Salon Wilpas - psykologisten taitojen opettaminen

Psykologisten taitojen opettaminen

jalkapallojuniorien valmennuksessa

Salon Wilppaan Tytöt 2012-2015 joukkueessa on aloitettu kokeilu psykologisten taitojen valmentamisesta englantilaisen 5Cs -mallin mukaisesti. C-kirjaimet tarkoittavat motivaatiota ja omistautumista, tehokasta kommunikointia toisten kanssa, keskittymiskykyä, rakentavaa tunteidensäätelyä ja hyvää itsetuntoa (Commitment, Communication, Concentration, Control, Confidence). Motivaatio ja omistautuminen on harjoittelusta ja pelaamisesta nauttimista sekä halua oppia ja kehittyä. Tehokas kommunikointi on puhetta kentällä nopeissa tilanteissa, toisten kannustamista, virheiden rakentavaa käsittelyä ryhmässä, mielipiteen ilmaisemista ja taitoa antaa ja ottaa itse vastaan myös kielteistä palautetta. Keskittyminen tarkoittaa, että pelaajan huomio säilyy harjoittelussa, pelaamisessa ja yleisessä tekemisessä pitkäjänteisesti. Rakentava tunteidensäätely mahdollistaa sen, että tunteet ja niiden kokeminen edistää peliä ja joukkueen etua vaikeissakin tilanteissa, eikä riko sitä. Hyvä itsetunto puolestaan tarkoittaa mm. sitä, että pelaaja ei pelkää virheitä, haluaa pallon myös vaikeassa paikassa ja uskoo omiin mahdollisuuksiinsa realistisella tavalla. Loughboroughin yliopiston pilottitutkimuksessa on todettu, että 5Cs opettaa näitä taitoja tehokkaasti ainakin 9-12 vuotiailla, lahjakkaiksi arvioiduilla, englantilaisilla akatemiapelaajilla.

Psykologiset taidot opitaan tavanomaisten harjoitteiden yhteydessä. Se ei ole siis pois muusta harjoittelusta, vaan toimiessaan parantaa harjoittelua. Ainoa näkyvä ero perinteiseen harjoitteluun on psykologisiin taitoihin liittyvät ohjeistukset ja lyhyet palaverit joukkueen kanssa, sekä taitojen huomioiminen osana muuta harjoittelua. Kentän laidalta tarkasteltuna eroa ei välttämättä edes huomaa. Alkuperäisessä mallissa jokaista taitoa käsitellään harjoituksissa kuukauden ajan. Tämän jälkeen käytetään kuukausi opittujen taitojen soveltamiseen harjoittelussa ja peleissä. Opitut taidot käydään vielä uudestaan läpi seuraavien viiden kuukauden aikana ottaen huomioon aiemmin kertyneet kokemukset koko joukkueena ja yksittäisten pelaajien osalta. Koko pelaajapolun aikana 5Cs on suunniteltu toteutettavan kolme kertaa. Ensimmäinen jakso on 5-11 vuotiailla, toinen 12-16 vuotiailla ja viimeinen yli 17-vuotiailla.

Psykologisten taitojen opettaminen toteutetaan soveltaen kah-

deksaa periaatetta. Nämä periaatteet ovat yksinkertaisia ja vastaavat hyvin arkiajattelua. Näiden periaatteiden tavoitteena on varmistaa, että taitoja opetetaan siten, että ne tulevat ymmärretyiksi ja että pelaajat oppivat arvostamaan niitä. Taitoja on tarkoitus harjoitella myös kotona ja muutoin harjoitusten ulkopuolella ja niitä opetetaan ja opitaan myös paineen alla. Aivan keskeisiä edellytyksiä taitojen te-

1. vahvistetaan motivaatiota taidon oppimiseen 2. näytetään konkreettinen malli taidosta ja sen käytöstä 3. harjoitellaan taitoa 4. pelaaja ottaa asteittaan vastuun omasta oppimisestaan 5. edistymistä vahvistetaan kannustavasti 6. kiinnitetään huomiota siihen, että pelaajat kannustavat ja kehuvat myös toisiaan 7. kannustetaan ja kehutaan niitä pelaajia, jotka kehuvat ja kannustavat muita 8. autetaan pelaajia arvioimaan omia taitojaan ja edistymistään realistisesti hokkaalle oppimiselle ovat myös harjoitteluun kannustaminen myönteisellä tavalla ja että pelaajat oppivat itse arvioimaan omaa harjoitteluaan ja osaamistaan. Psykologisten taitojen valmentaminen etenee kahdeksan periaatteen mukaisesti vaiheittain:

Wilppaan kokeilussa joukkueen toiminnassa on mukana psykologi, joka vastaa taitojen opettamisesta siten, että se integroituu vastuuvalmentajan suunnittelemiin harjoituksiin. Lopullisena tavoitteena on laatia käsikirja jalkapallojuniorivalmentajien käyttöön ja kerätä lisää käytännön kokemuksia mallin ruohonjuuritason soveltamisesta aihetta käsittelevää opinnäytetyötä varten. Opinnäytetyö liittyy urheilupsykologi Tuomas Grönmanin täydennyskoulutukseen Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen palveluissa. Psykologia ei kuitenkaan tarvita mallin toteuttamiseen, vaan taitojen opettaminen on mahdollista valmentajan suhteellisen lyhyellä koulutuksella ja perehtymisellä aiheeseen. Nyt kokeiltavassa versiossa testataan, voisiko malli jäädä valmennuksen pysyvään käyttöön koko pelaajapolun ajaksi pienellä panostuksella ja onko sillä aidosti toivottu vaikutus. Psykologisten taitojen valmentamisen lisäksi Wilppaassa on kokeilussa yksi lisäosa 5Cs-malliin. Sen ajatuksena on, että psykologi tarjoaa yksilöllistä ohjausta sellaisille pelaajille, jotka eivät syystä tai toisesta opi tavanomaisessa tahdissa teknisiä, taktisia tai psykologisia taitoja. Tarkoituksena on selvittää oppimisen esteet ja puuttua niihin yhteistyössä pelaajan vanhempien kanssa. Tällä pyritään siihen, että kenenkään ei tarvitsisi lopettaa pelaamista turhautumisen tai huonommuuden tunteen takia. Tämä on tärkeätä sekä yksittäisen pelaajan, mutta myös pienempien seurojen kannalta. Parhaimmillaan pelaajat hyötyvät valmennuksesta usealla eri elämänalueella ja samalla varsinkin pienet seurat tarvitsevat jokaista pelaajaansa. 5Cs yhdistää sekä urheilulliset, että kasvatukselliset tavoitteet. Urheilullisena tavoitteena on motivoitunut ja keskittynyt pelaaja, joka kannustaa muita, kommunikoi muiden kanssa rakentavasti, luottaa itseensä, ei pelkää virheitä ja pystyy kestämään esim. pettymyksen tunnetta niin, että se parantaa pelaajan suoritusta. Kasvatuksellisena tavoitteena on näiden samojen taitojen yleistyminen myös harjoitusten ja pelien ulkopuolelle. Joukkueeseen ja harjoitteluun sitoutuminen tarkoittaa 6-vuotiaalle aivan eri asiaa kuin 16-vuotiaalle, mutta jo pienempien lasten harjoittelussa sitä voidaan silti kehittää ja vahvistaa huomioiden pelaajan ikä. Nuorimpien junioreiden harjoittelussa säilyy edelleen mukana leikki, mutta samalla mukana on jo selvä aihio urheilullisesta tavoitteellisuudesta. Tälle on myöhemmin helppo ja luonteva rakentaa. Teksti ja kuvat: Salon Wilpas tytöt 2012-2015 vastuuvalmentaja Tomi Kuokkanen valmentaja Toni Huuhka valmentaja Jani Parkkinen psykologi Lauri Parkkinen