Page 1

V Ä R I K Ä S T Ä

V Ä R I K Ä S T Ä

5 5

5 5

V U O T T A T A L O N

V U O T T A

T A L O N

-

1 9 5 9 – 2 0 1 4

B L U M E N I N - I K K A L A N

-

1 9 5 9 – 2 0 1 4

B L U M É N I N

BLUMÉNIN TALO 5 5 V Ä R I K Ä S T Ä V U O T TA

-

1 9 5 9 – 2 0 1 4

1


Esipuhe

K

otkan Energia Oy toimii tällä hetkellä neljässä eri toimipisteessä. Päätuotantolaitos sijaitsee Hovinsaarella Liitulahdentie 10:ssä, Hyötyvoimalaitos Korkeakoskella ja konttori Kotkantie 2:ssa. Heinsuon polttoainekentällä on lisäksi pieni toimisto. Yhtiöllä on ollut jo vuosia vireillä hanke, joka tähtää toimintojen keskittämiseen. Ykkösvaihtoehtona on alusta asti ollut Hovinsaari. Keskittämisen seurauksena toiminnot Kotkantie 2:ssa loppuvat ja Heinsuolle jää konttori vain tilapäiskäyttöön. Toimintojen keskittämisellä pyrimme tehostamaan toimintaamme ja toimimaan yhtenäisemmin asiakkaittemme parhaaksi. Uusien toimitilojen tarve on ollut jo vuosia mitä ilmeisin. Hovinsaaren voimalaitoksella niin toimisto-, korjaamo-, väestönsuoja- kuin sosiaalitilatkin ovat olleet ahtaat ja puutteelliset. Uudet toimitilat muodostuvat peruskorjatusta korjaamorakennuksesta sekä sen viereen ja yhteyteen rakenteilla olevasta toimitalosta. Korjaamorakennuksessa työskentelee noin 20 henkilöä:

työnjohtajat, asentajat ja pari asiantuntijaa. Viisikerroksiseen toimitaloon tulee työtilat noin 30 toimihenkilölle. Tämän historiikin aiheena oleva korjaamorakennus – joka Kotkassa tunnetaan parhaiten entisenä Ikkalan kiinteistönä – valmistui käyttöömme lokakuussa 2013. Peruskorjausvaihe ja sitä edeltänyt kuntotutkimus- ja kaupantekovaihe olivat todella mielenkiintoiset. Tässäkin sattumalla oli oma osuutensa tapahtumien kulkuun. Vielä mielenkiintoisempi on talon historia, josta lukijat pääsevät nyt nauttimaan. Tämä historiikki ei ole kaiken kattava, vaan siihen on pyritty poimimaan rakennuksen historian tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat vaiheet. Lämpimiä lukuhetkiä! Risto Mellas kaukolämpöjohtaja

3


SISÄLTÖ AUTO-KOTKA 1959–1973

s.6 ERKOMATIN AIKA 1980–1984

s.15 COMPADRES MC JA POLIISIN KOTIETSINTÄ 1999

s.20 PAINOKOTKA 2000–2012

s.24

4

Julkaisija

Päätoimittaja

Toimitus & ulkoasu

Kotkan Energia Oy Kotkantie 2, 48100 Kotka www.kotkanenergia.fi

Risto Mellas

peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa 019 535 552 www.peakpress.net


VUOKRALAISET 1973–1980

s.13 IKKALAN KONELIIKE 1984–1997

s.16 KYYTSÖSEN FEMMATORI 1999–2000

s.22 KOTKAN ENERGIA 2012–

s.27

Toimituspäällikkö

Toimittajat

Kuvat

Seppo Iisalo

Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Harri Mannonen

Janne Lehtinen

Arkistokuvat

Kansi Art Silk 250 g/m2 Sisus Offset 120 g/m2

AD Jukka Salminen

Elvi Blumenin arkisto, Painokotkan arkisto, Kotkan Energian arkisto, Kotkan Kaupunginkirjasto

Paperi

5


6


B L U M E N I E N A I K A

Talon alkuvaiheet – Bloménien aika Bloménien talon värikäs historia alkoi vuonna 1959. Veljekset rakensivat Hovinsaarelle isänsä kanssa omin käsin autokorjaamon rakennuksen, jossa harjoitettiin myös autojen myyntitoimintaa. Yritys toimi tiloissa vuodesta 1960 vuoteen 1973 saakka. Kotkan kaupunginvaltuusto päättää tontin Veljekset alkavat vuokraamisesta Oiva rakentaa autojen ja Toivo Bloménille korjaamorakennusta 1959 23.4.1959

15.5.1959 Vuokrasopimus allekirjoitetaan

T

Yrityksen nimi muuttuu Auto-Kotkaksi 1962

1960 Autokorjaamorakennuksen ensimmäinen osa valmistuu

alon rakennustöitä edelsi kaupunginvaltuuston 23.4.1959 tekemä päätös, jolla Kotkan kaupunki vuokrasi yhteisesti Oiva ja Toivo Bloménille ”Kotkan kaupungin VIII kaupunginosan teollisuuskorttelin nro 3 tontin nro 2, joka on pinta-alaltaan 3 358,7 m2, konttori-, korjaamo- ja tehdasrakennusten rakentamista varten…” Bloménien veljeksille annettiin oikeus harjoittaa tontilla muun teollisen toiminnan ohella auto- ja moottorivenekorjaamotoimintaa. Vuokrasopimuksen allekirjoittivat kaupunginjohtaja Martti Vii-

Korjaamon kolmas osa valmistuu 1971

1965 Korjaamon laajennus

tanen, kaupunginsihteeri Holger Kalve sekä Bloménin veljekset Oiva ja Toivo. Vuokra-aika alkoi kesäkuun 1. päivänä 1959, ja kestoksi sovittiin neljäkymmentä vuotta, toukokuun 31. päivään 1999 saakka. RAKENNUS NOUSI HARTIAPANKILLA

Veljekset rakensivat korjaamon pääosin omin käsin. Rakentaminen aloitettiin tontin yläpäästä pian vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1960.

8.6.1973 Auto-Kotkan korjaamo- ja liiketoiminta lopetetaan

Veljesten isä Oskar, joka oli alan ammattilainen, muurasi ensimmäisen osan sekä vuonna 1965 valmistuneen laajennuksen tulipalossa palaneen Kalarannan konepajan purkutiiliä käyttäen. Myöhemmin vuokra-aluetta ja korjaamoa laajennettiin. Lekaharkoista muurattu kolmas osa valmistui 1971. Veljekset ostivat tontilla olleen asuintalon 25 000 silloisella markalla. Autokorjaamoyrityksen nimi oli alun perin Veljekset Blomén. Kaikki veljekset olivat mukana toiminnassa, tosin Tauno tuli yhtiömiehenä mukaan vasta 1962, jolloin yrityksen

7


Veljekset rakensivat korjaamon pääosin omin käsin.

nimi myös muutettiin Auto-Kotkaksi. Kaikki veljekset – Toivo, Oiva ja Tauno – olivat autoalan ammattimiehiä. Heistä Tauno valmistui keväällä 1958 autoteknikoksi. Työnjako oli selkeä: Oiva hoiti automyynnin, Toivo siirtyi dieselkorjaamosta varaosapäälliköksi ja Tauno autoteknikkona vastasi korjaamosta. Perheyrityksessä olivat mukana myös vaimot ja vanhemmat. AUTOMYYNTI OLI ALAHALLISSA

Auto-Kotka edusti useita arvostettuja automerkkejä, kuten Peugeot, Volvo, Datsun, Mazda, Renault, Fiat, BMW ja Wartburg. Isossa 8

hallissa korjattiin muun muassa kaikki Esson säiliöautot. Korjaamon laitteisiin kuuluivat hallinosturit, ohjauksentestauslaite, jarrujentestauslaite, moottorintestauslaite, dieselsyöttöpumpun korjaus- ja testauslaite, korin oikaisulaite ja sorvi. Palkkakortit otettiin käyttöön 1.10.1963 ja palkanmaksu siirtyi kirjanpitäjälle. Henkilökuntaa oli enimmillään 25 työntekijää. TILAT VUOKRALAISILLE

Auto-Kotkan korjaamo- ja liiketoiminta lopetettiin 8.6.1973. Sen

jälkeen 1970-luvulla tiloissa toimi useampikin vuokralainen, muun muassa Iskun varasto, huonekaluliike Sukanen ja Kalustetalo Veikko Ahonen (1975–79). Elokuun lopulla 1980 Blumenit luopuivat lopullisesti kiinteistöstä ja tontin vuokraoikeus siirtyi Erkomat Oy:lle, jossa tämä kotkalainen jauheidenkäsittelyn laitteisiin erikoistunut konepajayritys toimi vuoteen 1984 asti.


B L U M E N I E N A I K A

Elvi ja Taina Blumén tutkivat vanhoja dokumentteja.

Asiakaspalvelussa sai pitää pokkansa

V

aikka ikä alkaa lähennellä yhdeksääkymmentä, Elvi Bluménin (ent. Blomén) muisti pelaa kuin partaveitsi. Hän pudottelee vuosilukuja Veljekset Blomén ja Auto-Kotka -liikkeiden ajoilta. Oli vuosi 1960, kun autokorjaamo Veljekset Blomén, eli Oiva, Toivo ja Tauno Blomén, asettuivat rakentamaansa korjaamorakennukseen, ja Elvikin lopetti työnsä vaatturina Leo Pylköllä. Kaikki veljekset olivat autoalan ammattimiehiä. – Valtio koulutti vuonna -44 Helsingissä autonasentajia. Oiva haki

koulutukseen, ja törmäsi yllättäen siellä myös Toivoon. Tauno valmistui autoteknikoksi vuonna -58, Elvi kertoo. Autokorjaamotoiminta lähti käyntiin hyvin alusta asti. Niinpä Oiva-puoliso pyysi vaimonsa apua, sillä hän ei ehtinyt töiden keskellä vastailla puhelimeen. – Kävin kirjanpitokurssin työväenopistossa ja aloitin työt toimistossa. Olin jo sitä ennen iltaisin kirjoittanut käsin laskuja Oivan sanelun mukaan. Toimistossa vastailin puhelimeen, hoidin palkanlas-

kentaa, kirjanpitoa ja töiden vastaanottoa. Toivon Eila-vaimokin työskenteli konttorissa ja Taunon Virpi-vaimo osallistui automyymälän siivoukseen. Sitten Elvi purskahtaa nauruun. Nuori nainen sai monesti pitää pokkansa asiakaspalvelussa. – Eräs kuorma-autoilija tuli liikkeeseen henkilöautolla. Hän sanoi, että auto oli juuri huollettu meillä, mutta nyt siitä putosi moottori. Kysyin, miten hän sitten ajoi paikalle, johon mies vastasi, että tuota tietä pitkin tietenkin. Kyseessä oli

9


Automyynti oli alahallissa. Edustettuja automerkkejä olivat mm. Peugeot, Volvo, Datsun, Mazda, Renault, Fiat ja BMW.

rikkoutunut pakoputki. Elvin työpiste sijaitsi ikkunoiden äärellä, joten hän saattoi töiden lomassa katsella uloskin. Kerran hän kiinnitti huomiota autoon, joka ajeli edestakaisin korjaamon edustalla. – Asiakas oli tuomassa autoa tuhannen kilometrin huoltoon, ja mittari piti saada näyttämään juuri tuhatta, Elvi nauraa. TAKAA-AJO JA LIHAKIRVES

Elvi muistelee, että rakennukseen on murtauduttukin pari kertaa 70-luvulla. Poliisille tuttu mies oli rikkonut ikkunan ja avannut sitten oven. Mukaan lähti Bloménien pakettiauto. Bloménin veljekset hyppäsivät toiseen autoon ja lähtivät

10

perään. – Takaa-ajon jälkeen auto päätyi Ruonalan metsään, ja mies pääsi pakenemaan. Takki jäi kuitenkin autoon, ja poliisit tunnistivat takin omistajan. Mutta koska auto oli ehjä, emme vaatineet mitään korvauksia. Toisella kerralla tarvittiin jo kivääriäkin pelotteluun. Pihalla nimittäin nähtiin nuori poika lihakirves olallaan. Myöhemmin kävi ilmi, että poikia olikin kaksi, ja he olivat rikkoneet korjaamohallissa sijainneen Iskun varaston oven ja menneet siitä sisään. He olivat käyneet myös korjaamon alakerrassa sijainneessa Veikko Ahosen kalusteliikkeessä. – Oiva nappasi kiväärin pelot-

telutarkoituksessa ja minä soitin poliisit paikalle. Jotain huonekalua oli viilletty, mutta pojat saatiin kiinni, Elvi muistelee. TERVETULOA KOTKAN ENERGIA!

Mikä sai sitten Bloménit lopettamaan tuottoisan bisneksen vuonna -73? Oiva, vasta 52-vuotias mies, tuli eräänä iltana kotiin ja sanoi, että hänestä tuntuu, että on aika lopettaa. Auto-Kotka sulki ovensa kesäkuussa -73. – Vain puoli vuotta sen jälkeen Toivo sairastui ja menehtyi pian sen jälkeen. Oiva sanoi, ettei yritys olisi enää sama ilman yhtä veljeä, vaikkei se ollutkaan liikkeen lopettamisen syy, Elvi sanoo. Talo jatkoi kuitenkin elämäänsä


B L U M E N I E N A I K A

Tauon paikka.

Henkilöstö yhteiskuvassa AutoKotkan lopetuspäivänä 8.6.1973. Kuvasta puuttuvat kirjanpitäjä ja yksi autonmyyjä.

Lehti-ilmoitus uudesta edustuksesta sekä Oiva Blomén ja uusi Peugeot-näyteauto.

KUN MAAN AUTOSTA SOITETTIIN…

vuokralaisineen. Moni kuitenkin ihmetteli, että he malttoivat lopettaa kannattavan ja vakavaraisen yrityksen. – Se oli hyvä päätös. Oiva hoiteli talonmiehen hommia, ja itse opetin koulussa musiikkia ja käsitöitä. Onneksi kaikki työntekijämmekin työllistyivät lopettamisen jälkeen. Ehdimme olla Oivan kanssa 55 vuotta avioliitossa, ennen kuin hän kuoli vuonna 2009. Varmasti hänkin toivottaisi Kotkan Energian tervetulleeksi veljesten aikoinaan rakentamaan taloon, Elvi hymyilee. 

”Korjaamon pihaan ajoi Peugeot 404 ja mies tuli kysymään etupyörien tasapainotusta, että saisiko sen nyt heti. ’Kyllä se sopii’, vastasi Tauno, avasi korjaamon ovet ja mies ajoi autonsa sisälle. Asiakas oli tyytyväinen palveluun, maksoi ja lähti jatkamaan matkaansa. Jonkin ajan kuluttua soitettiin Maan Autosta, joka oli Peugeotin maahantuoja, ja kiitettiin hyvästä palvelusta. Olivat näin kokeilleet edustamansa automerkin huoltokorjaamon asiakaspalvelua!” Lähde: Elvi Bluménin arkisto

11


Tonttijuttu

ASEMAPIIRUSTUS Blomenin-Ikkalan talon tonttirajat ovat muuttuneet moneen kertaan 55 vuoden aikana. Vanhassa kartassa n채kyy korjaamon tontilla sijaitseva puutalo punaisella. T채ss채 vaiheessa korjaamoa ei ole viel채 rakennettu.

12


K A L U S T E L I I K E A H O N E N

Kalustetalo veti väkeä Haminaa myöten Auto-Kotkan korjaamo- ja liiketoiminta loppui Blumenin kiinteistössä kesällä 1973. Sen jälkeen 1970-luvulla tiloissa toimi useampikin vuokralainen, muun muassa Iskun varasto, huonekaluliike Sukanen ja Kalustetalo Veikko Ahonen. Huonekaluliike muuttaa Kotkan keskustaan 1979

Vuokralaisten aika 1973

1975 Kalustetalo Veikko Ahonen

K

alustetalo Veikko Ahonen aloitti keväällä 1975, ja se toimi kiinteistössä noin neljän vuoden ajan. Tilaa myymälässä oli noin 500 neliötä. Lisäksi samassa kiinteistössä oli noin 300 neliön varasto. Ahosen huo-

nekaluliikkeelle tilat sopivat mainiosti. Huonekalut tulivat etupäässä tunnetuilta lahtelaisilta tehtailta sekä pienehköiltä yksityisiltä valmistajilta. Myös tyylikalusteet kuuluivat liikkeen tuotevalikoimiin. Kauppa kävi hyvin, joskin syrjäinen

sijainti Hovinsaarella verotti jonkin verran asiakaskuntaa. Vuonna 1979 Ahosen kalustetalo muutti Kotkan keskustaan, ja sen nimeksi tuli nykyäänkin tunnettu Tyyli-Kotka. Tytär jatkaa isänsä jalanjäljillä Kirkkokadulla sijaitsevassa liikkeessä.

13


Kävijöitä riitti Veikko Ahonen kertoo, että kalusteliikkeen muutaman vuoden jakso Blumenin kiinteistössä on säilynyt hänellä miellyttävänä muistona. – Toimiessamme Blumenin talossa olin jo tuttu henkilö kotkalaisille. Avajaismainoksemme kuuluikin ”tervetuloa tutut ja tuntemattomat”. Liikkeenharjoittaja Veikko Ahosen lisäksi myymälässä työskenteli kaksi palkattua työntekijää. – Meitä oli kolme henkilöä töissä, ja teimme pitkää päivää. Minulla oli vaimo ja kaksi pientä lasta, jo-

ten onneksi tuohon aikaan sentään sunnuntait olivat vapaat. Tosin silloin tein usein paperitöitä. Kotkan seudulla ei noihin aikoihin ollut vielä niin sanottuja hallimyymälöitä. – Asiakkaita tuli paitsi Kotka– Karhula-alueelta, myös Haminan ja Pyhtään seudulta, Ahonen muistelee. Sittemmin huonekaluala on

Sohvakalustot olivat huonekaluliikkeen myynnin tukijalka.

14

muuttunut ketjuuntumisen ja valtaisan mainonnan myötä. – Jotain sentään on säilynyt: Sohvakaluston merkitys kodin sisustuksessa. Eläkepäiviä Ahonen ei ole joutanut vielä viettämään. Työskentely omassa huonekalujen maahantuontiyrityksessä Kouvolassa tarjoaa mielenkiintoista jatkoa pitkälle huonekalukauppiaan uralle.


E R K O M A T

Erkomatin visiitti Kotkalainen jauheidenkäsittelyn laitteisiin erikoistunut konepajayritys Erkomat Oy osti veljekset Bluménin Hovinsaaren liikekiinteistön elokuussa 1980. Samalla tontin vuokraoikeus siirtyi Erkomatille. Erkomat Oy ostaa entisen Bloménien liikekiinteistön 28.8.1980

Erkomat Oy myy kiinteistön 1984

29.8.1980 Erkomat Oy muuttaa kiinteistöön

Y

ritys pääsi muuttamaan kiinteistön tiloihin syys–lokakuun vaihteessa 1980. Erkomat Oy oli aiemmin toiminut Kotkassa parisen vuotta kahdessa eri paikassa. Nyt toiminnot voitiin keskittää yhteen paikkaan. Nuori yritys edusti tuolloin kokonaan uutta toimialaa Kotkassa. Hovinsaaren tiloissa se suunnitteli, valmisti ja asensi jauheiden, lastujen ja rakeiden

käsittelyyn tarkoitettuja koneita ja laitteita. Lisäksi se edusti eräitä kotimaisia ja ulkomaisia alaan liittyviä tuotteita.

Erkomat Oy:n Hovinsaaren-visiitti jäi melko lyhyeksi, sillä jo vuonna 1984 se myi kiinteistön uudelle omistajalle. Samalla vuokraoikeus siirtyi kommandiittiyhtiö Koneliike Ikkalalle. Vuonna 1977 perustettu Erkomat Oy toimii edelleen Kotkassa Kotkansaarella. Se toimittaa laitteita ja automaattisia järjestelmiä jauhemaisten aineiden säilytykseen ja lavaukseen.

15


16


I K K A L A N

Ikkalan Koneliikkeessä myytiin melkein miten vaan

K O N E L I I K E

Ikkalan Koneliike Ky toimi entisen Bloménien autokorjaamorakennuksen tiloissa kymmenkunta vuotta, kunnes 1990-luvun lama teki tehtävänsä.

Tontin vuokraoikeus siirtyy Ikkalan Koneliikkeelle 6.8.1984

Koneliike Ikkala lopettaa toimintansa 8.12.1997

28.10.1986 Ikkalat vuokraavat lisäalueen veneiden varastointia varten

M

onien kotkalaisten mieliin on jäänyt Ikkalan Koneliikkeen melkeinpä legendaarinen maine, jota siivitti yhtiön omaperäinen, mielikuvituksen rajoja hiponut kaupankäyntitapa. ”Käypää tavaraa” myytiin ”pilkkahinnalla”, ”ilman mitään korkoa tai kustannuksia” ja myös ”ilman käsirahaa”, kuten Ikkalan lehti-ilmoituksissa luvattiin. Osamaksu- ja vaihtokauppa olivat tämän omintakeisen koneliikkeen tavaramerkki 1980- ja 1990-luvuil-

la. Jos asiakkaalla ei ollut tarpeeksi käteistä, jonkinlaisen rahoitussysteemi keksittiin aina. Veneen vaihto kävi myös autoon. Vaihdossa saatettiin ottaa vastaan heinäseipäitä ja kesämökkejä, jopa tonttimaata. Uusien ja käytettyjen autojen, asuntovaunujen ja veneiden lisäksi Ikkalan Koneliikkeessä myytiin veneiden perä- ja keskimoottoreita, polkupyöriä ja mopoja, erilaisia kodinkoneita, kuten jääkaappeja ja pesukoneita sekä radioita, televisioita, levysoittimia... Tarjolla oli

30.7.1998 Konkurssi

jos jonkinmoista uutta ja käytettyä vempainta, jolle saattoi kuvitella löytyvän ostaja. TILAT MUUNTUIVAT KONELIIKKEEN TARPEISIIN

Kommandiittiyhtiö Koneliike Ikkala oli ostanut kiinteistön vuonna 1984 kotkalaiselta Erkomat Oy:ltä. Alunperin kiinteistö toimi Bluménien veljesten autokorjaamona ja sittemmin 1970-luvulla huonekaluliikkeenä ja -varastona. Kun Ikkalan Koneliike muutti

17


1984 Hankkijan talosta Hovinsaaren kiinteistöön, se ei aivan sellaisenaan soveltunut uusiin tarpeisiin. Remonttia tehtiin siellä täällä. Esimerkiksi rakennuksen alakerrasta puhkaistiin suora yhteys yläkertaan tekemällä reikä välikattoon, ja siihen laitettiin rappuset. Kaikki kiinteistön tilat olivat koneliikkeen hyötykäytössä pitkälle 1990-lukua. Käytetyt autot ja matkailuvaunut olivat näytillä alakerrassa ja piha-alueella ja veneet rantalaiturissa. Uusien autojen myynti tapahtui rakennuksen yläkerrassa. Loput myyntiartikkelit oli sijoitettu mikä minnekin, missä tilat vain antoivat periksi. Tavaroiden järjestys muuttui aina kulloisenkin sortimentin mukaan.

Kauppa kävi vilkkaimmin tilipäivinä

VARTIOKOIRAT PARTIOIVAT YÖLLÄ

Koska Ikkaloilla oli huonoja kokemuksia varkaista edellisessä myyntipaikassa Kotkansaaren Hankkijantiloissa, Hovinsaaren kiinteistön tontin ympärille rakennettiin parin metrin korkuinen ja 7 000 silloista markkaa maksanut aita. Öiseen aikaan vartiokoirat partioivat aidatulla piha-alueella. Varotoimenpiteet purivat tehokkaasti. Vorot iskivät vain kerran: leikkasivat aitaan rei´än ja veivät yhden mopon. Paljon pahempaa tuhoa Ikkalan Koneliikkeelle teki 1990-luvun lama, joka lopulta vei siltä toimintaedellytykset, kuten niin monelta muultakin yritykseltä noihin aikoihin. Koneliike Ikkalan toiminta lakkasi lopullisesti 8.12.1997, ja velkojat veivät sen konkurssiin 30.7.1998.

Koneliike Ikkalan entinen toimitusjohtaja Riitta Ikkala ei enää muista kaikkia liikkeen värikkäisiin 1980- ja 1990-luvun vaiheisiin liittyneitä yksityiskohtia, mutta suuret linjat ovat hyvin hallussa. – Vuoden 1984 lopulla teimme sukupolvenvaihdoksen, jolloin minusta tuli toimitusjohtaja. Yrityksen aiempi omistaja, isäni Seppo Ikkala, jatkoi hallituksen puheenjohtajana. Käytännössä vedimme toimintaa yhdessä. Molemmille oli työsarkaa ihan riittävästi. Parhaimmillaan työntekijöitä oli 17 ja liikevaihto noin 15 miljoonaa markkaa vuodessa. Enemmistö asiakkaista tuli Kotkan ympäristöstä. – Viikoittain ajoimme kuormaa Haminaan, Loviisaan, Anjalankoskelle ja Kouvolaan. Kauppa kävi vilkkaimmin tilipäivinä ja myös lauantaisin, jolloin ihmisillä oli vapaa-aikaa. Sunnuntaisin olimme kiinni. Siihen aikaan sunnuntaimyynti oli kielletty kokonaan. OUTO LINTU

Riitta Ikkala myöntää, että Ikkalan Koneliike oli noihin aikoi-

18


I K K A L A N

KOLMEN KONEEN KÖNTTÄKAUPPA KERÄÄ VAIKKA PORUKKA!

Näin Ikkalan Koneliikettä muistelivat suomi.24-sivuston keskustelijat 2013.

K O N E L I I K E

”Hovinsaarella oli vene-, auto-, moottoripyörä-, mopo-, kodinkone- ja polkupyöräkauppaa. Homma kävi kuin pitkäripaisessa vappuaattona… Soljuvasti vähän jännittäen mitä tulemana saa.” ”Ostin käytetyn Terhin ja vaihdossa annoin heinäseipäitä. Viikon päästä oli seipäät myyty...” ”Vastaavaa monikauppamiestä kaivattaisiin taas. Polkupyöristä käytettyjen autojen katukauppaan. Skaala oli laaja. Hyvä kuva jäi Ikkalasta.”

hin – ja miksei olisi nykyäänkin – ”outo lintu” erikoisine osamaksu- ja vaihtokauppoineen. Kauppa ei kaatunut ainakaan siihen, etteikö molemmin puolin olisi käytetty mielikuvitusta jonkinlaisen rahoitussysteemin keksimiseksi. – Tapamme toimia oli tosiaan erikoinen, jopa omalaatuinen. Eivät muut liikkeet sillä lailla toimineet. En ihan tiedä miksi sellaiseen päädyimme, ei siihen mielestäni mitenkään tietoisesti pyritty. Toisaalta esimerkiksi autoa ostettaessa harvalla oli varaa maksaa se kertaheitolla… Riitta Ikkalan mukaan 1980-luvun ”kultaisina vuosina” koneliike pyöri kannattavasti. – Töitä oli paljon, mutta kauppa kävi, ja kaikki olivat tyytyväisiä.

”Ikkalasta kuin telakalta, niinhän mainos joskus kertoi. Tulihan sieltä ostettua vähän kaikenlaista kodintavaraa ja pari perämoottoriakin, vaihdossa kelpasi miltei kaikki. Silleenhän pääsi vanhoista rojuista kätevästi eroon, vaikka olisi saanut samaan hintaan monet tavarat käteismaksullakin, mutta eipähän jäänyt pihaan rojuja kasaantumaan.” ”Kolme autoa tuli 80-luvulla ostettua. Vaihdokista sai kohtuukorvauksen ja homma meni muutoinkin hyvässä hengessä.” ”Oli hauska asioida Ikkalan työntekijöiden kanssa. Heistä suurimman osan tunsin ihan siviilielämästäkin.” ”Mainoksissa kehotettiin tekemään könttäkauppaa, vaikka porukalla, jos oikein muistan.” ”Kolmen koneen könttäkauppa - kerää vaikka porukka!” ”Ikkala oli parasta ikinä.” 19


Poliisin kotietsintä liivijengin tiloihin C O M P A D R E S

Joukko kotkalaisia perusti alkuvuodesta 1999 Ikkalan kiinteistön vuokrattuihin tiloihin Bandidos MC:n alakerhon, jonka nimenä oli Compadres MC. Liivijengi ehti toimia tiloissa noin kuukauden, kunnes poliisi suoritti tiloissa kotietsinnän.

Moottoripyöräkerho vuokraa tilat Ikkalan talosta 1999

M C

M

oottoripyöräkerhon jäsenet olivat pääosin kotkalaisia nuorehkoja mieshenkilöitä, mutta mukana oli myös joitakin Kotkan ulkopuolelta tulleita, näissä asioissa kokeneempia henkilöitä. Heidän tehtävänään oli ohjata uuden kerhon toimintaa emokerhon eli Bandidos MC:n huomaan. Poliisin 7.2.1999 kerhotiloihin tekemän kotietsinnän yhteydessä takavarikoitiin räjähteitä sekä pieniä määriä patruunoita. Lisäksi takavarikoitiin hormoneja. Kotietsinnän turvaamiseksi poliisi otti kerhotiloista kiinni muutaman henkilön. Tiloista löytyi lähes käyttövalmis,

20

Poliisin kotietsintä kotkalaisen liivijengin tiloissa 7.2.1999

itse rakennettu pommi, joka oli siten toimintavalmis, että nallin asettaminen paikoilleen ja virtajohdon kytkeminen virtalähteeseen olisi aiheuttanut räjähdyksen. Tähän pommirakennelmaan oli liitetty jonkinlainen ajastinlaite. ”VÄIJYMIES” TARKKAILI PIHA-ALUETTA

Kerhon vuokratiloissa säilytettiin paria moottoripyörää ja muutamaa autoa. Varsinaista baaria ei vielä ollut ehditty rakentaa, mutta asiaankuuluva ”väijymiehen” toimisto oli muusta tilasta erillisenä. Tässä tilassa oli näyttöruutu, josta käsin ”väijymies” saattoi seurata rakennuksen

ulkopuolelle sijoitettujen kameroiden kautta piha-alueen tapahtumia. Kerhotilaa rakentamaan ja korjaamaan oli tuotettu ulkopaikkakuntalainen mieshenkilö, joka oman kertomansa mukaan työskenteli ”täyden ylläpidon” palkalla. Kerhon jäsenten asuntoihin suoritettiin myös kotietsintöjä. Niiden yhteydessä löydettiin lisää räjähteitä sekä huumausaineita. Nämä yksittäisten henkilöiden laittomia tekoja koskevat esitutkintapöytäkirjat etenivät syyttäjälle syyteharkintaan. Muualla suoritettujen henkilöiden kiinniottojen yhteydessä takavarikoitiin muun muassa käsiaseita.


Toiminta loppui lyhyeen Kotkan poliisi suoritti asiassa esitutkinnan. – Suoritetuissa kuulusteluissa ja teknisessä tutkinnassa ei kuitenkaan saatu selvyyttä tai riittävää näyttöä, kenelle kerhon jäsenistä tai tiloissa oleskelleista henkilöistä räjähteet, pommi ja ampumatarvikkeet kuuluivat. Näiltä osin esitutkinta keskeytettiin, kertoo

rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Tuomas Pöyhönen Kymenlaakson poliisilaitokselta. Pian kotietsintöjen ja esitutkinnan jälkeen Compadres MC:n edustajat kävivät luovuttamassa liivinsä Helsingissä Bandidos MC:lle. Näin Ikkalan kiinteistön vuokratiloissa alkaneen moottoripyöräkerhon toiminta loppui lyhyeen.

21


Kyytsösen Femmatori 1990-luvun lopulla Markku Kyytsönen piti Kotkan Kauppakadulla kirpputoria nimeltä R.e.a.l. Kirppis. Vuonna 1999 hän tarvitsi isommat tilat, vuokrasi Ikkalan talon Hovinsaarelta ja nimesi liikkeensä Femmatoriksi.

Liikkeenharjoittaja Markku Kyytsönen perustaa Ikkalan taloon kirpputorin nimeltään Femmatori 1999

K Y Y T S Ö S E N

E

K I R P P U T O R I

lettiin markka-aikaa, ja femma viittasi vitoseen eli yleiseen hintaan kirpputoreilla. Kyytsönen oli aloittanut yrittäjänä 1990-luvun alussa ja pitänyt kirpputoria nimeltä Femmatori Kotkan lisäksi Kouvolassa. Välillä hän oli ollut mukana puuhaamassa ketsuppitehdasta, mutta kun Venäjän verotus oli muuttunut, tehdasta ei ollutkaan rakennettu Kotkaan

Rakennuksen omistaja Anton Kiukkonen myy kiinteistön Painokotkalle Femmatori joutuu lopettamaan toimintansa 2000

vaan Ukrainaan. Niin Kyytsönen oli palannut kirpputorialalle. Ikkalan talo sopi hyvin siihen bisnekseen, sillä se oli tilava ja avara. Kyytsönen vuokrasi koko kiinteistön lukuun ottamatta asuntoa ja pientä autokorjaamoa. Kirpputorin alakerrassa myytiin huonekaluja ja yläkerrassa muuta tavaraa. Työntekijöitä oli omistajan lisäksi yksi. Femmatori menestyi hyvin, ja

Kyytsönen varautui pysymään paikassa pitkään. Omistaja Anton Kiukkonen kuitenkin myi kiinteistön Painokotkalle, joten syksyllä 2000 – vain reilun vuoden mittaisen vuokrasuhteen jälkeen – Femmatori joutui lähtemään. Kyytsönen vei liikkeensä Kouvolaan ja vaihtoi nimeksi Reaaliaika-kirppis.

Pusikossa luki ”KIRPPUTORI” Kotkalaislähtöinen Markku Kyytsönen on pitänyt kirpputoria laskujensa mukaan yhteensä 17 paikassa Anjalankoskella, Kotkassa, Kouvolassa, Kuusankoskella, Lahdessa ja Mikkelissä. Ikkalan talon hän muistaa toimivana tilavana. – Se oli korkea rakennus. Ilma vaihtui, joten se ei ollut yhtään tunkkainen. Siellä on kuitenkin paljon vaatetta ja muuta, joten ilman pitää vaihtua. Ja kesällä saatiin isot ovet auki. – Ostimme kuolinpesiä paljon. Siihen aikaan venäläiset ostivat vielä käytettyä tavaraa. Tänä päivänä he haluavat merkkituotteita.

22

Ikkalan kiinteistöä Markku Kyytsönen remontoi kirpputorille sopivaksi. – Kaadettiin väliseinät, maalattiin kaikki sisäseinät ja vaihdettiin valaistus. Katolle pystyttiin mainoskyltti. – Oliko se 360 senttiä korkea. Teimme valtavat rakenteet sinne katolle. Se näkyi Hyväntuulentielle. Siinä luki ”KIRPPUTORI” niin isolla kuin mahdollista. Kun kyltin eteen kasvoi pöheikköä, yrittäjä tarttui sahaan. – Yöllä raivasimme sitä pusikkoa salaa, että kyltti näkyy.


Markku Kyytsösen työura on kulkenut kirpputorilta luksustavarataloon. Muun muassa Grande Orchidéen omistavan Atma Trade Oy:n toimitusjohtaja Mohamad Darwich oli aikanaan Kyytsösen työntekijä kirpputorilla.

Kuva: Harri Mannonen

Ilmeisesti se näkyi, sillä viikonloppuisin ”parkkipaikat loppuivat kesken”. Kyytsönen viihtyi paikassa itsekin. – Kun oli hiljainen aika, menit ikkunaan ääreen ja meri näkyi siitä. Se antoi oman henkensä. Markku Kyytsösen Femmatorin tarina Ikkalan talossa loppui lyhyeen. – Kyllä meiltä itku pääsi, kun vuokran­ antaja ilmoitti myyneensä kiinteistön Painokotkalle. Hänestä näki, että hänkin oli pahoillaan, koska oli aiemmin puhunut muuta, mutta hän sanoi saaneensa hyvän tarjouksen. Pakkomuutot kuuluvat kirpputorialan luonteeseen. Silti ajolähtö Ikkalasta harmittaa Kyytsöstä vieläkin. – Olimme tehneet aika ison remontin, ja menetimme siinä rahaa. Viimeiset kolme vuotta Markku Kyytsönen on ollut poissa kirpparibisneksestä. Hän aikoo kuitenkin palata. – Olen ajatellut, että eläkepäivinä laitan ihan pienen kirpputorin. Tähän asti ne ovat kaikki olleet hehtaarihalleja. – Saan rauhassa laitella niitä lappuja.

Kuva: Kalevi Ketoluoto

23


Painokoneet jyskivät 2000-luvun alussa Painokotka muutti Ikkalan kiinteistöön vuoden 2001 alussa. Painotöitä tehtiin aina siihen asti kun Kotkan Energia osti kiinteistön vuonna 2012.

Painokotka aloittaa neuvottelut talon myymisestä Kotkan Energialle 2011

Painokotka aloittaa kiinteistön remontoinnin 2000

2001 Painokotka muuttaa tiloihin

V P A I N O K O T K A

uonna 1991 perustettu Painokotka oli toiminut aiemmin Eteenpäin-lehden toimitalossa Kotkantien laidassa. Kirjapainon omistajien Raimo Laineen ja Björn Töttermanin mielestä vuokra oli korkea, ja he alkoivat etsiä kirjapainolleen sopivia omia tiloja. Vinkin myynnissä olevasta Ikkalan kiinteistöstä he saivat LVI-insinööri Matti Koskelta, joka työskenteli Oy Insinööri Studiossa. Ikkalan talossa tilaa oli riittävästi, yhteensä noin 1 200 neliötä, eli liki puolet enemmän kuin edellisessä painopaikassa. Ikkalan talon saneeraustyöt alkoivat syyskuussa 2000 ja valmista tuli

24

tammikuun alussa 2001. Kiinteistö peruskorjattiin lähes kokonaan. Vanha tasakattokin vaihdettiin harjakatoksi ja putkistot ja lämpöeristys uusittiin. TÖITÄ RIITTI KIRJOISTA KÄYNTIKORTTEIHIN

Painokoneet jyskivät tammikuun puolivälin jälkeen 2001 saneeratun rakennuksen toisessa kerroksessa. Repro sijoittui ensimmäiseen kerrokseen. Painokoneita oli käytössä yhteensä kolme, Speedmaster 74 sekä GTO:n 4-väri- ja 1-väripainokone, kaikki Heidelbergin valmistamia. Lisäksi kalustoon kuuluivat muun muassa

2012 Painokotka muuttaa Hakamäkeen

Cylinderin stanssaus- ja nuuttauskone, Polar 92 -paperinleikkuri, taittokone MBO, levytulostin sekä sarjastiftari – mitä kaikkea kirjapainotyössä tarvittiinkaan. Töitä Painokotkalla riitti kirjoista käyntikortteihin, erilaisista esitteitä kalentereihin ja A-4-lehtiin. Asiakkaina oli urheiluseuroja, esimerkiksi KTP, mutta myös suuria yrityksiä kuten Kymen Puhelin, Kotkan Energia, Steveco, Kotkan satama ja Kymdata Oy sekä Kotkan kaupunki – olihan Painokotka kaupungin ainoa painotalo, jolla oli isot vehkeet. Parhaimmillaan Painokotkalla oli työntekijöitä 13. Liikevaihto nousi reiluun 7 miljoonaan markkaan.


Kiinteistö vaati perusteellisen saneerauksen ennen kuin painokoneet pääsivät täyteen vauhtiin. Raimo Lainelle ja Björn Töttermanille se oli hyvää aikaa.

25


Kaikki tunsivat Ikkalan talon – Kun kerroimme asiakkaillemme Painokotkan muuttaneen Liitulahdentielle, ei se kertonut sijainnista juuri kenellekään mitään. Mutta kun mainitsimme, että se on siinä entisessä Ikkalan koneliikkeen rakennuksessa Hovinsaarella, kaikki reagoivat heti. ”Ai siinä Ikkalan vanhassa kiinteistössä, kyllähän me sen tiedämme.” Raimo Laine ja Björn Tötterman muistelevat, miten painotöitä tehtiin kahdessa vuorossa. – Ensimmäinen vuoro alkoi kello kuudelta aamulla ja päättyi kahdelta iltapäivällä. Toinen vuoro alkoi heti perään ja jatkui iltakymmeneen asti. Muut kuin painokonetyöntekijät tekivät normaalia työpäivää. Oman väen lisäksi rakennuksen vintillä työskenteli Timo Bork -niminen kirvesmies, joka oli aiemmin ollut remontoimassa kiinteistöä vuoden 2000 lopulla. – Hän päätti sitten jäädä vuokralla tiloihin. Teki kaikenlaisia puusepäntöitä pienistä kaapeista isoihin mökkeihin – ja tekee vieläkin, joskaan ei enää niissä tiloissa. – Tontilla sijainneeseen omakotitaloon teetimme täyden remontin ennen kuin se siirtyi kahdelle vuokralaiselle.

26

Kirjapainon käytössä omakotitalo ei ollut missään vaiheessa. KÄTTÄ PÄÄLLE KOTKAN ENERGIAN KANSSA

Kiinteistön siirtyminen Kotkan Energian haltuun oli tavallaan sattuman kauppaa. Siihen vaikutti olennaisesti se, että Kotkan Energian kaukolämpöjohtaja Risto Mellas asui Björn Töttermanin naapurina. – Jossakin välissä Mellas kyseli, emmekö voisi myydä Painokotkan kiinteistöä Kotkan Energialle. Aikamme mietittyämme totesimme, että miksipä ei. Ehdoksi asetimme kuitenkin sen, että emme myy osia vaan kokonaisuuden, Tötterman ja Laine kertovat. Toimitusjohtaja Vesa Pirtilän kanssa väännettiin jonkin aikaa kättä hinnasta. – Mutta melko nopeasti pääsimme yhteisymmärrykseen vuoden 2012 alkupuolella, Raimo Laine myhäilee. Kauppahinnaksi sovittiin 580 000 euroa sisältäen sekä ison kiinteistön että omakotitalon. Ne sijaitsivat kaupungin vuokratontilla, jonka Kotkan Energia lunasti sittemmin itselleen. – Löimme Pirtilän kanssa kättä päälle, ja se oli siinä.


Rakennus siirtyy Kotkan Energialle

27


28


Perusteellinen remontti ennen muuttoa Kotkan Energia oli jo vuosia etsinyt uusia yhteisiä tiloja työntekijöilleen. Toimipaikat – yhteensä neljä yksikköä – olivat hajallaan: päätuotantolaitos Hovinsaarella, hyötyvoimalaitos Korkeakoskella, toimitilat Kotkansaarella ja lisäksi vielä polttoainekentän parakki Heinsuolla.

Y

Kun muuta ratkaisua ei tahtonut löytyä, Hovinsaaren voimalaitoksen tontille, sisäänkäynnin viereen, alettiin suunnitella uutta rakennusta.

sivat asianmukaiset tilat. Yhdistämällä toimitalo- ja korjaamotilat pyrittiin sulavampaan toimintaan. KUIN SATTUMAN KAUPPAA

Käänne tapahtui melkein sattuman kaupalla, kun Risto Mellaksen naapuri Björn Tötterman kertoi joulukuussa 2011 lähtevänsä Espanjaan pitemmäksi aikaa ja kysyi, voisiko Mellas toimia sinä aikana kotitalonsa talonmiehenä. Sehän sopi Mellakselle, joka puolestaan kysyi Töttermanilta, miten hommat sujuivat Painokotkan Hovinsaarella sijaitsevassa painotalossa. Tötterman aprikoi kysymyksen tarkoitusta ja heitti puolivakavissaan vastapallon: ”Haluatko ostaa liiketoimintamme?” – No en liiketoimintaa, mutta kiinteistön kylläkin! Mellas vastasi. Se oli käännekohta. Tötterman

E N E R G I A

VÄLIAIKAISRATKAISU

Siitä tehtiin jopa arkkitehdin luonnostelma ja kustannusarvio. – Pian kuitenkin havaitsimme, että uuden rakennuksen myötä voimalaitoksen muutoinkin ahdas tontti olisi käynyt entistä ahtaammaksi, eikä lopputulos kuitenkaan olisi ollut kenenkään kannalta häävi. Jotakin piti kuitenkin tehdä, sillä Kotkan Energian henkilöstömäärä oli 2000-luvulla kasvanut, sosiaalitilaongelma oli ratkaisematta ja lisäksi viranomaiset huomauttelivat väestönsuojelutilojen puutteista Hovinsaarella. Väliaikaisratkaisuna sosiaalitilojen kurjuuteen turvauduttiin siirrettäviin kontteihin. Yhdessä toimi työntekijöiden ”porttipubiksi” nimeämä tila aivan Hovinsaaren pääportin sisäänkäynnin kupeessa. – Ratkaisu ei tietenkään voinut olla pysyvä, sillä työntekijät tarvit-

K O T K A N

htiön hallitus linjasi vuonna 2009, että toimintoja tulee keskittää Hovinsaaren ympäristöön. – Neuvottelimme aluksi Hovinsaaren voimalaitoksen viereisellä tontilla toimivan Danisco Sweetenersin kanssa lisätilasta, mutta neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin, kaukolämpöjohtaja Risto Mellas kertoo. Uusien tilojen etsimistä vauhditti se, että erityisesti Hovinsaaren voimalaitoksella työskentelevien korjaamotyöntekijöiden sosiaalitilat olivat puutteelliset, eivätkä vastanneet ajan vaatimuksia.

2 0 1 2 –

29


Tontin vuokraus ja tontilla sijaitsevat rakennukset siirtyvät Kotkan Energialle 26.6.2012

Uuden korjaamorakennuksen rakennustyöt alkavat

Tontin omistusoikeus siirtyy Kotkan Energialle

Kotkan Energian uuden toimitalon rakennustyöt alkavat tontilla

Kaukolämmön kunnossapidon ja tuotantopuolen työntekijät muuttavat uusiin tiloihin

Lokakuu 2012

31.12.2012

11.6.2013

Lokakuu 2013

Elokuu 2012 Painokotkan muutto päätökseen

ja hänen liikekumppaninsa Raimo Laine syttyivät ajatuksesta, ja jo seuraavana päivänä käynnistyivät ”liikeneuvottelut” Painokotkan ja Kotkan Energian välillä. Eikä kulunut puoltakaan vuotta, kun sopimus kiinteistöjen myynnistä ja tontin vuokraoikeuden siirrosta Kotkan Energialle allekirjoitettiin kesäkuussa 2012.

30

14.12.2012 Kotkan Energia ja kaupunki allekirjoittavat kauppakirjan, jolla tontti siirtyy Kotkan Energialle

– Siinä välissä etsimme kaupalle oikeaa hintaa. Teetätimme kiinteistössä laajoja kuntotutkimuksia, jotta suurilta yllätyksiltä vältyttäisiin. Korjaamorakennus osoittautui huonokuntoiseksi. Vesikatto jouduttiin purkamaan kokonaan. Ensimmäisen kerroksen lattia purettiin ja maata kaivettiin lattian alta pois

26.9.2013 Korjaamorakennuksen vastaanottotarkastus

puolisen metriä. Sisäpuolinen ulkoseinien lämmöneristys purettiin joka paikasta. Tämä aiheutti myös lämmitysjärjestelmän purkamisen. Vesi- ja viemärijärjestelmä sen enempää kuin ilmastointikaan eivät vastanneet uutta tarvetta, joten nekin jouduttiin uusimaan. – Kaiken kaikkiaan vanhasta ra-


HENKILÖSTÖ JA TILAT KORJAAMORAKENNUS

RAKENNUSTÖIHIN ENNEN TALVEA

Painokotka muutti pois tiloista elokuun lopulla 2012 ja näin rakennuksen tyhjissä tiloissa päästiin syyskuussa tekemään jatkotutkimuksia.

1. kerros: sosiaalitilat ja neuvotteluhuone 2. kerros: korjaamohalli, autojen, koneiden ja laitteiden pesutila, työnjohtajien ja asentajien toimistohuoneet, korkea varastotila 3. kerros: ilmanvaihto-konehuone, sähköpääkeskus 4. kerros: varastotiloja

E N E R G I A

kennuksesta jäljelle jäivät vain rakennuksen runko ja ikkunat, Mellas summaa.

K O T K A N

30.7.2014 Uuden toimitalon luovutuspäivä

Tilat noin 20 työntekijälle 4 kerrosta Kerrosala 1385,5 m2 Rakennuksen tilavuus 6186 m3 Piha- ja putkikatos autoille, polkupyörille, jätteille ja putkille Piha-alueen sulanapito

Rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2012 Luovutuspäivä/vastaanottotarkastus 26.9.2013

2 0 1 2 –

31


REMONTOITU IKKALAN TALO HERÄSI ELOON ”Ikkalan talon” remontti saatiin valmiiksi ennen lokakuun puoltaväliä 2013. Muuttovaiheessa kaukolämpöjohtaja Risto Mellas kävi korjaamorakennuksen työporukan kanssa läpi käytännön asioita, kuten kulkukortin käyttöä ja murto- ja paloturvallisuusasioita. Mellas selvitti myös yhdessä työporukan kanssa kiinteistöhälytysasioita sekä laitteistokoulutuksen järjestämistä. Hitsausverhoista puhuttaessa keskustelu kääntyi kevyemmälle puolelle. – Me haluamme ylä- ja alakapan sekä jouluverhot. Kesällä ehkä Marimekkoa, työporukka vitsaili.

– Ne vahvistivat, että vuoden 2000 peruskorjaus oli tehty juuri niin hyvin, että rakennuksessa oli pystytty työskentelemään kymmenisen vuotta. Perusteellisen korjausurakan aikana ei vältytty uusilta yllätyksiltä. Jo keväällä 2012 oli aloitettu uuden korjaamorakennuksen arkkitehtisuunnittelu, rakennussuunnittelu, lvi- ja sähkösuunnittelu, pintavesi- ja sulanapitosuunnittelu sekä purkusuunnittelu – eli suunnittelutöitä tarvittiin tavanomaista enemmän. Maarakennustyöt sekä ulkopuoliset viemäri- ja salaojatyöt päästiin aloittamaan ennen talvea lokakuun loppupuolella. Samalla poistettiin tontilta löytyneet pilaantuneet maaainekset.

32

Mellas muistelee, miten iso urakka pilaantuneen maa-aineksen poisvienti oli syksyllä 2012. – Kolmen viikon ajan kaksi autoa kuljetti tauotta maa-ainesta LassilaTikanojan vastaanottopaikalle Heinsuolle, ja myöhemmin piti vielä viedä jokunen kuorma tulevan toimitalon alta löytynyttä pilaantunutta ainesta. LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVIN

Vanhan painotalon purkutyöt alkoivat joulukuussa 2012. Olosuhteet eivät olleet ihanteelliset, sillä lunta oli satanut Kotkassa ja muualla Etelä-Suomessa vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen paljon. Vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi varsinaiset

rakennustyöt voitiin aloittaa vasta tammikuun lopulla. – Rakennustyöt etenivät keväällä ja kesällä kutakuinkin suunnitellusti. Tosin aikataulua jouduttiin muuttamaan pari kertaa uusien esiin tulleiden yllätysten takia. Lisäksi, kun kesälomat alkoivat, oli työntekijöiden saanti työmaalle haastavaa, Mellas muistelee. Vastaanottotarkastus tehtiin 26.9.2013. Pian sen jälkeen ensin kaukolämmön kunnossapitopuolen työntekijät ja sitten tuotantopuolen väki muuttivat uusiin, ajanmukaisiin tiloihin. Kaiken kaikkiaan uuteen korjaamorakennukseen siirtyi parikymmentä henkilöä.


Pommisuojasta merimaisemiin likaantuneet vaatteet. Huoneiden välissä on suihku, jonka kautta siirrytään huoneesta toiseen. On pyykinpesukone, kuivaushuone sekä sauna, joka lämmitetään päivittäin. Biovoimalaitoksella sosiaalitilat olivat vaatimattomat. Portin pielessä sijaitsevaa konttia kutsuimmekin nimellä Porttipubi. Nyt meillä on kivat sosiaalitilat, ja me myös huolehdimme tilan ja astioiden siisteydestä. Kahvin keittää aina se, joka tulee ensimmäiseksi töihin, eikä siitä lipsuta. Työyhteisömme yhteishenki vahvistuu entisestään, kun olemme samassa tilassa. Ikkalan taloksi me tätä edelleen kutsumme. Saa nähdä, milloin keksimme talolle uuden nimen. Luultavasti pian, sillä mielikuvitusta ja huumoria porukassamme riittää.”

K O T K A N E N E R G I A

Tuntuu ihan siltä kuin olisimme uudessa työpaikassa, kun monen vuoden odottelun jälkeen pääsimme muuttamaan tänne remontoituun Ikkalan taloon. Eikä tämän paremmalla paikalla toimisto voisi olla! Merimaisema tuntuu aivan luksukselta. Vielä 90-luvulla toimistomme sijaitsi pommisuojassa. Sieltä meidät siirrettiin sähkökeskukseen, jossa jatkuva surina ja ikkunattomuus kävivät välillä hermoille. Niissä tiloissa työskentelimme neljä vuotta, kunnes 2003 valmistui Hovinsaaren Biovoimalaitos, josta saimme uudet toimistohuoneet, sekä korjaamotilan. Mutta voimalaitoksellakaan ei ollut kunnollisia tiloja siviili- ja työvaatteille. Niitä säilytettiin milloin missäkin, vaikkapa putkien päällä. Arvostamme paljon sitä, että meillä on nyt erikseen puhdas pukuhuone ja likainen pukuhuone, jonne laittaa puhtaat ja

Sst-työnjohtaja Tero Partanen

2 0 1 2 –

33


Kuva: Laitila Arkkitehdit Oy

Uusi toimitalo – toiminnot keskittyvät Hovinsaarelle Täysin remontoidun korjaamorakennuksen viereen samalle tontille valmistuu kesällä 2014 Kotkan Energian uusi toimitalo, johon siirtyy noin 30 yhtiön eri toimipisteissä työskentelevää henkilöä.

M

uutto huipentaa Kotkan Energian toimintojen keskittämisen Hovinsaarelle. Uusi viisikerroksinen toimitalo luo aikaisempaa paremmat puitteet asiakas- ja yrityspalveluille, talousja tietohallinnolle ja teknisille tiloille. Myös johdon toimitilat sekä kaukolämpö- ja tuotantopalvelut löytyvät Hovinsaaren uuden toimitalon tiloista. Toimitalosta pääsee erityis-

tä yhdyskäytävää myöten viereiseen korjaamorakennukseen, jonne on sijoitettu nykyajan vaatimukset täyttävät yhteiset sosiaalitilat. Aiemmin Kotkan Energian toimitilat ovat olleet hajallaan useassa eri osoitteessa Hovinsaarella, Kotkansaarella ja Korkeakoskella. Toimintojen keskittämisellä yhtiö tavoittelee entistä tiiviimpää yhteistyötä eri liiketoiminnoissa työskentelevän henkilöstön välillä.

– Toimitilojen yhdistäminen liittyy strategiaamme tehostaa toimintaamme, toimitusjohtaja Vesa Pirtilä kiteyttää. Rakennusvaiheessa erityistä huomiota on kiinnitetty valittujen materiaalien ja ratkaisujen ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen. Viisikerroksisen toimitalon katolle sijoitetaan aurinkopaneelit, ja rakennuksen väritys on valittu luonnonmukaisuutta kunnioittaen.

ENERGIATEHOKKUUS OHJENUORANA • Uuden toimitalon valaistus on pääosin nykyaikaista led-valaistusta • Valaistusta ohjataan läsnäoloantureiden ja päivänvalon mukaan • Puhaltimet ja pumput ovat parasta energiatehokkuusluokkaa

34

• Rakennukseen asennetaan useita energiamittareita, joilla seurataan reaaliajassa eri järjestelmien energiankulutusta • Jäähdytysjärjestelmä toteutetaan niin, että se on helposti myöhemmin liitettävissä kaukojäähdytykseen


Kuva: Oy Insinööri Studio

E

D 6000

F

6000

6000

PPP+JS

261

SK 1.0

260

KAUKOLÄMPÖVARASTO+KOPIO/TULOSTUS 35.5 m 2

250

WC/M 5.0 m 2

TELE 0.5 m 2

TK 6.0

EI 30

252

KÄYTÄVÄ 20.0 m 2

POISTUMISTIE 1200 mm EI 60

264

262

KIRJASTO 28.0 m 2

253

POISTUMISTIE 1200 mm

EI 60

m2

KÄYTÄVÄ 39.0 m 2

AV.KALUSTE PYÖRILLÄ

m2

POSTITUSKAAPPI PYÖRILLÄ

+6.600

ESITTELY LAITE

256

257

KAUKOLÄMPÖ 17.0 m 2

KAUKOLÄMPÖ 3 H 48.5 m 2 16X8

16X8

12X6

20X12

KÄYTÄVÄ 33.0 m 2

TAUKO JA NEUVOTTELUHUONE 58.5 m 2 H 1100

MOOTTOROITU VALKOKANGAS

12X6

12X6

SÄ 20X12

H 1100

H 1200

H 1200

H 1200

H 1200

1

SÄ 20X12

251

254

NEUVOTTELUHUONE 23.5 m 2

LUISKA 1:20

12X6

255

1H SÄ 20X12

2400

16X8

12X6

JALKALAMPPU KAAPISTOJEN TAUSTOIHIN YKSIVÄRISET ILMOITUSTAULUT

SMART BOARD

m2

TAMMIVIILUPINTAINEN AKUSTOIVA SISUSTUSLEVY

A OMAT ENTISET TYÖTUOLIT, UUSITAAN TARPEEN MUKAAN MYÖHEMMIN TYÖPISTEEN ASIAKASTUOLIT, NYKYISIÄ NEUVOTTELUHUONEEN TUOLEJA NYKYISIÄ LAATIKOSTOJA RULLILLA, LUKOLLISET, EHJÄT JA SAMANSÄVYISET

+6.185

209

UUDET TAMMIVIILUPINTAISET PÖYDÄT UUSIA TUOLEJA

EI 60

EI 30

B UUDET LIUKUOVELLISET KAAPIT

C

NYKYISIÄ MUITA KALUSTEITA

EI 60

RAKENUSURAKKAAN KUULUVAT VAATEKAAPIT LINOLEUM

KALUSTEPIIRROS 2. KERROS

MK. 1:100 Rev. A

28.03.2013 31.12.2013

ARCHITECTS

EI 30

MOSTONE, MOSAIIKKIBETONILAATTA

Kotkan Energia oy toimitalo

210

11700

NYKYISIÄ LEPOTUOLEJA/ VANHOJA YHTEENSOPIVIA KALUSTEITA

1200

A

PORRASH. 20.5 m 2

PESUHUONE

1200 1200

259

OSASTOITU ULOSKÄYTÄVÄ 1200 mm

WC/N 4.5 m 2

+6.280

AKUSTIIKKAPANEELIT

EI 60

263

16X8

258

KAUKOLÄMPÖ 2 H 30.5 m 2

B

EI 60

UUSI KAAPISTO, SYV. 600, KORK. 2300

1200

H 1200

16X8

20X12

H 1200

2

12X6

20X12

C

A

TULOSTIMET, KOPIOKONEET, LEIKKURIT, SILPPURIT YM. LAITTEET KESKIALUEELLE

12X6

m2

C 6000

PORRASKÄYTÄVÄ

B 6000

Kuva: Oy Insinööri Studio

A

Kuva: Oy Insinööri Studio

KOTKAN ENERGIAN UUSI TOIMITALO VALMISTUU KESÄLLÄ 2014

K O T K A N

Tilat noin 30 toimihenkilöille 5 kerrosta Kerrosala 1944,5 m2 Rakennuksen tilavuus 7245 m3 Kattoterassi Aurinkopaneelit katolla

E N E R G I A

1. kerros: asiakaspalvelu ja tietohallinto 2. kerros: kaukolämpöpalvelut 3. kerros: tuotantopalvelut 4. kerros: taloushallinto ja johto 5. kerros: tekniset tilat, edustustilat Rakennustyöt alkoivat 11.6.2013 Luovutuspäivä 30.7.2014

2 0 1 2 –

35


I K K A L A N

T A L O N

5 5

V Ä R I K Ä S T Ä

V U O T T A

-

1 9 5 9 – 2 0 1 4

36

Kotkan Energian toimitalon historia