset käsittävät erilaisia maaperän ja kallioperän kairaustietoja ja laboratoriotestejä.

Tietojärjestelmän kautta selviää, mitä tutkimuksia eri alueilla on vuosien aikana tehty ja mistä tieto on saatavissa. Järjestelmästä on myös ladattavissa yksityiskohtaista kairaustietoa asiantuntijoiden käyttöön.

Tietoja tarvitsevat pääosin maankäytön ja rakentamisen suunnittelijat, mutta rekisterin tiedot palvelevat myös yksityisiä rakentajia.

Hyödyt rekisteristä saadaan esimerkiksi pohjarakennussuunnittelussa, kun maaperätiedon käyttö lisääntyy ja tiedon saanti helpottuu ja nopeutuu. Hyvät lähtötiedot rakentamisen olosuhteista mahdollistavat taloudellisemman ja turvallisemman lopputuloksen.

Pohjatiedon käyttöä ja jakelua on helpottanut jo aiemmin käyttöön otettu yhteinen alan sähköinen siirtomuoto, joka nykyisin on laajasti käytössä ja julkaistu Infra-pohjatutkimusformaattina. www.geo.fi

Seppä ja sika saavat vanhasta uutta, sanoo vanha sanalasku. Vanhan korjaajan kannattaa laittaa puretut rakennushelat talteen, jos niille ei välittömästi löydy uutta käyttöä.

Helat ovat olleet aikanaan ovien arvokkaimmat osat ja ne on monta kertaa siirretty uuteen oveen, siksi helat voivat olla vanhimpia osia koko rakennuksessa.

Rakennushelat ovat monta kertaa oleellinen osa kokonaisuutta. Siihen aikaan, kun saranoita, säppiä, vetimiä ja lukkoja ei vielä löytynyt kaupan hyllyltä, niiden tekijänä oli kylän tai lähitienoon seppä. Tekijän kädenjälki löytyy helposti, sillä jokaisella ammattimiehellä oli oma tapansa esimerkiksi raudan päättämiseen, mikä näkyi muun muassa saranoiden päissä.

Suomalainen talonpoikainen sarana oli monta kertaa konstailematon tai suorastaan karu. Se oli tehty palvelemaan paikallaan, siitä raudasta, jota saatavilla oli ollut.

Koristeellisemmat saranat löytyvät varakkaamman väen asumuksista, joihin mallit löytyvät mannermaisista tyylisuuntauksista.

Komeimmat heloitukset saattoivat löytyä pitäjien yhteisistä viljamakasiineista, jotka raudoitettiin raskaammin turvallisuussyistä.

Tieto tekijöistä voi olla työn takana Jos talteen kerätyistä rakennusheloista ei vanhan korjaaja löydä sopivaa, voi kopion teettää lähimmällä pajalla.

Sepät eivät enää ole uhanalainen lajike, vaan korkeintaan silmälläpidettävä. Metallin lämpökäsittelyä tekeviä verstaita löytyy

pitkin maata, mutta peiliin katsomisen paikka on myös ammatinharjoittajilla, sillä yhtenäistä luetteloa esimerkiksi sepän työtä tekevistä ei löydy.

Internetin ihmeellisestä maailmasta voi hakea sanoilla seppä ja paja. Suomen Sepät ry:n ja Taidesepät ry:n sivuilta löytyy myös yhteystietoja.

Uudisrakentajankaan ei kaikissa tapauksissa kannata kävellä lähimpään kauppaan. Yhtenäisen heloituksen tekemisestä rakennukseen kannattaa neuvotella sepän kanssa. Tekemisen taidosta työ ei jää kiinni, sillä ainakin alan ammattitutkinnon suorittaneet ovat joutuneet näyttämään osaamisensa myös perinteisten rakennushelojen kohdalla.

Vanhaa voi korjata Toinen syy siihen, että vanhaa rautaa ei kannata hukata, on siinä, että vioittuneen rakennushelan voi myös korjata. Alan ammattilainen oikoo saranalehdet, kiristää saranalenkit ja takoo tarvittaessa uuden kiilan katkenneen tilalle saranatappiin.

Vanhojen rakennushelojen korjaamisessa on myös se toinen puoli - vanhojen tekijöiden töistä tämän päivän seppä oppii myös uutta.

Monet sepät taitavat myös perinteisiä pintakäsittelyjä muun muassa öljy- ja tervapoltto, kimrööki/vernissa –käsittely.

Onnellisen Sepän Paja, Billnäsin ruukki Juhani Krappe, seppämestari www.onnellinenseppa.fi

5

6

TEKSTI Juhani Krappe KUVAT Pyry Krappe

Maanomistaja

Työtä kahden sukupolven voimin Kulloon kartanon, Kullo Gårdin, vanhassa tallissa mennyt kohtaa nykyajan.

E

nnen pilttuut täyttivät 28 kartanon pelloilla työskentelevää hevosta, nyt samassa tilassa toimii Suomen ensimmäinen Butiken på landet -myymälä, joka tarjoaa naisille ja miehille klassisen tyylikkäitä laatuvaatteita ja -tuotteita Irlannista, Skotlannista, Englannista, Itävallasta ...

– Tilakauppa ei toimintamallina ole uusi, mutta tuotevalikoima edustaa aivan uutta ajattelua, sanoo Thomas Frankenhaeuser.

Hänen mielestään kartanon miljöö sopii hyvin kiireettömien ostosten tekemiseen.

Tilakauppa on merkittävin toiminnan tukijaloista, joita nykyään tarvitaan perinteisen maatalouden rinnalla. Kulloossa työtä tehdään kahden sukupolven voimin, sillä tilalla on tehty osittainen sukupolvenvaihdos. Poika Jakob hoitaa itse tilaa ja vanhemmat Thomas ja Peggy vastaavat Butiken på landetin toiminnasta.

7

– Osa maaomaisuudesta on jätetty yhteisomistukseen, lähinnä ne osat tilaa, joiden käyttötarkoitus saattaa tulevaisuudessa muuttua, kertoo Thomas Frankenhaeuser.

Kulloon jokilaakso on ollut vilkas paikka Jokilaaksoon aikanaan säteritilan rakennuttanut rakuunaupseeri Lydik Grönfält ei osannut ennustaa, miten moni yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyvä rakentaminen osuu tilan maille.

Kulloon maille tuli ensin nykyinen seututie 170 eli entinen valtatie seitsemän. Myöhemmin yhteys idän suuntaan muuttui moottoritieksi, kaasuputki Porvoon haaroineen risteilee tilan mailla ja valikoimaan kuuluu myös korkeajännitelinja.

Rakentamista lähitienoolle on tuonut runsaasti myös teollisuus. Neste osti 1962 Sköldvikin kartanon ja perusti sen maille sataman ja öljynjalostamon. Kilpilahteen on noussut muutakin teollisuutta, kaikkiaan 13 hehtaarin alueelle.

– Onneksi muutama hanke on jäänyt toteutumatta, sillä muun muassa lämpöputki Loviisan ydinvoimalasta Helsinkiin olisi kulkenut puutarhan läpi, kertoo Jakob Frankenhaeuser. Toteutumattomien hankkeiden joukkoon kuuluu myös Heli-rata.

Thomas Frankenhaeuser muistaa myös pienen episodin moottoritien alikulkujen rakentamisessa, pahimmassa tapauksessa alikulut olisi mitoitettu niin, että suuremmilla maatalouskoneilla ei olisi päässyt ajamaan läpi.

Maanomistajien oikeuksia valvottava Thomas Frankenhaeuserin mukaan nykyisen kehityksen jatkuessa maanomistamiseen sitoutuu entistä enemmän velvollisuuksia ja vähenemässä määrin oikeuksia. Maanomistajien järjestötoiminnan merkitys tulee korostumaan.

– Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana ELO:n, European

8

Landowners´ Organizationin, toiminnassa maanomistajain liiton edustajana ja siellä olen vakuuttunut, että ELO on EU:n alueella merkittävä toimija, sanoo Thomas Frankenhaeuser.

Uusiutuneen maaseutu-organisaatio toiminta ei kaikilta osin tyydytä maaseutuyrittäjiä.

– Välillä tuntuu, että erilaisia rajoituksia satelee, mutta itselleen ei saa aiheuttaa tuloja.

Thomas Frankenhaeuser korostaa sitä, että muun muassa kaikkien suojelutoimien tulisi perustua vapaaehtoisiin sopimuksiin.

Natura 2000 on monilta osin hyvä esimerkki, kuinka ei tule toimia.

– Kartanon alueella olevasta suosta tehtiin yksityinen luonnonsuojelualue Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä. Alue on osa Fågelmossenin keidassuota, joka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon, kertoo Frankenhaeuser ja jatkaa, että maanomistajan alueesta saama korvaus oli tyydyttävä.

Thomas Frankenhaeuser korostaa myös yksityisen maanomistajan merkitystä kulttuurihistoriallisesti merkittävien maisemien ja rakennusperinnön vaalijoina.

– Kulttuurimaisema säilyy vain käyttämällä sitä kestävästi. Byrokratian ja säätelyn sijaan vapaaehtoista toimintaa tulisi tukea.

Historiallisesti merkittävän rakennuskannan säilymistä voitaisiin edistää, jos korjausrakentamisen arvonlisävero alenisi.

Peruselinkeinoon tehoa yhteistyöllä Tukielinkeinot Kulloon kartanossa ovat eläneet; puutarhaviljelyssä luovuttiin mansikasta, vaikka ne maistuivat kuluttajille.

Viljanviljelyn rinnalle merkittävänä on jäänyt sokerimaissi, jota on tarjolla myös itsepoimintaan.

– Maissi on mansikan tavoin tuoretuote eli laatu ei parane säilytysajan aikana. Maissin makuun vaikuttaa myös viljelty lajike.

Sokerimaissilajikkeemme on ainutlaatuinen Suomessa ja se valittiin juuri hyvän maun ja varhaisen kypsymisen perusteella, kertoo Jakob Frankenhaeuser.

Peltoviljelyyn on etsitty tehokkuutta yhteistyöllä Kiialan kartanon kanssa, Kulloon 200 hehtaarin pellot ovat osa 600 hehtaarin viljelykokonaisuutta, joka toteutetaan maatalousyhteenliittymänä.

– Viljelysuunnitelmasta riippuen pelloilla kasvaa vehnän lisäksi kauraa, ruista, rypsiä ja rapsia. Kiialan myötä mukaan viljelykiertoon on tullut myös heinä ja säilöheinä, kertoo Jakob Frankenhaeuser.

Tehokkuutta viljelyyn saadaan koneiden ja työvoiman käytössä, sillä nyt pellot hoidetaan noin kahden ja puolen miestyövuoden panoksella.

Uusin aluevaltaus on Suomen ensimmäinen siirrettävä kaasukäyttöinen mobiilikuivuri, jolla kartanoiden viljat kuivataan.

– Jopa 30 tonnin tuntitehoon pystyvällä jatkuvatoimisella kuivurilla saadaan työvaihe tehtyä energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Kiinteistöt säilyvät parhaiten käyttämällä Kullo Gårdin rakennuskanta on hyvin käytössä. Pitkäaikaisen vuokrauksen piirissä on kymmenkunta rakennusta ja kahdesta talosta kartanon lähipiirissä on tehty nk. hotellimökkejä.

– Hotellimökin idea on siinä, että ne eivät ole perinteisiä vuokramökkejä, vaan ne on varustettu samalla tavalla kuin hotellihuoneet. Liinavaatteet ja paljon muuta sisältyy mökin hintaan, kertoo Jakob Frankenhaeuser.

Aidossa ympäristössä on vanhojen rakennusten, puusepän verstaan ja sepän torpan, alkuperäinen luonne pyritty säilyttämään mahdollisimman hyvin.

Kulttuurimaisema säilyy vain käyttämällä sitä kestävästi. Byrokratian ja säätelyn sijaan vapaaehtoista toimintaa tulisi tukea.

Kulloon kartano Kulloon kartanon päärakennus on harvoja 1600-luvun kartanonpaikalle 1900-luvun alussa rakennettuja, arkkitehtisuunnitelmiin perustuvia kartanoita Uudellamaalla.

Kartanon talouskeskukseen kuuluu monipuolista, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1700- ja 1800-luvuilta.

Kulloon kartano muodostui 1600-luvun alussa viidestä Kulloon kylän talosta. Myös kuudes talo liitettiin kartanon tiluksiin 1600-luvulla. 1660-luvulla Kulloo oli Lorentz Creutzin omistuksessa. Hän omisti myös useita muita kartanoita Suomessa, mm. Sarvilahden, Summan ja Liuksialan kartanot.

Kartanon osti 1910 arkkitehti Carl Frankenhaeuser, jonka suunnittelema uusi päärakennus rakennettiin 1912–1914. Lähes samalla paikalla ovat sijainneet myös aikaisemmat kolme päärakennusta.

9

Asianlaita

Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Tuija Nummela haastatteli maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista helmikuun alussa ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

M

ikä on myönteisintä/haitallisinta Suomen maataloudelle ja maaseudulle EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusehdotuksessa? ”Myönteisintä on sen tunnustaminen, että maataloutta pitää voida harjoittaa kaikkialla Euroopassa, myös sellaisilla alueilla, joissa olosuhteet ovat vaikeat. Nyt koko Suomi on LFA-aluetta. Suomi säilyttää myös erioikeuden maksaa 10% tuista tuotantoon sidottuina ja erityisillä alueilla ehkä enemmänkin.

Tämä helpottaa kansallisen maatalouspolitiikan yhteensovittamista pohjois-eteläsuunnassa. Myönteistä ovat myös tuottajaorganisaatiot, jotka voisivat parantaa tuottajien voimaa tuotantoketjussa.

Haitallisinta on maatalouspolitiikan muuttuminen entistäkin monimutkaisemmaksi ja byrokraattisemmaksi, mistä aiheutuu taakkaa sekä hallinnolle että viljelijöille.

Hallintoon ei ole nyt varaa palkata lisäväkeä, kun entisiäkin pitäisi vähentää. Olemme yrittäneet pitää ääntä byrokratian yksinkertaistamisesta. Tilatukikiintiöitä ei pitäisi ruveta jakamaan uudelleen. Uudistukset, kuten viherryttäminen, tuovat kuitenkin väkisin mukanaan myös byrokratiaa.

Perintö- ja lahjaveron huojennus metsätiloille on mukana asiaa pohtineen työryhmän ehdotuksissa. Huojennuksen saisivat tietyn kokoiset metsätilat, joita ei sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettaisi. Tavoitteena on, että tämä lisäisi puukauppaa ja toisi lisää verotuloja valtiolle. Uudistus

Kuka

Jari Koskinen Kataisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri 22.6.2011– Syntynyt 11.6.1960 Hauholla Koulutus valtiotieteiden maisteri Puoluekanta kokoomus Mielenkiintoisin haaste työviikosta selviytyminen, kun saman päivän aikana saatetaan puhua lohista, pedoista, metsästä ja EU-tuista.

Mieluisin harrastus urheilu (golf, sähly ja jääkiekko)

I början av februari intervjuade Jordägarnas Förbunds verksamhetsledare Tuija Nummela jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen om aktuella frågor.

Så här uttalade sig ministern om arvs- och gåvoskatten: ”I arbetsgruppens förslag ingår lindring av arvs- och gåvoskatten på skogsegendom. Skattelindringen skulle gälla sådana skogslägenheter av en viss storlek som inte delas vid generationsskifte. Syftet med revideringen är inte att slopa arvsskatten, utan att främja virkeshandeln och därmed öka

10

ei saa olla pelkkää perintöveron välttämistä. Yksi keino olisi kytkeä verohuojennukset puunmyyntituloihin tai metsäsuunnitelman noudattamiseen.

Kemera-tukiin on liittynyt kaksi ongelmaa. Ensinnäkin kemera-rahojen taso, joka on budjettileikkausten jälkeen entistäkin pienempi. Toiseksi kemera-maksuja jäi viime vuodelta rahojen loputtua maksamatta 17 miljoonaa euroa. Tämä seuraavalle vuodelle siirtyvien maksujen kierre on pahentunut vuosi vuodelta. Ainoa ratkaisu on kohteiden tarkempi valinta tai korvaustasojen leikkaaminen. Toisaalta haluan korostaa, että metsänomistajan ainoa motiivi tehdä metsätöitä oikeaan aikaan ei saa olla kemera-raha.” ”Metsänomistajien keskuudessa on tapahtunut selvä asennemuutos: yhteismetsät ovat alkaneet kiinnostaa. Metsä pitäisikin nähdä vain yhtenä omistamisen muotona, jonka hoitamisessa kannattaa käyttää ammattilaisten palveluja, kuten esimerkiksi osakesalkkujen hallinnassa usein käytetään.” ”Työn alla olevista tärkeistä lainsäädäntöhankkeista voisi mainita metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen. Modernimpi metsälainsäädäntö tuo metsänomistajalle lisää vapauksia. Metsänhoitoyhdistysten suhteen joudutaan miettimään, onko pakkojäsenyys enää nykypäivää. Koska markkinoille on tullut myös uusia palveluntarjoajia, tavoitteena tulisi olla kilpailuneutraalius.”

statens skatteintäkter. En lösning kunde vara att koppla skattelindringen till försäljningsintäkterna eller till följandet av skogsplanen.”

Så här uttalade sig ministern om revideringen av skogslagen och lagen om skogsvårdsföreningar: ”Skogsägarnas frihet gagnas av en modernare skogslagstiftning. Ifråga om skogsvårdsföreningarna bör man överväga om det obligatoriska medlemskapet rimmar med nutiden. Eftersom nya tjänsteproducenter har etablerat sig på marknaden bör målsättningen vara konkurrensneutralitet.”

TEKSTI Jari Leino KUVAT Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia

Olemme yrittäneet pitää ääntä byrokratian yksinkertaistamisesta.

11

Kartano

Pariisinvoita & punaista Salanovaa Järvikylän kartano on aina ollut uusien viljelymenetelmien ja tuotteiden edelläkävijä. Nykyään se tunnetaan parhaiten salaatti- ja yrttiruukuistaan.

TEKSTI & KUVAT Jari Leino

12

Metsä on aina ollut kartanon selkäranka.

Albert Grotenfelt

M

ajuri Nils Groth sai omistukseensa Järvikylän kartanon vuonna 1674. Kaksi vuotta myöhemmin kuningas Kaarle XI aateloi Lundin taistelussa kunnostautuneen Savon rakuunoiden komppanianpäällikön nimellä Grotenfelt. Myöhemmin hänet ylennettiin everstiluutnantiksi.

– Sotaisina 1700-luvun aikoina Grotenfeltit olivat upseereita, 1800-luvulta lähtien virkamiehiä ja maanviljelijöitä, kertoo suvun nykyinen päämies Karl Grotenfelt.

Suvun vaakunakilpi asetettiin tavan mukaan kirkon seinälle ensimmäisenä aateloidun suvun päämiehen kuoltua 1703.

Joroisten kirkko oli Savon ainoa kirkko, jolla oli aatelisvaakuna seinällään. Kirkosta vaakuna siirrettiin 1800-luvulla kartanon juhlasaliin.

Vuonna 1776 rakennettu hirsirunkoinen ja pärekattoinen sukukappeli sijaitsi ensin Joroisten kirkkomaalla, josta se siirrettiin kartanon takana sijaitsevalle harjulle. Kappelin seinä- ja kattomaalaukset on tehnyt tunnettu ruotsalainen 1700-luvun kirkkomaalari Daniel Hjulström. Seinämaalausten neljä kesää kestänyt entisöintityö palkittiin Eurooppa Nostra -kulttuuriperintömitalilla vuonna 2009. Kappelin vieressä korkeiden mäntyjen alla on nyt

ekumeeninen hautausmaa.

Tilan pinta-ala oli suurimmillaan noin 8 500 hehtaaria 140 vuotta sitten. Torppien maita myytiin Järvikylässä alustalaisille vapaaehtoisilla kaupoilla jo ennen torpparilain voimaantuloa. Tämän johdosta ja muiden 1800-luvulla tapahtuneiden myyntien jälkeen tilasta oli jäljellä noin 1 600 hehtaaria. Karjalaisten asuttamisen yhteydessä tilan koko puolittui.

– Naapurisopu on aina säilynyt hyvänä, kertoo Albert Grotenfelt.

Nyt peltoa on noin 210 hehtaaria ja metsää 1 250 hehtaaria. Peltopinta-alaa on pyritty johdonmukaisesti laajentamaan, ja se onkin yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Hyviä peltopalstoja on vain valitettavan harvoin myytävänä.

– Ihmiset eivät mielellään myy edes kesäpaikkoina olevien tilojen peltoja, vaan mieluummin vuokraavat ne, kertoo kartanon nykyinen isäntä Albert Grotenfelt.

Pariisinvoita Pietariin 1800-luvulla Järvikylässä panostettiin karjatalouteen. Navetassa oli 170 kyyttöä ja tilalla oli oma meijerikoulu. Päätuote oli 80-asteiseksi lämmitetystä ja sitten jäähdytetystä makeasta kermasta kirnuttu pariisinvoi, jota vietiin Pietariin. Maanvilje-

lyshallituksen ylijohtaja Nils Grotenfeltin venäläisen reseptin perusteella kehittämä pariisinvoi voitti kultamitaleja Hampurin, Pietarin ja Düsseldorfin maatalousnäyttelyissä. 1880-luvulla pariisinvoin valmistus loppui, kun Suomeen tuli ensimmäinen separaattori – Järvikylään, totta kai.

Siirtonurmea ja ruukkusalaatteja Kun Karl Grotenfelt otti tilan johtoonsa 1970-luvulla, hän halusi löytää tuotteita, joiden viljely ja hinnanmuodostus olisivat mahdollisimman vapaita. Siirtonurmen idea tuli Amerikasta, ruukkusalaatit jäivät mieleen itämään ruotsinmatkalta. Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vanhaan navettaan. Hevostallista tuli firman toi-

13

Sukukappelin seinämaalausten entisöintityö palkittiin Eurooppa Nostra -kulttuuriperintömitalilla.

SALAATTEJA JA YRTTEJÄ Kanelibasilikaa, kirveliä, perillaa, persiljaa, tilliä, timjamia ja viinisuolaheinää. Järvikylän kartano tuottaa kymmeniä erilaisia yrttejä ja salaatteja ruukulla tai ilman. Jääsalaatti on ohittanut suosiossa perinteisen lehtisalaatin. ”Yksi uu-

tuuksista on punainen Salanova. Tuomme joka vuosi markkinoille jotain uutta”, kertoo Albert Grotenfelt. Isot juhlapyhät ovat Järvikylälle tärkeä sesonki, kun ihmiset haluavat viettää aikaa perheen kesken ruokaa laittaen.

mistotilat.

– Siirtonurmea ja ruukkusalaatteja yhdistää se, että molemmat ovat tuoretuotteita. Siirtonurmi on rullattava paikalleen muutaman päivän kuluessa, Albert Grotenfelt kertoo.

Kasvihuonetuotantoa pyöritetään erillisenä yhtiönä. Yli sata henkeä työllistävä Famifarm Oy on Joroisten suurin yksityinen työnantaja. Salaatteja ja yrttejä tuotetaan vuodessa neljä ruukullista jokaista suomalaista kohden. Kasvihuonepintaalaa on kaikkiaan 50 000 neliömetriä. Salaattimeri ulottuu lähes silmänkantamattomiin. Kasvatusprosessi on pitkälle automatisoitu. Tietokoneohjattu järjestelmä tarkkailee kasteluveden koostumusta jatkuvasti. Jos jotain ravinnetta on kierrossa liian vähän, sitä lisätään tarvittava määrä.

14

Prosessista ei mene maaperään juuri lainkaan vettä, vaan se käytetään kasvien ravinteeksi tai haihtuu ilmaan.

– Kaikki ulos tuleva vesi menee takapihalleni, joten minulla on henkilökohtainen intressi valvoa, että prosessissa ei ole mitään ylimääräista, Albert Grotenfelt naurahtaa.

Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä.

Jos kasvihuoneeseen pääsee tuhohyönteisiä, niitä torjutaan käyttämällä niiden luontaisia vihollisia.

Kasvihuoneen takana rinteessä sijaitseva kartanorakennus on Nanna ja Karl Grotenfeltin koti. Tilaa hoitaa nyt 11. sukupolvi ja kartanon pihapiirissä asuu kolmen sukupolven Grotenfelteja, joista nuorimmat tykkäävät vallata kartanon suuren juhlasalin omaksi leikkihuoneekseen.

4 Något nytt varje år Järvikylä gård har alltid varit en föregångare inom områdena nya odlingsmetoder och produkter.

I dag är gården mest känd för sina krukgrönsaker.

G

ården var som störst för 140 år sedan, då arealen uppgick till cirka 8 500 hektar. Järvikylä sålde mark till de underhavande redan innan torparlagen trädde i kraft.

Gårdens nuvarande åkerareal är cirka 210 hektar och skogsareal ungefär 1 250 hektar. Strävan är att fortlöpande utöka åkerarealen, som i dag är dubbelt så stor som på 1960-talet. God åkermark säljs dock alltför sällan.

– Människor säljer inte ens åkrar som hör till stugtomter utan föredrar att hyra ut dem, säger Järvikyläs nuvarande gårdsherre Albert Grotenfelt.

Rullgräsmattor och krukgrönsaker När Karl Grotenfelt tog över gården på 1970-talet letade han efter grödor med så oreglerad odling och prissättning som möjligt. Idén till rullgräsmattorna kom från USA, medan fröet till krukgrönsakerna såddes under en resa till Sverige. Det första växthuset inrymdes i en gammal ladugård och ett stall byggdes om till kontor.

– Gemensamt för krukgrönsakerna och rullgräsmattorna är att de är färskvaror. Gräsmattan måste rullas ut inom några dagar, berättar Albert Grotenfelt.

Växthusproduktionen är förlagd till ett separat företag. Famifarm Oy, som sysselsätter över hundra personer, är den största privata arbetsgivaren i Jorois. Företaget producerar årligen fyra krukor sallad och örter per finländare.

Karaktärshuset på sluttningen bakom växthusen är Nanna och Karl Grotenfelts hem. På gården, som innehas av Grotenfeltare i elfte led, bor i dag tre generationer av släkten.

SALLAD OCH ÖRTER Kanelbasilika, körvel, perilla, persilja, dill, timjan, skogsskräppa... Järvikylä gård producerar tiotals olika örter och sallader med eller utan kruka. Issalladens popularitet har passerat den traditionella bladsalladens. ”Röd Salanova är en av nyheterna. Vi lanserar något nytt varje år”, avrundar Albert Grotenfelt.

kysymystä 1. Milloin maastotietoaineistot saadaan kaikkien käyttöön?

Maanmittauslaitos avaa maastotietoaineistot kansalaisten ja yritysten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön 1.5.2012 lukien.

Erityisen kiinnostavia ovat tiedot teistä, osoitteista, rakennuksista, pelloista ja vesistöistä. Laajaa käyttöä odotetaan myös digitaalisille perus- ja maastokartoille samoin kuin ilma- ja ortokuville.

Maanmittauslaitoksen maastotietoaineisto on kattavin, ajantasaisin ja tarkin tietokanta Suomen alueesta. www.maanmittauslaitos.fi

...

2. Mitä jokamiehenoikeudet sisältävät?

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Esimerkiksi luonnonmarjojen ja sienien poimiminen sekä onkiminen ja pilkkiminen on sallittua. Myös telttaileminen on Suomessa suhteellisen vapaata, kunhan etäisyys asumuksiin on riittävä.

Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei myöskään saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Paraikaa tekeillä on jokamiehen oikeuksia käsittelevä opas, jonka luonnoksesta Maanomistajain liitto on antanut lausuntonsa. www.maanomistajainliitto.fi

...

3. Kuinka suuri osa Suomen pinta-alasta on eri rakennettua tai muokattua maata?

Suomen pinta-alasta noin kymmenesosa on eri tavoin rakennettua tai muokattua maata. Siihen kuuluvat muun muassa rakennukset, rakennelmat, satamat, lentokentät, radat, tiet, kadut, johtolinjat, torit, aukiot ja rakennetut puistot. Taajamiin kuuluu rakennetun maan ohella myös luonnonmukaista viherympäristöä. www.ymparisto.fi

...

4. Mitä metsien suojelutilastot kertovat?

Metsien suojelutilasto sisältää tiedot suojelluista ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevista alueista Suomessa tilanteessa 31.12.2008. Tilasto esitetään metsäkeskuksittain, maa- ja suojelu­luokittain sekä suojelualuetyypeittäin. Esitetyt pinta-alat kattavat maaalan ilman vesialueita.

Metsien suojelutilasto perustuu Metsien suojelun luokittelun ja tilastoinnin yhtenäistämistyöryhmän (SUTI) vuonna 2002 laatimiin tilastointiperiaatteisiin. Tilasto on koostettu pääosin Metsähallituksen, ympäristöministeriön, Metsä­talouden kehittämiskeskus Tapion ja Metsäteollisuus ry:n toimittamista tiedoista. http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/suojelu/

15

Country Side ELO – European Landowners’ Organization

Riistatilat luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä Biodiversiteetti eli lajien ja eliöyhteisöjen monipuolisuus on meidän luontomme tärkeä pääoma. Ihmisen harjoittama talous on usein riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta, joten luonnon kirjoon liittyvän pääoman katoaminen saattaa johtaa huomattaviin menetyksiin myös rahataloudessa.

L

uonnon kirjon moniulotteinen rooli kattaa erilaisten ekosysteemipalvelujen säilyttämisen, elintärkeiden hyödykkeiden tuottamisen ja hyvään elämänlaatuun vaikuttavien ekologisten prosessien ylläpitämisen. Tällä hetkellä on kuitenkin meneillään dramaattinen luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Monet lajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, kun yhä useammat ekosysteemit lähestyvät kynnystä, josta ei ole paluuta. Tilanne on niin kriittinen, että se saattaa vaarantaa tulevien sukupolvien elämänlaadun.

Tämän vuoksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnonvarojen kestävän käytön ohella ympäristönsuojelun päähaaste sekä Euroopassa että koko maailmassa.

EU:n luonnonvaraisten lintujen ja luontotyyppien suojeludirektiiveistä syntyneellä Natura 2000 -verkostolla on ratkaisevan tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa Euroopan unionin alueella.

Vaikka Natura 2000 -verkoston perustaminen ja biologista monimuotoisuutta koskevan toimintasuunnitelman laatiminen saivat jo aikaan jonkinlaista toimintaa ja jopa joitakin onnistumisia (muun muassa joidenkin uhanalaisten lintulajien populaatiot kääntyivät kasvuun), yleisesti vallalla olevaa luonnon monimuotoisuuden katoamista ei vielä olla saatu pysäytettyä. Lisäksi luonnon kirjon säilyttäminen ei ole riippuvainen vain

EU-lainsäädännön hyväksymisestä vaan vaatii kaikkien sidosryhmien, kuten maanomistajien, maanviljelijöiden sekä metsästäjien ja kalastajien aktiivista toimintaa.

Maanomistajilla, viljelijöillä, metsästäjillä ja kalastajilla on erittäin tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden suojelun palapelissä. He ovat läheisessä kosketuksessa eläimistöön ja linnustoon maaseudulla työskennellessään, joten heille kertyy paljon tärkeätä tietoa ekosysteemeistä ja niiden kasvi- ja eläinlajeista.

Maaseudun toimijat ovat jo osoittaneet vahvan kiinnostuksensa ryhtyä aktiiviseen toimintaan Euroopan maaseudun suojelemiseksi. Monet metsästäjät ovat jo todistaneet oman omistautumisensa luonnon suojelemiseen liittämällä metsästysmaansa Natura 2000:een. Jotkut näistä esimerkkitapauksista edustavat parhaita käytäntöjä riistan elinalueiden ylläpidon sekä metsästyslakien ja kestävän riistahoidon periaatteiden noudattamisen suhteen.

Ne ovat myös auttaneet levittämään tietoa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeydestä. Näiden ihmisten arvokas panos riistatilojen kestävän kehityksen mukaisessa hoitamisessa tulisi tunnustaa, jotta yhteys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän maankäytön välillä tulisi paremmin esille.

EU:n Wildlife Estates -ohjelma (http:// www.wildlife-estates.eu/) pyrkii edistä-

Country Side on ELO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista EU:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

16

Lehden tiivistelmän voi lukea ELO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.

Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

mään luonnon monimuotoisuuden säilymistä luomalla riistatilojen verkoston, jossa noudatetaan kestävän riistanhoidon periaatteita. Se korostaa myös luonnon monimuotoisuuden laajemman suojelemisen tärkeyttä. Tämä yksityisten maanomistajien aloite toimii ohjaustyökaluna, jonka avulla muutkin voivat ottaa askeleita kohti kestävää ja monimuotoista riistanhoitoa.

Luonnon monimuotoisuus on meille tärkeä pääoma. Wildlife Estates -ohjelma on hyvä tapa edistää tämän pääoman hyödyntämistä.

Ladislav Miko pääjohtaja, Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto

Päätoimittaja Ronan Girard, Rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia.

Sähköposti countryside@elo.org, puh. 0032 (0)2 234 30 00

Maanomistaja ennen

17

Toiminnanjohtajalta

Luonnon- ja riistanhoito merkittäväksi osaksi tilan toimintaa Sydäntalvella moni maanomistaja naputtelee tilinpäätöstä tai pohtii vuoden tulosta kirjanpitäjän kanssa. Maasta saatavat tulot syntyvät perinteisesti maataloudesta tai metsätaloudesta.

Myös sora ja muut maa-ainekset ovat tuttuja hyödynnettäviä. Tilinpäätös saattaa kertoa, että vanhat konstit eivät riitä ja muutenkin tilan kehittäminen voi kaivata uusia tuulia.

Yhtenä uutena mahdollisuutena kannattaa miettiä luonnon monimuotoisuuteen ja riistanhoitoon liittyviä toimenpiteitä. Wildlife Estates on eurooppalaisten maanomistajajärjestöjen vetämä hanke, jonka tavoitteena on tuoda esille arvokasta riistanhoitotyötä eli kuinka kestävän metsästyksen ja riistanhoidon avulla turvataan luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa Maanomistajain Liitto on yhdessä Metsähallituksen kanssa viemässä Wildlife Estates –hanketta eteenpäin. WE-tunnuksen saava tila sitoutuu noudattamaan kestävän metsästyksen ja luonnonsuojelun edistämisen periaatteita. Tunnuksen tuomaa myönteistä julkisuutta on mahdollista käyttää kullekin tilalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Lisäksi tila saa arvokasta tietoa omista alueistaan.

Tunnuksen saaminen edellyttää arviointiprosessia, jossa muun muassa inventoidaan alueen luontoarvoja, eliöstöä ja perinnemaisemia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös alueella harjoitettavaan metsästykseen ja riistanhoitoon sekä muihin luonnonsuojelutoimenpiteisiin. Suomessa WE-tunnus on tällä hetkellä kolmella tilalla. Tavoitteena on saada lisää erityisesti yksityisiä tiloja mukaan tähän eurooppalaiseen luonnon- ja riistanhoitotilojen verkostoon.

Wildlife Estates on yhtenä aiheena Maanomistajain Liiton kevätseminaarissa 13.– 14.4.2012. Rakennushistoriallisen seminaarin aihepiiri laajenee tällä kertaa siis rakennuksista ja pihapiiristä ympäröivään luontoon.

Tuija Nummela, toiminnanjohtaja

Maaseutuverkosto etsii maaseudun kehittämistyön helmiä Suomen maaseutuverkostossa on alkanut sarjassaan toinen, Parhaat käytännöt -kilpailu maaseudun toimivista käytännöistä. Valtakunnallisella kilpailulla viestitään Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneestä, suomalaisesta maaseutuyrittäjyydestä ja maaseudun elinvoimaisuutta lisäävistä kehittämishankkeista. Näin hyviksi havaitut ideat ja onnistuneet toimintatavat siirtyvät kokeiltavaksi myös muualla.

Vuoden 2012 kilpailuun voivat osallistua ehdokkaat, jotka on rahoitettu MannerSuomen tai Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013.

Parhaista käytännöistä kisataan kuudessa kilpailusarjassa, jotka ovat 1. Leader –oiva paikallisteko 2. Onnistunut kehittämishanke 3. Edistyksellinen maaseutuyritys 4. Mainio maaseutuoivallus

5. Esimerkillinen ympäristöpanostus 6. Vaikuttavin Leader-toimintaryhmä Tutustu parhaisiin käytäntöihin Maaseutu. fi-sivustolla www.maaseutu.fi Aiemman, vuonna 2010 järjestetyn kilpailun runsaan osallistujajoukon lukuisat ideat ja innovaatiot osoittavat, että maaseudulta löytyy osaavia, kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä toimijoita. Heidän osaamiseensa ja toimintaansa voi tutustua Maaseutu.fi-sivuston Parhaat käytännöt -tietokannassa.

Lisätietoja: http://www.maaseutu.fi/parhaat kaytannot 2012 Maaseutuverkosto koostuu Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien keskeisistä toimijoista. Se välittää tietoa maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista ohjelman toimijoille, potentiaalille tuensaajille ja suurelle yleisölle.

”Kukaa

n ei ole maanomistajan puolella!” -lause on ote arkitodellisuudesta. Maankäy tön suunnittelijoiden pöytiin ei kutsuta maanomistajien edustajia ja valmiisiin ratkaisuihin vaikuttam isessa on lähes ainoa tie tehdä valitus.

Maanomistajain Liitto on hereillä puolestasi. Se kulkee askeleen edellä antamalla lausuntoja maanomistusta koskevien lakien valmisteluun ja auttaa maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä.

Toivomme, että mahdollisimman moni löytää Maanomistajain Liiton, jäsenmäärän kasvu lisää painoarvoa.

Sinulla on liiton jäsenä tärkeä tehtävä; anna sivun 23 kuponki naapurillesi, tuttavallesi - niin hän voi liittyä liiton jäseneksi tai hankkia lisätietoa liiton toiminnasta.

Puolusta etujasi maanomistajana - pysy ajan tasalla! www.maanomistajainliitto.fi

18

Rakennushistoriallinen seminaari ja kevätkokoukset Etelä-Savossa 13.–14.4.2012

Kutsu

Inbjudan

Maanomistajain Liitto

Jordägarnas Förbund ry

pidetään perjantaina 13.4.2012 klo 12 Lomakeskus Järvisydämessä, Porosalmentie 313, Rantasalmi.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

hålls fredag 13.4.2012 klockan 12 på Lomakeskus Järvisydän i Rantasalmi, Porosalmentie 313.

Mötet behandlar stadgeenliga årsmötesärenden.

Hallitus

Styrelsen

Rakennushistoriallinen jaos

Byggnadshistoriska sektionen

pidetään välittömästi Maanomistajain Liiton vuosikokouksen jälkeen 13.4.2012.

hålls omedelbart efter Jordägarnas Förbunds årsmöte 13.4.2012.

Hallitus

Styrelsen

Esityslista ja muu kokousmateriaali on saatavilla Liiton kotisivuilla www.maanomistajainliitto.fi tai paperikopiot voi pyytää Liiton toimistosta puh 09 1356 511.

Föredragningslistan och övrigt mötesmaterial finns på Förbundets hemsida på adressen www.maanomistajainliitto.fi.

Papperskopior kan beställas från Förbundets kansli, tfn 09 1356 511.

Tervetuloa

Välkommen

vuosikokous

yleinen kokous

ÅRSMÖTET

det ALLMÄNna MÖTEt

OHJELMA: Perjantai 13.4.2012 Lomakeskus Järvisydämessä, Porosalmentie 313, Rantasalmi 11 Lounas 12 Maanomistajain Liiton vuosikokous 12.30 Rakennushistoriallisen jaoksen

yleinen kokous 13 Seminaarin avaus

Korjausrakentamisen ajankohtaiskatsaus 14.30 Kahvi 15 Wildlife Estates Suomessa ELO:n hankevastaava 16.30 Tutustuminen Järvisydämen tiloihin

ja matkailutoimintaan 17.30 Majoittuminen tasokkaisiin rinnehuviloihin 19.30 Illallinen Keskiaikaravintola Piikatytössä

Lauantai 14.4.2014 Tutustumisretki kartanoiden maailmaan 7.–8.30 Aamiainen 9 Lähtö Järvisydämestä Joroisiin

Järvikylän kartano

Frugård 13 Lounas Joroisten Kartanogolf ravintolassa

Wehmaan kartano

Kartanoesittely ja ostosmahdollisuus

Butiken på Landet-myymälässä

Iltapäivätee TeaHouse

Seminaarin hinta on 220 € (ei-jäsenille 250 €).

Hinta sisältää ohjelman, lounaat, kahvin, teen ja illallisen (ei ruokajuomia) sekä majoituksen 2 hh aamiaisineen. Seminaariin on mahdollista osallistua myös vain osaan ohjelmasta tai ilman majoitusta; lisätietoja Liiton toimistolta.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 26.3. toimistoon sähköpostitse toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse 09 1356 511. Ilmoittakaa samalla mahdolliset erityisruokavaliot yms.

Maanomistajain Liitto ja Rakennushistoriallinen jaos

19

Euroopan historialliset kiinteistöt KUVA Shutterstock

European Historic Houses

Puheenjohtaja kreivi Rodolphe de Looz-Corswarem

Tavoitteet

UEHHA on nyt EHH Euroopan rakennushistoriallisten yhdistysten liitto on tipauttanut kaksi

edistää eurooppalaista yhteistyötä historiallisten rakennusten ja puutarhojen säilyttämiseen liittyen tarjota puitteet tiedonvaihdolle ja tukea kansallisten rakennushistoriallisten yhdistysten toimintaa lisätä kiinnostusta historiallisten rakennusten ja puutarhojen historiallisia, esteettisiä, kasvatuksellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia arvoja kohtaan tukea olemassa olevien historiallisten rakennusten, puistojen, puutarhojen ja kartanoiden laajentamista ja parantamista, jotta kaikki yhteiskunnan jäsenet pääsisivät nauttimaan niiden kauneudesta ja historiasta.

...

kirjainta pois lyhenteestään, mutta mitä tämä liitto oikeastaan tekee?

E

HH perustettiin vuonna 1985 Hollannissa tukemaan kansallisten rakennushistoriallisten yhdistysten yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa. Ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 2001 asti toimi Heike Kamerlingh Onnes, jonka nimeä EHH:n vuosittain jakama kulttuuriperinnön säilyttämispalkinto kantaa. EHH:n perustajaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa samannimiseen fysiikan Nobel-palkinnon saajaan vuodelta 1913. Seuraava pitkäaikainen puheenjohtaja oli Ghislain d’Ursel, jolta puheenjohtajan nuija siirtyi viime vuonna kreivi Rodolphe de Looz-Corswaremille.

EHH kokoaa yhteen 18 kansallista historiallisten rakennusten säilyttämiseen pyrkivää yhdistystä 16 Euroopan maassa. Varsinaiseksi jäseneksi liittymistä odottavia tarkkailijayhdistyksiä on kolme. EHH toimii yhteensä noin 50 000 historiallisen raken-

European Historic Houses Associations

20

nuksen omistajan äänitorvena järjestöjen, poliitikkojen, median ja yritysten suuntaan.

Suomessa EHH:n paikallinen jäsenjärjestö on Suomen Maanomistajain liitto ja erityisesti sen rakennushistoriallinen jaos.

Perusluonteeltaan EHH on ennen kaikkea historiallisten rakennusten omistajien oma lobbausjärjestö, jolla on tehokas kahden hengen toimisto EU:n sydämessä Brysselissä. EHH on Euroopan unionin hyväksymä konsulttijärjestö, jolla on virallinen konsultointistatus Euroopan neuvostossa. Tällä tavoin EHH pääsee tehokkaasti käyttämään monikansallista tietämystään vaikuttaakseen EU:n päätöksentekoon sitä kiinnostavissa asioissa, joita ovat esimerkiksi vanhojen rakennusten energiatehokkuusvaatimukset, ympäristöasiat, verotus, turismi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden laiton maastavienti.

www.europeanhistorichouses.eu info@europeanhistorichouses.eu

Yhteistyökumppanit ELO (European Landowners’ Organization) on Euroopan maanomistajien ja maaseutuyrittäjien yhteistyöjärjestö.

Europa Nostra edustaa noin 400 kansalaisjärjestöä ja 1500 henkilöjäsentä yli 50 maasta. Järjestön tavoitteena on Euroopan kulttuuriperinnön ja maaseutuympäristön suojeleminen.

YFCS (Young Friends of the Countryside) on Euroopan nuorten maanomistajien ja maaseutuyrittäjien (tai tulevien sellaisten) jäsenjärjestö 18–35-vuotiaille.

AJP (Association des Journalistes du Patrimoine) on kulttuuriperinnöstä kiinnostuneiden toimittajien ammattijärjestö, jonka tavoitteena on kerätä tieto kansallisesta ja kansainvälisestä kulttuuriperinnöstä ja jakaa sitä AJP:n verkostoon kuuluville toimittajille.

Disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 Brussels Tel +32 2 235 20 01 - Fax +32 2 234 30 09

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat

• maatilat • toimitilat • asunnot • tontit • erikoiskiinteistöt • vapaa-ajan asunnot • jäsenalennus

Asianajaja

Johan Bardy

Ympäristöoikeuteen erikoistuneet lakimiehet

Tel +358 9 278 4300, +358 400 486060 Fax +358 9 278 4301 johan.bardy@bardy-rahikkala.fi

• ympäristöluvat • sopimukset • valitukset • vastineet • muistutukset • jäsenalennus

Tie- ja lunastuskorvausarvioinnit HELSINKI 020 7411 050 | KUOPIO 020 7411 069 TURKU 020 7411 068 | SEINÄJOKI 020 7411 066 | OULU 020 7411 064

Puh. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.fi Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

www.arviointikeskus.fi

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

KARTANOPUOTI - PANIMO

KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS) • SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS) • YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA • KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT • VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA • PERHE- JA PERINTÖOIKEUS • RIKOSOIKEUS

ke–pe klo 12–16 | la–su klo 10–14 | ma–ti suljettu www.malmgard.fi

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • info@advoline.fi www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567 Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

• •

Kartanopuoti avoinna (talvella):

Kaikki palvelut kiinteistökauppaan Kaikki palvelut Kaikki palvelut kiinteistökauppaan kiinteistökauppaan TILA O I ARVTILAIO ARV

KAUPPA- KA KIRJA VKAH UPANKAUPPAA VI ST KIRJA VAH UPAN VIS - U S T US

Järvenkyläntie 353 25230 Angelniemi (Salo) Puh: 010 2311 530

www.antiikkiverstas.com erikoishöyläämö • verstaat

myymälä näyttely www.antiikkiverstas.com arkisin 9–17, la 10–14 •

www.antiikkiverstas.c www.antiikkiverstas.com

OlaviNieminen Nieminen Olavi Olavi Nieminen metsänhoitaja,LKV LKV metsänhoitaja, metsänhoitaja, LKV julkinenkaupanvahvistaja kaupanvahvistaja 402713/73 julkinen 402713/73 julkinen kaupanvahvistaja 402713/73

Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy Joupinpuisto 12 A, 02760 Espoo Puhelin 050 527 0545, olli@ollinmetsa.fi

Metsätila-arviointi O. Nieminen NieminenOy Oy Metsätila-arviointi O. www.ollinmetsa.fi Joupinpuisto 02760Espoo Espoo Joupinpuisto 12 12 A, A, 02760 Puhelin olli@ollinmetsa.fi puhelin050 050527 527 0545, 0545, olli@ollinmetsa.fi

www.ollinmetsa.fi www.ollinmetsa.fi

21

Oikeustapauksia Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

KKO:2011:107 Vahingonkorvaus - Eläimen aiheuttama vahinko Metsästys - Huolellisuusvelvollisuus Metsästäjä oli metsästäessään jäniksiä laskenut koiransa irti ja aloittanut ajon noin kolmen kilometrin etäisyydellä metsästysalueella olevasta yleisestä tiestä. Koira oli ajaessaan jänistä juossut tielle, jolloin tiellä kulkenut auto oli törmännyt siihen ja vaurioitunut. Mahdollisuutta vahingon tapahtumiseen ei vallinneissa olosuhteissa pidetty niin ilmeisenä, että metsästäjä olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa, eikä hän siten ollut vastuussa vahingosta. (Ään.)

KKO:2011:86 Yksityistie - Tien siirtäminen Kiinteistöjen omistaja oli vaatinut rasitetien siirtämistä kiinteistöjensä alueilla sillä perusteella, että tie haittasi alueiden rakentamista pientaloalueena. Kysymys tieoikeuden siirtämisen edellytyksistä. Ks. KKO:2008:112 KKO:2009:51 KKO:2011:68 Yhteinen alue- Osakaskunnan päätös - Osakkaan esteellisyys Oikeuden väärinkäyttö Yhteisen vesialueen osakas A oli ensiksi myynyt omistamaansa tilaan kuuluvia vesialueosuuksia kuudelle henkilölle määrän, joka mahdollisti heidän yhteisten ääntensä rajoittamattoman huomioon ottamisen äänestettäessä osakaskunnan kokouksessa. A oli myöhemmin samana päivänä osakaskunnan edustajana toimien myynyt kyseisen yhteisen vesialueen B:lle, jonka omistamalla kiinteistöllä oli ennestään osuus vesialueeseen. Seuraavana päivänä pidetyssä osakaskunnan kokouksessa yhteisen alueen myynti oli jälkikäteen hyväksytty osakaskuntaa sitovaksi A:n, B:n ja A:lta vesialueosuuksia ostaneiden henkilöiden äänten muodostaessa yhteisaluelain myyntipäätökselle vaatiman enemmistön. Kysymys osakaskunnan päätöksen lainmukaisuudesta. Kysymys myös B:n esteellisyydestä osallistua äänestykseen. (Ään.)

23.12.2011/3715 KHO:2011:112 Yksityinen tie - Kunnallisvalitus - Tiekunta - Avustus - Avustusperusteet - Avustusehto - Kunnan harkintavalta - Hallinnon oikeusperiaatteet - Tarkoitussidonnaisuus - Yhdenvertaisuus Teknisen lautakunnan hyväksymien avustusperusteiden mukaan yksityisistä teistä annetun lain 95 §:ssä tarkoitetun avustuksen myöntämisen ehtona oli, että avustettavalla tiellä oli sallittava kunnan toiminnasta johtuva palveluliikenne ilman, että tiekunta sai periä kunnalta saman lain 26 §:ssä ja 80 §:n 4 momentissa tarkoitettua

22

käyttömaksua. Avustusta hakenut tiekunta oli perinyt kunnalta käyttömaksun tiekunnan ylläpitämän yksityisen tien käytöstä. Korkein hallintooikeus katsoi, että avustuspäätöksen ehdoista päättäminen kuului kunnan harkintavaltaan, jota rajoittivat hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, kuten yhdenvertaisuuden ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteet. Kun otettiin huomioon, että avustusperusteet koskivat yleisesti kaikkia avustusta hakevia tiekuntia, että ehto oli liittynyt kunnan tarpeisiin käyttää asianomaista tietä kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen, eli koulukuljetusten järjestämiseen, ja että tiekunnan ulkopuolisen liikenteen osuus otettiin avustusperusteiden mukaan huomioon avustusta korottavana tekijänä, teknisen lautakunnan toimitusjaosto oli harkintavaltansa rajoissa voinut hylätä tiekunnan avustushakemukset.

21.12.2011/3625 KHO:2011:110 Maankäyttö ja rakentaminen - Rakennuslupa - Rakennuspaikan hallinta - Selvitys - Omistusoikeus - Vallintarajoitus - Hallintaoikeus - Käyttöoikeus A oli hakenut rakennuslupaa saunarakennuksen sijoittamiseen omistamalleen tilalle. Tila oli muodostettu halkomalla tilasta, jonka A oli omistanut 77/720 ja 9/32 määräosuuksin. A:n omistamaan 9/32 määräosuuteen kohdistui käyttöja hallintaoikeus B:n hyväksi. Rekisteröidyssä halkomistoimituksessa oli asianosaisten hyväksymällä tavalla päätetty A:lle muodostettavaan tilaan kohdistuvan käyttö- ja hallintaoikeuden tarkemmasta sisällöstä. A:n hallintaoikeuden riittävyyttä oli arvioitava sen suhteen, estikö rakennushanke B:n käyttö- ja hallintaoikeuden toteuttamisen. Mikäli rakennushanke ei estänyt B:n käyttö- ja hallintaoikeuden toteuttamista, pelkästään se seikka, että B ei ollut antanut suostumusta rakennushankkeelle, ei siten ollut esteenä rakennusluvan myöntämiselle.

16.12.2011/3577 KHO:2011:105 Maankäyttö ja rakentaminen - Valitusoikeus - Oikaisuvaatimus - Rakennuksen purkamista edellyttävä rakentaminen - Rakennuslupa - Kunnan jäsen - Purkamislupa - Rakennussuojelu Rakennustarkastaja oli päätöksellään myöntänyt rakennusluvan rakennuksen laajentamiseen siten, että laajennus rakennetaan rakennuksen yhteydessä olevan toisen rakennuksen tilalle ja viimeksi mainittu puretaan.

Valitusoikeus ja siten myös oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen rakennustarkastajan päätöksestä määräytyi yksinomaan maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin rakennuslupaa koskevan säännöksen ja saman pykälän 3 momentin rakennuslupaa, jonka mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän rakennuksen purkamista, koskevan säännöksen mukaan. Valitusoikeus ei sen sijaan tässä tilanteessa määräytynyt purkamislupaa koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 2 momentin mukaan.

30.9.2011/2793 KHO:2011:83 Maankäyttö ja rakentaminen - Toimenpidelupa Julkisivutoimenpide - Ikkunoiden uusiminen - Alumiinirakenteinen ikkuna - Asemakaavan suojelumääräys - Rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo ja tyyli Rakennushankkeessa oli kyse rakennuksen kadunpuoleisten ikkunoiden uusimisesta siten, että ulkopuoliset puurakenteiset ikkunapuitteet korvattaisiin alumiinirakenteisilla ikkunapuitteilla alkuperäistä tyyliä mukaillen.

Rakennus oli asemakaavassa määrätty suojeltavaksi kaavamerkinnällä sr-4, jonka mukaan rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia julkisivun lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivun rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä.

Rakennukseen suunnitellut ikkunat eroaisivat ulkoapäin rakenteeltaan ja materiaalinsa vuoksi myös ulkonäöltään alkuperäisistä ikkunoista, jotka ovat olennainen osa rakennuksen julkisivua.

Suunniteltu muutostyö muuttaisi rakennuksen julkisivun ilmettä siten, että muutostyö olisi asemakaavan suojelumääräyksen vastainen.

Jäsenedut

Jäsenetu Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa, käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantieja lunastustoimitukset).

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan (esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat, metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot).

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen.

Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fi.

Maanomistajain Liiton hallitus 2012

Maanomistajain liitto – Jordägarnas Förbund r.y.

Puheenjohtaja Eine Rosenberg-Riihimäki, Hartola 040 541 8084 eine.rosenberg.riihimaki@gmail.com Varapuheenjohtaja Thomas Frankenhaeuser, Porvoo 040 5464 285 thomas.frankenhaeuser@kullogard.fi Jäsenet Henrik Creutz, Loviisa puh 040 5147 475 henrik.creutz@malmgard.fi Pekka Hintikka, Rautalampi puh 0400 860 341 pekka.hintikka@pp1.netsor.fi Janne Sankelo, Vaasa puh 050 5120 519 janne.sankelo@eduskunta.fi Peter Storsjö, Raasepori puh 0500 504 229 peter.storsjo@nyby.fi Pekka Vilkuna, Nivala puh 050 5565 440 pekka.vilkuna@gmail.com

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen.

Liitto on perustettu vuonna 1945.

Liiton tehtävät Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

Liiton tavoitteet • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä • Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

Förbundets uppgifter Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

Förbundets målsättning Förbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. Författningarna bör vara tydliga och rätt riktade. Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

Rakennushistoriallinen jaos Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä European Historic Houses Associations (EHH) -järjestössä.

Toimisto PL 169, 01301 Vantaa käyntiosoite Urheilutie 6 C 09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi Toiminnanjohtaja Tuija Nummela

Jäseneksi Maanomistajain Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen merkittävän maa- tai metsätilan, omakotitontin, liiketontin tai kesämökkipalstan omistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä liittyvissä kysymyksissä. Jäsenemme saavat 10 % alennuksen Arviointikeskuksen lakiasia- ja kiinteistöarviointi asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun sisältyy Maanomistajalehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

Puheenjohtaja Isabella Salenius Varapuheenjohtaja Hannele Helkama-Rågård Jäsenet Thomas Frankenhaeuser Peter Storsjö Henrik Creutz Joachim Borgström

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverket Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighetsoch jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi.

Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / Adress

Maanomistajain Liitto r.y.

Tunnus 5005145 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

E-mail

23

RAHA KASVAA PUISSA. www.bonvesta.fi

Suomen parhaat metsätilat.

UPM BONVESTA