4 minute read
Kohti kokonaisvaltaista urheilutoiminnan kehittämistä
Osana suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategiaa tavoitellaan naisten ja tyttöjen osallisuuden vahvistumista kaikilla tasoilla. Tavoitteen tueksi laadittiin naisten ja tyttöjen oma kehitysstrategia, jonka kautta halutaan vahvistaa muun muassa tyttöjen pelaajamääriä, laadukasta pelaajapolkua sekä naisten osallisuutta jalkapalloperheen eri rooleissa.
Advertisement
Seurojen Palloliitossa halutaan myös kehittää organisaation sisäistä yhteistoimintaa sekä palveluketjun organisoitumista eri toimintojen kesken entistä enemmän yksittäistä seuraa paremmin palvelevaksi.
Kuva: Ville-Pekka Inkilä
Yllä olevien tavoitteiden suunnassa ja käytännön toiminnan rakenteeksi on työstetty tuki- ja toimintamallia 10-15 -vuotiaiden tyttöjen urheilutoiminnan kehittämiseksi. Tuki- ja toimintamallin pohjustamisessa on ollut erityisen vahvasti mukana tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä, naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja ja seurojen osaamisen kehittämisessä vahvassa roolissa oleva Henri Alho.
Tavoitteet, seurojen valinta ja käynnistysvaihe Edeltävien vuosien aikana tehdyt analyysit osoittivat, että tyttöjen urheilutoiminnassa oltiin jäljessä poikien toimintaa mm. valmentajien keskimääräisessä koulutustasossa sekä muutamissa muissa keskeisissä mittareissa, jotka edustavat toiminnan tasalaatuisuutta. Tasalaatuisuudessa oli myös haasteita valtakunnallisessa vertailussa eri alueiden kesken. Maajoukkuetoiminto on lisäksi kerännyt koko ajan faktaa kansainvälisen jalkapallon vaatimustasosta.
Näin ollen analyysin pohjalta tuki- ja toimintamallin tavoitteeksi nousivat valmennusosaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisten prosessien rakentaminen valtakunnallisesti 10-15 -vuotiaiden tyttöjen urheilutoimintaan yhteistyössä seurojen kanssa. Kolme seuraa ovat lisäksi mukana ohjelman osassa jossa tavoitellaan kansainvälisen osaamisen kehittymistä. Tuki- ja toimintamalliin haki noin 30 eri seuraa, joiden hakemuksissa mainittiin yhteensä yli 70 seuraa erilaisten yhteistyömallien kautta. Monialaisten kriteerien kautta valituksi tuli mukaan 12 seuraa tai seurayhteisöä alueellisesti koko Suomi huomioiden. Myös kaikki hakeneet, mutta valitsematta jääneet seurat kontaktoidaan ja pyritään rakentamaan yhteistyöagenda tyttöjen urheilutoiminnan kehittämiseksi.
Tuki- ja toimintamallin käynnistysvaihe on parhaillaan menossa mukaan päässeiden seurojen kanssa. Käynnistysvaihe alkoi lokakuussa 2021 ja tavoitteena on, että kaikki seurat ovat aloittaneet ensimmäiset suunnitellut kehittämistoimenpiteet viimeistään helmikuussa 2022. Ketterimmät seurat pääsivät käynnistämään ensimmäiset käyttöönotot jo joulukuussa 2021.
Laatujärjestelmä mahdollistanut nopean etenemisen Palloliitossa on jo vuosia työstetty laatujärjestelmää työkaluksi seurojen tukemiseen. Laatujärjestelmän yhteydessä seurat pääsevät yhteistyössä Palloliiton asiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan seuransa tilannetta sekä rakentamaan kehittämistoimenpiteitä mittareineen heidän visionsa ja strategiansa mukaisesti.
Tuki- ja toimintamallissa hyödynnetään tehtyä laatujärjestelmätyötä sekä muita Palloliiton asiantuntijoita. Seurojen laadukas pohjatyö sekä Palloliiton sisäinen yhteistyö on mahdollistanut nopean etenemisen 10-15 -vuotiaiden tyttöjen urheilutoiminnan tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden valitsemiseksi.
On ollut ilo huomata kuinka valmiita seurat ovat olleet näiden pohjatietojen osalta sekä kuinka hyvin seuroissa on rakennettu heidän arvonsa, visionsa, tavoitteensa sekä tärkeimmät strategiset valinnat.
Tuki- ja toimintamallin avulla on tarkoitus yhteistyössä seurojen kanssa kehittää valittujen kehitystoimenpiteiden käyttöönottoa. Käyttöönotossa hyödynnetään myös laatujärjestelmän tulevia arviointeja ja toiminnanohjauksen tukea.
Paljon vahvuuksia ja pahimmat riskit
Käynnistysvaiheessa on noussut kaikkien seurojen osalta paljon samankaltaisia asioita esiin liittyen valmentajien osaamisen, organisaatioiden urheilutoiminnan sekä muutamien keskeisten tukitoimien kehittämistarpeisiin kuten vaikkapa sisäiseen viestintään ja vapaaehtoisten tukemiseen liittyen.
Samalla on tärkeä havainto, että seurojen omalla tekemisellä on KUVA: Mira Lönnqvistpaljon vaikutusta. Jokaisella seuralla on myös poikkeavat, vain heidän seuraansa täsmentyvät kehittymistarpeet. Jollain seuralla on selkeä tarve kehittää aamuvalmennusta, toisella taas yksilöiden tukemista hyvän joukkuetoiminnan lisäksi, kolmannella vaikka vuosikellon rakentaminen valmentajakoulu-
tukseen, joka sisältäisi Palloliiton koulutuksen lisäksi seuran valmennuslinjauksen mukaisia täydennyskoulutuksia sekä valmennuslinjan pohjalta rakentuvan valmentajien mentoroinnin.
Yksi monista vahvuuksista seuroissa on ollut perusseuratyön arki. Toiminnot ovat käynnissä laajalla rintamalla ja töitä tehdään päivittäin isoja määriä niin ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin kohdalla. Asenne niin työntekoon kuin yhteistyöhön on kohdillaan. Tärkeää on myös ollut, että seuravierailuilla ihmiset ovat malttaneet pysähtyä tarkastelemaan seuransa urheilutoimintaa kokonaisvaltaisesti – osa koko seuran näkökulmasta ja osa sitten oman joukkueensa tai vaikka ihan henkilökohtaisista lähtökohdistaan. Nämä kaikki ovat tarjonneet tärkeää infoa tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden valintaan.
Tuki- ja toimintamallin yksi keskeisimpiä tukimuotoja on seurojen verkostoituminen toisiinsa ja Palloliiton asiantuntijoihin. Lisäksi kolme seuraa on mukana kansainvälisen osaamisen kehittämisessä, jolloin verkostoitumista on tarkoitus tehdä myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Isoimmat haasteet jalkapallotyössä vuosien aikana ovat tulleet siitä, että toimijat eivät näe oman toimintansa haasteita tai kykene suhteuttamaan oman toiminnan tasoa kansalliseen kärkitasoon tai kansainväliseen tasoon. Tunnistamisen este voi olla aiempi menestyminen, johon on pysäytetty kehittyminen tyytyväisenä, jolloin on todennäköistä, että suhteellinen taantuminen on jo alkanut verrattuna toimintaansa kehittäviin kilpailijoihin. Tunnistamisen este on usein myös vajaa informaatiokulku kentältä ylemmille tasoille tai toisinpäin. On tärkeää myös tasaisesti tarkastella urheilujohtamisen sisältöosaamista kriittisesti. Oli seuran tilanne mikä tahansa ja taustatekijät millaisia tahansa, niin ulkopuolinen näkökulma sekä oman kuplan ulkopuolella käyminen ovat hyviä työvälineitä toiminnan kehittämisessä. Lisäksi erittäin keskeistä on panostaa seuran sisäiseen viestintään ja alustoihin, joissa asioita työstetään yhteistyössä ammattimaisilla työntekemisen tavoilla.
Erilaisia toimintaympäristöjä nähneenä pitää korostaa kuinka tärkeää on saada ihmiset pysähtymään ja tarkastelemaan omaa toimintaansa kansallisen tai kansainvälisen huipputoiminnan näkökulmasta. Jokaisen seuran urheilutoiminnan johdon tulisi tietää, missä Suomen kärki tai kansainvälinen huippu menee seuran kehitystoimenpiteeksi valitsemalla osa-alueella.
Kohti käyttöönottoa - ketterä kehittäminen ja tiedolla johtaminen sekä tiedolla valmentaminen Tuki- ja toimintamallissa on johdettu tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet laatujärjestelmän työvälineitä hyödyntäen sekä seuraväkeä osallistaen mahdollisimman laajasti. Tämän jälkeen tavoitteena on mm. seurakehittäjä Petri Selkeen esittelemien ketterän kehittämisen toimintatapojen avulla lähteä liikkeelle kehittämistoimenpiteiden kanssa nopeasti (Strategiapodcast esittää - Uutta toimintaa jalkapalloseuraan | jakso 1: Petri Selkee ja ketterä kehittäminen | Suomen Palloliitto). Kehittämisen edetessä muokataan saatujen kokemusten myötä toimintatapoja. Käyttöönoton sujuvalla käynnistämisellä tavoitellaan asioiden saamista paperilta käytäntöön. Tämän kautta luodaan myös innostusta ja energiaa organisaatioon siitä, että toimintaa lähdetään yhdessä työstämään nopeasti mutta silti selkeällä punaisella langalla.
Koko tuki- ja toimintamallin kehitys on lähtenyt tiedon keräämisestä, ja sen analysoinnista. Samalla tavoin askel kerrallaan seurojen kanssa yhteistyössä tuodaan kehittämiseen tiedolla johtamista sekä tiedolla valmentamista vahvasti mukaan. Seurojen laatujärjestelmätyön lisäksi tässä osiossa tullaan hyödyntämään uusia työvälineitä ammattilaisten havaintojen muuntamisesta rakenteellisemman tiedon muotoon sekä soveltamaan uudistettua Huuhkaja- ja Helmaripolkua.
Tuki- ja toimintamallin onnistuminen määrittyy, viime kädessä, seurojen rakenteiden kehittymisen, valmennusosaamisen kehittymisen kautta saavutetun pelaajamäärän kasvun, ja lopulta alueellisen, kansallisen sekä kansainvälisen pelaajakehityksen tason nousemisen myötä.
Kesällä olemme jo seurojen kanssa viisaampia miten ensimmäiset kehittymistoimenpiteet ovat lähteneet liikkeelle, miten olemme alkaneet saavuttaa asetettuja tavoitteita yhdenvertaiseen 10-15 -vuotiaiden tyttöjen urheilutoimintaan joka paikassa Suomea ja miten analyysin pohjalta kannattaa muokata käyttöönottoa.
Teksti: Markus Paananen Urheilutoiminnan nuoruusvaiheen kehityspäällikkö , SPL
