10 minute read
Tyttöjalkapalloilijoiden tie kohti kansainvälistä tasoa
Marko Saloranta
* 1995-99 Maskun Palloseura (86-pojat) * 1999-2001 Maskun Palloseura
Advertisement
(Kakkonen ja Kolmonen)
* 2002-05 Sporting Club Raisio (NSM)
- pronssi (2003)
* 2005-07 Turun seudun urheiluakatemia, tytöt * 2006-2010 FC Honka (Naisten Liiga)
- Mestaruus (06, 07, 08), hopea (09) - Liigacup (07, 08), Suomen cup (09)
* 2005-08, 2010- TU17- ja TU16maajoukkue,
- EM-pronssi 2018, Liettua, MM-kisat 2018, Uruguay
* Naisten maajoukkue 2009-2014
(2.valmentaja) ja 2017 tammi-elokuu ( vt. päävalmentaja) (EM-lopputurnaukset 2009 & 2013)
* Nuorten Olympiavalmentaja 2011-
Kuva: Mauri Heinonen
”Tyttöjalkapalloilijoiden tie nuorten huippuvaiheesta kohti kansainvälistä vaatimustasoa”
Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut illalla TU17-maajoukkueen leiriltä Eerikkilästä. Tässä jutussa on tarkoitus tiivistettynä käsitellä sitä miten me tyttöjen maajoukkuevalmentajat ja aluevalmentajamme pyrimme yhdessä seurajoukkueiden kanssa tukemaan pelaajien kehittymistä kohti kansainvälistä tasoa. Kaikista alue- ja maajoukkueissa olevista pelaajista ei tietenkään tule pelaajia A-maajoukkueeseen tai ammattilaisiksi ulkomaille, mutta työ on merkittävää myös seuraavan tason pelaajille, sillä heidän kehittyessään meidän kilpasarjojemme taso nousee ja se mahdollistaa tyttöjen ja naisten jalkapallon kasvun, markkina-arvon kasvun ja arvostuksen nousun huippu-urheiluna.
Uusi pelaajakehityspolkumme
Koko meidän pelaajakehityshenkilöstömme on tehnyt pitkää päivää viimeisen vuoden aikana, kun olemme kasanneet uutta pelaajakehityspolkua. Itse asiassa tämän työn pohjaksi kansainvälisen huippujalkapallon tarkka analysointimme alkoi jo 2017 Hollannissa pelatuista naisten EM-kisoista. Olemme olleet paikan päällä analysoimassa usean valmentajan voimin ja myös jälkikäteen videomateriaalista sekä UEFA:n ja FIFA:n turnauksista kasaamista teknisistä raporteista analysoineet tarkasti 2017 EM-kisojen lisäksi, 2018 pelatut alle 20-vuotiaiden MM-kisat Ranskassa ja 2019 pelatut naisten MM-kisat Ranskassa. Lisäksi nuorempien ikäluokkien maailman huipun vaatimustasoa olemme päässeet analysoimaan 2018 pelatuista alle 17-vuotiaiden EM-kisoista Liettuasta ja samana vuonna pelatuista ikäluokan MM-kisoista Uruguaysta. Meidän 2001-ikäluokkamme sijoittui em. EM-kisoissa pronssille ja pääsi siten yhtenä kolmesta Euroopan maasta (Saksan ja Espanjan lisäksi) MMlopputurnaukseen. Tämä antoi meille hyvää vertailukohtaa myös suomalaisten nuorten huippupelaajien ominaisuuksista ikäluokan maailman parhaiden joukossa. Pyrin tässä jutussa keskittymään meidän pelaajakehityspolkumme nuorten huippuvaiheeseen eli maajoukkuevaiheeseen ennen A-maajoukkuetta, mutta pohjaksi on hyvä ymmärtää kokonaisuus.
Helmaripäivät Pelaajakehityspolkumme missä meidän toimintomme ovat pelaajien ja seuravalmentajien tukena alkaa Helmaripäivistä, joihin osallistuvat alkavana vuonna 2007-2008-ikäluokat. Näissä tapahtumissa pelaajat tulevat tapahtumiin pääsääntöisesti oman seurajoukkueensa kanssa ja pienemmistä seuroista tulevat pelaajat voivat osallistua United-joukkueissa. Nämä päivät ovat tärkeitä valmentajakoulutustapahtumia ja sisällöt ovat joka puolella Suomea samat.
Valmentajat saavat ennen tapahtumia materiaalipaketin, jossa esitellään tulevan tapahtuman teemat ja jokaisessa tapahtumassa on aiheena yksi teknis-taktinen teema, fyysisen harjoittelun teema ja henkis-sosiaalinen teema. Teknis-taktiset teemat, jotka tapahtumissa käydään läpi kahden vuoden aikana ovat kaikki sellaisia peruspelaamisen elementtejä mitkä jokaisen pelaajan tulisi osata pelipaikasta tai joukkueen pelitavasta huolimatta. Tämä on hyvää pohjaa pelaajien kehittymiselle seuraympäristössään ja lisäksi seuraavalle askeleelle meidän pelaajakehityspolullamme eli aluejoukkueissa.
Aluejoukkueet Aiemmin tyttöjen puolella aluejoukkuetoimintaa on ollut vain yhdelle ikäluokalle, mutta tänä vuonna aloitimme kaksivuotisen aluetoiminnan eli tällä hetkellä aluejoukkueissa on pelaajat ikäluokista 2005-2006.
Alueet hieman muuttuivat ja meillä on aiemman viiden alueen sijaan nyt neljä aluetta eli Etelä, Itä, Länsi ja Pohjoinen. Kaikilla alueilla leirityksien teemat ovat samat ja teemoissa edetään samassa järjestyksessä. Kaikilla alueilla on aluevalmentaja tai aluevalmentajia, jotka ovat olleet valmennustiimissä mukana joko U17- tai U19-maajoukkueen EM-karsintaprojekteissa (koko projekti eli noin 1,5 vuotta ja kaikki tapahtumat) eli heillä on hyvä tietämys siitä mitä kansainvälisellä tasolla vaaditaan. Me leiritämme aluetoiminnassa yli 200 pelaajaa per ikäluokka ja toisena aluejoukkuevuotena vähän tiivistämme pelaajamäärää, mutta pidämme leiritettävää ryhmää edelleen laajana.
Aluejoukkuetoiminta on tärkeä osa maajoukkuetoimintaamme. Jokainen aluejoukkueleiri on meille kuin maajoukkueleiri, joka järjestetään alueellisesti ja pelaajat eivät matkusta aina Eerikkilään leirille. Tämä on korvaamatonta meidän kansainvälisen menestyksemme kannalta, koska kilpailijamaat pystyvät leirit-
Kuva: M.Saloranta
tämään nuorisomaajoukkueitaan paljon meitä enemmän.
Jokaisella alueleirillä on painopisteiksi valittu kaksi pelin osaaluetta, yksi puolustuspelin teema ja yksi hyökkäyspelin teema. Kaikkien näiden teemojen opettamisen tavoitteena on antaa pelaajille työkaluja yksilötasolla ja samalla omaksua maajoukkueen pelitapaa.
Ensimmäisenä vuotena painotus on enemmän yksilöiden osaamisen ja ymmärryksen kehittämisessä ja toisena vuotena otetaan selkeämpi askel kohti maajoukkueiden pelitavan syventämistä. Toisena vuotena myös mahdollisuuksien mukaan totutetaan pelaajaa siihen rooliin, jota hän mahdollisesti maajoukkueessa pelaisi.
Aluejoukkuetoiminnassa koulutam-
me pelaajia myös fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Tästä vuodesta alkaen olemme jalkauttaneet voimaharjoittelun opettelua alueleireillä. Voimaharjoittelun linjan, malliharjoitteet ja etenemisperiaatteet on suunnitellut tyttömaajoukkueiden fyysisestä valmennuksesta vastaava Ville Rajalainen. Kaikista harjoitteista on videomateriaalia ja voimaharjoitteluosiot on koulutettu aluevalmentajille ja aluejoukkueiden fysioterapeuteille tai fyysisille valmentajille, jotka ohjaavat leireillä voimaharjoitteiden opettelun. Ohjeet, ohjelmat ja mallivideot jaetaan leirin jälkeen seuravalmentajille, jotta voimaharjoittelu jalkautuisi seurojen arkeen. Olemme päätyneet painottamaan tätä, koska olemme kansainvälisesti olleet paljon perässä nopeus- ja voimaharjoittelussa.
Tyttöpelaajat ovat fyysisesti valmiita aloittamaan voimaharjoittelun poikia aiemmin, koska murrosikä ja kasvupyrähdys (PHV) tulevat aiemmin, mutta meillä usein aloitetaan tyttöpuolella voimaharjoittelu todella myöhään ja annetaan kilpailijoillemme vuosien etumatka.
TU15-TU19-maajoukkuevaihe Meillä nuorisomaajoukkueet ovat kiihdytyskaista kohti aikuisten kansainvälisen jalkapallon vaatimuksia. Tyttömaajoukkueiden tärkein tehtävä on antaa pelaajille eväitä kehittyä kansainvälisille kentille ammattilaisiksi ja tätä kautta meidän A-maajoukkueemme kilpailukyky parantuisi.
Meidän kaikilla maajoukkueilla on yhtenevä pelitapa pois lukien A-maajoukkue, joka on oma yksikkönsä. Joukkueilla on tietysti pieniä eroja painotuksissa, mutta suunnitelma pelaajien kehittämisestä ja pelaamisen periaatteet rakennetaan yhtenäiselle linjalle, joka alkaa Helmaripäivien teemoista ja johtaa 19-vuotiaiden maajoukkueeseen.
Vaikka tärkein tehtävä on pelaajien kehittäminen ammattilaiskentille ja A-maajoukkueeseen, voittamisella on iso merkitys ja voittamista opetellaan jatkuvasti.
Itse olen todella allerginen sille, että tappioiden selityksenä käytetään joskus sitä, että kehitämme pelaajia. Mielestäni voittaminen ja pelaajakehitys eivät ole kilpailevia asioita, vaikka meillä valmentajilla pitää olla tietysti kehitettäviä ja kokeiltavia palasia pelissämme niin pelaajalla pitää olla aina tunne, että ottelun voittaminen on tärkeää. Voittamista ja voittamisen todennäköisyyttä lisäävien toimien harjoittelua on opeteltava jatkuvasti !
Valmistamme joukkueita TU17- ja TU19-EM-karsintoihin niin, että pyrimme saamaan jokaisella pelin osa-alueella kehitystä niin, että voittamisen edellytykset ovat mahdollisimman hyvät. Joudumme tietysti tekemään priorisointia vähistä leiripäivistä johtuen. Jokaisessa vaiheessa helmaripäivistä aluejoukkueiden kautta maajoukkueisiin olemme pyrkineet priorisoimaan niitä pelin osa-alueita, jotka poikkeavat pelaajien omista otteluista eniten kansainväliseen jalkapalloon siirryttäessä ja teemoihin, jotka ovat suuressa merkityksessä otteluiden voittamisessa.
Puolustuspelin valintoja:
Puolustaminen omalla puolustuskolmanneksella Viimeisen 35 metrin puolustaminen omasta maalista on oltava hyvää voittaaksemme Euroopan huiput. Tämän teeman valintaa puoltaa sekä sen merkitys voittamisen mahdollisuuden kasvattamiseksi että tällä alueella puolustamisen korkeammat vaatimukset verrattuna pelaajien omiin sarjapeleihin. Isossa kuvassa meillä on haasteita pääpelissä, havainnoinnissa ja valmiudessa puolustaa selustaa / eteenpäin / alueelle liikkuvaa pelaajaa vastaan.
Olemme jakaneet omalla puolustuskolmanneksella puolustamisen kolmeen osaan nuorimmissa tyttömaajoukkueissa.
1. Pallo ja pelaajat oman rangaistusalueen ulkopuolella Tärkein asia näissä tilanteissa on pystyä puolustamaan tilaa puolustuslinjan ja maalivahdin välissä. Tämä vaatii paljon maalivahdilta ja siksi on loistava asia, että meillä on tyttömaajoukkueissa Euroopan mittakaavassa huippumaalivahtivalmentajia. Me käytämme paljon tämän puolustamisen osan harjoittelussa maalivahtivalmentajaa apuna harjoituksissa kehittämässä maalivahdin ja puolustuslinjan yhteistyötä. Haasteet meillä normaalisti ovat havainnoinnissa eli pelaajien kyvyssä nähdä mistä lähtee juoksut selustaan ja kyvyssä olla peliasennoltaankin sellaisessa valmiudessa, että pystymme puolustamaan selustaan tulevat syötöt.
alueen sisällä Tärkeintä on puolustaa alueellesi liikkuva pelaaja. Olemme roolittaneet tehtävät rangaistusalueella tietysti tarkasti, mutta meillä on aina paljon opettelemista havainnoinnissa, pääpelissä ja käsien sekä vartalon käytöstä eli pallon voittamisesta. Myös tämän osan harjoittelussa maalivahtivalmentajillamme on iso rooli auttaa myös kenttäpelaajia.
3. Vastustajalla on pallo meidän rangaistusalueella Tärkeintä on puolustaa palloa. Kun aloitamme ensimmäisistä maajoukkueleireistä asti painottamaan laukausten blokkaamisen merkitystä otteluiden voittamisessa, pääsemme yleensä ennen EM-karsintojen alkua tilanteeseen, jossa tärkeitä blokkeja aletaan tuulettaa tai vähintään blokin jälkeen löytyy pelaajia taputtelemaan selkään. Tällöin on helppo tietää, että olemme askeleen lähempänä isojen otteluiden voittamista. Tämä osa-alue on vielä Suomessa aliarvostettua ja joudumme usein aluksi katsomaan malliklippejä Italian ja Juventuksen muutaman vuoden takaisesta voimanelikosta Buffon-Barzagli-Chiellini-Bonucci.
Prässi Me haluamme hallita otteluita kaikkia joukkueita vastaan aina, kun mahdollista. Se vaatii meidän pallollisen pelin lisäksi paljon myös puolustuspeliltämme. Meidän on oltava nopeita reagoimaan menetyksiin ja tietysti hyökkäyspelissä meidän etäisyyksien on oltava kunnossa, jotta se on mahdollista. Tuota korostetaan paljon, mutta nostan tähän teeman, jota harjoittelemme melko paljon, koska sen vaatimukset poikkeavat pelaajien omista otteluista. Haluamme prässätä ylhäältä kaikkia vastustajia vastaan. Tottakai otteluissa tulee hetkiä, jolloin emme prässiin pääse ja jopa otteluita, joissa joudumme syystä tai toisesta puolustamaan pidempäänkin syvemmällä, mutta pääperiaatteena on aina korkea prässi.
Prässissä tärkeimpiä kehitettäviä asioita pelaajien omiin otteluihin ovat yleensä yhteistyö, yksilöiden henkilökohtainen osaaminen prässitekniikoissa, kyky ja tottuminen maksimivauhtisiin juoksuihin ja havainnoinnin mahdollistama ennakointi. Opettelemme paljon pelaajien välistä yhteistyötä ja valmiutta reagoida. Usein eniten harjoittelua vaatii keskikenttäpelaajien selustan havainnointi. On tärkeää, että keskikenttäpelaajat pystyvät havainnoimalla hyvin puolustamaan isompia tiloja, ennakoimaan ja tekemään paremmin yhteistyötä.
Hyökkäyspelin valintoja:
Avaaminen Avaaminen on pelin osa-alue, jossa meidän maalivahdeillamme on todella iso rooli. Meidän maalivahtimme ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvin valmennettuja ja siitä kuuluu suuri kiitos maajoukkueidemme maalivahtivalmentajille sekä seuroissa toimiville maalivahtivalmentajille, jotka ovat olleet mukana koulutuksissa ja kehittäneet osaamistaan pelinavaamisen nykytrendeistä. Harjoitellessamme pelinavaamista maalivahtivalmentajillamme on iso rooli siinä, kuten myös ottelun aikana maalivahtivalmentaja auttaa suuresti lukemalla vastustajan prässiä ja on apuna auttamassa joukkuetta toteuttamaan avaamista tarkoituksenmukaisesti.
Haluamme pystyä avaamaan alhaalta niin, että pystyisimme luomaan hyökkäyspelimme myöhempiin vaiheisiin suurta etua. Isoina haasteina monesti aluksi on pelaajien kyky havainnoida isompia alueita ja sen myötä tehdä tarkoituksen mukaisia päätöksiä. Sama haaste koskee kaikkea hyökkäyspeliämme eli meidän olisi pystyttävä kehittämään pelaajiemme kykyä havainnoida kenttä isommalta alueelta, kun liian usein pallollinen pelaajamme hakee tietoa vain lähimmistä vastustajista ja omista pelaajistamme. Muita asioita, joissa pyrimme pelaajia auttamaan paljon on vastustajan houkuttelu syöttämällä tai kuljettamalla, syöttöjen salaaminen ja syötön informaatio eli mille puolelle pelaajaa syötän, syötänkö jalkaan vai tilaan jne.
Pitkät hyökkäykset vastustajan kenttäpuoliskolla Tietysti hyökkäämme myös nopeasti, mutta pidempien hyökkäysten laadun kehittäminen on yksi iso muutos pelaajille omiin sarjapeleihin nähden. Emme halua vastustajan kenttäpuoliskolla hyökätä epäedullisista tilanteista, joissa laadukkaan maalintekopaikan luominen on epätodennäköistä. Tilanteissa, joissa nopeammassa hyökkäyksessä pelaajamme saa huonon syötön, syötön väärälle puolelle tai joudumme pallollisena tilanteeseen, jossa vastustaja puolustaa hyvin ja / tai ylivoimaisena, haluamme nopeasti tuet pallolliselle pelaajalle ja haluamme pelata pidemmän hyökkäyksen.
Pitkissä hyökkäyksissä haluam-
me kuitenkin jatkuvasti olla vaarallisia, jos mahdollista. Tämä vaatii sitä, että meillä on viimeisessä linjassa uhkaa myös selustaan, pystymme pelaamaan vastustajan puolustusmuodon sisään ja meillä pitää olla myös kyky houkutella vastustajaa kohti palloa, jotta voimme luoda tilaa alueelle, josta haluamme hyökätä.
Pitkien hyökkäyksien ainoa tarkoitus ei siis ole itseisarvona pallonhallinta vaan pallonhallinnan avulla haluamme tuottaa laadukkaita maalintekopaikkoja, luoda sellaiset pelaajien väliset etäisyydet, jotka mahdollistavat nopean pallon voittamisen menetyksen jälkeen ja voimme kontrolloida pelin tempoa esimerkiksi johtoasemassa. Tämä on tärkeää osata myös siksi, että me pelaamme kaikki kilpailuottelut turnauksina, joten meidän on pystyttävä kontrolloimaan pallolla ottelun tempoa.
1. Murtautuminen korkealla pelaavaa linjaa vastaan Tämä on pelaajille ehkä tutuin murtautumistilanne omista otteluistaan. Suurin muutos on kuitenkin se miten hyvin Euroopan huiput puolustavat ensimmäisen juoksun selustaan. Meille tärkeää murtautumisessa on päästä mieluiten lähelle vastustajan linjaa antamaan murtavat syötöt joko 10-alueelta tai välikaistalta. Lisäksi murtautumisvaiheessa meidän on saatava huippujoukkueita vastaan useampia syvyysjuoksuja, koska vastustajat puolustavat tuon ensimmäisen juoksun lähes poikkeuksetta hyvin. Näin ollen murtosyöttö pitää pääsääntöisesti pelata toiseen tai kolmanteen liikkeeseen.
2. Murtautuminen syvällä puolustavaa vastustajaa vastaan Tätä pelin osa-aluetta harjoittelemme todella paljon. Tämä on pelin vaikein osa-alue ja kuitenkin yleensä Suomessa tähän käytetään suhteellisen vähän harjoitusaikaa. Onnistuneelle murtautumiselle syvällä pelaavaa vastustajaa vastaan edellä mainittu pitkien hyökkäyksien laadukas organisointi ja korkea taso antaa hyvät menestymisen mahdollisuudet. Näissä tilanteissa käytämme keskityksiä melko vähän, koska meillä on harvassa todella hyvät pääpelaajat ja parhailla joukkueilla on etu tuolla alueella, jos keskitämme paljon kaukaa. Käytämme paljon houkuttelua, pelaamista muodon sisään ja kombinaatioita sekä cutback-syöttöjä maalintekopaikkojen luomiseksi.
Hyökkäävien pelaajien maalintekoharjoitteluun pitäisi myös entistä enemmän sisältää viimeistelyä, jollaista vaaditaan näitä joukkueita vastaan eli viimeistelyä 1. kosketuksella pienistä tiloista.
3. Murtautuminen laitakaistoilta Roolitamme laitapuolustajiamme ja laitapelaajiamme heidän vahvuuksiensa mukaan eli jotkut pelaajat haluamme enemmän välikaistalle ja hyviä 1 v 1-ohittajia enemmän leveyteen hyökätessämme. Kun vastustajan pelaaminen tarjoaa meille hyökkäystilanteita laitakaistoilta haluamme pääsääntöisesti tulla rangaistusalueelle mieluummin kuljettamalla tai syöttämällä kuin keskittämällä, jotta pystyisimme luomaan laadukkaita maalintekopaikkoja houkuttelemalla vastustajia pois vaarallisimmilta maalintekoalueilta. Kuitenkin aina leveydestä hyökätessämme pyrimme pääsemään muodon sisään, jos vastustaja sen mahdollistaa.
Meidän pelaajillemme pitäisi aina olla selkeää miten haluamme vastustajan rangaistusalueen täyttää, kun hyökkäämme laidasta. Tämänkin osan vastustajan pelaamisesta scouttaamme huolellisesti ja muutamme tarvittaessa joitain liikkeitä maalintekoalueelle tai -alueella, jos vastustajan puolustamisesta tällä alueella löytyy selviä heikkouksia. Lisäksi maalivahtivalmentajamme scouttaavat tarkasti vastustajien maalivahdit > miten he puolustavat aluetta, miten sijoittuvat eri tilanteissa ja mitkä ovat heidän heikkoutensa. Nämä asiat käydään sitten otteluun valmistautuessa läpi hyökkäävien pelaajien kanssa videoklipeiltä. Näin olemme saavuttaneet monessa ottelussa selkeää etua.
Haluan lopuksi vielä muistuttaa, että tässä on tietysti vain pintaraapaisu meidän painopisteistä. Pyrimme joka leirin ja turnauksen jälkeen viemään seuravalmentajille tietoa heidän pelaajiensa kehittymisestä ja kehityskohteista sekä kansainvälisten otteluiden vaatimuksista. Meillä on loistava yhteistyökontakti seuravalmentajiin ja ymmärrämme täysin, että he ovat pelaajien kehittymisen kannalta selvästi tärkeimmät valmentajat koko pelaajien uran aikana. Me maajoukkuevalmentajat saamme vain lainata pelaajia ja kun pelaajat kehittyvät, se on aina seurajoukkuevalmentajien arvokkaan työn tulosta !
Teksti: Marko Saloranta, TU16-TU17 maajoukkueiden päävalmentaja
