Asiantuntijatoiminta huippu-urheilun toimintaympäristössä

Asiantuntijatoiminta

huippu-urheilun toimintaympäristöissä

Pia Pekonen

Huippu-urheilun osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Jos haluamme pysyä kansainvälisessä kilpailussa mukana ja menestyä, tulee meidän kyetä uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista valmentautumiseen. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin.

Asiantuntijatoiminta linkittyy osaksi urheilijoiden, joukkueiden ja lajien valmennusta. Tavoitteena

on menestystä ja tuloksen tekemistä tukeva toimintakulttuuri, jossa jokainen toimija työskentelee yhteisten tavoitteiden suunnassa. Valmentaja johtaa prosessia, jossa asiantuntijat ovat mukana li-

säämässä valmentautumisen laatua omalla asiantuntijuudellaan. Eri alojen asiantuntijoita hyödyntämällä, moniammatillisen asiantuntijatoiminnan kautta, voimme tuottaa jotakin paljon enemmän kuin valmentaja tai asiantuntija yksin. Ei kuitenkaan ole sitä parempi, mitä enemmän asiantuntijoita urheilijan ja valmentajan ympärillä on. Joskus vähemmän on jopa enemmän.

Moniammatillinen tiimi Osallistuva asiantuntijuus tähtää urheilijan suorituskyvyn kehittymiseen sekä urheilijan harjoitteluvalmiuden ja terveyden edistymiseen. Valmentajan ja asiantuntijan osaamisen kehittyminen moniammatillisen valmennustiimin kautta on merkityksellistä. Asiantuntijatoiminnan vaikuttavuus lisääntyy, kun asiantuntija ymmärtää valmentajan ja urheilijan arkea sekä lajia ja sen toimintaympäristöä.

Kun eri alojen asiantuntijat työskentelevät urheilijoiden ja valmentajien arjessa ja yhteisissä toimintaympäristöissä, mahdollistuu jatkuva vuorovaikutus ja yhdessä oppiminen. On tärkeää rakentaa huippu-urheilun osaamiskeskittymiä ja työympäristöjä, joissa valmentajien ja asiantuntijoiden tiivis vuoropuhelu ja moniammatillisuus urheilijoiden päivittäisvalmennuksessa toteutuvat. Tehtävänä on varmistaa paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille, lajeille ja muille huippu-urheilutoimijoille, ja täten parantaa huippu-urheilumenestystä.

Asiantuntijan työssä korostuvat valmennusprosessin ja toimintaympäristön ymmärrys, yhdessä tekeminen ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkiminen sekä toiminnan arviointi. Moniammatillisuus ei ole sitä, että jokainen asiantuntija tuo prosessiin oman alansa asiat, vaan olennaista on yhteisen ymmärryksen luominen siitä, mikä tarve missäkin vaiheessa on ja mitä asioita priorisoidaan juuri sillä hetkellä kokonaisuuden näkökulmasta. Tarpeen tunnistamisen lisäksi toiminnan vaikuttavuutta tulee arvioida. Kehittyvätkö urheilijat, valmentajat ja asiantuntijat ja johtaako se parempaan menestykseen? Entä tukeeko toimintakulttuuri menestystä ja osaamisen kasvua?

Valmentajajohtoisuus Kun puhutaan asiantuntijatoiminnasta, kyse ei ole palvelusta. Se ei ole irrallista ja erillistä, vaan laadukkaassa valmentautumisessa asiat ovat sisäänkirjoitettuna valmentautumiseen ja valmentajalla on tuki jo prosessin suunnitteluvaiheessa. Asioita tehdään yhdessä. Asiantuntijat voivat olla tiiviisti tai löyhemmin osa tiimiä, mutta keskeistä on, että on punainen lanka ja yhteiset tavoitteet, joita kohti mennään. Asiantuntijatoiminnan potentiaali on isompi kuin tällä hetkellä osataan hyödyntää. Resurssit ovat pienet, mutta kyse on toimintatavoista, joilla ne saadaan vaikuttavasti käyttöön.

Valmennuksen laatu Valmennus on prioriteetti yksi ja sen pitää olla kunnossa. Muu asiantuntijuus rakentuu siihen ympärille. Laatu valmennukseen tulee usein perusasioiden kautta. Kuva 1 (sivu 6) kuvaa sitä, miten asiantuntijatoiminta näyttäytyy lajien, urheilijoiden ja valmentajien pinnassa. Mutta se kuvaa toisaalta myös sitä, että tärkeää ei ole se, että asiantuntijat ovat aina paikalla, vaan että asiat näyttäytyvät arjessa. Yhdessä suunniteltava kokonaisuus mahdollistaa tämän. Fysioterapeutin tuomat sisällöt voivat olla myös urheilijoiden itsensä toteuttamia tai valmentajan ohjaamia tai ravitsemuksen kysymyksissä voi ravitsemusasiantuntija sparrata valmentajaa, joka vie asioita urheilijoille. Kuormittumisen ja palautumisen seurantaan löytyy varmasti hyviä toimintatapoja, mutta ei sitäkään voi ulkoistaa urheilijan ja valmentajan päivittäisestä tekemisestä, jos halutaan pitää langat käsissä ja kokonaisuus hallussa.

Tavoitteena on menestystä ja tuloksen tekemistä tukeva toimintakulttuuri, jossa jokainen toimija työskentelee yhteisten tavoitteiden suunnassa.

Valmentaja johtaa prosessia, jossa asiantuntijat ovat mukana lisäämässä valmentautumisen laatua omalla asiantuntijuudellaan.

Hyvinvoiva, osaava ja innostunut valmentaja tulisi olla kaiken lähtökohta. Silloin myös valmentaminen on antoisaa ja voimaannuttavaa!

Kuva 1

Perusasioiden varmistaminen on kaikkien tehtävä, niin vanhempien, opettajien kuin valmentajienkin. Asiantuntijat voivat toki olla tässä apuna. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, on turha panostaa ja käyttää resursseja yksilöllisempiin toimenpiteisiin ja suorituksen optimointiin. Harjoittelun ja valmentautumisen vaatimustaso syntyy siitä, että urheilija itse alkaa ottamaan vastuuta, ymmärtämään ja toteuttamaan asioita laadukkaasti. Siinä kasvun prosessissa tukena tarvitaan urheilijan ympärillä olevia ihmisiä. Keskeistä on tunnistaa, mitä missäkin vaiheessa kannattaa tuoda lisää, mitä poistaa tai vähentää. Myös asiantuntijan roolin tulisi prosessin edetessä muuttua. Kehittymisen näkökulmasta samojen asioiden toistaminen ei tuota tulosta. Valmentajan työ on merkityksellistä. Se on ihmissuhdetyötä, jossa pyritään auttamaan urheilijoita saavuttamaan oman potentiaaliinsa. Valmentaminen on vaativaa työtä, puhutaan sitten ammatikseen valmentavasta tai oto-valmentajasta. Siksi kannustankin hyödyntämään valmennustiimiä ja ympärillä olevien ihmisten aikaa ja osaamista. Hyvinvoiva, osaava ja innostunut valmentaja tulisi olla kaiken lähtökahta. Silloin myös valmentaminen on antoisaa ja voimaannuttavaa!

Keväällä valmistui eri asiantuntijaverkostojen työstämänä ”Asiantuntijatoiminnan kuvaus huippuurheilun toimintaympäristöissä” dokumentti https://kihu.fi/asiantuntijatoiminnan-kuvaus, joka linjaa yhteisiä toimintatapoja ja keskeisiä sisältöjä eri osaamisaloilla urheilijan polun eri vaiheissa.

Teksti ja kuvat: Pia Pekonen, valmennusosaamisen asiantuntija, Olympiakomitea