Huippu-urheilun ja valmennuksen systemaattisuus

Ajatuksia huippu-urheilun ja valmennuksen systemaattisuudesta

Lähestyn tässä kirjoituksessa huippu-urheilun ja valmennuksen systemaattisuutta Eerikkilässä kehitetyn E.Wayn eli ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen konseptin kautta. Konseptia on toteutettu jalkapallossa reilut kymmenen vuotta ja salibandyssa puolet siitä kohdentuen ennen kaikkea lasten ja nuorten urheiluun. E.Wayn keskeisiä ajatuksia ovat kokonaisvaltaisuus, datalähtöisyys sekä systemaattinen urheilijan kehittäminen ja kehittymisen seuranta. Seuraavassa kuvaan E.Wayn prosessin viittä eri vaihetta, jotka kuvaavat mielestäni hyvin systemaattisen valmennuksen peruselementtejä.

Kuva: Jaska Poikonen

Tilanneanalyysi Tilanneanalyysilla tarkoitetaan lajin vaatimuksista johdettua analyysia urheilijan tilasta suhteessa tavoitteisiin. Analyysin tekeminen edellyttää tarkkaa tuntemusta lajin kansainvälisen tason vaatimuksista niin itse kilpailusuorituksen kuin siihen liittyvien kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueiden näkökulmasta. Tilanneanalyysin kautta päästään kiinni siihen, missä urheilija menee suhteessa kansainvälisiin kilpailukumppaneihin ja missä asioissa tulee kehittyä, jotta mahdollinen ero huipputasoon saadaan kiinni.

Tavoitteenasettelu Tavoitteenasettelun taustalla on urheilijan omat tavoitteet urheilussa menestymiseen pitkällä aikavälillä. Tilanneanalyysin kautta voidaan asettaa konkreettisia tulos-, suoritus-, kehitys- ja toimintatavoitteita. Tulostavoitteet liittyvät nimensä mukaisesti kilpailusuorituksen lopputulokseen, kun taas suoritustavoitteilla tarkoitetaan sitä tapaa, jolla tulos uskotaan saavutettavan. Kehittymistavoitteita voidaan asettaa niin lajitaitoihin kuin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin taitoihin/ ominaisuuksiin. Kehittymällä valituissa asioissa kilpailusuoritus kehittyy ja tulostaso paranee. Toimintaan liittyvät tavoitteet johdetaan edellä mainituista tavoitteista ja ne voivat liittyä harjoittelun laatuun/ määrään, uneen, ravitsemukseen tai esimerkiksi koulun ja urheilun yhdistämiseen urheilua tukevalla tavalla. Tavoitteenasettelussa olennaista on tavoitteiden merkityksellisyys, konkreettisuus ja mitattavuus.

Suunnittelu Suunnitteluvaiheessa luodaan konkreettiset askeleet tavoitteiden saavuttamiseen. Käytännössä on määritettävä tarkasti, mitä tulee seuraavien viikkojen/ kuukausien/ vuosien aikana tehdä asetettujen tulos-, suoritus-, kehitys- ja toimintatavoitteiden saavuttamiseksi. Tehtävät asiat on sijoitettava osaksi urheilijan kokonaisviikkorytmiä, niin että kokonaisuus on mahdollisimman optimaalinen niin kehittymisen kuin kokonaiskuormittumisenkin näkökulmasta.

Toteutus ja toteutuksen seuranta Toteutusvaiheessa edetään luonnollisesti päivästä toiseen tehdyn suunnitelman mukaisesti. Pakollisia muutoksia matkan varrella saattaa tulla ja olennaista onkin seurata tarkasti suunnitelman toteutusta. Vain sitä kautta päästään kiinni siihen, mitä oikeasti on jakson aikana tehty ja tätä kautta pystytään seuraavassa vaiheessa analysoimaan kehittymiseen liittyviä syy-seuraussuhteita tarkasti.

Kehittymisen seuranta Kehittymisen seuranta voidaan nähdä laajempana eri ominaisuuksien ja taitojen testauskokonaisuutena sekä päivittäisenä/ viikoittaisina kontrolleina. Olennaista on säännöllisesti katsoa rehellisesti peiliin ja arvioida kokonaistoiminnan vaikuttavuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kehittymisen seurannan kautta tehdään kehittyminen näkyväksi ja toisaalta voidaan tehdä muutoksia valmentautumiseen, mikäli kehitys ei ole tavoitteiden mukaista. Kehittymisen todentamisen kautta urheilijan usko omien tavoitteiden saavuttamiseen ja motivaatio päivittäiseen tekemiseen vahvistuvat.

Edellä kuvattu urheilussa jatkuvasti toistuva sykli kuvaa mielestäni hyvin systemaattista valmennusta, jossa oikeita asioita tekemällä ja säännöllisesti peiliin katsomalla varmistetaan urheilijan kehittyminen. Esitetyt vaiheet ovat periaatteessa yksinkertaisia, mutta kuinka usein ne urheilijan/ joukkueen arjessa toteutuvat toisiaan seuraavana loogisena jatkumona?

Teksti: Hannele Forsman Johtaja, Urheilu ja koulutus

Artikkeli on alun perin julkaistu Suomen Valmentajien Valmentaja-lehdessä 4/2020 Suomen Ammattivalmentajat SAVALin sivuilla.