2 minute read
Korkeakouluopinnoilla laatua jalkapallokentille
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU teki vuonna 2019 valmentajakyselyn suomalaisille valmentajille. Kyselyssä selvitettiin muun muassa valmentajien koulutustaustaa eri lajeissa. Jalkapallon osalta kyselyyn osallistui 589 valmentajaa, joista 90% oli miehiä ja 10% naisia. Kyselyyn osallistuneiden valmentajien korkein koulutustaso jakautui seuraavasti: 10% ei koulutusta, 68% 1 tason koulutus, 7% 2 tason koulutus, 2% 3 tason koulutus, 5% ammattitutkinto ja 8% valmennuksen korkeakoulututkinto. Samaan aikaan esimerkiksi jääkiekolla korkeakoulutettuja valmentajia oli 16% vastanneista. Vaikka kyselyyn osallistuneiden valmentajien määrä ei nouse hirveän isoksi, osoittaa se kuitenkin sen, että yksi konkreettinen väylä lisätä valmentajien osaamista on yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Korkeakouluissa on koulutettu jo pitkään liikunnanohjaajia, joiden on ollut mahdollista erikoistua urheiluvalmennukseen. Tämän tutkinnon pohjalle on Palloliiton ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyöllä aloitettu rakentamaan vuonna 2018 kokonaisuutta, jossa opinnot voidaan painottaa jalkapallovalmennukseen. Yhteistyön tarkoituksena on saada lisää korkeakoulutettuja valmentajia jalkapallon pariin ja tavoitteena tuottaa opiskelijoille osaamista, jolle on tarvetta jalkapallon ja sen valmennukseen sekä kehittämiseen liittyvissä työtehtävissä. Osapuolten välille äskettäin solmitun kumppanuussopimuksen myötä yhteistyötä on tarkoitus syventää muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta.
Vankempaa tietopohjaa, laajempaa osaamista ja laadukkaampaa käytäntöä Mitä hyötyä korkeakoulujen sisällöistä on valmentajille? Tai toisinpäin? Kun valmentajalla on mahdollisuus integroida lajiliiton koulutuksia osaksi korkeakouluopintojaan, on hänen mahdollista suunnata opintonsa huomattavasti spesifimpään kohteeseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulumaailmaan tulee opiskelijoita, jotka haluavat spesifiä osaamista esimerkiksi jalkapalloon ja sen valmentamiseen liittyen. Lajin näkökulmasta tämä taas tarkoittaa sitä, että lajin pariin tulee valmentajia ja toimijoita, joilla on lajiliiton koulutuksen lisäksi korkeakouluopintojen kautta huomattavasti laajempi ymmärrys urheilusta, sen ympäristöstä ja ihmisen kasvusta ja kehityksestä. Korkeakouluopintojen kautta opiskelijoille luodaan vankka tietoon perustuva pohja, jossa liikunta-alaa, urheilua ja valmennusta käsitellään monelta eri kantilta. Tämän pohjan päälle voidaan lajiliiton tai lajiin liittyvillä koulutuksilla rakentaa osaamista, joka tukee juuri kyseistä opiskelijaa ja hänen osaamisen kehittämistään parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutukseen liittyvillä harjoitteluilla osaamista siirretään kentällä sekä seurojen arkeen. Parhaassa tapauksessa niin, että opiskelujen kautta keKuva: Heikki Hannola
Advertisement
hitetään opiskelijan osaamisen lisäksi seurojen toimintatapoja.
Lapin ja muiden korkeakoulujen kanssa rakennetaan koulutuksia yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun ja Palloliiton yhteistyössä toteuttamassa jalkapallovalmennukseen painottuvassa liikunnanohjaaja AMK-koulutuksessa kokonaisuus on organisoitu niin, että Ammattikorkeakoulun perus- ja aineopinnoista koostuu 95 opintopistettä, Palloliiton opinnoista 45 opintopistettä, harjoitteluista 55 opintopisteestä ja opinnäytetyöstä 15 opintopistettä. Näin jalkapalloon painottuvaa tai lajiympäristössä toteutettavaa sisältöä on opinnoista yli puolet. Lapin Ammattikorkeakoulun kanssa toteutettu tutkinto on osa isompaa kokonaisuutta, jossa mukana on myös muita korkeakouluja, kuten Jyväskylän yliopisto. Kokonaisuuden kautta lajin pariin on tulevaisuudessa mahdollista saada entistä monipuolisemmin korkeakoulutettuja osaajia. Toimenpiteet korkeakouluputken kehittämiselle osuvat hyvin yhteen myös Palloliiton uuden strategian valintojen kanssa. Hyvällä ja arvostetulla korkeakouluosaamisellamme on näin tukeva paikka myös tulevaisuuden jalkapallo- ja urheilumaailmassa.
